Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille Peruskurssi ensikertalaisille

Transkriptio

1 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille Peruskurssi ensikertalaisille 1 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

2 Johdanto Työtapaturma Ammattitaudit Työterveydenhoito Tavoitteet Terveystarkastukset Työhöntulotarkastus Määräaikaiset terveystarkastukset Vaaroja aiheuttavat tekijät ja niiden vaikutukset ihmiseen Työterveys Työturvallisuus Ammattihygienia Määritelmä: Miten työhygienia toimii? Työntekijä Ammatinharjoittaja Työntekijän edustaja Työnantaja Työpaikka Työnteon aineelliset osatekijät Vaara Ammattivaara Yleiset ennaltaehkäisyperiaatteet Ennaltaehkäisyn tavoitteet Työntekijöiden edustajat ja terveys- ja turvallisuustoimikunta Työntekijöiden edustajat Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat Työntekijän velvollisuudet Työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen tyyppejä Työterveys- ja työturvallisuustavoitteet Työtapaturman korvaaminen Tapaturman esittäminen työtapaturmana Työkyvyttömyys Työtapaturmien syyt Työtapaturman ilmoittaminen Työtapaturmien kustannukset Tapaturmien seurauksia Kirjallisuutta Tekninen sivu 2 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

3 Tämän InForAdapt-projektiin kuuluvien yritysten työntekijöille suunnatun aloittelijoille tarkoitetun työterveys- ja työturvallisuuskurssin käsikirjan päätavoitteet ovat: Tutustuttaa osallistujat työterveys- ja työturvallisuuskulttuuriin; Antaa osallistujille tietoa työterveys- ja työturvallisuustekijöistä, jotta he pystyvät havaitsemaan virhetilanteita työpaikoillaan ja ehdottamaan niihin parannuksia; Antaa osallistujille tietoa työterveyden ja työturvallisuuden perustekijöistä ja auttaa heitä käyttämään oppimiaan käsitteitä rakentavasti ja vaaroja välttääkseen jokapäiväisessä työelämässä. Tämän käsikirjan kehittivät InForAdapt projektin kehitysyhteistyökumppanit, Epralima (Escola Profissional do Alto Lima), ACIAB (Associação Comercial e industrial de Arcos de Valdevez e Ponte da Barca), IEFP (Instituto de emprego e Formação Profissional de Arcos de Valdevez) ja IDICT. Käsikirjassa käytetyt esimerkit noudattavat Portugalin lainsäädäntöä ja työmarkkinatilannetta. Suomessa tietyt määritelmät ja säädökset saattavat olla erilaisia. 3 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

4 Johdanto Jokainen yksilö pyrkii tyydyttämään erilaiset perustarpeensa, esimerkiksi ruoan tarve, ja toissijaiset tarpeensa, kuten esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen. Näihin tavoitteisiin päästäkseen yksilö järjestää ajankäyttönsä kuten parhaiten voi, mikä nykyyhteiskunnassa vaatii jonkinlaisen työn tekemistä. Noin puolet henkilön aktiivisesta elinajasta kuluu työn tekemiseen. Ihminen nukkuu yleensä noin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, työskentelee toiset kahdeksan, ja loput kahdeksan tuntia kuluvat syömiseen, työmatkoihin, vapaa-aikaan jne. Tämän vuoksi erilaisten töiden analysointi on hyvin tärkeää, erityisesti sellaisten tilanteiden, jotka saattavat olla vaarallisia ja vaikuttaa jokaisen turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Työssään henkilö on joskus alttiimpana vaaroille ja siten tapaturmien todennäköisyys hänen kohdallaan kasvaa. Tapaturmat voivat aiheuttaa vammoja, tilapäistä tai pysyvää työkyvyttömyyttä tai ääritapauksissa jopa kuoleman. Siksi on hyvin tärkeää, että työntekijät saavat oikeanlaista koulutusta työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Tämän käsikirjan tarkoitus on tukea ensikertalaisille tarkoitettua työterveys- ja turvallisuuskurssia, jolla opiskelee 20% niiden yritysten työntekijöistä, jotka ovat yhteistyökumppaneina InForAdapt projektissa. InForAdapt on lyhenne sanoista Inform, Train and Adapt companies to Occupational Health and safety; Tiedota, Kouluta ja Mukauta yrityksiä työterveyteen ja työturvallisuuteen. 4 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

5 TYÖTERVEYTEEN JA TYÖTURVALLISUUTEEN LIITTYVIÄ MÄÄRITELMIÄ 5 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

6 1.1 Työtapaturma Työtapaturma voidaan määritellä olevan työnteon äkillinen, väkivaltainen keskeytyminen. Työtapaturman määritelmänä voi olla myös työaikana ja työpaikalla sattuva tapahtuma, jonka suorana tai epäsuorana seurauksena on loukkaantuminen, toimintahäiriö tai sairaus, joka johtaa työntekijän työkyvyn heikkenemiseen tai kuolemaan. Eräänä määritelmänä voidaan pitää mikä tahansa loukkaantuminen, jonka työntekijä kokee työnantajan hyväksi tehdyn työn aikana tai seurauksena. Tämä määritelmä viittaa loukkaantumisiin, jotka sattuvat työssä tai matkalla työhön tai työstä kotiin. Matkalla sattuviin tapaturmiin viitataan joskus termillä in intinere. Tekniseltä kannalta työtapaturma on mikä tahansa odottamaton tai ei-toivottu tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijän terveyden heikkenemisen tai loukkaantumisen. Portugalissa tapaturmaa pidetään työtapaturmana, jos se sattuu: Työssä työaikana, saattaa aiheuttaa loukkaantumisen, sairauden, työkyvyn vähentymisen tai kuoleman; Työpaikan ja työajan ulkopuolella, jos työntekijä on tekemässä palveluita työnantajan hyväksi tai työnantajan luvalla; Matkalla työpaikan ja kodin välillä, jos käytetään työpaikan tarjoamaa kuljetusta tai jos olosuhteet tekevät työmatkasta tavallista matkustamista vaarallisempaa; Omaehtoisesti suoritetun palvelun aikana, jos tästä palvelusta saattaa koitua työnantajalle taloudellista hyötyä. Mitä enemmän tietoa meillä on kunkin ammatin ominaisuuksista, sen paremmin voimme tunnistaa, milloin ja millaisille riskeille työntekijä voi altistua. Mitä tarkempia olemme riskien poistamisessa tai vähentämisessä, sitä harvempia työtapaturmia tulee tapahtumaan. Tapaturmat eivät tapahdu täysin sattumalta, vaan siksi, että työtä tehdään vaarallisessa tai likaisessa paikassa. Puhtaassa, siistissä ja riskittömässä työympäristössä tapaturmien ja ammattitautien määrä on erilainen kuin paikoissa, joissa on epäsiistiä, likaista ja vaarallista. Ammattitauteja esiintyy myös, jos työntekijä altistuu tietylle riskille pitkään ja toistuvasti. 1.2 Ammattitaudit Vaarat tai haitalliset tekijät, joille työntekijät altistuvat usein, voivat aiheuttaa työtapaturmia tai ammattitauteja. On tärkeää tunnistaa erilaiset ammattitautien tyypit niiden alkusyyn perusteella: Työnteon suoranaisesti aiheuttamat sairaudet, jotka on koottu ammattitautien listaan; Sairaudet, jotka aiheutuvat työtapaturmatilanteesta, mikä taas on haitallinen tapahtuma, joka vaikuttaa työntekijän työskentelykykyyn, ja joka aiheutuu työn tekemisen seurauksena ja ilmenee äkillisesti ja voimakkaasti; Työhön liittyvä sairaus tai työn seurauksena paheneva sairaus, tai sellainen sairaus, johon ammattitauti vaikuttaa. 6 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

7 Maailman Terveysjärjestö (WHO) määrittelee kaksi työhön liittyvän sairauden tyyppiä: Ammattitauti: tilanne, jossa on tunnistettu seuraussuhde terveydentilan muutosten ja yhden tai useamman, selkeästi tunnistetun ja hallittavissa olevan työhön liittyvän tekijän välillä; Työhön liittyvät sairaudet: tilanne, jossa terveysmuutosten ja työn välinen suhde on heikko, epäselvä tai muuttuva. Tähän kuuluvat tilanteet, jossa työskentelyolosuhteet voivat pahentaa, nopeuttaa tai mutkistaa olemassaolevia oireita vaikuttaen näin työkykyyn. Henkilökohtaiset ominaisuudet, ympäristö ja sosiokulttuuriset tekijät ovat tärkeä riskitekijä näissä, työpaikoilla yhä yleisemmissä, sairauksissa. Työnteon aikana työntekijät altistuvat usein terveyshaitoille. Näitä haittoja voivat aiheuttaa monet riskitekijät, kuten: Tapaturmariski; Ympäristöriskit; Ilmastotekijöihin liittyvät oireet; Työpaikan valaistus; Työhön liittyvä ruumiillinen, henkinen ja hermostollinen ylirasitus. Useimmissa työpaikoissa voidaan tunnistaa jonkinlainen yhdistelmä kaikkia näitä riskejä. Ammattitaudeista on Portugalissa koottu luettelo, joka julkaistaan kansallisessa sanomalehdessä. Loukkaantuminen, toimintahäiriö tai sairaus, jota ei ole tässä luettelossa, on silti korvattavissa, jos voidaan todistaa, että se on suoranainen ja välttämätön seuraus työn tekemisestä eikä johdu normaaleista ikämuutoksista. 1.3 Työterveydenhoito Määritelmä: Amerikan Työterveyden ja Ympäristöterveystieteen Korkeakoulu (ACOEM) määrittelee työterveydenhoidon seuraavasti: Työterveydenhoito on se lääketieteen erikoisala, joka käsittelee sairauksien ehkäisemistä ja hallitsemista sekä työn häiriöitä, terveyden edistämistä ja työntekijöiden tuottavuutta. Työterveydenhoidon voi määritellä myös: Tiede, joka perustuu tietoon ihmiskehosta ja sen toimintaympäristöstä, tässä tapauksessa työskentely-ympäristöstä, ja jonka tavoitteena on edistää terveyttä (tai estää terveyden heikentymistä), hoitaa sairauksia ja kuntouttaa. Työterveydenhoito on Portugalissa ollut lääketieteen osa-alue vuodesta Silloin tuli voimaan laki, joka määräsi käyttämään terveyspalveluja sellaisissa yrityksissä, joissa työntekijät altistuvat pölykeuhkolle. Myöhemmin, vuonna 1967, tämä velvoite laajeni yrityksiin, joissa oli yli 200 työntekijää, tai joissa työntekijät altistuivat ammattitaudeille Tavoitteet Työntekijöiden terveysseuranta pyrkii estämään sellaisten terveysmuutosten synnyn, jotka saattavat syntyä tai pahentua työskentelyn seurauksena. Työterveydenhoito pyrki alkujaan parantamaan työperäisiä sairauksia; ajan myötä tämä tavoite on muuttunut ja painopiste siirtynyt kohti työperäisten sairauksien ehkäisemistä. 7 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

8 Vuonna 1959 Kansainvälinen Työjärjestö (ILO) luetteli Työterveyspalvelujen Suosituskirjeessään (nro 112) kehitettäviä työterveydenhoidon osa-alueita, jotka määriteltiin seuraavasti: Tutkitaan työpisteet ja määritellään niistä jokaiselle sen ominaiset riskitekijät, ja mukautetaan työntekijän terveysseurantaa huomioimaan erityisesti nämä riskit; Toteutetaan terveystarkastukset työsuhdetta aloitettaessa, säännöllisesti työsuhteen aikana sekä palattaessa työhön pitkän poissaolon jälkeen, sekä pyydetään tarvittaessa toisen lääkärin tutkimus, mikäli se on työntekijän terveydentilan arvioimiseksi tarpeen, huomioiden aina työpisteen ominaispiirteet; Toimitaan työpisteen analyysin mukaan, jotta voidaan tarpeen mukaan sopeuttaa työ työntekijälle ja työntekijä työhönsä; Valitaan sellaiset henkilökohtaiset suojavarusteet, jotka ovat kullekin työntekijälle sopivimmat; Kannustetaan työntekijöitä toimimaan työssään parhaiden käytäntöjen mukaisesti; Valmistellaan yhtenäiset hätätilannestrategiat tapaturmien tai sairastumisten varalle; Järjestetään ensiapukurssit ja sovitetaan ne yhteen työterveys- ja työturvallisuuskoulutuksen kanssa; Pidetään sosiaalitilat puhtaina ja terveellisinä; Toteutetaan yleisiä terveydenedistämistoimia, kuten rokotuksia, ravitsemus- ja terveyskoulutusta sekä kuntoutusta. On hyvin tärkeää toteuttaa työntekijöiden terveysseurantaa, sillä se auttaa ylläpitämään työpisteiden terveellisyyttä ja tarvittaessa puuttumaan tilanteeseen ja esimerkiksi siirtämään herkimmät työntekijät toiseen työpisteeseen Terveystarkastukset Terveystarkastukset ovat tärkeitä määriteltäessä, pystyykö työntekijä työskentelemään tietyllä työpisteellä. Ne auttavat myös havaitsemaan terveysmuutoksia riittävän ajoissa. Terveystarkastuksia voidaan tehdä työsuhteen alussa, työsuhteen aikana tai palattaessa työhön pitkän poissaolon jälkeen. Niiden tavoitteena on aina arvioida työntekijän sopivuutta työpisteelleen Työhöntulotarkastus Aina uuden työntekijän aloittaessa työsuhteensa työterveyslääkäri tekee hänelle työhöntulotarkastuksen ja aloittaa terveyskansion kokoamisen, johon lisätään kaikki asiaankuuluva tieto, erityisesti henkilötiedot, demografiset tiedot, työntekijän ja hänen perheensä terveyshistoria, nykyiset terveystiedot, perusluontoisten lääketieteellisten kokeiden tulokset ja ammatillinen historia, johon kuvaillaan: Aikaisemmat työnantajat; Millaisissa työpisteissä ja millä menetelmillä henkilö aiemmin työskenteli; Jokaisen työpisteen mahdolliset vaarat ja, mikäli mahdollista, altistumisarvioinnin tiedot; Käytettävissä olleet suojauskeinot ja käytettiinkö niitä; Mahdolliset oireet (milloin ilmenivät ja oliko niillä yhteyttä työtehtäviin); Samankaltaisten oireiden tai sairauksien esiintyminen työtovereilla; Riskejä lisäävät tekijät: työntekijän elintavat (alkoholi, tupakointi jne.), osa-aikatyö ja vapaa-ajan harrastukset. 8 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

