Onko krooninen hyljintä voitettavissa? Petri Koskinen, Antti Nykänen, Jussi Tikkanen, Roope Sihvola, Rainer Krebs ja Karl Lemström
|
|
- Jorma Niilo Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Elin- ja kudossiirrot Petri Koskinen, Antti Nykänen, Jussi Tikkanen, Roope Sihvola, Rainer Krebs ja Karl Lemström Krooninen hyljintäreaktio on johtava kuolinsyy sydämen- ja keuhkonsiirron jälkeen ja merkittävä munuaissiirteen menetykseen johtava tekijä. Kroonisen hyljinnän tärkein ilmentymä on verisuonten seinämän paksuuntuminen eli arterioskleroosi. Muita ilmentymiä ovat parenkyymin sidekudoksen lisääntyminen ja usein aivan verisuonten lähelle paikantuva lievä tulehdusreaktio. Keuhkonsiirroissa kroonisen hyljinnän erityispiirre on pienten ilmateiden tukkeutuminen eli obliteroiva bronkioliitti, maksansiirroissa katoava sappitieoireyhtymä ja munuaisensiirroissa siirteen munuaiskeräsmuutokset. Nykykäsityksen mukaan keskeisenä mekanismina on siirteen jatkuva vaurioituminen ja sitä seuraava korjausreaktio. Alustavien tutkimustulosten mukaan sileälihassolu- ja verisuonikasvutekijöillä on keskeinen asema tässä korjausreaktiossa, joka johtaa verisuonten tukkeutumiseen ja siirteen menetykseen. Kroonisen hyljinnän hoitoon ei ole toimivaa täsmähoitoa. Krooninen hyljintä on merkittävin elinsiirtojen pitkäaikaistuloksia heikentävä tekijä. Sydämensiirroissa kroonisen hyljinnän esiintyvyys on 3 5 vuoden kuluttua siirrosta noin 42 % sepelvaltimoiden varjoainekuvausten perusteella arvioituna. Kaikissa menetetyissä sydänsiirteissä kroonisen hyljinnän merkit ovat todettavissa jo vuoden kuluttua siirrosta (Johnson ym. 1989, Taylor ym. 2003). Krooninen hyljintäreaktio on johtava kuolinsyy sekä sydämenettä keuhkonsiirtopotilailla ensimmäisen vuoden jälkeen. Myös munuaisensiirtopotilailla krooninen hyljintä on merkittävä siirteen menetykseen ja dialyysihoitoon johtava tekijä. Kuitenkin ennustetaan, että Suomessa vuoden toimineista munuaissiirteistä joka toinen toimii vielä yli 20 vuoden kuluttua siirrosta. Kroonisen hyljinnän lisäksi toinen merkittävä elinsiirtojen tuloksia huonontava tekijä on kardiovaskulaarikuolleisuus, jota lisäävät mm. munuaissiirteen vajaatoiminta ja hyljinnänestolääkkeet. Yritettäessä parantaa elinsiirtojen pitkäaikaisennustetta huomio on kohdistettava sekä kroonisen hyljinnän että kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöihin ja patogeneesiin. Kroonisen hyljinnän tärkein ilmentymä on verisuonten seinämän paksuuntuminen eli arterioskleroosi. Sen tunnuspiirteitä sydänsiirteessä ovat verisuonten seinämän tulehdusreaktio, endoteelisolujen toimintahäiriö, sileälihassolujen kertyminen suonen sisäkerrokseen eli intimaan ja tämän paksuuntuminen. Intiman paksuuntuminen on konsentrista ja käsittää koko sepelvaltimopuuston aina pienimpiä haaroja myöten toisin kuin tavanomaisessa ateroskleroosissa. Lisäksi intima paksuuntuu sydänsiirteessä paljon nopeammin kuin tavallisessa sepelvaltimotaudissa. Kroonisen hyljinnän tyypillisiä ilmentymiä verisuonimuutosten ohella ovat parenkyymin sidekudoksen lisääntyminen eli fibroosi ja usein aivan verisuonten lähelle paikantuva lievä tulehdusreaktio. Tässä katsauksessa keskitymme sydänsiirteen sepelvaltimotaudin kehittymiseen, mutta samat verisuonia ahtauttavat mekanismit ovat muidenkin elinsiirteiden kroonisen hyljinnän taustalla Duodecim 2004;120:
2 Taulukko 1. Kroonisen hyljinnän ilmeneminen ja yleisyys elinsiirroissa. Elin Tulehdus Verisuoni- Fibroosi Elinkohtaiset Esiintyvyys muutokset muutokset 5 v siirrosta (%) Keuhko tukkeava bronkioliitti Sydän kardiomyopatia Munuainen glomerulopatia, tubulusatrofia Maksa katoava sappitie -oireyhtymä 5 10 (Pucci ym. 1990, Libby ja Pober 2001). Keuhkonsiirroissa kroonisen hyljinnän erityispiirre on pienten ilmateiden tukkeutuminen eli obliteroiva bronkioliitti, maksansiirroissa katoava sappitieoireyhtymä ja munuaisensiirroissa siirteen munuaiskeräs- ja tubulusmuutokset (taulukko 1). Kroonisen hyljinnän riskitekijät Kroonisen hyljinnän riskitekijät voidaan jakaa immunologisiin ja ei-immunologisiin. Tärkein immunologinen riskitekijä on akuutti hyljintäreaktio, jonka riski kasvaa, jos siirteen ja vastaanottajan kudosyhteensopivuus on huono, vastaanottajan veressä on runsaasti HLA-vastaaineita tai immunosuppressio on heikko. Ei-immunologisiin riskitekijöihin luetaan luovuttajan aivokuolemamekanismit, iskemia-reperfuusiovaurio, sytomegalovirusinfektio ja klassisen sepelvaltimotaudin riskitekijät verenpaine, diabetes, kolesteroli ja tupakointi (Tullius ja Tilney 1995). Kroonisen hyljinnän patogeneesi Kroonisen hyljinnän mekanismia ei edelleenkään tunneta tarkasti, sillä tilan syntyyn kuuluu satojen vaikuttajageenien aktivoituminen. Nykykäsityksen mukaan keskeisenä mekanismina on siirteen jatkuva vaurioituminen