Johdanto SISÄLLYS. 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto SISÄLLYS. 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s.5. 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s."

Transkriptio

1 1 1

2 2 2

3 Johdanto Parik-säätiön hallinnoimaa Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu:a rahoittivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto ajalla Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Isa Mäkelä. Käynnistyessään kehittämishankkeen lähtökohdiksi oli määritelty välityömarkkinoiden kehittäminen mm. kehittämällä koulutuspolkuja ja uusia asiakkaiden työllistymistä edistäviä toimintamalleja. Hankkeen sisältöä lähdettiin rakentamaan palveluketjumallilla, jossa linkittyvät toisiinsa työhön kuntouttavat palvelut, ammatillisten valmiuksien kehittäminen sekä poluttaminen avoimille työmarkkinoille. Toteutuksesta vastasivat seitsemän Kaakkois-Suomessa toimivaa välityömarkkinatoimijaa yhdessä seutujen muiden toimijaorganisaatioiden kanssa. Hankkeen toteuttajina olivat Parik-säätiö, Sotek-säätiö, Kakspy ry, AKTIVA Etelä-Karjalan aikuisopisto, INTOa Työstä ry, Laptuote-säätiö ja TyönVuoksi ry. Tämä julkaisu on katsaus KaaSu -hankkeeseen ja Kaakkois-Suomen välityömarkkinoihin. Hankkeen loppuraportti on luettavissa hankeorganisaatioiden nettisivuilta. SISÄLLYS 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s.5 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s.8 3. Seudulliset kumppanuusfoorumit s Ammatillisen osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla s Asiakastyö hankkeessa s Hankkeen tulosten ja vaikuttavuuden arviointi s.28 Kuvassa kaasulaisia : edessä Laura Tarpila Aktivalta (vasemmalla) ja Kirsi Kärkäs-Vaittinen Intoa Työstä ry:ltä. Takana vasemmalta: Sari Liukkonen TyönVuoksi ry:ltä, Minna Miikki ja Nina Laakkonen Aktivalta, Merja Kokko Sotek-säätiöltä, Paula Rapi Laptuote-säätiöltä, Marjo Jokipii Sotek-säätiöltä, Mirja Willberg Parik-säätiöltä, Kirsi Reiman TyönVuoksi ry:ltä, Isa Mäkelä ja Marita Mäkinen Parik-säätiöltä, Pekka Räsänen Kakspy ry:ltä sekä Anna- Liisa Ihanus-Rainio Aktivalta. 3 3

4 Välityömarkkinoiden kokonaisvaltainen kehittäminen EU tukee alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä rakennerahaston varoin osarahoitetuilla ohjelmilla. Manner-Suomen ESR- ohjelmien teemat ovat merkittäviä kokonaisuuksia, joilla edistetään suomalaista koulutus-, yrittäjyys-, työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Välityömarkkinat tarjoavat tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja, joilla parannetaan työnhakijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia. Valtakunnallisen välityömarkkinat -kehittämisohjelman tavoitteena on luoda heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille palvelukokonaisuuksia, jotka johtavat avoimille työmarkkinoille sekä kehittää toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Kehittämisohjelma painottaa Lissabonin strategian rakenteellisen työttömyyden vähentämisen tavoitteita (ml. työvoiman laajentaminen) sekä myös työvoimapalvelujen kehittämisen tavoitteita. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa välityömarkkinat on yksi kehittämisen kohde työvoimapolitiikan alueella. Ohjelma liittyy työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysstrategian linjaukseen työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta ja erityisesti työllistymiskynnyksen alentamiseen. Ohjelmassa on käynnistynyt tähän mennessä 40 välityömarkkinaprojektia kaikkiaan 11 TE-keskuksen alueella. TEM:n koordinaatiohanke kokoaa hankkeiden tuloksia yhteen ja varmistaa hankkeiden välistä yhteistyötä. Koko ohjelmakaudella kattava, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteenlaskettu rahoituskehys kehittämisohjelmalle on Kehittämisohjelman tavoitteena on, että eri toimijoiden, erityisesti kolmannen sektorin tarjoamat välityömarkkinoiden työpaikat olisivat väylä sijoittua avoimille työmarkkinoille. Tavoitteeseen pyritään mm. parantamalla työntekijöiden osaamista ja työelämävalmiuksia, tukemalla siirtymävaiheita sekä kehittämällä yritysyhteistyötä. Työnantajan tarpeista lähtevään ammatillisen osaamisen kehittämiseen tarjoavat mahdollisuuksia palkkatuetun työn yhdistäminen koulutukseen ja erilaiset täsmäkoulutusmallit sekä työpoolit. Lisäksi ohjelmassa kehitetään työhön-/työvalmentajapalveluita ja pureudutaan asiakasprosessien vaikuttavuuteen. Ohjelman avulla pyritään myös lisäämään sosiaalisten yritysten määrää ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hanna-Mari Lempola, Projektipäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Välityömarkkinat - kehittämisohjelman koordinaatiohanke (ESR) 4 4

5 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu Kohderyhmät Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työnhakijat. Välillisesti kohderyhmänä ovat seudulliset välityömarkkinatoimijat, kolmas sektori ja yrityssektori. 2. Tavoitteet Kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Verkostojen työnjaon ja roolien kehittäminen ja hyödyntäminen 3. Päätoimenpiteet. Kaakkois-Suomessa jo toteutettujen hankkeiden ja projektien tulosten ja hyvien mallien käytäntöön vieminen Verkostorahoituksen selvittäminen yrityksiin työllistämisen edistämiseksi Seudulliset kumppanuusfoorumit Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden oppivaverkostojen käynnistyminen Tiedotuksen ja tehokkaan viestinnän järjestäminen seudulla Ammatillisen osaamisen kehittäminen Aktiivinen työllistäminen ja työllistyminen 4. Tulokset/tuotokset Seudulliset kumppanuusfoorumit Yritysten työllistämispotentiaaliselvitys sekä palveluntuottajille suunnattu selvitys Uudenlaisia toimintatapoja mallintavat kehittämispilotit Suikkasen janat ja asiakas-case-tarinat IMBA-Melba työkunnon arviointikoulutus KaaSun toimijoille ja lukijakoulutukset seudullisille verkostoille Sähköinen Kuukkis-tiedote välityömarkkinatoimijoille Kaakkois-Suomessa Toteutetut projektit kooste Palveluntuottajien sekä työhallinnon matriisikoosteet Lainsäädännönmuutosehdotukset Kumppanuuden kehittäminen ja mallintaminen Te-toimiston ja palveluntuottajan välillä Ulkoinen arviointi kolmen muun valtakunnallisen välityömarkkinahankkeen kanssa 5 5

6 Toimenpiteet 1. Hankkeen käynnistäminen käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet ja ohjausryhmän kokoaminen kootaan KaaSu alaraporttihankkeet määritellään työskentelytavat 2. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen koonti olemassa olevista hyvistä malleista kehitetään uusia hyviä toimintamalleja 3. Verkostorahoituksen selvittäminen markkinointityö siirtymätyöpaikkojen etsintä yrityksistä kehitetään yrityksiin työllistämisen toimintamallia 4. Kumppanuusfoorumit kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yritysten yhteiset seudulliset kumppanuusfoorumit (tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen) käynnistetään kolmannen sektorin verkostotyö etsitään seudullisia verkostokumppaneita 5. Oppivaverkostot olemassa olevien ja hyväksi todettujen tapojen levittäminen uusien mallien kehittäminen kehitetään pajavaihtari -mallia oppivaverkoston sisäisesti dokumentoidaan opittuja asioita ja ammatillisen osaamisen kehittymistä hankkeen aikana dokumentoidaan kehittämisehdotuksia ja lainsäädännön muutostarpeita 6. Tiedotuksen ja tehokkaan viestinnän järjestäminen seudulla välitetään tietoa, osaamista ja toimintamalleja verkostojen kesken jatkuvana prosessina 7. Ammatillisen osaamisen kehittäminen tuetaan asiakkaiden ammatillista kasvua työllistymisen edistämiseksi henkilökohtaistetaan asiakaspalveluprosessi kehitetään mahdollisuutta oppisopimusvalmennukseen 8. Aktiivinen työllistäminen ja työllistyminen tuetaan asiakkaiden aktiivista työllistymistä avoimille työmarkkinoille mm. yksilövalmennuksen ja työetsinnän avulla tuetaan asiakkaiden urapolkuja 9. Raportointi ja tulosten esittäminen väli- ja loppuraporttiin liittyvät toimet 10. Tulosten arviointi ja evaluointi ohjausryhmän, alaraporttihankkeiden ja verkostojen sisäinen arviointi ulkoinen arviointi ennakoivan ja kehittävän arvioinnin mallilla Välityömarkkinat Välityömarkkinat tarjoavat työllistymistä edistäviä mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville. Henkilöt voivat olla mm. vajaatyökykyisiä, takaisin työelämään palaavia, nuoria tai ilman ammatillista koulutusta. Välityömarkkina-asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan yksilöllisin toimenpitein, joihin voi liittyä mm. työelämävalmiuksien tai ammattitaidon harjaannuttamista ja päivittämistä, sosiaalisten taitojen vahvistamista tai omien mahdollisuuksien tarkastelua realistisesti. Välityömarkkinat toimivat portaana työttömyyden ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen välillä. Asiakkaat voivat harjaannuttaa työelämävalmiuksiaan ohjatusti valmennus/ koulutusyksikössä tai ulkopuolisissa yrityksissä. 6 6 Lisää tietoa välityömarkkinoista:

