ASEMAKAAVAN MUUTOS ALAKAUPUNGIN KORTTELISSA 82 TONTILLA 29 (VIIPURINKATU 30)

Transkriptio

1 1 (11) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS ALAKAUPUNGIN KORTTELISSA 82 TONTILLA 29 (VIIPURINKATU 30) SELOSTUS NRO 536

2 2 (11) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön luonto ja maisema Luontokohteet Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 11

3 3 (11) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 536 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Alakaupungin kaupunginosassa korttelissa 82 tontilla 29 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Kaupunkikehityslautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee keskustan tuntumassa, noin 1 km ydinkeskustasta, Alakaupungin kaupunginosassa Viipurinkadun ja Vepanpolun välisellä alueella, korttelin 82 tontilla 29. Kuva 1. Kaavamuutosalueiden sijainti Alakaupungin kaupunginosassa. asemakaavasta

4 4 (11) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan muuttaminen perustuu kiinteistönomistajan hakemukseen, jotta omakotitontin (AO) käyttötarkoitus muutettaisiin pientalojen tontiksi (AP). Kiinteistön rakennukset ovat tuhoutuneet tulipalossa, ja hakijan tavoitteena on rakentaa tuhoutuneiden rakennusten tilalle uudet asuinrakennukset. Rakennusalaa muutetaan siten, että kaavamuutos ohjaa rakentamisen sijoittumista ja mahdollistaa näin kolmen erillispientalon rakentamisen tontille. Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu päivättyyn hakemukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu Kaavamuutosluonnos on päivätty Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että erillispientalotontti (AO) muutetaan asuinpientalotontiksi (AP), joka sallii useamman kuin yhden erillispientalon rakentamisen tontille. Suurin sallittu kerrosluku ja tehokkuusluvulla (e=0.25) osoitettu rakennusoikeus eivät muutu. Rakennusala jaetaan kolmeen osaan ja sijoitetaan tontin keskelle. Istutettava alueen osa merkitään viereisen rivitaloyhtiön tontin rajaa vasten. Naapuritontin rivitalot sijaitsevat rajan suuntaisesti ja pääikkunat ovat suunnittelualueen tontille päin. Näin asemakaava velvoittaa istuttamaan tonttien välille kasvillisuutta näkösuojaksi. Myös tontin pohjoiskulmaan Vepanpolun puolelle on osoitettu istutettavan alueen osa. Kulku tontille on suunniteltu Vepanpolun kautta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Alue on kaupunkikuvallisesti ydinkeskustaan rajoittuvaa mukailtuun ruutukaavaan perustuvaa omakotialuetta. Aiemmin Alakaupunki oli nimeltään Viipurin esikaupunki eli Lopotti. Asutusta on ollut ainakin 1750-luvulta alkaen. Suunnittelualue on erillispientaloaluetta. Korttelin 82 tontti 29 sijaitsee keskellä rakennettua vanhaa asuinaluetta keskusta-alueen tuntumassa. Lähiympäristössä on

5 5 (11) pääosin omakotitalojen pihapiirejä ja niiden kasvustoa. Suunnittelualueen tontti rajautuu kahdelta sivultaan naapuritontteihin, yhdeltä sivultaan Viipurinkadun katualueeseen ja yhdeltä sivultaan kaavassa puistoalueeksi merkittyyn, mutta käytännössä katuyhteytenä toimivaan Vepanpolkuun. 3.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen rakennus on palanut. Ympäristössä on hyvin eri-ikäistä rakennuskantaa, vanhimmat yleiskaavassa suojelukohteiksi merkityt rakennukset ovat 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun taitteeseen ja uusimmat naapuritontin rivitalot ovat valmistuneet vuonna Toisella puolella olevan naapuritontin omakotitalo on 1920-luvulta Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Kaava-alueella ei ole tiedossa arkeologisia kohteita. 3.3 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue on rakentamaton, tyhjä vanha tontti. Suunnittelualueen ympäristö on sen sijaan vanhaa Alakaupungin rakennettua korttelialuetta. Suunnittelualueen pohjoispuolella on lähes luonnontilainen Mechelinin puisto ja Kirkkojärvi, joka on Natura-aluetta. Tontin pohjoispuolella sijaitsee matonpesupaikka ja Vepanpolku, joka on puistoalueella oleva katumainen ajoyhteys Luontokohteet Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita. Kaavamuutoksella ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia uhanalaisten lajien elinolosuhteisiin. 3.4 MAANOMISTUS Tontin maapohjan omistaa hakija eli kiinteistönomistaja. 3.5 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

6 6 (11) 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa sitä koskevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (1.-4.) kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojenalueiksi, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. KAAVAMUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan periaatteiden kanssa.

