Kantasolut syövässä. kudoksissa, kuten suolen epiteeli ja iho. Luuytimessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kantasolut syövässä. kudoksissa, kuten suolen epiteeli ja iho. Luuytimessä"

Transkriptio

1 Petri Salvén TEEMA: KANTASOLU Aikuisen elimistö sisältää eri kudosten erilaistumattomia kantasoluja, jotka tarvittaessa jakautuvat ja tuottavat uusia erilaistuneita soluja esimerkiksi kuolevien solujen tilalle. Syöpäkasvainten on havaittu sisältävän harvinaisempia syöpäsolupopulaatioita, joilla on muita syöpäsoluja suurempi kyky tuottaa jälkeläisiä. Näillä syöpäkantasoluilla on havaittu myös samoja pintarakennemolekyylejä ja säätelymekanismeja kuin normaaleilla kantasoluilla. Syövän kasvaessa tarvitaan myös monien elimistön normaalien, terveiden solujen kasvua. Hiljattaiset havainnot ovat kuvanneet aikuisen verisuonen seinämän endoteelikantasolun, joka tuottaa kasvavan verisuonen seinämäsolut ja on siksi kriittinen solutyyppi syövän kasvulle välttämättömässä verisuonten uudiskasvussa. Kantasolujen keskeiset toiminnalliset ominaisuudet, jälkeläisten tuottaminen ja itseuudistuminen, ovat kohteita, joiden säätelystä yritetään jatkossa löytää molekyylitason mekanismeja, joihin vaikuttamalla sekä syöpäsolujen että kasvaimen terveen apukudoksen kasvua voitaisiin hillitä. Aikuisen elimistö sisältää eri kudosten erilaistumattomia kantasoluja, jotka tarvittaessa jakautuvat ja tuottavat uusia erilaistuneita soluja esimerkiksi kuolevien solujen tilalle. Tätä erilaistuneiden solujen uudistuotantoa tapahtuu elimistössä sekä kudosten normaaliin uusiutumiseen (esimerkiksi ihon pintasolukko) että vahingoittuneiden kudosten korjaamiseen ja myös tautitiloihin. Kudosten kantasolujen keskeisiin toiminnallisiin ominaisuuksiin kuuluvat kyky tuottaa suuria määriä erilaistuneita tytärsoluja ja kyky itseuudistumisen avulla pysyä samalla itse erilaistumattomassa tilassa. Aikuisen kantasoluja on pystytty varsin hyvin eristämään ja karakterisoimaan monissa kudoksissa, kuten suolen epiteeli ja iho. Luuytimessä sijaitsevat verisolujen hematopoieettiset kantasolut ovat olleet perusteellisen tutkimuksen kohteena yli puoli vuosisataa, ja monia niiden ominaisuuksia ja toimintaa sääteleviä tekijöitä tunnetaan jo varsin hyvin. Ajatus siitä, että kasvaimet saisivat alkunsa harvinaisista soluista, joilla on kantasolumaisia piirteitä, esitettiin ensimmäisen kerran jo 1800-luvulla (1). Kun tutkimustekniikat kehittyivät, huomattiin, että kasvaimen sisältämät syöpäsolut erosivat toisistaan kyvyssään jakautua, kun soluja tutkittiin esimerkiksi yksittäisen solun solujakautumiskykyä mittaavissa pesäkkeenmuodostusviljelmissä (2). Tällaiset tulokset viittasivat siihen, että syöpäkasvain sisältäisi harvinaisempia syöpäsolupopulaatioita, joilla olisi muita syöpäsoluja suurempi kyky tuottaa jälkeläisiä ja uudistua itse. Syövän kasvaessa tarvitaan myös monien elimistön normaalien, terveiden solujen kasvua (3). Suureneva kasvain kuluttaa yhä enemmän energiaa ja joutuu kasvattamaan isännällään käyttöönsä uudisverisuonia, jotta syöpäsolujen ravinnonsaanti saadaan turvattua. Luuytimen hematopoieettisten kantasolujen tuottamien verisolujen kuten valkosolujen valmistamilla kasvutekijöillä on jo pitkään tiedetty olevan tärkeä rooli syövän sekä siihen liittyvän verisuoniston uudiskasvun (angiogeneesi) säätelyssä. Kasvaimen tarvitsemien uusien verisuonien seinämäsolujen eli endo teeli solujen alkuperä on sen sijaan ollut pitkään epäselvä (4). Hiljattaiset oman tutkimusryhmäni tekemät havainnot ovat kuitenkin kuvanneet aiemmin tuntemattoman aikuisen verisuonen seinämän endoteelikantasolun (vascular endothelial stem cell, VESC), joka tuottaa kasvavan verisuonen seinämäsolut ja on siksi kriittinen solutyyppi ja hoitojen kohde syövän kasvuun liittyvässä angiogeneesissä (5) Duodecim 2014;130:1983 9

2 KANTASOLU 1984 Syövän kasvu ja syöpäkantasolut Syöpäsolujen täytyy aivan kuten kantasolujen kyetä jatkuvaan solujakautumiseen ja siten myös itseuudistumiseen. Sen sijaan elimistön erilaistunet ja terveet solut eivät jakaudu loputtomasti. Jotta solulle kehittyy pysyvästi pahanlaatuinen fenotyyppi, tämä vaatii useiden toisiaan seuraavien, varsin epätodennäköisten geneettisten vaurioiden sarjan. Normaalin erilaistuneen solun tuottamiseksi vaaditaan usein vain muutama solunjakautuminen, joten riittävien geenivaurioiden kertyminen on varsin epätodennäköistä. Vastakohtana erilaistuneille soluille on kantasolu, joka yksilön elämän aikana kokee suuren määrän solujakautumisia, jotka samalla altistavat sen geneettisille mutaatioille. Kantasolulla on myös jo valmiina itseuudistumisen kyky ja kyky tuottaa suuria määriä tytärsoluja. Kantasolu on näin ollen todennäköinen ehdokas siksi soluksi, joka syövän syntyessä geneettisten vaurioiden seurauksena muuttuu pahanlaatuiseksi. Monissa kasvaimissa onkin havaittu, että geenit ja signaalitiet jotka säätelevät normaalien kantasolujen toimintaa säätelevät myös kasvainten soluja. Yksi parhaiten tunnetuista esimerkeistä on WNT-β-kateniinisignaalitie. Tämä säätelyjärjestelmä on keskeinen suolen epiteelin kantasolujen solujakautumiselle, ja sen on myös havaittu usein mutatoituneen paksusuolisyövässä ja muissakin syöpätyypeissä (6). On kuitenkin huomattava, että syöpäkanta solu ei välttämättä ole sama kuin syövän aiheuttanut ensimmäinen pahanlaatuiseksi muuttunut solu. Esimerkiksi kroonisessa myelooisessa leukemiassa taudinkehityksen blastikriisivaiheessa osa leukemiasoluista on kehittänyt itseuudistumisen kyvyn, jota niillä alun perin syövän alkuvaiheissa ei ollut (7). Samantyyppisiä, yksinkertaisen suoraa syövän soluhierarkian kehitystä rikkovia havaintoja on tehty myös akuuteissa leukemioissa. Näin ollen jopa kasvaimessa, joka saa alkunsa täysin homogeenisena pahanlaatuisten solujen kloonipopulaationa voi myöhemmin kehittyä heterogeenisia, toisistaan eroavia syöpä kantasolu populaatioita. Nämä voivat muistuttaa alkuperäistä, ensimmäisenä pahanlaatuiseksi muuttunutta solua. On ollut kiistelyn kohteena, muodostavatko loputtomiin jakautumiskykyiset solut vain pienen vähemmistön kasvaimen syöpäsoluista. Mikäli useimmilla kasvaimen syöpäsoluista olisi kantasolujen kaltaisia ominaisuuksia ja loputon jakautumiskyky, ei tutkimuksen tai hoidon kannalta olisi mitään tarvetta keskittyä pieneen syöpäsolujen alaryhmään. Koko ajatus syövän kantasoluista onkin sekä biologisesti että myös syövän hoitojen kannalta merkityksellinen vain jos voidaan varmuudella osoittaa, että syöpäkasvaimet todellakin sisältävät pienen vähemmistön syöpäkantasoluja, joilla kuitenkin on rat kaiseva merkitys syövän kasvun ylläpitäjinä. Todisteita syövän kantasoluista Ensimmäiset kokeelliset todisteet syöpäkantasolujen olemassaolosta löydettiin kun akuuttia myelooista leukemiaa tutkittaessa huomattiin, että hyvin pieni vain noin 0,01 1 %:n osuus syöpäsoluista kykeni aiheuttamaan leukemian, kun solut istutettiin hiireen (8). Edelleenkin vakuuttavin kokeellinen näyttö syöpäkantasolujen olemassaolosta on tuotettu solunsiirtokokeilla, joissa verisyövistä tai kiinteistä kasvaimista eristettyjä soluja on istutettu koe-eläimiin. Näiden kokeiden tulosten tulkintaan liittyy kuitenkin aina mahdollisia teknisiä epävarmuuksia, joita ovat muun muassa koeasetelmaan liittyvä hyljintäreaktio tai solusiirteen anatomishistologiseen istutuspaikkaan liittyvät kudosriippuvaiset tekijät. Onkin esitetty, että koko syöpäkantasolukonseptin perustavanlaatuinen lähtökohta havainto siitä että syövän kantasolut ovat pieni solupopulaatio ja suurin osa syöpäsolusta ei kykene kasvattamaan uutta tuumoria on kokeellinen virhe (artefakta), joka johtuu hyljintäreaktioista, kun ihmisen syöpäsoluja on siirretty hiiriin (9). Kuitenkin yhä useampi tutkimus on havainnut sekä verisyövistä että kiinteistä kasvaimista eristettyjä syöpäkantasoluja (7). Kiinteistä kasvaimista eristetyt syöpäkantasolut ovat usein huomattavasti yleisempiä kuin verisyö- P. Salvén

3 Itseuudistuminen Kantasolut Itseuudistuminen Geneettisiä vaurioita aiheuttavat tekijät Progeniittorisolut Syöpäkantasolu Syövän kasvu Kudoksen erilaistuneet solut KUVA 1. Lukuisat tekijät voivat yksilön ja solun elämän aikana aiheuttaa perintötekijöihin muutoksia, jotka johtavat syövän syntyyn. Geneettiset vauriot kudosten kantasoluissa tai progeniittorisoluissa voivat tehdä näistä soluista syövän kantasoluja. Syövän kantasolut voivat olla peräisin myös kudoksen erilaistuneista soluista, jotka mutaatioiden seurauksena muuttuvat primitiivisimmiksi, itseuudistumiskykyisiksi syövän kantasoluiksi. vissä on havaittu. Esimerkiksi paksusuolisyövässä syöpäkantasoluiksi uskottujen solujen on arvioitu muodostavan 1,8 24,5 % kasvaimen kaikista syöpäsoluista (10). On arveltu, että syöpäkantasolujen osuus kiinteän kasvaimen soluista kuvastaisi syövän kehitysastetta ja aggressiivisuutta, minkä vuoksi syöpäkantasoluja olisi usein runsaasti siinä vaiheessa, kun potilas päätyy kirurgiseen hoitoon ja kasvaimesta saadaan näyte tutkijoille. haimasyövistä eristetyissä syöpäsoluissa havaittiin CD133-pintarakenteen ilmentyvän juuri niissä syöpäsoluissa, joihin kyky kasvattaa uusi tuumori oli keskittynyt. Ei ehkä ole järin yllättävää, että syöpäkantasoluja on usein onnistuttu eristämään kasvaimista käyttämällä niiden tunnistamiseen pintarakennemolekyylejä, joiden on tiedetty olevan tunnusomaista normaaleille terveille kudoskantasoluille samassa kudoksessa tai elimessä (11). Syövän kantasolujen ilmiasu Syövän kantasolujen tutkimus on kyennyt liittämään niihin eräitä tunnusomaisia pintarakennemolekyylejä, kuten CD44 ja CD133 (6, 11). Ensimmäinen tutkimus, jossa kiinteästä kasvaimesta kyettiin tunnistamaan ja eristämään syöpäkantasoluja, havaitsi rintasyövässä CD44 + CD24/heikko fenotyypin solupopulaation, johon uuden kasvaimen muodostamiseen kykenevät syöpäsolut olivat rikastuneet (12). Käyttämällä solusiirtomalleja aivokasvaimista, paksunsuolisyövistä ja Syövän kantasolut syövän hoidon kannalta Syövän kantasoluilla voi olla huomattavaa kliinistä merkitystä. Syövän kasvua ylläpitävänä ahkerasti jakautuvana solukkona syövän kantasolut olisivat juuri se kohde, johon syöpähoitojen pitää kohdistua ja joiden hävittäminen on edellytyksenä sille, ettei syöpä uusiudu. Toisaalta on viitteitä siitä, että syövän kantasolut olisivat muuta syöpäsolukkoa vastustuskykyisempiä sädehoidolle, solunsalpaajille ja myös kohdennetuille hoidoille. 1985

4 KANTASOLU 1986 CD117 Itseuudistuminen Endoteelin kantasolu Progeniittorisolut Erilaistuneet verisuonen endoteelisolut KUVA 2. Verisuonten uudiskasvua tapahtuu aikuisilla esimerkiksi kudosvaurioiden paranemisen yhteydessä sekä syövän kasvaessa. Verisuonen seinämän endoteelin solut sisältävät itseuudistumiskykyisiä endo teelin kantasoluja, jotka tytärsoluinaan tuottavat kaikki muut kasvavan verisuonen endoteelisolut. Loppuun erilaistuneiden endoteelisolujen kyky jakautua ja tuottaa jälkeläisiä on sen sijaan olematon. Itseuudistumiskykyiset endoteelikantasolut ovat hyvin harvinaisia, niitä on vain noin promille kaikista aikuisen verisuonen endoteelin soluista. Kaikki verisuonen endoteelikantasolut ilmentävät pinnallaan CD117-reseptoria (c-kit), kun taas kypsissä, erilaistuneissa endoteelisoluissa CD117-reseptorin ilmeneminen on usein vähäisempää. Esimerkiksi glioblastoomassa ja rintasyövässä on kokeellisissa malleissa todettu sädehoidon rikastavan suuresti kasvaimen syöpäkantasolujen määrää. Sädetetyt syöpäkantasolut myös kestivät säteilyä huomattavasti kasvaimen muita syöpäsoluja paremmin (6). Sädehoidolla ei myöskään ollut suurempaa vaikutusta gliooman syöpäkantasolujen kykyyn kasvattaa uutta kasvainta hoidon jälkeen (13). On todisteita siitä, että osa syöpäkantasoluista voi siirtyä tilaan, jossa ne jakautuvat vain hyvin harvoin. Enemmistön ihmisen leukemian kantasoluista, jotka oli siirretty hiireen, todettiin myöhemmin olevan jakautumattomassa tilassa solusyklin G0-vaiheessa ja vastustuskykyisiä solunsalpaajahoidolle (11). Tämänkaltaiset havainnot viittaavat siihen, että syöpäkantasolut muodostaisivat uinuvina tunnetut syöpäsolut (14). Luuytimen hematopoieettiset kantasolut syövän kasvussa Luuytimen hematopoieettiset kantasolut tuottavat kaikki elimistön verisolut. Monilla eri verisolutyypeillä tiedetään olevan tärkeä merkitys syöpään liittyvässä verisuonten uudis kasvussa. (15). Luuydinperäiset proangiogeeniset solupopulaatiot kasvaimissa ovat heterogeenisiä ja koostuvat usein myelooisista soluista kuten monosyyteistä, makrofageista ja granulosyyteistä. Näiden solujen katsotaan edistävät kasvaimen uudisverisuonituksen kasvua sekä erittämällä moninaisia parakriinisesti toimivia kasvutekijöitä että muokkaamalla soluväliainetta esimerkiksi tuottamillaan entsyymeillä (15). Esimerkiksi hematopoieettisten kantasolujen tuottamilla neutrofiileillä on ratkaiseva rooli verisuonten uudiskasvun käynnistymisessä kasvaimen kehityksen alkuvaiheessa (16). Luuydinperäiset sidekudoksen kantasolut Mesenkymaalisiksi kantasoluiksi on kutsuttu luuytimestä peräisin olevia sidekudoksen solujen kantasoluja, jotka eivät ole hematopoieettisia soluja tai niiden esiasteita (17). Näiden toistaiseksi varsin huonosti kuvattujen solujen on eräissä tutkimuksissa havaittu tuottavan monia angiogeenisia kasvutekijöitä ja edistävän parakriinisella mekanismilla angiogeneesin käynnistymistä (3, 18). Verisuonten seinämän perisyyttien kantasolut Verisuonet ovat rakenteeltaan endoteelisolujen muodostamia putkia. Niitä peittävät usein ulkopuolelta perisyyteiksi kutsutut tukisolut, joilla uskotaan olevan tärkeä tehtävä kasva vien verisuonten stabiloimisessa ja toimintojen säätelyssä. Perisyyttien toimintamekanismit ja alkuperä ovat edelleen hyvin huonosti ymmärrettyjä. Ainakin osan perisyyteistä tai niiden kaltaisista verisuonen seinämän ulkopuolisista soluista syöpäkasvaimissa on havaittu olevan peräisin luuytimen hematopoieettisista P. Salvén

5 kantasoluista (19, 20). Perisyyttien uskotaan vaikuttavan endoteelisoluihin sekä parakriinisin mekanismein että solujen välisellä suoralla viestinnällä (21). Verisuonten seinämän endoteelin kantasolut YDINASIAT Syöpäkasvaimet sisältävät harvinaisempia syöpäsolupopulaatioita, joilla on muita syöpäsoluja suurempi kyky tuottaa jälkeläisiä ja jotka ylläpitävät syövän kasvua. Syövän kantasolut olisivat juuri se kohde, johon syöpähoitojen pitää kohdistua. Syövän kasvaessa tarvitaan monien elimistön normaalien, terveiden kudosten kasvua, josta vastaavat niiden kudoskantasolut. Vasta kuvattu aikuisen verisuonen seinämän endoteelikantasolu tuottaa kasvavan verisuonen seinämäsolut ja on siksi kriittinen solutyyppi ja hoitojen kohde syövän kasvulle välttämättömässä verisuonten uudiskasvussa. 8 8 Normaalien solujen toisin kuin syöpäsolujen genomi on stabiili ja mutaatioiden kehittyminen harvinaista, joten ei ole oletettavaa, että niihin kohdistuviin hoitoihin kehittyisi vastustuskykyä. Alkionkehityksen aikana kasvavan suoniston verisuoniputken muodostavat seinämäsolut eli endoteelisolut, jotka kehittyvät angioblasteiksi nimitetyistä soluista, joilla on yhteinen alkuperä verisolujen hematopoieettisten kantasolujen kanssa (22). Sen sijaan aikuisen eläimen elimistössä tapahtuvassa verisuonten uudiskasvussa syntyvien uusien endoteelisolujen alkuperä on pitkään ollut huonosti tunnettu ja kiistojenkin kohteena (3). Viime vuosikymmenellä monet tutkijat uskoivat, että myös aikuisilla kasvavan verisuonen endoteelin solut olisivat peräisin luuytimessä piileskelevistä hematopoieettisista endoteelin kantasoluista, jotka tarvittaessa lähettäisivät verenkierron kautta uusia endoteelisolujen esiasteita verisuonten kasvupaikkoihin. Tällaiset luuydin peräiset hematopoieettiset verisuonikantasolut olisivat teoriassa olleet hyvin käyttökelpoisia esimerkiksi solusiirroissa ja tarjonneet myös luontaisen maalin pahanlaatuisten kasvainten kehitykselle välttämättömään verisuonten uudiskasvuun kohdennettaville hoidoille. Monissa hyvin perusteellisissa myöhemmissä tutkimuksissa kuitenkin osoitettiin, että tämä hypoteesi ei pidä paikkansa: aikuisen luuytimessä ei ole verisuonten endoteelikantasoluja, ja verisuonten kasvaessa synty vien uusien endoteelisolujen täytyy olla peräisin paikallisen kudoksen ei-hematopoieettisista soluista (23, 24). Kuitenkaan tällaisia kudoksen endoteelikantasoluja ei ollut löydetty. Irvin Weissmanin ryhmän vuonna 2011 julkaisemat tulokset osoittivat, että sen toistaiseksi tuntemattoman kantasolutyypin, joka tuottaa kasvavan suonen endoteelisolut, täytyy olla kudoksen paikallinen, ei verenkierron mukana tuleva solu ja että tämä solu ei myöskään ole hematopoieettista alkuperää (24). Ihmisen aortan endoteelisoluja viljellessä oli jo aiemmin havaittu, että kaikki soluviljelmän endoteelisolut eivät jakautuneet yhtä ahkerasti (25). Samoin verenkierrosta oli muutamissa tutkimuksissa eristetty soluja, jotka pintarakenteiltaan muistuttivat endoteeli soluja ja joilla oli soluviljelmissä kyky jakautua ja tuottaa tytärsoluja (26). Nämä tulokset viittasivat siihen, että elimistön kaikkien endoteelisolujen kyky jakautua ja tuottaa jälkeläisiä ei ehkä olisi sama ja että voisi olla olemassa harvinainen, toistaiseksi vielä tuntematon endoteelisolujen kantasolu. Oman tutkimusryhmäni kanssa lähdimmekin viime vuosikymmenellä etsimään tällaista endoteelikantasolua eristämällä hiiren keuhkojen verisuonten endoteelisoluja ja analysoimalla niiden jakautumiskykyä. Löysimme verisuonen seinämästä erittäin pienen endoteelisolujen alaryhmän, joka kykenee tuottamaan hyvin suuria määriä tytärsoluja sekä kasvatusolosuhteissa että in vivo, kun taas kaikki muut verisuonen endoteelisolut osoittaituivat jakautumiskyvyltään hyvin huonoiksi 1987

6 KANTASOLU (5). Näitä löytämiämme aikuisen verisuonen endoteelikantasoluja (VESC) luonnehti c-kit (CD117) kasvutekijäreseptorin ilmentyminen, aivan kuten monia muitakin aikuisen kantasolutyyppejä. VESC-endoteelikantasolut ovat hyvin pieni alapopulaatio ja muodostavat vain noin 0,14 % kaikista suonen seinämän endoteeli soluista. Solusiirtokokeissa pystyimme osoittamaan, että yksi terveestä hiirestä tuoreeltaan eristetty ilmiasultaan lin CD31+CD105+Sca1+CD117+-VESC-solu kykeni istutuksen jälkeen kasvattamaan uuden isäntähiiren ihon alle suuren määrän toimivia verisuonia, jotka kytkeytyivät osaksi isännän verenkiertoa. Sarjasiirtoja tekemällä osoitimme myös että VESC-solut kykenevät itseuudistumiseen, aivan kuten oikealta kantasolulta pitää odottaakin. Syöpäbiologian kannalta hyvin mielenkiintoinen oli havaintomme, että hiirillä, joilla c-kit-geenin toimintahäiriön seurauksena valkuaisainetuotteen määrä on normaalia pienempi, on myös VESC-solujen toimintahäiriö. Näiden mutanttihiirien VESCsolut eivät kykene pesäkkeenmuodostusviljelmissä tuottamaan tytärsoluja kuten normaalin hiiren VESC-solut. Huomattavaa oli, että c kit-puutteisten hiirien syöpäkasvaimet myös kasvoivat hyvin hitaasti. Kasvainten verisuonten endoteelin soluissa oli vain vähän solujakautumisia, ja kasvainten verisuonitiheys jäi määrältään alhaiseksi (5). Ainakin hiirellä pieni c-kit-positiivisten endoteelikantasolujen ryhmä on vastuussa kaikkien uusien endoteelisolujen tuottamisesta verisuonten uudiskasvun aikana esimerkiksi syövässä. Saman fenotyypin endoteelisoluja pystytään havaitsemaan myös ihmispotilaiden syöpänäytteissä (5). Endoteelikantasolut tarjoavatkin uuden lupaavan täsmäkohteen lääkkeille, joiden avulla pyrittäisiin estämään syöpäkasvaimen verisuonitusta. Vain lääkkeet, joiden vaikutus kohdistuu näihin uuden endoteelin valmistamisesta vastaaviin soluihin, voivat ylipäänsä hillitä endoteelisolujen solujakautumista (27). Onkin oletettavaa, että jo tällä hetkellä käytössä olevien angiogeneesiä hillitsevien lääkkeiden teho kohdistuu juuri endoteelikantasoluihin. Lopuksi Tarve kehittää parempia syöpähoitoja ja siksi ymmärtää paremmin sekä pahanlaatuisten syöpäsolujen että niiden kasvulle välttämättömien hyvänlaatuisten apusolujen kasvun säätelyä on tuonut tutkijoiden huomion kohteeksi kasvaimen sekä pahan- että hyvänlaatuisten solujen kantasolumaiset piirteet. Pahanlaatuisten syöpäsolujen kohdalla tämän uuden tiedon toivotaan auttavan hoitojen kohdentamisessa juuri niihin soluihin, jotka ylläpitävät tuumorin kasvua ja ovat ehkä vastustuskykyisimpiä nykyisille hoidoille. Syövän kasvulle välttämättömän hyvänlaatuisen apusolukon kuten kasvainverisuonten taas ymmärretään olevan periaatteessa hyvin tehokas kohde hoidoille: normaalien solujen toisin kuin syöpäsolujen genomi on stabiili ja mutaatioiden kehittyminen harvinaista. Näin ollen ei ole oletettavaa, että hoidoille kehittyisi vastustuskykyä. Kantasolun keskeiset toiminnalliset ominaisuudet jälkeläisten tuottaminen ja itse uudistuminen ovat kohteita, joiden säätelystä yritetään jatkossa löytää molekyylitason mekanismeja, joihin hoidollisesti vaikuttamalla sekä syövän että kasvaimen terveen apukudoksen kasvua voitaisiin hillitä. PETRI SALVÉN, LT, molekyyli- ja syöpäbiologian dosentti Yksityislääkäri, Helsinki Pohjoisranta 16, Helsinki SIDONNAISUUDET Kirjoittajalla ei ole sidonnaisuuksia 19 P. Salvén

7 KIRJALLISUUTTA 1. Cohnheim J. Über Entzündung und Eiterung. Pathol Anat Physiol Klin Med 1867;40: Park CH, Bergsagel DE, McCulloch EA. Mouse myeloma tumor stem cells: a primary cell culture assay. J Natl Cancer Inst 1971;46: Fang S, Salven P. Stem cells in tumor angiogenesis. J Mol Cell Cardiol 2011;50: Salven P, Purhonen S, Rossi D, Ylä- Herttuala S, Alitalo K, Weissman IL. Reply to Kerbel et al.: EPCs are again claimed to be essential in yet other models despite the irreproducibility of the original experiments introducing them. Proc Natl Acad Sci U S A 2008;105:E Fang S, Wei J, Pentinmikko N, Leinonen H, Salven P. Generation of functional blood vessels from a single c-kit+ adult vascular endothelial stem cell. PLoS Biol 2012;10:e Beck B, Blanpain C. Unravelling cancer stem cell potential. Nat Rev Cancer 2013; 13: Nguyen LV, Vanner R, Dirks P, Eaves CJ. Cancer stem cells: an evolving concept. Nat Rev Cancer 2012;12: Bonnet D, Dick JE. Human acute myeloid leukemia is organized as a hierarchy that originates from a primitive hematopoietic cell. Nat Med 1997;3: Kelly PN, Dakic A, Adams JM, Nutt SL, Strasser A. Tumor growth need not be driven by rare cancer stem cells. Science 2007;317: O Brien CA, Pollett A, Gallinger S, Dick JE. A human colon cancer cell capable of initiating tumour growth in immunodeficient mice. Nature 2007;445: Visvader JE, Lindeman GJ. Cancer stem cells in solid tumours: accumulating evidence and unresolved questions. Nat Rev Cancer 2008;8: Al-Hajj M, Wicha MS, Benito-Hernandez A, Morrison SJ, Clarke MF. Prospective identification of tumorigenic breast cancer cells. Proc Natl Acad Sci U S A 2003;100: Bao S, Wu Q, McLendon RE, ym. Glioma stem cells promote radioresistance by preferential activation of the DNA damage response. Nature 2006;444: Strien L, Joensuu K, Heikkilä P. Kasvainsolujen uinuminen. Duodecim 2013; 129: Murdoch C, Muthana M, Coffelt SB, Lewis CE. The role of myeloid cells in the promotion of tumour angiogenesis. Nat Rev Cancer 2008;8: Nozawa H, Chiu C, Hanahan D. Infiltrating neutrophils mediate the initial angiogenic switch in a mouse model of multistage carcinogenesis. Proc Natl Acad Sci U S A 2006;103: Stagg J. Mesenchymal stem cells in cancer. Stem Cell Rev 2008;4: Hanahan D, Weinberg RA. Hallmarks of cancer: the next generation. Cell 2011; 144: Rajantie I, Ilmonen M, Alminaite A, Ozerdem U, Alitalo K, Salven P. Adult bone marrow-derived cells recruited during angiogenesis comprise precursors for periendothelial vascular mural cells. Blood 2004;104: Song S, Ewald AJ, Stallcup W, Werb Z, Bergers G. PDGFRbeta+ perivascular progenitor cells in tumours regulate pericyte differentiation and vascular survival. Nat Cell Biol 2005;7: Gerhardt H, Betsholtz C. Endothelialpericyte interactions in angiogenesis. Cell Tissue Res 2003;314: Goligorsky MS, Salven P. Concise review: endothelial stem and progenitor cells and their habitats. Stem Cells Transl Med 2013;2: Purhonen S, Palm J, Rossi D, ym. Bone marrow-derived circulating endo thelial precursors do not contribute to vascular endothelium and are not needed for tumor growth. Proc Natl Acad Sci U S A 2008;105: Rinkevich Y, Lindau P, Ueno H, Longaker MT, Weissman IL. Germ-layer and lineage-restricted stem/progenitors regenerate the mouse digit tip. Nature 2011; 476: Ingram DA, Mead LE, Moore DB, Woodard W, Fenoglio A, Yoder MC. Vessel wall-derived endothelial cells rapidly proliferate because they contain a complete hierarchy of endothelial progenitor cells. Blood 2005;105: Lin Y, Weisdorf DJ, Solovey A, Hebbel RP. Origins of circulating endothelial cells and endothelial outgrowth from blood. J Clin Invest 2000;105: Sedwick C. On the hunt for vascular endothelial stem cells. PLoS Biol 2012;10: e Summary Stem cells in cancer The adult body contains undifferentiated stem cells of various tissues which, when necessary, will divide and produce new differentiated cells to replace dying cells, for example. Malignant tumors contain also less common populations of cancerous cells having a higher capacity than other cancerous cells to produce progeny. Cell structure molecules and regulatory mechanisms similar to those observed on normal stem cells have been detected on these cancer stem cells. Production and self-regeneration of stem cell progeny are subjects, the regulation of which is hoped to reveal mechanisms providing a target for intervention to enable the control of the growth of cancer cells and healthy auxiliary tissue of the tumor. 1989

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress

Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Kehomme koostuu miljardeista soluista, jotka

Kehomme koostuu miljardeista soluista, jotka Immunologia Jussi Liippo ja Olli Lassila Kantasolujen geneettisen ohjelman ja erilaistumisympäristön selvittäminen on lääketieteellisen tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

Kuluneen vuosisadan alkupuolella huomattiin,

Kuluneen vuosisadan alkupuolella huomattiin, Katsaus Syöpäkasvaimet kuriin verisuonihoidolla? Juha Laurén ja Kari Alitalo Syöpäkasvaimen verisuonet kuljettavat pahanlaatuisiin soluihin happea ja ravinteita. Kasvaimen veri- ja imusuonitus mahdollistavat

Lisätiedot

Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin

Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Lauri Eklund tutkii verisuonten kasvun ja toiminnan häiriöitä. Tavoitteena on mm. kehittää laskimosairauksiin täsmähoitoja. Picture: Veli-Pekka

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä!

Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Käänteentekevä brittiläinen syöpätutkimus kertoo, että lasten akuutti lymfoplastileukemia on ehkä ehkäistävissä! Noin kolmannes lasten syövistä on leukemioita ja yleisin niistä on akuutti lymfoblastileukemia.

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita. BI2 III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 9. Solut lisääntyvät jakautumalla 1. Avainsanat 2. Solut lisääntyvät jakautumalla 3. Dna eli deoksiribonukleiinihappo sisältää perimän

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Kasvainsolujen uinuminen

Kasvainsolujen uinuminen Leena Strien, Kristiina Joensuu ja Päivi Heikkilä KATSAUS Kasvainsolujen uinuminen Kasvaimen uinumista esiintyy muun muassa melanoomissa, munuaiskarsinoomissa ja non- Hodgkin-lymfoomissa, mutta etenkin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi

Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Laskuharjoitus 4 selitykset Juha-Matti Alakoskela, jmalakos@cc.helsinki.fi Tehtävä 1: Solusykli, 0 9 p. Etsi oppikirjasta (ainakin Lehningeristä ja Albertsista löytyy) tai verkosta kuva solusyklistä (cell

Lisätiedot

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v.

? LUCA (Last universal common ancestor) 3.5 miljardia v. Mitä elämä on? - Geneettinen ohjelma, joka kykenee muuttamaan ainehiukkaset ja molekyylit järjestyneeksi itseään replikoivaksi kokonaisuudeksi. (= geneettistä antientropiaa) ? LUCA (Last universal common

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Mikroympäristö ohjaa kantasolujen elämää

Mikroympäristö ohjaa kantasolujen elämää Nalle Pentinmikko ja Pekka Katajisto TEEMA: KANTASOLU Mikroympäristö ohjaa kantasolujen elämää Uusiutuakseen ihmisen kudokset vaativat aktiivisesti jakautuvia kudosspesifisiä kantasoluja. Näitä soluja

Lisätiedot

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea

PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea TIIA TALVITIE FM Tiedottaja, Fimea PÄIVI RUOKONIEMI LT, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Ylilääkäri, Fimea Syövän lääkehoitojen kehittäminen vaatii KOKO ALAN DIALOGIA Täsmälääkkeet

Lisätiedot

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua.

Endoteelisolut. Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Kantasolun määritelmä. Angiogenesis. Hapentarve ohjaa kapillaarien kasvua. Endoteelisolut Kantasolut ja solujen erilaistuminen Alberts et al. 2002 luku 22 Eri kudosten kantasoluja muodostavat verisuonet säätelevät vaihtoa verisuonten ja ympäröivien kudosten välillä endoteelisoluista

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives

Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Antibody-Drug conjugates: Basic consepts, examples and future perspectives Giulio Casi and Dario Neri Journal of Controlled Release 161:422-428, 2012 Esityksen sisältö Vasta-ainekonjugaatin (antibody-drug

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Virtaussytometrian perusteet

Virtaussytometrian perusteet Virtaussytometrian perusteet 11.2.2016 Sorella Ilveskero LT, erikoislääkäri Virtaussytometrian perusteet ja käyttö kliinisessä laboratoriossa virtaussytometrian periaate virtaussytometrinen immunofenotyypitys

Lisätiedot

Viime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että

Viime vuosisadan alkupuolella arveltiin, että Elin- ja kudossiirrot Kimmo Porkka ovat tulossa kliinisen käyttöön. Jo nyt hematopoieettisten kantasolujen siirto on monien veritautien käypää hoitoa. Jopa 80 % potilaista paranee näiden siirtojen avulla

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Matkapuhelimet ja syöpävaara

Matkapuhelimet ja syöpävaara Matkapuhelimet ja syöpävaara Anssi Auvinen LT, tutkimusprofessori Säteilyturvakeskus Miksi tutkitaan Radiotaajuinen sähkömagneettikenttä Heikko energia Paikallinen: kantama joitain cm Tutkimuksen edellytykset

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.

Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5. Sarkoomien syto- ja molekyyligenetiikkaa Iina Tuominen, FT Erikoistuva sairaalasolubiologi Tyks-Sapa-liikelaitos IAP:n kevätkokous 12.5.2016 Iina.Tuominen@tyks.fi Genetiikan tutkimukset sarkoomien diagnostiikassa

Lisätiedot

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai

Solujen muuntumisprosessi kestää vuosia tai Katsaus Miten syöpä syntyy Marikki Laiho Kahden vuosikymmenen ajalta kertynyt tietous solujen toiminnasta ja niiden kasvun säätelystä on kiistatta osoittanut, että syövän syntymekanismina ovat erilaiset

Lisätiedot

Luentorunko Jorma Keski-Oja. Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer

Luentorunko Jorma Keski-Oja. Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer Syövän invaasio ja leviäminen Etäpesäke eli metastaasi Luentorunko 27.8.2012 Jorma Keski-Oja Robert Weinberg: Biology of Cancer Bruce Alberts et al: Molecular Biology of the Cell, Chapter 20, Cancer kasvainsolukon

Lisätiedot

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka

HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka HE4 LABQUALITY DAYS 2015 Helsinki 06.02.2015 Arto Leminen Dosentti, osastonylilääkäri Naistenklinikka 1 HE4 Human epididyminis protein 4 Yksiketjuinen, WFDC (whey acidic four-disulfide)- ryhmän glukosyloitunut

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,

- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ

TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...

Lisätiedot

Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto

Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto Taistoon T-solut! Syöstään syöpä vallasta! Yliopistonlehtori FT Kirsi Granberg Tampereen yliopisto https://cen.acs.org/articles/92/i40/immune-system-fights-back.html Esitelmän rakenne Peruskäsitteet: solut,

Lisätiedot

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Angiogeneesiin liittyvät tekijät lapsisyöpäpotilailla diagnoosivaiheessa ja hoidon aloittamisen jälkeen

Angiogeneesiin liittyvät tekijät lapsisyöpäpotilailla diagnoosivaiheessa ja hoidon aloittamisen jälkeen Angiogeneesiin liittyvät tekijät lapsisyöpäpotilailla diagnoosivaiheessa ja hoidon aloittamisen jälkeen Emilia Hintsala Lääketieteen kandidaatti Opiskelijanumero: 013313014 Helsinki 15.4.2010 Tutkielma

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit)

Syövän synty. Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Esisyöpägeenit (proto-onkogeenit) Syövän synty 1. Säätelevät solunjakautumista ja mitoosia (solunjakaantumisen kaasupolkimia). 2. Kasvunrajoitegeenit hillitsevät solun jakaantumista tai pysäyttävät se

Lisätiedot

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä

Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Mutaatiot ovat muutoksia perimässä Aiheuttajina mutageenit (säteily, myrkyt) myös spontaanimutaatioita, vai onko? Geenimutaatiot (syntyy uusia alleeleja) Yksittäinen emäs voi kadota tai vaihtua toiseksi.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ

STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ STEMOXYDINE, AKTIIVIAINESOSA, JOKA HERÄTTÄÄ LEPOTILASSA OLEVAT HIUKSET JA LISÄÄ HIUSTIHEYTTÄ Yli 20. vuoden mittainen aikuisen ihon ja hiusten kantasolujen tutkimus yhteistyössä arvostettujen kansainvälisten

Lisätiedot

Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Asymmetria. Eri kudosten kantasoluja

Kantasolut ja solujen erilaistuminen. Asymmetria. Eri kudosten kantasoluja Jokainen tytärsolu voi jäädä kantasoluksi tai erilaistua Kantasolut ja solujen erilaistuminen Eri kudosten kantasoluja Figure 23-5 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Asymmetria Tytärsolut

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki

Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset. Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki Fabryn taudin neurologiset oireet ja löydökset Aki Hietaharju Neurologipäivät Helsinki 31.10.2018 Fabryn tauti Lysosomaalinen kertymäsairaus Glykosfingolipidisubstraattien kertyminen plasmaan, virtsaan

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala

Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina. Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala Molekyyligeneettiset testit syövän hoidon suuntaajina Laura Lahtinen Molekylibiologi, FT Patologia Keski-Suomen keskussairaala Perinteisesti kasvaimet on luokiteltu histologian perusteella Samanlainen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin

Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin KATSAUS Johanna Partanen ja Juha Klefström Soluviljelyn uudet ulottuvuudet muovilta matriksiin Soluviljelmillä on usein ratkaiseva rooli selvitettäessä sairauksien geneettistä ja biokemiallista taustaa

Lisätiedot

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa Heli Suila, FT Erikoistutkija, BIO-jaosto Farmaseuttis-biologinen-yksikkö Lääkevalmisteiden arviointi Fimea Pitkälle kehitetyn terapian

Lisätiedot

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa

Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Uudet tutkimusmenetelmät rintadiagnostiikassa Mammografiapäivät 25-26.5.09 Tampere-Talo ayl Anna-Leena Lääperi TAYS, Kuvantamiskeskus, Radiologia Uusia menetelmiä ja mahdollisuuksia rintadiagnostiikassa

Lisätiedot

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014

Solujen viestintäjärjestelmät. Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen viestintäjärjestelmät Katri Koli, Solu- ja molekyylibiologian dosentti Helsingin Yliopisto 16.04.2014 Solujen kasvu Geneettinen koodi Liukoiset viestimolekyylit Kontakti ympäristöön Kantasolut

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa

Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa Katsaus Johan Back, Esko Kankuri, Tuija Ikonen, Tommi Pätilä, Juha Sinisalo, Mika Laine, Heikki Vapaatalo, Jonna Koponen, Mika Hukkanen, Seppo Ylä-Herttuala, Riitta Alitalo, Markku Kupari ja Ari Harjula

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

KASVAIMEN VERI- JA IMUSUONITUKSEN MERKITYS MUNASARJASYÖVÄN DIAGNOSTIIKALLE JA ENNUSTEELLE

KASVAIMEN VERI- JA IMUSUONITUKSEN MERKITYS MUNASARJASYÖVÄN DIAGNOSTIIKALLE JA ENNUSTEELLE KASVAIMEN VERI- JA IMUSUONITUKSEN MERKITYS MUNASARJASYÖVÄN DIAGNOSTIIKALLE JA ENNUSTEELLE Oona-Tuuli Muukkonen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012

TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 TYÖTURVALLISUUSSÄÄNNÖKSIÄ VALMISTELEVA NEUVOTTELUKUNTA Luonnos 2/HTP2012 5.5.2011 1 (6) Propyleeni HTP-ARVON PERUSTELUMUISTIO Yksilöinti ja ominaisuudet CAS No: 115-07-1 EINECS No: 204-062-1 EEC No: 601-011-00-9

Lisätiedot

Eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyöpä Suomessa Eturauhassyöpä Suomessa Insidenssi 4596 uutta tapausta v. 2009 (Suomen yleisin syöpä ja miesten yleisin syöpä) -14774 uutta syöpätapausta vuonna 2009 Kuolleisuus 784 hlöä v. 2009 (miesten toiseksi yleisin

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat

Jos olet sairastunut rintasyöpään. Syövän nimeäminen. Aluksi rintasyövästä saatu tieto tuntuu hämmentävältä. Rinnan osat SUOIMI Jos olet sairastunut rintasyöpään Jos olet sairastunut rintasyöpään, sinulla ja läheisilläsi on varmasti paljon kysymyksiä sairaudestasi. Olet saanut tämän potilasohjeen hoitavalta lääkäriltäsi.

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012) 429 445 Sampo Kurvonen 25.10.2017 Sisältö Plasmaproteiineista Albumiini Transferriini

Lisätiedot

Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta

Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta Rasvakudoksen kantasolujen ja syöpäsolujen vaikutus toistensa kasvuun solujen erittämien liukoisten tekijöiden kautta Pro gradu -tutkielma Tampereen yliopisto Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Toukokuu

Lisätiedot

Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä?

Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? Katsaus SARA A. WICKSTRÖM JA JORMA KESKI-OJA Verisuonten tyvikalvojen pilkkoutumistuotteet: syövän kasvun estäjiä? Verisuonten uudismuodostus eli angiogeneesi on tärkeä tekijä syöpäkasvaimen kasvussa ja

Lisätiedot

Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi. Riina Solja. Pro gradu -tutkielma

Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi. Riina Solja. Pro gradu -tutkielma Hypoksisen fenotyypin pään ja kaulan alueen levyepiteelikarsinooman sädehoitoresistenssi Riina Solja Pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Biologian laitos 25.06.2014 Linja: genetiikan linja Erikoistumisala:

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn

Gliooman uusista hoitosuosituksista. Heikki Minn Gliooman uusista hoitosuosituksista Heikki Minn Onkologiapäivät, Turku 30.8.2013 Sidonnaisuudet Konsulttina ja/tai kliinisenä tutkijana seuraavissa lääketieteellistä toimintaa harjoittavissa yrityksissä

Lisätiedot