ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2
|
|
- Annikki Hakala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus sydän- ja verisuonisairauksiin III ATEROSKLEROOSI ja ARTERIOSKLEROOSI 1 ja 2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Verisuonten rakenne - Intima - endoteeli, sen tyvikalvo ja sidekudos - Media - sileälihas, sidekudos - Adventitia - löyhä sidekudos Veli-Pekka Lehto Patologia ANATOMIA JA HISTOLOGIA Ateroskleroosi eli valtimonrasvoittumistauti Arterioskleroosi eli valtimonkovetustauti Valtimot - elastiset valtimot - lamellaariset elastiset säikeet ja sileälihaskerrokset vuorottelevat - aortta ja sen päähaarat - lihasvaltimot - sisemmän ja ulomman elastisen laminan rajaama sileälihaskerros - pienet valtimot - ei selkeää intimakerrosta - arteriolit - endoteeli ja 1-2 sileälihaskerrosta - pienet valtimot ja arteriolit = vastusverisuonet - hiussuonet - endoteeli ja sen tyvikalvo EMBRYOLOGIA Verisuonten kehitys alkaa 3. raskausviikolla Mesodermi -> angiogeeniset juosteet -> endoteeli- ja primitiiviset verisolut -> verisuoniverkosto Sydän ja verisuonet kehityvät 4. ja 7. viikon välillä Artery, cross section Endothelium Connective tissue Smooth muscle Connective tissue Loose connective tissue 1
2 ANATOMIA JA HISTOLOGIA Laskimot - kolme kerrosta kuten valtimoissa - lihasseinämä hyvin ohut Endoteelisolukko - mesodermaalista alkuperää - tehtävät - permeabiliteetin säätely - verenpaineen säätely (NO, endoteliinit, ACE) - hyytymistasapainon säätely - LDL:n oksidaatio - soluväliaineen tuotanto Sileälihassolukko - tehtävät - vasokonstriktio ja -dilataatio - kasvutekijöiden ja sytokiinien tuotanto - proliferaatio ja migraatio Ateroskleroosi (1) Affisioi systeemiverenkierron valtimoita Patogeneesissä keskeistä endoteelin ja sileälihaksen reaktio verenkierron mukana kulkeutuvien lipidipartikkelien diffundoitumiseen verisuonen seinämään ARTERIOSKLEROOSI * Yleistä Ateroskleroosi - lipidit verenkierrossa - lipidit ja verisuonen seinämä - riskitekijät - patogeneesi ja histopatologia - eri vaiheet - komplikaatiot Mönckebergin arterioskleroosi Verenpainetaudin verisuonimuutokset Diabeteksen verisuonimuutokset Atherosclerotic lesions in the aorta Arterioskleroosi - Yleiskäsite systeemisille valtimosairauksille, joissa valtimon seinämä paksuuntuu ja elastisuus vähenee - Merkittävin aikuisiän sairausryhmä - kohonnut verenpaine - ateroskleroosi - veren hyytymisen häiriöt - Johtava kuolinsyy Suomessa Ateroskleroosi (2) Lipidit verenkierrossa - ravinnon rasvat (triglyseridit, rasvahapot, kolesteroli) imeytyvät ohutsuolessa - sappi hajottaa pienemmiksi partikkeleiksi - kuljetetaan kylomikroneina (kookkaita triglyseridipartikkeleita) maksaan - kylomikromit hajotetaan maksassa -> sitoutuvat lipoproteiineihin - VLDL - IDL - LDL - HDL - lipoproteiinit säätelevät lipidien kuljetusta eri elinten ja kudosten välillä 2
3 Ateroskleroosi (4) - Riskitekijät - hyperlipidemia - kolesteroli tai triglyseridit - erityisesti hyperkolesterolemia (LDL > 3.0 mmol/l) - primääri (perinnöllinen), pieni osa - sekundaarinen - yleinen - diabetes, hypotyreoosi, eräät maksa- ja munuaissairaudet - tupakointi - verenpainetauti - diabetes mellitus Ateroskleroosi (5) - Patogeneesi ja histopatologia - liposomien ja LDL-partikkelien kertyminen subendoteelitilaan (transsytoosi tai endoteelivaurio) - LDL-partikkelit tarttuvat varautuneisiin sidekudosmolekyyleihin -> akkumulaatio - LDL-partikkelien lipoproteiinien härskiintyminen (oksidaatio) -> fuusioituminen - makrofagit (peräisin veren monosyyteista) fagosytoivat partikkeleita (scavenger receptors) -> vaahtosolut - Morfologisesti voidaan erottaa - rasvajuoste (fatty streak) - pääasiassa vaahtosoluja - pehmeä aterooma - sileälihassolut aktivoituvat, migroivat ja jakautuvat ja tuottavat soluväliainetta ( -> neointima) - solutuhoa neointimassa -> fibroottinen aterooma - kalsifioitunut aterooma (komplisoitunut plakki) Ateroskleroosi (3) -Lipidit verisuonen seinämässä - lipoproteiineja diffundoituu intimaan - LDL:n ja HLD:n keskinäiset määrät vaikuttavat lipidien kertymiseen - Lipidien siirtyminen seinämään on fysiologinen prosessi 3
4 Intiman rasvajuosteet lievästi koholla olevia kellertäviä intimaalisia juosteita vaahtosoluja, jonkinverran ekstrasellulaarista lipidiä ja väliainetta Ateroomat kellertäviä, koholla olevia fibroottisia plakkeja koostuvat lipidimateriaalista, sileälihassolukosta ja sidekudoksesta Komplisoituneet plakit syntyvät kun ateroomiin tulee kalsifikaatiota, ulseraatiota tai pinnallista tromboosia ja verenvuotoa Ateroskleroosi Endoteelivaurion tai dysfunktio Verihiutaleiden ja monosyyttien adheesio paikan päälle Monosyytit migroivat intimaan ja akkumuloivat lipidejä Monosyyttien ja verihiutaleiden erittämien kasvutekijöiden vaikutuksesta myös sileälihassolut migroivat intimaan ja tuottavat stromaalista väliainetta Atherosclerosis Reaction to Injury-hypoteesi Mikrobien osuus ateroskleroosin kehittymisessä Brain ICH Infarctions Heart Angina pectoris IHD AMI Sudden death Suuret verisuonet ASO Gangraenas Aneuryms Ruptures Organs Ischaemia Infarctions Complications 4
5 Ateroskleroosi (6) ANEURYSMAT * Komplikaatiot Yleistä - liittyvät yleensä verisuonen ahtautumiseen (-> iskemia) tai tukkeutumiseen (-> infarkti) - tukos syntyy yleensä komplisoituneen plakin rupturoituessa -> trombi - tukos voi syntyä myös trombista irronneen massan tukkiessa perifeerisemmän suonen (embolia) - altistaa aneurysman kehittymiselle Jaottelu muodon perusteella Ateroskleroottinen aneurysma Dissekoiva aneurysma Muut Yleistä ja jaottelu Mönckebergin arterioskleroosi - kalsifioiva mediaskleroosi - melko yleinen, (> 50v.) etiologia tuntematon - usein liittyy arterioskleroosiin - jopa 17%:lla DM-potilaista - keskisuurten ja pienten lihasvaltimoiden mediakerroksen skleroosi ja konsentrinen kalkkeutuminen, johon ei liity tulehdusta. Voi olla metaplastista luutumista (ossifikaatio) - ei ahtautumista tai obstruktiota - valtimon seinämän heikentymisen seurauksena syntyvä seinämäpullistuma - vastaava muutos laskimossa on laskimolaajentuma l. kohju (lat. varix) - yleensä ateroskleroosin pohjalta. Pienessä osassa syynä geenimuutos (Marfanin syndrooma, Ehlers- Danlos syndrooma) - Jaottelu muodon perusteella - sakkulaarinen (berry aneurysms) - pallomainen - verisuonen sivulla tai haarautumiskohdassa - trombosoituvat herkästi - yleisiä aivoverisuonissa - fusiforminen (sukkulamainen) Verenpainetaudin verisuonimuutokset - Muutokset (arterioskleroosi) ensisijaisesti vastussuonissa - pienten lihasarterioiden ja arteriolien seinämän konsentrinen paksuuntuminen - hyaliininen arterioskleroosi - lievässä tai keskivaikeassa verenpainetaudissa - mediakerroksen hypertrofia - sisäpinnan fibroosi - verenkierron heikentyminen -> iskemia - esim. munuaisen nefroskleroosi - hyperplastinen arterioskleroosi - liittyy äkillisesti kohonneeseen verenpaineeseen (maligni hypertensio) - median sileälihasproliferaatio -> ahtauma - nekrosoiva arterioliitti - hypertensiivisessä kriisissä - seinämän nekroosi Ateroskleroottinen aneurysma - yleisin tyyppi - yleensä vatsa-aortassa munuaisvaltimotason alapuolella - mediakerros degeneroitunut %:ssa periaortaalinen nonbakterielli tulehdus - harvoin alle 50-vuotiailla - usein alussa oireeton - voi tukkia esim. munuaisvaltimon lähtökohtaa -> iskemia - vatsa-aortan aneurysma voi puhjeta (ruptuura) vatsaonteloon 5
6 Dissekoiva aneurysma (1) - Seuraus aortan elastisen seinämän heikentymisestä - verenvuoto mediaan -> pitkittäin jatkuva dissekoituminen -> suonen rupturoituminen - voi tukkia aortasta lähteviä valtimohaaroja - Rupturaatio: korkea mortaliteetti - Altistavia tekijöitä - kohonnut verenpaine - Marfanin syndrooma - Ehlers-Danlosin syndrooma - Intimarepeämän paikka - aortan tyvi 65% - aortankaari 10% - laskevan aortan alku 20% - laskeva aortta, distaalinen 5% Dissekoiva aneurysma (2) Muut aneurysmat - Jaottelu DeBakeyn mukaan - tyyppi I - aortan tyvestä, koko aortan mittainen - tyyppi II - aortan tyvestä enintään vasemman solisvaltimon kohdalla - tyyppi III - vasemman solisvaltimon tasalta tai sen distaalipuolelta - Tyypit I ja II: nousevan aortan dissekaatio (tyyppi A) - Tyyppi III: laskevan aortan dissekaatio (tyyppi B) Syfiliteettinen aneurysma - harvinainen - liittyy tertiaariseen syfilikseen - aortan kaaressa - syfilis affisioi vasa vasorum -suonia - obliteratiivinen endarteriitti -> obliteraatio -> iskemia -> nekroosi Kirsoidi aneurysma - laajentunut arteriovenöösi malformaatio 6
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAU- DET (5) Veli-Pekka Lehto Patologian osasto 29.8.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Embryologia Anatomia ja histologia Arterioskleroosi Aneurysmat Vaskuliitit Laskimosairaudet Imusuonten
LisätiedotKuinka ateroskleroosi kehittyy
Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotValtimoverenkierron mittaaminen. Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen
Valtimoverenkierron mittaaminen Sorjo Mätzke HUS Kuvantaminen Verisuonipuuston toiminta Valtimot, laskimot, kapillaarit Elastisuus Autoregulaatio! Seinämän alhainen trombogeenisyys Arterian seinämä elastisia
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotREUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT
SYDÄN- JA VERENKIERTOELINTEN TAUDIT Tupakoinnin ja sydän- ja verenkiertoelinten tautien syy-yhteys on tunnettu jo 1950-luvulta. Tupakointi on merkittävin ennaltaehkäistävissä oleva sydän- ja verenkiertoelinten
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotVerisuonien ja sydämen patologiaa
Ödeema Verisuonien ja sydämen patologiaa Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Ödeema tarkoittaa epänormaalia nesteenkertymistä intersellulaaritiloihin
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotKuinka ateroskleroosi kehittyy
Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Luento Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotKAULAVALTIMON SEINÄMÄN PAKSUUDEN, SYDÄN JA VERISUONITAUTIEN SEKÄ NIIDEN RISKITEKIJÖIDEN KESKINÄINEN YHTEYS
Toim. huom. Tämän tutkielman käyttöön esimerkkitekstinä on saatu lupa kirjoittajalta. Tutkielman ulkoasua ja kirjoitusasua on joiltain osin muutettu alkuperäisestä, tekijän luovuttamasta lopullisesta versiosta.
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso
Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön
LisätiedotOmahoito ja valtimotaudin riskitekijät
Omahoito ja valtimotaudin riskitekijät 2017 Virittäytyminen (10 min) Miten olet hoitanut itseäsi viimeisen viikon aikana? Mieti hetki yksin ja kirjaa asiat ylös Keskustelkaa asiasta ryhmässä tai Liiku
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotLuennon sisältö. Mitä liporoteiinit tekevät? Mitä liporoteiinit ovat? METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA
Luennon sisältö METABONOMIIKKA, LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT JA NIIDEN MERKITYS ATEROSKLEROOSISSA SKKY:n ja sairaalakemistit ry:n koulutuspäivä Helsingin Messukeskus 24.3.2011 Taustaa Liporoteiinit, lipidit
LisätiedotSydän- ja verisuonisairaudet
1 Sydän- ja verisuonisairaudet Mikko Vestola Koulun nimi TT1-Terveystiedon tutkielma 10.1.2002 Arvosana: Erinomainen 2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 AKTIIVINEN LIIKUNTA ON VÄHENTYNYT... 3 1.2 HUONO
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotVoimaa arkeen. Sepelvaltimotauti. Sydänhoitaja Aino Rantamäki
Voimaa arkeen Sepelvaltimotauti Sydänhoitaja Aino Rantamäki Sydän Sydämen rakenne Sydämen rytminen toiminta perustuu sähköilmiöön. Jokainen sydänlihassolu sisältää sähkövarauksen, jonka muutos saa sydänlihaksen
LisätiedotKansidia, dia 0. Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
1 (6) Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä diaesitys on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisten työn tueksi potilasohjaukseen. Esitys on ladattavissa internetistä osoitteesta www.benecol.fi/ammattilaiset
LisätiedotSydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa
Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät t laboratoriossa Lasse Uotila Meilahden sairaalan laboratorio, HUSLAB Helsingin yliopisto, Kliininen kemia 1 Ateroskleroosi Verisuonen seinämän n tulehdus, joka
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotSydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa
Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotVerenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el
Verenpaine mihin kaikkeen se vaikuttaa? Mika Koskinen Neurologian el 10.4.2018 Verenpaine (RR) Suurimmissa valtimoissa oleva painetta Pitää veren liikkeessä Vaihtelee sydämen pumppauksen tahdissa Suurimmillaan
LisätiedotKohonnut verenpaine (verenpainetauti)
Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotTyypin 2 diabetes - mitä se on?
- mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotTietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta
Tietoa valtimotaudista ja Aspirin Cardiosta Ehkäisee tutkitusti sydänkohtauksen ja aivoinfarktin riskiä Mikä valtimotauti on? Elimistömme mm. sydän ja aivot tarvitsevat toimiakseen happea, jota kuljettaa
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotKeski-ikä oli 38,5 vuotta.
Väestö Vuosina 1800-1950 Suomen väestö kaksinkertaistui aina 50 vuodessa. Vuosina 1950-1990 väestön lisäys on ollut 1 miljoona eikä se enää juuri muutu. Alle työikäisiä on noin 1 milj. ja yli 65-vuotiaita
LisätiedotYleisimmät sydän- ja verenkiertoelinten
Koonnut: Sanna Muukka Sydän- ja verisuonitautien osuus kaikista kuolemansyistä on noin puolet ja sepelvaltimotaudin yksinään vajaa 30 prosenttia. Vaikka suomalaisten sydän- ja verisuoniterveys on parantunut
LisätiedotNRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN
NRF2-TRANSKRIPTIOFAKTORIN VAIKUTUKSET ATEROGENEESIIN Emmi Tapper Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta A.I. Virtanen -instituutti Tammikuu 2013 ITÄ-SUOMEN
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
Lisätiedot15/02/2012. Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa
Perimään ja elintapoihin liittyvä sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöiden summa Sairaanhoitaja, Farmaseutti Susanna Hannikka Kohonnut verenpaine Kohonneet veren rasva-arvot Heikentynyt sokerinsieto
LisätiedotValtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.
Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston
LisätiedotEstrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa
i Estrogeenireseptorit laajentuneessa nousevassa aortassa Nitta- Nea Lätti Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen Yliopisto Lääketieteen yksikkö Patologian tutkimusryhmä Lokakuu 2016 Tampereen
LisätiedotFabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki
Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan
LisätiedotSydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ
Sydän, verenkierto ja munuainen FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Sydän, verenkierto ja munuainen jakso: FARMAKOLOGIAN KURSSITYÖ Farmakologian kurssityössä tutustutaan verisuonen tonuksen fysiologiseen säätelyyn
LisätiedotVerisuonitaudin riskitekijät
Verisuonitaudin riskitekijät Timo Kouri, LKT, dosentti, oyl, vastuuyksikön päällikkö HUSLAB, Kl.kemia ja hematologia, Meilahden sairaalan laboratorio 30.11.2012 T.Kouri, HUSLAB 1 Laskimotukoksen patofysiologia
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotMitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta
Mitä jokaisen lääkärin tulisi tietää sepelvaltimotaudin diagnostiikasta Lääkärikeskuksen 13. Lääkäripäivät 5.3.2011 Marit Granér, LT Sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sydän- ja verisuonisairaudet
LisätiedotHuolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin
Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Reuma-lehti 3/17 Teksti: Teija Riikola Reumasairaudet luovat otollisen alustan sydän- ja verisuonitaudeille. Hyvät elintavat
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotPulmonaalihypertensio- patologiaa. Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB
Pulmonaalihypertensio- patologiaa Kaisa Salmenkivi Dos, patologian el HUSLAB Klassifikaatio Patologinen klassifikaatio Patogeneesistä Tapauksia 1. Pulmonary Arterial Hypertension 1.1 Idiopathic (IPAH)
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotVerenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009
Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotVerenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I
Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotRASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN
1 RASVAN LAADUN JA KUIDUN VAIKUTUKSET VLDL- PARTIKKELEIHIN Interventiotutkimus terveellisestä pohjoismaisesta ruokavaliosta Alisa Alanne Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotAlkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille. Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö. Esityksen sisältö
Alkoholin juomatapa ja sen merkitys sydän ja verisuonisairauksille Laura Sundell LT 5.4.2012 A-klinikkasäätiö Esityksen sisältö Taustaa alkoholin kulutuksen yhteydestä sydän ja verisuonisairauksiin Alkoholin
LisätiedotATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA
! ATEROSKLEROOTTISEN PLAKIN HISTOLOGISET LÖYDÖKSET SEPELVALTIMOSSA Irene Visti Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Maaliskuu 2016 ! Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotAivoverenkierron häiriöt (=AVH)
Aivoverenkierron häiriöt (=AVH) 1. Aivoinfarktit eli aivoveritulpat 2. Aivoverenvuodot (yleisin SAV= subaraknoidaalivuoto/lukinkalvon alainen vuoto) Aivohalvaus= aivoinfarkti+aivoverenvuoto TIA-kohtaukset
LisätiedotCAROTIS-VALTIMON INTIMA-MEDIA-KERROKSEN PAKSUUTTA JA CAROTIS-VALTIMON JOUSTAVUUTTA SELITTÄVÄT TEKIJÄT NUORILLA
CAROTIS-VALTIMON INTIMA-MEDIA-KERROKSEN PAKSUUTTA JA CAROTIS-VALTIMON JOUSTAVUUTTA SELITTÄVÄT TEKIJÄT NUORILLA Joona Vuolteenaho Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotHengityshiston itseopiskelutehtäviä
Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;
LisätiedotNuvaRing. N.V. Organon. 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
NuvaRing N.V. Organon 20.1.2014, versio 6.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Etonogestreelia ja etinyyliestradiolia
LisätiedotMASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT
INDIKAATIOT MASSIIVISEN KEUHKOEMBOLIAN INVASIIVISET HOIDOT Hannu Manninen Toimenpideradiologian professori, KYS l Hemodynamiikkaa uhkaava embolia ja kontraindikaatio trombolyysille TAI Massiivi embolia
LisätiedotTerve sydän. Sydänliitto. koko elämäksi. Nainen ja sepelvaltimotauti
Terve sydän koko elämäksi Nainen ja sepelvaltimotauti Sydänliitto SISÄLTÖ TERVE SYDÄN KOKO ELÄMÄKSI 2 NAINEN JA SEPELVALTIMOTAUTI 2 Sydän ja verenkierto 3 Sepelvaltimotauti 3 Sepelvaltimotauti ilmenee
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotSUKLAA JA SYDÄNTERVEYS
SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotPotilasesite LUCENTIS-hoidosta
LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1
LisätiedotAORTAN SEINÄMÄN UUDISSUONET JA DISSEKAATIORISKI
AORTAN SEINÄMÄN UUDISSUONET JA DISSEKAATIORISKI Ville Pynnönen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2016 Tampereen yliopisto Lääketieteen koulutusohjelma
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotJohdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella
Johdanto fysiologian kurssityöhön KTI = F1 Verenpaineen mittaaminen Valtimosykkeen tunnusteleminen Verenvirtauksen tutkiminen doppler laitteella Liisa Peltonen Sydänäänien kuuntelu Matti Ahlström VERENKIERTOON
LisätiedotKoarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta
LUKU 6 Koarktaatiopotilaan myöhäisongelmat ja seuranta JUHA SINISALO Tiivistelmä Koarktaation hoidon aihe kaikenikäisillä potilailla on vähintään 50 %:n kaventuma aortan läpimitassa tai yli 20 mmhg verenpaineero
LisätiedotLasten elinsiirrot. Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka
Lasten elinsiirrot Hannu Jalanko HYKS Lastenklinikka Munuaisensiirrot käynnistivät LKL:n siirtotoiminnan aloitettu potilaita siirtoja Munuainen 1986 241 267 Maksa 1987 108 126 Maksa- munuain. 1993 13 13
LisätiedotIhmisen elimistön energiatalous
Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin
LisätiedotSini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka, Kliininen laitos
Sukupuolen vaikutus aivovaltimoaneurysman seinämän rappeutumiseen vertaileva kliinispatologinen tutkimus naisten ja miesten aneurysmien seinämänrakenteesta Sini Sammalkorpi LK Neurokirurgian klinikka,
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotVerenkierto (circulation)
Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA
ELÄMÄÄ ETEISVÄRINÄN KANSSA Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää? Eteisvärinä on rytmihäiriö, jossa sydämen eteisten aktiivinen supistelu lakkaa, jolloin eteisten sopukoihin muodostuu verihyytymiä. Hyytymä
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotSanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin
Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2018 Sanna Lemmetty Liikunnan vaikutus veren lipidiarvoihin Fysiologia ja Liikuntalääketiede
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotMunuaisen parenkyymisairaudet
Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan
LisätiedotVASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS
Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss
LisätiedotTietoa eteisvärinästä
Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää
LisätiedotPohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A. Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) kotihoito-ohjeet
Pallolaajennetun potilaan 1 (16) Pohjois-Karjalan keskussairaala sisätautien osasto 3 A Pallolaajennetun sepelvaltimotautipotilaan (Ptca) et Pallolaajennetun potilaan 2 (16) Sisältö 1. Mikä on sepelvaltimotauti?
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotKalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ?
Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ? Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevätlukukausi 2018 Kalle Peltonen D-VITAMIINI ATEROSKLEROOSIN RISKI- VAI SUOJATEKIJÄ? Sisätautioppi
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotElina Hytönen: Aspartaami
Elina Hytönen: Aspartaami Aspartaami on keinotekoinen makeutusaine, jonka useimmiten saa vatsaansa kun nauttii sokerittomia tai rasvattomia tuotteita. Näitä ovat light-virvokkeet ja mehut, kahvin ja teen
Lisätiedot