ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET
|
|
- Jalmari Niemelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori Ludus Oy Tutkimus- ja
2 LUDUS Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja 4, VANTAA Aleksanterinkatu 9, LAHTI Henkilökunta: 16 psykologia ja neuropsykologia 5 puheterapeuttia 2 avustavaa työntekijää Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Lasten ryhmäkuntoutus Lasten ja aikuisten puheterapiapalvelut Koulutuspalvelut Työnohjaus
3 LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA Nykyajan lapset ovat levottomampia Kokemuskannanotto Yhä useampi varhaiskasvattaja joutuu kohtaamaan aggressiivista käyttäytymistä työssään TTL -tutkimus Lapset ovat osallisena useammissa kasvuympäristöissä Asiantuntijakannanotto, Rimpiläinen Aikuisten kuormittuneisuus heijastuu suoraviivaisesti lasten hyvinvointiin Tilastot
4 KASVATUS JA OPPIMINEN Yksilöiden väliset erot huomattavan suuria Lähikehityksen vyöhykkeen tulisi määrittää tavoitteita, jotta oppiminen olisi optimaalista Spontaani toiminta ja siitä seuraava kehitys on neurologisesti valikoivasti suuntautunutta Tarvitaan lapsen houkuttelua lähikehityksen vyöhykkeelle Mihin lapsen pitää osallistua? Ovatko nykylasten aivot vähemmän integroituneet?
5 CHILDREN DO IF THEY CAN Lapsi haluaa onnistua jokainen lapsi tekee parhaansa jos vain osaa Aikuisen tulee auttaa lasta onnistumaan, meidän tulee ottaa selville, miksi lapsi ei onnistu Lapsen käytös ei ole tahdosta kiinni, vaan hänen taitonsa ovat puutteelliset Aikuisen tehtävä on opettaa lasta nimeämään, tunnistamaan ja ilmaisemaan tunteita Tähän tavoitteeseen aikuinen pääsee parhaiten kaksiportaisella menetelmällä: Liity Uudelleenohjaa
6 MITÄ ON ITSESÄÄTELY Itsesäätelystä puhutaan silloin: kun tarkoitetaan kykyä suhteuttaa omia tunteita, käyttäytymistä ja ajattelua ympäristön vaatimuksiin: Mm. kyky noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Ylisäätely Estyneisyys Lukkiutumistaipumus jne. Alisäätely Impulsiivisuus Kiukkukohtaukset jne.
7 ITSESÄÄTELYN KAKSI TYÖKALUA KOKEMUKSET OIKEA AIVOPUOLISKO Toinen itsen säätelijänä Esikielellinen kokemus rauhoittumisesta, turvasta ja huolenpidosta Esikielelliset kokemukset Kehollisuus OHJAUSPUHE-SISÄINEN PUHE VASEN AIVOPUOLISKO Ulkonen puhe itsen säätelijänä Sisäinen puhe itsen säätelijänä Käsittellistäminen ja sanoittaminen
8 ITSESÄÄTELYN KEHITYSSKAALAT Biologisesti määräytyvä taito perinnölliset ongelmat Kehittyvä taito aikuiset parempia kuin lapset Asteittain kehittyvä taito kehitys etenee vaiheesta toiseen
9 ITSESÄÄTELYN MERKITYS Itsesäätelyn merkitys selviytymistä ennustavana tekijänä on laaja, mm.: Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin ja siitä erillään koulusuoriutumista Muun muassa kivun sieto perustuu itsesäätelyn kehittymiseen
10 ITSESÄÄTELYN KEHITYKSEN REUNAEHDOT BIOLOGINEN: Otsalohkojen alueiden normaali toiminta Ongelma: ADHD:ssa esiintyvä alueiden hypoaktivaatio ja siitä aiheutuva kehitysviive vaikeuttaa aivodominanssin kehittymistä hoivasta huolimatta PSYKOLOGINEN: Vanhemman toimiva itsesäätely Lapsen tarpeiden riittävä kuuleminen Ympäristön riittävä säännönmukaisuus Lapsen vaikeahoitoisuus eli esim. herkkä ärsyyntyvyys voi johtaa vanhempien: Väsymiseen Epävarmuuteen
11 ETUOTSALOHKOJEN ALIAKTIVAATIO
12 TARKKAAVAISUUDEN HÄIRIÖIDEN NEURAALINEN PERUSTA? Tarkkaavaisuushäiriöisillä lapsilla erityisesti etuotsalohkon lateraalisten alueiden kehittyminen on viivästynyttä (Shue & Douglas, 1992) Tarkkaavaisuuden häiriöt ovat seurausta keskushermoston inhibitoristen (ehkäisevien) prosessien toiminnan häiriöistä (Barkley, 1997) Tarkkaavaisuushäiriö = itsesäätelyhäiriö
13 ITSESÄÄTELYN VAIKEUKSIA VOIMISTAVAT TEKIJÄT Ympäristötekijät Runsaasti yksityiskohtia Melu Paljon liikettä Vireystilaan liittyvät tekijät Univaje, väsymys Nälkä Jännitys Tekemiseen ja ohjeisiin liittyvät tekijät Monimutkaiset ja moniosaiset ohjeet Yleisesti annettu ohje Tilanteeseen liittyvät tekijät Vapaamuotoinen tilanne Epäselvät toimintaodotukset Useat yhtaikaisesti huomiota vaativat asiat
14 MIKÄ AVUKSI?
15 HARJAANNUTUKSEN VAIKUTUSKANAVAT ULKOISET KEINOT Ei pyritä muuttamaan yksilön kognitiivisia taitoja Hyväksytään, että yksilöllä on toimintakykyrajoitteita Keinoina: 1. Ympäristön muokkaaminen 2. Odotusten muuttaminen 3. Erityisten opetusmetodien käyttö SISÄISET KEINOT Tavoitteena yksilön muutos Keinoina: 1. Taitojen kehittäminen Häiriintyneiden taitojen harjaannuttaminen 2. Strategioiden opetus Vaikeuksien kompensaatio Mukaellen Mateer, Kerns & Eso (1996)
16 KESKEISINTÄ 1. Lapsen kehitystason huomioiminen 2. Aivojen integraation tukeminen 3. Validaatio 4. Sensitiivisyys-stimulaatioautonomia 5. Tunteiden sanoittaminen/kuvittamin en 6. Struktuuri 7. Aikuinen tilanteen hallitsijana
17 1. LAPSEN KEHITYSTASON JA ONGELMIEN HUOMIOIMINEN Itsesäätely kehittyy hitaasti Pienen lapsen ainoa itsesäätelyn työkalu on toinen ihminen Aikuisen voimavarat vaikuttavat kykyyn kestää lähelläolevaa kehittymätöntä itsesäätelyä Stressaantunut ja väsynyt aikuinen ei jaksa kehittymätöntä itsesäätelyä Usein toimivin tekniikka on vaatimusten mukauttaminen
18 LAPSEN KEHITYSTASON JA ONGELMIEN HUOMIOIMINEN Joillakin lapsilla itsesäätely kehittyy hyvin puutteellisesti Jopa vuosien viive Aikuisen kannettavaksi jää silloin lapsen itsesäätely: container-rooli Hoidon tuntuminen kuormittavalta Itsesäätelyn häiriöt vaikuttavat voimakkaasti lapsen hoidon, valvonnan, huolenpidon ja ohjaamisen määrään
19 2. AIVOJEN INTEGRAATION TUKEMINEN
20 2. AIVOJEN INTEGRAATION TUKEMINEN Liity ja uudelleenohjaa tekniikka, jossa keskeistä on se, että: Lapsen tunnetilaan reagoidaan (OIKEA) Kosketus Äänenpaino Ilmeet Empatia Minkä jälkeen lapsen ajattelua uudelleenohjataan (VASEN) Ratkaisut Sanat Suunnittelu Loogiset selitykset Rajojen asettaminen
21 2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Vanhempi, joka toimii pelkästään oikean aivopuoliskon turvin, menee mukaan lapsen tunnetilaan Hän voi olla empaattinen, mutta ei kykene auttamaan lasta vaikean tunteen yli Lapselle tulee olo, että tilanne kaotisoituu Aivot jäävät epäintegroituneeseen tilaan
22 2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Vanhempi, joka toimii pelkästään vasemman aivopuoliskon turvin, selittää lapsen tunteen järjellä ja siten vähättelee lapsen tunnetta Hän ei ikään kuin kykene asettumaan lapsen asemaan ja lapselle tulee olo, että häntä ei kuulla Lapsi ei kykene oppimaan kokemuksesta ja aikuisen hyvätkään ohjeet eivät tavoita lasta Aivot jäävät epäintegroituneeseen tilaan
23 2. ESIMERKKI Lapsi on suuttunut ja ilmaisee kiukkua Aikuinen reagoi ensin oikealla aivopuoliskolla ja hyväksyy lapsen tunteen Sitten hän auttaa lasta vasemman aivopuoliskon avulla jäsentämällä tapahtumien ja tunteiden syitä ja seurauksia Lapselle tulee olo, että häntä kuullaan ja häntä autetaan Kun kokemuksia tulee paljon, aivot integroituvat
24 3. VALIDAATIO Validointi on todentavaa suhtautumista yksilön tunteisiin, kognitioon ja/tai käyttäytymiseen Todentamista, vahvistamista, oikeutetuksi tekemistä Validaatio saa ihmisen tuntemaan, että hänet kohdataan: hän tulee kuulluksi ja hänen tunteitaan ja ajatuksiaan arvostetaan Ymmärretään kokemukset ja haitallinenkin käytös: eri asia kuin hyväksyä
25 INVALIDOIVIA ASIOITA Kuuntelemattomuus Kokemuksen mitätöinti Liika sietäminen Opettaminen Asian sivuttaminen Usein: kyllä, mutta. sanayhdistelmä Elekieli Yksilön tunteiden pelästyminen
26 VALIDOIVIA ASIOITA Aktiivinen kuuntelu Avoin observointi Keskeisen poimiminen ja osuva reflektointi Elekieli Eläytyvä kuuntelu
27 4. AIKUISEN SITOUTUNEISUUS Aikuisen käyttäytyminen on suhteessa lapsen oppimiseen Lapset oppivat enemmän ja käyttäytyvät paremmin, kun he saavat kasvattajalta ymmärrystä, huolenpitoa ja aitoa kiinnostusta asioitaan kohtaan Kasvattaja edistää lapsen oppimista ollessaan rehellinen ja vilpitön kunnioittava, hyväksyvä ja luotettava empaattinen
28 AIKUISEN TOIMINTAAN SITOUTUMISEN ARVIOINTI Kolme havainnointikategoriaa, joiden suhteen aikuisen toimintaa voidaan arvioida ja kehittää: sensitivity, herkkyys tunnistaa lapsen tarpeita, tunteita ja emotionaalista hyvinvointia stimulation, tapa jolla aikuinen ohjaa lasta oppimisprosessissa autonomy, millaista vastuuta ja vapautta aikuinen antaa lapselle (Pascall ym 1995)
29 SENSITIIVISYYS ( SENSITIVITY) korkea turvaa lapsen onnistumisen kehuu oikeaa pyrkimystä tavoitteeseen ottaa lapsen mukaan keskusteluun juhlii onnistumista yhdessä lapsen kanssa matala sallii lapsen epäonnistumisen kehuu satunnaisesti puhuu lapsen kuullen kuin hän ei olisi paikalla hallitsee/pitää omanaan toimintaa lapsen ja aikuisen välillä
30 KANNUSTAMINEN (STIMULATION) korkea toiminnassa on selkeät ja havainnollistetut ohjeet siinä käytetään visuaalista, auditiivista ja taktuaalista muotoa se on riittävän lyhyt ja sitä toistetaan riittävän usein toiminta on mukavaa/kiinnostavaa/ hauskaa matala esittää toiminnan hankalana toiminta kestää liian kauan aikaa ohjeet ovat epäselviä tieto ja ohjeet annetaan vain yhdellä tavalla ei kertaa jo kerran opittua
31 AUTONOMIA korkea esittää toiminnan yhteisenä pyrkimyksenä johonkin sallii lapsen saattaa loppuun aikuisen aloittaman toiminnan antaa lapselle mahdollisuuden tutustua toimintaan aluksi matala esittelee toiminnan lapsen pulmana esittelee lapselle koko toiminnan samanaikaisesti haluaa pitäytyä omassa metodissa alusta alkaen
32 5. TUNTEIDEN SANOITTAMINEN Sanallinen ilmaisu on sosiaalisesti hyväksyttävä tapa ilmaista tunteita Sanoittaminen on keskeinen tapa opettaa tunteiden kanssa selviytymistä lapsille Tunteiden sanoittaminen tulisi olla luonnollinen ja jatkuvasti läsnä oleva tapa, johon lasten olisi helppo samastua Tunteiden sanoittamista on helpointa opetella neutraalissa tilanteessa leikinomaisesti Järki vs. tunteet
33 KIELELLISTÄMINEN LAPSEN TUKENA Itsesäätelyhäiriöisen lapsen käyttäytyminen voi olla: Oireenmukaista tai tavoitteenmukaista Itsesäätelyhäiriöisen lapsen puhe voi olla: Oireenmukaista tai tavoitteenmukaista Puheen tasolla voidaan toimintaa nopeammin saavuttaa tavoitteenmukaista toimintaa Ensin yritetään saada tavoitteenmukaista puhetta ja vasta sen jälkeen tavoitteenmukaista toimintaa
34 6. STRUKTUURI Struktuuri on muutakin kuin päiväjärjestys Kyse on ympäristön pysyvyydestä ja/tai ennakoitavuudesta Struktuuri täytyy aina ensin olla aikuisella Struktuuri tuo turvaa ja rauhoittaa Struktuuri auttaa ymmärtämään syy-seuraus suhteita
35 TOIMIVIMPIA STRUKTUUREJA Päiväohjelma: ajallinen struktuuri Tehtäväkohtaiset toimintaohjeet: toiminnallinen struktuuri Ympäristön järjestys: ympäristöstruktuuri Systemaattinen kasvatus: reaktiivinen struktuuri
36 7. AIKUINEN TILANTEEN HALLITSIJANA TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Keskeisimmät tuen keinot ovat: 1. OMA RAUHALLISUUS! 2. Tunnereaktioiden sanoittaminen 3. Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki 4. Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan
37 RAUHOITTAVAT AJATUKSET Yksi tehokkaimmista tavoista sensitiiviselle aikuiselle on tarjota ns. rauhoittavia ajatuksia/toimintaa: muistutuksia Muistutukset voivat olla: Rauhoittavia ajatuksia Ongelmanratkaisua edistäviä ajatuksia Pakoajatuksia Positiivisia ajatuksia Lähde: Agression Replacement Training, ART
38 7. AIKUINEN TILANTEEN HALLITSIJANA KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Käyttäytymisen säätely perustuu itsesäätelyn ohella vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Keskeisimmät tuen keinot ovat: 1. OMA RAUHALLISUUS 2. Struktuurin lisääminen 3. Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen 4. Palautejärjestelmän kehittäminen 5. Rakentava kielteinen palaute
39 KOGNITION SÄÄTELY Keskeistä on tehdä ajattelu näkyväksi Mallintaminen kuvin tai teoin Metakognitiivinen tuki ylivilkkaille Toiminnallinen tuki passiivisille Metakognitiivinen puhe Ongelmanratkaisupuhe passiivisille Toiminnanohjauspuhe ylivilkkaille
ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET KASVATUS JA OPPIMINEN LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA CHILDREN DO IF THEY CAN LUDUS
LUDUS ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Vernissakatu 6, 01300 VANTAA Aleksanterinkatu
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotSOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET
SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori LUDUS OY Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotLUDUS. Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Vernissakatu 6, VANTAA Aleksanterinkatu 9, LAHTI.
LUDUS MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Vernissakatu 6, 01300 VANTAA Aleksanterinkatu 9, 15110 LAHTI NEUROPSYKIATRIA Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu
LisätiedotAdhd-oireisen lapsen tukeminen
Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotJA SEN HÄIRIÖT. Heli Isomäki.
LASTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIÖT Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS WWW.LUDUSOY.FI
LisätiedotKasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa
Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotItsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen
Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Niilo Mäki Instituutti & Attentio Oy 18.4.2018 ITSESÄÄTELY kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitioita ympäristölle
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotTyöyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen
Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotOPPIMINEN, VAIKEUDET JA OPPIMAAN OPPIMINEN
OPPIMINEN, VAIKEUDET JA OPPIMAAN OPPIMINEN Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Psykologian tohtori MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen
LisätiedotSosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku
Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan
LisätiedotMä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016
Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti
ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni
LisätiedotMITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ
1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotLappeen hyvinvointimalli
Lappeen hyvinvointimalli LAPE-konfrenssi 12.3. 2018 Rehtori Ville Laivamaa Lappeen hyvinvointityöryhmä Yhteisöllinen opiskeluhuolto Tavoitteena ylläpitää lasten ja aikuisten hyvinvointia Lappeella (psyykkinen
LisätiedotMelun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla
Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
LisätiedotOppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä
Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä Marjo Lindeman, laaja-alainen erityisopettaja Reija Jyrkinen, laaja-alainen erityisopettaja Juulia Lahdensuo, koulupsykologi 1.3.2018
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotHippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017
Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotLeikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa
Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotSisällys. OSA 1 Aloitetaan itsestämme. Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38
Sisällys Salla-Maarit Volanen: Saatesanat...15 Aluksi...25 OSA 1 Aloitetaan itsestämme Tietoisuustaitoihin tutustuminen...38 Kehon tuntemusten lukemisen taito...38 Rentoutumisen alkeet...38 Näin jatkat
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotPersoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011
Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotEsipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen
SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen
LisätiedotKohtaamisia opinpoluilla
Kohtaamisia opinpoluilla Taustaa ja lähtökohtia miksi tavoitteena inkluusio? Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
Lisätiedot11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )
11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen (s. 124-133) Käsitys itsestä oppijana käsitys itsestä oppijana muodostuu kokemusten pohjalta vaikuttavat esim. skeemat itsestä oppijana ja oppiaineesta tunteet
LisätiedotKolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Lahti 19.5.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Systeeminen näkemys oppimisympäristöön Säätelytaidot
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotMentalisaatiokyvyn kehittyminen
Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotOMAN TERVEYTENSÄ JA KEHITYKSENSÄ KÄYTÖKSELLÄÄN VAARANTAVIEN OPPILAIDEN TUKEMINEN KOULUSSA
OMAN TERVEYTENSÄ JA KEHITYKSENSÄ KÄYTÖKSELLÄÄN VAARANTAVIEN OPPILAIDEN TUKEMINEN KOULUSSA KASVUN JA OPPIMISEN TUEN PÄIVÄT 2018 Miia Mämmelä ja Mervi Salonen Lapset puheeksi Muutospuhe Motivoiva haastattelu
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotJukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu
Jukka Loukkola Neuropsykologian erikoispsykologi NeuroTeam Oy, Oulu Toiminnanohjaus } Toiminnanohjaus on varsin laaja käsite. Sen otaksutaan muodostuvan korkeimpien psyykkisten toimintojen yhteistoiminnasta.
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 2/2, Lapsen hyvinvoinnin tukeminen Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaiset arjen aikataulut edistävät lapsen hyvinvointia? Kuinka
LisätiedotToiminnanohjaus ja haastava käytös
2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus
LisätiedotKognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
LisätiedotKäsitys oppimisesta koulun käytännöissä
Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Aktiivisuus, vuorovaikutus ja myönteiset kokemukset oppimiskäsityksen kuvauksessa Tampere 28.1.2015 Eija Kauppinen Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotTAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)
MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotVARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
LisätiedotOpiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen
Opiskelijan ja opettajan voimaannuttava kohtaaminen Taustaa ja lähtökohtia Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvussa Erityistä / yksilöllistä tukea tarvitsevia opiskelijoita integroituna
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotMielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen
Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen Lapset ensin. Mielenlukutaitoa! Opas turvallisen lapsiryhmän rakentamiseen Mielenlukutaitoa! on varhaiskasvattajille tarkoitettu opas mentalisaatioon perustuvasta työtavasta.
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet
ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotLEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE
LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
LisätiedotHavainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi
Havainnointikoulutus osa 2. Sitoutuneisuuden havainnointi Jyrki Reunamo Helsinki, Hämeenlinna Turku Lokakuu 2014 7.10.2014 1 Parikeskustelu Havainnoitavien ryhmien kuvailu Tutustumaan havainnoitavaan ryhmään?
Lisätiedot