Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä

Transkriptio

1 Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä

2 Neuropsykiatrisia häiriöitä Psyykkisen kehityksen häiriöt Puheen ja kielen kehityshäiriöt Oppimiskyvyn häiriöt Motoriikan kehityshäiriö Laaja-alaiset kehityshäiriöt (autistiset häiriöt) Tavallisesti lapsuus- tai nuoruusiässä alkavat käytös- ja tunnehäiriöt Hyperkineettiset häiriöt Nykimishäiriöt 2

3 Kielellinen erityisvaikeus Helposti väärinymmärryksiä, jos puheen ymmärtäminen tai oman puheen tuottaminen on vaikeaa Voi olla vaikeaa kuvailla omia tunteitaan tai ilmaista omia mielipiteitään haluamallaan tavalla Vaikutusta voi olla myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen, sosiaalisiin taitoihin ja tunteiden säätelyyn Voi liittyä myös motorista kömpelyyttä ja hahmotusongelmia 3

4 Hahmottamisen taitojen hierarkinen järjestäytyminen Adaptaatio näkemisen kautta Näönvarainen päättely Näönvarainen muisti Hahmon tunnistus Näönvarainen etsintä Tarkkaavuus Silmänliikkeet Näkökentät Näöntarkkuus 4

5 Oppimiskyvyn häiriöt Diagnoosi edellyttää, että häiriö on olemassa jo koulunkäynnin alkuvuosina Oppimiskyvyn häiriöihin liittyy usein myös esimerkiksi tarkkaavaisuuden puute, käytöshäiriö, muu kehityshäiriö esim. motoriikan kehityshäiriö tai puheen ja kielen kehityshäiriö Oppimiskyvyn häiriöt ovat tavallisempia pojilla kuin tytöillä Usein häiriö jatkuu läpi nuoruuden aikuisikään asti 5

6 Keskeisiä piirteitä autismissa Onko merkkejä kommunikaation vaikeuksista? Onko merkkejä vuorovaikutuksen vaikeuksista? Onko toistavaa käyttäytymistä? 6

7 ADHD YDINOIREET Tarkkaamattomuus Impulsiivisuus tai heikentynyt reaktion esto/ pidättäminen Yliaktiivisuus 7

8 Touretten oireyhtymä Monimuotoiset tic oireet Pakko-oireet Osalla potilaista ADHD:n ja/tai Aspergerin oireyhtymän tyyppisiä oireita 8

9 Neuropsykiatriset häiriöt ja komorbiditeetti Komorbiditeetti = yhden tai useiden muiden sairauksien yhtäaikainen esiintyminen tietyn sairauden kanssa Neuropsykiatrisissa häiriöissä komorbiditeetti on suuri Esimerkiksi ADHD:ssa yli 70%:lla aikuisiän ADHD potilaista on vähintään yksi muu samanaikainen psyykkinen sairaus (Biederman ym. 1992, Kooij 2001) 9

10 Oheissairaudet Neuropsykiatriset häiriöt Lukivaikeudet, oppimisvaikeudet, ticoireisto/touretten oireyhtymä, kielen kehityksen vaikeudet, autismikirjon häiriöt Psykiatriset häiriöt Masennus, ahdistuneisuus, päihteiden, huumeiden/ lääkeaineiden väärinkäyttö, persoonallisuushäiriöt 10

11 ADHD ja oppimisvaikeudet Suomesta väestöpohjaista tietoa oppimisvaikeuksien esiintymisestä ei ole, ruotsalaisessa väestöpohjaisessa aineistossa lukemisvaikeus oli 40 %:lla ADHD-diagnoosin saaneista lapsista Kadesjö ja Gillberg C. J Child Psychol Psychiatry,

12 Trauma ja ADHD Erityisen hankala on toisinaan erottaa pitkäkestoiseen traumaan liittyviä oireita (ahdistus, ylivireys, keskittymisen vaikeudet) tarkkaavaisuushäiriön oireistosta Hankaluutta erotella tuottaa varsinkin, jos traumaoireisto on alkanut jo nuoruusiällä tai varhaislapsuudessa (esim. kodin väkivallan seurauksena, turvattomat kiintymyssuhteet, hyväksikäyttö jne.) 12

13 ADHD ja päihteet Näyttää, että %:lla aikuisista, joilla on diagnostisoitu ADHD, on jossain elämänsä vaiheessa ollut päihdehäiriö Toisaalta 20-30%:lla ihmisistä, joilla on diagnostisoitu päihdehäiriö, on samanaikaisesti myös ADHD Schubiner,

14 KÄYTTÄYTYMISEN OSA-ALUEET Kognitiot Tunteet (persoonallisuus, emotionaalisuus) Toiminnanohjaus 14

15 Älykkyys 15 Yksilön kyky ymmärtää ympärillään olevaa maailmaa ja tulla siinä toimeen Wechsler (1975) Päättelykykyä Kykyä ratkaista erilaisia ongelmia Oppimiskykyä Robert Sternberg: Analyyttinen älykkyys on kyky hankkia, vertailla ja arvioida tietoa Luova älykkyys on kyky yhdistellä olemassa olevia tietoja uudella tavalla ja löytää ongelmiin tuoreita ratkaisuja Käytännöllinen älykkyys on arkisista tilanteista selviytymistä, sosiaalisten taitojen hallitsemista ja kykyä soveltaa tietoja käytännön ongelmiin

16 Muisti ja oppiminen Miten tva kykenee oppimaan ja pitämään muistissa vasta opittua materiaalia Onko eroa tvan kyvyssä, miten hän oppii ja säilyttää kuulonvaraista ja näönvaraista tietoa Kuinka nopeasti tai hitaasti tva oppii Kuinka hyvin opittu informaatio säilyy viiveen jälkeen Hyötyykö tva vihjeistä, tueksi luodusta struktuurista 16

17 KOGNITIIVISTEN TESTIEN PISTEMÄÄRIEN SANALLISET KUVAUKSET (sanalliset kuvaukset ja erityyppistenskaalojen pisterajat) Sanallinen kuvaus ÄO Z Persentiili erittäin hyvä ,01 97,8 selvästi yli keskitason vähän yli keskitason ,34 +2,00 91,0 97, ,68 +1,33 75,2 90,9 keskitasoa ,67 +0,67 25,1 75,1 vähän alle keskitason selvästi alle keskitason ,33-0,68 9,2 25, ,00-1,34 2,3 9,1 erittäin heikko 69-2,01 2,2 ÄO = älykkyysosamäärä, Z = standardipoikkeama

18 Toiminnanohjaus Taito ylläpitää toimivaa ratkaisumallia tilanteen vaatimusten mukaisesti ja jonkin lopputuloksen saavuttamiseksi (Welsh & Pennington, 1988; Denckla, 1994) 18

19 Toiminnanohjauksen osa-alueita tehtävän tai toiminnan alulle paneva käyttäytyminen, jonka pulmat näkyvät vaikeutena aloittaa tehtävää haittaavien reaktioiden ehkäiseminen, kyvyttömyys inhibitioon näkyy usein toimintana ilman ajatusta tarkoituksenmukaisen suoritustavan valinta, vaikeudet näkyvät juuttumisena aiheeseen, taipumuksena perseveraatioon suunnittelu Gioia, Isquith & Guy (2001) 19

20 Toiminnanohjauksen osa-alueita organisointi, sisältää toiminnan joustavuuden oman toiminnan tarkkailu ja arviointi, puutteet näkyvät niin, että henkilö ei arvioi tehtävässään tulleita virheitä ja ei ole tietoinen omasta käyttäytymisestään ja sen vaikutuksista muihin emotionaalinen kontrolli, ongelmat näkyvät siten, että pienetkin tapahtumat saavat aikaan suuren emotionaalisen reaktion työmuistikapasiteetti Gioia, Isquith & Guy (2001) 20

21 Aistitiedon säätelyn vaikeus (sensorinen integraatio) Tarkoitetaan aistitiedon käsittelyä, aistitiedon jäsentämistä käyttöä varten Kehon ulkopuolisia impulsseja mittaavat näkö-, kuulo-, maku-, haju- sekä tuntoaistit Kehon asennoista ja liikkeistä kertovat asento- ja liikeaisti (proprio-septiivinen) sekä tasapainoaisti (vestibulaarinen) Viskeraalinen aisti kertoo kehon sisäisistä tapahtumista (verenpaine, ruuansulatus, hengitys, muu autonomisen hermoston toiminta) Tasapainoaisti -järjestelmä yhdistää kaikkia aisteja Ayres,

22 Aistitiedon jäsentyminen tapahtuu seuraavassa järjestyksessä Sensorinen rekisteröinti, tullaan tietoiseksi aistimuksesta ensi kertaa. Orientaatio, valitaan tietotulvasta tärkeät aistimukset, niiden sääteleminen Aistimusten tulkinta, tulkitaan tietoa, pitääkö reagoida vai ei Reaktiotavan organisointi, valinta fyysisen, emotionaalisen tai kognitiivisen reaktion välillä. Reaktion toteuttaminen, reagointi motorisella, kognitiivisella tai emotionaalisella tavalla. 22

23 Sensorisen integraation häiriö Sensorisen integraation häiriö voidaan nähdä kolmella eri alueella toiminnassa Ongelmia voi olla sensorisessa muuntamisessa (sensory modulation), johon liittyvät joko sensorisiin aistimuksiin ylireagoiminen ja mahdollisesti aistimusten välttäminen, tai sensorisiin aistimuksiin alireagoiminen ja erilaisten aistimusten hakeminen. Ongelmia voi esiintyä myös aistimusten erottelussa (discrimination) tai niiden havaitsemisessa (perception). Lisäksi ongelmia voi esiintyä motorisessa ohjailussa eli praksiassa Anzalone, 2005 Sensorisen integraation terapian yhdistys ry,

24 Persoonallisuus/emotionaalisuus tunteet motivaatio ihmisten välinen vuorovaikutus (sosiaaliset taidot) käsitys itsestä temperamentti luonteenlaatu 24

25 Emotionaalisen älykkyyden pääkomponentit Itsearvostus Vuorovaikutussuhteet Impulssikontrolli Ongelmanratkaisu Itsetietoisuus Joustavuus Realiteetintestaus Stressin sietokyky Jämäkkyys (assertiivisuus) Empatiakyky Bar-On ja Parker, The Handbook of Emotional Intelligence:, Asko Niemelä

26 Arvio taidoista Motoriset (tilassa ja toiminnan aikana liikkuminen, esineiden käsittely, voiman käyttäminen) Prosessitaidot (toiminnan aloittaminen, jatkaminen, mukauttaminen ja loppuun saattaminen, tiedon etsiminen ja mielessä pitäminen, ohjeiden ymmärtäminen ja noudattaminen, keskittyminen, päätöksenteko) Psyykkiset (tunteiden ilmaisu sanallisesti ja sanattomasti, ilmaisun tarkoituksenmukaisuus ja tilanteeseen sopivuus, tunteiden hallinta) Toimintaterapianimikkeistö

27 Arvio taidoista Sosiaaliset (vuorovaikutus ja vastavuoroisuus tilanteeseen sopivalla tavalla, vuorovaikutuksen aloittaminen ja ylla pito, puolensa pita minen yh- teistyoẗilanteessa ja ristiriitojen ratkaisu seka tarvittavan kommunikointiteknologian kaÿtto. Eettiset taidot (suhde toisiin ihmisiin, sääntöihin ja normeihin, taito harkita toimintaan liittyviä eettisiä periaatteita seka toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin seurauksia ympäristöön) Toimintaterapianimikkeistö

28 Arvio valmiuksista Sensoriset valmiudet (mm. tunto, asento ja tasapaino, näkö, kuulo, hajuaisti) Motoriset valmiudet (mm. kehon asento ja sen ylläpita minen, hahmottamisen ja motorisen toiminnan yhdistäminen, praksia, kehon keskiviivan ylittäminen) Psyykkiset valmiudet (omien ja muiden tunteiden tunnistaminen, minäkuvan tutkiminen, omien kykyjen ja pystyvyyden arvioiminen) Sosiaaliset valmiudet (kontaktin hakeminen ja vastaanottaminen, puheen tuottaminen, sanaton ilmaisu tai muut kommunikointikeinot) Eettiset valmiudet (omien oikeuksien ja velvollisuuksien, hyvä n ja pahan sekä oikean ja väärän erottelu) 28 Toimintaterapianimikkeistö 2017

29 Ymmärretyksi, kuulluksi tuleminen 29

30 Kiintymyssuhteen merkitys Turvallisen kiintymyssuhteen hoitohenkilökuntaan luoneet nuoret vähemmän ärtyneitä, väsyneitä, vähemmän pakkoliikkeitä ja oireita Kehitysvammaisten on usein vaikea luoda turvallinen kiintymyssuhde hoitohenkilökuntaan, ahdistuksen hallinnan kannalta tärkeää, että hoitohenkilökunta on tilanteessa aidosti läsnä, saatavilla silloin, kun nuori sitä tarvitsee Luottamuksen rakentuminen on kiintymyssuhteen kannalta oleellisinta Schipper ja Schuengel,

31 Mentalisaatio Kyky pohtia ja ymmärtää omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa ja kokemusta 31