Yksilön vai talouden ehdoilla?

Transkriptio

1 Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen projektipäällikkö Palvelutori-hanke Kuntamarkkinat

2 Palvelutori-hanke 5/2007 5/2010 Tarkoitus ja tavoitteet Vastata palvelujärjestelmässä tapahtuneiden muutosten tuomiin haasteisiin työpajakentällä Tarvitaan uudenlaista osaamista ja yhteistoimintaa Tilaaja tuottaja-toimintatavan kehittäminen Tiedon tuottaminen ja osaamisen kasvattaminen Tilaajien ja tuottajien vuoropuhelun vahvistaminen Toimintatavan tulee perustua dialogille Toteutus TPY:n alueelliset verkostot Rahoitus: RAY Reetta Pietikäinen 2

3 Sosiaalisen työllistämisen toimiala ja työpajatoiminta Tavoitteena: kohentaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien arjenhallintaa ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön Perustuu työn kautta tapahtuvaan valmennukseen ja tekemällä oppimiseen Tuottajat Kunnallisia sekä yhdistys- ja säätiömuotoisia organisaatioita Tilaajat Kunnat, TYP, TE-toimistot, TE-keskukset, Kela, vakuutusyhtiöt, oppilaitokset Palvelut Esim. työ- ja yksilövalmennus, kuntouttava työtoiminta, (mt-kuntoutujien) työhönvalmennus; työvoimapoliittinen koulutus, työharjoittelu, palkkatuettu työ, tuettu oppisopimus Reetta Pietikäinen 3

4 Tilaaja tuottaja-toimintatapa sosiaalisen työllistämisen kentällä Artikkelikokoelma: 19 artikkelia Pääpaino tilaaja- ja tuottajatahojen käytännön kokemuksissa Kentän näkemysten esille nostaminen Tilaaja tuottaja-toiminnan ja kilpailuttamisen konkreettiset hyödyt, haasteet, kriittiset näkökohdat ja hyvät käytännöt Kehittämisehdotuksia Palvelutorin tutkimus: 25 teemahaastattelun aineisto tuottajaa, 8 tilaajaa, 8 kehittäjää Reetta Pietikäinen 4

5 Tuloksia Yksilön vai talouden ehdoilla? Kokemuksia tilaaja tuottaja-toimintatavasta sosiaalisen työllistämisen kentällä Reetta Pietikäinen 5

6 1. Keskeiset muutokset sosiaalisen työllistämisen kentällä Kuntien sisäiset tilaaja tuottaja-mallit yleistyvät Kunnalliset työpajat vähenevät = Ulkoiset tilaaja tuottaja-mallit lisääntyvät Säätiö- ja yhdistyspohjaiset organisaatiot laajenevat Vaateena rahoituspohjan monipuolistaminen: yleistuet vähenevät, ilman palvelumyyntiä ei pärjätä? Tuottajien osoitettava tuloksellisuutensa ja vaikuttavuutensa Kilpailuttaminen yleistyy myös valmennuspalveluissa Liiketoiminta-ajattelu vahvistuu Kuntapajojen palvelukaupankäynti kuitenkin vielä vähäistä Myös voittoa tavoittelevat toimijat lisääntynevät -> yleishyödyllisten toimijoiden asema? Reetta Pietikäinen 6

7 2. Keskeinen ristiriita: asiakas vs. talous Tiltun hyödyt Lisää kustannustietoisuutta, läpinäkyvyyttä ja tunnettuutta Selkiyttää rooleja, tehostaa toimintaa Pakottaa parantaman palveluja, keskittää huomion vaikuttavuuteen Ohjaa erikoistumaan, tuo innovaatioita Tiltun uhat Ei asiakaslähtöistä Vie resursseja ja tuo byrokratiaa Aiheuttaa kermankuorintaa Hävittää kokonaisvastuun, pirstoo palvelukokonaisuudet Kilpailutus siirtää asiantuntemusta juristeille Vierittää riskit tuottajille Tuhoaa pienet tuottajat Tilaaja tuottaja-mallien tehostaminen äärimmilleen: vaarana asiakaslähtöisyyden heikkeneminen Tilaaja hakee vain kustannussäästöjä, tuottaja korkeinta tuottoa Uhka: tiltu muuttuu aiotun vastakohdaksi Reetta Pietikäinen 7

8 3. Keskeinen ongelma: puuttuva dialogi Tarvitaan asiakaslähtöistä ja dialogista yhteisen kehittämisen kulttuuria, mutta: Tilaajan ei koeta arvostavan tuottajan asiantuntemusta, pitävän vuoropuhelua tärkeänä Tilaaja ei markkinaoikeuden pelossa uskalla keskustella Jännitteitä, vastakkainasettelua Dialogin erilaiset tavoitteet Tuottaja haluaisi tuoda asiakastarpeita koskevan asiantuntemuksensa tilaajan käyttöön Tilaaja haluaisi enemmän tietoa tuottajasta ja sen toiminnasta Uhka: tilaaja etääntyy asiakastarpeista, palveluiden kehittäminen vaikeutuu Tilaaja tuottaja-kulttuuri ohutta: omaksuttu uusia toimintatapoja, mutta toimintakulttuuri ei muuttunut Reetta Pietikäinen 8

9 4. Keskeinen kysymys: kumppanuus vai kilpailutus Kilpailutuksen hyödyt Kumppanuuden perustelut Tuo kustannussäästöjä Tuottajat tasavertaisia Hinnat vertailukelpoisia, palvelut tasalaatuisia Helpottaa seurantaa, velvoittaa tuottajaa Kilpailutilanne parantaa laatua Ei toimivia markkinoita Transaktiokustannukset suuria Monimutkaisten palveluiden kilpailuttaminen vaikeaa Kilpailutus kangistaa kehittämisen Hankintalain tuomat rajoitukset: monet valmennuspalvelut tulisi kilpailuttaa Kumppanuus jatkossa ohi? Reetta Pietikäinen 9

10 5. Keskeisiä kehittämisen suuntia Tilaajien ja tuottajien yhteiset tapaamiset ja kehittämisfoorumit Tilaajan markkinakartoitukset, ennakkokyselyt, tekninen vuoropuhelu, hankintojen tiedotustilaisuudet (Kilpailullisen) neuvottelumenettelyn laajentaminen Työllisyyspoliittiset strategiat ja hankintastrategiat Hankittavan palvelun tavoitteiden selkeämpi määrittely: hintakeskeisyydestä vaikuttavuuden tilaamiseen Tilaajien vahvempi sitoutuminen hankinnan arvioituun minimiin (puitesopimukset) ja pidemmät sopimuskaudet Asiantuntemuksen yhdistäminen ja yhteinen kehittäminen yhteinen työ Kustannusajattelusta investointiajatteluun Reetta Pietikäinen 10