7 Arto Havo, toimitusjohtaja, Parik-säätiö Projektityön haasteet - Joustoa toimintaympäristön muutosten mukaan Alkanut suhdannemuutos haastoi KaaSu -hankkeen heti sen alkumetreillä. Yhteiskunnallinen muutos on sekoittanut sosiaalisen työllistämisen toimintaympäristöä selvästi ja muutoksen kärki näyttää kohdistuvan heikompiosaisten työllistymiseen avoimille markkinoille. KaaSu -hankkeen valmisteluajankohdan tulevaisuusodotukset olivat hyvin kasvutavoitteiset toisin kuin todellisuus, jossa nyt olemme. Asiantuntijat antavat varovaisia arvioita siitä, että käänne parempaan on alkamassa. Samalla he heristävät sormea niille odotuksille, joissa paluuta aiemmalle kasvu-uralle ennustetaan jo lähivuosina. Vakavimmin otettavat arviot suhdanteen palautumisesta entiselleen ovat 10 vuoden aikajänteellä. Palautuminen on siis totuttua hitaampaa ja kuntien haasteet ovat vasta alkamassa. Tulevaisuuden näkymät asiakasvirtojen suuntaamisessa avoimiin työmarkkinoihin eivät ole kovin positiiviset. Lisäksi työttömyys kokonaisuudessaan tulee kasvamaan ja erityisryhmien tilanne on näin ollen entistäkin vaikeampi. Tätä taustaa vasten KaaSuprojektin toteuttajat kyseenalaistivat itse varhain projektin puolivälissä noususuhdanteen aikaisen hankesisällön ja ryhtyivät miettimään ratkaisumalleja suurempiin asiakasvirtoihin ja työllistämiseen. Samaan aikaan projekti ilmaisi huolensa myös silloiselle TE-keskukselle. Tästä prosessista sai alkunsa uusi TIETTY -hanke, joka suuntaa energiansa asikastyöhön hyödyntäen KaaSu -hankkeen kokemuksia. Kuntapuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa on käynyt ilmi, että kunnan odotukset liittyvät oleellisesti asiakastyön lisäämiseen ja aktiivitoimenpiteiden kohdentamiseen vaikeasti työllistettäviin henkilöihin. Näihin odotuksiin projektityöllä halutaan vastata. Toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen on menestyvän ja tuloksellisen asiakastyön kulmakiviä, niin myös projektitoiminnan. Valtaosaltaan projektit, elettyään aktiiviajan, unohtuvat sekä tekijöiltä että rahoittajilta, eikä tuotoksia tahdota saada hyödynnetyksi hyvästä tahdosta huolimatta. Suu- rimpana syynä on henkilöstön siirtyminen uusiin haasteisiin ja kokemukset menevät tekijöiden mukana. Tätä edellä mainittua ongelmaa ei KaaSu:n osalta pääse juurikaan syntymään, koska hankkeen toimijat kiinnittivät taitavasti hankkeen yksikkönsä perustehtävän iholle ja turvasivat tietojen hyödyntämisen välittömässä toiminnassa. Tällä menetelmällä saavutetaan huomattavasti enemmän hyötyjä mitä epäilijät keksivät haittoja. Niitäkin voi syntyä, jos johtamisote on heikkoa hankkeen eri tasoilla. Suurimpana vaarana yleensä nähdään projektin työskentely yksikön perustehtävässä, siis korvataan projektilla se mitä pitäisi tehdä muutoinkin. Tältä osin Kaa- Su saa puhtaat paperit syystä, että yhdelläkään KaaSu:n toimijalla ei perustehtävänä ole uusien toimintamallien luominen työhallinnon käyttöön tai selvitysten tuottaminen valmennuksen ja avoimien työmarkkinoiden rajapinnassa. Tätä KaaSu juuri teki laajasti koko elinkaarensa ajan. Aikaisemmin toteutetut hankkeet KaaSu -hankkeessa kartoitettiin KaaSu -toimijoiden aikaisemmin toteuttamia välityömarkkinoihin liittyviä hankkeita: Kiipolan työhönvalmennuskeskus-hanke, Kahvila- ja kohtaamispaikka Sopukka, Maahanmuuttajien resurssit käyttöön!-hanke, Portaat-projekti, OTE-projekti, Iloa elämään projekti, Kipinä, Menoksi, Menossa, Ekoduuni, Suunta, Työllistämisen ja sosiaalisen tuen projekti, Takaisin työhön, Seutuykkönen, Takaisin työmarkkinoille, Into-projekti, Sarka-projekti, Sarkapala-projekti, Mellonmäki-projekti, Tarttispaja, Takaisin työhön, Seutu-ykkönen, Takaisin työmarkkinoille, Aalto, Väylä, Muutos, Moro, Astu, Simpele, Työllisyysprojekti yli 40 vuotiaille, Siipo, Nuotta, Alu, Serpo, Kamu, Onnistuvat Opit, Ako, Integ, Polku. Lisää jo toteutetuista projekteista ja muiden hankeorganisaatioiden nettisivujen kautta 7 7

8 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit Aki Keskinen, toimitusjohtaja, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Uudenlaiset välityömarkkinat? Uudenlaisessa tilanteessa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ajattelua. Esitän tässä muutamia ajatuksia ja kysymyksiä siitä, miten välityömarkkinoiden toimintaa voitaisiin Kaakkois-Suomessa kehittää. KaaSu-hankkeen alkaessa taloustilanne niin Suomessa kuin maailmallakin oli hyvin erilainen kuin tämän hetkinen tilanne on. Työmarkkinoilla muutos näkyy työvoiman kysynnän hiipumisena ja työttömyyden nopeana kasvuna. Merkille pantavaa on, että tässä vaiheessa työttömyyden lisäys keskittyy joihinkin ammattiryhmiin ja ikäluokkiin. Teollisuuden miesvaltaiset työpaikat vähenevät ja nuorten työllistyminen on olennaisesti vaikeutunut. Tästä voisi päätellä, että joudumme miettimään aivan uudenlaisia toimintatapoja ratkaistaksemme nyt syntymässä olevia työttömyysongelmia. Talouden merkit ja rakennemuutoksen voimakkuus viittaavat siihen, että työttömyysongelmista on tulossa pitkäaikaisia. Välityömarkkinoitten ja niistä vastaavien organisaatioiden toiminnan laatu ja ennen kaikkea kyky välittää tehokkaasti työvoimaa yksityiselle sektorille ovat jatkossa hyvin tärkeitä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin aluetaloudenkin kannalta. Olemmeko riittävällä tavalla ottaneet huomioon toimintaympäristön nopean muutoksen? Olemmeko riittävän rohkeita muuttamaan toimintamalleja vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta? Julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on kaikilla omat vahvuutensa työmarkkinoiden toiminnan kehittämisessä. TE-toimistoilla on viranomaistehtävien lisäksi merkittävä rooli rahoittajana on koko talouden kannalta merkittävää miten rahoitus suunnataan ja millaisia tuloksia sillä aikaansaadaan. Toimistoissa on myös paljon tietoa ja osaamista alueellisista työmarkkinoista. Kolmannen sektorin toimijoiden vahvuudet liittyvät mielestäni ennen kaikkea valmennukselliseen työotteeseen sekä työnhakijan käytännön osaamisen määrittelyyn. Osaamisen määrittely on tärkeää, jos asiaa ajattelee yrityksien kannalta yrityksen tulee tietää millaista työvoimaa se on saamassa. Samoin työvoiman välittäjän on tiedettävä mitä itse asiassa välittää. Itse työnvälityksessä ja työvoiman vuokrauksessa yksityiset rekrytointiyritykset tarjoavat tuloksellisimman toimintamallin. Voitaisiinko näiden kolmen sektorin ydinosaaminen yhdistää uudenlaiseksi toimintamalliksi? Siinä on meille yhteistä haastetta KaaSun jatkoa ajatellen. CASE-tarinat KaaSu-hankkeessa kerättiin asiakkaiden työllistymisen tarinoita heidän omin sanoin kertominaan. Tarinoita hyödynnetään välityömarkkinapalvelujen kehittämisessä. 8 8

9 Nina Laakkonen, projektipäällikkö, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA/KaaSu Avoimille työmarkkinoille KaaSun kautta? KaaSu -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät työnhakija-asiakkaat. Projektin alkuvaiheessa työllistymistavoite oli korkea, 170 henkilöä. Hankkeen aikana taloustilanne muuttui kuitenkin ratkaisevasti. Todettiin, että tavoite, joka hyvänäkin aikana oli kunnianhimoinen, oli tässä tilanteessa mahdoton. Tavoitetta muutettiin ja näin saatiin työrauhaa pilotointiin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Etelä-Karjalan alueella hankkeessa aloittaneista 82 asiakkaasta 31 oli hankkeen päättyessä työsuhteessa. Tulosta voidaan pitää hyvänä kohderyhmä ja yleinen työllisyyskehitys huomioiden. Tähän tulokseen päästiin yksilöllisellä työotteella jossa huomioitiin sekä työnhakija-asiakkaan että yritysten tarpeet. Yleisten suhdanteiden muutos pakotti siirtämään painopistettä asiakkaan työllistymisedellytysten tutkimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyössä kehitettiin pilottitoimintaa ja mallinnettiin työllistymistä edistäviä toimintakokonaisuuksia. Kukin toimija kehitti omia pilottejaan. Näitä toimintamalleja syntyi Eteka-alueella tusina. Erityisesti näistä mainittakoon Työn- Vuoksen edelleensijoitusmalli jossa TyönVuoksen omassa työyksikössä työskentelevä henkilö siirtyi käyttäjäyritykselle töihin Työn- Vuoksen toimiessa edelleen työnantajana. Työntekijälle maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mallin avulla työllistettiin kolme henkilöä joista kahden työsuhde jatkuu edelleen. Yhteensä pilottien 82 asiakkaasta vain 22 siirtyi työttömiksi työnhakijoiksi hankkeen päätyttyä. Muille löytyi jokin muu ratkaisu. CASE-tarina 1 Kalle on kohta 40-vuotias mies. Hän valmistui ammattiin 1990-luvun alkupuolella; töitä alalla ei kuitenkaan riittänyt pitemmäksi aikaa. Muita ammatillisia tutkintoja hän ei ole suorittanut loppuun. Terveydentila Kallella on suht. hyvä. Selän kanssa on hieman ollut ongelmia. Kalle tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on kova tekemään töitä. Viime vuodet Kalle on seilannut työttömyyden ja työhallinnon toimenpiteiden välillä, joista viimeisin keskeytyi poissaolojen vuoksi. Työttömäksi jäänyt Kalle aloitti hankkeen asiakkaana. Hän osoittautui erittäin motivoituneeksi ja hoiti tehtävänsä täsmällisesti usean kuukauden ajan. Päihteiden käyttö pysyi hallinnassa Kallen saaman valmennuksen ja tuen avulla. Myös Kalle arvioi itseään hyväksi työntekijäksi. Toiveena Kallella oli vakituisen työpaikan löytyminen. Häntä tuettiin tavoitteessa ja sopiva työpaikka pyrittiin löytämään. Kallelle löytyi sopiva paikka, työn oli määrä alkaa työelämävalmennuksella seuraavalla viikolla. Kalle oli asiasta innoissaan. Selvisi kuitenkin, että paperiasioissa on epäselvyyksiä; työskentelyn aloittaminen lykkääntyi ja Kalle jatkoi hankkeessa. Kallelle löytyi pian uusi paikka, tällä kertaa kyse oli työsuhteesta. Hän saapui ensimmäisenä päivänä sovitulla tavalla paikalle. Kallen pettymykseksi työnantaja ilmoitti, ettei työntekijöitä ollutkaan varaa palkata. Syy ei ollut tälläkään kertaa Kallessa tai hänen ammattitaidossaan. Kalle palasi jälleen hankkeen asiakkaaksi. Kallen motivaatio alkoi tuesta huolimatta hiipua, eikä työpaikan löytyminen enää kiinnostanut samalla tavalla. Seurasi pitkä poissaolojakso ja repsahtaminen alkoholiin. Selvittyään Kalle otti yhteyttä valmentajaan; keskustelujen jälkeen asiakkuus jatkui. Jatkossa Kallen polun suunnitellaan etenevän säätiön sisällä ainakin toistaiseksi. 9 9

10 Kirsi Reiman, kehittämispäällikkö, TyönVuoksi ry TyönVuoksi ry:n Työpankkikokeilu TyönVuoksi ry valittiin vuoden 2009 alussa käynnistyneeseen valtakunnalliseen työpankkikokeiluhankkeeseen yhdessä kuuden muun toimijan kanssa. Valintakriteereinä hankkeen toteuttamiseen oli; tuloksellinen kokemus edelleensijoittamisesta, hyvä ja tiivis kuntayhteistyö, suuri toiminnallinen volyymi, hyvät sidosryhmäsuhteet työhallintoon, laaja kontaktipinta elinkeinoelämään sekä toimijan vankka pohja sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Pankkikokeilun tarkoituksena on edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikeudet voivat johtua mm. vajaakuntoisuudesta sekä pitkittyneestä työttömyydestä. Kokeiluhankkeen tarkoitus on myös lisätä yritysten halukkuutta tarjota työtä, osa-aikaista tai kokopäiväistä, kohdejoukon työllistämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuottaa lainsäädännön muutosehdotuksia, niin että työn vastaanottaminen on kannattavaa. TyönVuoksen työpankkimalli: Työpankkimalli tarkoittaa Työn- Vuoksi ry:llä pelkistetysti työvoiman vuokrausta. Yhdistyksellä on vahva ja tuloksekas jo vuosia kestänyt kokemus edelleensijoittamisesta. Nyt kokeiluhankkeen myötä toiseksi avoimille työmarkkinoille työllistämisen työkaluksi kohdejoukolle luotiin työvoiman vuokrausmalli. Työntekijän vuokraus kestää aina yrityksen tarpeiden mukaisesti tunneista kuukausiin. Kiinnittyvälle työntekijälle maksetaan käyttäjäyrityksen käyttämän työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kun yrityksellä ei ole käyttöä työntekijälle, palaa hän TyönVuoksen työ-yksikköön tekemään työtä työkykyisyyden ylläpitämiseksi. Sekä edelleensijoitus- että vuokrausmallissa on ensisijaisen tärkeää, että työntekijä ja työnantaja kohtaavat. Työkaluina kohtaamiseen käytetään työntekijä sekä työnantajapankkia. Mahdollista kohtaanto-ongelmaa lievitetään työntekopaikassa tapahtuvalla sekä työntekijälle että työnantajalle tarjottavalla työvalmentajan tuella. TyönVuoksen työpankkimallin tulokset: Raportointijaksolla Yrityksiin kiinnittyneiden määrä 38 henkilöä, työsuhteiden kesto vaihtelee tunneista kuukausiin. Alihankintatyöt 590 henkilötyöpäivää, joita työpankkilaiset tekevät TyönVuoksen työyksiköissä työky- kyisyyden ylläpitämiseksi odottaen siirtoa yrityksiin. Välityömarkkinakohdejoukon vuokraus hyväksi käytännöksi Talouden merkit ja rakennemuutoksen voimakkuus viittaavat siihen, että työttömyysongelmista on tulossa rakenteellisia. Tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja työelämän uudelleen jäsentämiseksi. Kokeiluhankkeen myötä tehdyn yritystutkimuksen mukaan pienet - ja keskisuuret yritykset ovat kiinnostuneita työllistämään kohdejoukkoa. Kun kyseessä on työvalmentajan tukema, vaivaton ja byrokratiavapaa malli, kohdejoukon työllistyminen onnistuu. KaaSu -hankkeen yritysyhteistyö KaaSu -hankkeen yhtenä tavoitteena oli yritysyhteistyön tehostaminen huomioiden yritysten tarpeet työllistämis- ja työllistymiskeinojen kehittämisessä. Hankkeen aikana välitettiin tietoa välityömarkkinoista osana yrityksen rekrytointiprosessia. Yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä asiakkaiden työllistymiseksi. Mukana olleiden yritysten suhtautuminen työllistämiseen oli myönteistä

11 Mirja Willberg, palvelupäällikkö, Parik-säätiö/KaaSu-hanke Hyviä käytäntöjä KaaSu-hankkeesta Pohjois-Kymenlaaksossa Uudistukset ja innovatiiviset toimintamallit eivät synny pelkillä puheilla vaan konkreettisilla teoilla sekä kohdennetuilla resursseilla ja taloudellisilla panostuksilla. KaaSu-hankkeessa Pohjois- Kymenlaaksossa työttömien työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia parannetaan työharjoittelun ja koulutuksen tiiviillä yhdistämisellä. Taustalla on näkemys, että yksilön työllistymistä tuetaan monitoimijaisella toimintamallilla. Työnteko on perusta, jota tuetaan yksilön tarpeista lähtevällä koulutuksella ja valmennuksella, liittyivät ne sitten yksilön elämänhallintaan, ammatillisuuteen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen tai koulutukseen. Toimintamallia voidaan kutsua palvelumiksaukseksi, jossa työkokemuksen ja opiskelun yhdistämisen kautta työttömille henkilöille luodaan riittävät valmiudet hakeutua oppilaitoksiin opiskelemaan tai yrityksiin töihin. Palvelumiksaus on palvelukokonaisuus, jossa eri sektoreiden toimijoiden palvelut yhdistetään niin, että niiden vahvuudet tukevat toinen toistaan ja lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Työttömyyden taustalla on monenlaisia inhimillisiä tarinoita, kuten esim. ammattitaidon, työkokemuksen, koulutuksen tai kielitaidon puute. Nuorten kohdalla työttömyyden pitkittymisen estämisellä ennaltaehkäistään ja ratkaistaan nuorten syrjäytymistä sekä sitä kautta parannetaan nuorten asemaa yhteiskunnassa. Näitä vajeita korjataan parantamalla mm. ammattitaitoa koulutuksella ja antamalla työkokemusmahdollisuuksia aidossa työympäristössä ja -tehtävissä. Maahanmuuttajien työllistymisen esteinä ovat usein puutteelliset tai olemattomat suomen kielen taidot sekä suomalaisen työkulttuurin tietouden ja kokemuksen puute. Työkokemuksen ja kielikoulutuksen yhteensovittaminen mahdollistaa sen, että molemmat toiminnat tukevat toisiaan - työssä opittavat työelämätaidot ja työkulttuurin tuntemus opiskelua ja päinvastoin. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa riittävät suomen kielenvalmiudet ja lisäksi suomalaisen työelämän tuntemusta. Olipa kohderyhmän ihmisten tarinoiden taustat minkälaiset tahansa - koulutuksen, ammattitaidon, työkokemuksen tai kielitaidon vaje tai puute - palvelumiksauksen vahvuutena on mm. yhteen nivottujen, toisiaan tukevien toimintojen ja palvelujen saumattomuudessa ja siinä, että palvelumiksaus tukee käytännössä niitä tiedollisia tai kokemuksellisia valmiuksia ja taitoja, joita työtön sijoittumisessa koulutukseen tai työelämään tarvitsee. Pohjois-Kymenlaakson alueella palvelumiksaustoiminnassa on ollut mukana sekä koulutusorganisaatioita, työhönvalmennusyksiköitä että työpaikkoja. Alueella toteutettiin kolme kärkipilottia, joista kahdessa - Apollo-, Ikarospiloteissa kokeiltiin työn ja koulutuksen yhdistämistä hyödyntäen kunkin toimijan vahvuuksia. Kumppanuusfoorumeissa tarjoutui mahdollisuus vaihtaa kokemuksia niin kollegojen kuin yhteistyökumppaneiden ja tilaajatahon edustajienkin kesken. Foorumeista kerrotaan sivulla

12 CASE-tarina 2 Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry tekee työtä mielenterveyskuntoutujien parissa ja heidän case -tarinansa on laadittu toiminnan erityispiirteet huomioiden. Kakspy ry:n portaittaisen työhönkuntoutumisen pilotin asiakkaan tarina Asiakas valmistui peruskoulun 10. luokalta ja aloitti autopeltisepän ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen. Alunperin hänen tarkoituksenaan oli mennä ammattikoulun talonrakennuslinjalle, mutta kun tuota paikkaa ei tullut niin hän päätti mennä hänelle tarjotulle opiskelupaikalle autopeltiseppälinjalle. Koulutus jäi ½ vuotta vajaaksi, keskeytyi motivaation loppumiseen vuonna Hän koki, että oli aloittanut autopeltisepän koulutuksen vain siksi, koska ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa Asiakas aloitti työn vammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana. Työ oli osaaikaista ja jatkui tällaisena vuoteen 1998, jolloin työsuhde muuttui kokopäiväiseksi ja vakituiseksi. Vuosina asiakas suoritti veneenrakentajan ammattitutkinnon päätoimisena opiskelijana Henkilökohtaisen avustajan vakituinen työsuhde loppui 2004 loppuunpalamiseen, masennukseen ja työsuhteen päättymiseen. Asiakas koki epäsäännölliset työajat, sekä työn henkisen kuormittavuuden olleen liikaa sen hetkisiin voimavaroihin nähden. Loppuunpalaminen ja masentuminen olivat asiakkaan oman kertoman mukaan pitkäaikaisen itsensä ylittämisen seurausta Asiakkaan ollessa ajoittain työkykyinen hän oli ansiosidonnaisella päivärahalla ja yritti etsiä töitä. Ollessaan taas sairautensa vuoksi työkyvytön hän oli määräaikaisella sairauspäivärahalla. Ansiosidonnaisen päivärahan aikarajan tultua täyteen hän oli lopulta peruspäivärahalla. Asiakas kuvaa tätä aikaa toteamalla olleensa tuolloin eri toimenpiteiden kohde, jolla ei ollut mitään omia tulevaisuuden suunnitelmia. Aikaperspektiivi lyheni yhden päivän mittaiseksi ja tuolloin hän keskittyi ainoastaan selviytymään arjesta, tästä hetkestä Asiakas siirtyi työvoiman palvelukeskus Väylän asiakkaaksi ja aloitti Kakspy ry:n toteuttamassa Terve-ryhmässä. Ryhmässä opeteltiin arjenhallintaa, sekä terveellisiä elämäntapoja. Ryhmä kokoontui 1-2 kertaa viikossa ja kesti 2kk. Asiakkaan oman kokemuksen perusteella ryhmässä tärkeintä oli se, että sai itsensä pari kertaa viikossa liikkeelle. Elämänrytmin löytyminen, sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen sekä motivointi ja ulkopuolinen ohjaus olivat hänen kuntoutumisensa kannalta tärkeitä asioita Asiakas aloitti Väylän asiakkaille suunnatun Kakspy:n Voimari-kurssin, jolla keskityttiin työllistymisen mahdollisuuksien ja esteiden tarkasteluun ja ratkaisumallien etsimiseen. Yksilökeskeinen ja tavoittellinen kurssi kesti 5 kk. Kurssiin sisältyi myös 2 työharjoittelujaksoa, joiden aikana asiakas oli työharjoittelussa Kakspy ry:n remonttiryhmässä. Tässä vaiheessa asiakkaalle selvisi se, että käsillä tekeminen ja fyysinen työ ovat niitä asioita, joita hän jatkossa haluaa tehdä. Työssään hän halusi hyödyntää saamansa veneenrakentajan ammattitutkintoa Asiakas siirtyi Kaasu-hankkeeseen helmikuussa Tuolloin hänen kanssaan tehtiin työhönkuntoutumisen suunnitelma ja päätettiin yhdessä alkaa etsiä hänelle koulutusta vastaavaa kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Paikka löytyikin valtion laitoksesta, jossa hän aloitti kuntouttavan työtoiminnan maaliskuussa Kuntouttava työtoiminta jatkui syksyyn 2009 saakka jolloin asiakas, onnistuneen työhönpalaamisen jälkeen, aloitti valtion työllistämistuella koulutustaan vastaavassa veneenrakentajan työssä. Työsuhde jatkuu edelleen ja asiakkaalle etsitään venealan työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Asiakkaan kokemat avainkohdat kuntoutumisessa: - Henkilökohtainen motivaatio ja sen vahvistaminen - Toimenpiteiden oikea-aikaisuus - Ulkopuolinen tuki tarvittaessa - Tiukka, mutta realistinen kuntoutussuunnitelma - Pitkäkestoiset työsuhteet jatkuvuuden tunteen saavuttamiseksi - Keskustelun ja tekemisen tasapaino - Elämäntilanteen haltuunottaminen - Harjoittelujaksot ja niistä onnistumisen tunteet - Työelämään mukaan pääseminen - Palkkatukityö, jolloin tuntee olevansa oikeasti töissä. - Hyvä ja kannustava työyhteisö tukee kuntoutumista.

