ASEMAKAAVAN MUUTOS RIIPPUSILLANKATU 2

Transkriptio

1 1 (11) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIIPPUSILLANKATU 2 SELOSTUS NRO 556

2 2 (11) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus Luettelo kaavaselostuksen liitteistä TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen luonto ja maisema Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 11

3 3 (11) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 556 Asemakaavan nimi: Asemakaavan ja tonttijaon muutos Pappilansaaret kaupunginosassa korttelin 410 tontilla 1 ja sen viereisellä Asemakaavan laatija: vs. kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Kaupunkikehitysvaliokunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: Lainvoimaisuus: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Pappilansaaret kaupunginosassa korttelin 410 tontilla 1 ja sen viereisellä noin 1 km päässä keskustasta, Etusaaren länsipäässä. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Pappilansaaressa.

4 4 (11) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta. Muutoksen tavoitteena on nostaa rakennusoikeutta ja jakaa nykyinen tontti kahteen osaan omakotitonteiksi. Tarkoituksena on nostaa tonttitehokkuuslukua 0.20:een, eli vastaamaan naapurustossa sijaitsevien omakotitonttien tehokkuuslukua. Tontille rakennetaan parhaillaan uutta omakotitaloa. Kaavamuutos mahdollistaa suuren tontin jakamisen kahdeksi omaksi erilliseksi omakotitontiksi, ja toisen tontin myymisen eteenpäin LUETTELO KAAVASELOSTUKSEN LIITTEISTÄ Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja kaavamuutosluonnos Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa ja asiakaspalvelun ilmoitustaululla , sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen kaavamuutosaluetta on laajennettu siten, että suunnittelualueen edustalta on otettu vesialuetta mukaan, jotta vanhaa asemakaava-aluetta saadaan päivitettyä uuteen. Muutosalueen laajennuksella ei ole muita vaikutuksia. 2.2 KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että tonttitehokkuusluku nostetaan e=0.20:een m2:n kokoisesta erillispientalotontista (AO) erotetaan 1576 m2:n kokoinen erillispientalotontti (AO), jolle merkitään ajoyhteys katuun rajoittuvan omakotitontin kautta. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku (II) sekä istutettava alueenosamerkintä säilyvät. Molemmat tontit rajoittuvat rantaan. Tulvariski huomioiden rantaan t-1 merkitylle alueelle saa rakentaa ainoastaan lämmittämättömiä talousrakennuksia.

5 5 (11) 3 LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee vanhaa rakennettua erillispientalotonttia Pappilansaarten kaupunginosassa Etusaaressa meren rannassa. Suunnittelualue rajautuu Riippusillankatuun, naapuritontteihin sekä Etusaaren ja mantereen väliseen kapeaan Pappilansaarten salmeen. Mukaan on otettu myös kaupungin omistamaa vesialuetta Pappilansaarten salmen kohdalta RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Pappilansaarten asuinalue on pääosin ja 1950-luvulla rakennettua ja suhteellisen väljää omakotialuetta. Joukossa on tosin paljon uudempaakin rakennuskantaa. Suunnittelualueelta on purettu vanha asuinrakennus ja tilalle rakennetaan uutta omakotitaloa SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. Korttelin 410 itäpuolella alkaa Lupinlahden Natura-alue. Itse suunnittelualue ei rajaudu Natura-alueeseen. Lähimmillään Natura ulottuu n. 500 metrin päähän suunnittelualueesta. Suunnittelualue koostuu vanhasta omakotitalotontista, jonka alueella sekä sen lähiympäristössä on pääosin omakotitalojen pihapiirejä ja niiden kasvillisuutta Luontokohteet Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita MAANOMISTUS Koko suunnittelualue, eli korttelin 410 tontti 1, on yksityisomistuksessa. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti tavoitteiden uudistamisesta Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niiden kautta valtioneuvosto linjaa koko maan kannalta merkittäviä alueidenkäytön kysymyksiä. Tavoitteilla varmistetaan, että valtakunnallisesti merkittävät asiat huomioidaan kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa.

6 6 (11) Tavoitteiden uudistamisella pyritään vastaamaan alueidenkäytön tulevaisuuden haasteisiin ja edistämään kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa. Uudistetut tavoitteet jakautuvat viiteen kokonaisuuteen, jotka ovat: toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen tehokas liikennejärjestelmä terveellinen ja turvallinen elinympäristö elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat ja uusiutumiskykyinen energiahuolto. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta.