7 7 (11) Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). KAAVAMUUTOSALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaavamuutos ja asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan periaatteiden kanssa.

8 8 (11) Asemakaava Muutosalueella on voimassa asemakaava 162 / Lh Suunnittelualueelle on määritelty seuraava kaavavaraus: Erillispientalojen korttelialue (AO). KAAVAMUUTOSALUE Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta asemakaavasta Suunnittelualueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset: 1) Haminan yleiskaavan luontoselvitykset 2003 ja ) Haminan liikennesuunnitelma ) Pilaantuneiden maiden rekisteri 4) Muinaismuistojen inventointi 2006, Museovirasto 5) Kulttuuriympäristöohjelma, inventointiluonnos Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset ( ).

9 9 (11) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen lähdettiin kiinteistönomistajan anomuksesta muuttaa asemakaavan käyttötarkoitusta. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa tontille kolmen pientalon rakentaminen tulipalossa tuhoutuneiden vanhojen rakennusten tilalle. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vireille kaavamuutos on tullut kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä (9, Dnro 666/15). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Kaava-alueen naapuruston kiinteistönomistajat, yritykset ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon asiakaspalvelun ilmoitustaululla Kirjallisia mielipiteitä ei jätetty.

10 10 (11) VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Saapuneissa lausunnoissa Haminan Vedeltä, rakennusvalvonnalta ja ympäristötoimelta ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä olon aikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n m2. Kaavamuutos koskee yhtä asuintonttia. Asemakaavaa muutetaan siten, että erillispientalojen korttelialue (AO) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolloin tontille mahdollistetaan kolmen erillisen omakotitalon rakentaminen osoittamalla tontille kolme erillistä rakennusalaa. Istutettava alueen osa merkitään viereisen rivitaloyhtiön tontin rajaa vasten. Asemakaava velvoittaa istuttamaan tonttien välille kasvillisuutta näkösuojaksi. Myös tontin pohjoiskulmaan Vepanpolun puolelle on osoitettu istutettavan alueen osa. Kulku tontille on suunniteltu Vepanpolun kautta. Voimassa olevan kaavan mukainen tehokkuusluvulla (e=0.25) osoitettu rakennusoikeus ja suurin sallittu kerrosluku II säilyvät. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavojen vaikutukset arvioidaan osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavoitusmenettelyä. Menettelyä ohjaa ja valvoo ELY-keskus. Vaikutusten arviointia tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia eli läpi koko kaavaprosessin. Tietoa tuotetaan ja hyödynnetään pitkin valmistelua. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus MRL 9 sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset

11 11 (11) 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä, sillä alue on jo pääosin rakennettua ja se sijaitsee tiiviisti nykyisessä kaupunkirakenteessa. Lähin luonnonsuojelualue, Kirkkojärven Natura-alue, sijaitsee n. reilun 100 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta pohjoiseen. Asemakaavan mukaisella maankäytöllä ei ole vaikutusta Kirkkojärven kasvillisuuteen tai linnuston elinolosuhteisiin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat edulliset, sillä alue on suhteellisen helposti liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei tarvitse rakentaa. Ajoneuvoliittymä tontille on suunniteltu Vepanpolun kautta. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä ei sinänsä muutu, sillä kaavan sallima rakennusoikeus pysyy samana. Kaavamuutos kuitenkin käyttötarkoituksen muutoksella ja rakennusalojen sijoittelulla mahdollistaa kolmen erillisen pientalon rakentamisen tontille tulipalossa tuhoutuneen yhden omakotitalon tilalle. Asuinalue tiivistyy, eheytyy ja siistiytyy tällä hetkellä rakentamattoman tontin rakentumisen myötä. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi nykytilanteeseen verrattuna. Näin ollen kaavan toteuttamisella arvioidaan olevan positiivista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 2. päivänä joulukuuta 2016 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti