Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille Peruskurssi ensikertalaisille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille Peruskurssi ensikertalaisille"

Transkriptio

1 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille Peruskurssi ensikertalaisille 1 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

2 Johdanto Työtapaturma Ammattitaudit Työterveydenhoito Tavoitteet Terveystarkastukset Työhöntulotarkastus Määräaikaiset terveystarkastukset Vaaroja aiheuttavat tekijät ja niiden vaikutukset ihmiseen Työterveys Työturvallisuus Ammattihygienia Määritelmä: Miten työhygienia toimii? Työntekijä Ammatinharjoittaja Työntekijän edustaja Työnantaja Työpaikka Työnteon aineelliset osatekijät Vaara Ammattivaara Yleiset ennaltaehkäisyperiaatteet Ennaltaehkäisyn tavoitteet Työntekijöiden edustajat ja terveys- ja turvallisuustoimikunta Työntekijöiden edustajat Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat Työntekijän velvollisuudet Työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen tyyppejä Työterveys- ja työturvallisuustavoitteet Työtapaturman korvaaminen Tapaturman esittäminen työtapaturmana Työkyvyttömyys Työtapaturmien syyt Työtapaturman ilmoittaminen Työtapaturmien kustannukset Tapaturmien seurauksia Kirjallisuutta Tekninen sivu 2 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

3 Tämän InForAdapt-projektiin kuuluvien yritysten työntekijöille suunnatun aloittelijoille tarkoitetun työterveys- ja työturvallisuuskurssin käsikirjan päätavoitteet ovat: Tutustuttaa osallistujat työterveys- ja työturvallisuuskulttuuriin; Antaa osallistujille tietoa työterveys- ja työturvallisuustekijöistä, jotta he pystyvät havaitsemaan virhetilanteita työpaikoillaan ja ehdottamaan niihin parannuksia; Antaa osallistujille tietoa työterveyden ja työturvallisuuden perustekijöistä ja auttaa heitä käyttämään oppimiaan käsitteitä rakentavasti ja vaaroja välttääkseen jokapäiväisessä työelämässä. Tämän käsikirjan kehittivät InForAdapt projektin kehitysyhteistyökumppanit, Epralima (Escola Profissional do Alto Lima), ACIAB (Associação Comercial e industrial de Arcos de Valdevez e Ponte da Barca), IEFP (Instituto de emprego e Formação Profissional de Arcos de Valdevez) ja IDICT. Käsikirjassa käytetyt esimerkit noudattavat Portugalin lainsäädäntöä ja työmarkkinatilannetta. Suomessa tietyt määritelmät ja säädökset saattavat olla erilaisia. 3 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

4 Johdanto Jokainen yksilö pyrkii tyydyttämään erilaiset perustarpeensa, esimerkiksi ruoan tarve, ja toissijaiset tarpeensa, kuten esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen. Näihin tavoitteisiin päästäkseen yksilö järjestää ajankäyttönsä kuten parhaiten voi, mikä nykyyhteiskunnassa vaatii jonkinlaisen työn tekemistä. Noin puolet henkilön aktiivisesta elinajasta kuluu työn tekemiseen. Ihminen nukkuu yleensä noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, työskentelee toiset kahdeksan, ja loput kahdeksan tuntia kuluvat syömiseen, työmatkoihin, vapaa-aikaan jne. Tämän vuoksi erilaisten töiden analysointi on hyvin tärkeää, erityisesti sellaisten tilanteiden, jotka saattavat olla vaarallisia ja vaikuttaa jokaisen turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Työssään henkilö on joskus alttiimpana vaaroille ja siten tapaturmien todennäköisyys hänen kohdallaan kasvaa. Tapaturmat voivat aiheuttaa vammoja, tilapäistä tai pysyvää työkyvyttömyyttä tai ääritapauksissa jopa kuoleman. Siksi on hyvin tärkeää, että työntekijät saavat oikeanlaista koulutusta työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Tämän käsikirjan tarkoitus on tukea ensikertalaisille tarkoitettua työterveys- ja turvallisuuskurssia, jolla opiskelee 20% niiden yritysten työntekijöistä, jotka ovat yhteistyökumppaneina InForAdapt projektissa. InForAdapt on lyhenne sanoista Inform, Train and Adapt companies to Occupational Health and safety; Tiedota, Kouluta ja Mukauta yrityksiä työterveyteen ja työturvallisuuteen. 4 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

5 TYÖTERVEYTEEN JA TYÖTURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ MÄÄRITELMIÄ 5 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

6 1.1 Työtapaturma Työtapaturma voidaan määritellä olevan työnteon äkillinen, väkivaltainen keskeytyminen. Työtapaturman määritelmänä voi olla myös työaikana ja työpaikalla sattuva tapahtuma, jonka suorana tai epäsuorana seurauksena on loukkaantuminen, toimintahäiriö tai sairaus, joka johtaa työntekijän työkyvyn heikkenemiseen tai kuolemaan. Eräänä määritelmänä voidaan pitää mikä tahansa loukkaantuminen, jonka työntekijä kokee työnantajan hyväksi tehdyn työn aikana tai seurauksena. Tämä määritelmä viittaa loukkaantumisiin, jotka sattuvat työssä tai matkalla työhön tai työstä kotiin. Matkalla sattuviin tapaturmiin viitataan joskus termillä in intinere. Tekniseltä kannalta työtapaturma on mikä tahansa odottamaton tai ei-toivottu tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijän terveyden heikkenemisen tai loukkaantumisen. Portugalissa tapaturmaa pidetään työtapaturmana, jos se sattuu: Työssä työaikana, saattaa aiheuttaa loukkaantumisen, sairauden, työkyvyn vähentymisen tai kuoleman; Työpaikan ja työajan ulkopuolella, jos työntekijä on tekemässä palveluita työnantajan hyväksi tai työnantajan luvalla; Matkalla työpaikan ja kodin välillä, jos käytetään työpaikan tarjoamaa kuljetusta tai jos olosuhteet tekevät työmatkasta tavallista matkustamista vaarallisempaa; Omaehtoisesti suoritetun palvelun aikana, jos tästä palvelusta saattaa koitua työnantajalle taloudellista hyötyä. Mitä enemmän tietoa meillä on kunkin ammatin ominaisuuksista, sen paremmin voimme tunnistaa, milloin ja millaisille riskeille työntekijä voi altistua. Mitä tarkempia olemme riskien poistamisessa tai vähentämisessä, sitä harvempia työtapaturmia tulee tapahtumaan. Tapaturmat eivät tapahdu täysin sattumalta, vaan siksi, että työtä tehdään vaarallisessa tai likaisessa paikassa. Puhtaassa, siistissä ja riskittömässä työympäristössä tapaturmien ja ammattitautien määrä on erilainen kuin paikoissa, joissa on epäsiistiä, likaista ja vaarallista. Ammattitauteja esiintyy myös, jos työntekijä altistuu tietylle riskille pitkään ja toistuvasti. 1.2 Ammattitaudit Vaarat tai haitalliset tekijät, joille työntekijät altistuvat usein, voivat aiheuttaa työtapaturmia tai ammattitauteja. On tärkeää tunnistaa erilaiset ammattitautien tyypit niiden alkusyyn perusteella: Työnteon suoranaisesti aiheuttamat sairaudet, jotka on koottu ammattitautien listaan; Sairaudet, jotka aiheutuvat työtapaturmatilanteesta, mikä taas on haitallinen tapahtuma, joka vaikuttaa työntekijän työskentelykykyyn, ja joka aiheutuu työn tekemisen seurauksena ja ilmenee äkillisesti ja voimakkaasti; Työhön liittyvä sairaus tai työn seurauksena paheneva sairaus, tai sellainen sairaus, johon ammattitauti vaikuttaa. 6 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

7 Maailman Terveysjärjestö (WHO) määrittelee kaksi työhön liittyvän sairauden tyyppiä: Ammattitauti: tilanne, jossa on tunnistettu seuraussuhde terveydentilan muutosten ja yhden tai useamman, selkeästi tunnistetun ja hallittavissa olevan työhön liittyvän tekijän välillä; Työhön liittyvät sairaudet: tilanne, jossa terveysmuutosten ja työn välinen suhde on heikko, epäselvä tai muuttuva. Tähän kuuluvat tilanteet, jossa työskentelyolosuhteet voivat pahentaa, nopeuttaa tai mutkistaa olemassaolevia oireita vaikuttaen näin työkykyyn. Henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö ja sosiokulttuuriset tekijät ovat tärkeä riskitekijä näissä, työpaikoilla yhä yleisemmissä, sairauksissa. Työnteon aikana työntekijät altistuvat usein terveyshaitoille. Näitä haittoja voivat aiheuttaa monet riskitekijät, kuten: Tapaturmariski; Ympäristöriskit; Ilmastotekijöihin liittyvät oireet; Työpaikan valaistus; Työhön liittyvä ruumiillinen, henkinen ja hermostollinen ylirasitus. Useimmissa työpaikoissa voidaan tunnistaa jonkinlainen yhdistelmä kaikkia näitä riskejä. Ammattitaudeista on Portugalissa koottu luettelo, joka julkaistaan kansallisessa sanomalehdessä. Loukkaantuminen, toimintahäiriö tai sairaus, jota ei ole tässä luettelossa, on silti korvattavissa, jos voidaan todistaa, että se on suoranainen ja välttämätön seuraus työn tekemisestä eikä johdu normaaleista ikämuutoksista. 1.3 Työterveydenhoito Määritelmä: Amerikan Työterveyden ja Ympäristöterveystieteen Korkeakoulu (ACOEM) määrittelee työterveydenhoidon seuraavasti: Työterveydenhoito on se lääketieteen erikoisala, joka käsittelee sairauksien ehkäisemistä ja hallitsemista sekä työn häiriöitä, terveyden edistämistä ja työntekijöiden tuottavuutta. Työterveydenhoidon voi määritellä myös: Tiede, joka perustuu tietoon ihmiskehosta ja sen toimintaympäristöstä, tässä tapauksessa työskentely-ympäristöstä, ja jonka tavoitteena on edistää terveyttä (tai estää terveyden heikentymistä), hoitaa sairauksia ja kuntouttaa. Työterveydenhoito on Portugalissa ollut lääketieteen osa-alue vuodesta Silloin tuli voimaan laki, joka määräsi käyttämään terveyspalveluja sellaisissa yrityksissä, joissa työntekijät altistuvat pölykeuhkolle. Myöhemmin, vuonna 1967, tämä velvoite laajeni yrityksiin, joissa oli yli 200 työntekijää, tai joissa työntekijät altistuivat ammattitaudeille Tavoitteet Työntekijöiden terveysseuranta pyrkii estämään sellaisten terveysmuutosten synnyn, jotka saattavat syntyä tai pahentua työskentelyn seurauksena. Työterveydenhoito pyrki alkujaan parantamaan työperäisiä sairauksia; ajan myötä tämä tavoite on muuttunut ja painopiste siirtynyt kohti työperäisten sairauksien ehkäisemistä. 7 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

8 Vuonna 1959 Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) luetteli Työterveyspalvelujen Suosituskirjeessään (nro 112) kehitettäviä työterveydenhoidon osa-alueita, jotka määriteltiin seuraavasti: Tutkitaan työpisteet ja määritellään niistä jokaiselle sen ominaiset riskitekijät, ja mukautetaan työntekijän terveysseurantaa huomioimaan erityisesti nämä riskit; Toteutetaan terveystarkastukset työsuhdetta aloitettaessa, säännöllisesti työsuhteen aikana sekä palattaessa työhön pitkän poissaolon jälkeen, sekä pyydetään tarvittaessa toisen lääkärin tutkimus, mikäli se on työntekijän terveydentilan arvioimiseksi tarpeen, huomioiden aina työpisteen ominaispiirteet; Toimitaan työpisteen analyysin mukaan, jotta voidaan tarpeen mukaan sopeuttaa työ työntekijälle ja työntekijä työhönsä; Valitaan sellaiset henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka ovat kullekin työntekijälle sopivimmat; Kannustetaan työntekijöitä toimimaan työssään parhaiden käytäntöjen mukaisesti; Valmistellaan yhtenäiset hätätilannestrategiat tapaturmien tai sairastumisten varalle; Järjestetään ensiapukurssit ja sovitetaan ne yhteen työterveys- ja työturvallisuuskoulutuksen kanssa; Pidetään sosiaalitilat puhtaina ja terveellisinä; Toteutetaan yleisiä terveydenedistämistoimia, kuten rokotuksia, ravitsemus- ja terveyskoulutusta sekä kuntoutusta. On hyvin tärkeää toteuttaa työntekijöiden terveysseurantaa, sillä se auttaa ylläpitämään työpisteiden terveellisyyttä ja tarvittaessa puuttumaan tilanteeseen ja esimerkiksi siirtämään herkimmät työntekijät toiseen työpisteeseen Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat tärkeitä määriteltäessä, pystyykö työntekijä työskentelemään tietyllä työpisteellä. Ne auttavat myös havaitsemaan terveysmuutoksia riittävän ajoissa. Terveystarkastuksia voidaan tehdä työsuhteen alussa, työsuhteen aikana tai palattaessa työhön pitkän poissaolon jälkeen. Niiden tavoitteena on aina arvioida työntekijän sopivuutta työpisteelleen Työhöntulotarkastus Aina uuden työntekijän aloittaessa työsuhteensa työterveyslääkäri tekee hänelle työhöntulotarkastuksen ja aloittaa terveyskansion kokoamisen, johon lisätään kaikki asiaankuuluva tieto, erityisesti henkilötiedot, demografiset tiedot, työntekijän ja hänen perheensä terveyshistoria, nykyiset terveystiedot, perusluontoisten lääketieteellisten kokeiden tulokset ja ammatillinen historia, johon kuvaillaan: Aikaisemmat työnantajat; Millaisissa työpisteissä ja millä menetelmillä henkilö aiemmin työskenteli; Jokaisen työpisteen mahdolliset vaarat ja, mikäli mahdollista, altistumisarvioinnin tiedot; Käytettävissä olleet suojauskeinot ja käytettiinkö niitä; Mahdolliset oireet (milloin ilmenivät ja oliko niillä yhteyttä työtehtäviin); Samankaltaisten oireiden tai sairauksien esiintyminen työtovereilla; Riskejä lisäävät tekijät: työntekijän elintavat (alkoholi, tupakointi jne.), osa-aikatyö ja vapaa-ajan harrastukset. 8 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

9 Jotta lääkäri voisi kirjoittaa arvion työntekijän sopivuudesta aiotulle työpisteelle, hänen täytyy usein pyytää lisätutkimuksia, kuten verikokeita, röntgenkuvia, hengitys-, näkö- tai kuulotutkimuksia tms Määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehdään myös tietyin väliajoin työsuhteen aikana, riippuen niiden vaarojen luonteesta ja vakavuudesta, joille työntekijä altistuu. Ellei työntekijällä ole sairautta tai oireita, määräaikaisten tarkastusten ei tarvitse olla yhtä perusteellisia kuin työhöntulotarkastuksen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota työpisteelle ominaisiin riskeihin, tutkittava, kärsiikö työntekijä terveysmuutoksista, onko hän siirtynyt toiseen työpisteeseen tai onko hänen työpisteellään tehty muutoksia. 1.4 Vaaroja aiheuttavat tekijät ja niiden vaikutukset ihmiseen Vaikuttava tekijä Reagoimaton pöly ja kuidut (pii, asbesti) Ärsyttävät kemialliset aineet Allergeenit (orgaaniset ja kemialliset pölyt jne) Mikro-organismit Painavien taakkojen siirtely Työasennot Toistava työ Hiilimonoksidi (häkä) Bentseeni, amino-aromaattiset yhdisteet Lyijy, koboltti, mangaani Ionisoiva säteily Klooripitoiset orgaaniset liuottimet Alkoholit (metanoli jne.) Nitro-aromaattiset yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Vinyylikloridi Mikro-organismit (virus) Metallit (lyijy, elohopea, kadmium, arsenikki) Alifaattiset klooratut hiilivedyt Orgaaniset yhdisteet amiini Halogeeniset liuottimet Hiilisulfidi Nitro-aromaattiset yhdisteet Metallit (lyijy, kadmium, arsenikki) Hiilimonoksidi (häkä) Melu ja tärinä Metallit (lyijy, elohopea, kadmium jne) Orgaaniset liuottimet Sytostaatit Anesteettiset kaasut Ionisoiva säteily Vaikutus Hengityselimistön muutokset Luusto- ja lihasmuutokset Verimuutokset Maksamuutokset Munuais/virtsatiemuutokset Sydän- ja verisuonimuutokset Lisääntymisjärjestelmän muutokset 9 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

10 Orgaaniset liuottimet Raskasmetallit (lyijy, elohopea, arsenikki jne.) Hiilimonoksidi Hiilisulfidi Happo- ja emäsliuokset Orgaaniset liuottimet Mineraaliöljyt Mikro-organismit Puhdistusaineet Neurologiset ja käytösmuutokset Ihomuutokset Sellaisilla työpisteillä, joilla voi altistua kemiallisille aineille, tulisi käyttää biologista seurantaa. Näin voidaan analysoida, kuinka paljon kemiallista ainetta pääsee työntekijän kehoon, ja auttaa siten ehkäisemään ammattitauteja. 1.5 Työterveys Työterveyden idea kattaa suuremman alueen kuin vain työterveydenhoidon. Työterveys ei rajoitu työntekijöiden terveystarkastuksiin ja seurantaan, vaan käsittelee kaikkia niitä fyysisiä, kemiallisia ja psykologisia tai henkisiä työn osioita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Työterveyteen kuuluu myös mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden käytökseen oman terveytensä suhteen. Tämä vaikutus saattaa ulottua heidän vapaa-aikaansa ja kotiinsa asti, ja edistää näin terveellisempiä elintapoja. Maailman Terveysjärjestö (WHO) määrittelee terveyden olevan ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain vamman tai sairauden poissaolo. Se määrittelee myös terveyden edistämisen toiminnaksi, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. 1.6 Työturvallisuus Ihmiset ovat henkisesti, fyysisesti ja biologisesti rajoittuneita. Siksi on käytettävä turvalaitteita, jotta voidaan taata, että inhimilliset virheet eivät aiheuttaisi työntekijöiden loukkaantumisia. Tätä periaatetta kutsutaan virhesuojaukseksi. Turvallinen kone on sellainen, johon inhimilliset virheet ja viat eivät vaikuta. Työtapaturmiin vaikuttavat työskentelytilanteeseen liittyvät tekijät, kuten koneet, työtehtävät, työskentely-ympäristö ja työn organisointi, suhteet työtovereihin sekä yhteisössä vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutus. Työttömyyden uhka, esimiesten painostus lisätä tuottavuutta, koneiden ja laitteiden kunto, työskentely-ympäristön olot (kuumuus tai melu) tai työntekijöiden vähentäminen yhdessä työtaakan ja ylitöiden lisäämisen kanssa ovat kaikki tärkeitä osia, joita pitää tutkia, jos halutaan ymmärtää ja estää työtapaturmien esiintymistä. Voidaan siis sanoa, että tapaturmat ilmiönä johtuvat erilaisista, määriteltävissä ja ennustettavissa olevista syistä, ja että ne voidaan estää. 10 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

11 Koneisiin liittyvien tapaturmien ehkäisyssä perinteiset insinööritekniikat, kuten turvalaitteiden asennus, eivät riitä. Tapaturmien ehkäisemistoimet tehoavat vain, jos niihin liitetään suuremmat tilat, jotta työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä työnsä paremmin. Työpaikan organisointi on paras lääke tapaturmia ja sairauksia vastaan! Työturvallisuus kuuluu työntekoon, ja se on kehittynyt ajan myötä samassa tahdissa kuin työkin. Työntekoon kuuluu aina riskejä. Nämä riskit liittyvät vikoihin tai virheisiin, joista koituu tapaturmia. Työturvallisuus voidaan määritellä seuraavasti: Tekniikka, jolla estetään ja hallitaan toiminnan riskejä, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Eli toisin: työturvallisuus on joukko menetelmiä, joiden tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia poistamalla tai minimoimalla tuotantoprosessiin liittyviä riskejä. Turvamenetelmiä ei pitäisi koskaan ottaa käyttöön, koska on tapahtunut työtapaturma tai sairastuminen; niiden pitäisi olla käytössä alusta alkaen ja aina ennaltaehkäisyyn painottuen. Työnantajien tulisi tiedostaa turvallisuuden lisäämisen ja ammattitautien vähentämisen merkitys yrityksessään, koska näin saavutetaan parempi tuottavuus, parempi laatu, parempi yritysimago ja parempi kilpailukyky. Turvallisuuden tulisi olla aina mielessä, eli: hyvä työnteko pitäisi aina olla sama kuin turvallinen työnteko. 1.7 Ammattihygienia Ammattihygienia pyrkii poistamaan työpaikoilta kaikki ympäristöriskitekijät. Niitä ei aina voida kokonaan poistaa. Siksi työhygienian tulee hallita työpaikan ympäristösaastumista niin, että terveydelliset vähimmäisvaatimukset toteutuvat Määritelmä: American Industrial Hygiene Association (AIHA) määrittelee ammattihygienian olevan Työn takia tai työtä tehdessä syntyvien, työntekijöille tai ympäröivän yhteiskunnan jäsenille sairauksia, terveysmuutoksia tai hyvinvoinnin haittoja taikka huomattavaa epämukavuutta ja tehottomuutta mahdollisesti aiheuttavien ympäristötekijöiden tunnistamisen, arvioinnin ja hallitsemisen tiede ja taide. Sanaa hygienia ei saa tässä sekoittaa siihen siivoukseen ja puhtauteen liittyvään merkitykseen, jossa sanaa yleensä käytetään. Voidaan sanoa, että työhygieniassa on kyse ei lian poistosta, vaan koko työskentelyympäristön puhdistamisesta. Työhygienia käsittelee ympäristön riskejä, työympäristöön liittyviä epävakaita tilanteita, jotka voivat aiheuttaa työtapaturmia ja ammattitauteja. Se tutkii erilaisille työpaikalla 11 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

12 syntyneille ympäristötekijöille altistuneita työntekijöitä. Näitä voivat olla fyysiset tekijät (esimerkiksi melu, tärinä, lämpötilat ja säteily), kemialliset aineet tai mikro-organismit (esimerkiksi bakteereja, viruksia tai pölyjä). Työhygieniaa kutsutaan siksi, koska se tutkii suhdetta henkilön ja hänen työympäristönsä välillä. Työhygienian tarkoitus on pohjimmiltaan ehkäistä ja hallita ympäristötekijöitä sellaiselle tasolle, että ne eivät aiheuta vaaraa muuttaa työntekijän terveydentilaa. On kuitenkin tärkeintä, että työhygienian tiedot ovat käytössä jo työpaikan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, jotta voidaan ottaa jo ennalta huomioon ympäristöriskitekijät, jotka tulevasta työstä aiheutuvat, ja ehdottaa ennaltaehkäiseviä toimia Miten työhygienia toimii? Työpaikkojen suunnittelu; Tiettyyn työhön mahdollisesti liittyvien ympäristöriskitekijöiden (kemiallisten, biologisten ja fyysisten) tunnistaminen; Työntekijöiden työpaikalla syntyville ympäristötekijöille altistumisen poistaminen tai rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle; Ennaltaehkäisykeinojen ja -toimien ehdottaminen sekä ajoittainen käytettyjen ennaltaehkäisyjärjestelmien tehokkuuden seuranta; Työterveys- ja työturvallisuustiedotus- ja koulutuskursseille osallistuminen; Yhteistyö ammattitautien syiden tunnistamiseksi; Nestemäisten ja kaasumaisten jätteiden päästöolosuhteiden ja kiinteiden jätteiden poisto-olosuhteiden todentaminen. 1.8 Työntekijä Työntekijä on henkilö, joka palkkiota vastaan sitoutuu työskentelemään työnantajan hyväksi, mukaanlukien julkishallinto, julkiset laitokset ja muut julkiset tahot, sekä harjoittelijat ja oppipojat ja muut henkilöt, jotka ovat taloudellissa riippuvuussuhteessa työnantajaan työnteon ja toiminnan tuloksen suhteen, vaikkeivat olisikaan lain tarkoittamassa työsuhteessa työnantajaan. 1.9 Ammatinharjoittaja On henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa eikä suoraan työnantajan alaisuudessa Työntekijän edustaja Edustaja on laissa määritetyllä tavalla valittu henkilö, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä työterveys- ja työturvallisuusasioissa Työnantaja Luonnollinen tai juridinen henkilö, jolla on yksi tai useampia työntekijöitä ja joka on vastuussa yrityksestä tai laitoksesta tai, jos kyseessä on yhdistys tai muu voittoa tuottamaton taho, henkilö, jolla on oikeus palkata työntekijöitä. 12 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

13 1.12 Työpaikka Jokainen paikka, jossa on työntekijöitä tai jonne työntekijän pitää mennä työnsä vuoksi, ja joka on suoraan tai epäsuorasti työnantajan hallinnassa Työnteon aineelliset osatekijät Näitä osatekijöitä ovat työskentelypaikat, työympäristö, työkalut, koneet ja raaka-aineet, kemialliset, fyysiset ja biologiset tekijät tai aineet, työprosessi ja työn organisointi Vaara Vaara on mahdollisesti haittaa aiheuttavan työn osatekijän sisäinen ominaisuus Ammattivaara Ammattivaara on mahdollisuus, että työntekijä kärsii tiettyä vahinkoa työnsä takia. Riskin arvioimiseksi on yhdessä arvioitava loukkaantumisen todennäköisyys ja sen vakavuus. 13 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

14 TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEKIJÄT 14 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

15 2.1 Yleiset ennaltaehkäisyperiaatteet Ennaltaehkäisy on toimintaa, joka pyrkii välttämään tai vähentämään ammattivaaroja kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa etukäteen määriteltyjen tapaturmien välttämiseen pyrkivien tekniikoiden ja toimien avulla. Usein sanotaan, että vaaratonta ammattia ei olekaan, niissä kaikissa on omat riskinsä. Nämä ovat potentiaalisia työtapaturman aiheuttajia. Tiedetään, että noin 80 % kaikista tapaturmista johtuu ihmisen toiminnasta: siksi on tärkeää tunnistaa, että tärkein ennaltaehkäisyn toimija on työntekijä. 2.2 Ennaltaehkäisyn tavoitteet Osaltaan edistää ihmisen perusoikeuksia, joihin kuuluvat oikeus elämään, oikeus turvallisuuteen ja oikeus terveydenhuoltoon; Toimia yrityksen nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn tekijänä, lisäten tuotantoa, laatua ja tuottavuutta sekä parantaen yrityksen asemaa sisäisillä ja ulkoisilla markkinoilla. Tämän prosessin aikaansaamiseksi on määriteltävä käytettävät ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka etenevät seuraavasti: 1 Työn jokaiseen osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen; 2 Vaarojen arviointi; 3 Vaarojen hallinta niiden alkulähteellä; 4 Työntekijän sopeuttaminen työhönsä; 5 Tekniikan kehityksen seuraaminen; 6 Vaarallisten asioiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla; 7 Ennaltaehkäisytoimien yhdistäminen kokonaisuudeksi; 8 Yhteisen suojauksen suosiminen henkilökohtaisten suojavarusteiden sijaan; 9 Koulutus ja tiedotus. Nämä vaiheet pyrkivät vähentämään tai poistamaan ammattivaaroja ja sivuvaikutuksia sekä sopeuttamaan työn työntekijään. Pääajatus on ennaltaehkäistä riskejä, ei onnettomuuksia 1. Työn jokaiseen osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen Koostuu jokaiseen työn osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistamisesta, poistamisesta tai vähentämisestä; ensireaktiona tulisi olla ennaltaehkäisy. Riskien poistaminen tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja jatkaa työskentelyvaiheessa. 2. Vaarojen arviointi Kun vaaroja ei voida poistaa, niistä tulee riskejä, joten on erittäin tärkeää arvioida ne työskentelypaikalla. Arvioinnissa otetaan huomioon riskin lähde (työntekijä, raakaaineet, komponentit jne.), miten riski syntyy, sen vakavuus, esiintymistiheys sekä ihmiselle aiheutuvien seurausten tyyppi. 3. Vaarojen hallinta niiden alkulähteellä Ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin se otetaan käyttöön. Riskin hallinta sen alkulähteellä sekä estää vaaran leviämistä että estää uusien riskien syntymistä poistamalla tai vähentämällä alkuperäisen riskin vaikutuksia. 15 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

16 Tämä periaate on ennaltaehkäisyn ydin ja eri asia kuin korjaava ennaltaehkäisy, joka keskittyy riskin vaikutuksien ehkäisyyn. 4. Työntekijän sopeuttaminen työhönsä Tämä periaate huomioi työn sekä fyysiset osat (ergonomia) että sen organisatoriset ja inhimilliset osat. Tätä periaatetta käytetään pääasiassa: Työskentelypaikkojen ja työpisteiden suunnittelussa; Työkalujen ja työvälineiden valinnassa; Työmenetelmien ja prosessien määrittelyssä; Työn rytmin säätelyssä; Työaikojen analysoinnissa (tauot, yötyö, vuorotyö jne.) 5. Tekniikan kehityksen seuraaminen Nykyajalle ominaiset uudet tekniset innovaatiot tuottavat vaikutuksia kaikkiin tuotantoprosessin osa-alueisiin, joten kannattaa valita vain sellaisia tuotantoprosessin osia (välineet, materiaalit ja tuotteet), joista koituu vain vähän tai ei lainkaan uusia riskejä. Ennaltaehkäisyn tulisi aina pysytellä innovaatioiden tahdissa seuraavilla tasoilla: Fyysiset työn osat; Organisatoriset ja inhimilliset osat; Arviointitekniikat ja riskienhallinta; Työterveyden ja työturvallisuuden hallinnan menetelmät. 6. Vaarallisten asioiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla Tekninen kehitys tarjoaa samanaikaisesti sekä parempia ennaltaehkäisyratkaisuja että uusia riskejä, joten on ylläpidettävä toimivia riskienarviointi- ja hallintamekanismeja, jotta tieto riskeistä ja paremmista työskentelyolosuhteista olisi aina mahdollisimman ajantasaista. 7. Ennaltaehkäisytoimien yhdistäminen kokonaisuudeksi Ennaltaehkäisyjärjestelmä pitää nivoa työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmään joka käyttää ennaltaehkäiseviä menetelmiä tuotannon suunnittelusta työn organisointiin ja työskentelyoloihin sekä yrityksen sisäisiin sosiaalisiin suhteisiin saakka. 8. Yhteisen suojauksen suosiminen henkilökohtaisten suojavarusteiden sijaan Henkilökohtaista suojausta pitäisi käyttää vasta, jos yhteinen suojaus ei ole riittävää poistamaan tai vähentämään vaaroja. Henkilökohtainen suojaus on työntekijöiden suojaamisen viimeinen keino, siksi se on sijoitettu ennaltaehkäisymenetelmien periaatteiden luettelon viimeiseksi. Sitä käytetään vasta, jos yhteinen suojaus joko ei ole mahdollista tai se ei riitä. Henkilökohtaisen suojauksen tulee olla: Työntekijälle mukautettu; Riittävä suojatakseen kyseiseltä riskiltä; Työhön sopiva. 9. Koulutus ja tiedotus Koulutus- ja tiedotusperiaatteen tavoitteena on tarjota tietoa ja taitoja, ehkäistä työtehtäviin liittyviä riskejä, auttaa sisäistämään oikeat toimintatavat ja kehittää työntekijöiden tietoa tuotantoprosessista. Lain mukaan työntekijöille pitää antaa tietoa: Riskeistä, jotka uhkaavat heidän terveyttään ja turvallisuuttaan; Ennaltaehkäisy- ja suojausmenetelmistä sekä työpisteissä että koko yrityksessä; Ennaltaehkäisy- ja suojausmenetelmien käytöstä; 16 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

17 Toimenpiteistä ja ohjeista, joita tulee käyttää välittömän ja vakavan vaaran uhatessa; Ensiaputoimista sekä palontorjunnan ja työntekijöiden evakuointijärjestelmän organisaatiosta tapaturmien varalta; Työpisteiden tai toimintojen muutosten tai uuden taikka muutetun tekniikan aiheuttamista muutoksista; Riskien arvioinnista; Koulutusohjelmasta ja sen organisoinnista; Ennaltaehkäisy- ja suojaustoimista vastuullisista henkilöistä ja ulkopuolisista neuvontatahoista; Suojavarusteista; Aiemmin tapahtuneista työtapaturmista. Koulutus on prosessi, jossa siirretään tietoa strategioista, organisaatiomenetelmistä ja ennaltaehkäisevistä toimista. Koulutuksen tavoite on kehittää työntekijöiden kykyä tehdä yhteistyötä työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Työnantajan pitää siis: Taata kaikkien työntekijöiden koulutus; Taata koulutus niille, joiden tehtävä on toteuttaa hätätilatoimenpiteitä ja niille, jotka saattavat joutua vaarallisille alueille; Edistää työterveys- ja työturvallisuusteknikoiden sekä työntekijöiden edustajien koulutusta. Työntekijöillä on oikeus koulutukseen ja lain mukaan sen tulee olla heille ja heidän edustajilleen ilmaista ja tapahtua työaikana. Tämä pätee sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella annetavaan koulutukseen. Tulisi siis ymmärtää koulutuksen ja tiedon olevan: Henkilökohtaista ja ammatillista kelpoisuutta kehittävä tekijä; Turvallisuutta lisäävä tekijä; Työn tuloksellisuutta, tehokkuutta ja yleistä laatua parantava tekijä. Näistä syistä kaikkien työntekijöiden pitää saada tietoa ja koulutusta ei vain omasta työpisteestään ja toiminnoistaan, vaan myös työterveys- ja työturvallisuusasioista. 17 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

18 TERVEYS- JA TURVALLISUUSTOIMINNAN PERUSTA JA ORGANISAATIONÄKÖKULMAT 18 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

19 3.1 Työntekijöiden edustajat ja terveys- ja turvallisuustoimikunta Työntekijöiden edustajat Lain mukaan työterveys- ja työturvallisuusedustajat: Valitaan työntekijöiden äänestäessä suoralla ja suljetulla äänestyksellä, Hondtin edustusperiaatemenetelmän mukaan; Voidaan valita vain sellaisten ammattijärjestöjen esittämiltä listoilta, joiden jäseniä työskentelee yrityksessä, tai listoilta, joita kannattaa vähintään 20% yrityksen työntekijöistä, eikä yksikään työntekijä voi kannattaa tai olla ehdokkaana useammalla kuin yhdellä listalla; Jokaisella listalla on oltava yhtä monta ehdokasta kuin on avoimia paikkoja sekä sama määrä varaehdokkaita; Työntekijöiden edustajia ei voi olla enempää kuin: Yritykset joissa on alle 61 työntekijää yksi edustaja; Yritykset joissa on työntekijää kaksi edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää kolme edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää neljä edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää viisi edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää kuusi edustajaa; Yritykset joissa on yli 1500 työntekijää seitsemän edustajaa; Työntekijöiden edustajien toimikausi on kolme vuotta; Edustaja voidaan vaihtaa kesken kauden vain työsuhteen loppuessa tai muusta vakavasta syystä. Tilalle valitaan varaedustaja listan mukaisessa järjestyksessä; Työntekijöiden edustajat saavat käyttää viisi tuntia työaikaa kuukaudessa tehtävänsä suorittamiseen; Näitä tunteja ei liitetä muihin vastaaviin tunteihin, joita työntekijä kenties saa muiden luottamustoimien suorittamista varten. 3.2 Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat Lain ja työmarkkinatoimijoiden yhteisen sopimuksen mukaan: Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat voidaan koota tasa-arvoisin määrin; Työntekijöiden edustajat valitsevat keskuudestaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenet työterveys- ja työturvallisuustoimikuntaan. 3.3 Työntekijän velvollisuudet Lain mukaan työntekijän velvollisuuksia ovat: Noudattaa sovellettavissa laeissa ja asetuksissa määriteltyjä työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä työnantajan määrittelemiä työterveys- ja työturvallisuusohjeita; Varmistaa omansa ja toisten terveys ja turvallisuus, joihin hänen omat toimensa tai virheensä voivat vaikuttaa; Käyttää oikein koneita, laitteita, työkaluja, haitallisia aineita sekä muita saatavilla olevia työvälineitä, kuten henkilökohtaisia ja yhteisiä suojavarusteita, työnantajan ohjeiden mukaan, sekä noudattaa ennalta määrättyjä työmenetelmiä; Toimia yhteistyössä yrityksen tai palvelun kanssa työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän parantamiseksi; Ilmoittaa välittömästi esimiehelle, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, vastuulliselle työntekijälle, kaikista havaituista vioista tai puutteista, jotka voivat aiheuttaa 19 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

20 välitöntä ja vakavaa vaaraa, samoin kuin kaikista havaituista vioista suojausjärjestelmissä; Välittömän ja vakavan vaaran uhatessa, ellei esimieheen tai terveydestä ja turvallisuudesta vastaavaan työntekijään välittömästi saada yhteyttä, työntekijän pitää itse toteuttaa tilanteeseen sopivat toimet ja ohjeet. Työntekijää ei saa rangaista, jos hän jättää työpisteensä tai vaarallisen alueen vakavan tai välittömän vaaran uhatessa, jos vaaraa ei voida välttää edes suojavarusteilla ja toimilla, ellei työntekijä ole omalla vakavalla huolimattomuudellaan tai tahallisesti aiheuttanut tilannetta. Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät toimet eivät saa aiheuttaa kustannuksia työntekijöille, lukuunottamatta näiden velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä aiheutuvia kurinpidollisia tai yhteiskunnallisia vastuita. 3.4 Työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen tyyppejä Työnantaja voi organisoida työterveys- ja työturvallisuuspalvelunsa jonkin seuraavista järjestelmistä mukaan: a) Sisäiset palvelut b) Yritysten kesken jaetut palvelut c) Ulkoiset palvelut. - Jos yrityksellä on useita toimipaikkoja, niille voidaan valita erilaiset järjestelmät. - Terveydenhuolto voidaan järjestää erillään turvallisuus- ja hygieniatoiminnoista, ja niille kaikille voidaan käyttää erilaisia järjestelmiä ja soveltaa eri lainkohtia; - Ellei mitään yllämainituista järjestelmistä voida käyttää, työnantaja voi ottaa palvelujen järjestämisen omalle vastuulleen, mikäli hänellä on siihen riittävä pätevyys, ja ottaen huomioon yrityksen koon, toimialueen, ammattivaarojen tyypit ja niiden ennaltaehkäisymenetelmät; - Jotta työnantaja voisi vastata itse palveluista, hänellä täytyy olla lupa asiantuntevalta taholta. A Sisäiset palvelut - Sisäiset palvelut luodaan yrityksen sisällä, ja ne kattavat vain yrityksen omien työntekijöiden tarpeet; - Sisäiset palvelut kuuluvat yrityksen rakenteeseen ja toimivat esimiesten alaisina. B Jaetut palvelut - Useampi kuin yksi yritys tai laitos voi perustaa yhteiset palvelut niiden kaikkien työntekijöiden yhteiseen käyttöön; - Jaettujen palvelujen perustamisesta tulisi tehdä kirjallinen sopimus. C Ulkoiset palvelut - Yritys tekee sopimuksen jonkin toisen tahon kanssa palvelujen tuottamisesta; - Ulkoisten palvelujen ostaminen ei anna työnantajalle oikeutta laiminlyödä lakisääteisiä työterveys- ja työturvallisuusvelvollisuuksiaan; - Ulkoiset palvelut voivat toimia jonkin seuraavista järjestelmistä mukaan: - Yhdistyspohjainen, jos palveluja tarjoaa voittoa tuottamaton rekisteröity yhdistys; - Osuuskunnallinen, jos palveluntarjoajana on osuuskunta, jonka toimialaan kuuluu ainoastaan työterveys- ja työturvallisuustoiminta; - Yksityinen, jos palveluja tarjoaa työterveys- ja työturvallisuusalalle lakisääteisten määräysten mukaan koulutettu ja pätevä yksityisyrittäjä tai ammatinharjoittaja; - Julkinen, jos palvelut ostetaan julkisilta tahoilta tai valtion ylläpitämän terveydenhuollon ja pelastustoimen kautta. 20 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

21 - Työnantaja voi käyttää jotain muuta ulkoisten palvelujen järjestelmää, jos siihen on lupa asiantuntevalta taholta. D Julkinen terveydenhuolto 1 Terveyspalvelut ja terveysseuranta voidaan saada julkisen terveydenhuollon instituutioiden ja palvelujen kautta seuraavissa tapauksissa: - Ammatinharjoittajat (freelancerit); - Katukauppiaat; - Sesonkityöntekijät esim. maatalous- tai matkailualalla; - Käsityöläinen ja hänen oppipoikansa; - Kotoa käsin työskentelevät; - Taloudenhoitajat ja kotiapulaiset. 2 Myös muiden ammattien ja työntekijöiden terveydenhuolto voidaan järjestää julkisen terveydenhuollon kautta, ellei sitä muuten voida järjestää, kuten: - Maatalousyrittäjät ja heidän perheensä; - Kalastajat. 3 Ylläolevilla tavoilla työskentelevien työntekijöiden pitää todistaa työtilanteensa saadakseen työterveyspalvelut julkisen terveydenhuollon kautta. 3.5 Työterveys- ja työturvallisuustavoitteet Työterveys- ja työturvallisuuspalvelun pitää kohdistaa toimintansa seuraavien tavoitteiden mukaan: - Perustaa ja ylläpitää työskentelyolosuhteita, jotka takaavat työntekijöiden ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin; - Kehittää tekniset olosuhteet, jotka takaavat ennaltahkäisymenetelmien käytön; - Kehittää sellaiset olosuhteet ja keinot, jotka takaavat työntekijöiden koulutuksen ja tiedotuksen sekä osallistumisen niihin. 21 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

22 TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT 22 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

23 Aiemmassa osiossa esiteltiin työtapaturmat. Tässä käsittelemme muita työtapaturmiin liittyviä aiheita. 4.1 Työtapaturman korvaaminen Jotta voitaisiin maksaa korvauksia työtapaturmasta, tapaturman tulee täyttää seuraavat ehdot: - Tapaturma sattuu työpaikalla; - Tapaturma sattuu työaikana; - Työn ja tapaturmasta johtuvan loukkaantumisen, toimintahäiriön, työkyvyn heikkenemisen tai hengen menetyksen välillä on suora tai epäsuora yhteys. Lakiin on kirjattu seuraavat määritelmät: Työpaikka Sellainen paikka, jossa työntekijä on tai johon työntekijän pitää mennä työnsä vuoksi ja jossa hän on työnantajan suorassa tai epäsuorassa hallinnassa. Työaika Työaikaan kuuluu työskentelyyn käytetyn ajan lisäksi työn valmisteluun tai työn lopettamiseen liittyviin toimenpiteisiin käytetty aika, joka liittyy työn tekemiseen, ja lisäksi normaalit tauot ja työhön kuuluvat pakolliset keskeytykset. Laissa määritellään työtapaturmiksi myös sellaiset tapaturmat, jotka sattuvat seuraavissa tilanteissa: o Matkalla kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin; o Sellaisen palvelun suorittamisen aikana, josta voi olla työnantajalle taloudellista hyötyä, vaikka tämä palvelu tehtäisiin normaalin työajan ja työpaikan ulkopuolella; o Käytettäessä työntekijöiden järjestäytymis- ja osallistumisoikeutta, kuten kokouksissa, jos tämä tapahtuu työpaikalla; o Koulutuksen aikana, jos koulutuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden pätevyyttä tai työssä etenemistä (koskee myös työpaikan ulkopuolella järjestettyä koulutusta, jos siihen on työnantajalta kirjallinen lupa); o Etsittäessä toista työpaikkaa siihen varatulla työajalla, johon laki antaa luvan sellaiselle työntekijälle, jonka työsopimus on päättymässä Työmatkalla sattuneiksi työtapaturmiksi luetaan sellaiset, jotka sattuvat matkalla: o Työntekijän pysyvän tai ajoittaisen asuinpaikan ja työpaikan välillä; o Työntekijän asuinpaikan tai työpaikan ja palkanmaksupaikan välillä; o Työntekijän asuinpaikan tai työpaikan ja sellaisen paikan välillä, jonne työntekijän on mentävä saadakseen hoitoa aiemmin sattuneen työtapaturman takia; o Työpaikan ja ruokalan välillä; o Tavallisen työpaikan ja sellaisen paikan välillä, johon työntekijän pitää mennä suorittaakseen työnantajan pyytämän työn. Tällaisella matkalla sattunutta tapaturmaa pidetään silti työtapaturmana, vaikka työntekijä olisi hänestä itsestään riippumattomasta syystä joutunut poikkeamaan suoralta reitiltä tai keskeyttämään matkan. 23 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

24 4.2 Tapaturman esittäminen työtapaturmana Ellei onnettomuus ole työtapaturma, siitä ei makseta korvauksia. 1 Seuraavissa tapaturmissa ei ole korvausoikeutta: o Tapaturma, joka johtuu työntekijän tahallisesta toiminnasta tai on hänen oman toimintansa tai toimimatta jättämisensä seurausta ja joka toiminta rikkoo ilman pätevää syytä työnantajan tai lain määräämiä turvallisuusehtoja; o Tapaturma, joka johtuu vakavasta huolimattomuudesta; o Tapaturma, joka johtuu tapaturman uhrin ajattelukyvyn pysyvästä tai tapaturmaisesta, laissa määritellystä puutteesta, paitsi jos puute johtuu työstä eikä tapaturman uhrista itsestään, tai jos työnantaja tai hänen edustajansa uhrin tilan tuntien suostuu palvelun tuottamiseen; o Ulkopuolisesta voimasta johtuvat tapaturmat. 1 Ulkopuolisena voimana pidetään väistämättömiä luonnonvoimia, joihin ei liity ihmisen toimia, ja jotka eivät muodosta työolosuhteista johtuvaa riskiä eivätkä johdu työnantajan ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa nimenomaan määräämästä työstä. 2 Jos nämä olosuhteet ovat voimassa, työnantajan on silti taattava työntekijöille ensiapua ja kuljetus paikkaan, jossa he voivat saada hoitoa vammoihinsa. Poikkeukset: 1 Seuraavat tilanteet on rajattu lain ulkopuolelle: a) Tapaturmat, jotka sattuvat tuotettaessa tilapäisiä tai pyytämättä suoritettuja, lyhytaikaisia palveluja yksittäisille henkilöille ilman vastiketta; b) Tapaturmat, jotka sattuvat suoritettaessa lyhytaikaisia palveluja taholle, joka yleensä työllistää vain perheenjäseniä, mutta pyytää yhtä tai useampaa työntekijää auttamaan hetkellisesti. 2 Yllämainitut poikkeukset eivät koska tapaturmia, jotka johtuvat koneiden tai muiden erityisen vaarallisten välineiden käyttämisestä. 4.3 Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyden luonne Työtapaturmat voivat aiheuttaa eriasteista työkyvyttömyyttä: a) Työtapaturmat voivat aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää työkyvyttömyyttä; b) Tilapäinen työkyvyttömyys voi olla osittaista tai täydellistä; c) Pysyvä työkyvyttömyys voi olla osittaista, täydellistä tietyn työn suhteen tai täydellistä kaikentyyppisten töiden suhteen. Tilapäinen työkyvyttömyys katsotaan pysyväksi 18 kuukauden jälkeen, jonka jälkeen määritellään työkyvyttömyyden aste. Työkyvyttömyyden luonteen ja asteen sekä korvausten määrän määrittelemiseksi otetaan yhteyttä työtapaturmatapauksissa työtuomioistuimeen ja ammattitautien kyseessä ollessa Kansalliseen ammattivaarojen ehkäisykeskukseen. Korvauksista päätettäessä noudatetaan kansallista työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttaman työkyvyttömyyden asteen taulukkoa. 24 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

25 4.4 Työtapaturmien syyt Työtapaturmien aiheuttajat voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: Tapaturmien aiheuttaja Yleisimpiä esimerkkejä Inhimillinen syy Huonot työtavat; Kokemuksen puute; Huono tai olematon koulutus; Uupumus; Stressi. Aineellinen syy Huonot materiaalit; Huonokuntoiset laitteet; Fyysiset tai kemialliset ympäristötekijät. Tilastollisesti yli 80% työtapaturmista johtuu inhimillisistä syistä. Siksi on kiinnitettävä huomiota ihmisiin tarjoamalla riittävää koulutusta ja tietoa, jotta saataisiin vähennettyä tapaturmia. 4.5 Työtapaturman ilmoittaminen Tapaturmasta ilmoittamistapoja: Uhri tai uhrin omaiset ilmoittavat työnantajalle; Työnantaja ilmoittaa vakuutusyhtiölle; Työnantaja ilmoittaa asiaankuuluvalle sosiaaliturvalaitokselle; Työterveyslääkäri ilmoittaa terveysedustajalle. Tämä ilmoitus tehdään täyttämällä lomake, joka kuvailee tapaturmaa mahdollisimman tarkasti, ja joka sitten lähetetään asiaankuuluvalle taholle. 4.6 Työtapaturmien kustannukset Työtapaturmien kustannukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: suorat ja epäsuorat kustannukset. Suorat kustannukset on helpompi havaita, koska niiden voidaan osoittaa johtuvan suoraan tietystä tapaturmasta, ne voidaan tavallisesti laskea helposti ja niitä varten on vakuutus. Epäsuoria kustannuksia on vaikeampi havaita, mutta niitä voi kertyä jopa kolmin- tai nelinkertaisesti suoriin kustannuksiin verrattuna. Suorat kustannukset Työkyvyttömyysajan palkat; Vahingonkorvaukset; Lääkärin palkkiot; Lääkekustannukset; Vakuutusmaksun nousu. Epäsuorat kustannukset Uhrin ja muiden työntekijöiden menetetty työaika: Uhrin pelastaminen ja tapaturman syiden tutkiminen; Normaaliin työrytmiin palaaminen; Vahingoittuneiden laitteiden korjaaminen; Tuotteiden hävikki; Uhrin sopeutuminen takaisin työhön; Vaikutus yrityksen imagoon; Uhrin kärsimys; Uhrin perheen kärsimys; Tarvittaessa sijaisen etsimiseen, valitsemiseen ja koulutukseen kuluva aika ja kustannukset; Tapaturman vaikutus muihin työntekijöihin ja siitä johtuva tuottavuuden lasku. 25 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

