arkkitehtuurikilpailuja

Transkriptio

1 arkkitehtuurikilpailuja Architectural competitions in finland Lahden Ranta-Kartanon alue Ranta-Kartano Area, Lahti

2 ARKKITEHTI FINSK ARKITEKTURTIDSKRIFT THE FINNISH ARCHITECTURAL REVIEW Julkaisija / Utgivare / Publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA / The Finnish Association of Architects Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor-in-Chief Harri Hautajärvi arkkitehtuurikilpailuja ARKITEKTURTÄVLINGAR ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND Toimittaja / Redaktör / Editor Pirjo Pekkarinen-Kanerva, pirjo.pekkarinen@safa.fi Taitto / Layout Katri-Liisa Pulkkinen, Open Design Oy Osoite / Adress / Address SAFA Runeberginkatu 5, FI Helsinki, Finland puh. / tel (0) fax +358 (0) Ilmakuvat / Flygfoton / Aerial Photographs Lahden kaupunki, Suomen Ilmakuva Oy, Lentokuva Vallas Oy Kilpailualueen kuvat / Foton av tävlingsområdet / Photographs of the competition area Johanna Palomäki, Lahden kaupunki Ydinkeskustasta Vesijärven rantaan Ranta-Kartanon kautta Kartanon alue ja yhteys Vesijärven rantaan ovat aina olleet hyvin tärkeitä Lahdelle. Fellmannin kartanon maille laadittiin asemakaavakilpailu jo luvulla ennen kuin alue liitettiin Lahden kaupunkiin. Alueelle on tehty useita kaavarunkosuunnitelmia myöhemmin. Kokonaissuunnitelmat ovat kuitenkin jääneet toteutumatta ja nykyinen, liikenteen hallitsema alue on toteutunut erillisten asemakaavojen perusteella. Jalkarannantien ja yleisten paikoitusalueiden avoimuudesta on muodostunut alueen merkittävin arvo. Ankkurin rantakaupunginosan rakentuminen ja Vesijärven ranta-alueen muuttuminen monipuoliseksi virkistysalueeksi sekä ydinkeskustan kehityssuunnitelmat ovat kääntäneet katseet uudelleen Kartanon alueelle. Satavuotias kaupunki ansaitsee arvoisensa kaupunkirakenteen tälle toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeälle alueelle. Koska 1990-luvun lopulla laadittu kaavarunkokaan ei edennyt alueelle kohdistuneiden odotusten ristipaineessa, oli kaavoitustyötä jatkettaessa luonnollista toteuttaa yleinen ideakilpailu ja saada näin mahdollisimman laajasti näkemyksiä alueen kehittämiseksi. Kilpailualueeksi rajattiin kaupunkirakenteellisesti ja toiminnallisesti haastavin osa, jota reunustavat laajat 1950-luvun henkeen toteutetut puistot. Kilpailuohjelma mahdollisti erilaiset suunnitteluratkaisut niin liikennejärjestelyjen kuin rakentamisen määränkin suhteen. Vaikka mikään palkituista ehdotuksista ei sellaisenaan sovellu suoraan jatkosuunnittelun pohjaksi, erilaisten ratkaisujen vertailu on selventänyt näkemyksiä siitä, millaiset maankäytön periaatteet ja valinnat tuottavat laadukasta kaupunkiympäristöä juuri tälle alueelle. Kilpailu on herättänyt avointa keskustelua ja odottavan ilmapiirin jatkosta. Palkittujen töiden pohjalta on tarkoitus jatkaa kaavarunkotyö päätökseen. Voittajien jatkotyönä on kehittää korttelirakennetta tonttikohtaisen toteutuksen mahdollistamiseksi. Tavoitteena on aloittaa alueen rakentaminen kilpailun periaatteiden mukaisesti osa-alue kerrallaan. Anne Karvinen-Jussilainen Kaupunginarkkitehti Käännös / Översättning / Translation Valtasana Oy Kirjapaino / Tryckeri / Printers Art-Print Oy Irtonumero / Lösnummer / Single Copy 5 euro (sis. alv / inkl moms / inc. VAT 22 %) ISSN Ilmestyy Arkkitehti -lehden irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift Published with Arkkitehti The Finnish Architectural Review Kilpailualue / Competition area 1:4000 3

3 Lahden Ranta-Kartanon alueen yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu Open Ideas Competition for the Urban Structure of Ranta-Kartano Area, Lahti Palkitut ehdotukset Awarded entries kilpailun järjestäjä / competition organizer Lahden kaupunki / City of Lahti kilpailuaika / competition period kilpailun ratkaisu / competition results ehdotusten lukumäärä / number of entries 52, josta 2 hylättiin/ of which 2 was disqualified palkintolautakunta / competition jury, appointed by: Lahden kaupunki / City of Lahti Tarmo Pipatti, kaupunginjohtaja / city mayor, (puh.joht. / chairman of the jury) Timo Ahonen, toimialajohtaja / director, Technical Affairs, DI / M.Sc. (Tech.), (varapuh.joht. / vice chairman of the jury) Ilkka Simolin, teknisen lautakunnan puh.joht. / chairman of Technical Committee Jari Hartman, teknisen lautakunnan varapuh.joht. / vice chairman of Technical Committee Sari Kurikka, teknisen lautakunnan jäsen / member of Technical Committee Ulla Vaara, teknisen lautakunnan jäsen / member of Technical Committee Helena Aaltola, teknisen lautakunnan jäsen / member of Technical Committee Veli-Pekka Toivonen, maankäytön johtaja / director, Land Use Planning, DI / M.Sc. (Tech.) Jorma Vaskelainen, kunnallistekniikan johtaja / director, Municipal Building Services, DI / M.Sc. (Tech.) Anne Karvinen-Jussilainen, kaupunginarkkitehti / city architect, arkkitehti SAFA / Raimo Airamo, yleiskaava-arkkitehti/ master planning architect, arkkitehti SAFA / Suomen Arkkitehtiliitto SAFA / Finnish Association of Architecs Mauri Tommila, arkkitehti SAFA / Timo Veijonsuo, arkkitehti SAFA / palkintolautakunnan sihteerit / secretaries of the jury Raimo Airamo, yleiskaava-arkkitehti / master planning architect, arkkitehti SAFA / Johanna Palomäki, kaavoitus-arkkitehti / town planning architect, arkkitehti SAFA / palkintolautakunnan asiantuntijat / experts of the jury Lahden kaupunginmuseo / Lahti City Museum: Jouko Heinonen, museonjohtaja, director of the Museum Riitta Niskanen, tutkija / researcher Lahden kaupunki / City of Lahti: Tommi Lanki, liikunta- ja ulkoilutoimenjohtaja / director of Sports Department Juhani Ruotsalainen, liikuntasihteeri / sports and recreation officer Pekka Utter, rakennusmestari / building foreman Hannu Neuvonen, kaupunginpuutarhuri / city gardener Matti Hoikkanen, liikenneinsinööri / traffic engineer Tuula Perälä, maisema-arkkitehti / landscape architect 1. palkinto / 1st prize EUR ehdotus / entry no 18, Laituri tekijät / authors: Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA / Niko Sirola, arkkit.yo/ student of archit. Mikko Summanen, arkkitehti SAFA / Arkkitehtitoimisto K2S Oy pääavustaja / main assistant: Stijn Colpaert avustaja / assistant: Matias Manninen 2. palkinto / 2nd prize EUR ehdotus / entry no 41, Vetoketju tekijät / authors: Esa Kangas, arkkitehti SAFA / Johanna Vuorinen, arkkitehti SAFA / Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 6, Puistoin lomaan tekijät / authors: Valtteri Heinonen, arkkit.yo / student of archit. Pia Sjöroos, arkkit.yo / student of archit. lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 12, Hakka tekijä / author: Kari Nykänen, arkkitehti SAFA / avustaja / assistant: Jaakko Kallio-Koski, arkkit.yo / student of archit. lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 44, Hygge tekijä / author: Antti Moisala, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtistudio M&Y avustaja / assistant: Kimmo Ylä-Anttila, arkkitehti SAFA /

4 Lahden Ranta-Kartanon alueen yleinen kaupunkirakenteellinen ideakilpailu Kilpailun taustaa Lahden Kartanon kaupunginosa sijaitsee Vesijärven rannalla, Fellmanin kartanon entisillä mailla. Kartanon alue liitettiin Lahden kaupunkiin vuonna Kartanon päärakennus on suojeltu ja siinä toimii Lahden historiallinen museo. Ranta-Kartanon kilpailualueen sijainti Lahden ydinkeskustan ja Vesijärven välissä, harju- ja järvimaiseman solmukohdassa tekee alueesta toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti tärkeän. Kilpailualue palvelee nykyisin pääosin liikennöintiä ja urheilutoimintaa. Huoltoasemien poistumisen, matkakeskussuunnitelmien, Vesijärven ranta-alueen kehityksen ja keskustavision toteuttamisen vuoksi Kartanon kaupunginosan käyttöön kohdistuu tulevaisuudessa erilaisia odotuksia, joiden toteuttamiselle alueen sijainti antaa ainutlaatuiset mahdollisuudet. Ranta-Kartanoon halutaan uusia toimintoja, joilla voidaan tukea kaupungin palvelutarjontaa maakunnan keskuksena ja joilla on myös korkeatasoinen kansainvälinen ulottuvuus. Lahden kaupunki hakee vuoden 2010 hiihdon MM-kisoja sekä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodeksi Kilpailun tavoitteet Kilpailussa etsittiin Ranta-Kartanon alueelle ratkaisua, joka yhdistäisi Lahden ydinkeskustan Vesijärven rantaan, muodostaisi kaupunkirakenteellisesti ja -kuvallisesti korkeatasoisen osan Lahden keskustaa ja ottaisi huomioon maiseman perustekijät. Alueen tuli liittyä luontevasti ympäristöönsä ja tukea kaupungin tavoitetta kehittyä aktiivisena ja osaavana kasvukeskuksena. Kilpailun toivottiin tuottavan uusia ideoita kaavoitustyön jatkamiselle. Kilpailu järjestettiin reunaehdoiltaan varsin sallivana, koska alueen kauaskantoisen kehittämisen perustaksi haluttiin uusia näkemyksiä ja ideoita mahdollisimman laajasti. Kilpailualue Alue muodostaa tärkeän maisemallisen ja toiminnallisen solmukohdan Salpausselän harjun, Vesijärven, keskustan liiketoiminnan, urheilu- ja messukeskuksen ja kampusalueen välillä. Alueella kohtaavat aktiivinen kaupunkielämä ja voimakkaat luonnonelementit. Kilpailualueen läheisyydessä on useita aluekokonaisuuksia: Fellmanin kulttuuriympäristö, ruutukaavakeskusta ja valtakunnallisesti arvokas urheilukeskus (hiihtostadion). Alueen keskellä kulkee nelikaistainen kokoojakatu, Jalkarannantie. Tarkastelualueella sijaitsevat Fellmanin puisto ja Pikku-Vesijärven puisto on yleiskaavassa osoitettu lähivirkistysalueeksi. Linja-autoasema on osoitettu suojeltavaksi rakennukseksi. Jääkauden aikainen reunamuodostuma, vesistö ja Lahden keskustan rakennettu kulttuurimaisema tekevät alueesta vetovoimaisen. Kilpailualueelle ja sieltä ympäristöön avautuvat pitkät näkymät ovat olennainen osa maisemaa. Alueella liikuttaessa näkyy useita Lahden maamerkkejä: radiomastot, hyppyrimäet, Eliel Saarisen suunnittelema kaupungintalon torni, Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkon torni, vanha vesitorni ja linja-autoaseman torni. Fellmanin puisto on merkittävä 1950-luvun puisto, joka on nykyisin tärkeä vihreä elementti rakennuskortteleiden vastapainona. Pikku-Vesijärven ympäristö on tärkeä keskustan ja Vesijärven rannan välinen kevyen liikenteen alue. Suunnitteluohjeet Kilpailualue tuli suunnitella tukemaan ydinkeskustan kehitystä. Alueesta ei kuitenkaan haluttu keskustan kaupallisten palvelujen laajennusta, vaan alueelle etsittiin omaa, ydinkeskustaa ja vapaa-ajan ympäristöä hyödyntävää luonnetta. Voimakkaimmin kehittämistä vaativat kohteet ovat Jalkarannantien varressa. Kilpailun kaupunkirakenteellisina haasteina olivat miellyttävän yhteyden luominen ydinkeskustan ja rannan väliin, liikenneverkon selkeyttäminen ja Paasikivenaukion kaupunkikuvalliset järjestelyt. Ydinkeskustan ja Vesijärven rannan välinen näköyhteys tuli säilyttää. Myös tärkeiden maamerkkien näkyminen ja yhteydet virkistysalueiden välillä tuli turvata. Toimintoja alueelle on esitetty aina asumisesta liikuntapalveluihin. Toimintoja suunnitellessaan kilpailijoiden tuli ottaa huomioon alueen sijainti aivan ydinkeskustan tuntumassa. Kaupallisten selvitysten perusteella alueelle ei kannata sijoittaa erikoiskauppoja. Maisematilan ohella suuren suunnitteluhaasteen muodosti liikenneverkko. Lahden keskustavisioon sisältynyt liikennesuunnitelma tuli ottaa huomioon. Linja-autoaseman toimintoja tuli selkeyttää, rakennuksen mahdollisesta uudesta käytöstä