KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI?

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI?"

Transkriptio

1 KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI? Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy

2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Vernissakatu 8 A VANTAA Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Konsultaatio Työnohjaus

3 MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen

4 MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki

5 YKSILÖLLINEN TAPA KÄSITELLÄ TIETOA Meillä kaikilla on oma persoonallinen tapamme käsitellä tietoa Tämä perustuu aivojen toiminnan yksilöllisyyteen ja kokemusten ja opittujen asioiden ainutkertaiseen kokonaisuuteen Normaalitilanteissa nämä erot eivät tuota vaikeutta selviytymiseen Oppimisvaikeuksisissa on usein kyse siitä, että erot saman lapsen kyvyissä käsitellä erilaista tietoa ovat huomattavan suuret 8. luokkalaisen matin kielelliset taidot olivat ikätasoiset, mutta hahmottamisen taidot vastasivat 7- vuotiaan taitoja Näissä tilanteissa vaikeuksia on usein havaittavissa niin oppimisessa kuin arkiselviytymisessäkin

6 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa

7 Määrittely OPPIMISVAIKEUDET Kognitiivisten heikkouksien taustalla aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys eli rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus Keskeisimmät syyt: perimä ja varhaiset aivojen kehitykseen vaikuttavat tekijät Esiintyvyys 10-20% Yleisimpiä Lukihäiriöt Kielelliset erityisvaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Matematiikan oppimisvaikeudet

8 YMMÄRRÄMMEKÖ NÄKEMÄÄMME Visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet

9 HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MIHIN KATSOMME

10 HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MITÄ TIEDÄMME

11 AIVOMME TIETÄVÄT PALJON ENEMMÄN KUIN SILMÄMME

12 HAHMOTUSVAIKEUDET Yleisimmät kehitykselliset ongelmat: Visuaalisen tarkkavaisuuden häiriöt Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt Visuomotoriset häiriöt Non-verbal learning disabilities (NLD) Yleisimmät hankitut ongelmat: Visuaalisen attention ongelmat: neglect Visuaalisen tunnistamisen häiriöt: agnosia Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt

13 HAHMOTUSVAIKEUKSIEN ETIOLOGIA Kehitykselliset häiriöt Epäedulliset geeniyhdistelmät Hankitut häiriöt Raskauden, synnytyksen tai varhaiskehityksen vauriot: CP-vamma FASD Aivoverenkiertohäiriöt Aivokasvaimet Keskushermoston tulehdukselliset tilat Dementoivat sairaudet Sekundaariset häiriöt Sädehoito

14 KEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Esiintyvyys vähintään 20% kaikista oppimisen vaikeuksista Cornoldin ja muiden tutkimus Italiassa (2003) Opettajien täyttämä seulonta-arviointilomake 3-6.luokkalaisia, vuotiaita, n=4026 Selviä visuospatiaalisia ongelmia oli 3.8 %:lla Riitta Valtosen tutkimus (2004) neuvolassa Seulontatutkimus (Lene), 4-6-vuotiaita, n=434 4-vuotiaana motoriikka-visuaalinen hahmottaminenongelmaryhmään määriteltyjä lapsia oli 3.5 %; kysymyksessä lievä viive Selkeään vaikeuteen liittyi ongelmia myös muilla kehityksen osaalueilla

15 HAHMOTUSVAIKEUKSIEN Kouluoppiminen Taitoaineet Matematiikka Vaativat reaaliaineet Taulutyöskentely Vihkotyöskentely Kellon hallinta ja ajan arviointi Suunnistaminen ja reittien oppiminen Liikenteessä liikkuminen Sosiaaliset suhteet Itsearviointi ILMENEMINEN

16 VISUAALINEN TARKKAVAISUUS Häiriöt ilmenevät esim.: Huolimattomuusvirheinä Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia ärsykkeitä Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä Vaikeutena seurata opetusta taululta Johtuvat vaikeuksista visuaalisen tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena

17 VISUOSPATIAALINEN JA VISUOKONSTRUKTIONAALINEN HAHMOTTAMINEN Häiriöt ilmenevät esim.: Eksymistaipumuksena Johtuvat suuntien ja oikea-vasen erottelun vaikeuksista Vaikeuksina taitoaineissa Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista Vaikeuksina kellon oppimisessa Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista Vaikeuksina matematiikassa Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista

18 TARKKAAVAISUUS JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS Tahdonalaisen työskentelyn tärkeimmät työkalut

19 TARKKAAVAISUUDEN OSAT

20 TOIMINNANOHJAUS MÄÄRITTELY

21 TOIMINNANOHJAUS VAIKEUKSIEN ILMENEMINEN

22 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Yleisin neuropsykiatrinen häiriö Esiintyvyys Suomessa n. 3-5 % Oireita jopa 10 prosentilla Tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi Keskittymisen vaikeudet lapselle tyypillisiä, pitkään jatkuneita Haittaavat arkea vähintään kahdella elämän alueella (esim. koti/päiväkoti/koulu) Oireet alkavat ennen 7 ikävuotta Tarkkaavaisuushäiriön yhteydessä usein muita kognitiivisia vaikeuksia, usein oppimisvaikeuksia Psyykkiset ja sosiaaliset, primaarit ja sekundaariset, ongelmat tavallisia

23 MISTÄ VAIKEUDET JOHTUVAT? Perinnöllisyys keskeinen tekijä oireiden synnyssä Neurologinen tausta Aivojen etuosat ja päälaenlohko Poikkeavuus välittäjäaineiden toiminnassa Aivojen aliaktivaatio Ympäristön merkitys perimän ohella erittäin keskeinen Toiminnanohjauksen behavioraalinen luonne

24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖN TYYPIT Tarkkaavaisuushäiriöiden alatyypit ADHD: tarkkaavaisuuden häiriö + yliaktiivisuus / impulsiivisuus ADD: tarkkaamattomuus pääasiallinen oire Molempia yhdistää vaikeus ohjata omaa toimintaa: Kyky suunnitella, ohjata, seurata, korjata ja arvioida omaa toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti

25 TARKKAVAISUUSHÄIRIÖ ERI IKÄKAUSINA Vauva- ja pikkulapsi-ikä ärtyisyys, levottomuus, syömisongelmat, unihäiriöt, passiivisuus eli ns. helppo lapsi Leikki-ikä keskittymättömyys, impulsiivisuus, motorinen levottomuus, kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus, tapaturma-alttius Kouluikä oppimisvaikeudet, suoriutumisen vaihtelu, alisuoriutuminen, muistivaikeudet, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa Nuoruus- ja aikuisikä heikentynyt sosiaalinen selviytyminen, psyykkiset vaikeudet, syrjäytymisen uhka, riski päihderiippuvuuteen

26 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT Esiintyvät myös erillään tarkkavaisuushäiriöstä Esiintyvyydestä ei tarkkoja tietoja Usein muiden oppimisvaikeuksien yhteydessä Vaikeuttavat erityisesti itsenäistä toimintaa Itsenäinen vs. ohjattu toimintakyky Ilmiasu riippuu siitä, mitkä toiminnanohjauksen prosessit ovat häiriintyneet Arkkityypit: suunnittelematon ja juuttuva Vaikutukset usein näkyvämpiä vanhemmalla iällä, jolloin vaatimukset itsenäiseen työskentelyyn suurempia

27 TARKKAAVAISUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITYS 6-7 v. inhibitio/impulssien ehkäisy 10 v. tarkkaavaisuuden kohdentaminen, kohteen joustava vaihtaminen 12 v. kielellinen ja näönvarainen sujuvuus (fluenssi), monimutkainen suunnittelu, toiminnan ajallinen organisointi

28 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN Oppimisen kannalta merkittävä ongelma Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat vaikeuttaa muiden tiedonkäsittelytaitojen perusvalmiuksien kartuttamista Motivaation merkitys Keskittyminen erittäin tilannesidonnaista Itsetunto ja minäkuva Käyttäytymisensä vuoksi tarkkaavaisuushäiriöiset lapset saavat usein paljon kielteistä palautetta, mutta tarvitsevat erityisesti myönteistä palautetta

29 TARKKAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN ALALUOKAT YLÄLUOKAT Ulospäin näkyvä yliaktiivisuus, impulsiivisuus Tarkkaamattomuus Toiminnanohjauksen vaikeudet Sisäinen levottomuus

30 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen vaikeudet hankaloittavat: Oppimista Vaikuttavat oppimiseen erityisesti tilanteissa, joissa lapselta edellytetään omatoimista opiskelua tai oppimista Opitun soveltamista Opitun siirtäminen osaksi omaa toimintaa tai tilanteesta toiseen on vaikeaa Opitun ilmaisemista Myös hankitun osaamisen ilmaiseminen voi jäädä puutteelliseksi, jos vastauksen mielestähaku ja tuotto on jäsentymätöntä Laajat ja tietoa yhdistelevät koevastaukset vaikeita

31 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen häiriöt voivat haitata mitä tahansa oppimista Useimmin vaikutukset näkyvät tilanteissa ja esim. kouluaineissa, joissa edellytetään runsaasti strategista toimintaa ja tarkkaa suunnittelua Matematiikka (esim. sanalliset ja muut soveltavat tehtävät) Kielten opiskelu Vaativat reaaliaineet (esim. historia, fysiikka) Taitoaineet (esim. kotitalous) Toiminnanohjauksen häiriöt tuottavat usein ns. arjen hallinnan vaikeuksia

32 MITEN AUTTAA? Tukitoimet on hyvä aloittaa heti, kun niitä tarvitaan Opettaja on tärkein tukitoimien toteuttaja koulussa Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Vanhemmat Opettajat, avustaja, oppilashuolto Mahdolliset muut tahot (hoitavat/tutkivat) Mahdollinen lääkehoito, kuntoutus Tarkkavaisuushäiriöissä paras hoitotulos saavutetaan yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaalinen tuki

33 MOTORISEN LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat muita lapsia enemmän motorista toimintaa pystyäkseen työskentelemään tehokkaasti Tavoitteena kanavoida motorinen levottomuus uudella, luokkaa vähemmän häiritsevällä tavalla: Luvallinen liikkuminen Luvallinen näprääminen (sinitarra, huonosti pomppiva pallo tmv.) Pienten tehtävien hoitaminen tehtävien välillä (esim. taulun pyyhkiminen) Riittävän tukevan tuolin valinta Tasapaino-/aktiivityyny tuolille

34 IMPULSSIEN HALLINNAN PARANTAMINEN Jätä häiritsevä käyttäytyminen huomiotta, tarjoa tilalle mahdollisuus muuhun Vähennä lapsen odotusaikaa, konkretisoi ajan kulua Valmista lasta etukäteen tuleviin tapahtumiin Keskustele seuraamuksista Anna välitöntä ja konkreettista palautetta Hyödynnä palkkiojärjestelmiä Tue sääntöjen noudattamista: Säännöt selkeästi sanoin ja kuvin Pysäytysmerkkien hyödyntäminen Ota käyttöön: Toimi Älä toimi kortit

35 TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMISEN PARANTAMINEN Lapsen nimen käyttö Visuaalisten merkkien käyttö Ohjeen toistaminen Taktiilinen tuki Katsekontakti

36 TARKKAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän päivärytmin noudattaminen Tapahtumien ennakointi Päivän ja tehtävien jäsentäminen kuvin tai kirjallisesti Ajankulun konkretisoiminen (esim. kello) Istumapaikan miettiminen (esim. eturivi, sermi) Ylimääräisten ärsykkeiden karsiminen ympäristöstä, omasta toiminnasta, tehtäväkirjoista Lapsen tarkkaavaisuuden keston huomioiminen: sopivasti taukoja, sopivan pituiset työrupeamat

37 TARKKAVAISUUDEN JAKAMISEN JA SIIRTÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän ja samana toistuvan päivärytmin ylläpitäminen Siirtymien ennakointi mm. keskusteluin / kuvin Riittävän ajan ja ohjauksen tarjoaminen siirtymien tueksi Yhden asian tekeminen kerrallaan Työskentelyn jäsentäminen esim. listojen tai havainnollistavien toimintaohjeiden avulla

38 TOIMINNANOHJAUS ALOITTEELLISUUS Lisää henkilökohtaista ohjausta ja/tai mallinnusta tehtävien aloitusvaiheessa Konkretisoi tehtävän osavaiheet Tee selkeä sopimus siitä, mitä pitää tehdä ja mihin mennessä Havainnollista sopimus konkreettisin keinoin Käytä selkeitä, toistuvia toimintatapoja Valitse sopiva tehtävien vaikeusaste ja järjestys Helposta vaikeampaan

39 Visuaaliset tuet TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS kuvat tai symbolit työskentelyvaiheille Mikä on tehtäväni? Miten sen voi tehdä? Toiminko suunnitelman mukaan? Miten meni? aluksi yksinkertaiset sisällöt sovelletaan eri tehtävissä Puhe ohjauksen tukena Kerro-tee! Tee-kerro!

40 TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS Puhe ohjauksen tukena Ongelmanratkaisupuhe (Think aloud) Malli Aikuinen tekee ja puhuu Lapsi vain katsoo/matkii Lapsi ohjaa Kertoo aikuiselle mitä pitää tehdä Ohjattu Aikuinen kyselee, lapsi kertoo ja toimii Itsenäinen Lapsi etenee itsenäisesti, puhuu ääneen

41 TOIMINNANOHJAUS ARVIOINTI Opeta lasta tarkistamaan työnsä, löytämään virheensä ja pohtimaan, mistä syystä ne syntyivät Virhebongari tms. Kiinnitä huomiota yhteen asiaan kerrallaan Arvioi tavoitteiden toteutumista riittävän tiheästi Käytä arvioinnin apuna ulkoisia keinoja, esim. rastitukset, hymynaamat, värit

42 KIITOS PALJON TARKKAVAISUUDESTANNE! Heräsikö tiedonjano! Lisää tietoa mm: Lapsellani on oppimisvaikeuksia Edita, 2009 Heli Numminen ja Laura Sokka

LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET

LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET Niilo Mäki Instituutti Jyväskylä Isot aivot Otsalohko Päälaenlohko Takaraivolohko Ohimolohko Pikkuaivot Liitemateriaalia Niilo Mäki Instituutin oppimisvaikeuksia

Lisätiedot

Erilainen oppija lukiossa. Erityisopettaja Irma Kärkkäinen

Erilainen oppija lukiossa. Erityisopettaja Irma Kärkkäinen Erilainen oppija lukiossa Erityisopettaja Irma Kärkkäinen Erilainen vai monenlainen? Kaikki ovat erilaisia oppijoita erityisine tarpeineen. Puhutaankin jo monenlaisista oppijoista. Erityinen tuki, ohjaus

Lisätiedot

ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ

ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ - Vanhempien ja sisarusten haastattelututkimus Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikka Pro gradu tutkielma

Lisätiedot

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista

AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.

Lisätiedot

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012

Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen

Lisätiedot

PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta

PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta Jenni Isomettä Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Sosiaalialan koulutusohjelma

Lisätiedot

HAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN TUKI 3-5 VUOTIAIDEN LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA

HAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN TUKI 3-5 VUOTIAIDEN LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA HAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN TUKI 3-5 VUOTIAIDEN LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA Lasten päivähoito Oppaita ja työkirjoja 2008:3 1 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus Eveliina Hannonen Leila Ryynänen MIEKKII OLIN VUOROTELLEN TEKEMÄSSÄ, SE OLI HYVÄ KOKEMUS. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuus

Lisätiedot

MITÄ ON ADD? Miten ADD näkyy kotona?

MITÄ ON ADD? Miten ADD näkyy kotona? MITÄ ON ADD? ADHD (Attention Deficit, Hyperactivy Disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskeiset oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat.

Lisätiedot

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA

Lisätiedot

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut

Lisätiedot

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE

OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO TIETOA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUDESTA... 4 MITEN

Lisätiedot

opiskelijan arvioijana

opiskelijan arvioijana Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä

Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen

Lisätiedot

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN

Lisätiedot

Kuntoutus on määritelty ihmisen tai ihmisten

Kuntoutus on määritelty ihmisen tai ihmisten Kehitysvammaisuus Matti Koivikko ja Ilona Autti-Rämö Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus? Kehitysvammaisen tasavertainen mukautuminen yhteiskuntaan edellyttää niiden tekijöiden tunnistamista, jotka

Lisätiedot

ASPERGER-HENKILÖIDEN MÄÄRÄ JA ASIAK- KUUS UUDENMAAN KUNTIEN NÄKÖKULMASTA

ASPERGER-HENKILÖIDEN MÄÄRÄ JA ASIAK- KUUS UUDENMAAN KUNTIEN NÄKÖKULMASTA ASPERGER-HENKILÖIDEN MÄÄRÄ JA ASIAK- KUUS UUDENMAAN KUNTIEN NÄKÖKULMASTA Johanna Sinkkonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi

Lisätiedot

opiskelijan ohjaajana

opiskelijan ohjaajana Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO

OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston

Lisätiedot

Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö

Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö 1 Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Suosituksen laatijat: Kuikka Pekka, PsL, neuropsykologi, Paajanen Teemu, PsM, psykologi, Kivekäs Teija, LT, psykiatrian dosentti, Vuokko

Lisätiedot

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas

Löydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.

Lisätiedot

IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana

IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana Poutala, Pirjo 2012 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana

Lisätiedot

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ

ŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ

Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujan arjessa oppimisesta Katja Pihlaja Pro gradu tutkielma Kasvatustieteiden laitos/ erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän

Lisätiedot

Oma kieli kullan kallis

Oma kieli kullan kallis Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7

Lisätiedot

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön

Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...

Lisätiedot

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön

Lisätiedot

Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta?

Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta yhteisessä psykomotoriikkaryhmässä Hyvinvointi- ja toimintakyky, Psykomotoriikka erikoistumisopinnot

Lisätiedot