arkkitehtuurikilpailuja

Transkriptio

1 arkkitehtuurikilpailuja Architectural competitions in finland Järvenpään Lepola-Ristinummi Lepola-Ristinummi Area in Järvenpää

2 Järvenpään arkkitehtuurikilpailusta hyviä ideoita kaupunkiympäristön kehittämiseen suunnittelualue A planning area A tarkastelualue study area suunnittelualue B planning area B ARKKITEHTI FINSK ARKITEKTURTIDSKRIFT THE FINNISH ARCHITECTURAL REVIEW Julkaisija / Utgivare / Publisher Suomen Arkkitehtiliitto Finlands Arkitektförbund ry SAFA / Finnish Association of Architects Päätoimittaja / Chefredaktör / Editor-in-Chief Harri Hautajärvi arkkitehtuurikilpailuja ARKITEKTURTÄVLINGAR ARCHITECTURAL COMPETITIONS IN FINLAND Toimittaja / Redaktör / Editor Pirjo Pekkarinen-Kanerva, pirjo.pekkarinen@safa.fi Taitto / Layout Leenamaija Laine, Studio d-light Oy, leenamaija.laine@d-light.fi Osoite / Adress / Address SAFA Runeberginkatu 5, FI Helsinki, Finland puh. / tel (0) fax +358 (0) Järvenpään yhdyskuntarakenteen kehityksessä on alkamassa uusi vaihe, jossa siirrytään asuntoalueiden muutos- ja täydennyskaavoituksesta neitseellisille alueille sijoitettavien uusien aluekohteiden asemakaavoitukseen. Pohjan tälle on luonut uusi yleiskaava, joka tähtää kaupungin kasvun ohjaamiseen kehitys- ja ympäristökuvan kestävä ratahelminauha periaatteella. Merkittävin kasvusuunta on pääradan vartta etelään siten, että Kyrölän aseman tuntumaan voidaan toteuttaa uuden asutuksen tarvitsemat palvelut pyöräily- ja kävelyetäisyydelle. Kasvusuunnan ensimmäinen toteutuskohde on arkkitehtuurikilpailun alue, jonka maapohjan hankkimiseksi kaupunki ryhtyi lunastusmenettelyyn Kaupunki pyrkii uusien asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa laadukkaaseen tulokseen, mitä tukee keskiuusimaalaisten KUUMA kuntien yhteinen laadukkaan pientaloasumisen kehittämisprojekti. Lepolan Ristinummen arkkitehtuurikilpailu on tämän monimuotoisen hankkeen arvokas osa, koska se tuotti hyvää aineistoa nykykäytäntöä tiiviimmän ja tehokkaamman pientalorakentamisen suunnitteluun. Tulokset auttavat suuntaamaan kohtuuhintaista yhtiömuotoista rakentamista pientaloihin kerrostalopainotuksen sijaan. Lepolan Ristinummen alueen kehittämisen haaste on uuden asutuksen sovittaminen valtakunnallisesti arvokkaaseen Tuusulanjärven kulttuuriympäristöön. Yleiskaava sisältää vaatimuksen osayleiskaavan laatimisesta alueelle, mihin saatiin lähtökohdat arkkitehtuurikilpailulla. Kilpailun voittajan kanssa on käynnistetty kaavarunkotasoisen jatkosuunnitelman laatiminen kilpailutuomariston ohjeistuksen pohjalta. Järvenpään kaupunki pitää arkkitehtuurikilpailua hyvänä tapana hakea ajatuksia ja ideoita vaativiin suunnittelukohteisiin. Kaupungilla on rohkaisevia kokemuksia aikaisemmista keskusta-alueen, hallinto- ja kulttuurikeskuksen sekä Pajalan teollisuusalueen kilpailuista. Kokemukset kannustavat käyttämään tätä toimivaa välinettä jatkossakin. Ilkka Holmila kaupunginarkkitehti Ilmakuvat / Flygfoton / Aerial Photographs Lentokuva Vallas Oy Kilpailualueen kuvaus / Foton av tävlingsområdet / Photographs of the competition area Ilkka Aaltonen, Juha Lehtonen, Antti Kari / Maakanta Oy Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Käännös / Översättning / Translation Lars Tollet, Gaia Boreia Kirjapaino / Tryckeri / Printers Art-Print Oy Irtonumero / Lösnummer / Single Copy EUR 5 (sis. alv / inkl moms / inc. VAT 22 %) ISSN kilpailualueen osa-alueiden rajaus / delineation of sub-areas of the competition area 1: Ilmestyy Arkkitehti-lehden irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift Published with Arkkitehti Finnish Architectural Review arkkitehtuurikilpailuja