26 Useiden tapaturmia koskevien tutkimusten jälkeen H.Heinrich tuli siihen tulokseen, että suorat ja epäsuorat kustannukset ovat 1:4 suhteessa toisiinsa. Jäävuorivertauksen avulla voidaan havainnollistaa, että näkyvä osa (1/5 tilavuudesta) edustaa suoria kustannuksia ja vedenalainen osa (4/5 tilavuudesta) epäsuoria kustannuksia, kuten oheisesta kuvasta nähdään. Työtapaturmassa kaikki häviävät Työntekijä häviää, kun hän tuntee mahdollisuuksiensa henkilönä ja työntekijänä vähenevän, hänen perheensä häviää, vakuutusyhtiö häviää maksaessaan korvauksia mutta ei kaikkia epäsuoria kustannuksia, yritys häviää sen tuottavuuden vähentyessä, yhteiskunta häviää koska sen on perittävä enemmän veroja kattaakseen pätevän työvoiman ja tuloverojen vähenemisen jne. 4.7 Tapaturmien seurauksia Kaikilla työtapaturmilla on seurauksia, jotka vaikuttavat uhrin lisäksi koko yhteiskuntaan. Työtapaturmien mahdollisia seurauksia niiden uhreille: Uhri Perhe Kollegat Yritys Valtio Inhimilliset vahingot Ruumiillinen ja henkinen kärsimys Inhimillisten mahdollisuuksien väheneminen Aineelliset vahingot Palkkatulon väheneminen Ammatillisten edellytysten väheneminen Inhimilliset vahingot Kärsimys Henkinen vaiva Aineelliset vahingot Taloudelliset vaikeudet Inhimilliset vahingot Huono työympäristö Levottomuus Pelko Aineelliset vahingot Ajan menetys Heikompi tuottavuus Työn kasaantuminen Inhimilliset vahingot Imagovaikutus Tyrmistys Aineelliset vahingot Tuotannon menetys Toimitusten viivästyminen Sijaisen hankkiminen ja kouluttaminen Kulujen kasvu Vakuutusmaksujen kasvu Inhimilliset vahingot Inhimillisten mahdollisuuksien väheneminen Aineelliset vahingot Heikompi tuottavuus Sosiaalimenojen kasvu Ostovoiman väheneminen Tästä voimme tehdä seuraavat johtopäätökset: 1 Kaikenlaisessa työssä on omat riskinsä; 2 On mahdollista ja toivottavaa, että eri töihin liittyviä riskejä vähennetään; 3 Riskien vähentäminen vähentää myös niiden seurauksia. 26 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

27 KIRJALLISUUTTA 27 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

28 CABRAL, Fernando; Veiga, Rui; Higiene, Segurança, Sáude e Prevenção de Acidentes de Trabalho, Verlag Dashofer, Edições Profissionais IDICT (Instituto de Desenvolvimento e Inspecção das Condições de Trabalho), Serviços de Prevenção nas Empresas. Livro Verde, Lisboa, IDICT, IDICT (Instituto de Desenvolvimento e Inspecção das Condições de Trabalho), Serviços de Prevenção nas Empresas. Livro Branco, Lisboa, IDICT, MIGUEL, A. Sérgio. Manual de Higiene e Segurança do Trabalho. Porto, Porto Editora, MIGUEL, A. Sérgio, Segurança e Higiene do Trabalho. Lisboa, Universidade Aberta, Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

29 TEKNINEN SIVU 29 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

30 Projektin koordinaattori Rui Manuel da Torre Vieito Projektin laatijat Rui Manuel da Torre Vieito Sandra Maria Fonseca Veloso Tekstin tarkistus Arnaldo Varela de Sousa Rui Manuel da Torre Vieito Graafinen design Multimedia Cláudio Gabriel Inácio Ferreira Ohjelmointi Jorge Miguel Pereira de Sousa Sequeiros Centro técnico de H.S.T. EPRALIMA Rua D. Joaquim Carlos Cunha Cerqueira apartado Arcos de Valdevez Puh Fax Arcos de Valdevez July Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

31 31 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen

Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Mikä on työtapaturma? Riikka-Liisa Haapanen Korvausperiaatteet Osa suomalaista sosiaaliturvaa Perustuu tapaturmavakuutuslakiin (työntekijällä oikeus Korvaukseen / työnantajalla vakuuttamisvelvollisuus)

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen

Ehdokkaiden nimeäminen. Terveellinen työ Elämän eri. vaiheissa. Euroopan hyvän käytännön palkinnot. Kestävän työuran edistäminen Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen #EUhealthyworkplaces www.healthy-workplaces.eu

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella:

Ostajan ja liikennöitsijän välisen sopimussuhteen sisältö määräytyy tämän sopimuksen sekä siihen liittyvien seuraavien asiakirjojen perusteella: KOULULAISKULJETUKSET OSTOLIIKENNESOPIMUS 1. Sopijapuolet Ostaja: Kunta............................................... Yhteystiedot:......................................... Ostajan edustaja:......................................

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Ostoliikennesopimuksen LIITE OSTOLIIKENTEEN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET Nämä ehdot liitetään ostoliikennesopimukseen. Sopimuksessa voidaan poiketa näistä ehdoista. Hoidettaessa sopimussuhteeseen

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Arviointi Tiedustelee työturvallisuutta ja

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 19.3.2012 21 Voimaantulo 1.1.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ

SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ SALON SEUDUN AMMATTIOPISTON JÄRJESTYSSÄÄNTÖ Hallitus 3.5.2015 64 1 1 Järjestyssäännön tarkoitus Järjestyssääntö luo edellytykset opiskelun kasvatuksellisten ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamiselle

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET

YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET HTSY Verohallinto Päiväys 27.5.2014 2 (5) YKSITYISEN TERVEYDENHUOLLON YRITYKSET Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yksityisen terveydenhuollon yritysten lakisääteisten

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta

Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta Ohjeistus lääkärissäkäyntejä varten Vaalan kunta KVTES Luku III 4 Työaika 5. mom. Lääkärin määräämät tutkimukset Lääkärin lähetteellä määräämiin tutkimuksiin, kuten erikoislääkärin, laboratorio- tai röntgentutkimukseen

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä.

Koulussa noudatetaan järjestyssääntöjen lisäksi muuta sovellettavaa lainsäädäntöä. Kalevankankaan koulu Henkilökuntakokous 25.5.2011 TURVALLINEN OPISKELUYMPÄRISTÖ JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Perusopetuslain 29 :n mukaan opetukseen osallistuvilla

Lisätiedot