Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010 Helsingin yliopiston kirjaston tulokset Sisällysluettelo

Transkriptio

1 Kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2010 Helsingin yliopiston kirjaston tulokset Sisällysluettelo Kysely ja sen toteutus... 2 Vastaukset ja vastaajat... 3 Kirjaston palvelujen käyttö... 7 Kuiluanalyysi ja GAP-luvut Kirjasto asiointiympäristönä Kirjaston aineistot Kirjaston asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus Kirjaston elektroniset palvelut Kirjaston palvelut kokonaisuutena Lopuksi Lähteet Liitteet

2 Kysely ja sen toteutus Helsingin yliopiston kirjasto osallistui maaliskuussa 2010 Kansalliskirjaston organisoimaan kirjastojen kansalliseen käyttäjäkyselyyn. Ensimmäisen kerran sama kysely oli toteutettu maalis-huhtikuussa Tällöin Helsingin yliopiston kirjastot jättäytyivät pois, sillä oma asiakaskysely oli järjestetty juuri edellisenä syksynä ja tulokset olivat vielä osin analysoimatta. 1 Kysely toteutettiin vuonna 2010 verkkokyselynä ja rakenteeltaan samanlaisena kuin vuonna Tällöin rakennetta ja sisältöä olivat olleet suunnittelemassa kirjastoverkon eri osa-alueiden edustajat. Kyselyllä kartoitettiin kirjastopalvelujen käyttötottumuksia, tyytyväisyyttä aineistoihin, asioimisympäristöön, palveluihin, elektronisiin palveluihin sekä palvelujen vaikutuksia. Kysely oli teknisesti toteutettu Analystica Oy:n QA-palvelulla, joka on kyselytutkimuksiin tarkoitettu selainpohjainen palvelu. Kysely koostui 42 monivalintakysymyksestä/väittämästä ja 8 avovastauskohdasta. Vastaajat arvioivat väittämien kohdalla sitä, miten tärkeänä pitävät kyseistä palvelua ja miten hyvin kirjasto on onnistunut palvelun tarjoamisessa. Palvelujen tärkeyttä ja onnistumista vastaajat arvioivat asteikolla 1-5 siten, että 1= ei lainkaan tärkeä/erittäin heikko ja 5= erittäin tärkeä/erittäin hyvä. Lisäksi valittavana oli vaihtoehto en osaa sanoa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan mm. kirjastoa asiointiympäristönä, kirjaston aineistoja, asiakaspalvelua, elektronisia palveluja sekä kirjaston palvelujen vaikuttavuutta. Kyselystä oli suomenkielisen version lisäksi englannin- ja ruotsinkieliset versiot. Kyselystä tiedotettiin verkossa keskitetysti yliopiston yhteisten tiedotuskanavien kautta (Alma-intranet, kirjaston verkkosivut), HELKA-tietokannan ja NELLI-portaalin käyttöliittymissä sekä paikallisesti kirjastotiloissa. Tiedotusmateriaalin pohjaksi Kansalliskirjasto toimitti esittelytekstin ja laati lehdistötiedotteen. Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikkoja varten kirjaston hallinto- ja kehittämispalveluissa muokattiin esittelytekstistä yksinkertainen paikallistiedote. Tarkoituksena oli teettää kyselyä mainostavia julisteita, mutta aikataulullisesti se ei onnistunut. Vastaajien kesken Kansalliskirjasto arpoi kustantajien lahjoittamia kirjapalkintoja sekä 30 kpl 4 Gt:n muistitikkuja. Kysely avattiin maaliskuun alussa. Koska kirjastot saattoivat avata kyselyn hiukan eri aikoihin, kysely määriteltiin olemaan avoinna saakka. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta linkit kyselyyn poistettiin , jolloin myös tallentuivat viimeiset vastaukset. 1 Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen omat asiakaskyselyt järjestettiin vuosina 2004 (pilottikysely), 2005 ja Kysely kehitettiin vuosina Helsingin yliopiston kirjastopalvelujen koordinointiyksikön vetämänä hankkeena. Vakkari

3 Vastaukset ja vastaajat Helsingin yliopiston kirjastoa arvioi kyselyssä 1274 vastaajaa. Vastausmäärä on huomattavasti pienempi kuin Helsingin yliopiston kirjastojen järjestämissä kyselyissä vuosina 2005 (2996 vastausta) ja 2007 (2624 vastausta). 2 Sen sijaan kansallisen kyselyn vastausmäärät paranivat: vastausten määrä nousi 56 prosenttia vuonna 2008 toteutetusta selvityksestä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi kirjastoasiakasta, joista yleisten kirjastojen ja ammattikorkeakoulujen molempien osuus oli 39 prosenttia, yliopistokirjastojen 18 prosenttia ja erikoiskirjastojen neljä prosenttia. Helsingin yliopiston kirjastoa arvioineista määrällisesti suurimmat vastaajaryhmät olivat perustutkinto-opiskelijat (63 %) ja jatko-opiskelijat (13 %). 1.5 Mihin seuraavista ryhmistä lähinnä kuulut (%) 1 % 4 % 4 % 5 % 23 % Alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija Ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija 6 % Jatko- opiskelija Avoimen yliopiston opiskelija 4 % Tutkija Lehtori tai muu opettaja 13 % Laitoksen esimies tai professori Muu henkilökunnan edustaja 40 % Yliopiston ulkopuolinen asiakas Kaavio 1. Vastaajaryhmät. Aktiivisimmin kyselyyn vastasivat humanististen (25,8 %), yhteiskuntatieteellisten (16,9 %) ja kasvatustieteellisten (12,2 %) alojen edustajat. 2 Näissä kyselyissä oli mukana myös Kansalliskirjasto, jonka vastaajamäärien (v ; v ) puuttuminen ei yksin selitä laskua. 3