3 Järvenpään Lepolan-Ristinummen yleinen kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu Open two-phase architectural competition for Lepola-Ristinummi area in Järvenpää Palkitut ehdotukset Awarded entries kilpailun järjestäjä / competition organizer Järvenpään kaupunki / City of Järvenpää kilpailuaika / competition period 1. vaihe / 1st phase: vaihe / 2nd phase: kilpailun ratkaisu / competition results ehdotusten lukumäärä / number of entries 1. vaihe / 1st phase: vaihe / 2nd phase: 5 palkintolautakunta / competition jury, appointed by: Järvenpään kaupunki / City of Järvenpää Ari Åberg, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja / chairman of City Council (chairman of the jury) Rauha-Maria Mertjärvi, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja / 2nd vice chairman of City Council Pentti Tuovinen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja, TkT, arkkitehti SAFA / chairman of Technical Board, D.Sc. (Archit.) Erkki Kukkonen, kaupunginjohtaja / mayor Markku Utti, apulaiskaupunginjohtaja, DI / deputy mayor, M.Sc. (Tech.) Pentti Karhu, tekninen johtaja, DI / director of Technical Department, M.Sc. (Tech.) Ilkka Holmila, kaupunginarkkitehti, arkkitehti SAFA / city architect, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA / Finnish Association of Architects SAFA Päivi Saloranta, arkkitehti SAFA / Jesse Anttila, arkkitehti SAFA / palkintolautakunnan sihteerit / secretaries of the jury Seppo Itkonen, arkkitehti SAFA / Terttu-Elina Wainio, asemakaava-arkkitehti / town planning architect palkintolautakunnan pysyvät asiantuntijat / permanent experts of the jury Sinikka Joutsalmi, tutkija, Museovirasto / researcher, National Board of Antiquities Jyrki Mattila, tekninen johtaja, Hyvinkään kaupunki / director of Technical Department, City of Hyvinkää Marja Mikkola, maisema-arkkitehti / M.Sc. (Landscape Archit.), MA-arkkitehdit muut asiantuntijat / other experts Järvenpään kaupunki, tekninen toimiala / City of Järvenpää, Technical Centre: Armas Vihanto, suunnittelupäällikkö / chief of planning Jere Keskinen, suunnitteluinsinööri / planning engineer Tero Pyssysalo, katupäällikkö / chief of street and park maintenance Marko Vuorinen, suunnitteluhortonomi / park planner Heli Randell, hankeinsinööri / project engineer Eino Ikonen, liikenneinsinööri (1. vaihe) / traffic engineer (1st phase) Veli-Pekka Saresma, liikenneinsinööri (2. vaihe) / traffic engineer (2nd phase) 1. palkinto / 1st prize EUR ehdotus / entry no 13 Saaret tekijä / author: Kari Nykänen, arkkitehti SAFA / Arkkitehdit m3 avustaja / assistant: Jaakko Kallio-Koski, arkkit.yo / liikenne (2. vaihe) / traffic (2nd stage): Jorma Hämäläinen, insinööri / engineer 2. palkinto / 2nd prize EUR ehdotus / entry no 24 Peltosaaret tekijät / authors: Esa Paajanen, arkkitehti SAFA / Timo Koljonen, arkkitehti SAFA / Teemu Fyrstén, arkkitehti SAFA / Johan Lindfors, arkkit.yo / Ville Niskasaari, arkkitehti SAFA / Linja arkkitehdit Oy ympäristö- ja vihersuunnittelu / landscape planning: Tommi Heinonen, hortonomi, maisemaarkkit.yo / bachelor of natural resources, student of landscape architecture, VSU arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu Oy liikenne (2. vaihe) / traffic (2nd stage): Erkki Sarjanoja, DI / M.Sc. (Tech.), Ramboll Finland Oy 3. palkinto / 3rd prize EUR ehdotus / entry no 15 Pioneerit tekijä / author: Sanna Meriläinen, arkkit.yo / 2. vaiheessa tekijöinä myös / also authors in 2nd stage: Aino Aspiala, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Ville Nurkka, arkkit.yo / avustaja / assistant: Väinö Nikkilä, arkkit.yo / lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 1 NET tekijä / author: Kari Martikainen, arkkitehti SAFA / avustaja (2. vaihe) / assistant (2nd stage): Kaisa Ikävalko, arkkitehti SAFA / lunastus / purchase EUR ehdotus / entry no 12 Leporanka tekijät / authors: Elina Ahdeoja, arkkitehti / Anna Puisto, arkkitehti / Mika Saarikangas, rakennusarkkitehti / B.Sc. (Archit.) Mikko Siltanen, arkkitehti SAFA / kunniamaininta / honourable mention ehdotus / entry no 11 Milky Way tekijät / authors: Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA / Vesa Humalisto, arkkitehti SAFA / Antti Lehto, arkkit.yo / 4 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