ja sitä seuraava korjausreaktio (response-to-injury) (Häyry ym. 1993). Sydänsiirteen verisuonten endoteeli aktivoituu luovuttajan aivokuoleman aiheuttaman sytokiinimyrskyn seurauksena jo ennen siirtoa, jonka jälkeen verisuonet vaurioituvat iskemia-reperfuusion ja hyljintäreaktion vaikutuksesta (Tullius ja Tilney 1995). Vaurioitunut endoteelisolukko ilmentää pinnallaan adheesiomolekyylejä ja isännälle vieraita antigeeneja houkutellen paikalle tulehdussoluja, kuten T-soluja ja makrofageja. Tulehdussolut hyökkäävät vieraaksi tunnistamaansa kudosta vastaan ja tuhoavat sitä (akuutti hyljintäreaktio). Tämän lisävaurion seurauksena endoteelisolut aktivoituvat ilmentämään lisää vieraita antigeeneja ja adheesiomolekyylejä, mistä seuraa noidankehä ja siirteen jatkuva vaurioituminen (Häyry ym. 1993). Vaurio johtaa paranemisprosessiin, jossa tulehdus- ja endoteelisolut erittävät sytokiineja ja kasvutekijöitä houkutellen sileälihassoluja suonen intimaan (kuva 1). Siellä sileälihassolut aktivoituvat, jakaantuvat ja erittävät kasvutekijöitä ja solunulkoista väliainetta, mikä johtaa intiman paksuuntumiseen (Libby ja Pober 2001). Aiemmin uskottiin intiman sileälihassolujen olevan peräisin valtimon media- eli keskikerroksesta. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että vastaanottajan luuydinperäiset kantasolut ja mahdollisesti muutkin solut voivat kulkeutua verisuonen seinämään ja osallistua intiman paksuuntumiseen (Hillebrands ym. 2003). Monet sytokiinit (tuumorinekroositekijä alfa ja interleukiini 1β) sekä kasvutekijät (verihiutalekasvutekijä PDGF), endoteelikasvutekijä (VEGF) ja angiopoietiini (Ang1), joita syntyy siirteen tulehdus- tai muissa soluissa, houkuttelevat kantasoluja luuytimestä verenkiertoon (Hattori ym. 2001). Kantasolut voivat kulkeutua verenkierron kautta siirteeseen ja lopulta vaurioituneen suonen seinämän läpi ja muodostavat uudissuonia, osallistuvat endoteelivaurion korjaukseen tai muuttuvat sileälihassoluiksi paksuntaen verisuonen seinämää P. Koskinen ym.
3 Kuva 1. A) Seinämärakenteeltaan normaali sydänlihaksen sisäinen valtimo. B) Kroonisen hyljinnän aikana endoteelisolukerros vaurioituu immunologisin mekanismein ilmentäessään pinnallaan isäntäelimistölle vieraita kudos- ja muita antigeeneja tai iskemiareperfuusiovaurion, tulehduksen tms. vaikutuksesta. C) Vaurioitunut endoteelisolukko houkuttelee paikalle tulehdussoluja, kuten makrofageja ja T-soluja. D) Tulehdussolut erittävät monia vaikuttajamolekyylejä, kemo- ja sytokiineja, jotka aktivoivat endoteelisoluja ilmentämään vielä voimakkaammin vieraita antigeeneja ja solu-soluvälittäjäaineita, jotka ovat tarpeellisia tulehdussolujen liikenteessä suonen seinämän läpi. E) Aktivoituneet tulehdussolut ja endoteelisolut kykenevät erittämään tulehduksenvälittäjäaineita ja kasvutekijöitä, jotka johtavat sileälihassolujen kertymiseen suonen intimakerrokseen. F) Seurauksena on seinämästään konsentrisesti paksuuntunut valtimo. ET-1 = endoteliini 1, TNF-α = tuumorinekroositekijä alfa, VEGF = endoteelikasvutekijä, PDGF = verihiutalekasvutekijä 1403
4 Kroonisen hyljinnän lääkehoito Parenkyymielinsiirroissa hyljinnän eston peruslääkitys koostuu usein kolmen lääkkeen yhdistelmästä: kalsineuriinin estäjästä (syklosporiini, takrolimuusi), puriinin estäjästä (atsatiopriini, mykofenolaattimofetiili) ja glukokortikoideista. Kalsineuriinin estäjät salpaavat IL-2 -aktivaatiotien ja estävät T-solujen aktivaatiota ja jakautumista. Puriinin estäjät puolestaan salpaavat T- ja B-lymfosyyttien toimintaa. Taulukossa 2 on tiivistettyä tutkimustietoa eri lääkkeistä, jotka vähentävät verisuonimuutoksia kroonisessa hyljinnässä. Koe-eläinmalleissa riittävä immunosuppressio estää verisuonimuutosten kehittymisen (Koskinen ym. 1995), mutta immunosuppressiivisten lääkkeiden haittavaikutukset sekä niiden käyttöön liittyvä infektio- ja syöpäriski rajoittavat näiden käyttöä hoidossa, eikä käytettävissä ole toimivaa lääkeyhdistelmää kroonisen hyljinnän ehkäisemiseksi elinsiirtopotilailla. Uudemmat hyljinnänestolääkkeet sirolimuusi ja everolimuusi estävät immunosuppressiivisten vaikutustensa lisäksi myös sileälihassolujen proliferaatiota. Alustavissa tutkimuksissa sirolimuusilla ja everolimuusilla on hidastettu sydänsiirteen arterioskleroosin kehittymistä (Eisen ym. 2003, Mancini ym. 2003). Yhtenä mekanismina saattaa olla sileälihassoluproliferaation (Marx ym. 1995) tai kasvutekijöiden välityksellä tapahtuva esto (Guba ym. 2002). Muista lääkkeistä tavanomaiset sepelvaltimotautia ehkäisevät lääkkeet, kuten verenpainelääkkeet ja statiinit, ovat osoittautuneet tehokkaiksi myös sydänsiirteiden verisuonimuutosten estossa (taulukko 2). On kuitenkin huomattava, että statiinihoidolla voitiin vähentää merkittävästi myös keuhkonsiirtopotilaiden kuolleisuutta ja tukkeavaa bronkioliittia (Johnson ym. 2003). Fluvastatiinihoito on vähentänyt sydäntapahtumia munuaisensiirtopotilailla, ja alustavan tutkimuksen mukaan se saattaa myös parantaa munuaissiirteiden toimintaa (Holdaas ym. 2003, Konstadinidou ym. 2003). Eläinkokeissa statiinien kroonista hyljintää vähentävä vaikutus on ollut ainakin osin lipidipitoisuuksista riippumaton, joten statiinien ns. pleiotrooppisilla ominaisuuksilla (immunosuppressio, endoteelin toiminnan paraneminen, kantasolujen mobilisaatio) voi olla korostunut merkitys elinsiirtopotilailla. Myös mikrobilääkitys voi vähentää siirteen vauriota ja kroonisen hyljinnän kehittymistä. Esimerkiksi gansikloviiriprofylaksia vähentää sydänsiirteen sepelvaltimotautia potilailla, jotka ovat sytomegalovirusseropositiivisia tai saavat siirteen seropositiiviselta luovuttajalta (Grattan ym. 1989). Kroonisen hyljinnän koe-eläinmallit Kroonisen hyljinnän kliinistä tutkimusta vaikeuttavat pienet potilasmäärät ja pitkä aika, joka kuuluu kroonisen hyljinnän kehittymiseen. Lisäksi potilaat saavat usein lukuisia muita lääkkeitä immunosuppressiivisten lääkkeiden lisäksi, mikä entisestään vaikeuttaa tutkimuksia. Tämän vuoksi koe-eläinmallit ovat olleet keskeisessä asemassa kroonisen hyljinnän tutkimisessa. Olemme laboratoriossamme kehittäneet hiiren, rotan ja kaniinin sydämensiirtomallit (Koskinen ym. 1995, Lemström ym. 2002), joissa tehdään heterotooppinen sydämensiirto kahden kudostyypiltään erilaisen kannan välillä. Hoitamattomissa eläimissä sydänsiirre tuhoutuu akuutin hyljintäreaktion seurauksena viiden päivän kuluessa. Antamalla riittävän pieniannoksista syklosporiinihoitoa voidaan estää siirteen tuhoutuminen hallitsemattoman akuutin hyljintäreaktion vaikutuksesta, mutta sydänsiirteeseen kehittyy kroonisen hyljinnän merkit kahden kuukauden kuluessa siirrosta. Tällaisten sydänsiirteiden koronaaripuuston suonet ovat seinämiltään huomattavasti paksuuntuneet ja osittain tukkeutuneet kokonaan pienimpiä sydänlihaksen sisäisiä haaroja myöten. Paksuuntuneet verisuonten seinämät ilmentävät adheesiomolekyylejä, kuten P-selektiiniä ja VCAM-1:tä, ja ohjaavat tulehdussoluja, kuten makrofageja, CD4+- ja CD8+-T-lymfosyyttejä sekä syöttösoluja suonen seinämän läpi siirteeseen. Nämä tulehdussolut tuottavat monia sytokiineja ja kasvutekijöitä, jotka säätelevät sileälihassolujen jakaantumista verisuonen paksuuntuvassa seinämässä. Toisaalta suuriannoksinen syklosporiinihoito estää kaikki suonimuutokset rottamallis P. Koskinen ym.
5 Taulukko 2. Kliiniset ja kokeelliset lääketutkimukset kroonisen hyljinnän verisuonimuutosten estämiseksi. Lääke Vaikutus Viite (kokeelliset tutkimukset kursivoituna) Immunosuppressantit Syklosporiini vähentää muutoksia rotassa Koskinen ym veren pienet lääkepitoisuudet altistavat muutoksille Gamba ym Everolimuusi vähentää muutoksia verrattuna atsatiopriiniin Eisen ym Mykofenolaattimofetiili vähentää muutoksia rotan aortansiirtomallissa Räisänen-Sokolowski ym Sirolimuusi vähentää muutoksia Goggins ym. 1996, Poston ym. 1999, Mancini ym Muut ACE:n estäjät vähentää muutoksia Paul 2000 Angiotensiini II -reseptorin vähentää muutoksia Furukawa ym salpaajat Kalsiuminestäjät vähentää muutoksia Atkinson ym. 1993, Schroeder ym Gansikloviiri vähentää CMV-infektion kiihdyttämiä muutoksia rotassa, Lemström ym. 1997, Valantine ym vähentää muutosten kehittymistä Gansikloviiri ja CMV-hyper- vähentää muutoksia tehokkaammin kuin pelkkä gan- Valantine ym immunoglobuliini sikloviirihoito Statiinit (pravastatiini, vähentävät kuolleisuutta ja muutosten kehittymistä Kobashigawa ym. 1995, Wenke ym simvastatiini) Imatinibi vähentää muutoksia rotalla ja kaniinilla Sihvola ym ja 2003 samme, mikä viittaa akuutin hyljintäreaktion keskeiseen asemaan kroonisen hyljinnän kehittymisessä (Koskinen ja Lemström 1997, Koskinen ym. 2001, Lemström ym. 2002). Verisuonikasvutekijät ovat nousseet mielenkiinnon kohteeksi kroonisen hyljinnän ja sydänsiirteen arterioskleroosin kehittymisessä. Näiden kasvutekijöiden rooli kroonisessa hyljinnässä on ollut huonosti tunnettu. Havainnot restenoosin kehittymisestä ovat osoittaneet, että verisuonikasvutekijät suojaavat ja nopeuttavat verisuonten endotelisaatiota ja vähentävät ateroskleroosin kehittymistä (Asahara ym. 1995). Toisaalta verisuonikasvutekijöiden verisuonten läpäisevyyttä lisäävät ja tulehdussoluja houkuttelevat vaikutukset voivat lisätä arterioskleroosia kroonisessa hyljinnässä (Lemström ym. 2002). Verihiutalekasvutekijä PDGF on merkittävä sileälihassolujen jakaantumista välittävä kasvutekijä, jolla on myös angiogeenisia ominaisuuksia. PDGF:n ja sen reseptorien on kuvattu lisääntyneen suonen seinämän pallolaajennusvaurion jälkeen ja klassisessa ateroskleroosissa (Heldin ja Westermark 1999). Sydämensiirteen sekä kliinisessä