toivottiin myös ideoita. Julkiset ulkotilat ja kevyen liikenteen yhteydet tuli suunnitella esteettömiksi. Ratkaisujen tuli olla toiminnallisesti realistisia ja toteutettavissa vaiheittain. Kilpailun yleisarvostelu Kilpailu täytti hyvin siihen kohdistetut odotukset ja tavoitteet, vaikka se osoittikin, että kaupunkikeskustan suunnittelu on vaikeaa keskenään ristiriitaisten odotusten ja hankalasti yhteen sovitettavien vaatimusten vuoksi. Ideakilpailun luonteen mukaisesti suunnittelun lähtökohdat olivat suhteellisen avoimet. Erilaisten ehdotusten vertailu selvensi arvostelutyöhön osallistuneiden käsityksiä siitä, millaiset maankäytön periaatteet ja valinnat tuottavat laadukasta kaupunkiympäristöä alueelle. Minkään ehdotuksen ei sellaisenaan katsottu soveltuvan jatkosuunnittelun pohjaksi. Parhaat ehdotukset olivat kuitenkin onnistuneet muodostamaan hallittuja, omaleimaisia ja kehityskelpoisia suunnitteluratkaisuja, joissa ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia oli taitavasti hyödynnetty. Kilpailuehdotukset sisälsivät hyvin erityyppisiä lähestymistapoja. Rakentamisen määrän suhteen ehdotukset vaihtelivat liki rakentamattomista, puistovaltaisista suunnitelmista keskustamaiseen rakentamiseen perustuviin ratkaisuihin. Kilpailu osoitti, että tiiviit, kaupunkimaiset maankäytön ratkaisut toteuttivat parhaiten kilpailualueen ja sen lähiympäristön kaupunkikuvalliset vaatimukset. Kilpailu tuotti myös tarkastelualueen maankäytön ja kaupunkikuvan kehittämisen kannalta joitakin uusia ajatuksia, joiden toteutuskelpoisuutta voidaan arvioida tulevassa maankäytön suunnittelussa. Kaupunkirakenne Laajan avoimen ja rakentamattoman ympäristön keskellä sijaitseva kilpailualue kaipaa määrätietoista ja vahvaa kaupunkisuunnitteluotetta. Ansiokkaimmille kokonaisratkaisuille oli ominaista kantava idea, joka oli vahvasti yhteydessä kilpailuohjelman tavoitteisiin ja suunnittelualueen olosuhteisiin. Paras lopputulos saavutettiin kaupunkimaiseen korttelirakenteeseen perustuvalla, mutta suhteellisen matalalla rakentamisella. Selkeän kaupunkimaisen rajautumisen todettiin jäsentävän hyvin ympäröivää kaupunkirakennetta. Parhaat suunnitelmat hyödynsivät rohkeasti mahdollisuuden uuden kaupunkiympäristön muodostamiselle ja kaupunkinäkymien jalostamiselle. Ne sisälsivät myös ansiokasta uusien kaupunkikorttelityyppien kehittelyä. Korttelit olivat monipuolisia ja joustavasti muunneltavia niin käyttötarkoitusten kuin rakennustyyppienkin suhteen. Useissa ehdotuksissa kaupunkirakenteen perusjäsentäjänä toimi ydinkeskustan ja rantapuiston yhdistävä jalankulkuakseli, jonka molemmille puolille uudet korttelialueet sijoittuivat. Parhaissa ehdotuksissa tästä keskeistä ja alueen eri osat toisiinsa sitovasta väylästä oli onnistuneesti luotu monimuotoinen julkisten ulkotilojen sarja. Ehdotukset oli jaettavissa eri ratkaisutyyppeihin seuraavasti: Kadut alueen ulkoreunalla -ratkaisutapa vapautti alueen maankäytön ympäröivistä liikennejärjestelyistä. Ansiokkaimmat ehdotukset perustuivat tähän ratkaisutyyppiin. Jalkarannantie nykyisellä paikallaan -ratkaisussa suunnittelualue jakautui kahdeksi kaistaleeksi, jotka Jalkarannantie erottaa toisistaan. Ehdotukset olivat usein kaupunkirakenteellisesti kehittymättömiä. Tiivis kaupunkirakenne -ratkaisutyyppi muodosti selvästi jäsentyvää ja rajautuvaa kaupunkitilaa. Onnistunein lopputulos saavutettiin suhteellisen matalalla rakentamisella. Puistovaltainen kaupunkirakenne -ratkaisussa alue muodosti osan laajempaa puisto- ja virkistysaluetta. Ehdotukset olivat yleensä johdonmukaisia, mutta osittain utopistisia ja teoreettisia. Ratkaisutyyppi ei myöskään täyttänyt kilpailussa asetettuja tavoitteita. Osa-alueiden ratkaisut Kilpailualue sisälsi hyvin eriluonteisia osaympäristöjä, mikä tarjosi hyvät lähtökohdat eri käyttötarkoitusten soveltamiselle. Tyypillinen ja onnistunut toimintojen jakautumisratkaisu muodostui alueen keskiosan asuinkortteleista ja kaupunkikuvallisesti näkyvien ja hyvin saavutettavien päätyalueiden toimitila- ja palvelurakennuksista. Kartanon alue soveltuu erinomaisesti kaupunkiasumiseen ja yleensä pääosa ehdotusten kokonaiskerrosalasta muodostuikin asuntorakentamisesta. Monissa ehdotuksissa komeaa Paasikivenaukiota oli täydennetty sopivan matalalla rakentamisella siten että aukiota rajaavien vanhojen rakennusten kaupunkikuvallinen asema säilyi. Ehdotukset valot- 6 7