4 Järvenpään Lepolan-Ristinummen yleinen kaksivaiheinen arkkitehtuurikilpailu Kilpailun taustaa Järvenpää on asukkaan kaupunki, joka sijaitsee noin 40 km Helsingistä pohjoiseen. Kaupungin vuonna 2004 hyväksytyssä yleiskaavassa painotetaan päärataan tukeutuvaa kaupunkirakennetta. Kaupungin tulevaksi pääkasvusuunnaksi on valittu Lepolan ja Ristinummen alue, joka sijaitsee Järvenpään keskustan eteläpuolella, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävässä Tuusulanjärven kulttuuriympäristössä. Alueen mittavat maisemalliset ja kulttuuriympäristöarvot tekevät alueen jatkokaavoituksesta haasteellisen tehtävän. Kilpailun tavoitteet Kilpailun tarkoituksena oli hahmottaa Lepolan-Ristinummen kasvusuunnan ratkaisuja erityisesti kulttuuriympäristön ja yhdyskuntarakenteen kannalta ja kehittää laadukkaita asuntokorttelisuunnitelmia. Kilpailuehdotuksilta odotettiin asiantuntevaa otetta kaupunkisuunnittelussa, maisemasuunnittelussa, asuntosuunnittelussa, kulttuuriympäristön ja sosiaalisen ympäristön suunnittelussa sekä kaupunkitekniikassa ja melusuojauksessa. Kilpailun tavoitteena oli saada korkeatasoinen suunnitelma alueen osayleis- ja asemakaavoituksen sekä tulevan rakentamisen pohjaksi. Kilpailun ensimmäinen vaihe käytiin yleisenä aatekilpailuna. Sen tarkoituksena oli löytää laadukkaita, olevaan kaupunkiympäristöön ja kulttuurimaisemaan sopivia sekä ekologisesti kestäviä perusratkaisuja. Kilpailun toiseen vaiheeseen valittuja suunnitelmia tarkennettiin tulevan toteutuksen kannalta keskeiselle, suppeammalle suunnittelualueelle. Suunnitteluohjeet Ensimmäisen kilpailuvaiheen suunnittelualue, entisen maatalousnormaalikoulun alue lähiympäristöineen, oli suuruudeltaan noin 80 ha. Laajempi tarkastelualue (213 ha) käsitti suunnittelualueisiin välittömästi etelässä liittyvät vyöhykkeet (mm. Sibeliuksen Ainola) sekä laajemman kaupunkirakenteen ja maisematilan muutosvyöhykkeen. Toisen kilpailuvaiheen suunnittelualue oli noin puolet ensimmäisen vaiheen alueesta ja sisälsi lähinnä maatalousnormaalikoulun ja seurakuntaopiston pellot, joille on tarkoitus toteuttaa uusi asuntoalue. Kilpailun tarkastelualue liittyy laajempaan Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan. Viime vuosisadan alussa sinne syntyi taitelijayhdyskunta, johon kuuluvia kulttuurihistoriallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä. rakennuksia ovat Jean Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeltin Ahola, Eero Järnefeltin Suviranta sekä Paloheimon suvun Kallio-Kuninkala. Kartanon puistoon ja pelloille sijoitettiin 1920-luvulla Kotitalousopettajaopisto ja maatalousnormaalikoulu koetiloineen. Laitosalue on maamme merkittävimpiä ja poikkeuksellisen hyvin säilynyt. Kulttuurimaiseman selkärankana on vanha Helsingin ja Mäntsälän välinen tielinja. Tiemaisema muodostaa kilpailualueen kohdalla tärkeän sisääntuloportin etelästä Järvenpäähän tultaessa. Kilpailijoiden toivottiin ottavan huomioon yleiskaavan suositukset ehdotuksia laatiessaan. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu asuntoja, palveluita ja hallinnon alueita. Yleiskaavan mukainen asuinrakentamisen määrä alueella on kerrosalaneliömetriä eli noin asukasta. Kilpailijat joutuivat suunnittelussa ottamaan kantaa Järvenpään kaupungin täydennysrakentamiseen ja kaupunkirakenteen tuleviin kasvusuuntiin kulttuuriympäristön keskellä, kokonaisvaltaiseen hyvään kaupunkikuvaan, liikenteen aiheuttamien haittojen torjumiseen sekä viihtyisän asuinympäristön luomiseen. Lisäksi kilpailijoille annettiin haaste suunnitella uudenlainen, tiiviin ja matalan asuntoalueen tyyppi, josta Järvenpäässä on Tanhuniityn alueen myötä hyvä perinne jo olemassa. Ehdotusten yleisarvostelu Kilpailuun jätettiin 33 ehdotusta. Kilpailun kaksivaiheisuus osoittautui vaativan tehtävän edessä hyväksi tavaksi tutkia alueen suunnittelukysymyksiä syvemmin. Ensimmäisen vaiheen suunnittelutulokset olivat melko luonnosmaisia ja vaativat jatkotutkimista. Palkintolautakunta kiinnitti huomiota ensimmäisen vaiheen arvostelussa erityisesti kulttuuriympäristön huomioonottamiseen. Keskeistä oli asuntokortteleiden liittyminen kaupunki- ja maisemarakenteeseen sekä uuden rakentamisen suhde Maatalousnormaalikoulun rakennuksiin ja Ainolaan. Kaikki ensimmäisen vaiheen työt olivat näytteillä Järvenpäässä , jolloin myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä ehdotuksista. Kilpailun ensimmäinen vaihe todensi vaikeuden löytää alueelle asemakaavallinen kokonaisrakenne. Suhde palveluihin ja keskustaalueeseen jäi usein vähälle huomiolle. Suunnitelmia vaivasi kaupunkirakenteellinen irrallisuus. Rakenteellinen jäsentymättömyys näkyi erityisesti alueen sisäisissä liikennejärjestelyissä sekä niiden liittämisessä ympäröivään katuverkkoon ja palveluihin. Maisematilan ja kulttuurimaiseman huomioiminen kaupunkirakenteellista kokonaisuutta mietittäessä oli myös ollut ilmeisen vaikeaa. Suunnitelmissa oli usein onnistuttu ratkaisemaan Mannilantien varren uudisrakennusalue. Sen sijaan Poikkitien eteläpuoli oli lähes poikkeuksetta tutkittu heikommin, ja vain harvassa kilpailutyössä oli onnistuneesti otettu kantaa kaupunkirakenteen jatkamiseen etelän suuntaan. Kortteleiden sisäosien ratkaiseminen onnistui kilpailussa aluerakenteen ratkaisemista paremmin. Kaupunkikuvallinen kokonaisilme, koko alueen tärkeimmät kaupunkijulkisivut ja niiden maisemallinen nyansoiminen sekä Mannilantien ja Poikkitien katutilan jäsentäminen taas olivat haasteellisempia tehtäviä. Myös näkymät pääradalta kulttuurimaisemaan ja pääradan varren uusi julkisivu jäi suunnittelussa usein huomiotta. Poikkitietä harva käsitteli ja tutki kaupunkimaisena katuna. Töiden välillä oli suuria eroja vanhan kulttuuriympäristön täydennysrakentamisen suunnittelussa. Täydennys- ja lisärakentamisen sijainnissa ja määrässä oli paljon vaihtelua. Uudisrakentamisen ja vanhan rakennuskannan välille oli ollut vaikeaa löytää tasapainoinen suhde. Ehkä vähän yllättäenkin kaupunkirakenteellisesti parhaimmilta tuntuivat ratkaisut, joissa uudisrakentamisen määrä oli kohtalaisen vahvaa. Kaupunkirakenne Kaupunkirakenteen osalta kilpailutyöt olivat jaettavissa muutamaan erilaiseen tyyppiin. Yleisin malli oli Mannilantien varteen esitetty muurimainen rakentamisvyöhyke, josta rakenne keveni kohti länsireunan pelto- ja kulttuurimaisemaa. Tämä ratkaisu oli selkeä ja tarjosi monipuolista rakennustyypistöä kerrostaloista pientaloihin. Muurirakenne toimii hyvänä melusuojana radan suuntaan. Parhaimmissa töissä rakentamisen ja viheralueiden välinen rajaus oli suhteellisen tiukka, ja rakentaminen muodosti selkeärajaisen taustan avoimena säilyvälle kulttuurimaisemalle. Toinen malli muodostui vapaasti ryhmitellyistä asuntosoluista, sisäänpäin kääntyvästä korttelimallista. Kaupunkirakenne muodostui tällöin avoimessa maisematilassa olevien saarten ryhmistä. Ongelmana oli usein taloryhmien kevyt yhteys ympäristöön ja pääkatuja reunustavan rakentamisen turhan väljyys. Myös kaupungin tulevan kasvusuunnan huomioon ottaminen tuotti vaikeuksia. Kolmas ratkaisumalli koostui mattomaisesta kaupunkirakenteesta, joka muodosti yhtenäisen ja laajan asuntoalueen. Rakenne mahdollistaisi rakennus- ja asuntotyyppien suurenkin varioinnin, mutta tämä mahdollisuus jätettiin usein käyttämättä. Kilpailussa oli myös ehdotuksia, joissa formalistista muotoaihetta oli monistettu aluekokonaisuudeksi. Tällä lähestymistavalla oli kuitenkin hyvin vaikea vastata paikkaan sitoutuvan suunnittelun vaatimuksiin. Kilpailun toinen vaihe Suunnitelmia tarkentavaan toiseen kilpailuvaiheeseen valikoituivat työt, joissa kokonaisrakenne ja korttelitason ratkaisut tarjosivat parhaiten kehityskelpoisia ja tutkinnan arvoisia ajatuksia. Useassa työssä oli myös kaupunkitilallisia ja kuvallisia erityisansioita, joiden suunnittelua toivottiin jatkettavan tarkempaan mittakaavaan. Kilpailun toiseen vaiheeseen kutsuttiin viisi ehdotusta, nimimerkit Net, Leporanka, Saaret, Pioneerit ja Peltosaaret. Töistä neljä edusti ns. selkärankamallia, jossa Mannilantien varsi oli rajattu muurimaisin rakennuksin ja muut asuinkorttelit muodostivat niiden länsipuolelle solumaisia tai verkkomaisia rakenteita. Tästä mallista poikkesi ehdotus Pioneerit, jonka rakenne on käänteinen muihin töihin nähden. Jokaiselle jatkoon valitulle työlle annettiin suunnitteluohjeet, joita kilpailijoiden toivottiin tutkivan omista lähtökohdistaan. Kehitettävät suunnittelukysymykset olivat monessa kohdin samansuuntaisia: Mannilantien merkityksen ja kaupunkikuvan korostaminen, liikenteen ja pysäköinnin järjestely sekä aukean maisematilan ja kortteleiden välisen reunan käsittely. Kilpailun toisen vaiheen arvostelussa keskeisiä arviointikohteita olivat suunnitelman suhde olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja kaupungin tulevaan kasvusuuntaan sekä keskeiset liikenneperiaatteet. Korttelitasolla huomiota kiinnitettiin asuntokortteleiden toiminnalliseen, rakenteelliseen, kaupunkikuvalliseen ja ekologiseen laatuun sekä siihen kuinka yhteisöllisen asuinalueen rakenne mahdollistaa. Kaupunkirakenteellisten kysymysten lisäksi painottuivat kaavatalous, asunto- ja piharatkaisut sekä uuden rakentamisen suhde kulttuurimaisemaan ja ympäristön häiriötekijöihin. Toisessa vaiheessa ehdotukset kehittyivät monilta osin palkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Kilpailuohjelmassa annettu asuntorakentamisen mitoitustavoite saavutettiin hyvin, mikä vahvisti yleiskaavan toteutettavuuden alueella. Kilpailun ratkaisu ja suositus jatkotoimenpiteiksi Tutustuttuaan kilpailuehdotuksiin palkintolautakunta päätti jakaa ehdotukset neljään luokkaan seuraavasti: jatkokilpailuun kutsutut 5, muu yläluokka 4, keskiluokka 11 ja alaluokka 13 ehdotusta. Palkintolautakunta jakoi yksimielisesti 1. palkinnon, euroa ehdotukselle Saaret, 2. palkinnon, euroa ehdotukselle Peltosaaret ja kolmannen palkinnon, euroa ehdotukselle Pioneerit. Muille jatkokilpailuun valituille ehdotuksille, nimimerkeille NET ja Leporanka, annettiin lunastus, á euroa. Palkintojen lisäksi ensimmäisestä vaiheesta jatkoon valituille viidelle ehdotukselle maksettiin kullekin euroa. Palkintolautakunta antoi kunniamaininnan ehdotukselle Milky Way. Palkintolautakunta suositti kilpailussa ensimmäisen palkinnon saanutta ehdotusta alueen jatkosuunnittelun pohjaksi. Saaret antaa hyvän pohjan Lepolan Ristinummen maankäytön suunnittelulle, jossa tarkoituksenmukaista on jatkotyönä tutkia kaavarunkotasoisesti vähintään kilpailun A- ja B- alueiden muodostamaa kokonaisuutta osana kaupungin osayleiskaavatyötä. Kaavarunko voi myöhemmin toimia mahdollisesti tontinvarauskilpailujen avulla osa-alueittain laadittavien asemakaavojen pohjana. arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

5 Open two-phase architectural competition for Lepola-Ristinummi area in Järvenpää Background to the competition The town of Järvenpää, with a population of about , situates around 40 kilometres north of Helsinki. The town s new master plan of 2004 emphasizes an urban structure that supports on the railroad. The main direction chosen for Järvenpää s future growth is the Lepola-Ristinummi area, which is located south of the centre of Järvenpää, and belongs to the cultural heritage milieu of Lake Tuusulanjärvi, a milieu of national importance. Because of the area s substantial values as to landscape and cultural heritage, its further planning is a challenging task. The objectives of the competition The purpose of the competition was to get a broad picture of the solutions for Järvenpää s growth in the direction of Lepola-Ristinummi, especially from the aspect of cultural heritage and urban structure, and to develop high-quality plans for residential quarters. The competition entries were expected to show a competent approach to urban planning, landscape planning, housing design, planning of cultural heritage milieu and social environment and to infrastructure and noise protection. The first phase of the competition was an open competition for ideas. Its purpose was to find high-quality solutions which fit into the existing urban structure and culture milieu and which are ecologically sustainable. The plans invited to the competition s second phase went into more detail and targeted a narrower competition area. Design guidelines The planning area of the first competition phase comprised the land of Maatalousnormaalikoulu, a former agricultural school, with surroundings. The competition area was about 80 hectares. The study area (213 hectares) comprised the areas immediately south of the competition area. The planning area of the second competition phase was about half of the first-phase area in size and comprised mainly the farm fields of Maatalousnormaalikoulu agricultural school, for which a new residential area is intended. The study area is part of the wider Tuusulanjärvi cultural landscape. In the early 20th century an artists colony emerged on the area. Its villas are important for their cultural history and architecture. The home of the composer Jean Sibelius, Ainola, is internationally renowed. In the 1920s the Kotitalousopettajaopisto school for domestic teachers and Maatalousnormaalikoulu agricultural school were located in the park and fields of the Järvenpää Manor. The area of institutions is exceptionally well preserved and one of the most important ones of its kind in Finland. The competitors were wished to take the planning recommendations of the master plan into account when making the entries. The building volume of the master plan residential areas within the competition area is sq.metres gross floor area, i.e. about inhabitants. General evaluation of the entries The Jury received 33 entries. The two-phase competition proved a good way to explore the planning issues of the area more deeply. The planning results of the first phase were relatively sketchy and the entries required further study. In judging the first phase of the competition, the Jury paid attention to how the culture heritage was taken into account. Central aspects in the evaluation of the entries were how the residential quarters connected with the urban and landscape structure and what their relation was to the Maatalousnormaalikoulu agricultural school buildings and to Ainola. All entries of the first phase were put on display in Järvenpää November 2006 and the public had the opportunity to express their opinions on the entries. The first phase of the competition proved that it was difficult to find an overall urban structure for the area. Entries often paid little attention to the relationship to services and to the town centre. Many plans connected poorly to the urban structure. This lack of structure was particularly noticeable in the internal traffic solutions of the area and in how these connected to the surrounding street net and services. It had obviously been difficult to pay respect to the landscape space and the cultural landscape when considering the urban structure as a whole. An individual area that often was solved well in the plans was that of new housing along Mannilantie road. On the other hand, the area south of Poikkitie road had almost without exception been studied with less care and only few competition entries succeeded in taking a stand towards the southbound expansion of the urban structure. The internal solution of the quarters succeeded better in the competition than the overall structure. Some of the more challenging tasks were the overall expression of the townscape, the main façade fronts of the whole area and their nuances with respect to the landscape, and the structuring of the streetscapes of Mannilantie road and Poikkitie road. Other aspects that often received too little attention in the entries were the highlighted views from the railroad to the cultural heritage landscape and the new façade along the railroad. Few entries treated Poikkitie road as an urban street with distinct area façades. There were big differences between the entries with regards to the planning of complementing construction among cultural heritage. There was much variation in the location and quantity of complementing and additional construction. The biggest problem has been to achieve a balanced relationship between new construction and the old building stock. Perhaps somewhat surprisingly the urban structure felt the best in entries with comparably heavy new construction. Urban structure With regards to urban structure, the competition entries could be divided into a few distinct types. The most common type of solution was the one with a wall-like zone of construction along Mannilantie road that became less compact towards the landscape of farm fields and cultural heritage at the western edge. This was a clear solution that easily provided for a versatile variety of buildings from blocks of flats to separated houses. The wall-like construction also functions as a good noise barrier against the tracks. In the best works the demarcation between built areas and green areas appeared to form quite a strict border line that made the built area a clearly delimited background to the cultural heritage area which is left open. Another type of solution consisted of freely grouped cells of housing with a quarter solution that turned inwards. In these entries the townscape was formed by groups of islands in an open landscape. In the designs using this model a problem often was the loose contact with the surroundings and the often too dispersed building solutions along the main streets. A third solution model consisted of a relatively mat-like urban structure which formed a uniform and widespread housing area. The structure enabled considerable variation in the types of buildings and dwellings but often this opportunity was left unused. There were also entries in which formalistic themes were duplicated into an entire area. With this approach to planning it was very difficult to respond to the questions and demands of bonding with the place. Second phase of the competition The entries that were selected for the second phase were the ones in which the overall structure and the solutions on the level of quarters had the best development potential and ideas worth exploring. Many entries also had special qualities with regards to townspace and townscape, for which reason the Jury wanted them to be continued in more detail. The Jury selected the following entries to the second phase of the competition: pseudonyms Net, Leporanka, Saaret, Pioneerit and Peltosaaret. Four of these entries represented a spine model in which Mannilantie road was bordered by wall-like buildings and the other residential quarters formed a cellular or netlike structure on the west side. The entry Pioneerit made an exception as its structure was inverted in comparison to the other four. Each entry that was selected to the second phase was given special planning instructions. The planning issues that needed to be developed were in many respects similar: emphasising the significance and the townscape role of Mannilantie road, traffic and parking arrangements and the treatment of the border between open landscape and built quarters. The authors heeded quite well the Jury s suggestions for development. The target given in the competition programme for the dimensioning of housing production was achieved well in the second phase, which affirmed the implementability of the master plan in the area. Recommendations for further measures The Jury recommended that the cooperation on the land use planning of Lepola-Ristinummi at the disposition plan level is continued together with the authors of the winning entry Saaret. The entry gives a good basis for the planning of the land use of Lepola-Ristinummi area. arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

6 1. palkinto 1 st prize 1. vaihe / 1st phase EUR ehdotus / entry no 13 Saaret tekijä / author: Kari Nykänen, arkkitehti SAFA / Arkkitehdit m3 avustaja / assistant: Jaakko Kallio-Koski, arkkit.yo / liikenne (2. vaihe) / traffic (2nd stage): Jorma Hämäläinen, insinööri / engineer Ote arvostelupöytäkirjasta Monipuolista ja viihtyisää asuinaluetta muodostava ehdotus, joka rakenteellisesti istuu oivasti järvenpääläiseen kulttuurimaisemaan. Jo kilpailun ensimmäisessä vaiheessa alueen rakentamisen painopistealueet oli tunnistettu melko onnistuneesti. Toistuvien, pihakadun ympärille rakentuvien korttelisolujen koko ja viheralueiden toimivuus herättivät kuitenkin kysymyksiä. Tekijä kehitti ehdotustaan selkeästi kilpailun toisessa vaiheessa. Alueen kokonaisrakenne, rakentamisalueiden koko, rajautuminen ympäristöstään sekä niiden suhde toisiinsa on esitetty tutkitusti ja onnistuneesti. Tekijä on monipuolistanut korttelisolujen rakennetta ja rakennustyyppejä. Ratkaisu mahdollistaa monipuolisen asunto- ja väestörakenteen, samoin kuin erilaiset tuotantotavat ja alueen vaiheittaisen toteuttamisen. Kortteleiden sisäinen rakenne on tutkittu ansiokkaasti. Pihakadusta on mahdollista luoda mielenkiintoinen ja alueidentiteettiä muodostava kotikatu, jonka ympärille oma kyläyhteisö rakentuu. Poikkitien ja Mannilantien jatkeen risteysalueeseen liittyvä rakentaminen sopii paikkaan. Poikkitien kaupunkikuvallista ilmettä on kehitetty, mutta se kaipaa vielä jatkotyöstöä. Kortteleiden väliin jäävät viheralueet ovat mitoitukseltaan toimivia. Pitkät puistojen suuntaiset näkymät on nyt suljettu tai kavennettu istutuksin, mutta asia on korjattavissa. Kevyen liikenteen reitistön sijoittumista tulee tarkentaa. Tekijä on ottanut huomioon meluntorjunnan ja sadeveden imeytystarpeen. Ehdotus on kaavataloudellisesti tehokas. 2. vaihe / 2nd phase Excerpt from the jury s report In the first phase, the area s emphases and volume of construction had already been recognised quite successfully. However, the size of the proposed quarter cells and the functionality of the green areas between the quarters raised questions. The author clearly developed the entry in the second phase. The overall structure of the area, the size of the areas for construction, and the way these are delimited towards their surroundings and their relationship to each other have been studied and presented well. The author has made the structure and the building types of the quarters more versatile. The solution provides for a versatile dwelling structure and population structure, for a variety of ways of production, and for implementing the area in phases. The structure of the quarters has been studied well. It is possible to make the mixed-traffic street an interesting home street that creates an area identity and around which the village community is formed. The construction in connection to the junction area of Poikkitie and the continuation of Mannilantie is suitable for the place. The townscape of Poikkitie has been developed, but it still needs working on. The green areas between the quarters are dimensioned in a functioning way. The long views in the direction of the parks are now blocked or narrowed by vegetation, but the error can be corrected. The location of routes needs more detailing. The author has considered the noise protection and the need to absorb rainwater. The entry has a good plan economy. 2. vaihe / 2nd phase 10 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