7 7 (11) Kokonaismaakuntakaavan, eli Kymenlaakson maakuntakaavan 2040, laatiminen on käynnissä. Kaavaluonnos oli nähtävillä Siinä tätä asemakaavamuutosta koskevalle suunnittelualueelle ei ole esitetty merkittäviä muutoksia. Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan periaatteiden kanssa. SUUNNITTELU ALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa vahvistettu asemakaava 18. Suunnittelualueelle on määritelty seuraava kaavavaraus: Erillispientalojen korttelialue (AO). Suurin sallittu kerrosluku on II. Jos tontin pinta-ala on yli 3000 m2, saa rakentamiseen käyttää enintään 1/10 sen pinta-alasta. Lisäksi tontin katualueen puoleiseen reunaan on merkitty istutettava tontinosa-merkintä. Vesialuetta (W) otetaan tontin edustalta kaavamuutosalueeseen mukaan, jotta saadaan vanhaa asemakaavaa päivitetty uuteen.

8 8 (11) KAAVAMUUTOSALUE Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Muutosalueelle tehdään sitova tonttijaon muutos. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajan aloitteesta, jotta tonttitehokkuusluku nostettaisiin e=0.20:een, eli vastaamaan lähistön omakotitonttien tehokkuuslukua, ja jotta samalla erotettaisiin tontista toinen, suunnilleen saman kokoinen tontti. Näin rakennusoikeutta jäisi vielä toisenkin rantaan rajoittuvan omakotitontin tarpeisiin, mikä mahdollistaisi tämän myymisen eteenpäin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Kaavamuutos tuli vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 16/2018, Dnro Hamina/385/2018).

9 9 (11) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristö- ja terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Viralliset kuulutukset-kohdassa Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla Mielipiteitä ei jätetty VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 2 kpl. Kaakkois- Suomen ELY-keskuksella ei ole kommentoitavaa tai huomautettavaa kaavaluonnoksesta eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Sen mukaan kaavamuutoksesta ei ole tarpeen pitää viranomaisneuvotteluja eikä pyytää ELY-keskukselta ehdotusvaiheen lausuntoa. Myöskään ympäristön ja rakentamisen valvonnan yhteislausunnossa ei ollut kaavasta huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet ja tarvittavat lausunnot. Kaavan nähtävilläoloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset.

10 10 (11) 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen kokonaispinta-ala on 7917 m2, josta vesialuetta on 4173 m2. Asemakaavaa muutetaan siten, että 3744 m2:n kokoisesta erillispientalotontista (AO) erotetaan 1576 m2:n kokoinen erillispientalotontti (AO), jolle merkitään ajoyhteys katuun rajoittuvan kantatontin kautta. Kantatontin pinta-alaksi jää 2168 m2. Tulvariski huomioiden rantaan t-1 merkitylle alueelle saa rakentaa ainoastaan lämmittämättömiä talousrakennuksia. Määräys ei näin salli t-1 alueelle jatkuvalämmitteistä rakennusta. Tontin suurin sallittu kerrosluku (II) sekä istutettava alueenosa-merkintä säilyvät ennallaan. Rakennusoikeus nousee kaksinkertaiseksi. Rakennusoikeus ilmoitetaan tontin pinta-alaan suhteutettuna tehokkuuslukuna (e=0.20, tontti 8/ 434 k-m2 ja tontti 9/ 315 k-m2). Sitova tonttijaon muutos laaditaan suunnittelualueelle asemakaavamuutoksen yhteydessä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia kohdistuen pääasiassa suunnittelualueelle. Poistuvassa kaavassa alueen rakentaminen tehostuu ja rakentamisen määrä kaksinkertaistuu. Lupinlahden Natura-alue ulottuu lähimmillään noin viidensadan metrin päähän kaavamuutosalueesta. Merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueelle ei ole odotettavissa. LSL :n mukaiseen Natura -arviointiin ei katsota olevan tarvetta. Asemakaavamuutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Lupinlahden kasvillisuuteen tai linnuston elinoloihin.

11 11 (11) 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyisellään kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Kaavan toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat suhteellisen edulliset, sillä alue on liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajille kantatontista erotettavan ja rakentamattoman tontin myymisen eteenpäin. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutos mahdollistaa uuden perheen muuttamisen asuinalueelle. Kaavamuutoksen toteutuessa asukasmäärä lisääntyy alueella. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen toteuttaminen on mahdollista, kun kaavamuutos on lainvoimainen. Haminassa 29. päivänä marraskuuta 2018 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta vs. kaupunginarkkitehti