13 Merja Kokko, KaaSu projektipäällikkö/sotek-säätiö Yritysyhteistyötä Työnetsintä-pilotin avulla Sotek-säätiö ja Kakspy ry käynnistivät yhteisen Työnetsintä-pilotin, jonka tavoitteena oli vahvistaa yritysyhteistyötä ja kartoittaa yrittäjien rekrytointitarpeita. Pilotti käynnistettiin syksyllä 2008 ja toimijat tekivät yhteensä 42 käyntiä eri työnantajien ja viranomaistahojen luokse. Pilotti tuotti tietoa työnantajan toiveista ja odotuksista tuettua työllistämistä kohtaan. Monet yrittäjät näkivät välityömarkkinat mahdollisuutena rekrytoida työvoimaa tulevaisuudessa taloudellisen taantuman päätyttyä. Yrittäjät kuitenkin muistuttivat siitä, että yrityksen päätehtävä on toimia tehokkaasti ja tuottavasti, mikä edellyttää työllistämisen tueksi yrityksen ulkopuolista resursointia. Taloudellisen tuen lisäksi työnantajat toivoivat sisällöllistä tukea työllistämisen prosessiin. Näitä ovat esimerkiksi työnohjauksellinen tuki ja apu työllistämiseen liittyvässä viranomaisyhteistyössä. Työnantajat kokivat erityisesti maahanmuuttajat potentiaalisena työvoimana. He pitivät tärkeänä, että integroitumisprosessi, erityisesti kielikoulutus, olisi työelämälähtöistä. Työnantajat pitivät sekä maahanmuuttajien että mielenterveyskuntoutujien kohdalla tärkeänä työntekijän riittävää työelämätietoutta. Työssä vaadittavan ammattitaidon ohella, työnantajat painottivat, että työntekijä on työhön motivoitunut ja kiinnostunut kehittämään itseään. Tämän lisäksi työnantajat arvostivat avoimuutta, tunnollisuutta, pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista työhön. LAINSÄÄDÄNNÖNMUUTOSEHDOTUKSIA KaaSu -hankkeessa kerättiin, välityömarkkinoiden kehittämistyössä hyödynnettäväksi, lainsäädännönmuutosehdotuksia työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvien kokemusten muodossa. Ehdotuksia kirjattiin ylös yhteensä 190 kpl. Oppisopimus-paikkoja tulisi saada lisää ja niihin määrärahoja. Oppisopimus on monille hyvä toimintamalli. Nuoriin panostaminen on tärkeää! Ammatilliseen lukioon tulisi hoitaa enemmän aloituspaikkoja. Saataisiin sekä teoreettinen, että käytännön osaaminen samalla. Enemmän nuorille vaihtoehtokoulutus mahdollisuuksia. Työn ja koulutuksen yhdistäminen uudenlaisissa piloteissa! Tämän päivän työelämä on todella vaativa. Avustavat työt ovat kadonneet täysin. Töissä vaaditaan niin paljon. (apupojat ovat kadonneet). Nuorten ja opiskelijoiden osa on hankala. Nuoret tulisi saada työelämään. Heillä on halua ja intoa. Ongelma on jos työttömänä saa paremmat korvaukset kuin töissä ollessa tai jos ottaa töitä vastaan. Osa-aikatyöt tulisi muuttaa kokoaikaisiksi. Pätkätyömalli kuulostaa kamalalta

14 KaaSu -toimijat kokoontuivat säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan hankkeen etenemiseen liittyvistä asioista Mari Toivonen, projektipäällikkö, Välke-projekti Edelleen sijoittamisen haasteet Välke -projekti kehittää Tampereen välityömarkkinoita ja yhtenä tavoitteena on lisätä palkkatukityön vaikuttavuutta mm. edelleensijoittamisen avulla. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja, jolle palkkatuki on myönnetty ja joka on tehnyt työntekijän kanssa työsopimuksen, siirtää työntekijän toisen työnantajan käyttöön. Kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa henkilön työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Välke hankkeen kehittämiskumppanit eli 3.sektorin yhdistykset ovat onnistuneesti aloittaneet edelleensijoittamisen. Esimerkkitapauksia ovat mm. yhden viikon edelleensijoitus ATK-mediapajalta mainostoimistoon ja metallipajalta puolen toista kuukauden edelleensijoitus metallialan yritykseen. Yri- tykset ovat kiinnostuneita edelleensijoittamisesta ja Välkkeen kehittämiskumppaniyhdistykset aikovat enenevässä määrin kokeilla edelleensijoittamista. Haasteita edelleensijoittamisessa on edelleen. Laissa ei ole selkeästi määritelty kuka vastaa työnantajavelvotteista edelleensijoituksen aikana. Välke on sopinut, että työnantajavelvoitteet säilyvät edelleensijoituksen aikana lähettävällä taholla (eli yhdistyksellä), mutta tästä on muitakin käytäntöjä olemassa. Lisäksi vakuutusyhtiöillä on eriäviä mielipiteitä siitä kuka vastaa työntekijän vakuutusasioista edelleensijoituksen aikana. Ministeriö on luvannut antaa mm. näihin kysymyksiin vastauksensa lähiaikoina. Välke käynnistää oman työpoolinsa eli Tulevaisuuden Tuottamon vielä tänä vuonna. Ideana Tuottamossa on, että yritykset ilmoittavat Välkkeen koordinaattorille alihankinta-/sesonkiluonteisia töitään ja Välke ilmoittaa avoimena olevat työtehtäviä yhdistyksille, jotka edelleensijoittavat palkkatuettuja työntekijöitään yrityksiin. Tämä toimintamuoto tulee lisäämään yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä ja lisää mahdollisuuksia palkkatuetuille työntekijöille työllistyä avoimille työmarkkinoille. Välke-projektissa on koottu opas edelleensijoittamisesta, joka löytyy osoitteesta Sivuille ollaan myös keräämässä kysymys-vastaus osiota edelleensijoittamiseen haasteisiin liittyen.

15 Paljon on turhaa säästämistä! Liikaa byrokratiaa! Osa-aikatyö on usein vaikeaa toteuttaa. Osaaikatyön vastaanotto vain tuo usein ongelmia tullessaan. Monet lisätuet loppuvat ja paljon tulee kirjallista työtä. Usein jopa tulotaso laskee työttömyyskorvaustasoon liittyen. Osa-aikatyö kyllä auttaisi taas elämänlaadullisesti monia. Osuuskunnan jäsenet ei menetä tukia. Työelämässä on todella kovat vaatimukset. Monet kehitysvammaisetkin voisi tehdä tuettua työtä. Ei kaikkia tarvitse ohjata päivätoimintaan ja eläkkeelle. Tänä päivänä puuttuvat täysin avustavat työt. Ei ole tankkaajia bensa-asemille, ei sairashoidossa avustajia yms. yms. Osa-aikatyö / pätkätyö kannattavammaksi vastaanottaa, esim. päivärahan sovittelun purkaminen siten, että työpäivältä palkkaa ja työttömyyspäivältä päiväraha. Koulutusta vastaavaa palkkaa ei saa aina töissä. Iäkkäästä päästä voisi laittaa ihmisiä jo eläkkeelle, että nuoret pääsisi töihin. Matalalla kynnyksellä töihin. Vanhanajan mestari-kisälli malli taas käyttöön. LAINSÄÄDÄNNÖNMUUTOSEHDOTUKSIA Mikko Kesä, tutkimusjohtaja, Innolink Research Oy Tutkimustulos haastaa kehittämään hyviä yritysyhteistyökäytäntöjä Yritystutkimus tavoitti alueen keskeiset yrityspäättäjät pohtimaan omaa kiinnostustaan ja mahdollisuuksiaan työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä. Toisin kuin nousukauden ja suuren työvoimapulan aikaan, tutkimuksen toteutusaikana talouden tunnusluvuista ei tällä työlle saanut vetoapua. Tulos kuitenkin yllätti. Peräti 42 prosenttia kaikista haastatelluista yrityksistä ilmoitti olevansa vähintään jokin verran kiinnostuneita vaikeasti työllistettävien työllistämisestä. Keskeisinä selittävinä tekijöinä voidaan tulosten perusteella päätellä ainakin: Yritykset eivät tiedä riittävästi hyödyistä ja tukimahdollisuuksista mitä työllistettäville voi saada. Erilaiset projektien ja välityömarkkinatoimijoiden sekä TE-keskuksen ja toimistojen tuottamat palvelut koetaan tärkeänä lisänä työllistämisessä. Yritysten heikko tunnettuus ei kuitenkaan ole välttämättä ongelma. Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu vahva keskittyminen omaan liiketoimintaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin ja nykyiseen henkilöstöön. Kaikki ulkopuolinen usein arvioidaankin vähemmän tunnetuksi niin tämäkin. Vaikeasti työllistettävän kohderyhmän palkkatukityöllistämisen tietomäärä soveltamisohjeineen on niin suuri, että yksistään tätä työtä varten palkattujen ammattilaisten aika ja omaksumiskyky on rajallinen tähän kaikkeen näin todettiin esimerkiksi Kouvolassa järjestetyssä hyödyntämistyöpajassa. Massiivisen markkinoinnin ja tiedottamisen sijaan täytyisi pohtia keinoja, joilla ammattilaiset siirtävät tiedon yrityksiin ytimekkäästi, paketoituna ja hyödyt edellä, yrittäjän aikaa ja vaivaa säästäen. Usein tämä tapahtuu juuri henkilökohtaisesti. Tämä yhtälö toimii siitä on monia hyviä käytäntöjä olemassa. Tutkimuksen mukaan myös yritykset arvostavat henkilökohtaista luotettavaa palvelua. Lisää KaaSu-hankkeen yrityssektoritutkimuksen tuloksista hankeorganisaatioiden nettisivuilla 15 15