7 1:4000 Saaret 1:1000 arkkitehtuurikilpailuja

8 Saaret 2. vaihe / 2nd phase 1. vaihe / 1st phase 14 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

9 2. palkinto 2 nd prize 1. vaihe / 1st phase 2. vaihe / 2nd phase EUR ehdotus / entry no 24 Peltosaaret tekijät / authors: Esa Paajanen, arkkitehti SAFA / Timo Koljonen, arkkitehti SAFA / Teemu Fyrstén, arkkitehti SAFA / Johan Lindfors, arkkit.yo / Ville Niskasaari, arkkitehti SAFA / Linja arkkitehdit Oy ympäristö- ja vihersuunnittelu / landscape planning: Tommi Heinonen, hortonomi, maisemaarkkit.yo / bachelor of natural resources, student of landscape architecture, VSU arkkitehtuuri- ja vihersuunnittelu Oy liikenne (2. vaihe) / traffic (2nd stage): Erkki Sarjanoja, DI / M.Sc. (Tech.), Ramboll Finland Oy Ote arvostelupöytäkirjasta Vahva, alueen kokonaisrakenteen hyvin hahmottanut sekä korttelitasolla onnistuneesti hierarkiaa luova, ammattitaitoisesti laadittu työ. Ehdotus perustuu alueella kertautuvaan, lenkkinä kiertävän pihakadun ympärille ryhmittyvään korttelisoluun. Ensimmäisessä vaiheessa suunnitelmassa oli tunnistettu alueelle soveltuvan kokonaisrakenteen vaatimukset hyvin, mutta rakentamisen määrä oli turhan pieni. Mannilantien ja Poikkitien risteysalueen ratkaisut eivät olleet realistisia. Toisessa vaiheessa suunnitelmaa on tarkennettu Mannilantien ja Poikkitien risteyksen osalta. Alueen rakennusvolyymia on hiukan nostettu. Mannilantien varren rakentaminen suojaa ratamelulta ja luo tunnistettavaa paikallista kaupunkikuvaa. Suunnitelman kokonaisote on säilynyt vahvana ja ammattitaitoisena. Olemassa olevia metsiä on onnistuneesti täydennetty uusilla puistoalueilla. Mannilantien ja radan välisen alueen kehittäminen vihervyöhykkeeksi on onnistunut ratkaisu. Kaupunkikuvallinen ote on vahva ja mittakaava onnistunut. Tekijältä olisi kuitenkin toivottu selkeämpää työn kehittämistä toisessa vaiheessa, nyt lopputulos jää monotoniseksi ja kaavataloudellisesti melko epäedulliseksi. Rakennus- ja asuntotyyppien sekä -volyymin variointi on vaikeaa. Excerpt from the jury s report The entry is based on a repetitive quarter cell grouped around a looped mixed-traffic street. In the first phase, the plan had well identified the requirements for an overall structure that fits the area. However, the total volume of building was unnecessarily low. The solutions for the junction area of Mannilantie and Poikkitie were not realistic. In the second phase, the plan has been revised for the part of the junction of Mannilantie and Poikkitie. The total volume of construction in the area was raised. The buildings along Mannilantie function as a noise barrier against the railroad and create a recognisable local streetscape. The overall grip of the plan remains strong and professional. The existing woods have been continued in a successful way in the form of new park areas. It is a good solution to develop the area between Mannilantie and the railroad into a green zone. The townscape grip is strong and the scale is good. The jury would however have hoped that the author had developed the plan more forcefully in the second stage; now the end result remains monotonic and the plan is quite uneconomical. It is difficult to create variation in building and dwelling types and volume. 16 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

10 2. vaihe / 2nd phase Peltosaaret 1. vaihe / 1st phase 1: vaihe / 2nd phase 18 arkkitehtuurikilpailuja

11 2. vaihe / 2nd phase 2. vaihe / 2nd phase 2. vaihe / 2nd phase 3. palkinto 3 rd prize EUR ehdotus / entry no 15 Pioneerit tekijä / author: Sanna Meriläinen, arkkit.yo / 2. vaiheessa tekijöinä myös / also authors in 2nd stage: Aino Aspiala, maisema-arkkit.yo / student of landscape architecture Ville Nurkka, arkkit.yo / avustaja / assistant: Väinö Nikkilä, arkkit.yo / Ote arvostelupöytäkirjasta Mielenkiintoinen, paikkaan omintakeisesti ja runollisesti sitoutuva, huvilamaista asumista manifestoiva suunnitelma. Ensimmäisessä vaiheessa ehdotus loi alueelle muista töistä poikkeavaa kaupunkirakennetta. Vahvuutena oli mielenkiintoinen ratkaisu rajautumisessa avoimeen kulttuurimaisemaan. Sopivia rakentamisalueita ja rakentamisen määrää ei kuitenkaan oltu vielä aivan tunnistettu. Tekijä on jatkotyössään muista poikkeavalla tavalla keventänyt rakentamisen kerrosalaa. Korttelirakenne on pysynyt jotakuinkin samanlaisena. Mutkittelevan rakennusmuurin paikkaa olisi voinut tutkia rohkeammalla otteella ja se olisi pitänyt integroida muuhun rakentamiseen kiinteämmin. Huvilamaisten rakennusten ajatus on viehättävä, mutta on koko alueen kattavana rakenteena liian väljä. Poikkitien varren kaupunkikuva jää edelleen epämääräiseksi. Alueelle ei ole löytynyt luontevaa kokonaisrakennetta ja sen vaiheittainen toteuttaminen on hankalaa. Runolliset lähtökohdat suunnitelmassa ovat yleviä, mutta ne eivät lopulta ole taipuneet uskottavan kaupunkirakenteen vaatimuksiin. Excerpt from the jury s report The entry Pioneers of the first phase created an urban structure different from the other entries. The strength of the plan was the interesting solution for demarcation against the open culture heritage landscape. However, the areas suitable for construction and the volume of construction had not been quite identified yet. In working further with the entry the author has, in a way that differs from the others, decreased the floor area of construction. The structure of the quarters has remained practically the same. The place for the meandering wall of buildings could have been studied more boldly, and it should have been integrated more tightly with the rest of the structure. The idea with groups of villa-like buildings is charming, but the density is unnecessarily low for a structure that covers the whole area. The streetscape of Poikkitie is still diffuse. A natural overall structure for the area has not been found in the second phase either. It is difficult to implement the area in phases. The plan s poetic points of departure are noble, but in the end they have not adapted to the requirements of a credible urban structure. 1. vaihe / 1st phase 1. vaihe / 1st phase 20 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

12 Pioneerit 2. vaihe / 2nd phase 22 arkkitehtuurikilpailuja : vaihe / 2nd phase

13 lunastus purchase EUR ehdotus / entry no 1 NET tekijä / author: Kari Martikainen, arkkitehti SAFA / avustaja (2. vaihe) / assistant (2nd stage): Kaisa Ikävalko, arkkitehti SAFA / Ote arvostelupöytäkirjasta Rakentamisen painopisteet ja alueet varmaotteisesti löytänyt kokonaisuus. Ehdotuksen kokonaisrakenne muodostui neljästä kylämäisestä korttelikokonaisuudesta, joiden väliin jäi kulttuurimaisemaan liittyviä viheralueita. Valittu malli antoi mahdollisuuksia mielenkiintoisen, kotikadun ympärille rakentuvan kyläsolun kehittämiseen. Kilpailun toisessa vaiheessa tekijä on kehittänyt työtään ja monipuolistanut alueen kortteleita. Alueen kokonaisrakenne on onnistunut. Näkymälinjat ovat kohdallaan ja ne on tutkittu huolella. Myös viheralueet ovat sopivan kokoisia ja hierarkkisesti onnistuneita. Vahva yhtenäinen kaupunkirakenteellinen näkemys on kuitenkin jäänyt vielä puuttumaan. Suunnitelma ei löydä keinoja paikkaan sitoutuvan ja identiteetiltään vahvan asuntoalueen muodostamiseen. Liikenneratkaisut ovat yleisesti onnistuneita, mutta kortteleiden sisältä löytyy hankalia katuratkaisuja. Suunnitelma on kaavataloudellisesti hyvä ja vaiheittain toteutettavissa. Excerpt from the jury s report The plan NET had identified well the emphases, scope and volume of construction. The overall structure consisted of four village-like entireties of quarters between which there were green areas that connected to the cultural heritage landscape. The chosen model offered opportunities to develop an interesting village cell around a meandering home street. In the second phase the author has developed the entry and made the quarters of the area more versatile. The overall structure is good. The view axes are well placed and they have been studied with care. Also the green areas are suitably sized and their hierarchy is good. The presentation however still lacks a strong coherent of the urban structure. The plan does not find area planning means to create a housing area that would bond with the place and have a strong identity. The traffic solutions are mostly good, but inside the quarters there are inconvenient street solutions. The entry has a good plan economy and can be implemented in phases. 1. vaihe / 1st phase 1: vaihe / 2nd phase 24 arkkitehtuurikilpailuja

14 NET lunastus purchase EUR ehdotus / entry no 12 Leporanka tekijät / authors: Elina Ahdeoja, arkkitehti / Anna Puisto, arkkitehti / Mika Saarikangas, rakennusarkkitehti / B.Sc. (Archit.) Mikko Siltanen, arkkitehti SAFA / Ote arvostelupöytäkirjasta Kaupunkikuvaa ja korttelinosien toiminnallisuutta raikkaasti tutkinut ehdotus. Ensimmäisen vaiheen kokonaisrakenne muodostui kahdesta Mannilantien jatkeen varteen sijoittuvasta korttelikokonaisuudesta ja kahdesta Poikkitiehen tukeutuvasta pienemmästä korttelialueesta. Mannilantietä reunusti umpinaisempi muurikortteli. Rakenne estää hyvin ratamelua ja luo alueelle vahvaa identiteettiä. Suunnitelman kokonaisrakenne jätti kuitenkin vielä kehityksen varaa. Toisen vaiheen suunnitelmassa on osin vastattu palkintolautakunnan kehitysehdotuksiin. Teiden risteämisalue on huomioitu kaupunkirakenteellisesti. Kokonaisvolyymia on lisätty, mutta ei jäsennöidyllä tavalla. Rakenteen nyansointi on jäänyt puuttumaan ja rakentamisen suhde lähimaisemaan on epämääräinen. Esitetty laituriteema on hauska. Vahvasti muotoillun kaupunkirakennemallin soveltuminen kaupungin tulevaan kasvusuuntaan herättää kysymyksiä. Ehdotuksessa on edelleen aluillaan paikkaan sopeutuva ja miellyttävä aluekokonaisuus. Kokonaisrakenteen horjuvat painopistealueet sekä korttelirakenteen ja sen myötä myös liikenneratkaisujen jäsentymättömyys kuitenkin vaivaavat suunnitelmaa. Excerpt from the jury s report The overall structure of the first phase of the plan Leporanka constituted of two entireties of quarters along the continuation of Mannilantie and two smaller quarter areas depending on Poikkitie. Mannilantie was bordered by a more closed wall of quarters. The structure functions well as stopper of railroad noise and forms a strong area identity. The overall structure of the plan however could afford more development. The second phase plan has partly heeded the jury s suggestions for development. The junction area of the roads has been considered from the aspect of urban structure. The increase of total volume in the plan has, however, not come about in a structured way. The plan lacks nuances in the structure and the relationship between construction and adjacent landscape is diffuse. The landing theme displayed in the entry is jolly. One issue that raises questions is how this strong-form urban structure model will adapt to the town s future growth to the south. The plan is still becoming an area entirety that is pleasant and adapts to the place. The plan however suffers from the uncertain emphases areas of the overall structure and therefore from the lack of structure in the traffic solutions. 26 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

15 2. vaihe / 2nd phase Leporanka 1: vaihe / 2nd phase 28 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

16 1: vaihe / 1st phase ehdotus / entry no 11 Milky Way kunniamaininta honourable mention tekijät / authors: Sami Heikkinen, arkkitehti SAFA / Vesa Humalisto, arkkitehti SAFA / Antti Lehto, arkkit.yo / Ote arvostelupöytäkirjasta Rakennemallillaan kulttuurimaisemaa sympaattisesti kommentoiva ehdotus. Suunnitelmassa erilliset korttelisolut sijoittuvat vapaasti aukealle viheralueelle. Saarimalli löytää helposti esikuvia kulttuurimaisemassa jo olevista luonnonmuodoista. Suunnittelualueen liittyminen muuhun kaupunkirakenteeseen jää esitetyllä rakennemallilla kuitenkin ongelmalliseksi. Ehdotus ei ota riittävästi huomioon kilpailualueen eteläpuolelle jatkuvaa kaupunkirakennetta. Esitetty rakentamisen määrä on alueelle turhan vähäinen. Kortteliratkaisu perustuu pihakatumalliin. Kokonaisuutta vaivaa vahvan idean joustamaton noudattaminen. Laaja suunnittelualue kestäisi korttelien laajempaa variointia. Pihakadun luonne on jäänyt kevyelle tutkimiselle. Täydennysrakentamista ei ole esitetty. Esityksestä välittyy tavoitteellinen ja monilta osin miellyttäviä kokonaisuus, joka ei kuitenkaan rakenteellisesti istu suunnittelualueelle. Excerpt from the jury s report In the plan, separate cells of quarters are placed freely in an open green area. It is easy to find the pattern for this island solution in the existing natural forms of the cultural heritage landscape. With the proposed structural model it is a problem to connect the overall solution of the planning area to the rest of the urban structure. On a structural level, the entry does not sufficiently observe the continuation of the urban structure south of the competition area. The presented volume of construction is unnecessarily small for the area. The solution for the quarters is based on mixed-traffic streets. The impression of the whole is that a strong idea has been applied in a non-flexible manner. The vast planning area would endure more variation in the entireties formed by the quarters. The character of the mixed-traffic streets has been studied only lightly. The presentation conveys a purposeful and in many ways pleasant overall solution, the structure of which however does not fit the planning area. 1. vaihe / 1st phase 30 arkkitehtuurikilpailuja arkkitehtuurikilpailuja

17 Järvenpään Lepola-Ristinummi Lepola-Ristinummi Area in Järvenpää Ilmestyy Arkkitehti-lehden irtoliitteenä Utkommer som bilaga till tidningen Arkkitehti Finsk Arkitekturtidskrift Published with Finnish Architectural Review