että kokeellisessa kroonisessa hyljinnässä PDGF:ää esiintyy runsaasti sepelsuonten paksuuntuneissa seinämissä, erityisesti sileälihassoluista koostuvassa mediakerroksessa sekä sileälihassoluista ja tulehdussoluista koostuvassa intimakerroksessa (Zhao ym. 1995, Lemström ja Koskinen 1997). PDGF-signaaliaktivaatiotien salpaaminen tyrosiinikinaasin estäjällä imatinibilla estää sileälihassolujen kasvun ja migraation täysin. Kokeellisissa rotan ja kaniinin sydämensiirtomalleissa imatinibi on vähentänyt merkittävästi sydänsiirteen valtimoiden intiman paksuuntumista. Mielenkiintoista on, että imatinibi on vähentänyt myös vastaanottajan omien sepelvaltimoiden suonimuutoksia kolesterolidieetin aikana (Sihvola ym. 1999, ja 2003). Endoteelikasvutekijä VEGF VEGF säätelee sikiökautista verisuonten muodostusta ja on tavallisesti tarkan ohjauksen alainen (erinomainen katsaus: Lauren ja Alitalo 2000). Kehittyneessä verisuonessa se säätelee suonen läpäisevyyttä, supistumista, endoteelisolujen jakautumista ja apoptoosia, lisää adhee- 1405
6 siomolekyylien ilmentymistä endoteelisolujen pinnalla sekä houkuttelee tulehdussoluja suonen seinämään. Voimakkaimmin VEGF:n tuotantoa lisäävät hapenpuute ja endoteelivaurio (Brasen ym. 2001, Ferrara ym. 2003). VEGF:ää tuottavat verihiutaleet sekä sileälihas-, tulehdus-, endoteeli-, epiteeli- ja tuumorisolut. Sydämensiirtopotilailla seerumin VEGF-pitoisuus on suurentunut akuutin hyljintäreaktion aikana (Abramson ym. 2002), ja sydänsiirteessä VEGF:n määrä korreloi tulehdussolujen määrään (Reinders Jr. ym. 2003). Kokeellisissa sydämensiirtomalleissa akuutti hyljintäreaktio indusoi VEGF:n tuotantoa sydänlihas- ja tulehdussoluissa ja verisuonen seinämän VEGF-ekspressio korreloi intiman paksuuntumiseen (Lemström ym. 2002). VEGF:n vaikutuksen estäminen VEGFreseptorityrosiinikinaasin estäjällä (PTK787) on hidastanut sydänsiirteen verisuonten tukkeutumista rotalla. Toisaalta VEGF:n yli-ilmentäminen adenovirusvektorivälitteisesti on lisännyt suonimuutoksia kaniinissa (Lemström ym. 2002). Monissa tutkimuksissa, jotka ovat kohdistuneet pallolaajennukseen ja verisuonten mekaaniseen vaurioon VEGF on estänyt verisuonen seinämän paksuuntumista edistämällä endoteelisolujen elpymistä (Asahara ym. 1995). Miksi sitten VEGF on lisännyt kokeellisessa sydänsiirtomallissa arterioskleroosia? Vaikka VEGF ei suoraan aiheuta sileälihassolujen proliferaatiota, se voi lisätä sileälihassolujen migraatiota (Wang ja Keiser 1998, Grosskreutz ym. 1999). Se saattaa myös lisätä makrofagien hakeutumista sydänsiirteeseen (Barleon ym. 1996) ja endoteeli- ja sileälihassolujen kantamuotojen kulkeutumista luuytimestä siirteeseen (Hattori ym. 2001). VEGF on proinflammatorinen ja lisää adheesiomolekyylien kuten ICAM-1:n, VCAM-1:n ja E-selektiinin ilmentymistä endoteelisoluissa (Kim ym. 2001). Elinsiirron yhteydessä VEGF:n haitalliset vaikutukset siis näyttäisivät kumoavan sen hyödylliset vaikutukset. YDINASIAT Angiopoietiinit 1 ja 2 Angiopoietiinit 1 ja 2 ovat verisuonikasvutekijöitä, jotka säätelevät verisuonten kehittymistä ja kypsymistä ja ovat toistensa vastavaikuttajia. Verisuonten muodostuksessa Ang1 toimii kehittyvien suonten kypsymistä välittävänä tekijänä, kun taas Ang2 johtaa suonten regressioon. Ang1 vähentää verisuonten permeabiliteettia ja toisin kuin VEGF on vaikutukseltaan anti-inflammatorinen (Jones ym. 2001, Yancopoulos ym. 2000). Rotan sydämensiirtomallissa Ang2:n ja reseptorin Tie2:n ilmentyminen on lisääntynyt pienissä kapillaaritason suonissa. Adenovirusvektorivälitteisen Ang1-geeninsiirron on todettu suojaavan suonten tukkeutumiselta ja vähentävän sydänlihaksen tulehdusta ja fibroosia. Hyljinnän tulehdusvaste näyttää lisäävän Ang2:n ilmentymistä pienissä kapillaarisuonissa, joiden kautta tulehdussolut pääsevät kudokseen, kun taas Ang1 näyttäisi vähentävän suonten läpäisevyyttä ja tulehdusta (Nykänen ym. 2003). Lopuksi Krooninen hyljintä on tärkein elinsiirtojen pitkäaikaistuloksia heikentävä tekijä. Sen patobiologiaa ei tunneta tarkasti, ja siten sen estämiseen ei ole myöskään täsmähoitoa. Sydänsiirteessä kroonisen hyljinnän tärkein ilmentymä on suonten seinämän intimakerroksen sileälihassolujen kertymisestä johtuva konsentrinen paksuuntuminen, arterioskleroosi, joka käsittää Krooninen hyljintä tukkeuttavine verisuonimuutoksineen on merkittävin elinsiirtojen pitkäaikaistuloksia heikentävä tekijä. Nykykäsityksen mukaan keskeisenä mekanismina on siirteen jatkuva vaurioituminen ja sitä seuraava korjausreaktio, missä sileälihassolu- ja verisuonikasvutekijöillä on keskeinen asema. Kroonisen hyljinnän hoitoon ei ole toimivaa täsmähoitoa, mutta sen solu- ja molekyylitason tapahtumien selvittäminen voi avata uusia ulottuvuuksia esimerkiksi verisuonikasvutekijähoitojen muodossa P. Koskinen ym.
7 Iskemiareperfuusiovaurio Alloimmuunivaste Sytomegalovirusinfektio Endoteelisoluvaurio / -aktivaatio MØ VEGFR-1 PDGFR-α/β VEGFR-1/2 VCAM-1 P-selektiini Ang2/Tie2 + VEGF Neovaskularisaatio +PDGF-B PC MHC luokan II SMC + VEGF EC VEGFR-2/CD34 IL-1 TNF-α PDGF (VEGF) + PDGF-B VERI Verisuoni INTIMA Kemotaksis +PDGF PDGF-B migraatio / proliferaatio IEL PDGFR-β SMC VEGFR-1 + PDGF-B MEDIA EEL Perivaskulaarinen tulehdus MØ PDGFR-α + IL-1 INF-α PDGF PDGF-A PC bfgf ADVENTITIA Tulehdussoluliikenne Kardiomyosyytti + VEGF / VEGFR-2 vuotava venuli VEGF Ang2/Tie2 + Ang1 -stabilisaatio Postkapillaarinen venuli Syöttösolu SYDÄNLIHAS Iskemiareperfuusiovaurio Alloimmuunivaste Kuva 2. Kroonisen hyljinnän etiologia on monitekijäinen. Keskeinen mekanismi on siirteen verisuonten tulehdusreaktio, joka johtuu isäntäelimistön valkosolujen hyökkäyksestä siirrettyä vierasta kudosta vastaan. Vaurion seurauksena endoteelisolut aktivoituvat erittämään tulehduksenvälittäjäaineita ja kasvutekijöitä, jotka puolestaan saavat aikaan suonen seinämän sileälihasssolujen aktivoitumisen, lisääntymisen ja kertymisen suonen intimakerrokseen. Siirteen vastaanottajan luuydinperäiset verisuonikantasolut voivat myös vaikuttaa verisuonen seinämän paksuuntumiseen. Verisuonikasvutekijät VEGF ja Ang1 mobilisoivat näitä kantasoluja luuytimestä verenkiertoon, mistä ne voivat edelleen hakeutua siirteeseen. VEGF mobilisoi VEGFR-2/CD34-kaksoispositiivisia verisuonikantasoluja luuytimestä verenkiertoon. Näiden solujen erilaistumista endoteelisoluiksi säätelee VEGF ja erilaistumista sileälihassoluiksi PDGF. VEGFR-1:n kautta välittyvät signaalit voivat lisäksi mobilisoida makrofageja luuytimestä siirteeseen. Siinä nämä tulehdussolut tuottavat monia välittäjäaineita, jotka suosivat angiogeneesiä ja arterioskleroosia. Krooniselle hyljinnälle ominaisen inflammaation aikana tulehdussolut siirtyvät verisuonista kudokseen kapillaarisuonten läpi. Myös tätä läpäisevyyttä verisuonikasvutekijät säätelevät muitten paikallisesti syntyneiden sytokiinien lisäksi. Ang = angiopoietiini, bfgf = fibroblastikasvutekijä, EC = endoteelisolu, EEL = lamina elastica externa, IL = interleukiini, IEL = lamina elastica interna, MØ = monosyytti-makrofagi, PDGF = verihiutalekasvutekijä, SMC = sileälihassolu, TNF = tuumorinekroositekijä, VCAM = adheesiomolekyyli, VEGF = endoteelikasvutekijä, VEGFR = endoteelikasvutekijäreseptori, PC = kantasolu, MHC = kudostyyppi. 1407
8 koko sepelvaltimopuuston pienimpiä haaroja myöten. Sileälihassolut voivat vaeltaa paksunevaan intimaan suonen mediakerroksesta tai olla peräisin verenkierrosta (kuva 2). Hematopoieettisten ja vaskulaaristen kantasolujen kulkeutumista verenkierrosta siirteeseen säätelevät verisuonikasvutekijät, joiden tuotanto lisääntyy siirteessä iskemia-reperfuusiovaurion ja hyljinnän tulehdusvasteen seurauksena. Kokeellisissa tutkimuksissa VEGF on lisännyt sydänsiirteen arterioskleroosia houkuttelemalla sileälihassoluja ja makrofageja siirteeseen. VEGF toimii myös angiogeneettisesti lisäten uudissuonten muodostusta siirteen paksunevien suonten seinämissä, tukien siten jatkuvaa soluproliferaatiota ja mahdollistaen tulehdussolujen tulon paikalle. Toisaalta VEGF:n endogeeninen vastavaikuttaja angiopoietiini 1 suojaa arterioskleroosilta sydänsiirteen kroonisessa hyljinnässä vähentämällä tulehdussoluvastetta siirteessä ja ehkäisemällä tai korjaamalla suonen seinämän endoteelisoluvaurioita. Estämällä verisuonikasvutekijöiden reseptoreiden toiminta on sydänsiirteen arterioskleroosia pystytty vähentämään dramaattisesti. Kroonisen hyljinnän aikaisten solu- ja molekyylitason tapahtumien selvittäminen luo uudet mahdollisuudet kehittää täsmälääkkeitä kyseisen sairauden ehkäisyyn ja hoitoon. On kuitenkin muistettava, että pelkästään verisuonen seinämässä aktivoituu satoja geenejä kroonisen hyljinnän kehittyessä ja haasteena on löytää keskeiset geenit ja aineet, joihin vaikuttamalla voitaisiin estää kroonisen hyljinnän ja arterioskleroosin synty. Verisuonikasvutekijät saattavat olla yksi tällainen kohde. Kirjallisuutta Abramson LP, Pahl E, Huang L, ym. Serum vascular endothelial growth factor as a surveillance marker for cellular rejection in pediatric cardiac transplantation. Transplantation 2002;73: Asahara T, Bauters C, Pastore C, ym. Local delivery of vascular endothelial growth factor accelerates reendothelialization and attenuates intimal hyperplasia in balloon-injured rat carotid artery. Circulation 1995;91: Atkinson JB, Wudel JH, Hoff SJ, Stewart JR, Frist WH. Amiodipine reduces graft coronary artery disease in rat heterotopic cardiac allografts. J Heart Lung Transplant 1993;12: Barleon B, Sozzani S, Zhou D, Weich HA, Mantovani A, Marme D. Migration of human monocytes in response to vascular endothelial growth factor (VEGF) is mediated via the VEGF receptor flt-1. Blood 1996;87: Brasen JH, Kivelä A, Roser K, ym. Angiogenesis, vascular endothelial growth factor and platelet-derived growth factor-bb expression, iron deposition, and oxidation-specific epitopes in stented human coronary arteries. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2001;21: Eisen HJ, Tuzcu EM, Dorent R, ym. Everolimus for the prevention of allograft rejection and vasculopathy in cardiac-transplant recipients. N Engl J Med 2003;349: Ferrara N, Gerber HP ja LeCouter J. The biology of VEGF and its receptors. Nat Med 2003;9: Furukawa Y, Matsumori A, Hirozane T, Sasayama S. Angiotensin II receptor antagonist TCV-116 reduces graft coronary artery disease and preserves graft status in a murine model. A comparative study with captopril. Circulation 1996;93: Gamba A, Mamprin F, Fiocchi R, ym. The risk of coronary artery disease after heart transplantation is increased in patients receiving lowdose cyclosporine, regardless of blood cyclosporine levels. Clin Cardiol 1997;20: Goggins WC, Fisher RA, Cohen DS, Tawes JW, Grimes MM. Effect of single-dose rapamycin-based immunosuppression on the development of cardiac allograft vasculopathy. J Heart Lung Transplant 1996;15: Grattan MT, Moreno-Cabral CE, Starnes VA, Oyer PE, Stinson EB, Shumway NE. Cytomegalovirus infection is associated with cardiac allograft rejection and atherosclerosis. JAMA 1989;261: Grosskreutz CL, Anand-Apte B, Duplaa C, ym. Vascular endothelial growth factor-induced migration of vascular smooth muscle cells in vitro. Microvasc Res 1999;58: Guba M, von Breitenbuch P, Steinbauer M, ym. Rapamycin inhibits primary and metastatic tumor growth by antiangiogenesis: involvement of vascular endothelial growth factor. Nat Med 2002;8: Hattori K, Dias S, Heissig B, ym. Vascular endothelial growth factor and angiopoietin-1 stimulate postnatal hematopoiesis by recruitment of vasculogenic and hematopoietic stem cells. J Exp Med 2001; 193: Häyry P, Isoniemi H, Yilmaz S, ym. Chronic allograft rejection. Immunol Rev 1993;134: Heldin CH, Westermark B. Mechanism of action and in vivo role of platelet-derived growth factor. Physiol Rev 1999;79: Hillebrands J-L, Klatter FA, Rozing J. Origin of vascular smooth muscle cells and the role of circulating stem cells in transplant arteriosclerosis. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2003;23: Holdaas H, Fellström B, Jardine AG, ym. Effect of fluvastatin on cardiac outcomes in renal transplant recipients: a multicentre, randomised, placebo-controlled trial. Lancet 2003;361: Johnson BA, Iacono AT, Zeevi A, McCurry KR, Duncan SR. Statin use is associated with improved function and survival of lung allografts. Am J Respir Crit Care Med 2003;167: Johnson DE, Gao SZ, Schroeder JS, DeCampli WM, Billingham ME. The spectrum of coronary artery pathologic findings in human cardiac allografts. J Heart Transplant 1989;8: Jones N, Iljin K, Dumont DJ, Alitalo K. Tie receptors: new modulators of angiogenic and lymphangiogenic responses. Nat Rev Mol Cell Biol 2001;2: Kim I, Moon SO, Park SK, Chae SW, Koh GY. Angiopoietin-1 reduces VEGF-stimulated leukocyte adhesion to endothelial cells by reducing ICAM-1, VCAM-1, and E-selectin expression. Circ Res 2001; 89: Kobashigawa JA, Katznelson S, Laks H, ym. Effect of pravastatin on outcomes after cardiac transplantation. N Engl J Med 1995; 333: Konstadinidou I, Boletis JN, Perrea D, ym. Beneficial effects of fluvastatin on progressive renal allograft dysfunction. Transplant Proc 2003;35: Koskinen PK, Kovanen PT, Lindstedt KA, Lemström KB. Mast cells in acute and chronic rejection of rat cardiac allografts a major source of basic fibroblast growth factor. Transplantation 2001; 71: Koskinen PK ja Lemström KB. Adhesion molecule P-selectin and vascular cell adhesion molecule-1 in enhanced heart allograft arteriosclerosis in the rat. Circulation 1997;95: Koskinen PK, Lemström KB, Häyry PJ. How cyclosporine modifies histological and molecular events in the vascular wall during chronic rejection of rat cardiac allografts. Am J Pathol 1995;146: Lauren J, Alitalo K. Syöpäkasvaimet kuriin verisuonihoidolla? Duodecim 2000;116: Lemström KB, Koskinen PK. Expression and localization of platelet-derived growth factor ligand and receptor protein during acute and chronic rejection of rat cardiac allografts. Circulation 1997;96: Lemström KB, Krebs R, Nykänen AI, ym. Vascular endothelial growth factor enhances cardiac allograft arteriosclerosis. Circulation 2002;105: Lemström K, Sihvola R, Bruggeman C, Häyry P, Koskinen P. Cytomegalovirus infection-enhanced cardiac allograft vasculopathy is abolished by DHPG prophylaxis in the rat. Circulation 1997;95: Libby P, Pober JS. Chronic rejection. Immunity 2001;14: P. Koskinen ym.
9 Mancini D, Pinney S, Burkhoff D, ym. Use of rapamycin slows progression of cardiac transplantation vasculopathy. Circulation 2003;108: Marx SO, Jayaraman T, Go LO, Marks AR. Rapamycin-FKBP inhibits cell cycle regulators of proliferation in vascular smooth muscle cells. Circ Res 1995;76: Nykänen AI, Krebs R, Saaristo A, ym. Angiopoietin-1 protects against the development of cardiac allograft arteriosclerosis. Circulation 2003;107: Paul LC. Calcium channel blockers and angiotensin-converting enzyme inhibitors in the prevention of graft vasculopathy. J Heart Lung Transplant 2000;19: Poston RS, Billingham M, Hoyt EG, ym. Rapamycin reverses chronic graft vascular disease in a novel cardiac allograft model. Circulation. 1999;100: Pucci AM, Forbes RD, Billingham ME. Pathologic features in long-term cardiac allografts. J Heart Transplant 1990;9: Räisänen-Sokolowski A, Vuoristo P, Myllärniemi M, Yilmaz S, Kallio E, Häyry P. Mycophenolate mofetil (MMF, RS-61443) inhibits inflammation and smooth muscle cell proliferation in rat aortic allografts. Transpl Immunol 1995;3: Reinders Jr. M, Fang JC, Wong W, Ganz P, Briscoe DM. Expression patterns of vascular endothelial growth factor in human cardiac allografts: association with rejection. Transplantation 2003;76: Schroeder JS, Gao SZ, Alderman EL, ym. A preliminary study of diltiazem in the prevention of coronary artery disease in heart-transplant recipients. N Engl J Med 1993;328: Sihvola R, Koskinen P, Myllärniemi M, ym. Prevention of cardiac allograft arteriosclerosis by protein tyrosine kinase inhibitor selective for platelet-derived growth factor receptor. Circulation 1999;99: Sihvola RK, Tikkanen JM, Krebs R, ym. Platelet-derived growth factor receptor inhibition reduces allograft arteriosclerosis of heart and aorta in cholesterol-fed rabbits. Transplantation 2003;75: Taylor DO, Edwards LB, Mohacsi PJ, ym. The registry of the International Society for Heart and Lung Transplantation: twentieth official adult heart transplant report J Heart Lung Transplant 2003;22: Tullius SG, Tilney NL. Both alloantigen dependent and independent factors influence chronic allograft rejection. Transplantation 1995; 59: Valantine HA, Gao SZ, Menon SG, ym. Impact of prophylactic immediate posttransplant ganciclovir on development of transplant atherosclerosis: a post hoc analysis of a randomized, placebocontrolled study. Circulation 1999;100:61 6. Valantine HA, Luikart H, Doyle R, ym. Impact of cytomegalovirus hyperimmune globulin on outcome after cardiothoracic transplantation: a comparative study of combined prophylaxis with CMV hyperimmune globulin plus ganciclovir versus ganciclovir alone. Transplantation 2001;72: Wang H, Keiser JA. Vascular endothelial growth factor upregulates the expression of matrix metalloproteinases in vascular smooth muscle cells: role of flt-1. Circ Res 1998;83: Wenke K, Meiser B, Thiery J, ym. Simvastatin initiated early after heart transplantation: 8-year prospective experience. Circulation 2003;107:93 7. Yancopoulos GD, Davis S, Gale NW, Rudge JS, Wiegand SJ, Holash J. Vascular-specific growth factors and blood vessel formation. Nature 2000;407: Zhao XM, Frist WH, Yeoh TK, Miller GG. Confirmation of alternatively spliced platelet-derived growth factor-a chain and correlation with expression of PDGF receptor-alpha in human cardiac allografts. Transplantation 1995;59: PETRI KOSKINEN, dosentti, erikoislääkäri, tutkija petri.koskinen@helsinki.fi HUS:n nefrologian klinikka PL HUS KARL LEMSTRÖM, dosentti, erikoislääkäri, tutkija HUS:n sydän- ja rintaelinkirurgian klinikka PL 340, HUS ANTTI NYKÄNEN, LL, tutkija ROOPE SIHVOLA, LT, tutkija JUSSI TIKKANEN, LT, tutkija RAINER KREBS, FM, tutkija Helsingin yliopiston kliinisteoreettinen laitos, transplantaatiolaboratorio PL 21, Helsingin yliopisto
Haasteet elinsiirroissa
Elinsiirtopotilaiden liitännäissairaudet Haasteet elinsiirroissa Elinten saanti Vanhat luovuttajat Aivokuolemavaurio Säilytys, reperfuusio Kirurgiset ongelmat Immunologiset (akuutti hyljintä) Infektiot
LisätiedotElinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu. Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko
Elin- ja kudossiirrot Elinsiirtolääkkeiden valikoima monipuolistuu Helena Isoniemi ja Hannu Jalanko Elinsiirtopotilaiden immunosuppressiivinen lääkitys perustuu 2 3 lääkkeen samanaikaiseen käyttöön. Syklosporiini
LisätiedotKuinka ateroskleroosi kehittyy
Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
Lisätiedot3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta
3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotHLA alueen geenit ja niiden funktiot. Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti
HLA alueen geenit ja niiden funktiot Maisa Lokki, dosentti Transplantaatiolaboratorio Haartman Instituutti 29.1.2014 Vieras versus oma Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä haitallisia organismeja vastaan
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotPROAKTIIVISUUTTA ELINLUOVUTUKSEEN!
PROAKTIIVISUUTTA ELINLUOVUTUKSEEN! Karl Lemström, prof, oyl Sydän ja keuhkonsiirtoohjelma, Sydän ja keuhkokeskus HYKS Transplantaatiolaboratorio, HY www.helsinki.fi/yliopisto 1 Elinsiirtotoiminta kannattaa
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN
ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotSytomegalovirus (CMV)
Sytomegalovirus (CMV) Ilkka Helanterä Erikoislääkäri HYKS Elinsiirto- ja maksakirurgia Herpesvirukset Herpes simplex virus 1,2 (HSV) Varizella zoster virus (VZV) Epstein-Barr virus (EBV) Cytomegalovirus
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotIMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto
IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn
LisätiedotMiten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?
Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotKeramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT
Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT VAIKUTTAVAA TERVEYSPALVELUA Keramidit, sydänkohtausriskitesti, CERT Coronary Event Risk Test eli CERT on uusi tutkimus, jonka avulla voidaan arvioida henkilön sydäninfarktiriskiä.
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
Janne J. Jokinen, Sinikka Kukkonen, Pekka Hämmäinen, Jyri Lommi, Markku Kupari, Ari Harjula, Jorma Sipponen ja Karl B. Lemström KATSAUS Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä? Sydämensiirto
LisätiedotKuluneen vuosisadan alkupuolella huomattiin,
Katsaus Syöpäkasvaimet kuriin verisuonihoidolla? Juha Laurén ja Kari Alitalo Syöpäkasvaimen verisuonet kuljettavat pahanlaatuisiin soluihin happea ja ravinteita. Kasvaimen veri- ja imusuonitus mahdollistavat
LisätiedotVasta-aineiden merkitys elinsiirroissa
Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Jouni Lauronen Elinsiirtojen perusteet kurssi 29.1.14 1 1 1 1 1 Vasta-aineiden merkitys elinsiirroissa Vasta-aineet voivat johtaa elinsiirtotarpeeseen Autoimmuunitaudit
LisätiedotEstrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa
i Estrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa Nitta- Nea Lätti Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Patologian tutkimusryhmä Lokakuu 2016 Tampereen
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotImmunosuppressiivisten. lääkeaineiden analytiikka MS:lla. Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2.
