ASEMAKAAVAN MUUTOS LÄÄTINPOLKU

Transkriptio

1 1 (10) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS LÄÄTINPOLKU SELOSTUS NRO 517

2 2 (10) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 517 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Husupyölin kylän tilalla 1:139 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: x.x.xxxx Kaupunginvaltuusto: x.x.xxxx 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Husupyölin kylän tilalla 1:139 Läätinpolun päässä noin 5 km päässä Haminan ydinkeskustasta pohjoiseen. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Husulassa Läätinpolun päässä.

3 3 (10) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistön naapurustossa asuvan tontinomistajan aloitteesta. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa kahdelle rivitalotontille osoitettu alue paremmin kysyntää vastaaviksi omakotitalotonteiksi. Rivitalotonteille ei ole ollut liki 20 vuoteen kysyntää eikä kaavan mukainen rivitalorakentaminen ole näin toteutunut. Kaupunki omistaa alueen Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja kaavamuutosluonnos Vireille tulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kuulutuksella kaupungin internetsivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville neljälle tontille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Tontit ovat pinta-alaltaan n m2 ja tonttitehokkuus e= Kaavamuutoksella muodostuvat neljä erillispientalotonttia sijaitsevat loivassa rinteessä, joten yksikerroksiseen asuinrakennukseen sallitaan rakennettavan myös kellarikerros, jossa enintään puolet tämän kerroksen pinta-alasta saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tonttien alueille on merkitty tarvittavat johtoalue- ja ajoyhteys-merkinnät. Läätinpolun katualuetta jatketaan, jotta jokaiselle erillispientalotonteille saadaan omat tonttiliittymät. Muodostettavien tonttien ja Pyölinjoen väliin jätetään M- eli maa- ja metsätalousalue. Vastaava merkintä on asemakaavassa joen vastarannan viljelyalueilla. Peltoalue jatkuu yhtenäisenä suunnittelualueelta itään.

4 4 (10) 3 LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS Kaavamuutos koskee toteutumatonta ja rakentamatonta rivitalojen korttelialuetta, kahdelle rivitalotontille osoitettua aluetta Husulassa Pyölinjoen ranta-alueella, Makasiinintien tuntumassa. Kaavamuutosalue rajoittuu Pyölinjokeen RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Nyt muutettava kaava-alue täydentää pääosin 2000-luvulla rakentunutta Makasiinintien länsipään aluetta, jossa on uudempaa omakotitaloista koostuvaa asuntokantaa. Lähistöltä löytyy kuitenkin myös vanhempaa rakennuskantaa, kuten vuodelta 1823 peräisin oleva, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeä ja suurikokoinen hirsinen pitäjän viljamakasiini Makasiinintien varrella SUUNNITTELUALUEEN LUONTO JA MAISEMA Rakentamaton suunnittelualue rajautuu länsi- eteläreunaltaan Pyölinjokeen, ja pohjoisosiltaan omakotitalotontteihin sekä Läätinpolun katualueeseen. Varsinainen suunnittelualue on pääosin loivarinteistä, vuokraviljelyssä olevaa avointa peltoaluetta. Peltoalue jatkuu yhtenäisenä kaakkoon. Suunnittelualueelta avautuu avoin näkymä länteen ja etelään, Pyölinjokilaaksoon ja joen vastarannalle Luontokohteet Suunnittelualueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita MAANOMISTUS Suunnittelualueen maan omistaa Haminan kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita vahvistettu maakunta-

5 5 (10) kaava korvaa ympäristöministeriön vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Muut vahvistetut maakuntakaavat (Maaseutu ja luonto sekä Energiamaakuntakaava) eivät koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Alue on myös tärkeää pohjavesialuetta. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP), ja se sijaitsee Husulan I -luokan pohjavesialueella (pv-1). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan yleiskaavan kanssa. SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta.

6 6 (10) Asemakaava Muutosalueella on voimassa hyväksytty asemakaava 345. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Alueen rakennusoikeus on ilmoitettu tehokkuusluvulla e=0.30. Suurin sallittu kerrosluku on II. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1: ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Asemakaavan muutokseen on lähdetty kiinteistön naapurustossa asuvan tontinomistajan aloitteesta. Kaavan mukainen rivitalorakentaminen ei ole toteutunut ja alue on jäänyt rakentamattomaksi. Muutoksen tarkoituksena on muuttaa kahdelle rivitalotontille osoitettu alue paremmin kysyntää vastaaviksi omakotitalotonteiksi. Huomioimalla ympäröivä rakennuskanta ja täydentämällä näin vanhaa asuinaluetta, edistetään pientalorakentamisella asuinalueen yhdyskuntarakenteen eheytymistä.

7 7 (10) 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu on käynnistynyt kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen. Vireille kaavamuutos tuli kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 3, Dnro 92/14). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja siihen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja asukkaat ja vuokralaiset - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki sellaiset, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla Yksi mielipide jätettiin. Siinä naapurissa asuva kiinteistönomistaja tarjoutuu ostamaan pienen alueen suunnittelualueen nurkasta, sekä ehdottaa kaavaan yhteyttä Läätinpolulta joenrantaan talvisin ajettavaa, koululle ja Vehkalinnaan johtavaa, yhteyslatua varten. Kaavoittaja ei näe perusteita liittää pientä kolmionmallista uloketta naapuritontille istutusalueeksi, sillä tontit on pyritty muodostamaan, kuten yleensäkin, muodoltaan mahdollisimman yksinkertaisiksi ja suorakulmaisiksi. Joka tapauksessa muodostettavan tontin kyseinen kulmaus jää kyseisen tontin piha-alueeksi, jolla ei ole rakennusalaa, ja jolle ei voi näin rakentaa. Suunnittelualueelta länteen n. 100 metriä, Makasiinintien varrella on jätevesipumppaamon alue, jolta on yhteys M-alueeksi merkittävälle joenranta-alueelle. Kaavamuutos mahdollistaa yhteysladun ajamisen talvisin joenranta-alueelle.

8 8 (10) VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 3 kpl. Kaakkois- Suomen ELY -keskuksella, ympäristölautakunnalla ja rakennusvalvonnalla ei ollut kaavamuutoksesta huomautettavaa. Kymenlaakson pelastuslaitoksen lausunto saapui määräajan jälkeen. Lausunnossa ei ollut kaavamuutoksesta huomautettavaa. (Päivitetty ) Viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavamuutoksesta ei ollut huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat viranomaisten lausunnot sekä osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on n. 1,19 ha. Asemakaavaa muutetaan siten, että rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jolloin suunnittelualueelle muodostettaville neljälle tontille mahdollistetaan omakotitalojen rakentaminen. Tontit ovat pinta-alaltaan n m2 ja tonttitehokkuus e= Todellinen rakennusoikeus tonteilla vaihtelee pinta-alan mukaan k-m2. Kaavamuutoksella muodostuvat neljä erillispientalotonttia sijaitsevat loivassa rinteessä, joten yksikerroksiseen asuinrakennukseen sallitaan rakennettavan myös kellarikerros, jossa enintään puolet tämän kerroksen pinta-alasta saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Tonttien alueille on merkitty tarvittavat johtoaluemerkinnät nykyisten jo rakennettujen johtolinjojen mukaisesti, sekä ajoyhteysmerkintä yhdelle tontille, jotta ei suljeta yhteysmahdollisuutta jatkossa Läätinpolulta viereiselle kiinteistölle, mikäli asemakaava-alueen laajentamistarpeita ilmenee. Läätinpolun katualuetta jatketaan, jotta jokaiselle erillispientalotonteille saadaan omat tonttiliittymät. Muodostettavien tonttien ja Pyölinjoen väliin jätetään n. 50 m leveä M- eli maa- ja metsätalousalue. Vastaava merkintä on asemakaavassa joen vastarannan viljelyalueilla ja peltoalue jatkuu yhtenäisenä myös suunnittelualueelta itään. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen

9 9 (10) 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen ekologiset vaikutukset luonnonympäristöön ovat pienialaisia. Poistuvassa kaavassa alue on jo asuinkorttelialuetta. Alue liittyy olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen täydentäen tätä. Kaavan sallima rakentamisen määrä ja sen laajuus tulee pienenemään kaavamuutoksen myötä. Rakentamisen etäisyys Pyölinjoesta kasvaa. Uudet tontit eivät rajaudu jokeen. Alueella on tehty luontoselvitys vuosina 2003 ja 2004 Haminan keskeisten alueiden yleiskaavan yhteydessä. Arvokkaita luontokohteita ei ole löydetty. Toisaalta alue ei ole enää myöskään luonnonvarainen. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Alue on liitettävissä Haminan kaupungin yhdyskuntatekniseen verkostoon. Verkoston ja Läätinpolun katualueen jatkamisesta aiheutuu kunnallistekniikan kustannuksia. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä ei juuri muutu, päinvastoin se mahdollistaa rakennusmassoiltaan ja mittakaavaltaan pienempien omakotitalojen rakentamisen verrattuna poistuvan kaavan mukaiseen rivitalorakentamiseen. Asuinalue tiivistyy ja eheytyy rakentamattoman alueen rakentumisen myötä. Jos muutosta verrataan voimassa olevaan kaavaan ja sen rivitalokorttelialueeseen,, muutoksen vaikutukset voidaan arvioida laadultaan lieventävinä ja merkitykseltään vähäisinä alueelle mahdollisesti rakennettavien asuntojen määrän vähenemisen vuoksi. Haminan asemakaava-alueiden meluselvityksen 2006 sekä Haminan kehätien melumallinnuksien mukaan kehätien meluvyöhyke 45 db ulottuu noin 400 metrin päähän tiestä. Kaavamuutosalueelta on etäisyyttä uuden kehätien linjaukselle noin 900 m. Kehätien rakentamiseen liittyen Ilmatieteen laitos on selvittänyt liikenteen päästöjä Husulan kohdalla leviämismalliselvityksellä vuonna Sen mukaan ilmanlaadun ohjearvot eivät ylity kaavamuutosalueella, vaikka liikenteen päästöt Husulan kohdalla lisääntyvätkin kehätien käyttöönoton jälkeen.

10 10 (10) 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi. Näin ollen kaavan toteuttamisella on positiivista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Olemassa olevat, alueen asukkaiden käyttämät, viher- ja virkistysalueet sekä -reitit säilyvät, vaikkakin yhteydet reiteille saattavat jonkin verran siirtyä. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen voi edetä, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 16. päivänä lokakuuta 2014 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Maankäytön suunnittelu Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti