ASEMAKAAVAN MUUTOS TALLINMÄEN KORTTELISSA 128 TONTILLA 8 (VIIPURINKATU 35)

Transkriptio

1 1 (12) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Kaavoitus PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS TALLINMÄEN KORTTELISSA 128 TONTILLA 8 (VIIPURINKATU 35) SELOSTUS NRO 537

2 2 (12) Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Asemakaavan tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavan keskeinen sisältö LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Rakennettu ympäristö Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön luonto ja maisema Luontokohteet Maanomistus Suunnittelutilanne ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne ja mitoitus ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Ekologiset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset vaikutukset yhdyskuntatalouteen Sosiaaliset vaikutukset Kulttuuriset vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 12

3 3 (12) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 537 Asemakaavan nimi: Asemakaavan muutos Tallinmäen kaupunginosassa korttelissa 128 tontilla 8 Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: Kaupunkikehityslautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutosalue sijaitsee noin puolitoista kilometriä keskustasta itään Tallinmäen kaupunginosassa korttelin 128 tontilla 8 osoitteessa Viipurinkatu 35. Kuva 1. Kaavamuutosalue sijaitsee Tallinmäen kaupunginosassa lähellä Alakaupungin kaupunginosan rajaa.

4 4 (12) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kiinteistönomistajien aloitteesta. Hakemuksessaan he anovat asemakaavan muuttamista omistamansa kiinteistön kohdalla siten, että viereistä kaupungin omistamaa puistoaluetta liitettäisiin korttelialueeseen, jolloin heidän omakotitontin pinta-ala kasvaisi kaavamuutoksen ja maakauppojen myötä, ja tontin rakennusoikeus nousisi. Tavoitteena hakijoilla on rakentaa omakotitalonsa yhteyteen Viipurinkadun puolelle uusi tilavampi autotalli. Puistoalueen liittämistä hakijat perustelevat myös sillä, että se mahdollistaa kulkuyhteyden kaavamuutoksen kohteena olevan tontin ja toisen heidän omistamansa tontin (Liisankatu 10) välille. Suunnittelun edetessä nousi esiin vaihtoehto, jossa tontin pinta-ala säilyy, mutta rakennusalaa levitetään tontin puiston puoleiseen rajaan päin ja tontin tehokkuuslukua nostetaan rakennusoikeuden lisäämiseksi. Molemmat vaihtoehdot asetettiin luonnoksena nähtäville. Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu päivättyyn hakemukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu Kaavamuutosluonnosvaihtoehtoja oli kaksi, ja ne on päivätty Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksien nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen ja lausuntojen perusteella kaavamuutoksen luonnosvaihtoehto1 valittiin kaavaehdotukseksi. Siinä tontin pinta-ala säilyy, mutta rakennusalaa levitetään tontin puiston puoleiseen rajaan päin metrin päähän rajasta ja tontin tehokkuuslukua (e) nostetaan 0.25:stä 0.30:een rakennusoikeuden lisäämiseksi.

5 5 (12) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue on erillispientaloaluetta. Korttelin 128 tontti 8 sijaitsee keskellä rakennettua vanhaa asuinaluetta keskusta-alueen tuntumassa. Lähiympäristössä on pääosin omakotitalojen pihapiirejä ja niiden kasvustoa. Suunnittelualueen tontti rajautuu kahdelta sivultaan metsäiseen Sikolanmäeksi kutsuttuun puistoalueeseen, ns. korttelipuistoon. Viheralue ulottuu eteläosassa kapeana kaistaleena asuintonttien väliin toimien viheryhteytenä tonteilta varsinaiselle puistoalueelle. Edellisessä vuonna 2010 tontille laaditussa asemakaavamuutoksessa puistoaluetta liitettiin tonttiin talousrakennuksen rakentamista varten. Tällöin pidettiin tärkeänä säilyttää puistoaluetta korttelin keskellä naapuritonteille toimivana viheryhteytenä. 3.2 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualue sijoittuu vanhalle, myöhemmin pääosin 1980-luvulla täydentyneelle pientaloalueelle. Alueella on aikoinaan sijainnut vanha sikala. Korttelin 128 tontin 8 tiiliverhoiltu asuinrakennus on valmistunut vuonna Sittemmin vuoden 2010 jälkeen rakennusta on laajennettu Arkeologiset ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Kaava-alueella ei ole tiedossa arkeologisia kohteita eikä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. 3.3 SUUNNITTELUALUEEN JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖN LUONTO JA MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua vanhaa asuinaluetta. Lähiympäristössä on pääosin omakotitalojen pihapiirejä ja niiden kasvustoa. Suunnittelualueen tontti rajautuu kahdelta sivultaan Sikolanmäeksi kutsuttuun puistoalueeseen. Puistoalueella tontista luoteeseen kohoaa korkea, osittain avokallioinen mäki, joka on talvisin lasten suosima mäenlaskupaikka. Kallion laelle on sijoitettu myös yksi yleinen hälytyssireeni. Puistoalueen koilliskulmassa on leikkipaikka. Puistoalue ulottuu eteläosassa asuintonttien väliin toimien viheryhteytenä korttelin tonteilta varsinaiselle puistoalueelle. Viheryhteyden leveys on n. 8-9 m Luontokohteet Suunnittelualueella ei ole havaittu arvokkaita luontokohteita. 3.4 MAANOMISTUS Tontin maapohjan omistavat hakijat eli kiinteistönomistajat. Viereisen puistoalueen omistaa kaupunki.

6 6 (12) 3.5 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa sitä koskevien valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (1.-4.) kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson liitto on laatinut maakuntakaavan Taajamat ja niiden ympäristöt, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojenalueiksi, jolla on säilytettävä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muissa vahvistetuissa maakuntakaavoissa (Maaseutu ja luonto, Kauppa ja merialue sekä Energiamaakuntakaava) ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia merkintöjä tai määräyksiä. Maakuntakaavan tavoitteet ja määräykset huomioidaan asemakaavasuunnittelussa. KAAVAMUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Taajamat ja niiden ympäristöt.

7 7 (12) Kaavamuutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan periaatteiden kanssa. Muutosalueella ei ole määräyksissä viitattuja säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). KAAVAMUUTOSALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaavamuutos ja asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan periaatteiden kanssa.

8 8 (12) Asemakaava Muutosalueella on voimassa hyväksytty asemakaava 490. Siinä suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraus: Erillispientalojen korttelialue (AO). KAAVAMUUTOSALUE Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. asemakaavasta Suunnittelualueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset: 1) Haminan yleiskaavan luontoselvitykset 2003 ja ) Haminan liikennesuunnitelma ) Valtatien 7 (E18) parantaminen Haminan kohdalla Yleissuunnitelma ) Pilaantuneiden maiden rekisteri 5) Muinaismuistojen inventointi 2006, Museovirasto 6) Kulttuuriympäristöohjelma, inventointiluonnos

9 9 (12) Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1:1000. Pohjakartta täyttää JHS 185:n vaatimukset ( ). 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE JA TAVOITTEET Hakijoiden tavoitteena on rakentaa omakotitalonsa yhteyteen Viipurinkadun puolelle uusi tilavampi autotalli. Hakijat esittävät myös kapean kaupungin omistaman puistoalueen liittämistä tonttiinsa, jotta he saisivat suoran kulkuyhteyden puistokaistaleen molemmin puolin omistamiensa tonttien välille. Edellisessä vuonna 2010 tontille laaditussa asemakaavamuutoksessa puistoaluetta liitettiin tonttiin talousrakennuksen rakentamista varten. Tällöin pidettiin tärkeänä säilyttää puistoaluetta korttelin keskellä naapuritonteille toimivana viheryhteytenä. Näin ollen löydettiin myös vaihtoehto, jossa tontin pinta-ala säilyy, mutta rakennusalaa levitetään tontin puiston puoleiseen rajaan päin ja tontin tehokkuuslukua nostetaan rakennusoikeuden lisäämiseksi. Näin molemmat vaihtoehdot mahdollistavat autotallin rakentamisen. Kahden asuintontin välinen kulkuyhteyden ei katsota edellyttävän kaavamuutosta. Puiston halki saa kulkea. Molemmat vaihtoehdot päätettiin asettaa luonnoksena nähtäville, ja valita luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen ja lausuntojen pohjalta se vaihtoehto, joka viedään kaavaehdotukseksi. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Vireille kaavamuutos on tullut kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 3, Dnro 71/16). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Kiinteistön omistajat - Kaava-alueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat - Hamina kaupunki: kiinteistönmuodostus, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi.