9 Jotta lääkäri voisi kirjoittaa arvion työntekijän sopivuudesta aiotulle työpisteelle, hänen täytyy usein pyytää lisätutkimuksia, kuten verikokeita, röntgenkuvia, hengitys-, näkö- tai kuulotutkimuksia tms Määräaikaiset terveystarkastukset Terveystarkastuksia tehdään myös tietyin väliajoin työsuhteen aikana, riippuen niiden vaarojen luonteesta ja vakavuudesta, joille työntekijä altistuu. Ellei työntekijällä ole sairautta tai oireita, määräaikaisten tarkastusten ei tarvitse olla yhtä perusteellisia kuin työhöntulotarkastuksen. On kuitenkin kiinnitettävä huomiota työpisteelle ominaisiin riskeihin, tutkittava, kärsiikö työntekijä terveysmuutoksista, onko hän siirtynyt toiseen työpisteeseen tai onko hänen työpisteellään tehty muutoksia. 1.4 Vaaroja aiheuttavat tekijät ja niiden vaikutukset ihmiseen Vaikuttava tekijä Reagoimaton pöly ja kuidut (pii, asbesti) Ärsyttävät kemialliset aineet Allergeenit (orgaaniset ja kemialliset pölyt jne) Mikro-organismit Painavien taakkojen siirtely Työasennot Toistava työ Hiilimonoksidi (häkä) Bentseeni, amino-aromaattiset yhdisteet Lyijy, koboltti, mangaani Ionisoiva säteily Klooripitoiset orgaaniset liuottimet Alkoholit (metanoli jne.) Nitro-aromaattiset yhdisteet Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH) Vinyylikloridi Mikro-organismit (virus) Metallit (lyijy, elohopea, kadmium, arsenikki) Alifaattiset klooratut hiilivedyt Orgaaniset yhdisteet amiini Halogeeniset liuottimet Hiilisulfidi Nitro-aromaattiset yhdisteet Metallit (lyijy, kadmium, arsenikki) Hiilimonoksidi (häkä) Melu ja tärinä Metallit (lyijy, elohopea, kadmium jne) Orgaaniset liuottimet Sytostaatit Anesteettiset kaasut Ionisoiva säteily Vaikutus Hengityselimistön muutokset Luusto- ja lihasmuutokset Verimuutokset Maksamuutokset Munuais/virtsatiemuutokset Sydän- ja verisuonimuutokset Lisääntymisjärjestelmän muutokset 9 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

10 Orgaaniset liuottimet Raskasmetallit (lyijy, elohopea, arsenikki jne.) Hiilimonoksidi Hiilisulfidi Happo- ja emäsliuokset Orgaaniset liuottimet Mineraaliöljyt Mikro-organismit Puhdistusaineet Neurologiset ja käytösmuutokset Ihomuutokset Sellaisilla työpisteillä, joilla voi altistua kemiallisille aineille, tulisi käyttää biologista seurantaa. Näin voidaan analysoida, kuinka paljon kemiallista ainetta pääsee työntekijän kehoon, ja auttaa siten ehkäisemään ammattitauteja. 1.5 Työterveys Työterveyden idea kattaa suuremman alueen kuin vain työterveydenhoidon. Työterveys ei rajoitu työntekijöiden terveystarkastuksiin ja seurantaan, vaan käsittelee kaikkia niitä fyysisiä, kemiallisia ja psykologisia tai henkisiä työn osioita, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Työterveyteen kuuluu myös mahdollisuus vaikuttaa työntekijöiden käytökseen oman terveytensä suhteen. Tämä vaikutus saattaa ulottua heidän vapaa-aikaansa ja kotiinsa asti, ja edistää näin terveellisempiä elintapoja. Maailman Terveysjärjestö (WHO) määrittelee terveyden olevan ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila, ei vain vamman tai sairauden poissaolo. Se määrittelee myös terveyden edistämisen toiminnaksi, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä huolehtia omasta ja ympäristönsä terveydestä. 1.6 Työturvallisuus Ihmiset ovat henkisesti, fyysisesti ja biologisesti rajoittuneita. Siksi on käytettävä turvalaitteita, jotta voidaan taata, että inhimilliset virheet eivät aiheuttaisi työntekijöiden loukkaantumisia. Tätä periaatetta kutsutaan virhesuojaukseksi. Turvallinen kone on sellainen, johon inhimilliset virheet ja viat eivät vaikuta. Työtapaturmiin vaikuttavat työskentelytilanteeseen liittyvät tekijät, kuten koneet, työtehtävät, työskentely-ympäristö ja työn organisointi, suhteet työtovereihin sekä yhteisössä vaikuttavien tekijöiden yhteisvaikutus. Työttömyyden uhka, esimiesten painostus lisätä tuottavuutta, koneiden ja laitteiden kunto, työskentely-ympäristön olot (kuumuus tai melu) tai työntekijöiden vähentäminen yhdessä työtaakan ja ylitöiden lisäämisen kanssa ovat kaikki tärkeitä osia, joita pitää tutkia, jos halutaan ymmärtää ja estää työtapaturmien esiintymistä. Voidaan siis sanoa, että tapaturmat ilmiönä johtuvat erilaisista, määriteltävissä ja ennustettavissa olevista syistä, ja että ne voidaan estää. 10 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

11 Koneisiin liittyvien tapaturmien ehkäisyssä perinteiset insinööritekniikat, kuten turvalaitteiden asennus, eivät riitä. Tapaturmien ehkäisemistoimet tehoavat vain, jos niihin liitetään suuremmat tilat, jotta työntekijät ja heidän edustajansa voivat tehdä työnsä paremmin. Työpaikan organisointi on paras lääke tapaturmia ja sairauksia vastaan! Työturvallisuus kuuluu työntekoon, ja se on kehittynyt ajan myötä samassa tahdissa kuin työkin. Työntekoon kuuluu aina riskejä. Nämä riskit liittyvät vikoihin tai virheisiin, joista koituu tapaturmia. Työturvallisuus voidaan määritellä seuraavasti: Tekniikka, jolla estetään ja hallitaan toiminnan riskejä, jotka voivat vaikuttaa työntekijöiden terveyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Eli toisin: työturvallisuus on joukko menetelmiä, joiden tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia poistamalla tai minimoimalla tuotantoprosessiin liittyviä riskejä. Turvamenetelmiä ei pitäisi koskaan ottaa käyttöön, koska on tapahtunut työtapaturma tai sairastuminen; niiden pitäisi olla käytössä alusta alkaen ja aina ennaltaehkäisyyn painottuen. Työnantajien tulisi tiedostaa turvallisuuden lisäämisen ja ammattitautien vähentämisen merkitys yrityksessään, koska näin saavutetaan parempi tuottavuus, parempi laatu, parempi yritysimago ja parempi kilpailukyky. Turvallisuuden tulisi olla aina mielessä, eli: hyvä työnteko pitäisi aina olla sama kuin turvallinen työnteko. 1.7 Ammattihygienia Ammattihygienia pyrkii poistamaan työpaikoilta kaikki ympäristöriskitekijät. Niitä ei aina voida kokonaan poistaa. Siksi työhygienian tulee hallita työpaikan ympäristösaastumista niin, että terveydelliset vähimmäisvaatimukset toteutuvat Määritelmä: American Industrial Hygiene Association (AIHA) määrittelee ammattihygienian olevan Työn takia tai työtä tehdessä syntyvien, työntekijöille tai ympäröivän yhteiskunnan jäsenille sairauksia, terveysmuutoksia tai hyvinvoinnin haittoja taikka huomattavaa epämukavuutta ja tehottomuutta mahdollisesti aiheuttavien ympäristötekijöiden tunnistamisen, arvioinnin ja hallitsemisen tiede ja taide. Sanaa hygienia ei saa tässä sekoittaa siihen siivoukseen ja puhtauteen liittyvään merkitykseen, jossa sanaa yleensä käytetään. Voidaan sanoa, että työhygieniassa on kyse ei lian poistosta, vaan koko työskentelyympäristön puhdistamisesta. Työhygienia käsittelee ympäristön riskejä, työympäristöön liittyviä epävakaita tilanteita, jotka voivat aiheuttaa työtapaturmia ja ammattitauteja. Se tutkii erilaisille työpaikalla 11 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

12 syntyneille ympäristötekijöille altistuneita työntekijöitä. Näitä voivat olla fyysiset tekijät (esimerkiksi melu, tärinä, lämpötilat ja säteily), kemialliset aineet tai mikro-organismit (esimerkiksi bakteereja, viruksia tai pölyjä). Työhygieniaa kutsutaan siksi, koska se tutkii suhdetta henkilön ja hänen työympäristönsä välillä. Työhygienian tarkoitus on pohjimmiltaan ehkäistä ja hallita ympäristötekijöitä sellaiselle tasolle, että ne eivät aiheuta vaaraa muuttaa työntekijän terveydentilaa. On kuitenkin tärkeintä, että työhygienian tiedot ovat käytössä jo työpaikan suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, jotta voidaan ottaa jo ennalta huomioon ympäristöriskitekijät, jotka tulevasta työstä aiheutuvat, ja ehdottaa ennaltaehkäiseviä toimia Miten työhygienia toimii? Työpaikkojen suunnittelu; Tiettyyn työhön mahdollisesti liittyvien ympäristöriskitekijöiden (kemiallisten, biologisten ja fyysisten) tunnistaminen; Työntekijöiden työpaikalla syntyville ympäristötekijöille altistumisen poistaminen tai rajoittaminen hyväksyttävälle tasolle; Ennaltaehkäisykeinojen ja -toimien ehdottaminen sekä ajoittainen käytettyjen ennaltaehkäisyjärjestelmien tehokkuuden seuranta; Työterveys- ja työturvallisuustiedotus- ja koulutuskursseille osallistuminen; Yhteistyö ammattitautien syiden tunnistamiseksi; Nestemäisten ja kaasumaisten jätteiden päästöolosuhteiden ja kiinteiden jätteiden poisto-olosuhteiden todentaminen. 1.8 Työntekijä Työntekijä on henkilö, joka palkkiota vastaan sitoutuu työskentelemään työnantajan hyväksi, mukaanlukien julkishallinto, julkiset laitokset ja muut julkiset tahot, sekä harjoittelijat ja oppipojat ja muut henkilöt, jotka ovat taloudellissa riippuvuussuhteessa työnantajaan työnteon ja toiminnan tuloksen suhteen, vaikkeivat olisikaan lain tarkoittamassa työsuhteessa työnantajaan. 1.9 Ammatinharjoittaja On henkilö, joka työskentelee omaan lukuunsa eikä suoraan työnantajan alaisuudessa Työntekijän edustaja Edustaja on laissa määritetyllä tavalla valittu henkilö, jonka tehtävänä on edustaa työntekijöitä työterveys- ja työturvallisuusasioissa Työnantaja Luonnollinen tai juridinen henkilö, jolla on yksi tai useampia työntekijöitä ja joka on vastuussa yrityksestä tai laitoksesta tai, jos kyseessä on yhdistys tai muu voittoa tuottamaton taho, henkilö, jolla on oikeus palkata työntekijöitä. 12 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

13 1.12 Työpaikka Jokainen paikka, jossa on työntekijöitä tai jonne työntekijän pitää mennä työnsä vuoksi, ja joka on suoraan tai epäsuorasti työnantajan hallinnassa Työnteon aineelliset osatekijät Näitä osatekijöitä ovat työskentelypaikat, työympäristö, työkalut, koneet ja raaka-aineet, kemialliset, fyysiset ja biologiset tekijät tai aineet, työprosessi ja työn organisointi Vaara Vaara on mahdollisesti haittaa aiheuttavan työn osatekijän sisäinen ominaisuus Ammattivaara Ammattivaara on mahdollisuus, että työntekijä kärsii tiettyä vahinkoa työnsä takia. Riskin arvioimiseksi on yhdessä arvioitava loukkaantumisen todennäköisyys ja sen vakavuus. 13 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

14 TYÖTURVALLISUUDEN PERUSTEKIJÄT 14 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

15 2.1 Yleiset ennaltaehkäisyperiaatteet Ennaltaehkäisy on toimintaa, joka pyrkii välttämään tai vähentämään ammattivaaroja kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa etukäteen määriteltyjen tapaturmien välttämiseen pyrkivien tekniikoiden ja toimien avulla. Usein sanotaan, että vaaratonta ammattia ei olekaan, niissä kaikissa on omat riskinsä. Nämä ovat potentiaalisia työtapaturman aiheuttajia. Tiedetään, että noin 80 % kaikista tapaturmista johtuu ihmisen toiminnasta: siksi on tärkeää tunnistaa, että tärkein ennaltaehkäisyn toimija on työntekijä. 2.2 Ennaltaehkäisyn tavoitteet Osaltaan edistää ihmisen perusoikeuksia, joihin kuuluvat oikeus elämään, oikeus turvallisuuteen ja oikeus terveydenhuoltoon; Toimia yrityksen nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn tekijänä, lisäten tuotantoa, laatua ja tuottavuutta sekä parantaen yrityksen asemaa sisäisillä ja ulkoisilla markkinoilla. Tämän prosessin aikaansaamiseksi on määriteltävä käytettävät ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka etenevät seuraavasti: 1 Työn jokaiseen osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen; 2 Vaarojen arviointi; 3 Vaarojen hallinta niiden alkulähteellä; 4 Työntekijän sopeuttaminen työhönsä; 5 Tekniikan kehityksen seuraaminen; 6 Vaarallisten asioiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla; 7 Ennaltaehkäisytoimien yhdistäminen kokonaisuudeksi; 8 Yhteisen suojauksen suosiminen henkilökohtaisten suojavarusteiden sijaan; 9 Koulutus ja tiedotus. Nämä vaiheet pyrkivät vähentämään tai poistamaan ammattivaaroja ja sivuvaikutuksia sekä sopeuttamaan työn työntekijään. Pääajatus on ennaltaehkäistä riskejä, ei onnettomuuksia 1. Työn jokaiseen osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen Koostuu jokaiseen työn osa-alueeseen liittyvien riskien tunnistamisesta, poistamisesta tai vähentämisestä; ensireaktiona tulisi olla ennaltaehkäisy. Riskien poistaminen tulisi tehdä mahdollisuuksien mukaan jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa ja jatkaa työskentelyvaiheessa. 2. Vaarojen arviointi Kun vaaroja ei voida poistaa, niistä tulee riskejä, joten on erittäin tärkeää arvioida ne työskentelypaikalla. Arvioinnissa otetaan huomioon riskin lähde (työntekijä, raakaaineet, komponentit jne.), miten riski syntyy, sen vakavuus, esiintymistiheys sekä ihmiselle aiheutuvien seurausten tyyppi. 3. Vaarojen hallinta niiden alkulähteellä Ennaltaehkäisy on sitä tehokkaampaa, mitä aikaisemmin se otetaan käyttöön. Riskin hallinta sen alkulähteellä sekä estää vaaran leviämistä että estää uusien riskien syntymistä poistamalla tai vähentämällä alkuperäisen riskin vaikutuksia. 15 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

16 Tämä periaate on ennaltaehkäisyn ydin ja eri asia kuin korjaava ennaltaehkäisy, joka keskittyy riskin vaikutuksien ehkäisyyn. 4. Työntekijän sopeuttaminen työhönsä Tämä periaate huomioi työn sekä fyysiset osat (ergonomia) että sen organisatoriset ja inhimilliset osat. Tätä periaatetta käytetään pääasiassa: Työskentelypaikkojen ja työpisteiden suunnittelussa; Työkalujen ja työvälineiden valinnassa; Työmenetelmien ja prosessien määrittelyssä; Työn rytmin säätelyssä; Työaikojen analysoinnissa (tauot, yötyö, vuorotyö jne.) 5. Tekniikan kehityksen seuraaminen Nykyajalle ominaiset uudet tekniset innovaatiot tuottavat vaikutuksia kaikkiin tuotantoprosessin osa-alueisiin, joten kannattaa valita vain sellaisia tuotantoprosessin osia (välineet, materiaalit ja tuotteet), joista koituu vain vähän tai ei lainkaan uusia riskejä. Ennaltaehkäisyn tulisi aina pysytellä innovaatioiden tahdissa seuraavilla tasoilla: Fyysiset työn osat; Organisatoriset ja inhimilliset osat; Arviointitekniikat ja riskienhallinta; Työterveyden ja työturvallisuuden hallinnan menetelmät. 6. Vaarallisten asioiden korvaaminen vähemmän vaarallisilla tai vaarattomilla Tekninen kehitys tarjoaa samanaikaisesti sekä parempia ennaltaehkäisyratkaisuja että uusia riskejä, joten on ylläpidettävä toimivia riskienarviointi- ja hallintamekanismeja, jotta tieto riskeistä ja paremmista työskentelyolosuhteista olisi aina mahdollisimman ajantasaista. 7. Ennaltaehkäisytoimien yhdistäminen kokonaisuudeksi Ennaltaehkäisyjärjestelmä pitää nivoa työterveys- ja työturvallisuushallintajärjestelmään joka käyttää ennaltaehkäiseviä menetelmiä tuotannon suunnittelusta työn organisointiin ja työskentelyoloihin sekä yrityksen sisäisiin sosiaalisiin suhteisiin saakka. 8. Yhteisen suojauksen suosiminen henkilökohtaisten suojavarusteiden sijaan Henkilökohtaista suojausta pitäisi käyttää vasta, jos yhteinen suojaus ei ole riittävää poistamaan tai vähentämään vaaroja. Henkilökohtainen suojaus on työntekijöiden suojaamisen viimeinen keino, siksi se on sijoitettu ennaltaehkäisymenetelmien periaatteiden luettelon viimeiseksi. Sitä käytetään vasta, jos yhteinen suojaus joko ei ole mahdollista tai se ei riitä. Henkilökohtaisen suojauksen tulee olla: Työntekijälle mukautettu; Riittävä suojatakseen kyseiseltä riskiltä; Työhön sopiva. 9. Koulutus ja tiedotus Koulutus- ja tiedotusperiaatteen tavoitteena on tarjota tietoa ja taitoja, ehkäistä työtehtäviin liittyviä riskejä, auttaa sisäistämään oikeat toimintatavat ja kehittää työntekijöiden tietoa tuotantoprosessista. Lain mukaan työntekijöille pitää antaa tietoa: Riskeistä, jotka uhkaavat heidän terveyttään ja turvallisuuttaan; Ennaltaehkäisy- ja suojausmenetelmistä sekä työpisteissä että koko yrityksessä; Ennaltaehkäisy- ja suojausmenetelmien käytöstä; 16 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

17 Toimenpiteistä ja ohjeista, joita tulee käyttää välittömän ja vakavan vaaran uhatessa; Ensiaputoimista sekä palontorjunnan ja työntekijöiden evakuointijärjestelmän organisaatiosta tapaturmien varalta; Työpisteiden tai toimintojen muutosten tai uuden taikka muutetun tekniikan aiheuttamista muutoksista; Riskien arvioinnista; Koulutusohjelmasta ja sen organisoinnista; Ennaltaehkäisy- ja suojaustoimista vastuullisista henkilöistä ja ulkopuolisista neuvontatahoista; Suojavarusteista; Aiemmin tapahtuneista työtapaturmista. Koulutus on prosessi, jossa siirretään tietoa strategioista, organisaatiomenetelmistä ja ennaltaehkäisevistä toimista. Koulutuksen tavoite on kehittää työntekijöiden kykyä tehdä yhteistyötä työterveys- ja työturvallisuusasioissa. Työnantajan pitää siis: Taata kaikkien työntekijöiden koulutus; Taata koulutus niille, joiden tehtävä on toteuttaa hätätilatoimenpiteitä ja niille, jotka saattavat joutua vaarallisille alueille; Edistää työterveys- ja työturvallisuusteknikoiden sekä työntekijöiden edustajien koulutusta. Työntekijöillä on oikeus koulutukseen ja lain mukaan sen tulee olla heille ja heidän edustajilleen ilmaista ja tapahtua työaikana. Tämä pätee sekä yrityksen sisällä että sen ulkopuolella annetavaan koulutukseen. Tulisi siis ymmärtää koulutuksen ja tiedon olevan: Henkilökohtaista ja ammatillista kelpoisuutta kehittävä tekijä; Turvallisuutta lisäävä tekijä; Työn tuloksellisuutta, tehokkuutta ja yleistä laatua parantava tekijä. Näistä syistä kaikkien työntekijöiden pitää saada tietoa ja koulutusta ei vain omasta työpisteestään ja toiminnoistaan, vaan myös työterveys- ja työturvallisuusasioista. 17 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

18 TERVEYS- JA TURVALLISUUSTOIMINNAN PERUSTA JA ORGANISAATIONÄKÖKULMAT 18 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

19 3.1 Työntekijöiden edustajat ja terveys- ja turvallisuustoimikunta Työntekijöiden edustajat Lain mukaan työterveys- ja työturvallisuusedustajat: Valitaan työntekijöiden äänestäessä suoralla ja suljetulla äänestyksellä, Hondtin edustusperiaatemenetelmän mukaan; Voidaan valita vain sellaisten ammattijärjestöjen esittämiltä listoilta, joiden jäseniä työskentelee yrityksessä, tai listoilta, joita kannattaa vähintään 20% yrityksen työntekijöistä, eikä yksikään työntekijä voi kannattaa tai olla ehdokkaana useammalla kuin yhdellä listalla; Jokaisella listalla on oltava yhtä monta ehdokasta kuin on avoimia paikkoja sekä sama määrä varaehdokkaita; Työntekijöiden edustajia ei voi olla enempää kuin: Yritykset joissa on alle 61 työntekijää yksi edustaja; Yritykset joissa on työntekijää kaksi edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää kolme edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää neljä edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää viisi edustajaa; Yritykset joissa on työntekijää kuusi edustajaa; Yritykset joissa on yli 1500 työntekijää seitsemän edustajaa; Työntekijöiden edustajien toimikausi on kolme vuotta; Edustaja voidaan vaihtaa kesken kauden vain työsuhteen loppuessa tai muusta vakavasta syystä. Tilalle valitaan varaedustaja listan mukaisessa järjestyksessä; Työntekijöiden edustajat saavat käyttää viisi tuntia työaikaa kuukaudessa tehtävänsä suorittamiseen; Näitä tunteja ei liitetä muihin vastaaviin tunteihin, joita työntekijä kenties saa muiden luottamustoimien suorittamista varten. 3.2 Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat Lain ja työmarkkinatoimijoiden yhteisen sopimuksen mukaan: Työterveys- ja työturvallisuustoimikunnat voidaan koota tasa-arvoisin määrin; Työntekijöiden edustajat valitsevat keskuudestaan suhteellisuusperiaatteen mukaisesti jäsenet työterveys- ja työturvallisuustoimikuntaan. 3.3 Työntekijän velvollisuudet Lain mukaan työntekijän velvollisuuksia ovat: Noudattaa sovellettavissa laeissa ja asetuksissa määriteltyjä työterveys- ja työturvallisuusmääräyksiä sekä työnantajan määrittelemiä työterveys- ja työturvallisuusohjeita; Varmistaa omansa ja toisten terveys ja turvallisuus, joihin hänen omat toimensa tai virheensä voivat vaikuttaa; Käyttää oikein koneita, laitteita, työkaluja, haitallisia aineita sekä muita saatavilla olevia työvälineitä, kuten henkilökohtaisia ja yhteisiä suojavarusteita, työnantajan ohjeiden mukaan, sekä noudattaa ennalta määrättyjä työmenetelmiä; Toimia yhteistyössä yrityksen tai palvelun kanssa työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän parantamiseksi; Ilmoittaa välittömästi esimiehelle, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, vastuulliselle työntekijälle, kaikista havaituista vioista tai puutteista, jotka voivat aiheuttaa 19 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

20 välitöntä ja vakavaa vaaraa, samoin kuin kaikista havaituista vioista suojausjärjestelmissä; Välittömän ja vakavan vaaran uhatessa, ellei esimieheen tai terveydestä ja turvallisuudesta vastaavaan työntekijään välittömästi saada yhteyttä, työntekijän pitää itse toteuttaa tilanteeseen sopivat toimet ja ohjeet. Työntekijää ei saa rangaista, jos hän jättää työpisteensä tai vaarallisen alueen vakavan tai välittömän vaaran uhatessa, jos vaaraa ei voida välttää edes suojavarusteilla ja toimilla, ellei työntekijä ole omalla vakavalla huolimattomuudellaan tai tahallisesti aiheuttanut tilannetta. Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät toimet eivät saa aiheuttaa kustannuksia työntekijöille, lukuunottamatta näiden velvollisuuksien noudattamatta jättämisestä aiheutuvia kurinpidollisia tai yhteiskunnallisia vastuita. 3.4 Työterveys- ja työturvallisuuspalvelujen tyyppejä Työnantaja voi organisoida työterveys- ja työturvallisuuspalvelunsa jonkin seuraavista järjestelmistä mukaan: a) Sisäiset palvelut b) Yritysten kesken jaetut palvelut c) Ulkoiset palvelut. - Jos yrityksellä on useita toimipaikkoja, niille voidaan valita erilaiset järjestelmät. - Terveydenhuolto voidaan järjestää erillään turvallisuus- ja hygieniatoiminnoista, ja niille kaikille voidaan käyttää erilaisia järjestelmiä ja soveltaa eri lainkohtia; - Ellei mitään yllämainituista järjestelmistä voida käyttää, työnantaja voi ottaa palvelujen järjestämisen omalle vastuulleen, mikäli hänellä on siihen riittävä pätevyys, ja ottaen huomioon yrityksen koon, toimialueen, ammattivaarojen tyypit ja niiden ennaltaehkäisymenetelmät; - Jotta työnantaja voisi vastata itse palveluista, hänellä täytyy olla lupa asiantuntevalta taholta. A Sisäiset palvelut - Sisäiset palvelut luodaan yrityksen sisällä, ja ne kattavat vain yrityksen omien työntekijöiden tarpeet; - Sisäiset palvelut kuuluvat yrityksen rakenteeseen ja toimivat esimiesten alaisina. B Jaetut palvelut - Useampi kuin yksi yritys tai laitos voi perustaa yhteiset palvelut niiden kaikkien työntekijöiden yhteiseen käyttöön; - Jaettujen palvelujen perustamisesta tulisi tehdä kirjallinen sopimus. C Ulkoiset palvelut - Yritys tekee sopimuksen jonkin toisen tahon kanssa palvelujen tuottamisesta; - Ulkoisten palvelujen ostaminen ei anna työnantajalle oikeutta laiminlyödä lakisääteisiä työterveys- ja työturvallisuusvelvollisuuksiaan; - Ulkoiset palvelut voivat toimia jonkin seuraavista järjestelmistä mukaan: - Yhdistyspohjainen, jos palveluja tarjoaa voittoa tuottamaton rekisteröity yhdistys; - Osuuskunnallinen, jos palveluntarjoajana on osuuskunta, jonka toimialaan kuuluu ainoastaan työterveys- ja työturvallisuustoiminta; - Yksityinen, jos palveluja tarjoaa työterveys- ja työturvallisuusalalle lakisääteisten määräysten mukaan koulutettu ja pätevä yksityisyrittäjä tai ammatinharjoittaja; - Julkinen, jos palvelut ostetaan julkisilta tahoilta tai valtion ylläpitämän terveydenhuollon ja pelastustoimen kautta. 20 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