5 Open Ideas Competition for the Urban Structure of Ranta-Kartano Area, Lahti tivat monipuolisesti myös linja-autoaseman käyttömahdollisuuksia. Kilpailualueen kaupunkikuvaa hallitsevan Pellonkulman talon ottaminen suunnittelun lähtökohdaksi johti harvoin onnistuneeseen lopputulokseen. Useimmiten syntyi liian korkeaa ja yksitoikkoista korttelirakennetta. Oman aikansa laadukasta arkimodernismia edustaville Hakatorneille oli joissakin ehdotuksissa muodostettu nykyaikainen vastine puiston toiselle reunalle, mutta uudet asuintornirivistöt tuottivat helposti lähiömäistä ympäristöä. Ehdotusten perusteella voitiin todeta, että Pikku-Vesijärven ranta-aluetta ja Jalkarannantien kiertoliittymää on mahdollista kehittää harkitulla rakentamisella. Historiallisen museon rauhallinen sijainti oli yleensä saatu säilytettyä ehdotuksissa. Kilpailun tulos voimisti käsitystä, että Urheilutalon säilyttäminen estää kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen kaupunkirakenteen muodostumista. Toiminnallínen rakenne Kaupunkimaisen ympäristön muodostaminen onnistui parhaiten käyttötarkoituksiltaan ja toiminnoiltaan monipuolisella ja sekoittuneella rakenteella. Kehittyneimmissä ehdotuksissa eri toiminnot olivat tasapainossa ja tukivat valittua suunnitteluratkaisua. Kilpailu vahvisti käsitystä, että alueelle voidaan hyvin sijoittaa asumista. Sijainti liikekeskustan palvelujen läheisyydessä laajojen viheralueiden ja rannan tuntumassa tarjoaa hyvät edellytykset toimivalle ja viihtyisälle keskusta-asumiselle. Asuinkorttelit sijoittuivat ehdotuksissa väistämättä vilkasliikenteisten keskustakatujen varsille. Viihtyisän asuinympäristön edellytyksenä onkin riittävän suojaisia pihatiloja muodostava korttelityyppi. Useissa ehdotuksissa oli oivallettu, että Paasikivenaukion ympäristö ja ranta-alue soveltuvat hyvin palvelu- tai toimitilarakentamiseen. Joissakin ehdotuksissa kilpailualueen pohjoisosaan oli osoitettu kaupunkikuvassa hyvin näkyvää suuren mittakaavan rakentamista. Ratkaisulla oli kilpailualueen kaupunkirakennetta tasapainottava vaikutus, koska se muodosti jalankulkuakselia aktivoivat painopisteet alueen kumpaankin päähän. Liikenne Kilpailu osoitti selvästi, että liikenne- ja maankäyttöratkaisut kytkeytyvät Kartanon alueella vahvasti toisiinsa. Ehdotusten perusteella voitiin todeta, että alueen halkaisevan Jalkarannantien säilyttäminen ei johda kaupunkirakenteen kannalta onnistuneeseen tulokseen. Parhaat ehdotukset osoittivat, että pääkatujen sijoittaminen alueen reunoille luo hyvät perusedellytykset kaupunkirakenteen toimivuudelle ja kaupunkikuvan kehittämiselle. Pysäköintiratkaisut olivat yleensä melko suurpiirteisiä. Kaupunkimaisissa ehdotuksissa pysäköintipaikat olivat usein kellareissa tai pysäköintilaitoksissa, mutta pohjaveden korkeus tekee kellareista kalliita. Joissakin ehdotuksissa pysäköintilaitokset oli onnistuneesti sisällytetty osaksi korttelirakennetta. Kilpailun ratkaisu ja jatkotoimenpiteet Palkintolautakunta jakoi ehdotukset arvosteluluokkiin seuraavasti: yläluokka 9, keskiluokka 26 ja alaluokka 15 ehdotusta. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti antaa 1. palkinnon, euroa ehdotukselle Laituri ja 2. palkinnon, euroa ehdotukselle Vetoketju sekä lunastaa eurolla kolme ehdotusta: Puistoin lomaan, Hakka ja Hygge. Palkintolautakunta suositteli, että jatkosuunnittelu tehdään voittaneen ehdotuksen pohjalta pöytäkirjassa esitetty arviointi huomioiden. Samalla suositeltiin, että jatkosuunnittelutehtävä annetaan voittaneen ehdotuksen tekijälle. Competition background The Lahti city district of Kartano lies on Lake Vesijärvi, in the former grounds of the Fellman Manor. The Manor area was annexed to the city in Today, the mansion houses the Lahti Historical Museum. The Ranta-Kartano competition site lies between the centre of Lahti and Lake Vesijärvi. Today the area mainly serves as a transport and sports area. Due to the relocation of the service stations, plans for a new travel centre, the development of the Lake Vesijärvi waterfront area and the implementation of the vision for the city centre, new functions supporting the range of services available and with a high-quality international dimension are to be located in the city district of Kartano. The City of Lahti is applying for the 2010 Nordic Skiing World Championships and for selection as a European Capital of Culture Competition objectives The competition sought a scheme for the Ranta-Kartano area that would join the centre of Lahti to the Lake Vesijärvi waterfront, and would form a highquality element in the centre of Lahti, both in terms of the townscape and the configuration of urban fabric, while complementing the basic features of the landscape. The area was to fit harmoniously into its context and support the city s goal of developing as an active growth centre with abundant resources of expertise. It was hoped that the competition would produce several ideas for continuing the planning of the area. The competition requirements were kept rather lax in order to gain the widest possible range of fresh views and ideas for the long term development of the area. Competition programme The competition site forms an important nodal point linking the functions and the landscape, between the Salpausselkä ridge, Lake Vesijärvi, the city centre s commercial activity, the sports and fair centre and the campus area. The area is a converging zone of busy city life and strong natural features. A four-lane collector street, Jalkarannantie, runs through the middle of the area. The parks, Fellmanin puisto and Pikku-Vesijärven puisto, situated in the reference area are designated as local recreation areas in the master plan. The bus station has been designated as a protected building. The extensive vistas opening up towards the competition area and from there into the surroundings are an essential element of the landscape. When moving around the area, most of Lahti s landmarks are visible - the radio masts, the ski jumps, the tower of the city hall designed by Eliel Saarinen, the steeple of the Church of the Cross designed by Alvar Aalto, the old water tower and the tower of the bus station. The competition area was to be designed so as to support the development of the city centre. The challenges in terms of urban configuration included the creation of a pleasant link between the city centre and the lake shore, clearer definition of the traffic network and reconfiguration of the townscape around Paasikivenaukio square. The visual link between the city centre and the lake shore was to be preserved. The visibility of the important landmarks and the links with the recreation areas were also to be kept intact. Besides the landscape space, the biggest challenge for the design task turned out to be the traffic network. The public outdoor spaces and the light traffic routes were to be planned with accessibility in mind. Ideas were invited for new uses of the bus station. The solutions offered were to be realistic in terms of function and viable for phased implementation. Overall evaluation of the competition The competition met the expectations and targets set for it well, even though the planning of the city centre proved difficult owing to the contradictory expectations and requirements. In line with the nature of an idea competition, the starting points for the design were left fairly open. The comparison of various alternatives helped to clarify the views of those who participated in the evaluation on the principles and choices regarding land use that would create a high-quality urban environment for the area. No entry was considered suitable per se to serve as a basis for further design, but the best entries had succeeded in forming controlled viable solutions with a distinct character, where the opportunities offered by the environment had been skilfully utilised. The competition entries included very different approaches. The building volume varied from almost unbuilt, parkland-type schemes to city-centre type development. The competition proved that high-density, urban-type land use solutions provided the best responses to the townscape requirements set. The competition also provided some new ideas for land use and townscape regeneration of the reference area, and their feasibility can be assessed in connection with future land use planning. Configuration of urban fabric Situated in the middle of an extensive area of undeveloped land, the site needs a decisive and bold planning approach. The best outcome was achieved with relatively low-rise development based on an urban-type block configuration. A distinct urban-type delineation was considered to provide a good ordering element for the surrounding built fabric. The best proposals made bold use of the opportunity to generate a new urban environment and to refine the vistas within the city. They also included commendable development of new types of town blocks. The blocks were versatile and easily adaptable for different uses and building types. In many proposals a pedestrian axis linking the city centre and the waterfront parks, with new systems of town blocks on either side, formed the fundamental ordering element of the urban fabric. In the best entries this central feature linking the different parts of the area together had been successfully devised as a varied sequence of public outdoor spaces. The competition site contained sub-environments of a highly varying character, which provided an excellent point of departure for their application to different uses. A typical and successful solution for the distribution of functions comprised residential town blocks in the centre of the area with commercial and public service buildings, prominent in the townscape and easily accessible, situated at the ends. The generation of an urban-type environment was best achieved by a system containing a varied mix of uses and functions. In the most refined proposals the different functions were balanced and supported the chosen planning principles. The competition reinforced the view that housing can well be integrated into the area. The location near the services of the commercial centre and within easy reach from the waterfront and extensive green areas provides good prerequisites for functional and attractive city centre living. In the proposals, housing blocks were inevitably situated along busy city centre streets. Therefore, it was essential to design a block type providing sufficiently sheltered courtyards in order to ensure an attractive living environment. Many proposals made use of the insight that the surroundings of Paasikivenaukio square and the waterfront were excellently suited for public service and commercial facilities. In some cases prominent, large-scale development had been proposed for the northern part of the area. This concept had a balancing effect on the structure of the urban fabric, as it provided centres of gravity activating the pedestrian axis at both ends of the area. Traffic The competition clearly highlighted the close linkage between traffic and land use arrangements in the Kartano area. Based on the proposals, it could be concluded that retaining Jalkarannantie Road, which extends through the area, did not provide the best possible outcome as regards the structure of the urban fabric. The best proposal demonstrated that locating the main streets along the edges of the area provided a good foundation for creating a well functioning urban structure and the development of a successful townscape. The concepts for the organisation of parking were often sketchy. In certain schemes, however, parking facilities had been successfully integrated as part of the block configurations. Further measures resulting from the competition The competition jury recommended that further planning be based on the winning entry with attention to the assessments documented in the competition minutes. Concurrently the jury recommended that the commission for further planning be awarded to the authors of the winning entry.

