Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
|
|
- Jere Mattila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Janne J. Jokinen, Sinikka Kukkonen, Pekka Hämmäinen, Jyri Lommi, Markku Kupari, Ari Harjula, Jorma Sipponen ja Karl B. Lemström KATSAUS Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä? Sydämensiirto on sydämen vaikean vajaatoiminnan loppuvaiheen viimeinen hoitovaihtoehto. Nykyisin sydämensiirtoon tuleva potilas on useimmiten ollut jo pitkään konservatiivisessa hoidossa ja hänelle on saatettu tehdä vajaatoimintaa korjaavia sydänkirurgisia toimenpiteitä. Lupaavista uusista sydämen vajaatoimintaa korjaavista menetelmistä huolimatta sydämensiirtoa korvaavia hoitomuotoja ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa tehdään huomattavasti vähemmän sydämensiirtoja kuin muissa Pohjoismaissa, ja määrää tulisi lisätä. Sydämensiirto on vakiinnuttanut asemansa sydämen vajaatoiminnan viimeisenä hoitovaihtoehtona (Deng 2002, Hunt 2006). Vuosina Suomessa tehtiin aikuisille 361 sydämensiirtoa ja niistä 72 viimeisten viiden vuoden aikana. Sydämensiirron tavallisin aihe on Suomessa loppuvaiheeseen edennyt laajentava tai iskeeminen kardiomyopatia. Konservatiivisen hoidon kehittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa osa sydämensiirtoon joutuvista potilaista on huonokuntoisempia kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi sydämensiirrosta odotettavissa oleva hyödyllinen vaikutus elinaikaennusteeseen on saavuttanut todennäköisesti lakipisteensä ja sydämensiirron vaikutus jäljellä olevan elämän laatuun korostuu tulevaisuudessa (Salmela ym. 2004, Barr ym. 2005). Sydämen pitkälle edenneen vajaatoiminnan seurauksena syntyy myös muiden elimien kuten munuaisten ja maksan vaikeahoitoisia tai korjaantumattomia toimintahäiriöitä, ja niiden on osoitettu heikentävän ennustetta (Deng 2002, Gammie ym. 2004, Barr ym. 2005). Sydämensiirrolla saavutettavan hyödyn kannalta on tärkeää ajoittaa siirtopäätös ja itse siirto oikein. Sydämen vaikeaa loppuvaiheen vajaatoimintaa sairastavalle tulee harkita sydämensiirtoa viimeistään silloin, kun munuaisten toiminta heikkenee merkkinä sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta tai harkitaan sydämen supistusvoimaa lisääviä suonensisäisiä lääkehoitoja, erityisesti levosimendaanilääkitystä. Sydämensiirron jälkeen tehokas immunosuppressio on välttämätön akuutin ja kroonisen hyljinnän ehkäisemiseksi. Se altistaa potilaan pahanlaatuisille kasvaimille, opportunisti-infektioille ja useille muille liitännäissairauksille. Pyrkimyksenä on kehittää menetelmiä, joilla kyetään räätälöimään hyljinnänestolääkityksen laatu ja määrä kullekin potilaalle yksilöllisesti ja näin välttämään haittavaikutukset (Yamani ym. 2007, Lyon ym. 200). Sydämen pumppausvoimaa lisäävät kantasolusiirrot (Allan ym. 2007), sydämensiirtoon yhdistetyt geeninsiirrot (Lyon ym. 200) ja sydämen kokonaan korvaavat mekaaniset tekosydämet (Gray ja Selzman 2006) ovat toistaiseksi tutkimusasteella. Sydämensiirron aiheet ja vasta-aiheet Sydämensiirron nykyiset kansainvälisesti hyväksytyt aiheet perustuvat ISHLT:n (International Society for Heart and Lung Transplantation) vuonna 2006 julkaisemiin ohjeisiin 1953 Duodecim 200;124:
2 KATSAUS Taulukko 1. Sydämensiirron aiheet. Mukailtu Dengin (2002) ja Mehran ym. (2006) artikkeleista. Ehdottomat NYHA III tai IV -tasoinen sydämen vajaatoiminta maksimaalisesta lääkehoidosta huolimatta Suorituskykyä vahvasti rajoittava sydämen iskeeminen oireisto, joka ei sovellu angioradiologisesti tai kirurgisesti hoidettavaksi Toistuvat kammioperäiset rytmihäiriöt huolimatta lääke-, tahdistin- tai kirurgisesta hoidosta VO 2max < 10 ml/kg/min Suhteelliset Nestetasapainon ja munuaisten toiminnan häiriöt huolimatta neste- ja suolarajoituksesta ja diureeteista Toistuva epästabiili angina pectoris -oireisto, joka ei sovellu angioradiologisesti tai kirurgisesti hoidettavaksi VO 2max < 14 ml/kg/min ja merkittävä toiminnallinen haitta Harmaa alue Vasemman kammion ejektiofraktio < 20 % tai NYHA III tai IV -tasoinen oireisto tai kammioperäiset rytmihäiriöt tai VO 2max > 15 1 ml/kg/ min ainoana aiheena NYHA = New York Heart Association, VO 2max = maksimaalinen hapenottokyky rasituskokeessa Vastaanottajat ja luovuttajat Suomessa tavallisin syy sydämensiirtoon on laajentavan tai iskeemisen kardiomyopatian aiheuttama sydämen vaikea, korjaantumaton vajaatoiminta. Ulkomaisissa aineistoissa siirtolistalla olevat potilaat ovat olleet viime vuosina entistä iäkkäämpiä ja sydämen vajaatoiminta on usein edennyt jo pitkälle ennen sydämensiirtoselvittelyjä (Deng 2002, Barr ym. 2005). Tähän on vaikuttanut vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden lääke- ja tahdistinhoidon sekä sydänkirurgisen hoidon kehitys: ennen sydämensiirtoa potilaalle on usein tehty jo pallolaajennus, ohitusleikkaus tai muita vajaatoiminnan hoitotoimenpiteitä. Sydämen toimintaa tukevia mekaanisia apupumppuja voidaan käyttää ns. siltana sopivaa siirtosydäntä odotettaessa (Pakarinen ja Lom- Taulukko 2. Sydämensiirron suhteelliset vasta-aiheet. Mukailtu Dengin (2002) ja Mehran ym. (2006) artikkeleista. Sydämeen liittyvät Korjaantumattomaksi arvioitu keuhkoverenkierron suuri vastus > 6 WU 1954 (Mehra ym. 2006) (taulukko 1). Suomalainen käytäntö noudattaa kansainvälisiä ohjeita, jotka on julkaistu kokonaisuudessaan kirjassa Sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden lääkehoito ja seuranta (Lemström ym. 2004). Suomessa aikuisten sydämensiirrot on keskitetty HYKS:n ja lähetteet ohjataan Meilahden sairaalan sydäntutkimusosastolle. Lähetteen perusteella potilas kutsutaan tutkimuskäynnille, jonka jälkeen potilaan asiat käsitellään transplantaatiokokouksessa. Potilaan soveltuvuutta sydämensiirtoon harkitsevat useiden erikoisalojen asiantuntijat. Suomessa työryhmään kuuluvat vähintään sydänkirurgi, kardiologi, sydänanestesiologi ja transplantaatiokoordinaattori ja tarvittaessa konsultoidaan suppeiden erikoisalojen asiantuntijoita. Potilaat pääsevät siirtoarvioon lähetteen saapumisen jälkeen alle kuukaudessa. Sydämensiirron vasta-aiheet on lueteltu taulukossa 2. Muut sairaudet Aktiivinen infektio Keuhkoinfarkti viimeisten 6 viikon aikana Munuaisten vaikea krooninen vajaatoiminta Maksan vaikea krooninen vajaatoiminta Aktiivinen tai juuri todettu maligniteetti Tietyt systeemisairaudet (esim. amyloidoosi) Vaikea krooninen keuhkosairaus Vaikea oireinen kaulavaltimosairaus tai perifeerinen verisuonisairaus Veren vaikea hyytymishäiriö Aktiivista hoitoa vaativa mahahaava Elinvaurioita aiheuttanut diabetes Merkittävä lihavuus Psykososiaaliset Vakavat psyykkiset sairaudet Tupakan, alkoholin, lääkkeiden tai huumeiden väärinkäyttö viimeisten kuuden kuukauden aikana hoitointerventioista huolimatta Ikä Yli 65 vuotta WU = Woodin yksikkö. J. J. Jokinen ym.
3 mi 2005). Suomessa on viimeisten viiden vuoden aikana käytetty pääasiassa kahden valmistajan apupumppuja. Vasemman tai molempien kammioiden tukemiseen ennen sydämensiirtoa on käytetty pitkäaikaiseen käyttöön soveltuvaa kirurgisesti asennettavaa pneumaattista Berlin Heart (Berlin Heart GmbH, Saksa) kalvopumppua. Vertikaalinen rotaatiopumppu Impella (Abiomed Inc. Europe, Saksa) on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Sitä on saatavana erikseen sekä oikean että vasemman kammion tukemiseen soveltuvana mallina. Sydämensiirtoja rajoittaa pula sopivista luovuttajista, ja tämä on johtanut luovuttajakriteereiden tarkistamiseen (Kutsogiannis ym. 2006). Kiireellisissä tapauksissa saattaa ns. marginaalinenkin luovuttaja tulla kysymykseen. Luovuttajan vasta-aiheet on esitetty taulukossa 3. Suomessa sydämensiirtoja ei niinkään ole rajoittanut pula sopivista luovuttajista vaan siirtoarvioon lähetettyjen potilaiden vähäinen määrä. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa tehdään vähemmän sydämensiirtoja kuin muissa Pohjoismaissa, ja määrää tulisi lisätä (kuva 1). Sydämensiirron hyödyt ja haitat Sydämensiirrosta potilaalle koituva hyöty tulee arvioida pidentyneen elinaikaennusteen ja parantuneen elämänlaadun perusteella. ISHLT:n rekisterin mukaan yhden vuoden selviytymisosuus oli vuosina ,4 % ja vuosina ,6 %. Näyttää siltä, että elinaikaennusteeseen ei ole odotettavissa merkittävää parannusta. Potilaiden valinta on näin ollen pyrittävä suuntaamaan siten, että siirtolistalle päätyvät ne potilaat, joiden elämänlaatu tulee sydämensiirron jälkeen paranemaan oletettavasti eniten (Rutherford ym. 2005). Potilaan subjektiivinen kokemus sydämensiirron vaikutuksesta elämänlaatuun on vähintään yhtä tärkeä hoidon onnistumisen mittari kuin pidentynyt elinaikaennuste. Viime vuonna julkaistussa etenevässä 555 potilaan sarjassa ei todettu merkitseviä eroja sydämensiirtopotilaiden ja vertailuväestön elämänlaadussa 5 10 vuoden seuranta-aikana (Grady ym. 2007). Politin ym. (2004) aineistossa sydämensiirron Taulukko 3. Luovuttajan vasta-aiheet. Mukailtu Dengin (2002) ja Zaroffin ym. (2002) artikkeleista. Löydökset Ikä yli vuotta Diffuusi sepelvaltimotauti Sairastettu sydäninfarkti Muu merkittävä sydänsairaus Toistuvat kammioperäiset rytmihäiriöt Syövät (aivokasvaimia lukuun ottamatta) Toistuvat yleisinfektiot Perustelu jälkeistä fyysistä ja psyykkistä elämänlaatua heikentäviksi tekijöiksi todettiin yli 65 vuoden ikä, sydän- ja munuaiskomplikaatiot, pahanlaatuiset kasvaimet, pieni ejektiofraktio ja NYHA-luokka III tai IV. Immunosuppressio ja hyljintä Siirteen toiminta heikentynyt Kasvainkylvö vastaanottajaan Tartunta vastaanottajaan Immunosuppression tarkoitus on estää vastaanottajan elimistön soluvälitteinen alloimmuunivaste siirrettyä sydäntä kohtaan (Koskinen ym. 2004). Sydämensiirtopotilaiden immunosuppressiivinen lääkitys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen: aloitukseen eli induktiohoitoon, ylläpitohoitoon ja akuutin hyljinnän hoitoon. Induktiohoitoon kuuluvat Suomessa nykyään antitymosyyttiglobuliini, mykofenolaattimofetiili ja metyyliprednisoloni. Ylläpitohoito aloitetaan useimmissa sydämensiirtokeskuksissa ns. kolmoishoitona. Siihen kuuluvat kortikosteroidi (metyyliprednisoloni), kalsineuriinin estäjä (syklosporiini tai takrolimuusi) ja nukleotidisynteesin estäjä (mykofenolaattimofetiili tai atsatiopriini). Sydämensiirtopotilas vieroitetaan kortikosteroidista 6 12 kuukauden kuluttua siirrosta haittavaikutusten välttämiseksi, jos se on mahdollista. Akuuttia hyljintää esiintyy tavallisimmin ensimmäisinä kuukausina sydämensiirron jälkeen. Sen oireet ovat usein epäspesifisiä ja salakavalia. Potilaalla voi esiintyä poikkeavaa väsymystä, kuumetta, painon muutoksia, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, hemodynaamisia ongelmia tai rytmihäiriöitä. Akuutin hyljinnän 1955 Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
4 KATSAUS A 10 Suomi Ruotsi Tanska Norja ANOVA-testi *** p < 0,0001 ** p = 0,036 * p = 0,513 *** 6 ** 4 * Keskiarvo B Suomi Norja Tanska Ruotsi ANOVA-testi *** p < 0,0001 ** p < 0,001 * p = 0,329 *** ** 15 * Keskiarvo Kuva 1. Pohjoismaissa vuosina aikuisille tehtyjen sydämensiirtojen (A) ja elinluovuttajien (B) määrät miljoona asukasta kohti alkuvaiheessa sydämen kaikututkimuksessa voidaan nähdä sydänlihaksen paksuuntuminen ja turpoaminen kudosnesteen kertymisen vuoksi. Diagnostiikka perustuu muiden vastaavia oireita aiheuttavien tekijöiden pois sulkemiseen ja sydänlihasbiopsiaan. Hoito valitaan vuonna 2005 (Stewart ym.) uudistetun histologisen luokituksen mukaan. Hyljintä voi olla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa (luokat 1 3R). Histologisen luokituksen lisäksi hoidon valintaan vaikuttavat immunosuppression taso, munuaisten vajaatoiminta, potilaan kliininen ja hemodynaaminen tila, aikaisemmat hyljintäepisodit ja niiden kesto sekä siirrosta kulunut aika. Sydänsiirteen krooninen hyljintä on ensimmäisen vuoden jälkeen yleisin sydämensiirtopotilaiden kuolinsyy ja merkittävin pitkäaikaisennusteeseen vaikuttava tekijä. Eri aineistoissa sen esiintyvyydeksi on raportoitu 14 %, % ja % ensimmäisen, kolmen ja viiden vuoden kuluttua siirrosta (Behrendt ym. 2000, Ramzy ym. 2005). Krooninen hyljintä ilmenee siirteen diffuusina sepelvaltimotautina ja sydänlihasfibroosina. Taudinkuva poikkeaa totunnaisesta sepelvaltimotaudista, J. J. Jokinen ym.
5 ja sille tyypillisiä piirteitä ovat intima-kerroksen paksuuntuminen erityisesti pienissä sepelvaltimoissa, seinämän tulehdusreaktio, endoteelisolujen toimintahäiriö ja parenkyymin lisääntynyt sidekudosmuodostus. Krooniseen hyljintään ei toistaiseksi ole täsmähoitoa, mutta arterioskleroosin ehkäisyssä on saatu lupaavia tuloksia koe-eläinkokeissa estämällä verisuonikasvutekijöiden reseptoreiden toimintaa (Koskinen ym. 2004, Rahmani ym. 2006). Uusimpien tutkimustulosten mukaan TOR:n (target of rapamycin) estäjät everolimuusi ja sirolimuusi saattavat hidastaa kroonisen hyljinnän kehittymistä sydämensiirtopotilailla (Eisen ym. 2003, Mudge 2007, Raichlin ym. 2007). Suomessa TOR:n estäjiä on käytetty yksittäistapauksissa kroonisen hyljinnän diagnosoinnin jälkeen. Lääkityksen aloitus on keskitetty siirtokeskukseen. Liitännäissairaudet Immunosuppressiivisesta lääkityksestä voi olla seurauksena muita sairauksia, joista tärkeimmät ovat infektioiden ja pahanlaatuisten kasvaimien ohella verenpainetauti, hyperlipidemia, diabetes, munuaisten krooninen vajaatoiminta ja osteoporoosi. Spesifisen lääkehoidon lisäksi elämäntavoilla on merkittävä rooli liitännäissairauksien ehkäisyssä. Infektiot. Sydämensiirtopotilailla esiintyy immunosuppression vuoksi opportunisti-infektioita. Niiden tärkeimmät aiheuttajat ovat sytomegalovirus (CMV) ja Pneumocystis jirovecii (aik. P. carinii). CMV-seronegatiiviset vastaanottajat saavat kuuden kuukauden valgansikloviiriprofylaksin ja CMV-seropositiiviset vastaanottajat kolmen kuukauden lääkityksen. Profylaksin päätyttyä tutkitaan määrävälein CMV-antigeeni tai CMV-PCR. Pneumocystis jirovecii -infektiota vastaan kaikki potilaat saavat kuuden kuukauden sulfa-trimetopriimiprofylaksian. Harvinaisempia opportunisti-infektion aiheuttajia ovat herpes simplex -virus (HSV), Varicella-zostervirus (VZV), B-hepatiittivirus, legionellat, mykobakteerit, Nocardia asteroides, Toxoplasma gondii, kandidat, Aspergillus fumigatus ja Cryptococcus neoformans. Kaikkia edellä mainittuja opportunisti-infektion aiheuttajia vastaan on olemassa spesifinen lääkehoito. Pahanlaatuiset kasvaimet. Sydämensiirtopotilaiden riski sairastua syöpään on kertaa suurempi kuin ikävakioidun normaaliväestön, ja syövän vuosittainen ilmaantuvuus on heillä 1 2 % (Roithmaier ym. 2007). Hyljinnänestolääkitystä käyttävillä potilailla Epstein Barr-virusinfektio on yhteydessä elinsiirron jälkeiseen lymfoproliferatiiviseen tautiin (PTLD), johon kuuluvat tavallisesti B- solulymfooma ja ihon pahanlaatuiset kasvaimet. Syklosporiinin käyttäjillä lymfooman ja leukemian ilmaantuvuudeksi on esitetty jopa 26 tapausta sataatuhatta potilasvuotta kohti (Roithmaier ym. 2007). Verenpainetauti kehittyy yli 70 %:lle sydämensiirtopotilaista vuoden kuluessa (Barr ym. 2005). Riittävän hoitotehon saavuttamiseksi tarvitaan yleensä yhdistelmälääkitys. Suomessa kalsiuminsalpaajat (felodipiini) ja ACE:n estäjät (ramipriili) ovat olleet ensisijaisia. Angiotensiini 2 -reseptorin salpaajia ja verisuonistoa laajentavaa betasalpaajaa karvedilolia voidaan käyttää, jos ACE:n estäjät eivät potilaalle sovi. Hyperlipidemia. Yli 0 % sydämensiirtopotilaista sairastaa hyperlipidemiaa viiden vuoden kuluttua siirrosta (Barr ym. 2005). Merkittävimmät hyperlipidemian riskitekijät ovat kalsineuriininestäjä- ja kortikosteroidilääkitys. Ikä, aikaisempi hyperkolesterolemia, verenpainetauti, lihavuus ja diabetes lisäävät riskiä huomattavasti. Ehkäisyn ja hoidon perustana ovat normaalipaino, liikunta, vähärasvainen ruokavalio ja statiinilääkitys, joka aloitetaan heti sydämensiirron jälkeen tavanomaista pienemmillä annoksilla. Ensisijaisina lääkkeinä käytetään prava- tai simvastatiinia, ja plasman kolesterolipitoisuuden tavoitearvot ovat samat kuin muillakin potilasryhmillä. Statiinien pleiotrooppiset, LDL-kolesterolista riippumattomat vaikutukset ovat sydämensiirtopotilaalle erittäin hyödyllisiä. Statiinilääkitys vähentää iskemia-reperfuusiovauriota, sileiden lihassolujen migraatiota ja proliferaatiota sekä verisuonen seinämän tulehdusta, lisää apoptoosia ja parantaa verenkiertoa estämällä verihiutaleiden aggregaatiota (Calabró ja Yeh 2005). Kliinisesti statiinien pleiotrooppisten vaikutusten on osoitettu vähentävän kroonista 1957 Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
6 KATSAUS 195 YDINASIAT Sydämensiirron positiivinen vaikutus elinaikaennusteeseen ja elämänlaatuun on kiistaton. Sydämensiirto tulee tehdä riittävän ajoissa ennen munuaisten tai maksan vajaatoiminnan kehittymistä. Suomessa tehdään väkilukuun suhteutettuna vähiten sydämensiirtoja Pohjoismaissa. Sydämensiirtojen määrää rajoittaa ensisijaisesti siirtoarvioon lähetettyjen potilaiden lukumäärä ja sydänsiirteiden vähyys. hyljintää ja parantavan eloon jäämistä (Wenke ym. 2003). Munuaisten vajaatoiminta. ISHLT:n rekisterin perusteella jopa kolmasosalle potilaista kehittyy munuaisten lievä vajaatoiminta vuoden kuluessa sydämensiirrosta. Arviolta noin 6 % potilaista sairastaa munuaisten loppuvaiheen vajaatoimintaa viiden vuoden kuluttua siirrosta ja on riippuvainen dialyysihoidosta (Arora ym. 2007). Munuaisten toiminnan mittarina käytetään nykyään glomerulusten suodatusnopeuden (GFR) määritystä, jossa mitataan 51 Cr-EDTA-merkkiaineen suodattumista glomerulusten kautta. GFR-arvo voidaan määrittää myös laskennallisesti (Cockcroft Gaultin kaava). Munuaisten vajaatoiminnan merkittävin riskitekijä on lääkitys kalsineuriinin estäjällä tai muilla munuaistoksisilla lääkeaineilla, joista aminoglykosidit, vankomysiini ja amfoterisiini B ovat haitallisimmat. Tulehduskipulääkkeiden säännöllinen käyttö on kiellettyä. Ehkäisevää hoitoa ovat verenpainetaudin hyvästä hoitotasapainosta huolehtiminen ja kalsineuriininestäjälääkityksen mahdollinen vähentäminen tai korvaaminen tarvittaessa muilla hyljinnänestolääkkeillä. GFR-määritys tulee tehdä vähintään vuosittain. Osteoporoosi. Erityisesti kortikosteroideihin liittyvä osteoporoosi edellyttää luuntiheysmittauksia ja laboratoriotutkimuksia, jotka tehdään siirtoselvitysten yhteydessä sekä 6 ja 12 kuukauden kuluttua siirrosta. Jos potilaan munuaisten toiminta on normaali, aloitetaan ennen sydämensiirtoa kalsium- ja D-vitamiinikorvaus osteoporoosin ehkäisemiseksi ja annetaan tsoledronaattia kuuden kuukauden välein infuusiona. Leikkauksen jälkeen tsoledronaatti-infuusioita annetaan 6 ja 12 kuukauden kuluttua. Vuosiseurannassa tehty luuntiheysmittaus määrittää jatkolääkityksen tarpeen. Siirtotulokset Suomessa Suomessa viimeisen viiden vuoden aikana leikattujen 72 aikuispotilaan tiedot on esitetty taulukossa 4. Keskimääräinen odotusaika sydämensiirtoon oli 9 vuorokautta, O veriryhmässä 142 vuorokautta (p = 0,025, veriryhmä A vs O). Laajentavan ja iskeemisen kardiomyopatian osuus kaikista viiden viime vuoden leikkausaiheista oli 72 %. Muita leikkausaiheita olivat Noonanin syndrooma, sydänsarkoidoosi, paraproteettinen aorttaläppävuoto ja aorttaläppäleikkauksen yhteydessä syntynyt massiivinen sydäninfarkti. Sydämen vajaatoimintaa korjaava ohitus- tai läppäleikkaus oli ennen sydämensiirtoa tehty 1 potilaalle (25 %). Rytmihäiriöiden hoidoksi 21 potilaalle (29 %) oli asennettu tahdistin ja 14 potilaalle (19 %) defibrillaattori. Amiodaronilääkitys oli ennen sydämensiirtoa 14 potilaalla (19 %). Ajanjakson potilaista 12 on kuollut. Heistä yhdeksän tuli sydämensiirtoon kotoa ja kolme sairaalan teho-osastolta. Tehohoidon aikana yhdelle potilaalle asennettiin sydämen toimintaa tukeva apupumppu. Viimeisten viiden vuoden aikana yhden vuoden eloonjäämisosuus oli 3,9 %. Kuvassa 2A on esitetty Suomessa vuosina ja leikattujen potilaiden eloonjäämiskuvaajat. Vastaavat ulkomaisten aineistojen eloonjäämisluvut on esitetty kuvassa 2B. Leikkauksenjälkeiseen lyhytaikaiseen dialyysihoitoon joutui 16 potilasta (22 %), joista yhdelle on myöhemmin tehty munuaisensiirto. Munuaisten toimintaa kuvaava, ennen leikkausta mitattu GFR oli keskimäärin 61 ± 21 ml/min/1,73m 2 (viitealue ml/ min/1,73m 2 ). Seurannassa kolmen kuukauden ja vuoden kuluttua mitatut GFR-arvot J. J. Jokinen ym.
7 A Kumulatiivinen elossaolo-osuus (%) n = 72 potilasta n = 29 potilasta Kuva 2. A) Suomessa vuosina ja leikattujen sydämensiirtopotilaiden Kaplan Meierin eloonjäämiskuvaajat B). Vastaavat kuvaajat NTTSG:n (Nordic Thoracic Transplant Study Group) ja ISHLT:n (International Society for Heart and Lung Tranplantation) rekistereistä aikaväliltä ja 195 toukokuu B Seuranta-aika (v) Kumulatiivinen elossaolo-osuus (%) NTTSG 195 toukokuu n = potilasta n = potilasta ISHLT Seuranta-aika (v) olivat keskimäärin 51 ± 11 ja 62 ± 20 ml/min/ 1,73m 2 (taulukko 4). Viimeisten viiden vuoden aikana kahdeksan potilasta on kuollut siirtolistalle asettamisen jälkeen ennen sydämensiirtoon pääsyä. Keskimääräinen aika listalle hyväksymisen ja kuoleman välillä oli 97 vuorokautta (vaihteluväli vrk). Kaksi potilasta on kuollut siirtoselvitysten aikana sairaalassa. Tulevaisuudennäkymiä Hyljinnän seuranta. Potilaan geneettiset ominaisuudet modifioivat immunosuppressiivisen lääkityksen vaikutusta immuunipuolustukseen. Samat veren lääkeainepitoisuudet aiheuttavat tästä syystä kunkin potilaan immuunipuolus- tuksessa erilaisen aktivoitumisen eston. Immunosuppression oikean tason arviointi perustuu nykyisin veren lääkeainepitoisuuksien mittauksiin tiettyinä ajankohtina sekä potilaan objektiivisen ja subjektiivisen voinnin seuraamiseen. Lupaavia tuloksia immunosuppression yksilöllisen tason räätälöimisessä, hyljinnän ennustamisessa ja kroonisen hyljinnän arvioimisessa on saatu AlloMap-menetelmällä, jolla mitataan satojen geenien aktivoitumista ja arvioidaan erilaisten kliinisten tilanteiden todennäköisyyksiä (Deng ym. 2006). Autologiset kantasolusiirrot ovat edenneet kliiniseen tutkimusvaiheeseen sydämen vaikean vajaatoiminnan yhtenä hoitovaihtoehtona (Allan ym. 2007, Vento ym. 2007). Sepelvaltimoihin ja sydänlihakseen ruiskutet Aikuisten sydämensiirrot Suomessa onko määrää syytä lisätä?
8 KATSAUS Taulukko 4. Sydämensiirtojen aiheet Suomessa viiden viime vuoden aikana ja tietoja potilaista. Sukupuoli miehiä 46 (64 %) naisia 26 (36 %) Ikä (± SD) [vaihteluväli] 49 ± 12,0 [20 66] Painoindeksi (kg/m 2 ) [vaihteluväli] 24,2 ± 4,0 [15,2 33,2] Siirron aihe laajentuva kardiomyopatia 41 (57 %) iskeeminen kardiomyopatia 11 (15 %) myokardiitti 4 (6 %) hypertrofinen kardiomyopatia 4 (6 %) epäspesifinen kardiomyopatia 3 (4 %) synnynnäinen sydänvika 3 (4 %) lääkkeen aiheuttama kardio- 2 (3 %) myopatia muu 4 (6 %) Siirtolistalla (vrk ± SD) [vaihteluväli] 9 ± 116 [0 571] Siirtolistalla veriryhmän mukaan (vrk ± SD) [vaihteluväli] A 66 ± 72 [0 30] B 97 ± 7 [0 239] AB 101 ± 1 [13 174] O 142 ± 179 [0 571] Aiempi sydänleikkaus 1 (25 %) Apupumppu ennen siirtoa 1 (1,4 %) Diabetes 5 (7 %) Verenpainetauti 4 (6 %) Aivoinfarkti (11 %) Keuhkoahtaumatauti 3 (4 %) Osteoporoosi 11 (15 %) Tahdistin 21 (29 %) Defibrillaattori 14 (19 %) Amiodaronilääkitys 14 (19 %) Glomerulusten suodatusnopeus 61 ± 21 [27 121] (ml/min/1, 73m 2 ± SD) vaihteluväli ennen siirtoa 51 ± 11 [35 75] 1 v:n kuluttua 62 ± 20 [27 113] Bilirubiinipitoisuus ennen siirtoa 25 ± 15 [6 69] (µmol/l) [vaihteluväli] Dialyysi siirron aikana 16 (22 %) Syöpä siirron jälkeen Hyljintä 1 3 (53 %) Munuaisensiirto sydämensiirron 1 (1 %) jälkeen Tahdistin tai defibrillaattori siirron 4 (6 %) jälkeen Tehohoidon kesto (vrk) [vaihteluväli] 11 ± [1 39] 1 Biopsialla vahvistettu akuutti hyljintäepisodi 1960 tuja myoblasteja, monikykyisiä luuydinperäisiä ja embryonaalisia kantasoluja, on kokeiltu eri-ikäisen sydäninfarktin ja vasemman kammion kroonisen vajaatoiminnan korjaamiseksi (Wollert ja Drexler 2005). Parhaat tulokset on toistaiseksi saatu vasemman kammion vaikean vajaatoiminnan hoidossa revaskularisaatioon yhdistettynä (Herreros ym. 2003, Menasche ym. 2003). Ennen satunnaistettujen, kontrolloitujen kliinisten tutkimustulosten valmistumista on aikaista arvioida kantasolusiirtojen todellista merkitystä. Geeninsiirrot. Sydämensiirtojen yhteydessä on tutkittu koe-eläimillä geeninsiirtojen vaikutusta iskemia-reperfuusiovaurion vähentämisessä sekä akuutin ja kroonisen hyljinnän hallinnassa. Alustavia tuloksia on saatu adenovirus- ja adeno-associated virus- eli AAV-vektoreista. Kliinisiä tutkimuksia geeninsiirroista sydämensiirtojen yhteydessä ei toistaiseksi ole tehty (Lyon ym. 200). Tekosydän. Potilaaseen implantoitavan ja oman sydämen täysin korvaavan tekosydämen kehittämisessä on pisimmälle edennyt yhdysvaltalainen yhtiö Abiomed, jonka AbioCor TAH -tekosydän on kliinisessä tutkimuskäytössä kahdessa amerikkalaisessa siirtokeskuksessa (Gray ja Selzman 2006). Lopuksi Sydämensiirron on osoitettu olevan suhteessa tarvittaviin resursseihin kustannustehokasta toimintaa (NNT alle 2) (Kekomäki ja Höckerstedt 2004). Tulokset suomalaisten aikuispotilaiden sydämensiirroista viimeisen viiden vuoden ajalta sijoittuvat kansainvälisessä vertailussa hyvin. Suomessa tehdään vähemmän sydämensiirtoja väkilukuun suhteutettuna kuin muissa Pohjoismaissa. Määrää tulisi lisätä, jotta yhä useampi sydämen pitkälle edennyttä vajaatoimintaa sairastava suomalainen hyötyisi tästä hoidosta. Sydämensiirtojen määrää on ensisijaisesti rajoittanut siirtoarvioon lähetettyjen potilaiden pieni määrä ja viime aikoina myös sydänsiirteiden vähyys. Huolimatta sydämen vajaatoiminnan konservatiivisen hoidon mahdollisuuksista on potilaan välittömän leikkauksenjälkeisen ennusteen kannalta oleellista, että sydämensiirtoarvio ja sydämensiirto on tehty riittävän ajoissa ennen muiden elinvaurioiden kehittymistä. Tällöin potilas voi toipua mahdollisimman J. J. Jokinen ym.
9 ongelmattomasti. Kotoa sydämensiirtoon tuleva potilas toipuu tavallisesti teho-osastolla vuodeosastokuntoiseksi muutamassa päivässä ja vuodeosastolla kotikuntoiseksi muutamassa viikossa. * * Kiitämme transplantaatiokoordinaattoreita Catharina Yesiliä ja Marja-Liisa Hellstedtiä rekisteritietojen keräämisestä ja ylläpidosta. JANNE J. JOKINEN, LL, erikoistuva lääkäri KARL B. LEMSTRÖM, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n sydän- ja thoraxkirurgian klinikka PL 340, HUS ja Helsingin yliopiston transplantaatiolaboratorio SINIKKA KUKKONEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n anestesiologian klinikka PEKKA HÄMMÄINEN, LT, erikoislääkäri ARI HARJULA, professori, erikoislääkäri JORMA SIPPONEN, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n sydän ja thoraxkirurgian klinikka JYRI LOMMI, dosentti, erikoislääkäri MARKKU KUPARI, professori, erikoislääkäri HYKS:n kardiologian klinikka Kirjallisuutta Allan R, Kass M, Glover C, Haddad H. Cellular transplantation: future therapeutic options. Curr Opin Cardiol 2007;22: Arora S, Andreassen A, Simonsen S, ym. Prognostic importance of renal function 1 year after heart transplantation for allcause and cardiac mortality and development of allograft vasculopathy. Transplantation 2007;4: Barr ML, Bourge RC, Orens JB, ym. Thoracic organ transplantation in the United States, Am J Transplant 2005;5: Behrendt D, Ganz P, Fang JC. Cardiac allograft vasculopathy. Curr Opin Cardiol 2000;15: Calabrò P, Yeh ET. The pleiotropic effects of statins. Curr Opin Cardiol 2005;20: Deng MC. Cardiac transplantation. Heart 2002;7: Deng MC, Eisen HJ, Mehra MR. Noninvasive discrimination of rejection in cardiac allograft recipients using gene expression profiling. Am J Transplant 2006;6: Eisen HJ, Tuzcu EM, Dorent R, ym. RAD B253 Study Group. Everolimus for the prevention of allograft rejection and vasculopathy in cardiac-transplant recipients. N Engl J Med 2003;349:47 5. Gammie JS, Edwards LB, Griffith BP, Pierson RN 3rd, Tsao L. Optimal timing of cardiac transplantation after ventricular assist device implantation. J Thorac Cardiovasc Surg 2004;127: Grady KL, Naftel DC, Kobashigawa J, ym. Patterns and predictors of quality of life at 5 to 10 years after heart transplantation. J Heart Lung Transplant 2007;26: Gray NA Jr, Selzman CH. Current status of the total artificial heart. Am Heart J 2006;152:4 10. Herreros J, Prosper F, Perez A, ym. Autologous intramyocardial injection of cultured skeletal muscle-derived stem cells in patients with non-acute myocardial infarction. Eur Heart J 2003;24: Hunt SA. Taking heart - cardiac transplantation past, present, and future. N Engl J Med 2006;355: Kekomäki M, Höckerstedt K. Onko meillä varaa elinsiirtoleikkauksiin? Duodecim 2004;120: Koskinen P, Nykänen A, Tikkanen J, Sihvola R, Krebs R, Lemström K. Onko krooninen hyljintä voitettavissa. Duodecim 2004;120: Kutsogiannis DJ, Pagliarello G, Doig C, Ross H, Shemie SD. Medical management to optimize donor organ potential: review of the literature. Can J Anaesth 2006;53: Lemström K, Hämmäinen P, Halme M, Lommi J, Sipponen J. Sydän- ja keuhkosiirtopotilaiden lääkehoito ja seuranta. Sydän- ja keuhkosiirtotyöryhmä. Helsinki: Meilahden sairaala, HYKS, Lyon AR, Sato M, Hajjar RJ, Samulski RJ, Harding SE. Gene therapy: targeting myocardium. Heart 200;94:9 9. Mehra MR, Kobashigawa J, Starling R, ym. Listing criteria for heart transplantation: International Society for Heart and Lung Transplantation guidelines for care of cardiac transplant candidates J Heart Lung Transplant 2006;25: Menasche P, Hagege AA, Vilquin JT, ym. Autologous skeletal myoblast transplantation for severe postinfarction left ventricular dysfunction. J Am Coll Cardiol 2003;41: Mudge GH Jr. Sirolimus and cardiac transplantation: is it the»magic bullet»? Circulation 2007;116:2666. Pakarinen S, Lommi J. Koneelliset apuvälineet sydämen vaikean vajaatoiminnan hoidossa. Duodecim 2005;121: Politi P, Piccinelli M, Poli PF, ym. Ten years of»extended» life: quality of life among heart transplantation survivors. Transplantation 2004;7: Rahmani M, Cruz RP, Granville DJ, Mc- Manus BM. Allograft vasculopathy versus atherosclerosis. Circ Res 2006;99: Raichlin E, Bae JH, Khalpey Z, ym. Conversion to sirolimus as primary immunosuppression attenuates the progression of allograft vasculopathy after cardiac transplantation. Circulation 2007;116: Ramzy D, Rao V, Brahm J, Miriuka S, Delgado D, Ross HJ. Cardiac allograft vasculopathy: a review. Can J Surg 2005;4: Roithmaier S, Haydon AM, Loi S, ym. Incidence of malignancies in heart and/or lung transplant recipients: a single-institution experience. J Heart Lung Transplant 2007;26:45 9. Rutherford RM, Fisher AJ, Hilton C, ym. Functional status and quality of life in patients surviving 10 years after lung transplantation. Am J Transplant 2005;5: Salmela K, Höckerstedt K, Salminen US, Hämmainen P. Elinsiirrot käypää hoitoa jo 40 vuoden ajan. Duodecim 2004;120: Stewart S, Winters GL, Fishbein MC, ym. Revision of the 1990 working formulation for the standardization of nomenclature in the diagnosis of heart rejection. J Heart Lung Transplant 2005;24: Vento A, Hämmäinen P, Pätila T, Kankuri E, Harjula A. Somatic stem cell transplantation for the failing heart. Scand J Surg. 2007;96: Wenke K, Meiser B, Thiery J, ym. Simvastatin initiated early after heart transplantation: -year prospective experience. Circulation 2003;107:93 7. Wollert KC, Drexler H. Clinical applications of stem cells for the heart. Circ Res. 2005;96: Yamani MH, Taylor DO, Rodriguez ER, ym. Transplant vasculopathy is associated with increased AlloMap gene expression score. J Heart Lung Transplant 2007;26: Zaroff JG, Rosengard BR, Armstrong WF, ym. Consensus conference report: maximizing use of organs recovered from the cadaver donor: cardiac recommendations. Circulation 2002;106: Sidonnaisuudet: Ei ilmoitettuja sidonnaisuuksia
Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat
LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotStabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito
Stabiili sepelvaltimotauti: diagnostiikka ja hoito Kai Kiilavuori, kardiologi HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Jorvin sairaala Labquality Days 8.2.2018 Stabiili sepelvaltimotauti Patogeneesi Stabiilit anatomiset
LisätiedotMillainen elämänlaatu?
LUKU 9 Millainen elämänlaatu? PEKKA HÄMMÄINEN JANNE J. JOKINEN CATHARINA YESIL MARJA-LIISA HELLSTEDT ARI HARJULA Tiivistelmä Vaikea sydämen vajaatoiminta lyhentää kiistatta elinaikaennustetta, mutta vaikuttaa
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna
Kardiologia - Sydänlinja tänään ja huomenna Toimialajohtaja Markku S. Nieminen, Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Johtamisen tuki: Taloussuunnittelija Sihteerit SYDÄN- ja KEUHKOKESKUS toimialajohtaja Johtoryhmä:
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotSydän ja ajokyky. Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä
Sydän ja ajokyky Dosentti, kardiologi Pekka Porela TYKS:n alueellinen koulutuspäivä 29.3.2017 Sidonnaisuudet Työnantajan määräämä koulutus Boston scientific Medtronic finland St Jude Medical Sydän Ihmisen
LisätiedotIÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS
IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien
LisätiedotHaasteet elinsiirroissa
Elinsiirtopotilaiden liitännäissairaudet Haasteet elinsiirroissa Elinten saanti Vanhat luovuttajat Aivokuolemavaurio Säilytys, reperfuusio Kirurgiset ongelmat Immunologiset (akuutti hyljintä) Infektiot
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotLÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA
PROTELOS OSSEOR LÄÄKETTÄ MÄÄRÄÄVÄN LÄÄKÄRIN OPAS JA TARKISTUSLISTA (strontiumranelaatti) Tämä opas on osa Protelos -valmisteen riskinhallintasuunnitelmaa. Oppaan on tarkoitus antaa tietoa Protelos -valmisteen
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotMihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?
Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart
LisätiedotHAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO
HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotDiabetes ja verenpaine - uudet suositukset
Diabetes ja verenpaine - uudet suositukset Ilkka Tikkanen Professori, osastonylilääkäri Sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, nefrologia, ja Lääketieteellinen tutkimuslaitos Minerva
Lisätiedot6 MINUUTIN KÄVELYTESTI
6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines
LisätiedotLataa Sydänsairaudet. Lataa
Lataa Sydänsairaudet Lataa ISBN: 9789516563605 Sivumäärä: 607 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 33.82 Mb Sydänsairaudet käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa,
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotAngitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana
Angitensiiniä konvertoivan entsyymin (ACE:n) estäjät ja angiotensiini II -reseptorin salpaajat: Käyttö raskauden ja imetyksen aikana Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen hyväksytyt sanoitukset, PhVWP
LisätiedotSydämensiirtopotilaan akuutit ongelmat
LUKU 11 Sydämensiirtopotilaan akuutit ongelmat Jyri Lommi Karl Lemström Johdanto Sydämensiirtoja on tehty Suomessa aikuisille vuodesta 1985 ja lapsille 1991 lähtien. Lokakuussa 2012 siirtojen kokonaismäärä
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotMaksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere
Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotOMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.
OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotOLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS
OLETKO LEIKKAUSKELPOINEN POTILAS? Sh, endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI tarkoituksena on punnita, miten ratkaisevasti leikkauksen odotetaan parantavan potilaan elämän
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotKoiran sydämen vajaatoiminta
Koiran sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoimintaa voidaan hoitaa ja pidentää odotettavissa olevaa elinaikaa. Koirankin sydän voi sairastua Koiran sydänsairauksista Sydämen vajaatoiminta on yleinen vaiva
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTiedote terveydenhuollon ammattilaisille Sprycelin (dasatinibi) yhteydestä keuhkovaltimoiden verenpainetautiin
P.O. Oy Bristol-Myers Box 15200, Gustavslundsvägen Squibb (Finland) Ab 12 SE-167 Metsänneidonkuja 15 Bromma, 8, Sweden 02130 Espoo Phone Puh. (09) (46) 251 8 704 21 230, 71 00, Faksi Fax (09) (46) 251
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotIhmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori
Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotFarmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa
Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotKATSAUS. Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito. Markku S. Nieminen
KATSAUS Sydämen vaikean vajaatoiminnan kirurginen hoito Markku S. Nieminen Sydämen vajaatoiminnan kirurginen hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosina. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen ja läppävikojen
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotLiite II. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite II Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin 6 Angiotensiinikonvertaasin estäjiä (ACE:n estäjiä) benatsepriilia, kaptopriilia, silatsapriilia, delapriilia, enalapriilia,
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotFeokromosytoomapotilaan anestesia
Feokromosytoomapotilaan anestesia Leila Niemi-Murola dosentti, MME, lääkärikouluttajan erityispätevyys, AFAMEE kliininen opettaja Clinicum, HY ja TutKA, HYKS Feokromosytooma Insidenssi 1/400 000 - verenpainetautia
LisätiedotT2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri
T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri LT Merja Laine; HUS, Vantaan kaupunki, HY Yleislääke9eteen erikoislääkäri Diabeteksen hoidon erityispätevyys, Haavanhoidon erityispätevyys VANTAA 2018 - asukkaita 222
LisätiedotMUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA
MUNUAISENSIIRTOPOTILAAN ONGELMIA Keski-Suomen munuaiskoulutus 4.12.2018 Nefrologi Pirkko-Liisa Ilola-Puodinketo Sisältö Yleistä Hyljinnänestolääkitys Mekaaniset ongelmat siirron jälkeen Siirteen hyljintä
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot. Lerkanidipiinin käyttöä ei suositella alle 18-vuotiaille lapsille, koska tiedot turvallisuudesta ja tehosta puuttuvat.
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO ORIDIP 10 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORIDIP 20 MG KALVOPÄÄLLYSTEISET TABLETIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 22.3.2016, VERSIO 1.1 VI.2 Julkisen yhteenvedon
LisätiedotKissa: Leikkauksen jälkeisen kivun lievitys kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksen sekä pienten pehmytkudoskirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Acticam 5 mg/ml injektioneste, liuos koirille ja kissoille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml Acticam 5 mg/ml injektionesteliuosta sisältää: Vaikuttavat aineet Meloksikaami
LisätiedotKEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS
KEUHKONSIIRROT ELINSIIRTOKOORDINAATTORI SINI PUPUTTI HYKS, MEILAHDEN SAIRAALA, SYDÄN-JA KEUHKOKESKUS SISÄLLYSLUETTELO Keuhkonsiirrot Suomessa Elinsiirtokoordinaattorin toimenkuva 15.9.2017 2 HISTORIAA
LisätiedotEKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET
EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys
LisätiedotMunuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin
Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European
LisätiedotVANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI
VANHUS JA LEIKKAUSKELPOISUUDEN ARVIOINTI Käypä hoito : Leikkausriskin arvio tulee aloittaa jo perusterveydenhuollossa Anestesiariskiluokitus (ASA-luokitus) Päivitetyt esimerkit hyväksy.y Amerikan anestesiologiyhdistyksen
LisätiedotIäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku
Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus
LisätiedotTULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Maksimisyke Puuttuva syketieto tai mittaushäiriöt Mittauksen pituus Sairaudet Lääkitys LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
Lisätiedot, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Entecavir STADA 0,5 mg ja 1 mg kalvopäällysteiset tabletit 14.6.2016, versio V1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Entecavir Stada 0,5 mg kalvopäällysteiset
LisätiedotMilloin epäillä akuuttia rejektiota?
LUKU 6 Milloin epäillä akuuttia rejektiota? JYRI LOMMI JUSSI MERENMIES KAISA SALMENKIVI MARKKU KUPARI Tiivistelmä Moderni immunosupressiivinen lääkehoito tarjoaa tehokkaan suojan akuuttia hyljintää vastaan.
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotLiite I. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite I Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset johtopäätökset Kun otetaan huomioon lääketurvallisuuden riskinarviointikomitean (PRACin) arviointiraportti
Lisätiedot