16 3. Seudulliset kumppanuusfoorumit Reetta Pietikäinen, projektipäällikkö, Palvelutori-hanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys Tilaajien ja tuottajien dialogin vahvistamista kumppanuusfoorumit Palvelutori- ja KaaSu-hankkeen yhteistyönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Palvelutori-hanke (05/ /2010) on järjestänyt yhteistyössä KaaSu-hankkeen kanssa Kouvolassa kolme sosiaalisen työllistämisen eri toimijatahoja kokoavaa kumppanuusfoorumia ( , ja ). Neljäs yhteinen foorumi on suunnitteilla alkuvuodelle Tilaajien ja tuottajien vuoropuhelulle rakentuva kumppanuusfoorumi-malli on kehitetty Teknillisen korkeakoulun KIMPPAhankkeen myötä. Kumppanuusfoorumien tarkoituksena on koota toimijat yhteen keskustelemaan ja kehittämään toimialaansa. Niiden tavoitteena on edesauttaa luottamuksen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen kehittymistä sekä luoda pohjaa kestävälle yhteistyölle. Palvelutori-hankkeessa on tähän mennessä järjestetty yhteensä 14 kumppanuusfoorumia. Kokemukset Kouvolasta ovat kannustavia. Foorumit ovat keränneet hankkeen suurimmat ja alueellisesti laajimmat yleisöt, ja eri tilaajatahojen paikoin haasteelliseksi osoittautunut sitouttaminen on onnistunut suhteellisen hyvin. Keskustelua on käyty rakentavassa hengessä. Joillakin paikkakunnilla aistittua tilaajien ja tuottajien vastakkainasettelua ei Kouvolassa ole ollut, vaikka erilaiset lähestymistavat ovatkin nousseet esille. Toimijoiden laajasta aluerakenteesta johtuen konk- reettisiin alueellisiin kehittämissuunnitelmiin ei kuitenkaan ole pystytty etenemään. Kouvolan kumppanuusfoorumit ovat koostuneet alustuspuheenvuoroista ja vuorovaikutteisista osioista. Alustuspuheenvuorojen kautta tietoa on tarjottu tilaaja tuottaja-toimintatavasta ja kuntien palveluiden kehityssuunnista, hankintaprosessista ja kilpailuttamiskokemuksista, TE-keskuksen toimijaroolista ja tavoitteista, TYP:n asiakkaista ja työelämään siirtymistä tukevista palveluista, työpajojen mahdollisuuksista asiakkaiden työelämään tukemisessa, yrittäjille suunnatun tutkimuksen tuloksista, kouvolalaisista näkökulmista tilaaja tuottaja-toimintatapaan ja työpaikkojen luomiseen, työhönkuntoutumisesta työhönpalaajan ja työnantajan näkökulmista sekä KaaSu- ja Palvelutori-hankkeiden kokemuksista. Foorumeissa on luotu sosiaalisen työllistämisen ihannetulevaisuutta tulevaisuuden muistelu -menetelmällä, keskusteltu tilaaja tuottaja-toimintatavan herättämistä ajatuksista, asiakastarpeiden tunnistamisesta, kilpailuttamisen hyvistä käytännöistä ja pelisäännöistä sekä ideoitu asiakastarpeisiin vastaavia palveluita. Kouvolan kumppanuusfoorumeiden perusteella tilaaja tuottajatoiminnassa tulee panostaa etenkin avoimeen tiedotukseen ja aktiiviseen vuoropuheluun sekä koulutukseen ja yhteiseen kehittämistyöhön. Tuottajat peräänkuuluttivat keskustelua erityisesti tarvittavista palveluista ja hankintojen laatukriteereistä, toivoivat neuvottelumenettelyn ja pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistavien nykyistä pidempien sopimuskausien yleistyvän sekä kritisoivat asiakkaita takaamattomia puitesopimuksia. Tilaajat totesivat kuitenkin, etteivät resurssit useinkaan riitä neuvotteluihin ja hankintayhteistyöhön, ja keskeistä on myös taata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Molemmat tahot pitivät tärkeänä palvelutoiminnan dokumentointia, arviointia ja seurantaa sekä asiakaspalautejärjestelmien kehittämistä. Kouvolassa järjestettyjä kumppanuusfoorumeja voi pitää hyvinä avauksina eri osapuolten vuoropuhelun vahvistamiselle: ne ovat tutustuttaneet alueen toimijoita lähemmin toisiinsa sekä tarjonneet kontekstin tiedon ja näkemysten vaihdolle. Foorumit ovat saaneet hyvää palautetta, ja dialogin sekä tilaaja tuottaja-toimintatavan ja välityömarkkinoiden kehittämistä koskevan tiedon lisäämiselle on ollut tilausta. Toivottavasti foorumit saavat ainakin pienimuotoisempia jatkotilaisuuksia esimerkiksi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ALU-verkostotoiminnan puitteissa

17 Merja Kokko, projektipäällikkö Sotek-säätiö Kumppanuutta ja informaatiota Etelä-Kymenlaaksossa Etelä-Kymenlaaksossa järjestettiin KaaSu-hankkeen aikana kaksi kumppanuusfoorumia. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Kotkan kaupungintalolla lokakuussa 2008 ja toinen Merikeskus Vellamossa maaliskuussa Kumppanuusfoorumien tavoitteina oli lisätä välityömarkkinatietoisuutta Etelä- Kymenlaakson alueella sekä edistää kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia vahvistamalla asiakkaan ympärillä toimivan verkoston ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Sotek-säätiö ja Kakspy ry pitivät alusta alkaen tärkeänä, että asiakkaiden ääni tulee foorumeissa kuuluville. Molemmissa kumppanuusfoorumeissa välityömarkkinoita tarkasteltiin viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin sekä asiakkaiden näkökulmista. Syksyn 2008 foorumin teemana oli Työllistymisen mahdol- lisuudet ja esteet. Foorumissa alustuspuheenvuoroja pitivät: työvoimaohjaaja Kai Hakulin (Kotka- Haminan seudun työvoiman palvelukeskus) ja toimitusjohtaja Teppo Sainio (Kotkan yrittäjät ry). Työhön kuntoutuneen asiakkaan näkökulmasta alustuspuheenvuoron piti projektivastaava Katja Lemberg. Kevään 2009 kumppanuusfoorumin teemana oli Välityömarkkinat nyt ja tulevaisuudessa. Foorumissa alustuspuheenvuoroja pitivät johtaja Matti Pukkio (TEM), tutkimusjohtaja Mikko Kesä (Innolink Research Oy), maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka (Kotkan kaupunki). Asiakkaan näkökulmasta alustuspuheenvuoron piti maahanmuuttaja Saturnine Ganumuhoza. Kumppanuusfoorumit onnistuivat tuottamaan eri toimijoiden välistä keskustelua alueemme tukityöllistämisestä ja siihen liittyvistä käytänteistä. Asiakkaiden puheenvuoroissa nousi esiin se, että niin maahanmuuttajan kuin mielenterveyskuntoutujankin kohdalla työelämään kiinnipääseminen on pitkä prosessi, joka onnistuakseen edellyttää viranomaisilta ja palveluntuottajilta erilaisia tukitoimenpiteitä. Maahanmuuttajan kohdalla näitä tukitoimenpiteitä ovat kielikoulutus, suomalaiseen työkulttuuriin tutustuminen ja mahdollisuus ammatilliseen tai muuhun koulutukseen. Mielenterveyskuntoutujan kohdalla vertaistuki ja asioiden portaittainen eteneminen koettiin tärkeäksi. Yrittäjäjärjestön edustaja nosti puheenvuorossa esille, että yrittäjät tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi myös sisällöllistä tukea, esimerkiksi eri tukimuodoissa tai työllistetyn henkilökohtaisessa tukemisessa. Nina Laakkonen, projektipäällikkö, AKTIVA/KaaSu Etelä-Karjalan alueen Kumppanuusfoorumi Etelä-Karjalan alueen yhteinen Kumppanuusfoorumi pidettiin toukokuun alussa 2009 Imatralla Kulttuurikeskuksessa. Foorumin teema oli Työntekijöitä välityömarkkinoilta - tiedät mitä saat. Foorumissa käsiteltiin asiakkaiden työllistymiseen ja työllistämiseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Kumppanuusfoorumissa oli läsnä alueen päättäjiä; sekä tilaajia ja tuottajia. Foorumin alustukset edustivat monipuolisesti eri näkökulmia. Professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta kertoi pääkohtia välityömarkkinatutkimustensa tuloksista ja ns. Suikkasen mallista. Hän totesi, että on oleellista lisätä eri toimijoiden yhteistyötä ja käynnistää avauksia, jotka johtavat uuteen työllistymismalliin. On ymmärrettävä, että työ, työttömyys, koulutus, kuntoutus jne. ovat nykyajan työllistymisdynamiikkaa. Hanketta toteuttavan Kaakkois- Suomen TE-keskuksen osaamispalveluiden hankintapäällikkö Ritva Kaikkonen kertoi projektin taustoista ja työmarkkinoiden kehittämisen tärkeydestä. Lappeenrannan ja Imatran TE-toimistojen edustajat Antti Ronkainen ja Sirpa Valtonen puolestaan toivat mielenkiintoisella tavalla esille toimistojensa rooleja välityömarkkinoilla. Yrityssektorin näkemyksiä toivat esille Mikko Kesä, joka esitteli Innolink Research Oy:n tekemää välityömarkkinaselvitystä sekä Aki Keskinen Imatran seudun kehitysyhtiöstä. KaaSu hankkeen puheenvuorot pitivät projektipäällikkö Isa Mäkelä ja Eteka-alueen raportointivastaava, projektipäällikkö Nina Laakkonen. Foorumiin osallistui noin 75 henkilön yleisö. Etelä-Karjalan alueen Kaa- Su toimijat esittelivät pilottejaan tauon aikana omilla ständeillään

18 4. Ammatillisen osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla Juha Reivilä, johtaja/rehtori, Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Koulutuspolut korostuvat jatkohankkeessa? KaaSu hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on ollut myös verkoston toimijoiden työnjaon ja roolin kehittäminen ja parempi hyödyntäminen. Hankkeen käynnistyttyä saatettiin aikaisempaan verrattuna tiiviimmin yhteen kolmannen sektorin toimijoita ja mm. koulutusorganisaatioita. Verkostoissa toimimisessa kullakin toimijalla on oma vahva tehtävänsä ja osaamisensa, ja jokaisen panos annetaan yhteiseen sovittuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Lama on muuttanut kuluneen vuoden sisällä projektin toimintaedellytyksiä niin jyrkästi, että on päädytty uuden hankkeen hakemiseen. Kun tätä hanketta suunnitellaan, kasvaa koulutuspolkujen merkitys asiakkaiden työllistämispoluissa mittavan työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisen vuoksi. Työpaikan saaminen avoimilla työmarkkinoilla ei välityömarkkinoiden asiakasryhmälle ole helppoa. Työttömyyden kasvun ja suurten rakennemuutosten aikana koulutus on usein ainoa keino ylläpitää ihmisten ammattitaitoa ja motivaatiota. Hankkeessa mukana olleilla koulutusorganisaatioilla on omassa roolissaan vahva osaaminen ammattitaidon tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Alueemme aikuiskoulutusorganisaatioilla on myös vahva osaaminen ja kokemus pitkäaikaistyöttömien ammattitaidon uusimisessa ja ylläpitämisessä. Toimijaverkostossa näillä koulutusorganisaatioilla on myös selvä rooli ammattitaidon ja osaamisen tunnustamisessa, koska niiden koulutustarjonta perustuu pääosin ammattitutkintojärjestelmään ja koulutuksen henkilökohtaistamiseen aikaisemman osaamisen perusteella. KaaSu-hankkeen tähänastisista kokemuksista ohjausryhmän jäsenen näkökulmasta olen jäänyt miettimään sitä, että haetut yksilölliset polut, joissa on koulutuksellisia jaksoja, ovat ainakin pilottihankkeissa olleet todella yksilöllisiä yksityisopetusta, joka laajemmin käytettynä on erittäin kallista. Miten laajalti tällaisiin toteutuksiin on varaa? Koulutuksen toteuttamistavoista koulutuspolkuna voidaan käyttää oppisopimuskoulutusta. Yksilöllisiä kouluttautumisjaksoja voidaan räätälöidä. Ammattitaidon kehittämisen ja osaamisen osoittamisen kannalta jaksojen tulisi ensisijaisesti olla lähinnä näyttötutkintojärjestelmän mukaisia tutkintoja tai niiden osia (ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja). Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa laman aikana kynnykseksi nousee se, mistä saadaan työpaikka oppisopimusta varten. Työpaikkana voi olla kolmannen sektorin työllistävä toimija, jonka kirjoilla oleva kouluttautuisi oppisopimuskoulutuksella tutkintoon. Tällaisesta meillä Kotkan Haminan seudulla on pienessä muodossa hyviä kokemuksia nuorten työpajalla toteutetusta oppisopimuskoulutuksesta.

19 Marja Nevalainen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineet,osatyökykyisen ja vammaisen henkilön työllistämisen ja työnhaun tukemisessa Sairaus tai vamma ei itsessään merkitse työkyvyttömyyttä. Vammainen henkilö ei ole työkyvytön ylipäätään, vaan suhteessa johonkin tehtävään. Esimerkiksi sokea henkilö voi olla kyvytön hoitamaan autonkuljettajan tehtävää, mutta kykenevä toimimaan simultaanitulkkina. Työkyvyn arviointi Suomessa perustuu monesti liikaa lääketieteellisen orientaation. Lääketieteen ylikorostumista on jo pitkään kritisoitu myös lääkäreiden keskuudessa esimerkiksi Työkykyindeksin yhteydessä (ks. Ilmarinen 1985). Työllistämisessä tarvitaan apuna menetelmiä, jotka ottavat huomioon työn hakijan taidot ja työtehtävän vaativuuden sekä käsittelevät työllistymistä ja työllistämistä vuorovaikutteisena prosessina, jossa on mukana useita toimijaosapuolia ja joka toteutuu monivaiheisesti. Työnhakuprosessin loppupää, jossa työntekijä ja työnantaja kohtaavat, on työvoimaviranomaisten mukaan työllistämisen kannalta ratkaisevin vaihe. (Patuhanke Suomussalmella; työministeriön raportti onnistuneista ESRhankkeista). Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ota Työ Elmääsi (OTE) -projektissa ( ) siirrettiin Saksasta Suomeen työkyvyn arviointi- ja dokumentointi menetelmä ja siihen kuuluvat välineet IMBA ja Melba, joiden avulla voidaan vastata edellä esitettyihin osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämisen haasteisiin. IMBAlla ja Melballa voidaan selvittää henkilön taitojen ja työn vaativuuden yhteensopivuutta ja löytää henkilölle hänen taitojaan vastaava työ. Menetelmä on geneerinen eli sitä voidaan käyttää arvioitavan henkilön sairaudesta tai vammaista riippumatta. Menetelmä ei ole sidottu tiettyihin ammatteihin tai työtehtäviin eikä arvioijan taustakoulutukseen. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu on kouluttanut vuoden 2009 aikana toiminta-alueelleen 15 Melba-arviointivälineen käyttäjää sekä 14 IMBA-välineen käyttäjää. Kaakkois-Suomen alueella (Lappeenranta, Hamina, Kotka, Kuusankoski, Imatra) on yhteensä nelisenkymmentä IMBA/Melban käyttäjää. Lisäksi Kaakkois-Suomessa järjestettiin työvoimahallinnon sekä työvalmennuksen ja -kuntoutuksen parissa työskentelevien organisaatioiden henkilökunnalle IMBAn ja Melban lukijan eli ymmärtäjän koulutusta. Koulutus soveltuu henkilöille, jotka tarvitsevat päätöksenteon tueksi tietoa asiakkaan työkyvystä ja hänelle suunnitellun työtehtävän vaativuudesta, mutta heidän työnkuvaan ei kuulu tehdä varsinaisia asiakasarviointeja. Lisäksi Lukijan koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa työto- verien tuki arviointivälineitä käyttävälle henkilölle, kun hän kerää tietoja arviointinsa pohjaksi työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan. Näin saadaan syntymään yhteinen arvioinnin kieli työyhteisössä sekä eri työyhteisöjen välille. Koulutuspalautteen mukaan KaaSu-hankeen IMBA/Melba-koulutetut henkilöt pitivät IM- BAa ja Melbaa hiukan hitaana ja vaikeana käyttää, mutta hyödyllisenä ja luotettavana arvioinnin välineenä. Tämä sama näkemys on tullut ilmi myös kahdessa käyttöönottotutkimuksessa (Nevalainen 2007 ja 2008) sekä seurantatutkimuksessa (Laurinkari & Poutanen 2009). Tutkimuksissa välineiden käyttäjät ovat toivoneet menetelmästä pikaversiota. OTE-projektin tutkimustyöryhmän mukaan on mahdotonta tehdä pikaversiota näin laajasta ja kokonaisvaltaisesta arviointikokonaisuudesta, etenkin kun osa käyttäjistä kokee juuri laaja-alaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden olevan menetelmän vahvuuden. Käyttökoulutusta KaaSu-hankkeen IMBA/Melba-koulutetut henkilöt pitivät mielenkiintoisena, hyödyllisenä ja oppimista tukevana. Koulutusta pidettiin liian lyhyenä ja kiireisenä. Melba-koulutus sai asteikolla 4-10 arvosanan 8, 4 ja IMBAkoulutus 8. Laurinkari J & Poutanen V-M IMBA ja Melba-arviointivälineet osatyökykyisen työnhakijan työllistämisen välineenä -seurantatutkimus Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, Kuopion yliopisto (painossa) Nevalainen M (2007) Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi. Terveystieteiden pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Nevalainen M & Pietiläinen N (2008). Työkyvyn arviointivälineiden IMBAn ja Melban käyttöönotto. Evaluointiraportti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Helsinki 19 19

20 Nina Laakkonen, projektipäällikkö, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA/KaaSu Vasara ja Helmi INTOn ja AKTIVAn yhteispilotit AKTIVA osallistui kolmeen yhteispilottiin, joista kaksi toteutettiin yhteistyössä INTOa Työstä Ry:n kanssa. Vasara pilotti oli suunnattu rakennusalan työtä hakeville työnhakijoille ja Helmi puhdistuspalvelu- ja kotityöpalvelualasta kiinnostuneille. Molemmissa piloteissa INTOa Työstä vastasi toteutuksesta suuremmalta osalta ja AKTIVAn osuutena oli ammatillisen osaamisen kartoittaminen ja arviointi sekä ammatillinen valmennus. Pilottien alkuvaiheessa osallistujat olivat AKTIVAssa kolmen päivän kartoitusjaksolla. Vasaralaiset tutustuivat tuolloin työvälineisiin ja turvallisuusohjeisiin sekä ottivat jo pientä tuntumaa rakennusalan tehtäviin, kokeilivat mm. panelointia ja laatoitusta. Helmipilotin kartoitusjaksolla osallistujat olivat pari päivää AKTIVAssa ja sen jälkeen opettaja oli heidän mukanaan työkohteissa. Aidoissa työtilanteissa näki minkälaista ammatillista valmennusta osallistujat tarvitsevat, mitä osaamista työkohteissa tarvittiin ja mistä oli akuutein puute. Tämä auttoi suuntaamaan ammatillisen valmennuksen osuuden sisältöä osallistujien tarpeisiin. Molemmissa piloteissa ammatillisen osuus jatkui ammatillisella valmennuksella jonka kesto oli 60 tuntia. Vasara-pilotin osallistujat tutustuivat mm. muuraustekniikkaan ja rakensivat roskakatoksen. Vasaraan osallistuneista yhdeksästä henkilöstä yksi on tällä hetkellä rakennusalan työvoimakoulutuksessa. Helmi-pilotin osallistujat saivat käsityksen kotityöpalvelualasta ja alan toimijoista. Ammatillisen valmennuksen lomassa pyrittiin antamaan positiivista kuvaa opiskelusta ja herättämään mielenkiintoa ammattitaidon hankintaan sekä tavoitteelliseen suunnitteluun. Yhteistyö INTOa Työstä Ry:n kanssa sujui piloteissa mukavasti. Yhteistyömallia kannattaa kehittää edelleen ja pyrkiä jatkossa vielä tiiviimpään yhteistyöhön pilottien suunnittelun alkumetreiltä asti. Tiinamari Vilkko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Täsmäopetusta työpisteessä Sotek-säätiön piloteissa ammatillisen osaamisen kehittäminen liittyi lähinnä maahanmuuttajakohderyhmällä suomen kielen taidon kehittämiseen ja sitä kautta asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen. Helmikuussa 2009 käynnistettiin kielivalmennus-pilotti, joka keskittyi yksilöllisen kielivalmennuksen tarjoamiseen asiakkaalle. Kielivalmennuksen painopisteet olivat arkikielen ja työssä tarvittavan sanaston oppimisessa. Kielivalmennukseen osallistujat työskentelivät Sotekin Tikankadun toimipisteissä puuosastolla, kokoonpano-osastolla, metalliosastolla ja Ekotallissa. Yksilötunteja pidettiin yhteensä 48 ja ryhmätunteja 12. Yksilöllinen kielivalmennus eteni siten, että Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta tuli suomen kielen opettaja valmennettavan työpisteeseen, ja opettaja ja valmennettava opiskelivat paikan päällä alaan liittyvää sanastoa. Ryhmätunneilla keskityttiin lähinnä puhekieleen. Tämän tarkoituksena oli helpottaa kommunikaatiota työkavereiden kanssa. Palautteen mukaan kaikki kielivalmennukseen osallistuneet tunsivat hyötyvänsä kielivalmennuksesta, vaikka osalla tuntimäärät jäivätkin aika pieniksi. Kielitaidon selkeä kehittyminen oli nähtävissä kahdella osallistujalla, jotka saivat eniten kielivalmennusta (noin 15 yksityistuntia ja 12 tuntia ryhmäopetusta). Kommunikointi työkavereiden kanssa helpottui koskien sekä työasioita että muita asioita taukojen aikana. Sanavarasto kasvoi huomattavasti, koska valmennettavilla oli mahdollisuus yksityistuntien aikana kysyä kaikki haluamansa. Yksityisopetus mahdollisti myös aiemmissa koulutuksissa jääneiden aukkojen paikkaamisen. Luokkaopetukseen verrattuna tämä täsmäopetus näytti tuottavan tuloksia paljon vähemmällä tuntimäärällä. Nekin valmennettavat, jotka saivat eniten opetusta, saivat sitä vähemmän kuin yhden viikon tuntimäärän (= 35 tuntia) suomen kielen kurssilla. Tällainen opetusmuoto tuntuisi toimivan hyvin varsinkin sellaisten maahanmuuttajien kohdalla, joiden pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeaa esim. heikohkon lukuja kirjoitustaidon tai hitaasti kehittyneen suomen kielen suullisen taidon takia. Tällaisen konseptin edelleen kehittäminen olisi hyödyksi heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien kotoutumisen sekä työllistymisen edistämisessä.

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta.

Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta. Etsitkö työlle tekijää? Hyödynnä työhönvalmennusta www.eksote.fi Onko yrityksessäsi työtehtäviä, jotka ovat vailla tekijää ja niiden tekemiseen menee vain muutama tunti päivässä? Olisivatko lisäkädet tarpeen

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi

Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 20.4.2011 Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus EU -rakennerahastoyksikkö Pitkäaikaistyöttömyyden

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa

- Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Välityömarkkinat osana työelämää projekti (2014-2015) - Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa Petri Puroaho Välityömarkkinoiden toimintamahdollisuudet nyt ja jatkossa PUHEENI SISÄLTÖ:

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI).

Ensimmäinen teemaryhmätapaaminen järjestetään torstaina klo MTC Oy:n tiloissa (osoite: Pohjoisranta 11 F, PORI). Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä!

Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke. Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista- ESR-hanke Jokaisella on osaamista Tehdään työpaikka yhdessä! Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke Euroopan sosiaalirahaston ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke.

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita

K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita K O M P A S S I - ammatillisesta kuntoutuksesta kohti avoimia työmarkkinoita Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.9.2013 projektipäällikkö Anne-Mari Arola Kompassi-projektin ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko Työllistämisvelvoite Eija Ahava 26.1.2017 1 Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluminen JTYPL 11 luku 1 Kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluu vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt henkilö, joka on

Lisätiedot

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016

Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 Kotona Suomessa-pilottihaku 2016 tavoite: kotoutumiskoulutuksen jälkeisen palvelun kehittäminen ja mallintaminen mallintamisessa hyödynnetään pilottihankkeita pilottihankkeiden hakuaika on 1.2.2016-31.3.2016

Lisätiedot

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti

Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu Lahti Yli-Marolan 4H-kotieläinpiha Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 Lahti www.lahti.4h.fi Tiedon Taidot hanke Ohjausryhmän kokous 1/2015 perjantai 20.11.2015 1 Esityslista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Palkkatuen muutokset 2017

Palkkatuen muutokset 2017 Palkkatuen muutokset 2017 Timo Jalvanti Pirkanmaan TE-toimisto/Tukitiimi 1 Palkkatuen muutoksia vuoden 2017 alusta. Tuen hakeminen - Palkkatukihakemuksessa ei enää kysytä työsopimuslakiin viittaavia asioita

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan?

Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? Miksi aikuisohjauksen kehittämistä tarvitaan? TE-toimiston asiakas/sairauslomalla oleva työkyvytön Työsopimus voimassa, sairauslomalla koska on työkyvytön, ammatinvaihto edessä, KELA hylkäsi kuntoutuksen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot