JA SEN HÄIRIÖT. Heli Isomäki.
|
|
- Kalevi Palo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LASTEN SOSIAALINEN KEHITYS JA SEN HÄIRIÖT Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy
2 NEUROPSYKOLOGIPALVELU LUDUS Helsinki Lahti Henkilökunta: 15 psykologia/neuropsykologia Puheterapeutti Erityisopettaja Palvelut: Neuropsykologiset ja psykologiset tutkimukset Neuropsykologinen kuntoutus Pienten lasten ryhmäkuntoutus t Puheterapiapalvelut Erityisopetus Vanhempainkuntoutus Työnohjaus Asiantuntijablogi
3 LIITY OPPIBLOGIN POSTITUSLISTALLE Liity Luduksen nettisivuilla Saat 2 kertaa kuukaudessa uuden blogitekstin Sinulla on helppo tapa seurata, mitä tärkeää ja uutta oppimisen, kehityksen ja oppimisvaikeuksien saralla tapahtuu Oppiblogi on maksuton!
4 SOSIAALINEN KOMPETENSSI SOSIOKOGNITIIVISET TAIDOT SOSIAALISET TAIDOT ITSESÄÄTELY JA TUNNETAIDOT KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS SOSIAALINEN KOMPETENSSI
5 SOSIAALINEN KOMPETENSSI Lasten sosiaalisen kompetenssin avaimena ovat tunteiden ilmaisuun ja itsesäätelyyn liittyvät taidot Erityisesti varhaiskasvatusiässä lasten arkea on neuvotteleminen osallisuudesta, suhteista ja leikkitilojen rajoista sekä yhteenkuuluvuuden etsiminen ja ilmaiseminen erilaisilla kielellisillä ja yhteistoiminnan tavoilla, ennen kaikkea leikkimällä
6 ALLE KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Vastavuoroisen leikin kehittyminen Edellytyksenä: Läheisyyteen kutsuvien tunteiden ilmaisu Kyky yyja halu jakamiseen Sovittujen sääntöjen noudattaminen Toisen leikin huomiointi Vastavuoroiseen leikkiin osallistuminen
7 KOULUIKÄISEN SOSIAALINEN KEHITYSTEHTÄVÄ Tavoitteena toimiva sosiaalinen vuorovaikutus Edellytyksenä: Vastavuoroinen leikki Yhteistoiminnallinen asenne Aggressiivisten ilmaisujen vähäisyys
8 ITSESÄÄTELY
9 ITSESÄÄTELYN MERKITYS Itsesäätelystä tä puhutaan mm. silloin, i kun syntyy kyky k noudattaa sääntöjä, kontrolloida sisäisiä impulsseja ja siirtää mielihyvää tuonnemmaksi Itsesäätelyn merkitys selviytymistä ennustavana tekijänä on laaja, mm.: Erittäin tärkeä sosiaalisten taitojen perusta Hyvä itsekontrolli ennustaa ÄO:ää paremmin ja siitä erillään koulusuoriutumista
10 NEURAALINEN KEHITYS Vauva ei kykene psyykkiseen itsesäätelyyn Äidin kasvot, tuoksu, kosketus k aivorungon dopaminergisten hermosyiden aktivaatio ja endogeenisten opiaattien eritys vauvalla rauhoittuminen 1-vuoden herkkyyskausi aivoille kk nopean kasvun aika - yhteyksien valikoituminen Kypsymisprosessi on ympäristölähtöistä - kokemusta k odottava (esim. näköaivokuoren kehitys) - kokemuksesta riippuva (virikkeellinen ympäristö)
11 NEURAALISEN KEHITYKSEN REUNAEHDOT Kortikaalisten itsesäätelytoimintojen kehittyminen edellyttää riittävän turvallista ihmissuhdetta Mikä tahansa tekijä (traumaattinen stressi jne.), joka muuttaa tätä suhdetta näkyy erilaisina emotionaalisen säätelyn ongelmina sekä käyttäytymisvaikeuksina ja perustuu aivojen toiminnallisiin muutoksiin Varhainen hoivaaja vauva suhde on suojaava biokäyttäytymisjärjestelmä (Glaser, 2000)
12 SOSIOKOGNITIIVISET JA SOSIAALISET TAIDOT
13 SOSIAALISEN TIEDONKÄSITTELYN VAIHEET 1. Tilanteeseen orientoituminen ulkoisten ja sisäisten vihjeiden avulla 2. Sosiaalisen kontekstin arviointi, tilannetulkinta 3. Yhden tai useamman tavoitteen asettelu 4. Vaihtoehtoisten toimintastrategioiden muodostaminen tai haku muistista 5. Tilanteeseen sopivan toiminnan valinta
14 SOSIAALINEN TIEDONKÄSITTELY Sosiaaliset tilanteet pitävät sisällään paljon niin kielellistä kuin ei kielellistä informaatiota ja edellyttävät tämän ohella runsaasti kykyä tavoitteiden asettamiseen, vaihtoehtojen valintaan ja ympäristöstä saadun palautteen käsittämiseen i ja käsittelyyn Monet tiedonkäsittelyvaikeudet voivat heikentää näitä osataitoja vaikuttaen täten sosiaaliseen kompetenssiin
15 SOSIAALINEN ÄLYKKYYS Kaukiainen (1999, 2003) Huomaa helposti,,jos joku valehtelee Tulee halutessaan toimeen ihmisten kanssa Sopeutuu hyvin uusiin ihmisiin ja uusiin tilanteisiin Kykenee saamaan asiansa läpi Pystyy arvaamaan, miltä toisesta tuntuu, vaikkei toinen näyttäisikään sitä On tietoinen toisen heikoista kohdista Tietää, miten toiset saa nauramaan Pystyy yllyttämään muita tekemään vaikka mitä Osaa halutessaan käyttää hyväksi toisten hyväuskoisuutta Saa halutessaan toiset puolelleen
16 KIINTYMYSSUHTEET JA OSALLISUUS
17 KIINTYMYSSUHDE Turvallinen kiintymyssuhde y Turvaton kiintymyssuhde hajanainen kiintymyssuhde ristiriitainen kiintymyssuhde välttelevä kiintymyssuhde
18 KIINTYMYSSUHDE Kiintymyssuhde on lapsen ja hänen huoltajansa (yleensä äidin) välinen tunnesuhde, joka syntyy lapsen ja aikuisen välisestä vuorovaikutuksesta Lapsi muodostaa ensimmäisen suhteensa äitiin tai muuhun häntä ensisijaisesti hoitavaan henkilöön Kun lapsen tarpeet huomataan ja niihin reagoidaan oikein ja nopeasti, vauva oppii luottamaan aikuiseen ja hänelle syntyy turvallinen olo Lapsuudessa luodut kiintymyssuhteet vaikuttavat merkittävästi lapsen persoonallisuuden kehitykseen, itsetuntoon, minäkuvaan ja siihen, miten hän aikuisena luottaa muihin ihmisiin
19 SOSIAALISET VAIKEUDET? MISTÄ PULMAT SOSIAALISESSA TOIMINNASSA VOIVAT JOHTUA?
20 SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI
21 MITEN VAIKEUDEN VOI TUNNISTAA KÄYTÄNNÖSSÄ? Vaikeudet ottaa kontaktia adekvaatilla tavalla toisiin lapsiin, lapsi voi viihtyä paljon yksikseen tai aikuisten kanssa Vaikeudet pysyä leikeissä ja toiminnoissa mukana Toistuvat konfliktitilanteet erityisesti ikätovereiden kanssa Kommunikaatiokyvyn puutteet Sosiaalisten koodien tulkinnan vaikeudet: ilmeet, eleet äänenpainot vaikeita tulkita, kirjaimellisuus Eläytymiskyvyn puutteet t Tunteiden hallinnan puutteet
22 AUTISMISPEKTRIN HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET ENSISIJAISINA HÄIRIÖINÄ
23 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT Keskeisiä piirteitä 1. Sosiaalisen vuorovaikutuksen laadulliset poikkeavuudet 2. Kommunikaation laadulliset poikkeavuudet 3. Stereotypiat, rajoittuneet, toistavat ja kaavamaiset käyttäytymispiirteet, kiinnostuksen kohteet ja toiminnat Diagnostiset kriteerit muuttumassa DSM V 5/2013 ICD 11 v.2015
24 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET (NLD) SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA
25 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET Johtavat usein suurempiin sosiaalisiin vaikeuksiin nimenomaan vertaisryhmässä Non verbaalin kommunikaation ymmärtämisen vaikeudet Voivat olla pohjana suurille ymmärtämisvaikeuksille sosiaalisissa tilanteissa sosiaalisten tilanteiden lukemisen vaikeudet Ilmeet ja eleet, emootiot jne. Voivat johtaa hyvinkin taitamattomaan sosiaaliseen käyttäytymiseen
26 KIELELLISET HÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET TIEDONKÄSITTELYVAIKEUKSINA
27 KIELELLISET HÄIRIÖT Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky yyei kehity iän mukaisesti, vaikka näönvarainen päättely on ikätasoista Ero näönvaraisten taitojen ja kielen tuoton ja/tai ymmärtämisen välillä on oltava selvä Alaryhmiä: Puheen tuottoon painottuva Puheen ymmärtämiseen ätä painottuva Pragmaattiset vaikeudet
28 KIELELLISET HÄIRIÖT Vaikeuksia usein sekä aikuissuhteissa että vertaissuhteissa Tuottamisen vaikeudet Omien ajatusten esillesaaminen voi olla työlästä vetäytyminen Ymmärtämisen vaikeudet Ymmärtämisen vaikeudet altistavat jopa aggressiivisuudelle Pragmaattiset vaikeudet Tuottavat pääsääntöisesti juuri sosiaalisia vaikeuksia, koska kielen käsitteiden id merkitys on usein eri kuin toisilla ill puhumme eri kieltä
29 TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT SOSIAALISET HÄIRIÖT SEKUNDAARISINA ONGELMINA
30 ADHD JA SOSIAALINEN SELVIYTYMINEN Impulsiivisuus, äkkipikaisuus Sosiaalinen sopeutuminen vaikeaa jo pienenä Häiriöalttius, häiritseminen Vaikeudet kaverisuhteissa Suunnitelmattomuus, epäjärjestelmällisyys Sopimuksista kiinnipitäminen vaikeaa Aggressiivisuus Epäsosiaalisuus Tunne elämän ongelmat
31 KÄYTÖSHÄIRIÖT SOSIAALISET VAIKEUDET INTENTIONAALISINA HÄIRIÖINÄ
32 KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS Lisääntynyt viime vuosina vuotiaista lapsista 4 12% Nuoruusikäisistä pojista 10 13% Nuoruusikäisistä tytöistä 4 6% Varttuneilla lapsilla käytöshäiriöt ovat tavallisimpia psyykkisiä häiriöitä Pojilla viisi kertaa tyttöjä yleisempiä
33 KÄYTÖSHÄIRIÖN ULOTTUVUDET SUORA/TUHOAVA aggressio SUORA/EI-TUHOAVA uhmakkuus EPÄSUORA/TUHOAVA omaisuusrikokset ik k EPÄSUORA/EI-TUHOAVA alaikäisyyteen liittyvät rikokset
34 MITEN TUKEA SOSIAALISIA TAITOJA
35 OLEELLISINTA! Ymmärtää, mistä vaikeudet johtuvat Koska: Eri syyt johtavat erilaiseen tuentarpeeseen Ennuste on erilainen Vaikeuksien ilmenemismuodot ovat erilaisia
36 SOSIAALISEN KOMPETENSSIN ONGELMANA SOSIOKONGITIIVISEN TIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖT TUNTEIDEN SÄÄTELYN HÄIRIÖT AUTISMISPEKTRIN HÄIRÖT KÄYTÖSHÄIRÖT SOSIAALINEN KOMPETENSSI
37 MITEN TUKEA SOSIAALISTEN TAITOJEN KEHITYSTÄ Ympäristöön vaikuttaminen Suora harjoittelu Näiden yhdistäminen
38 AUTISMISPEKTRISSÄ Struktuuri tuo selkeyttä Päiväjärjestys Selkeät säännöt Säännölliset rutiinit Visuaalinen tuki konkretisoi Tapahtumien ennakointi Lapselle tärkeää ymmärtää mitä häneltä missäkin tilanteessa odotetaan Tilannekohtainen opetus!
39 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Sosiaalisten taitojen harjoittelu tulisi aloittaa mahdollisimman varhain Lähestymistapoja on useita: BOTTOM UP Suoraan käyttäytymiseen vaikuttaminen TOP DOWN Käyttäytymisen taustalla olevaan kognitioon vaikuttaminen SOSIOEKOLOGINEN LÄHESTYMISTAPA Ympäristöön vaikuttaminen lapsen ohella
40 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN Opettamisessa voidaan käyttää hyvin monenlaisia lii keinoja (mm.): Mallintaminen Roolileikit Psykodraama Keskustelu Itsearviointi t Palkitseminen Huomiotta jättäminen
41 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SUORAAN KÄYTTÄYTYMISEEN Hieman ristiriitaista tutkimusnäyttöä Vetäytyvät lapset hyötyvät aggressiivisia enemmän Mallioppiminen heillä erityisen tehokas TAUSTAKOGNITIOIHIN Usein sosiaalisten kognition paranevat esim. kuvitteellisissa tilanteissa, mutta siirtyminen oikeisiin sosiaalisiin tilanteisiin on vähäistä On havaittu tehokkaaksi, jos yhdistetty suoraan käyttäytymisen harjoitteluun Esim. roolileikit Esim. AC (Anger coping)
42 SOSIAALISTEN TAITOJEN HARJAANNUTTAMINEN SOSIOEKOLOGISET INTERVENTIOT Tavoitteena on vaikuttaa lapsen käyttäytymisen tai kognitioiden sijasta myös ympäristöön Sosiaalinen status pysyvämpi kuin käyttäytyminen Koulukiusaamiseen puuttuminen: Kohti tehokkaita toimintamalleja (Salmivalli, 2003)
43 KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Tunnekäsitteiden id harjoittelu Itseilmaisun harjaannuttaminen YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen kielellisistä vaikeuksista Tunteiden kuvittaminen Ilmeiden, eleiden ja kosketuksen käyttö kommunikaatiossa Kielellisen kommunikaation mukauttaminen
44 EI KIELELLISET OPPIMISVAIKEUDET YKSILÖ Sanattoman viestinnän ja tunnetilojen arviointikyvyn kehittäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien analysointi Sosiaalisten kuvasarjojen järjestäminen Sosiaalisten tilanteiden ja kuvien kielellistäminen Sosiaalisten toimintamallien harjoittelu YMPÄRISTÖ Ymmärryksen lisääminen ei kielellisistä vaikeuksista Sosiaalisten tilanteiden ennakointi Ilmeiden ja eleiden kielellinen kuvaus ja selittäminen
45 TUNTEIDEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista on ymmärtää, että eri lapset tarvitsevat erilaista reagointia Keskeisimmät tuen keinot ovat: OMA RAUHALLISUUS! Kompensoivien tunteiden ilmaisu ja tuki Ajatusten ja toiminnan siirtäminen toiseen asiaan Tunnereaktioiden sanoittaminen
46 KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN TUKEMINEN Oleellista lli on ymmärtää, ätää että eri lapset tarvitsevat t erilaista i reagointia Käyttäytymisen säätely perustuu vahvasti mielenteorian kehittymiseen: Mitä muut minulta odottavat Miten käyttäytymiseni vaikuttaa muihin Keskeisimmät tuen keinot ovat: Oikean/hyväksyttävän käyttäytymisen mallintaminen Rakentava kielteinen palaute Säätelymahdollisuuksien tarjoaminen Itsesäätelystä muistuttaminen
47 KÄYTÖSHÄIRIÖN HOITO Perinteisesti pidetty vaikeahoitoisena Suomessa ohjaudutaan usein lastensuojelun avopalveluiden piiriin Mahdollisia interventioita (mm.): Ennaltaehkäisevät ohjelmat Multisysteeminen terapia Kognitiivis behavioraaliset menetelmät Perhekeskeiset menetelmät Lääkehoito
48 KIITOS!
SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET
SOSIAALINEN KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori LUDUS OY Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja 4, 01600 VANTAA
LisätiedotH e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S
H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja
LisätiedotKielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja
Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri
LisätiedotNeuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka
Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET
ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi Vaativan erityistason neuropsykologi Psykologian tohtori Ludus Oy Tutkimus- ja LUDUS Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Liesikuja
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotAmmattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua
Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotKIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
LisätiedotITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET KASVATUS JA OPPIMINEN LAPSEN ERITYISTARPEET PEDAGOGISENA HAASTEENA CHILDREN DO IF THEY CAN LUDUS
LUDUS ITSESÄÄTELY: KEHITYS JA VAIKEUDET Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy Mäkitorpantie 3B, 00620 HELSINKI Vernissakatu 6, 01300 VANTAA Aleksanterinkatu
LisätiedotSISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät
SISÄLLYS Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät Luku 1 Vertaisista ja vertaissuhteiden tutkimuksesta........ 15 Keitä ovat vertaiset?..................................
LisätiedotVanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille
Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille Osaava vanhemmuus-hanke Marja Uotila, projektipäällikkö psykoterapeutti, sairaanhoitaja, työnohjaaja Suomen Mielenterveysseura Vanhemmuuden perusta Vanhemman
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotKielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården
Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos 31.1.2013 Sipoo www.helsinki.fi/yliopisto
Lisätiedot1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotSosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? Jaana Jerkku
Käytöspaja Sosio-emotionaaliset vaikeudet mikä avuksi? 14.11.2013 Jaana Jerkku 1 Ihmisen kykyä tulla toimeen itsensä ja toisten kanssa Emotionaalinen viittaa ihmisen kykyyn tunnistaa omia tunnetilojaan
LisätiedotItsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen
Itsesäätelytaidot - kehitys ja tukeminen PsT, neuropsykologiaan erikoistuva psykologi Niilo Mäki Instituutti & Attentio Oy 18.4.2018 ITSESÄÄTELY kyky säädellä tunteita, käyttäytymistä ja kognitioita ympäristölle
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotKielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot
Kielten rikas maailma jo ennen sanoja Kielen oppimisen varhaisvaiheet, tuen tarpeen tunnistaminen ja tukemisen keinot Marja-Leena Laakso Varhaiskasvatuksen, erityisesti lapsi- ja kehityspsykologian professori,
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotMiten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta?
Miten tuemme erityisen lapsen koulukuntoisuutta? Käyttäytymisen taustan ymmärtäminen Yhteinen tavoite Motivaatio Mistä me puhumme nyt? Erityinen lapsi? Koulukuntoinen? = kyky käydä koulua, oppia, selviytyä
LisätiedotNeuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan. työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa
Neuropsykologin rooli nuoren aikuisen ADHD- ja AS-asiakkaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja työhön kuntoutumisessa Liisa Paavola, neuropsykologian erikoispsykologi, FT NeuralOy Kehitykselliset neuropsykiatriset
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotOppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen
Oppimisvaikeudet ja tunneelämän ongelmat -yhteyksien ymmärtäminen Nina Kultti-Lavikainen Lastentutkimusklinikka Niilo Mäki Instituutti & Jyväskylän perheneuvola Kognitiivinen psykoterapeutti, neuropsykologi
LisätiedotKT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010
KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä
LisätiedotVauvan itkuherkkyys ja koliikki
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotSisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22
10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan
LisätiedotMä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016
Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut Tiina Pilbacka-Rönkä tiina.pilbacka-ronka@valteri.fi Mikkeli/Kuopio Syksy 2016 Koulun kiinnittymisen lisääminen 1. Kohtaaminen, kesyttäminen
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotJoka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry
Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
LisätiedotJohdanto...14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17 Kirjan rakenne...19
Sisällys Esipuhe...12 Kehityspsykologinen näkökulma...14 Johdanto................................................................14 Haasteita kehityspsykologiselle tutkimukselle...15 Teoreettisia lähtökohtia...17
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotPUHU MINULLE KUUNTELE MINUA
Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotMitä diagnoosin jälkeen?
Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotKiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotKysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena
Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena Kuntoutuspäivät 2018 Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki Mila Gustavsson-Lilius Terveyspsykologian
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotTulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin
1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan
LisätiedotAkateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi
Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ
ÄIDIN JA LAPSEN VARHAINEN SUHDE KESKOSPERHEISSÄ Riikka Korja PIPARI-projekti Lastenklinikka, TYKS 24.11.2009 Lastenpsykiatriyhdistys, Helsinki 24.11.2009/Korja Varhainen vuorovaikutus lapsen kehityksen
LisätiedotLapsen vai aikuisen ongelma?
Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotIloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä
Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotSisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?
Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35
LisätiedotVUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi
VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi 5.4.2019 Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Vuorovaikutus prosessilaadun ytimessä Esityksen sisältö: Mitä tarkoitetaan prosessilaadulla?
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotOIVALLUS. arviointi- ja väittämäkortit.
OIVALLUS arviointi- ja väittämäkortit ARVIOINTIASTEIKKOKORTIT EN KOSKAAN 0 SATUNNAISESTI 1 MELKO USEIN 2 PÄÄSÄÄNTÖISESTI/AINA 3 PERUSTAIDOT A 1.1 Käytöstavat Vastaan kun tervehditään. A 1.2 Käytöstavat
LisätiedotTUKITOIMIEN SEURANTA ESIKOULUSSA (Tupu-lomake)
Sivu 1 / 6 TUKITOIMIEN SEURANTA ESIKOULUSSA (Tupu-lomake) Esioppilas Esiopetusryhmä Arvioija (t): Päivämäärä Tukitoimia tai erityisiä opetusjärjestelyjä tarvitaan, koska Oppimishuolet Käyttäytymishuolet
LisätiedotESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE. Lapsen nimi:
ESIOPETUSVUODEN HAVAINNOINTIja SUUNNITTELULOMAKE Lapsen nimi: kevät 2016 1 PERUSTIEDOT Lapsen sukunimi, etunimi Henkilötunnus Lapsen äidinkieli Huoltaja 1 Huoltaja 2 Osoite Osoite Puhelin Puhelin Sähköpostiosoite
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
LisätiedotKohtaaminen, läsnäolo ja leikki
Kohtaaminen, läsnäolo ja leikki näkökulmia pienten pedagogiikkaan Kirsi Järvinen, LTO, työnohjaaja, Peda8eto Oy kirsi.jarvinen@peda8eto.fi Kirsi Järvinen Lahti 19.5.2015 Leikki, läsnäolo ja kohtaaminen
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA
ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus
LisätiedotMikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen
Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen Mielenterveys: Kyky elää mielekästä elämää ja toimia luovana ja tuottavana yhteisön jäsenenä (Sohlman 2004). Rakastaa ja tehdä työtä (Freud).
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotAjoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön
Ajoissa liikkeellä - reseptejä ehkäisevään työhön Erityiset lapset, tavalliset vanhemmat Työpaja 12.6.2012 ADHD-KESKUS/ S. Serenius-Sirve 1 On muistettava, että paikalleen jääminen on yhtä kuin taaksepäin
LisätiedotKoulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään
Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään Timo Ahonen, Kenneth Eklund, Minna Torppa ja Sami Määttä
LisätiedotLasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot
Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotNimi ja syntymäaika:
1 LAPSEN JA NUOREN TILANTEEN ARVIOINTI OMAISHOIDON TUKEA MYÖNNETTÄESSÄ Nimi ja syntymäaika: TÄYTTÖOHJE: Arvio suhteutetaan lapsen kohdalla samanikäisten lasten toimintaan ja nuorten kohdalla samanikäisen
LisätiedotKehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus
LisätiedotVoit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Muistamme kaikissa päivän hetkissä, että aikuinen on vuorovaikutuksen mallina. Toimimme sallivasti
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotMatematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet
Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet
LisätiedotKehitysvammaisten käytöshäiriöt
Kehitysvammaisten käytöshäiriöt Seija Aaltonen, LT. Psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Varsinais-Suomen kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksen johtaja, johtava lääkäri
LisätiedotMONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus
MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
Lisätiedot