6 1. palkinto 1 st prize 1 EUR ehdotus / entry no 18, Laituri tekijät / authors: Kimmo Lintula, arkkitehti SAFA / Niko Sirola, arkkit.yo / student of archit. Mikko Summanen, arkkitehti SAFA / Arkkitehtitoimisto K2S Oy pääavustaja / main assistant: Stijn Colpaert avustaja / assistant: Matias Manninen Aksonometria / Axonometric drawing 1:2500 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus on kaupunkikuvallisesti ja toiminnallisesti tasapainoinen. Se esittelee laadukkaan uuden kaupunkikokonaisuuden, joka sisältää ainutlaatuisia piirteitä. Ehdotus rajaa ja jäsentää selvästi kilpailualueen ja vahvistaa sekä Fellmanin puiston että Kisapuiston ominaisluonnetta. Ehdotus perustuu omaperäiseen ja innovatiiviseen kortteliratkaisun. Korttelin kokoa, muotoa ja käyttötarkoitusta voidaan muunnella ja silti saavutetaan hallittu kaupunkimiljöö. Matalat jalustarakennukset ja niiden yläpuolelle kohoavat keveät tornit muodostavat persoonallisen ja onnistuneen synteesin lähiympäristön rakentamisperiaatteista. Ratkaisu mahdollistaa ympäröivässä maisematilassa olevien kaupungin ominaispiirteitä korostavien maamerkkien näkymisen. Kortteleiden väliin suunniteltu kävelyakseli on tilallisesti vaihteleva ja mittakaavaltaan miellyttävä. Esitetty puuverhoilu matalien rakennusten julkisivuissa tarjoaa mahdollisuuden jatkaa uudella tavalla puukaupungin perinnettä ja tunnelmallista henkeä. Taidemuseorakennus jäsentää oivaltavasti Paasikivenaukiota. Pysäköintitalot tulisi siirtää kortteleiden kulmiin. Kortteleiden tornit ovat arkkitehtonisesti ja taloudellisesti haastavia, mutta niiden määrää voidaan tarkistaa ehdotuksen perusluonnetta muuttamatta. Ehdotus on hyvin kehityskelpoinen ja vaiheittain toteutettavissa. Se tarjoaa hyviä teemoja uuden omaleimaisen kaupunginosan toteuttamiselle. Excerpt from the jury s report The proposal is balanced both in terms of townscape and functions. It displays a new high-quality urban entity, with unique features. The proposal provides a clear delineation of the competition area and reinforces the intrinsic character of the green zone. The entry is based on an individual and innovative block concept. The size, shape, and use of the block can be varied while retaining a controlled urban milieu. The low-rise foundation buildings and the airy towers rising above them form an individual and successful synthesis of the concepts of building found in the immediate context. The proposal does not visually block the landmarks, thus emphasising the city s characteristic features. The pedestrian axis devised between the block systems is spatially varied and on a pleasant scale. The proposed timber cladding for building facades provides an opportunity to continue the tradition and warm feeling of timber-built towns in a new manner. The art museum building provides an insightful organising element for Paasikivenaukio Square. The parking buildings should be located at the corner of the blocks. The high-rise towers placed in the blocks are, however, challenging, both architecturally and financially, but their number can be re-evaluated without changing the underlying character of the proposal. The proposal offers much potential for further refinement and is suited for phased implementation. It offers excellent themes for the implementation of a new city district with an individual character. Asemapiirros / Site plan 1:

7 Laituri Toiminnot / Functions Tornit / The towers Yleissuunnitelma / General plan 1:4000 Toiminnot / Functions 1:krs / ground floor 2. krs / 1st floor 1: krs / ground floor 1:

8 Leikkaus / Section Laituri Leikkaus / Section 14 15

9 2. palkinto 2 nd prize 2 EUR ehdotus / entry no 41, Vetoketju tekijät / authors: Esa Kangas, arkkitehti SAFA / Johanna Vuorinen, arkkitehti SAFA / Kangas & Vuorinen Arkkitehdit Oy Julkisivu luoteeseen / North-west elevation 1:1200 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus vakuuttaa hallitulla kokonaisotteellaan. Paasikivenaukiolta Pikku-Vesijärven rantaan johtava jalankulkuakseli on kaupunkitilallisesti komea. Akselilta Fellmanin puistoon ja Kisapuistoon avautuvat näkymät ovat harkittuja. Paasikivenaukiota on täydennetty kauniisti kaupunkimaiseksi ulkotilaksi. Kortteliratkaisut kertovat tekijän perehtyneisyydestä asuntosuunnitteluun. Selkeä ja huolella tutkittu korttelirakenne mataline ja korkeine osineen luo edellytykset kaupunkimaiselle kokonaisuudelle, joka jatkaa luontevasti suomalaisen arkkitehtuurin perinnettä. Samalla siitä kuitenkin puuttuu uutta luova, tulevaisuuteen kurottava ulottuvuus. Fellmanin puistoon avautuvat korttelit hyödyntävät puistonäkymiä. Jalkarannantien siirto ammattikorkeakoulun rakennuksen viereen vahvistaa alueen kaupunkimaisuutta. Korkeat lamellitalot sulkevat näkymiä pohjois-eteläsuunnassa. Ehdotus on toiminnoiltaan hyvin asuntopainotteinen. Julkisen rakentamisen sijoittaminen tarkastelualueelle, Pikku-Vesijärven ranta-alueelle on mielenkiintoinen idea, jota kannattaa tutkia. Hissillä urheilemaan eli yhteys asunnoista urheilutaloihin on periaatteena mielenkiintoinen. Ehdotus on helposti vaiheittain toteutettavissa ja kehityskelpoinen. Excerpt from the jury s report The overall approach of the proposal is convincing. The pedestrian axis from Paasikivenaukio Square to the shore of Pikku-Vesijärvi offers fine urban spaces. The vistas opening up from the axis to the parks are carefully considered. Paasikivenaukio Square has been completed beautifully to form an outdoor space with an urban character. The concepts applied to the blocks indicate that the author has in-depth knowledge of housing design. The clear and well studied configuration of blocks, with low and high rise sections provides good conditions for creating an urban-type entity that at the same time aptly continues the Finnish architectural tradition. However, the scheme does lack a regenerative dimension. The blocks oriented towards Fellmanin puisto park make good use of the parkland views. The realignment of Jalkarannantie Road reinforces the urban nature of the area. However, the proposed tall buildings block views in the north-south direction. The functions of the proposal concentrate on housing. The placing of public buildings in the reference area, along the waterfront of Lake Pikku- Vesijärvi, is an interesting idea worth exploring. A lift-ride to sports, that is, a connection from the dwellings to the sports facilities is an intriguing principle. The proposal has much potential for further development and its phased implementation is possible. Aksonometria / Axonometric drawing 1: arkkitehtuurikilpailuja

10 Yleissuunnitelma / General plan 1:7500 Vetoketju Leikkaus / Section A-A Leikkaus / Section C-C 18 19

11 lunastus purchase L EUR ehdotus / entry no 6, Puistoin lomaan tekijät / authors: Valtteri Heinonen, arkkit.yo / student of archit. Pia Sjöroos, arkkit.yo / student of archit. Ote arvostelupöytäkirjasta Kokonaisotteeltaan persoonallinen, rohkea ja vapautunut ehdotus, josta syntyy ehyt kokonaisuus. Pehmeästi kaartuileva Jalkarannantie pitää sommitelmaa koossa. Tien linjaus on maantiemäinen eikä siten istu erityisen hyvin kaupunkikeskustaan. Valittu kokonaisratkaisu tarjoaa kuitenkin pitkiä ja vaihtelevia näkymiä sekä synnyttää moni-ilmeistä kaupunkitilaa. Ehdotus onnistuu myös liittämään Kisapuiston puoleiset julkiset ja vapaa-ajan palvelut tiiviisti nykyiseen keskustaan. Jalkapallostadion sulkee näkymiä Pikku-Vesijärvelle. Fellmanin puistoa reunustavat asuntokorttelit ovat mittakaavaltaan miellyttäviä. Linja-autoaseman ovaali lähtölaiturikatos on ideana mielenkiintoinen, mutta ei linja-autojen koon huomioon ottaen toiminnallisesti täysin uskottava. Linja-autoasema on ahdas. Kokonaisuuden vaiheittain toteuttaminen on haasteellista, välivaiheessa tilavaikutelma jää keskeneräiseksi. Esitetty pysäköintijärjestely on kallis. Excerpt from the jury s report This is a proposal with a personal, bold and informal overall approach that creates a unified entity. The gently winding line of Jalkarannantie Road holds the composition together. The alignment of the road resembles a country road, and is therefore not particularly well suited for a city centre context. However, the chosen overall concept offers long, varied vistas, and generates vibrant urban spaces. The proposal successfully closely connects the public and leisure services to the present city centre. The blocks of housing bordering on Fellmanin puisto park have a pleasant scale. The canopy over the bays of the bus station is an interesting idea, but functionally not totally convincing. The bus station is rather cramped for space. The proposed arrangement for car parking would be costly. The phased implementation of the scheme is difficult, as the area would appear incomplete spatially during the period of execution. Aksonometria / Axonometric drawing 1: arkkitehtuurikilpailuja

12 Puistoin lomaan Yleissuunnitelma / General plan 1:7500 Leikkaus / Section B-B Leikkaus / Section C-C 22 23

13 lunastus purchase L EUR ehdotus / entry no 12, Hakka tekijä / author: Kari Nykänen, arkkitehti SAFA / avustaja / assistant: Jaakko Kallio-Koski, arkkit.yo / student of archit. Asemapiirros / Site plan 1:5000 Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotus on toiminnallisesti ja tilallisesti monipuolinen ja tasapainoinen, ja se jäsentää suunnittelualueen luontevasti ja selvästi. Ehdotus perustuu kaupunkimaisiin umpikortteleihin, joista syntyy vaihtelevaa ja miellyttävää kaupunkimiljöötä. Kortteleiden erikorkuiset rakennukset liittävät suunnittelualueen visuaalisesti kaupungin ruutukaavakeskustaan. Kortteliperiaate mahdollistaa myös käyttötarkoitusten muuntelun toteutusvaiheessa ilman, että kaupunkirakenteellinen perusratkaisu siitä muuttuu. Alueen kokonaisilme on väljähkö, kävelyvyöhyke ehkä liiankin leveä. Julkisten rakennusten sijoituksen nojautuminen ranta-alueeseen on harkittua, tosin ne tarvitsisivat enemmän tilaa ympärilleen. Linja-autoaseman säilyttäminen alueella on ongelmallista esitetystä katosaiheesta huolimatta. Esitetty lopputilanne on tältä osin kaupunkitilallisesti parempi. Ehdotuksen perusote on ammattitaitoinen ja realistinen, joskin hieman yllätyksetön ja tavanomainen. Ehdotus on taloudellisesti ja vaiheittain hyvin toteutettavissa ja kokonaisuudessaan kehityskelpoinen. Excerpt from the jury s report The proposal is varied and balanced in terms of functional and spatial distribution and delineates the area well. It is based on urban-character perimeter blocks, which generate a varied and pleasant city milieu. The different height buildings in the blocks visually link the competition site to the grid plan city centre. The principle of the block configuration also enables variation of uses during the implementation phase. The area has a character typical for rather low density plot ratios. The organisation of public buildings along the waterfront is carefully considered, although they do need more open space around them. Retaining the bus station in the area is problematic. In this respect the proposed final situation is better in terms of spatial configuration. The fundamental approach of the proposal is professional and realistic even if somewhat predictable. Financially the proposal is viable and it can be implemented in phases, in general terms offering good potential for further development. Pohjapiirrokset / Plan drawings 1: krs / Ground floor 2. krs / 1 st floor Leikkaus / Section 1:1600 Aksonometria / Axonometric drawing 1:2500 Leikkaus / Section A-A Julkisivu länteen / West elevation 1:

14 Hakka Yleissuunnitelma / General plan 1:7500 Pohjapiirrokset / Plan drawings 1:2000 Leikkaus / Section 1: krs / Ground floor 26 27

15 lunastus purchase L EUR ehdotus / entry no 44, Hygge tekijä / author: Antti Moisala, arkkit.yo / student of archit. Arkkitehtistudio M&Y avustaja / assistant: Kimmo Ylä-Anttila, arkkitehti SAFA / Ote arvostelupöytäkirjasta Ehdotuksen kaupunkirakenteellinen perusjäsentely on ansiokas. Oivaltava jalankulkuakselin linjaus jakaa alueen eriluonteisiin osaalueisiin, joille kullekin on suunniteltu oma olemuksensa. Lopputuloksena on tilallisesti ja toiminnallisesti monipuolinen ja omaleimainen kokonaisuus, joka on vaiheittain toteutettavissa niin, että myös välivaiheet ovat sommitelmallisesti ehjiä. Keskiosan asuntokortteliin on mahdollista synnyttää miellyttävää asumismiljöötä. Julkisten rakennusten ja tapahtumatorin sijoittaminen lähemmäksi ranta-aluetta on luontevaa, mutta niiden suhde asumiseen on jäänyt keskeneräiseksi. Ratkaisu tarjoaa mahdollisuuksia useille erilaisille toteutusvaihtoehdoille, niin käyttötarkoituksen, koon kuin muodonkin suhteen. Asuinkorttelia voidaan laajentaa julkisten rakennusten alueelle maankäyttöratkaisun siitä kärsimättä. Esitetty linja-autoaseman ratkaisu on teoreettinen, samoin esitetyt paviljonkimaiset liike- ja ravintolatilat jalankulkuakselin koillissivulla. Ehdotus on kehityskelpoinen maankäyttöideansa puitteissa. Excerpt from the jury s report The basic configuration of the urban fabric is meritorious. The inspired alignment of the pedestrian axis divides the area into sub-areas of different character, each with its own individual character. The result is a spatially and functionally varied entity, which allows for phased implementation in such a way that even the intermediate phases are satisfying in terms of composition. The central block designated for housing allows the creation of a pleasant living environment. Locating public buildings and a square for outdoor events closer to the waterfront is an apt choice, but their relationship with the housing has not been totally resolved. The concept has potential for implementation in several different ways. The block for housing can be extended towards the area designated for public buildings without negative impacts on the overall land use concept. The proposed bus station scheme remains on a theoretical level. The proposal has much potential in terms of its idea for land use. Aksonometria / Axonometric drawing 1: arkkitehtuurikilpailuja

16 Asemapiirros / Site plan 1:5000 Pohjapiirrokset / Plan drawings 1: krs / 2 nd floor Yleissuunnitelma / General plan 1:7500 Hygge Leikkaus / Section Leikkaus / Section 1. krs / Ground floor 30 31

17 Lahden Ranta-Kartanon alue Ranta-Kartano Area, Lahti Ilmestyy Arkkitehti-lehden irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift Published with the Finnish Architectural Review