4 30,0 25,0 1.6 Tieteenala, jolla pääasiallisesi opiskelen/opetan/työskentelen (n=1274) 25,8 20,0 16,9 15,0 11,0 12,2 10,0 5,0,0 5,9,9 6,8,6 3,8,9 2,7,5 1,4,5,2 4,5,3,6,2 3,0 Kaavio 2. Tieteenalat. Koska kyselyssä ei pyydetty tarkentamaan, onko vastaaja Helsingin yliopiston vai jonkin muun korkeakoulun opiskelija, tutkija tai muun henkilökunnan edustaja, tulosten edustavuutta suhteessa Helsingin yliopiston opiskelija- ja tutkijamääriin ei voida arvioida. Vuonna 2009 Helsingin yliopistossa oli kirjoilla (82 %) tutkintoopiskelijaa, (9 %) tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvaa ja (9 %) muuhun henkilöstöön kuuluvaa. Vastaajien suhteellinen osuus kyselyssä on siten lähes yhtenevä tutkimus- ja opetushenkilöstön osalta, mutta aliedustettu opiskelijoiden ja muun henkilökunnan osalta. Neljännes perustutkinto-opiskelijoista edusti humanistisia tieteitä, 17 % yhteiskuntatieteitä ja 15 % kasvatustieteitä. Myös avoimen yliopiston opiskelijoiden suurimmat vastaajaryhmät olivat edellä mainitut, mutta eri suuruusjärjestyksessä: yhteiskuntatieteet (36 %), kasvatustieteet (27 %) ja humanistiset tieteet (11 %). Tutkijoista 30 % oli humanisteja, 21 % yhteiskuntatieteilijöitä ja 14 % 4

5 luonnontieteilijöitä. Lehtoreista ja muusta opetushenkilöstöstä oli 28 % humanisteja, 21 % kasvatustieteilijöitä ja 15 % luonnontieteilijöitä. Laitosten esimiehistä ja professoreista innokkaimmin kyselyyn vastasivat luonnontieteilijät (39 %), humanistit (23 %) ja kasvatustieteilijät (15 %). Yliopiston ulkopuolisista asiakkaista 13 % opiskeli tai työskenteli muulla kuin kaaviossa 2 esitetyillä tieteenaloilla. Suurin osa vastaajista oli iältään vuotiaita tutkinto-opiskelijoita. Naisia oli joka ikäryhmässä enemmän kuin miehiä. Yli 65 v. 1 % v. 6 % 1.4 Ikä Alle 18 v. 0 % v. 10 % v. 31 % v. 14 % v. 38 % Kaavio 3. Vastaajaryhmä suhteessa ikään ja sukupuoleen. Vastaajat arvioivat Helsingin yliopiston kirjaston toimipaikkoja seuraavasti: 5

6 1.2 Arvioin seuraavan toimipisteen / palvelupisteen palveluja Keskustakampuksen kirjasto. Opiskelijakirjasto 397 Keskustakampuksen kirjasto. Käyttäytymistieteet / Minerva Viikin kampuskirjasto Kumpulan kampuskirjasto Keskustakampuksen kirjasto. Kielitieteet, filologia ja filosofia - Metsätalo Keskustakampuksen kirjasto. Valtiotieteet Keskustakampuksen kirjasto. Historian ja kulttuurien tutkimus - Topelia Keskustakampuksen kirjasto. Teologia Meilahden kampuskirjasto Terkko 46 Keskustakampuksen kirjasto. Oikeustiede Keskustakampuksen kirjasto. Suomen kieli, kirjallisuusaineet ja taiteiden tutkimus Keskustakampuksen kirjasto. Musiikkitiede 18 Keskustakampuksen kirjasto. Taidehistoria 16 Keskustakampuksen kirjasto. Klassillinen filologia 14 Terkko Ruskeasuo hammaslääketieteen kirjasto Kaavio 4. Vastauksia / toimipaikka (n=1274). 6

7 Vastausten jakauma toimipaikkojen välillä noudattelee samaa linjaa kuin vuosien 2005 ja 2007 kyselyissä. 3 Kirjaston palvelujen käyttö Kolmannes vastaajista käy kirjastossa päivittäin ja kolmannes viikoittain. Avopalautteessa kritisoitiin kyselyn vaihtoehtoja, joista puuttui muutaman kerran viikossa. Suurin osa perustutkinto-opiskelijoista käy kirjastossa viikoittain tai muutaman kerran kuukaudessa ja avoimen yliopiston opiskelijoista joitain kertoja kuukaudessa. Lehtorit ja opettajat asioivat kirjastossa enimmäkseen viikoittain tai muutamia kertoja kuukaudessa. Muun henkilöstön kohdalla huomiota kiinnittää suhteellisesti erittäin korkea päivittäisten kirjastokäyntien määrä. 2.1 Käyn arvioimassani kirjastossa 35,0 32,9 33,1 30,0 25,0 20,0 15,0 13,0 12,2 10,0 8,0 5,0,0,6,2 Kaavio 5. Käyntikerrat kirjastossa. 3 Vakkari 2006, 25; Pitkälä 2008, 10. Vuoden 2010 alussa keskustakampuksella ovat kirjastotoimipaikkojen nimet muuttuneet. 7

8 Käyntikerrat kirjastossa vastaajaryhmittäin en lainkaan yliopiston ulkopuolinen asiakas muutaman kerran vuodessa tai harvemmin Muu henkilökunnan edustaja Laitoksen esimies tai professori kerran kuukaudessa Lehtori tai muu opettaja muutaman kerran kuukaudessa Tutkija Avoimen yliopiston opiskelija viikoittain Jatko- opiskelija päivittäin Ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija Alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija (puuttuu),0% 10,0% 20,0% 30,0% 40,0% 50,0% Kaavio 6. Käyntikerrat kirjastossa vastaajaryhmittäin. 8

9 Asioidessaan kirjastossa vastaajat pääsääntöisesti lainaavat, palauttavat, varaavat tai uusivat aineistoa (24 %). Seuraavaksi eniten kirjastossa käydään opiskelemassa tai työskentelemässä itsenäisesti (13 %). Kirjastoon mennään myös lukemaan kirjoja, käyttämään tietokoneita, tulostamaan ja kopioimaan (11 %). Vähiten kirjastossa asioidaan kaukopalvelun, ryhmätöiden, kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin tai koulutuksiin osallistumisen tai yleisen ajanvieton vuoksi. 2.2 Mitä yleensä teet käydessäsi kirjastossa Lainaan, palautan, varaan tai uusin aineistoa 24 % Opiskelen tai työskentelen itsenäisesti 13 % Kopioin tai tulostan 11 % Käytän kirjaston tarjoamia painettuja aineistoja Käytän kirjaston tietokoneita (esim. tekstinkäsittelyyn, sähköpostin lukemiseen, verkkopalveluiden käyttämiseen) Haen tietoa tietystä aiheesta Käytän kirjaston tarjoamia elektronisia aineistoja (elektronisia lehtiä, elektronisia kirjoja, tietokantoja) 11 % 10 % 9 % 8 % Käytän neuvonta- tai tietopalveluja 4 % Tapaan ystäviä / tuttavia /kavereita 2 % Vietän aikaa kirjastossa Osallistun kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, opastuksiin tai koulutuksiin (esim. tiedonhankinnan opastus) Opiskelen tai työskentelen ryhmässä 2 % 2 % 2 % Käytän kaukopalvelua 1 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 9

10 Kaavio 7. Kirjastossa käynnin syy. Elektronisista palveluista käytetyin on kirjaston oma kokoelmaluettelo, jossa 71 % vastaajista tekee aineistohakuja, varauksia tai uusii lainoja viikoittain tai muutamia kertoja kuukaudessa. Yli puolet vastaajista käyttää kirjaston verkkosivua viikoittain tai useita kertoja kuukaudessa. Myös NELLI-portaalia ja e-lehtiä käytetään useita kertoja kuukaudessa. Sen sijaan e-kirjoja lähes puolet vastaajista käyttää vain muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja neljännes ei lainkaan. Muita kirjaston hankkimia tietokantoja kolmannes vastaajista käyttää muutaman kerran vuodessa tai harvemmin ja neljännes ei lainkaan. Kaikki vastaajaryhmät käyvät kirjastossa hyödyntääkseen lainauspalveluja. Paikan päällä aineistoja niin painettuja kuin elektronisia käyttävät eniten opetushenkilöstö ja professorit. Aiheenmukaisia tiedonhakuja tekemässä ja hyödyntämässä neuvonta- ja tietopalvelua käyvät eniten yliopiston ulkopuoliset asiakkaat ja opetushenkilöstö. Laitosten esimiehet ja professorit puolestaan ovat innokkaimpia kaukopalvelun käyttäjiä. Itsenäisesti tai ryhmässä kirjaston tiloissa opiskelevat tai työskentelevät lähinnä perustutkinto-opiskelijat. Avopalautteessa pyydettiin perustelemaan, jos vastaaja ei käytä elektronisia palveluja. Vastauksissa nousi esiin toisaalta se, ettei elektronisia palveluja ole ollut toistaiseksi tarpeen käyttää, toisaalta se, ettei niitä tunneta tai osata käyttää. Vaikka kysymyksessä ei vielä varsinaisesti kartoitettu e-aineistojen käyttöä, moni toi esiin e- aineistojen vähäisen tarjonnan tai vaikeakäyttöisyyden. Kuiluanalyysi ja GAP-luvut Tärkeyttä ja onnistumista vastaajat arvioivat kysymyksissä asteikolla 1-5 siten, että 1= ei lainkaan tärkeä/erittäin heikko, 2= ei kovin tärkeä/heikko, 3= ei tärkeä eikä tarpeeton/tyydyttävä, 4= melko tärkeä/hyvä ja 5= erittäin tärkeä/erittäin hyvä. Lisäksi valittavissa oli vaihtoehto en osaa sanoa. Kaksiulotteisessa arviointimallissa, jossa vertaillaan asiakkaiden käsityksiä kirjastopalveluiden tärkeydestä ja onnistumisesta, saadaan selville kehittämisen painopistealueet seuraavasti: Menestystekijöitä ovat sekä merkitykseltään että onnistumiseltaan korkealle arvioidut palvelut Kriittisiä tekijöitä (alipanostettuja) ovat merkitykseltään korkealle arvioidut, mutta heikosti onnistuneet palvelut Ylipanostusta tapahtuu korkealle onnistumiseltaan arvioiduissa matalan merkityksen saaneissa palveluissa Merkityksettömiä tekijöitä ovat palvelut, jotka on arvioitu sekä merkitykseltään että onnistumiseltaan matalalle 10

11 Kuilu (= GAP-luku) kuvaa kriteerin onnistumisen ja merkityksen erotusta. Mitä pienempi kuilu on, sitä paremmin on onnistuttu tärkeiksi arvioiduissa palveluissa ja vastaavasti kuilun ollessa suuri, palveluissa on kehittämisen varaa. Kuiluanalyysi paljastaa myös palvelut, joihin on ylipanostettu. Ylipanostusta kuvaa suuri positiivinen luku ja alipanostusta negatiivinen luku. Kuilun rajaksi, joka on kriittinen, voi määrittää esimerkiksi -0,75. Myös merkityksen kohdalla voi hälytysrajaksi, asennerajaksi, määrittää esimerkiksi 3,5. Tässä kyselyssä hälytysrajoja ei ollut yhteisesti määritetty. Kirjasto asiointiympäristönä Vastaajat arvioivat kirjaston tiloja, sijaintia ja tilojen varustelua tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. 11

12 Kirjasto asioimisympäristönä 3.9 Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 3,61 3,8 3.8 Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan 4,12 4, Kirjastossa on riittävästi työasemia 3,14 3, Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani 3,34 3,06 Onnistuminen - Keskiarvo 3.5 Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat 3,69 4,07 Tärkeys - Keskiarvo 3.4 Kirjaston tilat ovat viihtyisät 3,64 3, Kirjaston aukioloajat ovat sopivat 4,03 4, Kirjaston sijainti on sopiva 4,4 4, Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni 4,12 4, Kaavio 8. Kirjasto asioimisympäristönä. 12

13 Kirjasto asioimisympäristönä GAP-luku 3.7 Kirjastossa on riittävästi työasemia -0, Kirjaston aukioloajat ovat sopivat -0, Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni -0, Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat -0, Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan -0, Kirjaston tilat ovat viihtyisät -0,3 3.2 Kirjaston sijainti on sopiva -0,2 3.9 Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi -0, Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani 0,28 Kaavio 9. GAP-luvut, kirjasto asioimisympäristönä Tärkeimpinä pidettiin, että kirjaston sijainto on sopiva (4,59), kirjasto on luonteva osa opiskelua ja työskentelyä (4,55) ja kirjaston aukioloajat ovat sopivat (4,51). Vähiten tärkeänä pidettiin ryhmätyötilojen riittävyyttä (3,06). Eniten alipanostusta katsottiin olevan työasemien määrässä. Kriittisinä tekijöinä pidettiin myös aukioloaikoja, kirjaston roolia osana opiskelua ja työskentelyä sekä rauhallisten opiskelutilojen määrää. Parhaiten kirjasto on onnistunut palveluista tiedottamisessa ja sijainnissa, vaikka näissäkin katsottiin olevan lisäpanostuksen tarvetta. Varsinaista menestystekijää ei asiointiympäristöön vaikuttavissa tekijöissä erottunut. Suuria vastaajaryhmittäisiä eroja palvelujen merkityksen ja onnistumisen välillä ei esiintynyt lukuun ottamatta vastaajaryhmää laitosten esimiehet ja professorit. Heille sopivat aukioloajat, tilojen viihtyisyys ja työasemien riittävyys olivat merkitykseltään yhdentekevämpiä palveluja kuin muille käyttäjäryhmille. Toisaalta he olivat myös kriittisempiä aukioloaikojen onnistumisessa. Perustutkinto-opiskelijoille rauhalliset työskentelytilat olivat tärkeämpiä kuin muille vastaajaryhmille. Neljännes perustutkinto-opiskelijoista ei osannut arvioida ryhmätyötilojen sopivuutta, mikä viitannee siihen, etteivät vastaajat ole käyttäneet tiloja. Avopalautetta asioimisympäristöön liittyen antoi 300 vastaajaa. Palautteessa toivottiin lisää tietokoneita, joustavampia aukioloaikoja ja rauhallisia lukutiloja. Tietoteknisten ongelmien yleisyys työasemilla ja tulostuksessa nousi esiin useammassakin palautteessa. Myös lisää kurssikirjoja toivottiin tässäkin yhteydessä. Keskustakampuksen kirjastoja arvioineiden palautteissa odotettiin ilolla uutta kirjastotaloa ja sen tuomia parempia tiloja. Toisaalta esiintyi myös pelkoa nykyisten viihtyisien tilojen ja hyvän palvelun katoamisesta. 13

14 Enemmän rauhallista lukutilaa ja työasemia. Ryhmätyötiloja on liian vähän. Odotan innolla uutta Kaisa-taloon valmistuvaa kirjastoa, koska kirjasto on nykyisin hankalassa paikassa. Ei mitään ehdotuksia. Olen erittäin tyytyväinen kaikkeen saamaani palveluun. Myös vuosina 2005 ja 2007 toteutetuissa Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskyselyissä ilmeni tyytymättömyyttä lukupaikkojen ja tietokoneiden määrään sekä ryhmätyötilan riittävyyteen. 4 Keskustakampuksen uuden kirjastotalon suunnittelussa on luku- ja ryhmätyötilojen tarve huomioitu, mutta talo valmistuu vasta vuonna Kirjaston aineistot Vastaajat arvioivat kirjaston aineistoja tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. 4 Pitkälä 2008,

15 Kirjaston aineistot 4.8 Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmissa 3,64 4, Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti 3,56 4, Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti 3,83 4, Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa 4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia 3,44 4,63 4,07 4,47 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 4.3 Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia 3,78 4, Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani 3,81 4,3 4.1 Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani 3,81 4, Kaavio 11. Kirjaston aineistot. Kirjaston aineistot GAP-luku 4.5 Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa -1, Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani -0,8 4.7 Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti -0,8 4.3 Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia -0, Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti -0, Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani -0, Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmissa -0,43 15

16 4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia -0,4 Kaavio 12. Kirjaston aineistot GAP-luku Tärkeimpänä pidettiin, että kirjastossa on riittävästi tarvittua aineistoa (4,63), ja että painetut aineistot vastaavat tiedontarpeita (4,61) ja ovat ajantasaisia (4,54). Kaikkiaan aineistoihin liittyviä palveluja (hankintaehdotus, hakumahdollisuudet, valikoima ja ajantasaisuus) pidettiin tärkeinä asteikolla 4,07-4,61. Alipanostettuna pidettiin erityisesti aineistojen riittävyyttä. Panostusta toivotaan myös etenkin tiedontarpeita vastaavien ja ajantasaisten painettujen aineistojen hankintaan ja elektronisten aineistojen löydettävyyteen. Laitosten esimiehet ja professorit arvioivat kriittisimmin sitä, miten ajantasaisia painetut aineistot ovat, ja miten hyvin painetut ja elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeita. Tyytyväisyys elektronisten aineistojen ajantasaisuuteen oli hyvää kaikissa vastaajaryhmissä tosin lähes 40 % perustutkinto-opiskelijoista ja lähes puolet avoimen yliopiston opiskelijoista katsoi, ettei osaa arvioida ajantasaisuutta. Perustutkinto-opiskelijat olivat tyytymättömimpiä aineistojen riittävyyteen, millä avopalautteen perusteella viitataan kurssikirjojen määrään. Perustutkintoopiskelijoiden ohella myös tutkijat pitivät elektronisten aineistojen löydettävyyttä huonona. Aineistoihin liittyvää avopalautetta antoi 1067 vastaajaa. Palautteessa toivottiin enemmän kurssikirjoja ja uutta tutkimuskirjallisuutta. Lisäksi joidenkin toimipaikkojen kohdalla nousi esiin aineistojen hankala löydettävyys kirjastotiloissa. Moni vastaaja ei tiennyt mahdollisuudesta tehdä hankintaehdotuksia. Kirjojen löytäminen hyllystä on ollut vaikeaa. Tuntuu, että kirja luokitellaan milloin teoksen nimen, milloin kirjoittajan nimen mukaan. Joku logiikka tässä on, mutta se ei ole minulle valjennut. En ole tiennyt, että hankintaehdotuksia saa tehdä. Kurssikirjojen saaminen välillä työlästä, niiden määrää voisi lisätä jonkin verran. Uudempaa tutkimuskirjallisuutta voisi olla enemmän. Vuonna 2007 toteutetussa Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskyselyssä vastaukset noudattelivat samaa linjaa ja noin neljännes vastaajista oli tyytymättömiä painetun aineiston ajantasaisuuteen ja kokoelmien hyllyjärjestykseen. 5 5 Pitkälä 2008,

17 Kirjaston asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus Vastaajat arvioivat kirjaston asiakas- ja neuvontapalveluja ja tiedonhankinnan opetusta tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus 5.7 Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti 4,1 4, Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista 4,17 4, Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa 4,18 4, Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa 5.3 Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti 4,21 4,48 4,05 4,21 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 5.2 Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani 3,63 3, Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta 3,99 3, Kaavio 13. Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus. Asiakas- ja neuvontapalvelut ja tiedonhankinnan opetus GAP-luku 5.7 Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti -0, Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista -0, Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa -0,3 17

18 5.4 Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa -0, Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti -0, Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani 0, Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta 0,35 Kaavio 14. Asiakas- ja neuvontapalvelut ja tiedonhankinnan opetus GAP-luku Tärkeimpänä vastaajat pitivät sitä, että kirjaston henkilökunta on palveluhaluista (4,49), asiantuntevaa (4,48) ja tarvittaessa helposti tavoitettavissa (4,48). Tämän kysymysryhmän palveluista vähiten merkittävänä pidettiin sitä, että kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitoja. Toisaalta viimeksi mainittu on GAP-luvun valossa kirjaston menestystekijä. Jonkinasteista ylipanostusta arvioivat vastaajat olevan tiedonhankinnan koulutustarjonnassa, jossa onnistuminen on korkeampi kuin palvelun merkitys. Kuilu onnistumisen ja vastaajien odotusten välillä oli kaikkiaan tässä kysymysryhmässä varsin pieni. Yli kymmenen prosenttia avoimen yliopiston opiskelijoista ja alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista ei pitänyt kovin tärkeänä, että kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta. Yli puolet opettajista ja lehtoreista sen sijaan arvioi riittävän opetustarjonnan hyvin tärkeäksi, samoin yli kolmannes perustutkinto- ja jatko-opiskelijoista. Tyytyväisimpiä tarjontaan olivat ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Heistä, samoin kuin tutkijoista, n. 30 % arvioi tiedonhankinnan opetuksen kehittäneen merkittävästi heidän tiedonhankinnan taitojaan. Henkilökunnan kykyä ohjata tiedonhankintaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti pitivät erittäin tärkeänä avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston ulkopuoliset asiakkaat. Kaikki vastaajaryhmät arvioivat kirjaston myös onnistuneen tässä palvelussaan varsin hyvin. Heikkona tai erittäin heikkona piti henkilökunnan palvelualttiutta n. 15 % laitosten esimiehistä ja professoreista. Avopalautetta kirjaston asiakas- ja neuvontapalveluista sekä tiedonhankinnan koulutuksesta antoi 1188 vastaajaa. Kirjaston henkilökunta sai pääosin kiitosta hyvästä palvelusta. Avopalautteessakin korostettiin henkilökunnan palveluhaluisuuden ja asiantuntevuuden tärkeyttä. Toivottiin myös lisää tiedotusta tiedonhankinnan koulutuksista. Palvelu kokoelmien käytössä ja tiedon löytämisessä on aina ylittänyt odotukseni! People in the library are very polite, efficient, available and serious in their job. 18

19 Minulle ei ole kovin selvää, minkä kaltaista tiedonhankinnan opastusta olisi saatavilla. Vuoden 2007 kyselyssä henkilökunnan ystävällisyyteen ja palvelualttiuteen oltiin hyvin tyytyväisiä. Parantamisen varaa nähtiin tuolloin olevan e-aineistojen käytön neuvonnassa. 6 Tyytyväisyys tiedonhankinnan opetuksen määrään ja hyödyllisyyteen oli edellisen kyselyn aikaan korkeampi kuin tällä hetkellä tosin eri tavalla toteutetut kyselyt hankaloittavat suoraa vertailua. Kirjaston elektroniset palvelut Vastaajat arvioivat kirjaston elektronisia palveluja tärkeyden ja onnistumisen näkökulmasta. Seuraavasta kaavioista voi nähdä onnistumisen ja tärkeyden keskiarvot sekä niiden välisen kuilun. Elektroniset palvelut 6.4 Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä 3,39 4, Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni 3,53 4,4 6.2 Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa 3,86 4,48 Onnistuminen - Keskiarvo Tärkeys - Keskiarvo 6.1 Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani 3,87 4, Kaavio 15. Elektroniset palvelut. Elektroniset palvelut GAP-luvut 6 Pitkälä 2008,

20 6.4 Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä -0, Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni -0, Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa -0, Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani -0,49 Kaavio 16. Elektroniset palvelut GAP-luvut Vastaajat arvioivat kaikki elektronisiin palveluihin liittyvät väittämät tärkeiksi (4,34-4,48). Erityisinä kehittämiskohteina tuotiin esiin elektronisten palvelujen käyttöohjeiden selkeys ja verkkosivujen helppokäyttöisyys. GAP-luvut osoittavat, että myös asioinnin sujuvuuteen ja asiakastarpeiden mukaisiin elektronisiin palveluihin tulisi panostaa. Tutkijat ja opetushenkilöstöön kuuluvat olivat tyytymättömimpiä kirjastojen verkkosivujen selkeyteen. Elektronisten palvelujen selkeämpiä käyttöohjeita toivoivat heidän lisäkseen erityisesti perustutkinto-opiskelijat. Avopalautetta elektronisista palveluista antoi 1153 vastaajaa. Avopalautteessa nousi esiin HELKAn ja NELLIn vaikeakäyttöisyys. Myös muita elektronisia palveluja, mukaan lukien kirjaston kotisivut, moitittiin sekaviksi. Vuoden 2010 alussa tapahtuneen verkkosivu-uudistuksen vaikutukset näkyvät siten edelleen. Lisäksi toivottiin lisää ohjeistusta ja mahdollisuutta mm. omien asiakastietojen päivittämiseen verkon kautta. Joidenkin vastaajien oli hankala hahmottaa, mitä kysymyksien elektronisilla palveluilla tarkoitettiin. Mitä elektroniset palvelut edes ovat? Selkeys, selkeys, selkeys. Mitkä ohjeet, onko sellaisia jossain Elektroniset palvelut ja niiden kehittyminen on iso plussa! Vuoden 2007 asiakaskyselyssä yli 90 % vastaajista oli tyytyväinen kirjaston verkkosivujen selkeyteen ja ajantasaisuuteen. 7 Tyytymättömiä mm. HELKAtietokannan ohjeiden selkeyteen ja löydettävyyteen oli vuonna 2007 lähes neljännes vastaajista. Myös NELLI-portaalin helppokäyttöisyyttä kritisoi reilu kolmannes vastaajista. 8 7 Pitkälä 2008, Pitkälä 2008,

21 Kirjaston palvelut kokonaisuutena Kokonaisuudessaan vastaajat arvioivat kirjaston palvelujen merkitystä ja onnistumista seuraavasti: 7.1 Kirjaston palvelut kokonaisuutena ovat toimivia (GAP= -0,67) Onnistuminen - Keskiarvo 4,04 Tärkeys - Keskiarvo 4,71 3,6 3,8 4 4,2 4,4 4,6 4,8 Kaavio 17. Palvelut kokonaisuutena. Kirjaston palveluja pidetään kokonaisuudessaan hyvin tärkeinä ja kirjasto on onnistunut palvelujen tuottamisessa hyvin. Palvelujen tuottamisessa olisi selkeästi parannettavaa, jotta onnistuminen nousisi merkityksen tasolle. Vastaajat arvioivat myös miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan. Asteikko oli 1-4 siten, että 1= ei lainkaan, 2= jonkin verran, 3= huomattavasti ja 4= en osaa sanoa. Vastaukset jakaantuivat seuraavasti: 21

22 Miten arvioimasi kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhösi, opiskeluusi tai muuhun toimintaasi 8.5 Edistäneet uusien ideoiden syntymistä 20 % 25 % 18 % 56 % 8.4 Tehostaneet opiskelujani tai työskentelyäni 4 % 7 % 50 % 42 % 8.3 Parantaneet opiskelujeni tai työtehtävieni laatua 6 % 5 % 51 % 44 % en osaa sanoa huomattavasti jonkin verran 8.2 Helpottaneet alani seuraamista 9 % 9 % 40 % 51 % ei lainkaan 8.1 Helpottaneet tarvitsemieni aineistojen löytymistä 2 % 2 % 34 % 64 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % Kaavio 18. Miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan. 22

23 Miten arvioimasi kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhösi, opiskeluusi tai muuhun toimintaasi - keskiarvot 8.5 Edistäneet uusien ideoiden syntymistä 2, Tehostaneet opiskelujani tai työskentelyäni 2, Parantaneet opiskelujeni tai työtehtävieni laatua 2, Helpottaneet alani seuraamista 2, Helpottaneet tarvitsemieni aineistojen löytymistä 2,63 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 Kaavio 18. Miten kirjaston palvelut ovat vaikuttaneet työhön, opiskeluun tai muuhun toimintaan keskiarvot. Merkittävimpänä kirjaston palvelujen vaikutuksena vastaajat pitivät tarvitsemiensa aineistojen löytämistä. Merkittävää oli myös opiskelun tai työskentelyn tehostuminen ja laadun paraneminen. Kirjaston palvelujen todettiin myös helpottaneen oman alan seuraamista. Puolet vastaajista näki, että kirjaston palveluilla on ollut jonkin verran vaikutusta uusien ideoiden syntymiseen. Yli kolmannes (38 %) kuitenkin totesi, ettei kirjastolla ole lainkaan osuutta uusien ideoiden syntymisessä tai ei osannut muuten vastata kysymykseen. Vastaajista 1202 antoi avopalautetta liittyen kirjaston vaikuttavuuteen ja täydensi siten vastauksiaan kysymyksiin Avopalautteessa tuotiin esiin kirjaston vahvaa merkitys opiskelussa ja tutkimuksessa. Ilman kirjastoa tutkimusta olisi aika mahdotonta tehdä. Kirjasto inspiroi tilana. Kirjasto on olennainen osa opiskelua 23

24 Kirjastolaitos on henki, elämä ja huipputärkeä sivistysmaan tukipylväs Ihana, viihtyisä, oppimista tukeva kirjasto, jonne on aina kiva mennä, vaikka tentti ahdistaisi tai deadline olisi uhkaavasti lähestymässä. Kirjaston toimivuus vaikuttaa työskentelyyni samalla tavalla kuin toimiva tekstinkäsittelyohjelma. Se on eräänlainen perusedellytys. Lisäksi vastaajien oli mahdollista kommentoida ja tehdä kehittämisehdotuksia yleisesti liittyen kirjaston palveluihin. Tätä palautetta antoi 983 vastaajaa. Palautteissa monet täydensivät kyselyn muissa kohdissa antamiaan vastauksia ja painottivat uudelleen keskeisimpiä kehittämiskohteita. Keskustakampuksen kirjaston eräiden toimipaikkojen kohdalla toivottiin, että kirjastot säilyisivät entisellään, eivätkä yhdistyisi Kaisaniemeen rakennettavaan uuteen kirjastotaloon. Vastaajat jakoivat myös tässä kohdassaan kiitosta kirjaston hyvästä palvelusta. Yliopiston helmi! Kiitos! Lopuksi Kysely osoittaa, että Helsingin yliopiston kirjaston asiakkaat pitävät kirjaston palvelujen toimivuutta hyvin tärkeänä ja kirjasto on onnistunut hyvin palvelujen tuottamisessa. Säännöllisesti toteutettava asiakaskysely on Helsingin yliopiston kirjaston keskeisin kanava asiakaspalautteen keräämiseen. Kansallinen käyttäjäkysely mahdollistaa myös vertailukehittämisen Suomen muiden yliopistokirjaston välillä. Palautteen avulla kirjasto pystyy seuraamaan palveluidensa laatua ja kartoittamaan keskeiset kehittämiskohteet. Asiakaslähtöisyys edellyttää asiakkaan kuulemista ja hänen tarpeidensa ymmärtämistä. Ilman toimenpiteitä palautteen kerääminen on turhaa. Kehittämiskohteina nousevat esiin pitkälti samat asiat kuin vuoden 2007 asiakaskyselyssä; työasemien määrä, hiljaisten lukutilojen määrä, aineistojen ajantasaisuus ja elektronisten palvelujen käytettävyys. Kirjaston panostukset näihin palveluihin eivät edellisen kyselyn jälkeen ole siten olleet riittäviä. Asiakkaat odottavat kirjastolta helppokäyttöisempiä, paremmin ohjeistettuja ja itsenäisemmän asioinnin mahdollistavia elektronisia palveluja. Samanaikaisesti myös odotukset paikallispalvelujen sujuvuudesta ovat korkealla. Kirjaston henkilöstöltä odotetaan paitsi asiantuntemusta myös palveluosaamista. Kirjaston aineistojen tulee vastata asiakkaiden tiedontarpeita ja olla ajantasaisia sekä helposti löydettävissä niin painettuna kuin elektronisena. 24

25 Kirjaston on tartuttava näihin kehittämiskohteisiin ja viestittävä asiakkaille palautteen pohjalta tehtävistä toimenpiteistä. Tätä palautteen palautetta tullaan julkistamaan viimeistään syksyllä Seuraava kansallinen käyttäjäkysely näyttää keväällä 2012, ovatko kehittämistoimenpiteet olleet riittäviä. Tuolloin tavoitteeksi on myös asetettava suuremman vastaajamäärän tavoittaminen, jotta otokselle saadaan parempi edustavuus suhteessa kirjaston laajaan asiakaskuntaan. 25

26 Lähteet Pitkälä, M. 2008: Helsingin yliopiston kirjastojen asiakaskysely Helsingin yliopisto, Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö Vakkari, M. 2006: Ei pidä syyttää peiliä, jos kuva ei miellytä Kirjastojen käyttötutkimushanke Helsingin yliopiston kirjastojen yhteishanke Helsingin yliopisto, Kirjastopalvelujen koordinointiyksikkö Liitteet Yhteenveto Helsingin yliopiston kirjaston vastauksista 26

27 Liite 1 Yhteenveto Helsingin yliopiston kirjaston vastauksista Vastausten määrä: 1274 Poiminta 1.1 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston palveluja = 1 (Helsingin yliopiston kirjasto) 1.1 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston palveluja Helsingin yliopiston kirjasto % Valitse kirjasto 1.2 Arvioin seuraavan yliopistokirjaston toimpisteen / palvelupisteen palveluja Keskustakampuksen kirjasto. Kielitieteet, filologia ja filosofia - Metsätalo Keskustakampuksen kirjasto. Historian ja kulttuurien tutkimus - Topelia Keskustakampuksen kirjasto. Suomen kieli, kirjallisuusaineet ja taiteiden tutkimus 95 7% 69 5% 42 3% Keskustakampuksen kirjasto. Taidehistoria 16 1% Keskustakampuksen kirjasto. Klassillinen filologia 14 1% Keskustakampuksen kirjasto. Musiikkitiede 18 1% Keskustakampuksen kirjasto. Käyttäytymistieteet / Minerva % Keskustakampuksen kirjasto. Oikeustiede 46 4% Keskustakampuksen kirjasto. Valtiotieteet 82 6% Keskustakampuksen kirjasto. Teologia 59 5% Keskustakampuksen kirjasto. Opiskelijakirjasto % Kumpulan kampuskirjasto 101 8% Meilahden kampuskirjasto Terkko 46 4% Terkko Ruskeasuo hammaslääketieteen kirjasto 11 1% Viikin kampuskirjasto % 1.3 Sukupuoli Mies % Nainen % 1.4 Ikä Alle % 27

28 % % % % % Yli % 1.5 Mihin seuraavista ryhmistä lähinnä kuulut alempaa korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija ylempää korkeakoulututkintoa suorittava opiskelija % % jatko- opiskelija % avoimen yliopiston opiskelija 44 3% tutkija 78 6% lehtori tai muu opettaja 53 4% laitoksen esimies tai professori 13 1% muu henkilökunnan edustaja 56 4% yliopiston ulkopuolinen asiakas (täsmennä alla olevaan tekstikenttään) täsmennä % 1.6 Tieteenala, jolla pääasiallisesi opiskelen / opetan / työskentelen teologinen 75 6% humanistinen % taideteollinen 4 0% musiikkiala 8 1% kasvatustieteellinen % liikuntatieteellinen 2 0% yhteiskuntatieteellinen % psykologia 38 3% terveystieteet 12 1% oikeustieteellinen 87 7% kauppatieteellinen 8 1% luonnontieteellinen % maatalous-metsätieteellinen 49 4% teknillistieteellinen 12 1% lääketieteellinen 34 3% hammaslääketieteellinen 7 1% 28

29 eläinlääketieteellinen 18 1% farmasia 6 0% kuvataideala 3 0% muu koulutusala (täsmennä alla olevaan tekstikenttään) muu, täsmennä 79 II KIRJASTON PALVELUT 2.1 Käyn arvioimassani kirjastossa 57 5% päivittäin 102 8% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan 2 0% Jos et käy kirjastossa lainkaan, miksi et Jos asioit kirjastossa: Mitä yleensä teet käydessäsi kirjastossa Lainaan, palautan, varaan tai uusin aineistoa % Käytän kirjaston tarjoamia painettuja aineistoja Käytän kirjaston tarjoamia elektronisia aineistoja (elektronisia lehtiä, elektronisia kirjoja, tietokantoja) % 393 8% Haen tietoa tietystä aiheesta 447 9% Käytän neuvonta- tai tietopalveluja 205 4% Käytän kaukopalvelua 61 1% Opiskelen tai työskentelen itsenäisesti % Opiskelen tai työskentelen ryhmässä 118 2% Osallistun kirjaston järjestämiin tilaisuuksiin, opastuksiin tai koulutuksiin (esim. tiedonhankinnan opastus) Käytän kirjaston tietokoneita (esim. tekstinkäsittelyyn, sähköpostin lukemiseen, verkkopalveluiden käyttämiseen) 74 2% % Kopioin tai tulostan % Vietän aikaa kirjastossa 116 2% Tapaan ystäviä / tuttavia /kavereita 83 2% Muuta 15 0% käyn syömässä samassa rakennuksessa joskus 29

30 luen lehtiä skannnaan työssä Luen ja kopioin kurssikansioissa olevaa materiaalia. käytän kahviautomaattia! tarkistan uutuushyllyn Luen kirjaston ei-kotilainattavia kirjoja ja tutkimuksia graduuni tai opintojen esseisiin tms. liittyen. nautin kahvia automaatista! "Käyn" päivittäin kirjastossa yleensä työkoneeltani käyttämällä elektronisia aineistoja. JULKI-asiat/Vanttola hoidan hallintoasioita Jag hämtar köpta böcker käytän omaa läppäriäni lounas använder den som mötesplats och geografiskt landmärke 2.3 Jos käytät elektronisia palveluja: Mitä seuraavista elektronisista palveluista käytät kirjaston omaa kokoelmaluetteloa (aineistojen haku, varaaminen ja uusiminen) päivittäin 94 9% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa 99 9% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin 93 9% en lainkaan 17 2% kirjaston verkkosivuja päivittäin 64 7% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan 39 4% Nelli-portaalia päivittäin 49 5% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan 88 9% elektronisia lehtiä päivittäin 66 7% 30

31 viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa % muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % elektronisia kirjoja päivittäin 3 0% viikoittain 42 5% muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa 89 10% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % muita tietokantoja (esim. viitetietokantoja kuten Aleksi, Arto, Helecon-tietokannat, ISI Web of Science) päivittäin 35 4% viikoittain % muutaman kerran kuukaudessa % kerran kuukaudessa 93 11% muutaman kerran vuodessa tai harvemmin % en lainkaan % muuta, mitä 31 Jos et käytä elektronisia palveluja, miksi et 230 Kirjasto asiointiympäristönä 3.1 Kirjasto on luonteva osa opiskeluani / opetustani / työskentelyäni Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 11 1% Onnistuminen - eos 17 2% Tärkeys - Keskiarvo 4,

32 Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston sijainti on sopiva Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 6 1% Onnistuminen - eos 7 1% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston aukioloajat ovat sopivat Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 18 2% Onnistuminen - eos 15 1% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston tilat ovat viihtyisät Tärkeys % 32

33 Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 17 2% Onnistuminen - eos 22 2% Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjasto tarjoaa rauhalliset opiskelutilat Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 85 8% Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Ryhmätyötilat vastaavat tarpeitani Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % 33

34 Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake , Kirjastossa on riittävästi työasemia Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjasto mahdollistaa omatoimisen tiedonhankinnan Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % 34

35 Onnistuminen % Tärkeys - eos 38 3% Onnistuminen - eos 68 7% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjasto tiedottaa palveluistaan riittävästi 3.10 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä Kirjaston aineistot Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 94 9% Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston painetut aineistot vastaavat tiedontarpeitani Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 25 2% 35

36 Onnistuminen - eos 29 3% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston elektroniset aineistot vastaavat tiedontarpeitani Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston painetut aineistot ovat ajantasaisia Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 39 4% Onnistuminen - eos 77 8% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0,77 36

37 4.4 Kirjaston elektroniset aineistot ovat ajantasaisia Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjastossa on riittävästi tarvitsemaani aineistoa Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 20 2% Onnistuminen - eos 23 2% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 1, Löydän tarvitsemani painetut aineistot helposti Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % 37

38 Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 22 2% Onnistuminen - eos 24 2% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Löydän tarvitsemani elektroniset aineistot helposti Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Voin halutessani tehdä hankintaehdotuksia aineistoista, joita ei ole kirjaston kokoelmiss Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % 38

39 4.9 Kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjaston aineistoihin Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Asiakaspalvelu, neuvonta, ohjaus ja tiedonhankinnan opetus 5.1 Kirjasto tarjoaa riittävästi tiedonhankinnan opetusta Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake , Kirjaston tarjoama tiedonhankinnan opetus on kehittänyt tiedonhankintataitojani Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % 39

40 Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 3, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake , Kirjaston henkilökunta osaa ohjata tiedonhankintaani tarpeideni mukaisesti Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston henkilökunta on asiantuntevaa Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 68 7% Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4,

41 Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston henkilökunta on tarvittaessa helposti tavoitettavissa Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 45 4% Onnistuminen - eos 70 7% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston henkilökunta on palveluhaluista Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 46 5% Onnistuminen - eos 78 8% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kirjasto selvittää mahdolliset ongelmatilanteet nopeasti Tärkeys % 41

42 Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 4, GAP sarake 1-2 0, Kommentteja ja kehittämisehdotuksia asiakaspalveluun, neuvontaan, ohjaukseen ja tiedonhankinnan opetukseen Kirjaston elektroniset palvelut Kirjaston elektroniset palvelut vastaavat työskentelytarpeitani Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Asiointi kirjaston elektronisten palveluiden avulla on toimivaa Tärkeys % Onnistuminen % 42

43 Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos % Onnistuminen - eos % Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Kirjaston verkkosivuilta löydän helposti etsimäni Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys - eos 67 7% Onnistuminen - eos 93 10% Tärkeys - Keskiarvo 4, Onnistuminen - Keskiarvo 3, GAP sarake 1-2 0, Elektronisten palvelujen käyttöohjeet ovat selkeitä Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % Tärkeys % Onnistuminen % 43