10 10 (12) VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, ilmaisjakelulehti Reimarissa sekä kaupungin internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaupungintalon asiakaspalvelun ilmoitustaululla Kirjallisia mielipiteitä jätettiin 2 kpl. Palaute tuli naapureilta. Molemmassa huomautuksessa vastustettiin puistoalueen liittämistä kaavamuutoksen kohteena olevaan tonttiin, koska se katkaisee kolmelta muulta tontilta yhteyden puistoalueelle. Kapean puistoalue on myös toiminut huoltoyhteytenä puiston kautta piha-alueille. Huomauttajien mielestä rakennusoikeuden kasvattamiseksi ei saa puuttua tontin rajoihin, eikä loukata naapurien oikeuksia. Huomauttajat olivat valmiita hyväksymään luonnosvaihtoehdon 1, jossa tontin rajat säilyvät ennallaan, tehokkuuslukua nostetaan e=0.30:een sekä rakennusalaa kasvatetaan puistoalueeseen päin VIRANOMAISYHTEISTYÖ Saapuneissa lausunnoissa Haminan Vedeltä ja ympäristötoimelta ei ollut kaavaluonnoksista erityistä huomautettavaa. Ympäristötoimen mukaan molemmat vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia, ja että ratkaisu vaihtoehtojen välillä pitää tehdä muuten kuin ympäristön- tai terveydensuojelullisin perustein. ELY-keskus ja rakennusvalvonta pitivät vaihtoehtoa 1 parempana vaihtoehtona, koska tämä ei pienennä puistoaluetta eikä katkaise viheralueyhteyttä korttelin muilta tonteilta. Rakennusvalvonnan mukaan vaihtoehto 2 ohjaisi autosuojan rakentamista nurinkurisesti tontin takaosaan. Luonnosvaihtoehdoista saadun palautteen ja lausuntojen perusteella vaihtoehto1 valittiin kaavaehdotukseksi. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä olon aikana esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1836 m2. Kaavamuutoksessa korttelin 128 tontin 8 tontin rajat säilyvät ennallaan ja tehokkuuslukua nostetaan e=0.30:een sekä rakennusalaa kasvatetaan yhdeltä reunaltaan puistoalueeseen päin. Tontin rakennusoikeus kasvaa 91 k-m2.

11 11 (12) 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Kaavojen vaikutukset arvioidaan osana maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kaavoitusmenettelyä. Menettelyä ohjaa ja valvoo ELY-keskus. Vaikutusten arviointia tehdään osana päätöksen valmisteluprosessia eli läpi koko kaavaprosessin. Tietoa tuotetaan ja hyödynnetään pitkin valmistelua. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus MRL 9 sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset. Valitun vaihtoehdon 1 mukaisen asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä, sillä alue on jo pääosin rakennettua ja se sijaitsee tiiviisti nykyisessä kaupunkirakenteessa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole havaittu arvokkaita tai uhanalaisia luontokohteita. Lähin luonnonsuojelualue, Kirkkojärven Natura-alue, sijaitsee n. 500 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta pohjoiseen. Asemakaavan mukaisella maankäytöllä ei ole vaikutusta Kirkkojärven kasvillisuuteen tai linnuston elinolosuhteisiin. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Uusia katuyhteyksiä ei tarvitse rakentaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia tai merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Viheryhteys korttelin tonteilta puistoalueelle säilyy. Kaavamuutoksen myötä rakentamisen määrä nousee hieman, sillä tontin rakennusoikeus kasvaa (91 k-m2). 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Kaavan toteuttamisella ei arvioida olevan oleellista vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen tai ympäristöön. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole oleellista vaikutusta sijainnista johtuen.

12 12 (12) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 7. päivänä joulukuuta 2016 HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Kaavoitus Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti