JA SEN HÄIRIÖT. Heli Isomäki.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JA SEN HÄIRIÖT. Heli Isomäki."

Transkriptio

1 LASTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIÖT Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy

2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Helsinki Lahti Henkilökunta: 15 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus t Puheterapiapalvelut Erityisopetus Vanhempainkuntoutus Työnohjaus Asiantuntijablogi

3 LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Liity Luduksen nettisivuilla Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu Oppiblogi on maksuton!

4 SOSIAALINEN KOMPETENSSI SOSIOKOGNITIIVISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS SOSIAALINEN KOMPETENSSI

5 SOSIAALINEN KOMPETENSSI Lasten sosiaalisen kompetenssin avaimena ovat tunteiden ilmaisuun ja itsesäätelyyn liittyvät taidot Erityisesti varhaiskasvatusiässä lasten arkea on neuvotteleminen osallisuudesta, suhteista ja leikkitilojen rajoista sekä yhteenkuuluvuuden etsiminen ja ilmaiseminen erilaisilla kielellisillä ja yhteistoiminnan tavoilla, ennen kaikkea leikkimällä

6 ALLE KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Vastavuoroisen leikin kehittyminen Edellytyksenä: Läheisyyteen kutsuvien tunteiden ilmaisu Kyky yyja halu jakamiseen Sovittujen sääntöjen noudattaminen Toisen leikin huomiointi Vastavuoroiseen leikkiin osallistuminen

7 KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Tavoitteena toimiva sosiaalinen vuorovaikutus Edellytyksenä: Vastavuoroinen leikki Yhteistoiminnallinen asenne Aggressiivisten ilmaisujen vähäisyys

8 ITSESÄÄTELY

9 ITSESÄÄTELYN MERKITYS Itsesäätelystä tä puhutaan mm. silloin, i kun syntyy kyky k noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Itsesäätelyn merkitys selviytymistä ennustavana tekijänä on laaja, mm.: Erittäin tärkeä sosiaalisten taitojen perusta Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin ja siitä erillään koulusuoriutumista

10 NEURAALINEN KEHITYS Vauva ei kykene psyykkiseen itsesäätelyyn Äidin kasvot, tuoksu, kosketus k aivorungon dopaminergisten hermosyiden aktivaatio ja endogeenisten opiaattien eritys vauvalla rauhoittuminen 1-vuoden herkkyyskausi aivoille kk nopean kasvun aika - yhteyksien valikoituminen Kypsymisprosessi on ympäristölähtöistä - kokemusta k odottava (esim. näköaivokuoren kehitys) - kokemuksesta riippuva (virikkeellinen ympäristö)

11 NEURAALISEN KEHITYKSEN REUNAEHDOT Kortikaalisten itsesäätelytoimintojen kehittyminen edellyttää riittävän turvallista ihmissuhdetta Mikä tahansa tekijä (traumaattinen stressi jne.), joka muuttaa tätä suhdetta näkyy erilaisina emotionaalisen säätelyn ongelmina sekä käyttäytymisvaikeuksina ja perustuu aivojen toiminnallisiin muutoksiin Varhainen hoivaaja vauva suhde on suojaava biokäyttäytymisjärjestelmä (Glaser, 2000)

12 SOSIOKOGNITIIVISET JA SOSIAALISET TAIDOT

13 SOSIAALISEN TIEDONKÄSITTELYN VAIHEET 1. Tilanteeseen orientoituminen ulkoisten ja sisäisten vihjeiden avulla 2. Sosiaalisen kontekstin arviointi, tilannetulkinta 3. Yhden tai useamman tavoitteen asettelu 4. Vaihtoehtoisten toimintastrategioiden muodostaminen tai haku muistista 5. Tilanteeseen sopivan toiminnan valinta

14 SOSIAALINEN TIEDONKÄSITTELY Sosiaaliset tilanteet pitävät sisällään paljon niin kielellistä kuin ei kielellistä informaatiota ja edellyttävät tämän ohella runsaasti kykyä tavoitteiden asettamiseen, vaihtoehtojen valintaan ja ympäristöstä saadun palautteen käsittämiseen i ja käsittelyyn Monet tiedonkäsittelyvaikeudet voivat heikentää näitä osataitoja vaikuttaen täten sosiaaliseen kompetenssiin

15 SOSIAALINEN ÄLYKKYYS Kaukiainen (1999, 2003) Huomaa helposti,,jos joku valehtelee Tulee halutessaan toimeen ihmisten kanssa Sopeutuu hyvin uusiin ihmisiin ja uusiin tilanteisiin Kykenee saamaan asiansa läpi Pystyy arvaamaan, miltä toisesta tuntuu, vaikkei toinen näyttäisikään sitä On tietoinen toisen heikoista kohdista Tietää, miten toiset saa nauramaan Pystyy yllyttämään muita tekemään vaikka mitä Osaa halutessaan käyttää hyväksi toisten hyväuskoisuutta Saa halutessaan toiset puolelleen

16 KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS

17 KIINTYMYSSUHDE Turvallinen kiintymyssuhde y Turvaton kiintymyssuhde hajanainen kiintymyssuhde ristiriitainen kiintymyssuhde välttelevä kiintymyssuhde

18 KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa (yleensä äidin) välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa äitiin tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön Kun lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, vauva oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten hän aikuisena luottaa muihin ihmisiin

19 SOSIAALISET VAIKEUDET? MISTÄ PULMAT SOSIAALISESSA TOIMINNASSA VOIVAT JOHTUA?

20 SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI

21 MITEN VAIKEUDEN VOI TUNNISTAA KÄYTÄNNÖSSÄ? Vaikeudet ottaa kontaktia adekvaatilla tavalla toisiin lapsiin, lapsi voi viihtyä paljon yksikseen tai aikuisten kanssa Vaikeudet pysyä leikeissä ja toiminnoissa mukana Toistuvat konfliktitilanteet erityisesti ikätovereiden kanssa Kommunikaatiokyvyn puutteet Sosiaalisten koodien tulkinnan vaikeudet: ilmeet, eleet äänenpainot vaikeita tulkita, kirjaimellisuus Eläytymiskyvyn puutteet t Tunteiden hallinnan puutteet

22 AUTISMISPEKTRIN HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET ENSISIJAISINA HÄIRIÖINÄ

23 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Keskeisiä piirteitä 1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen laadulliset poikkeavuudet 2. Kommunikaation laadulliset poikkeavuudet 3. Stereotypiat, rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat Diagnostiset kriteerit muuttumassa DSM V 5/2013 ICD 11 v.2015

24 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET (NLD) SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA

25 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Johtavat usein suurempiin sosiaalisiin vaikeuksiin nimenomaan vertaisryhmässä Non verbaalin kommunikaation ymmärtämisen vaikeudet Voivat olla pohjana suurille ymmärtämisvaikeuksille sosiaalisissa tilanteissa sosiaalisten tilanteiden lukemisen vaikeudet Ilmeet ja eleet, emootiot jne. Voivat johtaa hyvinkin taitamattomaan sosiaaliseen käyttäytymiseen

26 KIELELLISET HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA

27 KIELELLISET HÄIRIÖT Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky yyei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista Ero näönvaraisten taitojen ja kielen tuoton ja/tai ymmärtämisen välillä on oltava selvä Alaryhmiä: Puheen tuottoon painottuva Puheen ymmärtämiseen ätä painottuva Pragmaattiset vaikeudet

28 KIELELLISET HÄIRIÖT Vaikeuksia usein sekä aikuissuhteissa että vertaissuhteissa Tuottamisen vaikeudet Omien ajatusten esillesaaminen voi olla työlästä vetäytyminen Ymmärtämisen vaikeudet Ymmärtämisen vaikeudet altistavat jopa aggressiivisuudelle Pragmaattiset vaikeudet Tuottavat pääsääntöisesti juuri sosiaalisia vaikeuksia, koska kielen käsitteiden id merkitys on usein eri kuin toisilla ill puhumme eri kieltä

29 TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT SOSIAALISET HÄIRIÖT SEKUNDAARISINA ONGELMINA

30 ADHD JA SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN Impulsiivisuus, äkkipikaisuus Sosiaalinen sopeutuminen vaikeaa jo pienenä Häiriöalttius, häiritseminen Vaikeudet kaverisuhteissa Suunnitelmattomuus, epäjärjestelmällisyys Sopimuksista kiinnipitäminen vaikeaa Aggressiivisuus Epäsosiaalisuus Tunne elämän ongelmat

31 KÄYTÖSHÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET INTENTIONAALISINA HÄIRIÖINÄ

32 KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Lisääntynyt viime vuosina vuotiaista lapsista 4 12% Nuoruusikäisistä pojista 10 13% Nuoruusikäisistä tytöistä 4 6% Varttuneilla lapsilla käytöshäiriöt ovat tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä Pojilla viisi kertaa tyttöjä yleisempiä

33 KÄYTÖSHÄIRIÖN ULOTTUVUDET SUORA/TUHOAVA aggressio SUORA/EI-TUHOAVA uhmakkuus EPÄSUORA/TUHOAVA omaisuusrikokset ik k EPÄSUORA/EI-TUHOAVA alaikäisyyteen liittyvät rikokset

34 MITEN TUKEA SOSIAALISIA TAITOJA

35 OLEELLISINTA! Ymmärtää, mistä vaikeudet johtuvat Koska: Eri syyt johtavat erilaiseen tuentarpeeseen Ennuste on erilainen Vaikeuksien ilmenemismuodot ovat erilaisia

36 SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI

37 MITEN TUKEA SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITYSTÄ Ympäristöön vaikuttaminen Suora harjoittelu Näiden yhdistäminen

38 AUTISMISPEKTRISSÄ Struktuuri tuo selkeyttä Päiväjärjestys Selkeät säännöt Säännölliset rutiinit Visuaalinen tuki konkretisoi Tapahtumien ennakointi Lapselle tärkeää ymmärtää mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan Tilannekohtainen opetus!

39 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Sosiaalisten taitojen harjoittelu tulisi aloittaa mahdollisimman varhain Lähestymistapoja on useita: BOTTOM UP Suoraan käyttäytymiseen vaikuttaminen TOP DOWN Käyttäytymisen taustalla olevaan kognitioon vaikuttaminen SOSIOEKOLOGINEN LÄHESTYMISTAPA Ympäristöön vaikuttaminen lapsen ohella

40 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Opettamisessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia lii keinoja (mm.): Mallintaminen Roolileikit Psykodraama Keskustelu Itsearviointi t Palkitseminen Huomiotta jättäminen

41 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SUORAAN KÄYTTÄYTYMISEEN Hieman ristiriitaista tutkimusnäyttöä Vetäytyvät lapset hyötyvät aggressiivisia enemmän Mallioppiminen heillä erityisen tehokas TAUSTAKOGNITIOIHIN Usein sosiaalisten kognition paranevat esim. kuvitteellisissa tilanteissa, mutta siirtyminen oikeisiin sosiaalisiin tilanteisiin on vähäistä On havaittu tehokkaaksi, jos yhdistetty suoraan käyttäytymisen harjoitteluun Esim. roolileikit Esim. AC (Anger coping)

42 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SOSIOEKOLOGISET INTERVENTIOT Tavoitteena on vaikuttaa lapsen käyttäytymisen tai kognitioiden sijasta myös ympäristöön Sosiaalinen status pysyvämpi kuin käyttäytyminen Koulukiusaamiseen puuttuminen: Kohti tehokkaita toimintamalleja (Salmivalli, 2003)

43 KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Tunnekäsitteiden id harjoittelu Itseilmaisun harjaannuttaminen YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen kielellisistä vaikeuksista Tunteiden kuvittaminen Ilmeiden, eleiden ja kosketuksen käyttö kommunikaatiossa Kielellisen kommunikaation mukauttaminen

44 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Sanattoman viestinnän ja tunnetilojen arviointikyvyn kehittäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien analysointi Sosiaalisten kuvasarjojen järjestäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien kielellistäminen Sosiaalisten toimintamallien harjoittelu YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen ei kielellisistä vaikeuksista Sosiaalisten tilanteiden ennakointi Ilmeiden ja eleiden kielellinen kuvaus ja selittäminen

45 TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista on ymmärtää, että eri lapset tarvitsevat erilaista reagointia Keskeisimmät tuen keinot ovat: OMA RAUHALLISUUS! Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan Tunnereaktioiden sanoittaminen

46 KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista lli on ymmärtää, ätää että eri lapset tarvitsevat t erilaista i reagointia Käyttäytymisen säätely perustuu vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Keskeisimmät tuen keinot ovat: Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen Rakentava kielteinen palaute Säätelymahdollisuuksien tarjoaminen Itsesäätelystä muistuttaminen

47 KÄYTÖSHÄIRIÖN HOITO Perinteisesti pidetty vaikeahoitoisena Suomessa ohjaudutaan usein lastensuojelun avopalveluiden piiriin Mahdollisia interventioita (mm.): Ennaltaehkäisevät ohjelmat Multisysteeminen terapia Kognitiivis behavioraaliset menetelmät Perhekeskeiset menetelmät Lääkehoito

48 KIITOS!

SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET

SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori LUDUS OY Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori Ludus Oy Tutkimus- ja LUDUS Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI

KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi

Lisätiedot

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET KASVATUS JA OPPIMINEN LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA CHILDREN DO IF THEY CAN LUDUS

ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET KASVATUS JA OPPIMINEN LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA CHILDREN DO IF THEY CAN LUDUS LUDUS ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Vernissakatu 6, 01300 VANTAA Aleksanterinkatu

Lisätiedot

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos 31.1.2013 Sipoo www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku

Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan

Lisätiedot

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen

Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Niilo Mäki Instituutti & Attentio Oy 18.4.2018 ITSESÄÄTELY kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitioita ympäristölle

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot

Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,

Lisätiedot

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen

Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?

Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä

Lisätiedot

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa

Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19

Johdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19 Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus

Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja

Lisätiedot

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä

Lisätiedot

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ

ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla

Leikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi

VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi 5.4.2019 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Vuorovaikutus prosessilaadun ytimessä Esityksen sisältö: Mitä tarkoitetaan prosessilaadulla?

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.

OIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit. OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat

Lisätiedot

TUKITOIMIEN SEURANTA ESIKOULUSSA (Tupu-lomake)

TUKITOIMIEN SEURANTA ESIKOULUSSA (Tupu-lomake) Sivu 1 / 6 TUKITOIMIEN SEURANTA ESIKOULUSSA (Tupu-lomake) Esioppilas Esiopetusryhmä Arvioija (t): Päivämäärä Tukitoimia tai erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitaan, koska Oppimishuolet Käyttäytymishuolet

Lisätiedot

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:

ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi: ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki

Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mielenterveys: Kyky elää mielekästä elämää ja toimia luovana ja tuottavana yhteisön jäsenenä (Sohlman 2004). Rakastaa ja tehdä työtä (Freud).

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön

Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin

Lisätiedot

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika:

Nimi ja syntymäaika: 1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti

Lisätiedot

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot