Johdanto SISÄLLYS. 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto SISÄLLYS. 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s.5. 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s."

Transkriptio

1 1 1

2 2 2

3 Johdanto Parik-säätiön hallinnoimaa Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu:a rahoittivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto ajalla Projektipäällikkönä hankkeessa toimi Isa Mäkelä. Käynnistyessään kehittämishankkeen lähtökohdiksi oli määritelty välityömarkkinoiden kehittäminen mm. kehittämällä koulutuspolkuja ja uusia asiakkaiden työllistymistä edistäviä toimintamalleja. Hankkeen sisältöä lähdettiin rakentamaan palveluketjumallilla, jossa linkittyvät toisiinsa työhön kuntouttavat palvelut, ammatillisten valmiuksien kehittäminen sekä poluttaminen avoimille työmarkkinoille. Toteutuksesta vastasivat seitsemän Kaakkois-Suomessa toimivaa välityömarkkinatoimijaa yhdessä seutujen muiden toimijaorganisaatioiden kanssa. Hankkeen toteuttajina olivat Parik-säätiö, Sotek-säätiö, Kakspy ry, AKTIVA Etelä-Karjalan aikuisopisto, INTOa Työstä ry, Laptuote-säätiö ja TyönVuoksi ry. Tämä julkaisu on katsaus KaaSu -hankkeeseen ja Kaakkois-Suomen välityömarkkinoihin. Hankkeen loppuraportti on luettavissa hankeorganisaatioiden nettisivuilta. SISÄLLYS 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke, KaaSu s.5 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit s.8 3. Seudulliset kumppanuusfoorumit s Ammatillisen osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla s Asiakastyö hankkeessa s Hankkeen tulosten ja vaikuttavuuden arviointi s.28 Kuvassa kaasulaisia : edessä Laura Tarpila Aktivalta (vasemmalla) ja Kirsi Kärkäs-Vaittinen Intoa Työstä ry:ltä. Takana vasemmalta: Sari Liukkonen TyönVuoksi ry:ltä, Minna Miikki ja Nina Laakkonen Aktivalta, Merja Kokko Sotek-säätiöltä, Paula Rapi Laptuote-säätiöltä, Marjo Jokipii Sotek-säätiöltä, Mirja Willberg Parik-säätiöltä, Kirsi Reiman TyönVuoksi ry:ltä, Isa Mäkelä ja Marita Mäkinen Parik-säätiöltä, Pekka Räsänen Kakspy ry:ltä sekä Anna- Liisa Ihanus-Rainio Aktivalta. 3 3

4 Välityömarkkinoiden kokonaisvaltainen kehittäminen EU tukee alueiden kilpailukykyä ja työllisyyttä rakennerahaston varoin osarahoitetuilla ohjelmilla. Manner-Suomen ESR- ohjelmien teemat ovat merkittäviä kokonaisuuksia, joilla edistetään suomalaista koulutus-, yrittäjyys-, työllisyys- ja hyvinvointipolitiikkaa. Välityömarkkinat tarjoavat tuettuja työ- ja aktivointipaikkoja, joilla parannetaan työnhakijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia. Valtakunnallisen välityömarkkinat -kehittämisohjelman tavoitteena on luoda heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille palvelukokonaisuuksia, jotka johtavat avoimille työmarkkinoille sekä kehittää toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi. Kehittämisohjelma painottaa Lissabonin strategian rakenteellisen työttömyyden vähentämisen tavoitteita (ml. työvoiman laajentaminen) sekä myös työvoimapalvelujen kehittämisen tavoitteita. Vanhasen II hallituksen ohjelmassa välityömarkkinat on yksi kehittämisen kohde työvoimapolitiikan alueella. Ohjelma liittyy työ- ja elinkeinoministeriön työllisyys- ja yrittäjyysstrategian linjaukseen työmarkkinoilla heikoimmassa asemassa olevien tukemisesta ja erityisesti työllistymiskynnyksen alentamiseen. Ohjelmassa on käynnistynyt tähän mennessä 40 välityömarkkinaprojektia kaikkiaan 11 TE-keskuksen alueella. TEM:n koordinaatiohanke kokoaa hankkeiden tuloksia yhteen ja varmistaa hankkeiden välistä yhteistyötä. Koko ohjelmakaudella kattava, työ- ja elinkeinoministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteenlaskettu rahoituskehys kehittämisohjelmalle on Kehittämisohjelman tavoitteena on, että eri toimijoiden, erityisesti kolmannen sektorin tarjoamat välityömarkkinoiden työpaikat olisivat väylä sijoittua avoimille työmarkkinoille. Tavoitteeseen pyritään mm. parantamalla työntekijöiden osaamista ja työelämävalmiuksia, tukemalla siirtymävaiheita sekä kehittämällä yritysyhteistyötä. Työnantajan tarpeista lähtevään ammatillisen osaamisen kehittämiseen tarjoavat mahdollisuuksia palkkatuetun työn yhdistäminen koulutukseen ja erilaiset täsmäkoulutusmallit sekä työpoolit. Lisäksi ohjelmassa kehitetään työhön-/työvalmentajapalveluita ja pureudutaan asiakasprosessien vaikuttavuuteen. Ohjelman avulla pyritään myös lisäämään sosiaalisten yritysten määrää ja parantamaan niiden toimintaedellytyksiä. Hanna-Mari Lempola, Projektipäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Välityömarkkinat - kehittämisohjelman koordinaatiohanke (ESR) 4 4

5 1. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu Kohderyhmät Pääasiallisena kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät työnhakijat. Välillisesti kohderyhmänä ovat seudulliset välityömarkkinatoimijat, kolmas sektori ja yrityssektori. 2. Tavoitteet Kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Verkostojen työnjaon ja roolien kehittäminen ja hyödyntäminen 3. Päätoimenpiteet. Kaakkois-Suomessa jo toteutettujen hankkeiden ja projektien tulosten ja hyvien mallien käytäntöön vieminen Verkostorahoituksen selvittäminen yrityksiin työllistämisen edistämiseksi Seudulliset kumppanuusfoorumit Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden oppivaverkostojen käynnistyminen Tiedotuksen ja tehokkaan viestinnän järjestäminen seudulla Ammatillisen osaamisen kehittäminen Aktiivinen työllistäminen ja työllistyminen 4. Tulokset/tuotokset Seudulliset kumppanuusfoorumit Yritysten työllistämispotentiaaliselvitys sekä palveluntuottajille suunnattu selvitys Uudenlaisia toimintatapoja mallintavat kehittämispilotit Suikkasen janat ja asiakas-case-tarinat IMBA-Melba työkunnon arviointikoulutus KaaSun toimijoille ja lukijakoulutukset seudullisille verkostoille Sähköinen Kuukkis-tiedote välityömarkkinatoimijoille Kaakkois-Suomessa Toteutetut projektit kooste Palveluntuottajien sekä työhallinnon matriisikoosteet Lainsäädännönmuutosehdotukset Kumppanuuden kehittäminen ja mallintaminen Te-toimiston ja palveluntuottajan välillä Ulkoinen arviointi kolmen muun valtakunnallisen välityömarkkinahankkeen kanssa 5 5

6 Toimenpiteet 1. Hankkeen käynnistäminen käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet ja ohjausryhmän kokoaminen kootaan KaaSu alaraporttihankkeet määritellään työskentelytavat 2. Olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen koonti olemassa olevista hyvistä malleista kehitetään uusia hyviä toimintamalleja 3. Verkostorahoituksen selvittäminen markkinointityö siirtymätyöpaikkojen etsintä yrityksistä kehitetään yrityksiin työllistämisen toimintamallia 4. Kumppanuusfoorumit kolmannen sektorin, julkisen sektorin ja yritysten yhteiset seudulliset kumppanuusfoorumit (tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen) käynnistetään kolmannen sektorin verkostotyö etsitään seudullisia verkostokumppaneita 5. Oppivaverkostot olemassa olevien ja hyväksi todettujen tapojen levittäminen uusien mallien kehittäminen kehitetään pajavaihtari -mallia oppivaverkoston sisäisesti dokumentoidaan opittuja asioita ja ammatillisen osaamisen kehittymistä hankkeen aikana dokumentoidaan kehittämisehdotuksia ja lainsäädännön muutostarpeita 6. Tiedotuksen ja tehokkaan viestinnän järjestäminen seudulla välitetään tietoa, osaamista ja toimintamalleja verkostojen kesken jatkuvana prosessina 7. Ammatillisen osaamisen kehittäminen tuetaan asiakkaiden ammatillista kasvua työllistymisen edistämiseksi henkilökohtaistetaan asiakaspalveluprosessi kehitetään mahdollisuutta oppisopimusvalmennukseen 8. Aktiivinen työllistäminen ja työllistyminen tuetaan asiakkaiden aktiivista työllistymistä avoimille työmarkkinoille mm. yksilövalmennuksen ja työetsinnän avulla tuetaan asiakkaiden urapolkuja 9. Raportointi ja tulosten esittäminen väli- ja loppuraporttiin liittyvät toimet 10. Tulosten arviointi ja evaluointi ohjausryhmän, alaraporttihankkeiden ja verkostojen sisäinen arviointi ulkoinen arviointi ennakoivan ja kehittävän arvioinnin mallilla Välityömarkkinat Välityömarkkinat tarjoavat työllistymistä edistäviä mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville. Henkilöt voivat olla mm. vajaatyökykyisiä, takaisin työelämään palaavia, nuoria tai ilman ammatillista koulutusta. Välityömarkkina-asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia parannetaan yksilöllisin toimenpitein, joihin voi liittyä mm. työelämävalmiuksien tai ammattitaidon harjaannuttamista ja päivittämistä, sosiaalisten taitojen vahvistamista tai omien mahdollisuuksien tarkastelua realistisesti. Välityömarkkinat toimivat portaana työttömyyden ja avoimille työmarkkinoille työllistymisen välillä. Asiakkaat voivat harjaannuttaa työelämävalmiuksiaan ohjatusti valmennus/ koulutusyksikössä tai ulkopuolisissa yrityksissä. 6 6 Lisää tietoa välityömarkkinoista:

7 Arto Havo, toimitusjohtaja, Parik-säätiö Projektityön haasteet - Joustoa toimintaympäristön muutosten mukaan Alkanut suhdannemuutos haastoi KaaSu -hankkeen heti sen alkumetreillä. Yhteiskunnallinen muutos on sekoittanut sosiaalisen työllistämisen toimintaympäristöä selvästi ja muutoksen kärki näyttää kohdistuvan heikompiosaisten työllistymiseen avoimille markkinoille. KaaSu -hankkeen valmisteluajankohdan tulevaisuusodotukset olivat hyvin kasvutavoitteiset toisin kuin todellisuus, jossa nyt olemme. Asiantuntijat antavat varovaisia arvioita siitä, että käänne parempaan on alkamassa. Samalla he heristävät sormea niille odotuksille, joissa paluuta aiemmalle kasvu-uralle ennustetaan jo lähivuosina. Vakavimmin otettavat arviot suhdanteen palautumisesta entiselleen ovat 10 vuoden aikajänteellä. Palautuminen on siis totuttua hitaampaa ja kuntien haasteet ovat vasta alkamassa. Tulevaisuuden näkymät asiakasvirtojen suuntaamisessa avoimiin työmarkkinoihin eivät ole kovin positiiviset. Lisäksi työttömyys kokonaisuudessaan tulee kasvamaan ja erityisryhmien tilanne on näin ollen entistäkin vaikeampi. Tätä taustaa vasten KaaSuprojektin toteuttajat kyseenalaistivat itse varhain projektin puolivälissä noususuhdanteen aikaisen hankesisällön ja ryhtyivät miettimään ratkaisumalleja suurempiin asiakasvirtoihin ja työllistämiseen. Samaan aikaan projekti ilmaisi huolensa myös silloiselle TE-keskukselle. Tästä prosessista sai alkunsa uusi TIETTY -hanke, joka suuntaa energiansa asikastyöhön hyödyntäen KaaSu -hankkeen kokemuksia. Kuntapuolen kanssa käydyissä neuvotteluissa on käynyt ilmi, että kunnan odotukset liittyvät oleellisesti asiakastyön lisäämiseen ja aktiivitoimenpiteiden kohdentamiseen vaikeasti työllistettäviin henkilöihin. Näihin odotuksiin projektityöllä halutaan vastata. Toimintaympäristön aktiivinen seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen on menestyvän ja tuloksellisen asiakastyön kulmakiviä, niin myös projektitoiminnan. Valtaosaltaan projektit, elettyään aktiiviajan, unohtuvat sekä tekijöiltä että rahoittajilta, eikä tuotoksia tahdota saada hyödynnetyksi hyvästä tahdosta huolimatta. Suu- rimpana syynä on henkilöstön siirtyminen uusiin haasteisiin ja kokemukset menevät tekijöiden mukana. Tätä edellä mainittua ongelmaa ei KaaSu:n osalta pääse juurikaan syntymään, koska hankkeen toimijat kiinnittivät taitavasti hankkeen yksikkönsä perustehtävän iholle ja turvasivat tietojen hyödyntämisen välittömässä toiminnassa. Tällä menetelmällä saavutetaan huomattavasti enemmän hyötyjä mitä epäilijät keksivät haittoja. Niitäkin voi syntyä, jos johtamisote on heikkoa hankkeen eri tasoilla. Suurimpana vaarana yleensä nähdään projektin työskentely yksikön perustehtävässä, siis korvataan projektilla se mitä pitäisi tehdä muutoinkin. Tältä osin Kaa- Su saa puhtaat paperit syystä, että yhdelläkään KaaSu:n toimijalla ei perustehtävänä ole uusien toimintamallien luominen työhallinnon käyttöön tai selvitysten tuottaminen valmennuksen ja avoimien työmarkkinoiden rajapinnassa. Tätä KaaSu juuri teki laajasti koko elinkaarensa ajan. Aikaisemmin toteutetut hankkeet KaaSu -hankkeessa kartoitettiin KaaSu -toimijoiden aikaisemmin toteuttamia välityömarkkinoihin liittyviä hankkeita: Kiipolan työhönvalmennuskeskus-hanke, Kahvila- ja kohtaamispaikka Sopukka, Maahanmuuttajien resurssit käyttöön!-hanke, Portaat-projekti, OTE-projekti, Iloa elämään projekti, Kipinä, Menoksi, Menossa, Ekoduuni, Suunta, Työllistämisen ja sosiaalisen tuen projekti, Takaisin työhön, Seutuykkönen, Takaisin työmarkkinoille, Into-projekti, Sarka-projekti, Sarkapala-projekti, Mellonmäki-projekti, Tarttispaja, Takaisin työhön, Seutu-ykkönen, Takaisin työmarkkinoille, Aalto, Väylä, Muutos, Moro, Astu, Simpele, Työllisyysprojekti yli 40 vuotiaille, Siipo, Nuotta, Alu, Serpo, Kamu, Onnistuvat Opit, Ako, Integ, Polku. Lisää jo toteutetuista projekteista ja muiden hankeorganisaatioiden nettisivujen kautta 7 7

8 2. Seudulliset yrityksiin työllistämisen toimintamallit Aki Keskinen, toimitusjohtaja, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Uudenlaiset välityömarkkinat? Uudenlaisessa tilanteessa tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja ja ajattelua. Esitän tässä muutamia ajatuksia ja kysymyksiä siitä, miten välityömarkkinoiden toimintaa voitaisiin Kaakkois-Suomessa kehittää. KaaSu-hankkeen alkaessa taloustilanne niin Suomessa kuin maailmallakin oli hyvin erilainen kuin tämän hetkinen tilanne on. Työmarkkinoilla muutos näkyy työvoiman kysynnän hiipumisena ja työttömyyden nopeana kasvuna. Merkille pantavaa on, että tässä vaiheessa työttömyyden lisäys keskittyy joihinkin ammattiryhmiin ja ikäluokkiin. Teollisuuden miesvaltaiset työpaikat vähenevät ja nuorten työllistyminen on olennaisesti vaikeutunut. Tästä voisi päätellä, että joudumme miettimään aivan uudenlaisia toimintatapoja ratkaistaksemme nyt syntymässä olevia työttömyysongelmia. Talouden merkit ja rakennemuutoksen voimakkuus viittaavat siihen, että työttömyysongelmista on tulossa pitkäaikaisia. Välityömarkkinoitten ja niistä vastaavien organisaatioiden toiminnan laatu ja ennen kaikkea kyky välittää tehokkaasti työvoimaa yksityiselle sektorille ovat jatkossa hyvin tärkeitä niin yritysten, työmarkkinoiden kuin aluetaloudenkin kannalta. Olemmeko riittävällä tavalla ottaneet huomioon toimintaympäristön nopean muutoksen? Olemmeko riittävän rohkeita muuttamaan toimintamalleja vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvaa muutosta? Julkisilla, yksityisillä ja kolmannen sektorin toimijoilla on kaikilla omat vahvuutensa työmarkkinoiden toiminnan kehittämisessä. TE-toimistoilla on viranomaistehtävien lisäksi merkittävä rooli rahoittajana on koko talouden kannalta merkittävää miten rahoitus suunnataan ja millaisia tuloksia sillä aikaansaadaan. Toimistoissa on myös paljon tietoa ja osaamista alueellisista työmarkkinoista. Kolmannen sektorin toimijoiden vahvuudet liittyvät mielestäni ennen kaikkea valmennukselliseen työotteeseen sekä työnhakijan käytännön osaamisen määrittelyyn. Osaamisen määrittely on tärkeää, jos asiaa ajattelee yrityksien kannalta yrityksen tulee tietää millaista työvoimaa se on saamassa. Samoin työvoiman välittäjän on tiedettävä mitä itse asiassa välittää. Itse työnvälityksessä ja työvoiman vuokrauksessa yksityiset rekrytointiyritykset tarjoavat tuloksellisimman toimintamallin. Voitaisiinko näiden kolmen sektorin ydinosaaminen yhdistää uudenlaiseksi toimintamalliksi? Siinä on meille yhteistä haastetta KaaSun jatkoa ajatellen. CASE-tarinat KaaSu-hankkeessa kerättiin asiakkaiden työllistymisen tarinoita heidän omin sanoin kertominaan. Tarinoita hyödynnetään välityömarkkinapalvelujen kehittämisessä. 8 8

9 Nina Laakkonen, projektipäällikkö, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA/KaaSu Avoimille työmarkkinoille KaaSun kautta? KaaSu -hankkeen tavoitteena oli kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä olivat vaikeasti työllistyvät työnhakija-asiakkaat. Projektin alkuvaiheessa työllistymistavoite oli korkea, 170 henkilöä. Hankkeen aikana taloustilanne muuttui kuitenkin ratkaisevasti. Todettiin, että tavoite, joka hyvänäkin aikana oli kunnianhimoinen, oli tässä tilanteessa mahdoton. Tavoitetta muutettiin ja näin saatiin työrauhaa pilotointiin. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta Etelä-Karjalan alueella hankkeessa aloittaneista 82 asiakkaasta 31 oli hankkeen päättyessä työsuhteessa. Tulosta voidaan pitää hyvänä kohderyhmä ja yleinen työllisyyskehitys huomioiden. Tähän tulokseen päästiin yksilöllisellä työotteella jossa huomioitiin sekä työnhakija-asiakkaan että yritysten tarpeet. Yleisten suhdanteiden muutos pakotti siirtämään painopistettä asiakkaan työllistymisedellytysten tutkimiseen ja kehittämiseen. Yhteistyössä kehitettiin pilottitoimintaa ja mallinnettiin työllistymistä edistäviä toimintakokonaisuuksia. Kukin toimija kehitti omia pilottejaan. Näitä toimintamalleja syntyi Eteka-alueella tusina. Erityisesti näistä mainittakoon Työn- Vuoksen edelleensijoitusmalli jossa TyönVuoksen omassa työyksikössä työskentelevä henkilö siirtyi käyttäjäyritykselle töihin Työn- Vuoksen toimiessa edelleen työnantajana. Työntekijälle maksettiin työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Mallin avulla työllistettiin kolme henkilöä joista kahden työsuhde jatkuu edelleen. Yhteensä pilottien 82 asiakkaasta vain 22 siirtyi työttömiksi työnhakijoiksi hankkeen päätyttyä. Muille löytyi jokin muu ratkaisu. CASE-tarina 1 Kalle on kohta 40-vuotias mies. Hän valmistui ammattiin 1990-luvun alkupuolella; töitä alalla ei kuitenkaan riittänyt pitemmäksi aikaa. Muita ammatillisia tutkintoja hän ei ole suorittanut loppuun. Terveydentila Kallella on suht. hyvä. Selän kanssa on hieman ollut ongelmia. Kalle tulee hyvin toimeen ihmisten kanssa ja on kova tekemään töitä. Viime vuodet Kalle on seilannut työttömyyden ja työhallinnon toimenpiteiden välillä, joista viimeisin keskeytyi poissaolojen vuoksi. Työttömäksi jäänyt Kalle aloitti hankkeen asiakkaana. Hän osoittautui erittäin motivoituneeksi ja hoiti tehtävänsä täsmällisesti usean kuukauden ajan. Päihteiden käyttö pysyi hallinnassa Kallen saaman valmennuksen ja tuen avulla. Myös Kalle arvioi itseään hyväksi työntekijäksi. Toiveena Kallella oli vakituisen työpaikan löytyminen. Häntä tuettiin tavoitteessa ja sopiva työpaikka pyrittiin löytämään. Kallelle löytyi sopiva paikka, työn oli määrä alkaa työelämävalmennuksella seuraavalla viikolla. Kalle oli asiasta innoissaan. Selvisi kuitenkin, että paperiasioissa on epäselvyyksiä; työskentelyn aloittaminen lykkääntyi ja Kalle jatkoi hankkeessa. Kallelle löytyi pian uusi paikka, tällä kertaa kyse oli työsuhteesta. Hän saapui ensimmäisenä päivänä sovitulla tavalla paikalle. Kallen pettymykseksi työnantaja ilmoitti, ettei työntekijöitä ollutkaan varaa palkata. Syy ei ollut tälläkään kertaa Kallessa tai hänen ammattitaidossaan. Kalle palasi jälleen hankkeen asiakkaaksi. Kallen motivaatio alkoi tuesta huolimatta hiipua, eikä työpaikan löytyminen enää kiinnostanut samalla tavalla. Seurasi pitkä poissaolojakso ja repsahtaminen alkoholiin. Selvittyään Kalle otti yhteyttä valmentajaan; keskustelujen jälkeen asiakkuus jatkui. Jatkossa Kallen polun suunnitellaan etenevän säätiön sisällä ainakin toistaiseksi. 9 9

10 Kirsi Reiman, kehittämispäällikkö, TyönVuoksi ry TyönVuoksi ry:n Työpankkikokeilu TyönVuoksi ry valittiin vuoden 2009 alussa käynnistyneeseen valtakunnalliseen työpankkikokeiluhankkeeseen yhdessä kuuden muun toimijan kanssa. Valintakriteereinä hankkeen toteuttamiseen oli; tuloksellinen kokemus edelleensijoittamisesta, hyvä ja tiivis kuntayhteistyö, suuri toiminnallinen volyymi, hyvät sidosryhmäsuhteet työhallintoon, laaja kontaktipinta elinkeinoelämään sekä toimijan vankka pohja sekä taloudellisesti että toiminnallisesti. Pankkikokeilun tarkoituksena on edistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Vaikeudet voivat johtua mm. vajaakuntoisuudesta sekä pitkittyneestä työttömyydestä. Kokeiluhankkeen tarkoitus on myös lisätä yritysten halukkuutta tarjota työtä, osa-aikaista tai kokopäiväistä, kohdejoukon työllistämiseksi. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuottaa lainsäädännön muutosehdotuksia, niin että työn vastaanottaminen on kannattavaa. TyönVuoksen työpankkimalli: Työpankkimalli tarkoittaa Työn- Vuoksi ry:llä pelkistetysti työvoiman vuokrausta. Yhdistyksellä on vahva ja tuloksekas jo vuosia kestänyt kokemus edelleensijoittamisesta. Nyt kokeiluhankkeen myötä toiseksi avoimille työmarkkinoille työllistämisen työkaluksi kohdejoukolle luotiin työvoiman vuokrausmalli. Työntekijän vuokraus kestää aina yrityksen tarpeiden mukaisesti tunneista kuukausiin. Kiinnittyvälle työntekijälle maksetaan käyttäjäyrityksen käyttämän työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kun yrityksellä ei ole käyttöä työntekijälle, palaa hän TyönVuoksen työ-yksikköön tekemään työtä työkykyisyyden ylläpitämiseksi. Sekä edelleensijoitus- että vuokrausmallissa on ensisijaisen tärkeää, että työntekijä ja työnantaja kohtaavat. Työkaluina kohtaamiseen käytetään työntekijä sekä työnantajapankkia. Mahdollista kohtaanto-ongelmaa lievitetään työntekopaikassa tapahtuvalla sekä työntekijälle että työnantajalle tarjottavalla työvalmentajan tuella. TyönVuoksen työpankkimallin tulokset: Raportointijaksolla Yrityksiin kiinnittyneiden määrä 38 henkilöä, työsuhteiden kesto vaihtelee tunneista kuukausiin. Alihankintatyöt 590 henkilötyöpäivää, joita työpankkilaiset tekevät TyönVuoksen työyksiköissä työky- kyisyyden ylläpitämiseksi odottaen siirtoa yrityksiin. Välityömarkkinakohdejoukon vuokraus hyväksi käytännöksi Talouden merkit ja rakennemuutoksen voimakkuus viittaavat siihen, että työttömyysongelmista on tulossa rakenteellisia. Tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja työelämän uudelleen jäsentämiseksi. Kokeiluhankkeen myötä tehdyn yritystutkimuksen mukaan pienet - ja keskisuuret yritykset ovat kiinnostuneita työllistämään kohdejoukkoa. Kun kyseessä on työvalmentajan tukema, vaivaton ja byrokratiavapaa malli, kohdejoukon työllistyminen onnistuu. KaaSu -hankkeen yritysyhteistyö KaaSu -hankkeen yhtenä tavoitteena oli yritysyhteistyön tehostaminen huomioiden yritysten tarpeet työllistämis- ja työllistymiskeinojen kehittämisessä. Hankkeen aikana välitettiin tietoa välityömarkkinoista osana yrityksen rekrytointiprosessia. Yritysten ja yhteisöjen kanssa tehtiin aktiivista yhteistyötä asiakkaiden työllistymiseksi. Mukana olleiden yritysten suhtautuminen työllistämiseen oli myönteistä

11 Mirja Willberg, palvelupäällikkö, Parik-säätiö/KaaSu-hanke Hyviä käytäntöjä KaaSu-hankkeesta Pohjois-Kymenlaaksossa Uudistukset ja innovatiiviset toimintamallit eivät synny pelkillä puheilla vaan konkreettisilla teoilla sekä kohdennetuilla resursseilla ja taloudellisilla panostuksilla. KaaSu-hankkeessa Pohjois- Kymenlaaksossa työttömien työnhakijoiden työllistymisvalmiuksia parannetaan työharjoittelun ja koulutuksen tiiviillä yhdistämisellä. Taustalla on näkemys, että yksilön työllistymistä tuetaan monitoimijaisella toimintamallilla. Työnteko on perusta, jota tuetaan yksilön tarpeista lähtevällä koulutuksella ja valmennuksella, liittyivät ne sitten yksilön elämänhallintaan, ammatillisuuteen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen tai koulutukseen. Toimintamallia voidaan kutsua palvelumiksaukseksi, jossa työkokemuksen ja opiskelun yhdistämisen kautta työttömille henkilöille luodaan riittävät valmiudet hakeutua oppilaitoksiin opiskelemaan tai yrityksiin töihin. Palvelumiksaus on palvelukokonaisuus, jossa eri sektoreiden toimijoiden palvelut yhdistetään niin, että niiden vahvuudet tukevat toinen toistaan ja lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Työttömyyden taustalla on monenlaisia inhimillisiä tarinoita, kuten esim. ammattitaidon, työkokemuksen, koulutuksen tai kielitaidon puute. Nuorten kohdalla työttömyyden pitkittymisen estämisellä ennaltaehkäistään ja ratkaistaan nuorten syrjäytymistä sekä sitä kautta parannetaan nuorten asemaa yhteiskunnassa. Näitä vajeita korjataan parantamalla mm. ammattitaitoa koulutuksella ja antamalla työkokemusmahdollisuuksia aidossa työympäristössä ja -tehtävissä. Maahanmuuttajien työllistymisen esteinä ovat usein puutteelliset tai olemattomat suomen kielen taidot sekä suomalaisen työkulttuurin tietouden ja kokemuksen puute. Työkokemuksen ja kielikoulutuksen yhteensovittaminen mahdollistaa sen, että molemmat toiminnat tukevat toisiaan - työssä opittavat työelämätaidot ja työkulttuurin tuntemus opiskelua ja päinvastoin. Tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa riittävät suomen kielenvalmiudet ja lisäksi suomalaisen työelämän tuntemusta. Olipa kohderyhmän ihmisten tarinoiden taustat minkälaiset tahansa - koulutuksen, ammattitaidon, työkokemuksen tai kielitaidon vaje tai puute - palvelumiksauksen vahvuutena on mm. yhteen nivottujen, toisiaan tukevien toimintojen ja palvelujen saumattomuudessa ja siinä, että palvelumiksaus tukee käytännössä niitä tiedollisia tai kokemuksellisia valmiuksia ja taitoja, joita työtön sijoittumisessa koulutukseen tai työelämään tarvitsee. Pohjois-Kymenlaakson alueella palvelumiksaustoiminnassa on ollut mukana sekä koulutusorganisaatioita, työhönvalmennusyksiköitä että työpaikkoja. Alueella toteutettiin kolme kärkipilottia, joista kahdessa - Apollo-, Ikarospiloteissa kokeiltiin työn ja koulutuksen yhdistämistä hyödyntäen kunkin toimijan vahvuuksia. Kumppanuusfoorumeissa tarjoutui mahdollisuus vaihtaa kokemuksia niin kollegojen kuin yhteistyökumppaneiden ja tilaajatahon edustajienkin kesken. Foorumeista kerrotaan sivulla

12 CASE-tarina 2 Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys Kakspy ry tekee työtä mielenterveyskuntoutujien parissa ja heidän case -tarinansa on laadittu toiminnan erityispiirteet huomioiden. Kakspy ry:n portaittaisen työhönkuntoutumisen pilotin asiakkaan tarina Asiakas valmistui peruskoulun 10. luokalta ja aloitti autopeltisepän ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen. Alunperin hänen tarkoituksenaan oli mennä ammattikoulun talonrakennuslinjalle, mutta kun tuota paikkaa ei tullut niin hän päätti mennä hänelle tarjotulle opiskelupaikalle autopeltiseppälinjalle. Koulutus jäi ½ vuotta vajaaksi, keskeytyi motivaation loppumiseen vuonna Hän koki, että oli aloittanut autopeltisepän koulutuksen vain siksi, koska ei saanut toivomaansa opiskelupaikkaa Asiakas aloitti työn vammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana. Työ oli osaaikaista ja jatkui tällaisena vuoteen 1998, jolloin työsuhde muuttui kokopäiväiseksi ja vakituiseksi. Vuosina asiakas suoritti veneenrakentajan ammattitutkinnon päätoimisena opiskelijana Henkilökohtaisen avustajan vakituinen työsuhde loppui 2004 loppuunpalamiseen, masennukseen ja työsuhteen päättymiseen. Asiakas koki epäsäännölliset työajat, sekä työn henkisen kuormittavuuden olleen liikaa sen hetkisiin voimavaroihin nähden. Loppuunpalaminen ja masentuminen olivat asiakkaan oman kertoman mukaan pitkäaikaisen itsensä ylittämisen seurausta Asiakkaan ollessa ajoittain työkykyinen hän oli ansiosidonnaisella päivärahalla ja yritti etsiä töitä. Ollessaan taas sairautensa vuoksi työkyvytön hän oli määräaikaisella sairauspäivärahalla. Ansiosidonnaisen päivärahan aikarajan tultua täyteen hän oli lopulta peruspäivärahalla. Asiakas kuvaa tätä aikaa toteamalla olleensa tuolloin eri toimenpiteiden kohde, jolla ei ollut mitään omia tulevaisuuden suunnitelmia. Aikaperspektiivi lyheni yhden päivän mittaiseksi ja tuolloin hän keskittyi ainoastaan selviytymään arjesta, tästä hetkestä Asiakas siirtyi työvoiman palvelukeskus Väylän asiakkaaksi ja aloitti Kakspy ry:n toteuttamassa Terve-ryhmässä. Ryhmässä opeteltiin arjenhallintaa, sekä terveellisiä elämäntapoja. Ryhmä kokoontui 1-2 kertaa viikossa ja kesti 2kk. Asiakkaan oman kokemuksen perusteella ryhmässä tärkeintä oli se, että sai itsensä pari kertaa viikossa liikkeelle. Elämänrytmin löytyminen, sosiaalisen kanssakäymisen lisääntyminen sekä motivointi ja ulkopuolinen ohjaus olivat hänen kuntoutumisensa kannalta tärkeitä asioita Asiakas aloitti Väylän asiakkaille suunnatun Kakspy:n Voimari-kurssin, jolla keskityttiin työllistymisen mahdollisuuksien ja esteiden tarkasteluun ja ratkaisumallien etsimiseen. Yksilökeskeinen ja tavoittellinen kurssi kesti 5 kk. Kurssiin sisältyi myös 2 työharjoittelujaksoa, joiden aikana asiakas oli työharjoittelussa Kakspy ry:n remonttiryhmässä. Tässä vaiheessa asiakkaalle selvisi se, että käsillä tekeminen ja fyysinen työ ovat niitä asioita, joita hän jatkossa haluaa tehdä. Työssään hän halusi hyödyntää saamansa veneenrakentajan ammattitutkintoa Asiakas siirtyi Kaasu-hankkeeseen helmikuussa Tuolloin hänen kanssaan tehtiin työhönkuntoutumisen suunnitelma ja päätettiin yhdessä alkaa etsiä hänelle koulutusta vastaavaa kuntouttavan työtoiminnan paikkaa. Paikka löytyikin valtion laitoksesta, jossa hän aloitti kuntouttavan työtoiminnan maaliskuussa Kuntouttava työtoiminta jatkui syksyyn 2009 saakka jolloin asiakas, onnistuneen työhönpalaamisen jälkeen, aloitti valtion työllistämistuella koulutustaan vastaavassa veneenrakentajan työssä. Työsuhde jatkuu edelleen ja asiakkaalle etsitään venealan työpaikkaa avoimilta työmarkkinoilta. Asiakkaan kokemat avainkohdat kuntoutumisessa: - Henkilökohtainen motivaatio ja sen vahvistaminen - Toimenpiteiden oikea-aikaisuus - Ulkopuolinen tuki tarvittaessa - Tiukka, mutta realistinen kuntoutussuunnitelma - Pitkäkestoiset työsuhteet jatkuvuuden tunteen saavuttamiseksi - Keskustelun ja tekemisen tasapaino - Elämäntilanteen haltuunottaminen - Harjoittelujaksot ja niistä onnistumisen tunteet - Työelämään mukaan pääseminen - Palkkatukityö, jolloin tuntee olevansa oikeasti töissä. - Hyvä ja kannustava työyhteisö tukee kuntoutumista.

13 Merja Kokko, KaaSu projektipäällikkö/sotek-säätiö Yritysyhteistyötä Työnetsintä-pilotin avulla Sotek-säätiö ja Kakspy ry käynnistivät yhteisen Työnetsintä-pilotin, jonka tavoitteena oli vahvistaa yritysyhteistyötä ja kartoittaa yrittäjien rekrytointitarpeita. Pilotti käynnistettiin syksyllä 2008 ja toimijat tekivät yhteensä 42 käyntiä eri työnantajien ja viranomaistahojen luokse. Pilotti tuotti tietoa työnantajan toiveista ja odotuksista tuettua työllistämistä kohtaan. Monet yrittäjät näkivät välityömarkkinat mahdollisuutena rekrytoida työvoimaa tulevaisuudessa taloudellisen taantuman päätyttyä. Yrittäjät kuitenkin muistuttivat siitä, että yrityksen päätehtävä on toimia tehokkaasti ja tuottavasti, mikä edellyttää työllistämisen tueksi yrityksen ulkopuolista resursointia. Taloudellisen tuen lisäksi työnantajat toivoivat sisällöllistä tukea työllistämisen prosessiin. Näitä ovat esimerkiksi työnohjauksellinen tuki ja apu työllistämiseen liittyvässä viranomaisyhteistyössä. Työnantajat kokivat erityisesti maahanmuuttajat potentiaalisena työvoimana. He pitivät tärkeänä, että integroitumisprosessi, erityisesti kielikoulutus, olisi työelämälähtöistä. Työnantajat pitivät sekä maahanmuuttajien että mielenterveyskuntoutujien kohdalla tärkeänä työntekijän riittävää työelämätietoutta. Työssä vaadittavan ammattitaidon ohella, työnantajat painottivat, että työntekijä on työhön motivoitunut ja kiinnostunut kehittämään itseään. Tämän lisäksi työnantajat arvostivat avoimuutta, tunnollisuutta, pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista työhön. LAINSÄÄDÄNNÖNMUUTOSEHDOTUKSIA KaaSu -hankkeessa kerättiin, välityömarkkinoiden kehittämistyössä hyödynnettäväksi, lainsäädännönmuutosehdotuksia työllistymiseen ja työllistämiseen liittyvien kokemusten muodossa. Ehdotuksia kirjattiin ylös yhteensä 190 kpl. Oppisopimus-paikkoja tulisi saada lisää ja niihin määrärahoja. Oppisopimus on monille hyvä toimintamalli. Nuoriin panostaminen on tärkeää! Ammatilliseen lukioon tulisi hoitaa enemmän aloituspaikkoja. Saataisiin sekä teoreettinen, että käytännön osaaminen samalla. Enemmän nuorille vaihtoehtokoulutus mahdollisuuksia. Työn ja koulutuksen yhdistäminen uudenlaisissa piloteissa! Tämän päivän työelämä on todella vaativa. Avustavat työt ovat kadonneet täysin. Töissä vaaditaan niin paljon. (apupojat ovat kadonneet). Nuorten ja opiskelijoiden osa on hankala. Nuoret tulisi saada työelämään. Heillä on halua ja intoa. Ongelma on jos työttömänä saa paremmat korvaukset kuin töissä ollessa tai jos ottaa töitä vastaan. Osa-aikatyöt tulisi muuttaa kokoaikaisiksi. Pätkätyömalli kuulostaa kamalalta

14 KaaSu -toimijat kokoontuivat säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen keskustelemaan hankkeen etenemiseen liittyvistä asioista Mari Toivonen, projektipäällikkö, Välke-projekti Edelleen sijoittamisen haasteet Välke -projekti kehittää Tampereen välityömarkkinoita ja yhtenä tavoitteena on lisätä palkkatukityön vaikuttavuutta mm. edelleensijoittamisen avulla. Edelleensijoittamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja, jolle palkkatuki on myönnetty ja joka on tehnyt työntekijän kanssa työsopimuksen, siirtää työntekijän toisen työnantajan käyttöön. Kunta, yhdistys, säätiö tai sosiaalinen yritys voi sijoittaa palkkatuella palkkaamansa henkilön työhön yritykseen, yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle henkilölle. Välke hankkeen kehittämiskumppanit eli 3.sektorin yhdistykset ovat onnistuneesti aloittaneet edelleensijoittamisen. Esimerkkitapauksia ovat mm. yhden viikon edelleensijoitus ATK-mediapajalta mainostoimistoon ja metallipajalta puolen toista kuukauden edelleensijoitus metallialan yritykseen. Yri- tykset ovat kiinnostuneita edelleensijoittamisesta ja Välkkeen kehittämiskumppaniyhdistykset aikovat enenevässä määrin kokeilla edelleensijoittamista. Haasteita edelleensijoittamisessa on edelleen. Laissa ei ole selkeästi määritelty kuka vastaa työnantajavelvotteista edelleensijoituksen aikana. Välke on sopinut, että työnantajavelvoitteet säilyvät edelleensijoituksen aikana lähettävällä taholla (eli yhdistyksellä), mutta tästä on muitakin käytäntöjä olemassa. Lisäksi vakuutusyhtiöillä on eriäviä mielipiteitä siitä kuka vastaa työntekijän vakuutusasioista edelleensijoituksen aikana. Ministeriö on luvannut antaa mm. näihin kysymyksiin vastauksensa lähiaikoina. Välke käynnistää oman työpoolinsa eli Tulevaisuuden Tuottamon vielä tänä vuonna. Ideana Tuottamossa on, että yritykset ilmoittavat Välkkeen koordinaattorille alihankinta-/sesonkiluonteisia töitään ja Välke ilmoittaa avoimena olevat työtehtäviä yhdistyksille, jotka edelleensijoittavat palkkatuettuja työntekijöitään yrityksiin. Tämä toimintamuoto tulee lisäämään yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä ja lisää mahdollisuuksia palkkatuetuille työntekijöille työllistyä avoimille työmarkkinoille. Välke-projektissa on koottu opas edelleensijoittamisesta, joka löytyy osoitteesta Sivuille ollaan myös keräämässä kysymys-vastaus osiota edelleensijoittamiseen haasteisiin liittyen.

15 Paljon on turhaa säästämistä! Liikaa byrokratiaa! Osa-aikatyö on usein vaikeaa toteuttaa. Osaaikatyön vastaanotto vain tuo usein ongelmia tullessaan. Monet lisätuet loppuvat ja paljon tulee kirjallista työtä. Usein jopa tulotaso laskee työttömyyskorvaustasoon liittyen. Osa-aikatyö kyllä auttaisi taas elämänlaadullisesti monia. Osuuskunnan jäsenet ei menetä tukia. Työelämässä on todella kovat vaatimukset. Monet kehitysvammaisetkin voisi tehdä tuettua työtä. Ei kaikkia tarvitse ohjata päivätoimintaan ja eläkkeelle. Tänä päivänä puuttuvat täysin avustavat työt. Ei ole tankkaajia bensa-asemille, ei sairashoidossa avustajia yms. yms. Osa-aikatyö / pätkätyö kannattavammaksi vastaanottaa, esim. päivärahan sovittelun purkaminen siten, että työpäivältä palkkaa ja työttömyyspäivältä päiväraha. Koulutusta vastaavaa palkkaa ei saa aina töissä. Iäkkäästä päästä voisi laittaa ihmisiä jo eläkkeelle, että nuoret pääsisi töihin. Matalalla kynnyksellä töihin. Vanhanajan mestari-kisälli malli taas käyttöön. LAINSÄÄDÄNNÖNMUUTOSEHDOTUKSIA Mikko Kesä, tutkimusjohtaja, Innolink Research Oy Tutkimustulos haastaa kehittämään hyviä yritysyhteistyökäytäntöjä Yritystutkimus tavoitti alueen keskeiset yrityspäättäjät pohtimaan omaa kiinnostustaan ja mahdollisuuksiaan työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia henkilöitä. Toisin kuin nousukauden ja suuren työvoimapulan aikaan, tutkimuksen toteutusaikana talouden tunnusluvuista ei tällä työlle saanut vetoapua. Tulos kuitenkin yllätti. Peräti 42 prosenttia kaikista haastatelluista yrityksistä ilmoitti olevansa vähintään jokin verran kiinnostuneita vaikeasti työllistettävien työllistämisestä. Keskeisinä selittävinä tekijöinä voidaan tulosten perusteella päätellä ainakin: Yritykset eivät tiedä riittävästi hyödyistä ja tukimahdollisuuksista mitä työllistettäville voi saada. Erilaiset projektien ja välityömarkkinatoimijoiden sekä TE-keskuksen ja toimistojen tuottamat palvelut koetaan tärkeänä lisänä työllistämisessä. Yritysten heikko tunnettuus ei kuitenkaan ole välttämättä ongelma. Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu vahva keskittyminen omaan liiketoimintaan, asiakkaisiin, sidosryhmiin ja nykyiseen henkilöstöön. Kaikki ulkopuolinen usein arvioidaankin vähemmän tunnetuksi niin tämäkin. Vaikeasti työllistettävän kohderyhmän palkkatukityöllistämisen tietomäärä soveltamisohjeineen on niin suuri, että yksistään tätä työtä varten palkattujen ammattilaisten aika ja omaksumiskyky on rajallinen tähän kaikkeen näin todettiin esimerkiksi Kouvolassa järjestetyssä hyödyntämistyöpajassa. Massiivisen markkinoinnin ja tiedottamisen sijaan täytyisi pohtia keinoja, joilla ammattilaiset siirtävät tiedon yrityksiin ytimekkäästi, paketoituna ja hyödyt edellä, yrittäjän aikaa ja vaivaa säästäen. Usein tämä tapahtuu juuri henkilökohtaisesti. Tämä yhtälö toimii siitä on monia hyviä käytäntöjä olemassa. Tutkimuksen mukaan myös yritykset arvostavat henkilökohtaista luotettavaa palvelua. Lisää KaaSu-hankkeen yrityssektoritutkimuksen tuloksista hankeorganisaatioiden nettisivuilla 15 15

16 3. Seudulliset kumppanuusfoorumit Reetta Pietikäinen, projektipäällikkö, Palvelutori-hanke, Valtakunnallinen työpajayhdistys Tilaajien ja tuottajien dialogin vahvistamista kumppanuusfoorumit Palvelutori- ja KaaSu-hankkeen yhteistyönä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Palvelutori-hanke (05/ /2010) on järjestänyt yhteistyössä KaaSu-hankkeen kanssa Kouvolassa kolme sosiaalisen työllistämisen eri toimijatahoja kokoavaa kumppanuusfoorumia ( , ja ). Neljäs yhteinen foorumi on suunnitteilla alkuvuodelle Tilaajien ja tuottajien vuoropuhelulle rakentuva kumppanuusfoorumi-malli on kehitetty Teknillisen korkeakoulun KIMPPAhankkeen myötä. Kumppanuusfoorumien tarkoituksena on koota toimijat yhteen keskustelemaan ja kehittämään toimialaansa. Niiden tavoitteena on edesauttaa luottamuksen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen kehittymistä sekä luoda pohjaa kestävälle yhteistyölle. Palvelutori-hankkeessa on tähän mennessä järjestetty yhteensä 14 kumppanuusfoorumia. Kokemukset Kouvolasta ovat kannustavia. Foorumit ovat keränneet hankkeen suurimmat ja alueellisesti laajimmat yleisöt, ja eri tilaajatahojen paikoin haasteelliseksi osoittautunut sitouttaminen on onnistunut suhteellisen hyvin. Keskustelua on käyty rakentavassa hengessä. Joillakin paikkakunnilla aistittua tilaajien ja tuottajien vastakkainasettelua ei Kouvolassa ole ollut, vaikka erilaiset lähestymistavat ovatkin nousseet esille. Toimijoiden laajasta aluerakenteesta johtuen konk- reettisiin alueellisiin kehittämissuunnitelmiin ei kuitenkaan ole pystytty etenemään. Kouvolan kumppanuusfoorumit ovat koostuneet alustuspuheenvuoroista ja vuorovaikutteisista osioista. Alustuspuheenvuorojen kautta tietoa on tarjottu tilaaja tuottaja-toimintatavasta ja kuntien palveluiden kehityssuunnista, hankintaprosessista ja kilpailuttamiskokemuksista, TE-keskuksen toimijaroolista ja tavoitteista, TYP:n asiakkaista ja työelämään siirtymistä tukevista palveluista, työpajojen mahdollisuuksista asiakkaiden työelämään tukemisessa, yrittäjille suunnatun tutkimuksen tuloksista, kouvolalaisista näkökulmista tilaaja tuottaja-toimintatapaan ja työpaikkojen luomiseen, työhönkuntoutumisesta työhönpalaajan ja työnantajan näkökulmista sekä KaaSu- ja Palvelutori-hankkeiden kokemuksista. Foorumeissa on luotu sosiaalisen työllistämisen ihannetulevaisuutta tulevaisuuden muistelu -menetelmällä, keskusteltu tilaaja tuottaja-toimintatavan herättämistä ajatuksista, asiakastarpeiden tunnistamisesta, kilpailuttamisen hyvistä käytännöistä ja pelisäännöistä sekä ideoitu asiakastarpeisiin vastaavia palveluita. Kouvolan kumppanuusfoorumeiden perusteella tilaaja tuottajatoiminnassa tulee panostaa etenkin avoimeen tiedotukseen ja aktiiviseen vuoropuheluun sekä koulutukseen ja yhteiseen kehittämistyöhön. Tuottajat peräänkuuluttivat keskustelua erityisesti tarvittavista palveluista ja hankintojen laatukriteereistä, toivoivat neuvottelumenettelyn ja pitkäjänteisen kehittämisen mahdollistavien nykyistä pidempien sopimuskausien yleistyvän sekä kritisoivat asiakkaita takaamattomia puitesopimuksia. Tilaajat totesivat kuitenkin, etteivät resurssit useinkaan riitä neuvotteluihin ja hankintayhteistyöhön, ja keskeistä on myös taata tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Molemmat tahot pitivät tärkeänä palvelutoiminnan dokumentointia, arviointia ja seurantaa sekä asiakaspalautejärjestelmien kehittämistä. Kouvolassa järjestettyjä kumppanuusfoorumeja voi pitää hyvinä avauksina eri osapuolten vuoropuhelun vahvistamiselle: ne ovat tutustuttaneet alueen toimijoita lähemmin toisiinsa sekä tarjonneet kontekstin tiedon ja näkemysten vaihdolle. Foorumit ovat saaneet hyvää palautetta, ja dialogin sekä tilaaja tuottaja-toimintatavan ja välityömarkkinoiden kehittämistä koskevan tiedon lisäämiselle on ollut tilausta. Toivottavasti foorumit saavat ainakin pienimuotoisempia jatkotilaisuuksia esimerkiksi Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ALU-verkostotoiminnan puitteissa

17 Merja Kokko, projektipäällikkö Sotek-säätiö Kumppanuutta ja informaatiota Etelä-Kymenlaaksossa Etelä-Kymenlaaksossa järjestettiin KaaSu-hankkeen aikana kaksi kumppanuusfoorumia. Ensimmäinen foorumi järjestettiin Kotkan kaupungintalolla lokakuussa 2008 ja toinen Merikeskus Vellamossa maaliskuussa Kumppanuusfoorumien tavoitteina oli lisätä välityömarkkinatietoisuutta Etelä- Kymenlaakson alueella sekä edistää kohderyhmien työllistymismahdollisuuksia vahvistamalla asiakkaan ympärillä toimivan verkoston ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Sotek-säätiö ja Kakspy ry pitivät alusta alkaen tärkeänä, että asiakkaiden ääni tulee foorumeissa kuuluville. Molemmissa kumppanuusfoorumeissa välityömarkkinoita tarkasteltiin viranomaisten, koulutusorganisaatioiden, kolmannen sektorin sekä asiakkaiden näkökulmista. Syksyn 2008 foorumin teemana oli Työllistymisen mahdol- lisuudet ja esteet. Foorumissa alustuspuheenvuoroja pitivät: työvoimaohjaaja Kai Hakulin (Kotka- Haminan seudun työvoiman palvelukeskus) ja toimitusjohtaja Teppo Sainio (Kotkan yrittäjät ry). Työhön kuntoutuneen asiakkaan näkökulmasta alustuspuheenvuoron piti projektivastaava Katja Lemberg. Kevään 2009 kumppanuusfoorumin teemana oli Välityömarkkinat nyt ja tulevaisuudessa. Foorumissa alustuspuheenvuoroja pitivät johtaja Matti Pukkio (TEM), tutkimusjohtaja Mikko Kesä (Innolink Research Oy), maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka (Kotkan kaupunki). Asiakkaan näkökulmasta alustuspuheenvuoron piti maahanmuuttaja Saturnine Ganumuhoza. Kumppanuusfoorumit onnistuivat tuottamaan eri toimijoiden välistä keskustelua alueemme tukityöllistämisestä ja siihen liittyvistä käytänteistä. Asiakkaiden puheenvuoroissa nousi esiin se, että niin maahanmuuttajan kuin mielenterveyskuntoutujankin kohdalla työelämään kiinnipääseminen on pitkä prosessi, joka onnistuakseen edellyttää viranomaisilta ja palveluntuottajilta erilaisia tukitoimenpiteitä. Maahanmuuttajan kohdalla näitä tukitoimenpiteitä ovat kielikoulutus, suomalaiseen työkulttuuriin tutustuminen ja mahdollisuus ammatilliseen tai muuhun koulutukseen. Mielenterveyskuntoutujan kohdalla vertaistuki ja asioiden portaittainen eteneminen koettiin tärkeäksi. Yrittäjäjärjestön edustaja nosti puheenvuorossa esille, että yrittäjät tarvitsevat taloudellisen tuen lisäksi myös sisällöllistä tukea, esimerkiksi eri tukimuodoissa tai työllistetyn henkilökohtaisessa tukemisessa. Nina Laakkonen, projektipäällikkö, AKTIVA/KaaSu Etelä-Karjalan alueen Kumppanuusfoorumi Etelä-Karjalan alueen yhteinen Kumppanuusfoorumi pidettiin toukokuun alussa 2009 Imatralla Kulttuurikeskuksessa. Foorumin teema oli Työntekijöitä välityömarkkinoilta - tiedät mitä saat. Foorumissa käsiteltiin asiakkaiden työllistymiseen ja työllistämiseen liittyviä kysymyksiä eri näkökulmista. Kumppanuusfoorumissa oli läsnä alueen päättäjiä; sekä tilaajia ja tuottajia. Foorumin alustukset edustivat monipuolisesti eri näkökulmia. Professori Asko Suikkanen Lapin yliopistosta kertoi pääkohtia välityömarkkinatutkimustensa tuloksista ja ns. Suikkasen mallista. Hän totesi, että on oleellista lisätä eri toimijoiden yhteistyötä ja käynnistää avauksia, jotka johtavat uuteen työllistymismalliin. On ymmärrettävä, että työ, työttömyys, koulutus, kuntoutus jne. ovat nykyajan työllistymisdynamiikkaa. Hanketta toteuttavan Kaakkois- Suomen TE-keskuksen osaamispalveluiden hankintapäällikkö Ritva Kaikkonen kertoi projektin taustoista ja työmarkkinoiden kehittämisen tärkeydestä. Lappeenrannan ja Imatran TE-toimistojen edustajat Antti Ronkainen ja Sirpa Valtonen puolestaan toivat mielenkiintoisella tavalla esille toimistojensa rooleja välityömarkkinoilla. Yrityssektorin näkemyksiä toivat esille Mikko Kesä, joka esitteli Innolink Research Oy:n tekemää välityömarkkinaselvitystä sekä Aki Keskinen Imatran seudun kehitysyhtiöstä. KaaSu hankkeen puheenvuorot pitivät projektipäällikkö Isa Mäkelä ja Eteka-alueen raportointivastaava, projektipäällikkö Nina Laakkonen. Foorumiin osallistui noin 75 henkilön yleisö. Etelä-Karjalan alueen Kaa- Su toimijat esittelivät pilottejaan tauon aikana omilla ständeillään

18 4. Ammatillisen osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla Juha Reivilä, johtaja/rehtori, Kotkan Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Koulutuspolut korostuvat jatkohankkeessa? KaaSu hankkeen tavoitteena on ollut kehittää uusia toimintatapoja ja toimintamalleja välityömarkkinoiden vaikuttavuuden parantamiseksi ja asiakkaiden aktiiviseksi työllistämiseksi avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on ollut myös verkoston toimijoiden työnjaon ja roolin kehittäminen ja parempi hyödyntäminen. Hankkeen käynnistyttyä saatettiin aikaisempaan verrattuna tiiviimmin yhteen kolmannen sektorin toimijoita ja mm. koulutusorganisaatioita. Verkostoissa toimimisessa kullakin toimijalla on oma vahva tehtävänsä ja osaamisensa, ja jokaisen panos annetaan yhteiseen sovittuun tavoitteeseen pääsemiseksi. Lama on muuttanut kuluneen vuoden sisällä projektin toimintaedellytyksiä niin jyrkästi, että on päädytty uuden hankkeen hakemiseen. Kun tätä hanketta suunnitellaan, kasvaa koulutuspolkujen merkitys asiakkaiden työllistämispoluissa mittavan työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntymisen vuoksi. Työpaikan saaminen avoimilla työmarkkinoilla ei välityömarkkinoiden asiakasryhmälle ole helppoa. Työttömyyden kasvun ja suurten rakennemuutosten aikana koulutus on usein ainoa keino ylläpitää ihmisten ammattitaitoa ja motivaatiota. Hankkeessa mukana olleilla koulutusorganisaatioilla on omassa roolissaan vahva osaaminen ammattitaidon tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Alueemme aikuiskoulutusorganisaatioilla on myös vahva osaaminen ja kokemus pitkäaikaistyöttömien ammattitaidon uusimisessa ja ylläpitämisessä. Toimijaverkostossa näillä koulutusorganisaatioilla on myös selvä rooli ammattitaidon ja osaamisen tunnustamisessa, koska niiden koulutustarjonta perustuu pääosin ammattitutkintojärjestelmään ja koulutuksen henkilökohtaistamiseen aikaisemman osaamisen perusteella. KaaSu-hankkeen tähänastisista kokemuksista ohjausryhmän jäsenen näkökulmasta olen jäänyt miettimään sitä, että haetut yksilölliset polut, joissa on koulutuksellisia jaksoja, ovat ainakin pilottihankkeissa olleet todella yksilöllisiä yksityisopetusta, joka laajemmin käytettynä on erittäin kallista. Miten laajalti tällaisiin toteutuksiin on varaa? Koulutuksen toteuttamistavoista koulutuspolkuna voidaan käyttää oppisopimuskoulutusta. Yksilöllisiä kouluttautumisjaksoja voidaan räätälöidä. Ammattitaidon kehittämisen ja osaamisen osoittamisen kannalta jaksojen tulisi ensisijaisesti olla lähinnä näyttötutkintojärjestelmän mukaisia tutkintoja tai niiden osia (ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja). Oppisopimuskoulutuksen toteutuksessa laman aikana kynnykseksi nousee se, mistä saadaan työpaikka oppisopimusta varten. Työpaikkana voi olla kolmannen sektorin työllistävä toimija, jonka kirjoilla oleva kouluttautuisi oppisopimuskoulutuksella tutkintoon. Tällaisesta meillä Kotkan Haminan seudulla on pienessä muodossa hyviä kokemuksia nuorten työpajalla toteutetusta oppisopimuskoulutuksesta.

19 Marja Nevalainen, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö IMBA ja Melba työkyvyn arviointivälineet,osatyökykyisen ja vammaisen henkilön työllistämisen ja työnhaun tukemisessa Sairaus tai vamma ei itsessään merkitse työkyvyttömyyttä. Vammainen henkilö ei ole työkyvytön ylipäätään, vaan suhteessa johonkin tehtävään. Esimerkiksi sokea henkilö voi olla kyvytön hoitamaan autonkuljettajan tehtävää, mutta kykenevä toimimaan simultaanitulkkina. Työkyvyn arviointi Suomessa perustuu monesti liikaa lääketieteellisen orientaation. Lääketieteen ylikorostumista on jo pitkään kritisoitu myös lääkäreiden keskuudessa esimerkiksi Työkykyindeksin yhteydessä (ks. Ilmarinen 1985). Työllistämisessä tarvitaan apuna menetelmiä, jotka ottavat huomioon työn hakijan taidot ja työtehtävän vaativuuden sekä käsittelevät työllistymistä ja työllistämistä vuorovaikutteisena prosessina, jossa on mukana useita toimijaosapuolia ja joka toteutuu monivaiheisesti. Työnhakuprosessin loppupää, jossa työntekijä ja työnantaja kohtaavat, on työvoimaviranomaisten mukaan työllistämisen kannalta ratkaisevin vaihe. (Patuhanke Suomussalmella; työministeriön raportti onnistuneista ESRhankkeista). Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Ota Työ Elmääsi (OTE) -projektissa ( ) siirrettiin Saksasta Suomeen työkyvyn arviointi- ja dokumentointi menetelmä ja siihen kuuluvat välineet IMBA ja Melba, joiden avulla voidaan vastata edellä esitettyihin osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistämisen haasteisiin. IMBAlla ja Melballa voidaan selvittää henkilön taitojen ja työn vaativuuden yhteensopivuutta ja löytää henkilölle hänen taitojaan vastaava työ. Menetelmä on geneerinen eli sitä voidaan käyttää arvioitavan henkilön sairaudesta tai vammaista riippumatta. Menetelmä ei ole sidottu tiettyihin ammatteihin tai työtehtäviin eikä arvioijan taustakoulutukseen. Kaakkois-Suomen välityömarkkinoiden kehittämishanke KaaSu on kouluttanut vuoden 2009 aikana toiminta-alueelleen 15 Melba-arviointivälineen käyttäjää sekä 14 IMBA-välineen käyttäjää. Kaakkois-Suomen alueella (Lappeenranta, Hamina, Kotka, Kuusankoski, Imatra) on yhteensä nelisenkymmentä IMBA/Melban käyttäjää. Lisäksi Kaakkois-Suomessa järjestettiin työvoimahallinnon sekä työvalmennuksen ja -kuntoutuksen parissa työskentelevien organisaatioiden henkilökunnalle IMBAn ja Melban lukijan eli ymmärtäjän koulutusta. Koulutus soveltuu henkilöille, jotka tarvitsevat päätöksenteon tueksi tietoa asiakkaan työkyvystä ja hänelle suunnitellun työtehtävän vaativuudesta, mutta heidän työnkuvaan ei kuulu tehdä varsinaisia asiakasarviointeja. Lisäksi Lukijan koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa työto- verien tuki arviointivälineitä käyttävälle henkilölle, kun hän kerää tietoja arviointinsa pohjaksi työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan. Näin saadaan syntymään yhteinen arvioinnin kieli työyhteisössä sekä eri työyhteisöjen välille. Koulutuspalautteen mukaan KaaSu-hankeen IMBA/Melba-koulutetut henkilöt pitivät IM- BAa ja Melbaa hiukan hitaana ja vaikeana käyttää, mutta hyödyllisenä ja luotettavana arvioinnin välineenä. Tämä sama näkemys on tullut ilmi myös kahdessa käyttöönottotutkimuksessa (Nevalainen 2007 ja 2008) sekä seurantatutkimuksessa (Laurinkari & Poutanen 2009). Tutkimuksissa välineiden käyttäjät ovat toivoneet menetelmästä pikaversiota. OTE-projektin tutkimustyöryhmän mukaan on mahdotonta tehdä pikaversiota näin laajasta ja kokonaisvaltaisesta arviointikokonaisuudesta, etenkin kun osa käyttäjistä kokee juuri laaja-alaisuuden ja kokonaisvaltaisuuden olevan menetelmän vahvuuden. Käyttökoulutusta KaaSu-hankkeen IMBA/Melba-koulutetut henkilöt pitivät mielenkiintoisena, hyödyllisenä ja oppimista tukevana. Koulutusta pidettiin liian lyhyenä ja kiireisenä. Melba-koulutus sai asteikolla 4-10 arvosanan 8, 4 ja IMBAkoulutus 8. Laurinkari J & Poutanen V-M IMBA ja Melba-arviointivälineet osatyökykyisen työnhakijan työllistämisen välineenä -seurantatutkimus Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet, Kuopion yliopisto (painossa) Nevalainen M (2007) Hyvä Implementointi. Kulttuurista toiseen siirrettävän menetelmän käyttöönottoprosessi. Terveystieteiden pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto. Nevalainen M & Pietiläinen N (2008). Työkyvyn arviointivälineiden IMBAn ja Melban käyttöönotto. Evaluointiraportti Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, Helsinki 19 19

20 Nina Laakkonen, projektipäällikkö, Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA/KaaSu Vasara ja Helmi INTOn ja AKTIVAn yhteispilotit AKTIVA osallistui kolmeen yhteispilottiin, joista kaksi toteutettiin yhteistyössä INTOa Työstä Ry:n kanssa. Vasara pilotti oli suunnattu rakennusalan työtä hakeville työnhakijoille ja Helmi puhdistuspalvelu- ja kotityöpalvelualasta kiinnostuneille. Molemmissa piloteissa INTOa Työstä vastasi toteutuksesta suuremmalta osalta ja AKTIVAn osuutena oli ammatillisen osaamisen kartoittaminen ja arviointi sekä ammatillinen valmennus. Pilottien alkuvaiheessa osallistujat olivat AKTIVAssa kolmen päivän kartoitusjaksolla. Vasaralaiset tutustuivat tuolloin työvälineisiin ja turvallisuusohjeisiin sekä ottivat jo pientä tuntumaa rakennusalan tehtäviin, kokeilivat mm. panelointia ja laatoitusta. Helmipilotin kartoitusjaksolla osallistujat olivat pari päivää AKTIVAssa ja sen jälkeen opettaja oli heidän mukanaan työkohteissa. Aidoissa työtilanteissa näki minkälaista ammatillista valmennusta osallistujat tarvitsevat, mitä osaamista työkohteissa tarvittiin ja mistä oli akuutein puute. Tämä auttoi suuntaamaan ammatillisen valmennuksen osuuden sisältöä osallistujien tarpeisiin. Molemmissa piloteissa ammatillisen osuus jatkui ammatillisella valmennuksella jonka kesto oli 60 tuntia. Vasara-pilotin osallistujat tutustuivat mm. muuraustekniikkaan ja rakensivat roskakatoksen. Vasaraan osallistuneista yhdeksästä henkilöstä yksi on tällä hetkellä rakennusalan työvoimakoulutuksessa. Helmi-pilotin osallistujat saivat käsityksen kotityöpalvelualasta ja alan toimijoista. Ammatillisen valmennuksen lomassa pyrittiin antamaan positiivista kuvaa opiskelusta ja herättämään mielenkiintoa ammattitaidon hankintaan sekä tavoitteelliseen suunnitteluun. Yhteistyö INTOa Työstä Ry:n kanssa sujui piloteissa mukavasti. Yhteistyömallia kannattaa kehittää edelleen ja pyrkiä jatkossa vielä tiiviimpään yhteistyöhön pilottien suunnittelun alkumetreiltä asti. Tiinamari Vilkko, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto Täsmäopetusta työpisteessä Sotek-säätiön piloteissa ammatillisen osaamisen kehittäminen liittyi lähinnä maahanmuuttajakohderyhmällä suomen kielen taidon kehittämiseen ja sitä kautta asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantamiseen. Helmikuussa 2009 käynnistettiin kielivalmennus-pilotti, joka keskittyi yksilöllisen kielivalmennuksen tarjoamiseen asiakkaalle. Kielivalmennuksen painopisteet olivat arkikielen ja työssä tarvittavan sanaston oppimisessa. Kielivalmennukseen osallistujat työskentelivät Sotekin Tikankadun toimipisteissä puuosastolla, kokoonpano-osastolla, metalliosastolla ja Ekotallissa. Yksilötunteja pidettiin yhteensä 48 ja ryhmätunteja 12. Yksilöllinen kielivalmennus eteni siten, että Etelä-Kymenlaakson ammattiopistosta tuli suomen kielen opettaja valmennettavan työpisteeseen, ja opettaja ja valmennettava opiskelivat paikan päällä alaan liittyvää sanastoa. Ryhmätunneilla keskityttiin lähinnä puhekieleen. Tämän tarkoituksena oli helpottaa kommunikaatiota työkavereiden kanssa. Palautteen mukaan kaikki kielivalmennukseen osallistuneet tunsivat hyötyvänsä kielivalmennuksesta, vaikka osalla tuntimäärät jäivätkin aika pieniksi. Kielitaidon selkeä kehittyminen oli nähtävissä kahdella osallistujalla, jotka saivat eniten kielivalmennusta (noin 15 yksityistuntia ja 12 tuntia ryhmäopetusta). Kommunikointi työkavereiden kanssa helpottui koskien sekä työasioita että muita asioita taukojen aikana. Sanavarasto kasvoi huomattavasti, koska valmennettavilla oli mahdollisuus yksityistuntien aikana kysyä kaikki haluamansa. Yksityisopetus mahdollisti myös aiemmissa koulutuksissa jääneiden aukkojen paikkaamisen. Luokkaopetukseen verrattuna tämä täsmäopetus näytti tuottavan tuloksia paljon vähemmällä tuntimäärällä. Nekin valmennettavat, jotka saivat eniten opetusta, saivat sitä vähemmän kuin yhden viikon tuntimäärän (= 35 tuntia) suomen kielen kurssilla. Tällainen opetusmuoto tuntuisi toimivan hyvin varsinkin sellaisten maahanmuuttajien kohdalla, joiden pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeaa esim. heikohkon lukuja kirjoitustaidon tai hitaasti kehittyneen suomen kielen suullisen taidon takia. Tällaisen konseptin edelleen kehittäminen olisi hyödyksi heikommassa asemassa olevien maahanmuuttajien kotoutumisen sekä työllistymisen edistämisessä.

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Yksilön vai talouden ehdoilla?

Yksilön vai talouden ehdoilla? Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2009 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään

Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Välityömarkkinat ponnahduslautana työelämään Katsaus kuntakokeilun kehittämistyöhön 10.11.2014 Maija Saarenpää, projektikoordinaattori Esityksen sisältö välityömarkkinoiden määrittelyä kehittämistyön tavoitteet

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö

Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014. Petri Puroaho, Vates-säätiö Valtti Työpaja, Kankaanpää 28.5.2014 Petri Puroaho, Vates-säätiö Puheenvuoron sisältö Vates-säätiö ja sen toiminnan päämäärät Välityömarkkinat ja sen toimijat Vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti

Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Koulutuksella Palkkatyöhön-projekti Ilmiöitä, merkityksiä, kokemuksia Työttömyys tänään-seminaari 22.10.10 Heidi Kaartinen Projektipäällikkö Asumispalvelusäätiö ASPA People are all different. When you

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN

VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN VÄLITYÖMARKKINATOIMIJOIDEN YRITYSYHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Yritysyhteistyöseminaari 26.11.2009 KAJAANI Mikko Kesä Innolink Research Oy Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien potentiaalikartoituksia

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO

Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla. Harri Hietala Konsultit 2HPO Investointi sosiaaliseen työllistämiseen kannattaa - arviointia elinkaarilaskelmilla Harri Hietala Konsultit 2HPO 5.5.2015 1 Tarve työhönosallistumisen nostamiseksi 2 1 Julkisen talouden rakenteellinen

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ

JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ 2012 2015 JYVÄSKYLÄ, MUURAME, JÄMSÄ Töihin!-palvelu: yritys- ja työnantajayhteistyö Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut: palveluohjaus, kuntouttava työtoiminta ja työkyvyn arviointi Seinätön TYP: verkostoyhteistyö

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Suuntana avoimet työmarkkinat

Suuntana avoimet työmarkkinat Suuntana avoimet työmarkkinat Ostopalvelupilotin esittely Laura Weckman Valmennuskeskus Public Mikä ostopalvelupilotti on? Kuka voi tulla mukaan? Mitä palvelu käytännössä sisältää? Miten välityömarkkinatoimijat

Lisätiedot

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä

Päätavoitteet. edunvalvonta viranomaisyhteistyö oppilaitosyhteistyö täydentää ja kehittää vankien jälkihuoltoa ja yhdyskuntaseuraamustyötä Päätavoitteet Yhteiskunnan asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen. Rikollisuutta ylläpitävän syrjäytymiskehityksen katkaiseminen ja uusintarikollisuuden vähentäminen. Lainrikkojataustaisten elämänhallinnan

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ

UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ UUDENMAAN ALUEEN TYÖLLISTÄMISPROJEKTIT MALLEJA JA VÄLINEITÄ TAUSTAA UusiTaito- projekti on kerännyt kansallisilta hankkeilta ja ESR- hankkeilta hankekortteja Uudenmaan alueelta vuosina 2009-2011. Korteissa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki

hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin www.rakennerahastot.fi TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki hanke Apua ja tukea rekrytoinnin eri vaiheisiin TE -toimiston palkkatuki Kaupungin työllistämistuki Kaupungin kesätyöllistämistuki nuorille TE-palvelut Oppisopimus Työkokeilu Rekrytointikoulutus www.rakennerahastot.fi

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire

Sosiaalinen yritys. Case: PosiVire Sosiaalinen yritys Case: PosiVire Yhteiskunnallinen ja sosiaalinen yritys Yhteiskunnallinen yritys hoitaa yhteiskunnallista tehtävää kannattavan liiketoiminnan avulla Ei tarkkaa määritelmää Suomessa tai

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa

Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Nuorisotakuun toimeenpano TE-palveluissa Palveluesimies Päivi Kuusela Osaamisen kehittämispalvelut, nuoret 1 5.11.2013 TE-palvelut Lappi Päivi Kuusela TEM:n linjaukset nuorisotakuun toteuttamisessa TE-hallinnossa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen

Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Sosiaalisesti kestävän kehityksen mukaisten hankintojen hyödyntäminen Maahanmuuttoasioiden päällikkö Teemu Haapalehto How Fair Is Finland -seminaari 29.11.2011 Työllisyyspolitiikan uudistaminen Espoon

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 Liite 2 Toimintasuunnitelma TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2011 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot