KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI?
|
|
- Jaana Manninen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KUN HAHMOTTAMINEN JA KESKITTYMINEN ON VAIKEAA JA KÄYTÖS HÄIRIÖKSI, MIKÄ AVUKSI? Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy
2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Vernissakatu 8 A VANTAA Henkilökunta: 13 psykologia/neuropsykologia Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus Konsultaatio Työnohjaus
3 MITÄ HYVÄ KOULUOPPIMINEN EDELLYTTÄÄ OPPILAALTA? Mukaillen Meltzer, 1996 Vahva emotionaalinen perusta Opiskelumotivaatio Positiivinen käsitys itsestä oppijana Psyykkinen energia Työskentelytaidot (mm.) Itsenäisen työskentelyn taidot Ryhmätyötaidot Vuorovaikutustaidot Auktoriteettien hyväksyminen Kognitiiviset taidot (mm.) Kielelliset taidot Näönvaraiset taidot Ongelmanratkaisukyky Tarkkaavaisuus Oppimisstrategiat Tehokas oppiminen
4 MITKÄ TEKIJÄT YMPÄRISTÖSSÄ VAIKUTTAVAT OPPIMISEEN? Reynolds, 1997 Koulu Luokka Koti johtajuus yhteiset arvot ja tavoitteet järjestys ja myönteisyys opetuksen taso opetukseen käytetty aika henkilökunnan yhteistyö oppimisen seuranta opetuksen painotukset opetusmateriaalin ja henkilökunnan riittävyys opetuksen suunnittelu opetuksen laatu vuorovaikutus oppimiseen ja opetukseen käytetty aika struktuuri luokan ja materiaalin hallinta odotukset palaute ja arviointi työtilan toimivuus osallistuminen ja kiinnostus kotitehtäviin sitoutuminen johdonmukaisuus oppimista tukeva ympäristö seuranta sensitiivisyys ja tuki
5 YKSILÖLLINEN TAPA KÄSITELLÄ TIETOA Meillä kaikilla on oma persoonallinen tapamme käsitellä tietoa Tämä perustuu aivojen toiminnan yksilöllisyyteen ja kokemusten ja opittujen asioiden ainutkertaiseen kokonaisuuteen Normaalitilanteissa nämä erot eivät tuota vaikeutta selviytymiseen Oppimisvaikeuksisissa on usein kyse siitä, että erot saman lapsen kyvyissä käsitellä erilaista tietoa ovat huomattavan suuret 8. luokkalaisen matin kielelliset taidot olivat ikätasoiset, mutta hahmottamisen taidot vastasivat 7- vuotiaan taitoja Näissä tilanteissa vaikeuksia on usein havaittavissa niin oppimisessa kuin arkiselviytymisessäkin
6 MITÄ OVAT OPPIMISVAIKEUDET? Frith, 2001 Biologinen taso Rakenteellinen poikkeama Ei vielä välttämättä aina todennettavissa Ympäristö Kognitiivinen taso Kognitiiviset heikkoudet Näkyy tutkimuksissa (psykologi jne.) Toiminnan ja käyttäytymisen taso Poikkeava taitojen oppiminen Näkyy koululuokassa
7 Määrittely OPPIMISVAIKEUDET Kognitiivisten heikkouksien taustalla aivotoimintojen poikkeava järjestäytyneisyys eli rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeavuus Keskeisimmät syyt: perimä ja varhaiset aivojen kehitykseen vaikuttavat tekijät Esiintyvyys 10-20% Yleisimpiä Lukihäiriöt Kielelliset erityisvaikeudet Hahmottamisen vaikeudet Matematiikan oppimisvaikeudet
8 YMMÄRRÄMMEKÖ NÄKEMÄÄMME Visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet
9 HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MIHIN KATSOMME
10 HAHMOTTAMINEN PERUSTUU SIIHEN, MITÄ TIEDÄMME
11 AIVOMME TIETÄVÄT PALJON ENEMMÄN KUIN SILMÄMME
12 HAHMOTUSVAIKEUDET Yleisimmät kehitykselliset ongelmat: Visuaalisen tarkkavaisuuden häiriöt Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt Visuomotoriset häiriöt Non-verbal learning disabilities (NLD) Yleisimmät hankitut ongelmat: Visuaalisen attention ongelmat: neglect Visuaalisen tunnistamisen häiriöt: agnosia Visuospatiaalisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen häiriöt
13 HAHMOTUSVAIKEUKSIEN ETIOLOGIA Kehitykselliset häiriöt Epäedulliset geeniyhdistelmät Hankitut häiriöt Raskauden, synnytyksen tai varhaiskehityksen vauriot: CP-vamma FASD Aivoverenkiertohäiriöt Aivokasvaimet Keskushermoston tulehdukselliset tilat Dementoivat sairaudet Sekundaariset häiriöt Sädehoito
14 KEHITYKSELLISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Esiintyvyys vähintään 20% kaikista oppimisen vaikeuksista Cornoldin ja muiden tutkimus Italiassa (2003) Opettajien täyttämä seulonta-arviointilomake 3-6.luokkalaisia, vuotiaita, n=4026 Selviä visuospatiaalisia ongelmia oli 3.8 %:lla Riitta Valtosen tutkimus (2004) neuvolassa Seulontatutkimus (Lene), 4-6-vuotiaita, n=434 4-vuotiaana motoriikka-visuaalinen hahmottaminenongelmaryhmään määriteltyjä lapsia oli 3.5 %; kysymyksessä lievä viive Selkeään vaikeuteen liittyi ongelmia myös muilla kehityksen osaalueilla
15 HAHMOTUSVAIKEUKSIEN Kouluoppiminen Taitoaineet Matematiikka Vaativat reaaliaineet Taulutyöskentely Vihkotyöskentely Kellon hallinta ja ajan arviointi Suunnistaminen ja reittien oppiminen Liikenteessä liikkuminen Sosiaaliset suhteet Itsearviointi ILMENEMINEN
16 VISUAALINEN TARKKAVAISUUS Häiriöt ilmenevät esim.: Huolimattomuusvirheinä Johtuvat vaikeuksista huomioida visuaalisia ärsykkeitä Etsimisen ja löytämisen vaikeuksina Johtuvat vaikeuksista erottaa oleellisia visuaalisia ärsykkeitä Vaikeutena seurata opetusta taululta Johtuvat vaikeuksista visuaalisen tarkkavaisuuden kohteen vaihtamisena
17 VISUOSPATIAALINEN JA VISUOKONSTRUKTIONAALINEN HAHMOTTAMINEN Häiriöt ilmenevät esim.: Eksymistaipumuksena Johtuvat suuntien ja oikea-vasen erottelun vaikeuksista Vaikeuksina taitoaineissa Johtuvat kädentaitojen ja mm. mittojen hallinnan vaikeuksista Vaikeuksina kellon oppimisessa Johtuvat suuntien erottamisen vaikeuksista Vaikeuksina matematiikassa Johtuvat mm. lukumääräkäsitteen, lukujonokäsitteen, laskusuunnan ja avaruudellisten objektien hallinnan vaikeuksista
18 TARKKAAVAISUUS JA OMAN TOIMINNAN OHJAUS Tahdonalaisen työskentelyn tärkeimmät työkalut
19 TARKKAAVAISUUDEN OSAT
20 TOIMINNANOHJAUS MÄÄRITTELY
21 TOIMINNANOHJAUS VAIKEUKSIEN ILMENEMINEN
22 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT Yleisin neuropsykiatrinen häiriö Esiintyvyys Suomessa n. 3-5 % Oireita jopa 10 prosentilla Tarkkaavaisuushäiriödiagnoosi Keskittymisen vaikeudet lapselle tyypillisiä, pitkään jatkuneita Haittaavat arkea vähintään kahdella elämän alueella (esim. koti/päiväkoti/koulu) Oireet alkavat ennen 7 ikävuotta Tarkkaavaisuushäiriön yhteydessä usein muita kognitiivisia vaikeuksia, usein oppimisvaikeuksia Psyykkiset ja sosiaaliset, primaarit ja sekundaariset, ongelmat tavallisia
23 MISTÄ VAIKEUDET JOHTUVAT? Perinnöllisyys keskeinen tekijä oireiden synnyssä Neurologinen tausta Aivojen etuosat ja päälaenlohko Poikkeavuus välittäjäaineiden toiminnassa Aivojen aliaktivaatio Ympäristön merkitys perimän ohella erittäin keskeinen Toiminnanohjauksen behavioraalinen luonne
24 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖN TYYPIT Tarkkaavaisuushäiriöiden alatyypit ADHD: tarkkaavaisuuden häiriö + yliaktiivisuus / impulsiivisuus ADD: tarkkaamattomuus pääasiallinen oire Molempia yhdistää vaikeus ohjata omaa toimintaa: Kyky suunnitella, ohjata, seurata, korjata ja arvioida omaa toimintaa tilanteen vaatimusten mukaisesti
25 TARKKAVAISUUSHÄIRIÖ ERI IKÄKAUSINA Vauva- ja pikkulapsi-ikä ärtyisyys, levottomuus, syömisongelmat, unihäiriöt, passiivisuus eli ns. helppo lapsi Leikki-ikä keskittymättömyys, impulsiivisuus, motorinen levottomuus, kieltojen ja rajoitusten hyväksymisen vaikeus, tapaturma-alttius Kouluikä oppimisvaikeudet, suoriutumisen vaihtelu, alisuoriutuminen, muistivaikeudet, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa Nuoruus- ja aikuisikä heikentynyt sosiaalinen selviytyminen, psyykkiset vaikeudet, syrjäytymisen uhka, riski päihderiippuvuuteen
26 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT Esiintyvät myös erillään tarkkavaisuushäiriöstä Esiintyvyydestä ei tarkkoja tietoja Usein muiden oppimisvaikeuksien yhteydessä Vaikeuttavat erityisesti itsenäistä toimintaa Itsenäinen vs. ohjattu toimintakyky Ilmiasu riippuu siitä, mitkä toiminnanohjauksen prosessit ovat häiriintyneet Arkkityypit: suunnittelematon ja juuttuva Vaikutukset usein näkyvämpiä vanhemmalla iällä, jolloin vaatimukset itsenäiseen työskentelyyn suurempia
27 TARKKAAVAISUUDEN JA TOIMINNANOHJAUKSEN KEHITYS 6-7 v. inhibitio/impulssien ehkäisy 10 v. tarkkaavaisuuden kohdentaminen, kohteen joustava vaihtaminen 12 v. kielellinen ja näönvarainen sujuvuus (fluenssi), monimutkainen suunnittelu, toiminnan ajallinen organisointi
28 TARKKAAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN Oppimisen kannalta merkittävä ongelma Tarkkaavaisuuden häiriöt voivat vaikeuttaa muiden tiedonkäsittelytaitojen perusvalmiuksien kartuttamista Motivaation merkitys Keskittyminen erittäin tilannesidonnaista Itsetunto ja minäkuva Käyttäytymisensä vuoksi tarkkaavaisuushäiriöiset lapset saavat usein paljon kielteistä palautetta, mutta tarvitsevat erityisesti myönteistä palautetta
29 TARKKAVAISUUSHÄIRIÖT JA OPPIMINEN ALALUOKAT YLÄLUOKAT Ulospäin näkyvä yliaktiivisuus, impulsiivisuus Tarkkaamattomuus Toiminnanohjauksen vaikeudet Sisäinen levottomuus
30 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen vaikeudet hankaloittavat: Oppimista Vaikuttavat oppimiseen erityisesti tilanteissa, joissa lapselta edellytetään omatoimista opiskelua tai oppimista Opitun soveltamista Opitun siirtäminen osaksi omaa toimintaa tai tilanteesta toiseen on vaikeaa Opitun ilmaisemista Myös hankitun osaamisen ilmaiseminen voi jäädä puutteelliseksi, jos vastauksen mielestähaku ja tuotto on jäsentymätöntä Laajat ja tietoa yhdistelevät koevastaukset vaikeita
31 TOIMINNANOHJAUKSEN HÄIRIÖT JA OPPIMINEN Toiminnanohjauksen häiriöt voivat haitata mitä tahansa oppimista Useimmin vaikutukset näkyvät tilanteissa ja esim. kouluaineissa, joissa edellytetään runsaasti strategista toimintaa ja tarkkaa suunnittelua Matematiikka (esim. sanalliset ja muut soveltavat tehtävät) Kielten opiskelu Vaativat reaaliaineet (esim. historia, fysiikka) Taitoaineet (esim. kotitalous) Toiminnanohjauksen häiriöt tuottavat usein ns. arjen hallinnan vaikeuksia
32 MITEN AUTTAA? Tukitoimet on hyvä aloittaa heti, kun niitä tarvitaan Opettaja on tärkein tukitoimien toteuttaja koulussa Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset Vanhemmat Opettajat, avustaja, oppilashuolto Mahdolliset muut tahot (hoitavat/tutkivat) Mahdollinen lääkehoito, kuntoutus Tarkkavaisuushäiriöissä paras hoitotulos saavutetaan yhdistämällä lääkehoito ja psykososiaalinen tuki
33 MOTORISEN LEVOTTOMUUDEN VÄHENTÄMINEN Tarkkaavaisuushäiriöiset lapset tarvitsevat muita lapsia enemmän motorista toimintaa pystyäkseen työskentelemään tehokkaasti Tavoitteena kanavoida motorinen levottomuus uudella, luokkaa vähemmän häiritsevällä tavalla: Luvallinen liikkuminen Luvallinen näprääminen (sinitarra, huonosti pomppiva pallo tmv.) Pienten tehtävien hoitaminen tehtävien välillä (esim. taulun pyyhkiminen) Riittävän tukevan tuolin valinta Tasapaino-/aktiivityyny tuolille
34 IMPULSSIEN HALLINNAN PARANTAMINEN Jätä häiritsevä käyttäytyminen huomiotta, tarjoa tilalle mahdollisuus muuhun Vähennä lapsen odotusaikaa, konkretisoi ajan kulua Valmista lasta etukäteen tuleviin tapahtumiin Keskustele seuraamuksista Anna välitöntä ja konkreettista palautetta Hyödynnä palkkiojärjestelmiä Tue sääntöjen noudattamista: Säännöt selkeästi sanoin ja kuvin Pysäytysmerkkien hyödyntäminen Ota käyttöön: Toimi Älä toimi kortit
35 TARKKAAVAISUUDEN SUUNTAAMISEN PARANTAMINEN Lapsen nimen käyttö Visuaalisten merkkien käyttö Ohjeen toistaminen Taktiilinen tuki Katsekontakti
36 TARKKAVAISUUDEN YLLÄPITÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän päivärytmin noudattaminen Tapahtumien ennakointi Päivän ja tehtävien jäsentäminen kuvin tai kirjallisesti Ajankulun konkretisoiminen (esim. kello) Istumapaikan miettiminen (esim. eturivi, sermi) Ylimääräisten ärsykkeiden karsiminen ympäristöstä, omasta toiminnasta, tehtäväkirjoista Lapsen tarkkaavaisuuden keston huomioiminen: sopivasti taukoja, sopivan pituiset työrupeamat
37 TARKKAVAISUUDEN JAKAMISEN JA SIIRTÄMISEN PARANTAMINEN Selkeän ja samana toistuvan päivärytmin ylläpitäminen Siirtymien ennakointi mm. keskusteluin / kuvin Riittävän ajan ja ohjauksen tarjoaminen siirtymien tueksi Yhden asian tekeminen kerrallaan Työskentelyn jäsentäminen esim. listojen tai havainnollistavien toimintaohjeiden avulla
38 TOIMINNANOHJAUS ALOITTEELLISUUS Lisää henkilökohtaista ohjausta ja/tai mallinnusta tehtävien aloitusvaiheessa Konkretisoi tehtävän osavaiheet Tee selkeä sopimus siitä, mitä pitää tehdä ja mihin mennessä Havainnollista sopimus konkreettisin keinoin Käytä selkeitä, toistuvia toimintatapoja Valitse sopiva tehtävien vaikeusaste ja järjestys Helposta vaikeampaan
39 Visuaaliset tuet TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS kuvat tai symbolit työskentelyvaiheille Mikä on tehtäväni? Miten sen voi tehdä? Toiminko suunnitelman mukaan? Miten meni? aluksi yksinkertaiset sisällöt sovelletaan eri tehtävissä Puhe ohjauksen tukena Kerro-tee! Tee-kerro!
40 TOIMINNANOHJAUS TOTEUTUS Puhe ohjauksen tukena Ongelmanratkaisupuhe (Think aloud) Malli Aikuinen tekee ja puhuu Lapsi vain katsoo/matkii Lapsi ohjaa Kertoo aikuiselle mitä pitää tehdä Ohjattu Aikuinen kyselee, lapsi kertoo ja toimii Itsenäinen Lapsi etenee itsenäisesti, puhuu ääneen
41 TOIMINNANOHJAUS ARVIOINTI Opeta lasta tarkistamaan työnsä, löytämään virheensä ja pohtimaan, mistä syystä ne syntyivät Virhebongari tms. Kiinnitä huomiota yhteen asiaan kerrallaan Arvioi tavoitteiden toteutumista riittävän tiheästi Käytä arvioinnin apuna ulkoisia keinoja, esim. rastitukset, hymynaamat, värit
42 KIITOS PALJON TARKKAVAISUUDESTANNE! Heräsikö tiedonjano! Lisää tietoa mm: Lapsellani on oppimisvaikeuksia Edita, 2009 Heli Numminen ja Laura Sokka
LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET
LASTEN NEUROKOGNITIIVISET HÄIRIÖT JA OPPIMISVAIKEUDET Niilo Mäki Instituutti Jyväskylä Isot aivot Otsalohko Päälaenlohko Takaraivolohko Ohimolohko Pikkuaivot Liitemateriaalia Niilo Mäki Instituutin oppimisvaikeuksia
LisätiedotErilainen oppija lukiossa. Erityisopettaja Irma Kärkkäinen
Erilainen oppija lukiossa Erityisopettaja Irma Kärkkäinen Erilainen vai monenlainen? Kaikki ovat erilaisia oppijoita erityisine tarpeineen. Puhutaankin jo monenlaisista oppijoista. Erityinen tuki, ohjaus
LisätiedotADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ
ADHD-LAPSEN SISARUSTEN ASEMA PERHEESSÄ - Vanhempien ja sisarusten haastattelututkimus Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikka Pro gradu tutkielma
LisätiedotAUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista
AUTISMI Mitä se on? Tietoa autismista LUKIJALLE Olemme kolme sairaanhoitajaopiskelijaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä. Valmistumme joulukuussa 2009 hoitotyön koulutusohjelmasta.
LisätiedotPorvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012
Porvoon suomenkielisen koulutustoimen opetussuunnitelma yleinen osa 1.8.2012 Sisältö 1. Johdanto... 5 1.1 Visio: Porvoolaisen lapsen oppiminen etenee turvallista ja yhtenäistä oppimispolkua... 5 1.2. Lapsen
LisätiedotPARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta
PARASTA OLI, ETTÄ TYÖNTEKIJÄ VAIVAUTUI TULEMAAN MEILLE ASTI, MONTA KERTAA. Kokemuksia ratkaisukeskeisestä neuropsykiatrisesta valmennuksesta Jenni Isomettä Opinnäytetyö Joulukuu 2012 Sosiaalialan koulutusohjelma
LisätiedotHAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN TUKI 3-5 VUOTIAIDEN LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA
HAVAINNOINTI JA PEDAGOGINEN TUKI 3-5 VUOTIAIDEN LASTEN VARHAISKASVATUKSESSA Lasten päivähoito Oppaita ja työkirjoja 2008:3 1 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET CITY OF HELSINKI
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus
POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysalan keskus Eveliina Hannonen Leila Ryynänen MIEKKII OLIN VUOROTELLEN TEKEMÄSSÄ, SE OLI HYVÄ KOKEMUS. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten osallisuus
LisätiedotMITÄ ON ADD? Miten ADD näkyy kotona?
MITÄ ON ADD? ADHD (Attention Deficit, Hyperactivy Disorder) tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä, jonka keskeiset oireet ovat yliaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaavuuden säätelyn ongelmat.
Lisätiedot1. Suomi toisena kielenä (S2) opetus varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
Kuvaa käytetty Heli Pukin luvalla SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNITELMA LAPPEENRANNAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESIOPET TUKSESSA SEKÄ ESIOPETUKSESSA ANNETTAVASSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVASSA OPETUKSESSA
LisätiedotKeravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa
Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma 2004 (Koulutuslautakunta 23.3. 2004 / 29) Keravan perusopetussuunnitelma 2011 Muuttuneet ja täydennetyt luvut
LisätiedotOPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE
OPAS LUKIVAIKEUDESTA LASTEN VANHEMMILLE Elina Järviluoma - Mika Paananen - Suvi Kaila Marketta Mäntylä - Sira Määttä - Tuija Aro SISÄLLYSLUETTELO TIETOA LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN VAIKEUDESTA... 4 MITEN
Lisätiedotopiskelijan arvioijana
Työpaikkaohjaaja opiskelijan arvioijana Heljä Hätönen www.ohjaan.fi Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61, muut. 712/96) ja valokuvalain (495/6, muut. 446/95) mukaisesti kielletty lukuun
LisätiedotMitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä
Mitä tehdä, kun lapsella on haastavaa käyttäytymistä Syitä, haastavan tilanteen purkaminen ja muuttaminen Neuropsykologian erikoispsykologi, PsL, asiantuntijapalvelun päällikkö Eteva ky Haastavan käyttäytymisen
LisätiedotOPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA OPPIMISEN, KOULUNKÄYNNIN TUEN JA OPPILASHUOLLON KÄSIKIRJA ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Naantalin kaupunki Naantali 2013 NAANTALIN
LisätiedotKuntoutus on määritelty ihmisen tai ihmisten
Kehitysvammaisuus Matti Koivikko ja Ilona Autti-Rämö Mitä on kehitysvammaisen hyvä kuntoutus? Kehitysvammaisen tasavertainen mukautuminen yhteiskuntaan edellyttää niiden tekijöiden tunnistamista, jotka
LisätiedotASPERGER-HENKILÖIDEN MÄÄRÄ JA ASIAK- KUUS UUDENMAAN KUNTIEN NÄKÖKULMASTA
ASPERGER-HENKILÖIDEN MÄÄRÄ JA ASIAK- KUUS UUDENMAAN KUNTIEN NÄKÖKULMASTA Johanna Sinkkonen Opinnäytetyö, syksy 2008 Diakonia ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Järvenpää Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi
Lisätiedotopiskelijan ohjaajana
Työpaikkaohjaaja opiskelijan ohjaajana Frisk, T. (toim.) www.ohjaan.fi Tämänteoksenkopioiminenontekijänoikeuslain (404/61, muutt. 712/96) ja valokuvalain (495/61, muutt. 446/96) mukaisesti kielletty lukuun
LisätiedotOPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO
OPETUSSUUNNITELMA 2013 KOLMIVAIHEINEN KULJETTAJAOPETUS B-LUOKAN AJO-OIKEUTTA VARTEN JOHDANTO Tämä opetussuunnitelma perustuu Ajoneuvohallintokeskuksen ja Autokoululiiton tilaamaan tutkimukseen Turun yliopiston
LisätiedotTyöikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö
1 Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Suosituksen laatijat: Kuikka Pekka, PsL, neuropsykologi, Paajanen Teemu, PsM, psykologi, Kivekäs Teija, LT, psykiatrian dosentti, Vuokko
LisätiedotLöydä oma tarinasi -ryhmämalli. Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille. Ryhmänohjaajan opas
Löydä oma tarinasi -ryhmämalli Ammatillisesti ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille Ryhmänohjaajan opas Suomen Mielenterveysseura Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö.
LisätiedotIT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana
IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana Poutala, Pirjo 2012 Tikkurila Laurea-ammattikorkeakoulu Tikkurila IT S NEVER TOO LATE Oppimisen haasteet huomioon vankeustuomion aikana
Lisätiedotŝƚŝ ŽŶŬƐ ƚžŝ ŶLJƚ ƐĞ ŵăɛğŷŷƶɛ D/ d ͲŬƵŶƚŽƵƚƵƐ ƉĞƌŚĞĞů Ğ Ɛŝů ŽŝŶ ŬƵŶ ǀĂŶŚĞŵƉŝ ƐĂŝƌĂƐƚĂĂ Päivi ĂůƚŽŶĞŶ ƚžŝŵ
Päivi MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUSSÄÄTIÖ Äiti, onks toi nyt se masennus? MIETE-kuntoutus perheelle, silloin kun vanhempi sairastaa Päivi Aaltonen (toim.) Mannerheimin Lastensuojeluliiton
LisätiedotJoka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ
Joka päivä ittesä kuntouttaminen on kova työ Etnografinen tutkimus mielenterveyskuntoutujan arjessa oppimisesta Katja Pihlaja Pro gradu tutkielma Kasvatustieteiden laitos/ erityispedagogiikan yksikkö Jyväskylän
LisätiedotOma kieli kullan kallis
Oma kieli kullan kallis Opas oman äidinkielen opetukseen Sirkku Latomaa (toim.) Opetushallitus ja tekijät Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN 978-952-13-3234-0 (nid.) ISBN 978-952-13-3235-7
LisätiedotMukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi. virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön
Mukautetut tavoitteet, opetus ja arviointi virikeaineistoa oppilaitosten käyttöön 2 (32) Sisältö: 1 Johdanto... 3 2 Erityistä tukea tarvitsevien opetus... 5 2.1 Opinto-ohjaus... 5 2.2 Erityisjärjestelyt...
LisätiedotOPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ
OPS osa 2 6. OPISKELUN YLEINEN TUKI 6.1. KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta koulu-yhteisön
LisätiedotTämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta?
Tämä oli kiva kerho! Milloin on seuraava kerta? Kokemuksia leikki-ikäisten ja ikäihmisten välisestä vuorovaikutuksesta yhteisessä psykomotoriikkaryhmässä Hyvinvointi- ja toimintakyky, Psykomotoriikka erikoistumisopinnot
Lisätiedot