Immunosuppressiivisten lääkeaineiden analytiikka MS:lla Outi Itkonen sairaalakemisti, dos. Erikoiskemian prosessivastaava HUSLAB 10.2.2017 Elinluovutuksissa ja - siirroissa ennätysvuosi 2016 Elimiä saatiin
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotYleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä
Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen
LisätiedotNivelreuman biologinen lääkehoito
Nivelreuman biologinen lääkehoito 6.2.2015 Pia Isomäki TAYS reumakeskus Sidonnaisuudet: Abbvie Oy, Bristol-Myers Squibb, GlaxoSmithKline Oy, MSD Finland Oy, Pfizer Oy, Roche Oy, UCB Pharma Oy Finland Nivelreuman
LisätiedotAngiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia
Katsaus Petri Bono ja Heikki Joensuu Angiogeneesin esto syövän hoidossa ei enää pelkkiä lupauksia Syöpien kasvu ja leviäminen edellyttää verisuonten uudismuodostusta eli angiogeneesiä. Useita angiogeneesiä
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotSiedätyshoidon immunologiset vaikutukset
SKLY:n syyskokous 11.11.2016. Siedätyshoidon immunologiset vaikutukset Johannes Savolainen Turun yliopisto SIDONNAISUUDET Viimeisten 2 vuoden ajalta Luento- tai asiantuntijapalkkioita: ALK-Abello, Abigo
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotUudisverisuonten kasvattaminen
Katsaus Tuomas T. Rissanen ja Seppo Ylä-Herttuala Uudisverisuonten kasvattaminen kohti iskeemisten kudosten parempaa verenkiertoa Uudisverisuonten kasvattamiseen tähtäävä hoito iskeemisten kudosten ja
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotSydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat
LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö
LisätiedotHarvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti,
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Harvinainen Lapsuusiän Primaarinen Systeeminen Vaskuliitti, Versio 2016 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Mitä vaskuliittityyppejä tunnetaan? Miten vaskuliitit luokitellaan?
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Telmisartan/ ratiopharm 4.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Telmisartan/ ratiopharm on angiotensiini
LisätiedotIAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu
IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut
Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotAikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen. Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä
Aikuisen uveiittipotilaan valmistautuminen kaihileikkaukseen Mira Siiskonen, el OYS SSLY Levillä 23.3.2017 Luentopalkkioita Santen Konsulttipalkkioita Bayer Abbvie Kongressimatkoja Bayer Abbvie Allergan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotElimistö puolustautuu
Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotMiten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö
Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotPulmonaalihypertensio- patologiaa. Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB
Pulmonaalihypertensio- patologiaa Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB Klassifikaatio Patologinen klassifikaatio Patogeneesistä Tapauksia 1. Pulmonary Arterial Hypertension 1.1 Idiopathic (IPAH)
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotTulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto
Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2
Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos
LisätiedotSyöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008
Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat
Lisätiedotclass I T (Munz, autophagy (Argiris, 2008) 30 5 (Jemal, 2009) autophagy HLA / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) in vitro
65 35 (Argiris, 2008)30 5 (Jemal, 2009) / 1991Boon / 4 21 (Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2008; Chikamatsu, 2009) / / (Sakakura, 2005; Sakakura, 2006; Sakakura, 2007; Chikamatsu, 2007; Chikamatsu, 2008)/
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: temporaaliarteriitti, ohimovaltimon tulehdus, ohimovaltimotulehdus, Hortonin arteriitti, latinaksi: arteritis temporalis, ruotsiksi: temporalarterit ja jättecellsarterit sekä englanniksi: temporal
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotElinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan. Kaija Salmela, Krister Höckerstedt, Ulla-Stina Salminen ja Pekka Hämmäinen
Elin- ja kudossiirrot Elinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan Kaija Salmela, Krister Höckerstedt, Ulla-Stina Salminen ja Pekka Hämmäinen Elinsiirrot aloitettiin Suomessa munuaisensiirroilla 40 vuotta
Lisätiedot11. Elimistö puolustautuu
11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin
LisätiedotVEGF-RESEPTORIEN 1 JA 2 LIGANDIEN VAIKUTUKSET ANGIOGENEETTISEEN VASTEESEEN JA VASEMMAN KAMMION TOIMINTAAN HIIRILLÄ
VEGF-RESEPTORIEN 1 JA 2 LIGANDIEN VAIKUTUKSET ANGIOGENEETTISEEN VASTEESEEN JA VASEMMAN KAMMION TOIMINTAAN HIIRILLÄ - Lääketieteen syventävien opintojen raportti ao. alkuperäisartikkelissa kuvatusta tutkimuksesta:
LisätiedotTulehdusreaktio sydänsairauksissa
Johanna Miettinen, Kari Ylitalo ja Heikki Huikuri KATSAUS Tulehdusreaktio sydänsairauksissa Tulehdusreaktiolla on merkittävä osuus useiden sydänsairauksien patofysiologiassa. Sydänlihastulehduksessa ja
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotPET:n uusimmat diagnostiset mahdollisuudet sydänpotilailla
:n uusimmat diagnostiset Kotka 1 Juhani Knuuti Nuclear perfusion imaging Diagnosis and prognosis of CAD Annual cardiac event rate % 1 8 6 normal P
LisätiedotKantasolut syövässä. kudoksissa, kuten suolen epiteeli ja iho. Luuytimessä
Petri Salvén TEEMA: KANTASOLU Aikuisen elimistö sisältää eri kudosten erilaistumattomia kantasoluja, jotka tarvittaessa jakautuvat ja tuottavat uusia erilaistuneita soluja esimerkiksi kuolevien solujen
LisätiedotKELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE
KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotPsoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today
Psoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today Psoriasista voidaan ehkä helpottaa vaniliinilla, kertoo Medical News Today 2.12.2017. Synteettinen vanilja eli vanilliini voi
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotVEGF-D-GEENINSIIRRON VAIKUTUS ROTAN LIHASVAMMAN PARANEMISEEN
VEGF-D-GEENINSIIRRON VAIKUTUS ROTAN LIHASVAMMAN PARANEMISEEN Laura Harmanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Ohjaaja: Professori Tero Järvinen Marraskuu 2015
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
Lisätiedot