Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Saksalaiset eetikot. Osion luennot. Hegel YK10 Etiikka SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)"

Eija Kyllönen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Saksalaiset eetikot YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta Osion luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) 2. Saks. eetikot (Hegel, Schopenhauer, Nietzsche) 3. Utilitarismi ja vaihtoehdot (Mill, Sidgwick, Rawls) Kirkkojen etiikka -luennot Luentokertaus Hegel

2 G. W. F. Hegel ( ) Saks. idealismin edustaja oppi ontologiasta loogisena lähtöpisteenä teleologinen historian näkemys Pääteoksia Hengen fenomenologia (1807) Logiikan tiede ( ) Filosofisten tieteiden ensyklopedia (1816) Oikeusfilosofia (1822) Stanford E Phil Hegel Hegelin filosofia - taustaa Historia keskeisenä moraalin ymmärryksessä aatehistoria Absoluuttisen hengen ajatus vastine Kantin moraaliteoriaan Jumala: filosofinen objekti + rationaalinen teologia Jumalan mieli ilmenee rajallisessa / luodussa Hegel / Stanford E. Phil Hegelin filosofia Historia loogis-filosofisena välttämättömyytenä hengen kehittyminen / mielen tilojen kehittyminen objektiivinen ulkomaailma edellyttää tulkintaa objektivoidun hengen ajatus Järjen todellistuminen aiheuttaa vapauden Stanford E Phi. / Hegel & ikäheimo, Heikki (2008) Hegel G. W. F

3 Hegelin päämääriä Ristiriitaisten ajatusten synteesi järkevät ytimet => kokonaisnäkemys Individualismi (protestantismi / valistus) yhdistettynä yhteisöllisyys poliittiset instituutiot Maailmanhengen merkityksen ymmärtäminen subjektiivisena objektiivisena absoluuttisena Ikäheimo Uusi yhteiskuntajärjestys (Hegel) Valistuksen ja kantilaisen opin vastakkainasettelut järki aistillisuus henki luonto valistus uskonto kritiikki traditio filosofia normaali ajattelu Vaade moraalisesta uudistumisesta ei opin vaan elämän näkökulmasta Ikäheimo Hegel ja uskonto Uskonto välttämätöntä kansan henkiselle elämälle järkeisusko (Kant) ei riitä Kristillisen uskon todellinen sisältö lähimmäisenrakkaus (ml. yhteisöllisyys) moraalinen motivaatio vapaaehtoisena Kristillisen uskon traaginen kohtalo juutalaisen lakiuskon tukahduttava vaikutus Ikäheimo

4 Hegelin oikeusfilosofia Luonnonoikeusteorioiden kritiikki (Hobbes, Locke) oik. lähtökohta abstrahoitujen yksilöiden sopiminen yksilön ja yhteisön ( hengen ) vastakkainasettelu Modernit yhteiskuntateoriat patologisina abstraktien dikotomioiden harmonisoiminen Oikeusfilosofian nk. Kaksoislause mikä on järkevää on aktuaalista mikä on aktuaalista on järkevää Ikäheimo Järjestys järjellisyytenä? Järki ei pelkkää subjektin mielenliikettä järjen toteutus maailmassa = yht. k. elämän järkeistys Järki perinteiden ja tapojen korvaajana aktuaalista (elämässä vaikuttavaa) Sympatia kristinuskoa kohtaan ei vaikuttavana iankaikkisuusnäkökulma puuttuu Ikäheimo Arthur Schopenhauer ( )

5 Arthur Schopenhauer Platonin ja Kantin inspiraatio yhdistyneenä vaistoihin estetiikkaan Pessimismi ihmiselämä turhaumana ja kivuliaana Maailmankaikkeus ei-rationaalisena Stanford E. Phil. Arthur Schopenhauer Ero Kantiin AS: Mielestä riippumattomat objektit ei-olevina vrt. Kant: aistihavainnot aiheuttaa tuntematon objekti AS: kokemus aiheuttaa aistihavainnot Ontologisen jumalatodistuksen kieltäminen filosofiat (jotka perustuvat): arvottomia Kantin näkemys kausaliteetista Schopenhauer: riittävän syyn periaate on tarpeeksi rationaliteetti, välttämättömyys, systemaatt., determinismi Stanford E. Phil. / AS Maailma tahtona Maailmanperiaate voidaan käsittää sisäisesti maailma yleisperiaatteen ilmentymänä Tahto ( Will ) ei-rationaalinen haluperusta (ei-teleologinen) kaiken olevaisen perusta (ei-intellektuaalisena) Ruumis kahtalaisella tavalla annettuna havaitsemme ruumiin fyysisten objektien joukossa tietoisuus ruumistamme välittömänä tietona Stanford E. Phil. / AS

6 Edellisen tarkennusta Vain 1 objekti kahtena täysin erillisenä: fyysinen ruumis representaatio tahto Esim. käden liike ei ole: motivaatio => tahto => liike VAAN: subjektiivinen tahtomisen kokemus (aspektina) liike toisena, erillisenä (irrallaan) Ruumiin toiminta tahto objektivoituna siirrettynä havaintomaailmaan Stanford E. Phil. / AS Käsitys maailmasta Maailman kaksi puolta tahto ( Will ) representaatio Maailma tahtona meille vrt. maailma ideoina, näkyminä, ilmenemistapoina Schopenhauerin vaikuttimia George Berkeley ( ) ideat de-spiritualisoituina Baruch Spinoza ( ): vastaava metafysiikka Upanisadit (n ekr): Brahman / Atman Stanford E. Phil / AS Schopenhauerin näkemysten seurauksia Maailma tahtona => ei sijaa Jumalalle maailma perustaltaan merkityksettömänä Antropomorfisesti rakentuneena: ikuinen turhuus jatkuva kulkeminen ei-mihinkään maailma hyvän ja pahan tuolla puolen Ei onnellista maailmanloppua (näin esim. Hegel) maailma itsemääräävänä ja kaikkivoipana itselleen Stanford E. Phil. AS

7 Moraaliset implikaatiot Loputon taistelu toisten kanssa haluamme aina enemmän kuin voimme saada Ruumiillisten halujen minimoiminen toisten hyvä kohtelu, myötätunto (ei vain kristillisenä) Kant, J. S. Mill ( ) Jokainen ihminen saman tahdon ilmentymänä ero kiduttajan ja kidutettavan välillä illusorinen Stanford E Phi. / AS Moraalinen tietoisuus Universaalinen näkemys ihmisyydestä oman itsekkään tahdon hiljentäjä Negatiivinen näkemys vapautuminen tyydyttämättömästä yksilöelämästä Positiivinen näkemys viisauden mittapuu: osuus ihmiskunnan tarinasta Stanford E. Phi. AS Lopullinen maailmanselitys Mitä tapahtuu, tapahtuu välttämättä (fatalismi) jokainen yksittäinen teko määräytyy aiemmasta AS: ei pakottavaa syytä valintojen vapaudelle yksittäiset teot oman sisäisen maailman ilmentyminä ihmisluonne ajattomana tahdon tekona: tod. Ihminen itseymmärrys mahd. tehokkaamman itsetoteutuksen taiteellisena ja metodisena päättäväisyydellä ja armolla Stanford E Phi. / AS

8 Schopenhauerin vaikutus Traditionaalisten arvojen ylläpito ilman Jumalaa tieto mahd. mystisen kokemuksen kautta Tieteen valta-aseman kyseenalaistaminen musiikki, kirjallisuus Maailman pohjimmiltaan irrationaalisena dadaismi freudilaisuus Stanford E. Phi. / AS Friedrich Nietzsche ( ) F. Nietzsche Kristinuskon perusteiden/moraaliopin haastaminen, tilalle: elämä, luovuus, valta, maailmanrealiteetit Elämän vahvistaminen kesk. periaatteena kaikkien tukahduttavien oppien kyseenalaistaminen eksistenssifilosofi (vrt. Soren Kierkegaard), vaikutus runouteen, kuvataiteeseen, sosiologiaan Stanford E. Phil. / AS

9 Nietschen taustaa Suku luterilaista papistoa isoisä F. A. L. Nietzsche ( ) tunnettu tutkija Vaikutetteita saks. kansanromantiikasta ym. Strauss: Das Leben Jesu, kritisch bearbeitet (1848) Filologian ja teologian opintoja Schopenhauer: Maailma tahtona ja mielteenä (1818) Stanford E. Phil. Friedrich Nietzsche Nietzschen maailmankäsitys Ikuisuus ennen ihmisen olemassaoloa ihmisen jälkeen ei suuria maailmanjärjestyksen muut. Totuusnäkemys metaforia antropomorfismeja Luova voima historiassa alaspainettuna looginen järjestys, yleinen monotonisuus voittanut Nietzsche ja uskonto Ristiretki moralismia vastaan (Ecce Homo, 1888) Jumalan kuoleman teologia Jumalan murhaajat (Iloinen tiede, 1882) reaktio yksittäiseen, tuomitsevaan auktoriteettiin kiinnostus yksittäisten ihmisten henk. koht. asioita kohtaan Ajatus iankaikkisesta toistuvuudesta / paluusta Ihmiset elävät uudestaan samansisältöisiä tapahtumia

10 Ateismi ja toistuvuuden ajatus Ihmisten kiinnostuksen uudelleenohjaus negat. näkemys papistosta / mahdollisuuksista Ateismi vapauttaa ihmisen uskonto eskapismina Oppi toistuvuudesta välineenä henkiseen kasvuun kiinnostus muista mahd. maailmoista tähän maailmaan Mittaa ihmisen henkistä kapasiteettia vaikein maailmankatsomus ylläpitää Näin puhui Zarahustra (1883-5) Yli-ihmisyys (saks. ubermenschlich) yhdistyy oppiin jatkuvasta paluusta / toistuvuudesta Vain voimakkaimmat voivat elää elämää täydellisesti runollinen ja profeetallinen tyyli (vrt. VT ja UT) Parempi psykologisena olemisena yli-ihmisenä elämän rakastaminen kokonaisuutena Stanford E Phil. / FN Nietzschen tarkastelua Tahto valtaan voiman osoituksena jatkuvasti voimaannuttava, laajentuva energia Ei universaalia kaikkia sitovaa moraalilakia sarja erilaisia moraliteetteja palvelijalle eri kuin jalosukuiselle Keskeinen erottava tekijä (jakolinja) sairaus / rappio vs. terveys, voimakkuus / kukoistus Stanford E. Phil / FN

11 Kristillisen moraalin analyysi Kristillinen moraali itsepetoksena voimattomuus, pelkuruus Tietyt tunteet epäterveen krist. moraalin seur. huono omatunto / syyllisyys (synnintunto) Ero ajattelussa Hyvä ja huono: luovat ja hallitsevat Hyvä ja paha: alistuvat ja palvelevat Kristinuskon kumoaminen Kristinusko uskontona heikoille ja epäterveille historiassa häirinnyt jalojen kultt. terveitä ominaisuuksia Omakuvaus filosofina : Dionysoksen seuraaja Dionysos Jeesuksen korvaajana Ei ole olemassa mitään ns. Jumalan näkökulmaa anti-moraalisten totuuksien hävittävä voima Nietzschen vaikutusarviointia Elämän loppuvaiheen mentaalinen romahdus Nietzschen näkemys itsestään kohtalona Ihmisen eläimellisten vaistojen korostus psykoanalyysi Erit. vaikutus ransk. filosofiaan l anglosaksisessa kulttuurissa vähäisempi

Samankaltaiset tiedostot

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant)

Rousseau ja Kant. Etiikan teoria - luennot. J-J Rousseau ( ) YK10 SL Kantilainen etiikka (Roussau, Kant) Rousseau ja Kant YK10 SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 9.11.2013 1 Etiikan teoria - luennot 1. Kantilainen etiikka (Roussau,