21 - Työnantaja voi käyttää jotain muuta ulkoisten palvelujen järjestelmää, jos siihen on lupa asiantuntevalta taholta. D Julkinen terveydenhuolto 1 Terveyspalvelut ja terveysseuranta voidaan saada julkisen terveydenhuollon instituutioiden ja palvelujen kautta seuraavissa tapauksissa: - Ammatinharjoittajat (freelancerit); - Katukauppiaat; - Sesonkityöntekijät esim. maatalous- tai matkailualalla; - Käsityöläinen ja hänen oppipoikansa; - Kotoa käsin työskentelevät; - Taloudenhoitajat ja kotiapulaiset. 2 Myös muiden ammattien ja työntekijöiden terveydenhuolto voidaan järjestää julkisen terveydenhuollon kautta, ellei sitä muuten voida järjestää, kuten: - Maatalousyrittäjät ja heidän perheensä; - Kalastajat. 3 Ylläolevilla tavoilla työskentelevien työntekijöiden pitää todistaa työtilanteensa saadakseen työterveyspalvelut julkisen terveydenhuollon kautta. 3.5 Työterveys- ja työturvallisuustavoitteet Työterveys- ja työturvallisuuspalvelun pitää kohdistaa toimintansa seuraavien tavoitteiden mukaan: - Perustaa ja ylläpitää työskentelyolosuhteita, jotka takaavat työntekijöiden ruumiillisen ja henkisen hyvinvoinnin; - Kehittää tekniset olosuhteet, jotka takaavat ennaltahkäisymenetelmien käytön; - Kehittää sellaiset olosuhteet ja keinot, jotka takaavat työntekijöiden koulutuksen ja tiedotuksen sekä osallistumisen niihin. 21 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

22 TYÖTAPATURMAT JA AMMATTITAUDIT 22 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

23 Aiemmassa osiossa esiteltiin työtapaturmat. Tässä käsittelemme muita työtapaturmiin liittyviä aiheita. 4.1 Työtapaturman korvaaminen Jotta voitaisiin maksaa korvauksia työtapaturmasta, tapaturman tulee täyttää seuraavat ehdot: - Tapaturma sattuu työpaikalla; - Tapaturma sattuu työaikana; - Työn ja tapaturmasta johtuvan loukkaantumisen, toimintahäiriön, työkyvyn heikkenemisen tai hengen menetyksen välillä on suora tai epäsuora yhteys. Lakiin on kirjattu seuraavat määritelmät: Työpaikka Sellainen paikka, jossa työntekijä on tai johon työntekijän pitää mennä työnsä vuoksi ja jossa hän on työnantajan suorassa tai epäsuorassa hallinnassa. Työaika Työaikaan kuuluu työskentelyyn käytetyn ajan lisäksi työn valmisteluun tai työn lopettamiseen liittyviin toimenpiteisiin käytetty aika, joka liittyy työn tekemiseen, ja lisäksi normaalit tauot ja työhön kuuluvat pakolliset keskeytykset. Laissa määritellään työtapaturmiksi myös sellaiset tapaturmat, jotka sattuvat seuraavissa tilanteissa: o Matkalla kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin; o Sellaisen palvelun suorittamisen aikana, josta voi olla työnantajalle taloudellista hyötyä, vaikka tämä palvelu tehtäisiin normaalin työajan ja työpaikan ulkopuolella; o Käytettäessä työntekijöiden järjestäytymis- ja osallistumisoikeutta, kuten kokouksissa, jos tämä tapahtuu työpaikalla; o Koulutuksen aikana, jos koulutuksen tavoitteena on parantaa työntekijöiden pätevyyttä tai työssä etenemistä (koskee myös työpaikan ulkopuolella järjestettyä koulutusta, jos siihen on työnantajalta kirjallinen lupa); o Etsittäessä toista työpaikkaa siihen varatulla työajalla, johon laki antaa luvan sellaiselle työntekijälle, jonka työsopimus on päättymässä Työmatkalla sattuneiksi työtapaturmiksi luetaan sellaiset, jotka sattuvat matkalla: o Työntekijän pysyvän tai ajoittaisen asuinpaikan ja työpaikan välillä; o Työntekijän asuinpaikan tai työpaikan ja palkanmaksupaikan välillä; o Työntekijän asuinpaikan tai työpaikan ja sellaisen paikan välillä, jonne työntekijän on mentävä saadakseen hoitoa aiemmin sattuneen työtapaturman takia; o Työpaikan ja ruokalan välillä; o Tavallisen työpaikan ja sellaisen paikan välillä, johon työntekijän pitää mennä suorittaakseen työnantajan pyytämän työn. Tällaisella matkalla sattunutta tapaturmaa pidetään silti työtapaturmana, vaikka työntekijä olisi hänestä itsestään riippumattomasta syystä joutunut poikkeamaan suoralta reitiltä tai keskeyttämään matkan. 23 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

24 4.2 Tapaturman esittäminen työtapaturmana Ellei onnettomuus ole työtapaturma, siitä ei makseta korvauksia. 1 Seuraavissa tapaturmissa ei ole korvausoikeutta: o Tapaturma, joka johtuu työntekijän tahallisesta toiminnasta tai on hänen oman toimintansa tai toimimatta jättämisensä seurausta ja joka toiminta rikkoo ilman pätevää syytä työnantajan tai lain määräämiä turvallisuusehtoja; o Tapaturma, joka johtuu vakavasta huolimattomuudesta; o Tapaturma, joka johtuu tapaturman uhrin ajattelukyvyn pysyvästä tai tapaturmaisesta, laissa määritellystä puutteesta, paitsi jos puute johtuu työstä eikä tapaturman uhrista itsestään, tai jos työnantaja tai hänen edustajansa uhrin tilan tuntien suostuu palvelun tuottamiseen; o Ulkopuolisesta voimasta johtuvat tapaturmat. 1 Ulkopuolisena voimana pidetään väistämättömiä luonnonvoimia, joihin ei liity ihmisen toimia, ja jotka eivät muodosta työolosuhteista johtuvaa riskiä eivätkä johdu työnantajan ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa nimenomaan määräämästä työstä. 2 Jos nämä olosuhteet ovat voimassa, työnantajan on silti taattava työntekijöille ensiapua ja kuljetus paikkaan, jossa he voivat saada hoitoa vammoihinsa. Poikkeukset: 1 Seuraavat tilanteet on rajattu lain ulkopuolelle: a) Tapaturmat, jotka sattuvat tuotettaessa tilapäisiä tai pyytämättä suoritettuja, lyhytaikaisia palveluja yksittäisille henkilöille ilman vastiketta; b) Tapaturmat, jotka sattuvat suoritettaessa lyhytaikaisia palveluja taholle, joka yleensä työllistää vain perheenjäseniä, mutta pyytää yhtä tai useampaa työntekijää auttamaan hetkellisesti. 2 Yllämainitut poikkeukset eivät koska tapaturmia, jotka johtuvat koneiden tai muiden erityisen vaarallisten välineiden käyttämisestä. 4.3 Työkyvyttömyys Työkyvyttömyyden luonne Työtapaturmat voivat aiheuttaa eriasteista työkyvyttömyyttä: a) Työtapaturmat voivat aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää työkyvyttömyyttä; b) Tilapäinen työkyvyttömyys voi olla osittaista tai täydellistä; c) Pysyvä työkyvyttömyys voi olla osittaista, täydellistä tietyn työn suhteen tai täydellistä kaikentyyppisten töiden suhteen. Tilapäinen työkyvyttömyys katsotaan pysyväksi 18 kuukauden jälkeen, jonka jälkeen määritellään työkyvyttömyyden aste. Työkyvyttömyyden luonteen ja asteen sekä korvausten määrän määrittelemiseksi otetaan yhteyttä työtapaturmatapauksissa työtuomioistuimeen ja ammattitautien kyseessä ollessa Kansalliseen ammattivaarojen ehkäisykeskukseen. Korvauksista päätettäessä noudatetaan kansallista työtapaturmien ja ammattitautien aiheuttaman työkyvyttömyyden asteen taulukkoa. 24 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

25 4.4 Työtapaturmien syyt Työtapaturmien aiheuttajat voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: Tapaturmien aiheuttaja Yleisimpiä esimerkkejä Inhimillinen syy Huonot työtavat; Kokemuksen puute; Huono tai olematon koulutus; Uupumus; Stressi. Aineellinen syy Huonot materiaalit; Huonokuntoiset laitteet; Fyysiset tai kemialliset ympäristötekijät. Tilastollisesti yli 80% työtapaturmista johtuu inhimillisistä syistä. Siksi on kiinnitettävä huomiota ihmisiin tarjoamalla riittävää koulutusta ja tietoa, jotta saataisiin vähennettyä tapaturmia. 4.5 Työtapaturman ilmoittaminen Tapaturmasta ilmoittamistapoja: Uhri tai uhrin omaiset ilmoittavat työnantajalle; Työnantaja ilmoittaa vakuutusyhtiölle; Työnantaja ilmoittaa asiaankuuluvalle sosiaaliturvalaitokselle; Työterveyslääkäri ilmoittaa terveysedustajalle. Tämä ilmoitus tehdään täyttämällä lomake, joka kuvailee tapaturmaa mahdollisimman tarkasti, ja joka sitten lähetetään asiaankuuluvalle taholle. 4.6 Työtapaturmien kustannukset Työtapaturmien kustannukset voidaan jakaa kahteen ryhmään: suorat ja epäsuorat kustannukset. Suorat kustannukset on helpompi havaita, koska niiden voidaan osoittaa johtuvan suoraan tietystä tapaturmasta, ne voidaan tavallisesti laskea helposti ja niitä varten on vakuutus. Epäsuoria kustannuksia on vaikeampi havaita, mutta niitä voi kertyä jopa kolmin- tai nelinkertaisesti suoriin kustannuksiin verrattuna. Suorat kustannukset Työkyvyttömyysajan palkat; Vahingonkorvaukset; Lääkärin palkkiot; Lääkekustannukset; Vakuutusmaksun nousu. Epäsuorat kustannukset Uhrin ja muiden työntekijöiden menetetty työaika: Uhrin pelastaminen ja tapaturman syiden tutkiminen; Normaaliin työrytmiin palaaminen; Vahingoittuneiden laitteiden korjaaminen; Tuotteiden hävikki; Uhrin sopeutuminen takaisin työhön; Vaikutus yrityksen imagoon; Uhrin kärsimys; Uhrin perheen kärsimys; Tarvittaessa sijaisen etsimiseen, valitsemiseen ja koulutukseen kuluva aika ja kustannukset; Tapaturman vaikutus muihin työntekijöihin ja siitä johtuva tuottavuuden lasku. 25 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

26 Useiden tapaturmia koskevien tutkimusten jälkeen H.Heinrich tuli siihen tulokseen, että suorat ja epäsuorat kustannukset ovat 1:4 suhteessa toisiinsa. Jäävuorivertauksen avulla voidaan havainnollistaa, että näkyvä osa (1/5 tilavuudesta) edustaa suoria kustannuksia ja vedenalainen osa (4/5 tilavuudesta) epäsuoria kustannuksia, kuten oheisesta kuvasta nähdään. Työtapaturmassa kaikki häviävät Työntekijä häviää, kun hän tuntee mahdollisuuksiensa henkilönä ja työntekijänä vähenevän, hänen perheensä häviää, vakuutusyhtiö häviää maksaessaan korvauksia mutta ei kaikkia epäsuoria kustannuksia, yritys häviää sen tuottavuuden vähentyessä, yhteiskunta häviää koska sen on perittävä enemmän veroja kattaakseen pätevän työvoiman ja tuloverojen vähenemisen jne. 4.7 Tapaturmien seurauksia Kaikilla työtapaturmilla on seurauksia, jotka vaikuttavat uhrin lisäksi koko yhteiskuntaan. Työtapaturmien mahdollisia seurauksia niiden uhreille: Uhri Perhe Kollegat Yritys Valtio Inhimilliset vahingot Ruumiillinen ja henkinen kärsimys Inhimillisten mahdollisuuksien väheneminen Aineelliset vahingot Palkkatulon väheneminen Ammatillisten edellytysten väheneminen Inhimilliset vahingot Kärsimys Henkinen vaiva Aineelliset vahingot Taloudelliset vaikeudet Inhimilliset vahingot Huono työympäristö Levottomuus Pelko Aineelliset vahingot Ajan menetys Heikompi tuottavuus Työn kasaantuminen Inhimilliset vahingot Imagovaikutus Tyrmistys Aineelliset vahingot Tuotannon menetys Toimitusten viivästyminen Sijaisen hankkiminen ja kouluttaminen Kulujen kasvu Vakuutusmaksujen kasvu Inhimilliset vahingot Inhimillisten mahdollisuuksien väheneminen Aineelliset vahingot Heikompi tuottavuus Sosiaalimenojen kasvu Ostovoiman väheneminen Tästä voimme tehdä seuraavat johtopäätökset: 1 Kaikenlaisessa työssä on omat riskinsä; 2 On mahdollista ja toivottavaa, että eri töihin liittyviä riskejä vähennetään; 3 Riskien vähentäminen vähentää myös niiden seurauksia. 26 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

27 KIRJALLISUUTTA 27 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

28 CABRAL, Fernando; Veiga, Rui; Higiene, Segurança, Sáude e Prevenção de Acidentes de Trabalho, Verlag Dashofer, Edições Profissionais IDICT (Instituto de Desenvolvimento e Inspecção das Condições de Trabalho), Serviços de Prevenção nas Empresas. Livro Verde, Lisboa, IDICT, IDICT (Instituto de Desenvolvimento e Inspecção das Condições de Trabalho), Serviços de Prevenção nas Empresas. Livro Branco, Lisboa, IDICT, MIGUEL, A. Sérgio. Manual de Higiene e Segurança do Trabalho. Porto, Porto Editora, MIGUEL, A. Sérgio, Segurança e Higiene do Trabalho. Lisboa, Universidade Aberta, Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

29 TEKNINEN SIVU 29 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

30 Projektin koordinaattori Rui Manuel da Torre Vieito Projektin laatijat Rui Manuel da Torre Vieito Sandra Maria Fonseca Veloso Tekstin tarkistus Arnaldo Varela de Sousa Rui Manuel da Torre Vieito Graafinen design Multimedia Cláudio Gabriel Inácio Ferreira Ohjelmointi Jorge Miguel Pereira de Sousa Sequeiros Centro técnico de H.S.T. EPRALIMA Rua D. Joaquim Carlos Cunha Cerqueira apartado Arcos de Valdevez Puh Fax Arcos de Valdevez July Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille

31 31 Työterveys ja työturvallisuus työntekijöille, peruskurssi ensikertalaisille