10 TALOUSPOLITIIKKA. Adam Smith. The Wealth of Nations (1776) hand).

Transkriptio

1 10 TALOUSPOLITIIKKA Adam Smith The Wealth of Nations (1776) Ø yleinen näkemys julkisen sektorin roolista talouselämässä oli, että sen tehtävänä oli luoda laillinen kehikko, jonka puitteissa ihmiset saisivat harjoittaa oman edun tavoitteluaan. Kaikki markkinat vapaasti toimiessaan saavuttaisivat tasapainon pitkällä aikavälillä Ø markkinoita ohjaa "näkymätön käsi" (invisible hand). 1

2 TALOUSPOLITIIKKA jatkoa John Maynard Keynes ( ) In the long run, we are all dead" 30-luvun lama sai Keynesin kirjoittamaan teoksen The General Theory of Employment, Interest, and Money (1936): Ø loi pohjan modernille makrotaloustieteelle. Ø Keynesin mukaan vallitseva kokonaiskysynnän taso määrää lyhyellä tähtäimellä tuotannon suuruuden ja työllisyyden. Ø lamasta voidaan päästä irti kokonaiskysyntää lisäämällä. Ø julkisen vallan tehtävänä on talouspolitiikallaan lisätä kokonaiskysyntää laskukausien aikana (ja visa versa). 2

3 TALOUSPOLITIIKKA jatkoa Monetaristit (mm. Milton Friedman ) Keynesiläisyyttä ankarasti arvostellut koulukunta. Heidän näkemyksensä mukaan kansantalouksien erilaiset häiriöt ovat peräisin taloutta ulkopuolelta kohtaavista "shokeista. Tämä ajattelutapa paluuta uusklassiseen tarkastelutapaan. ü Koulukunnan näkemykset tulivat varsin suosituiksi 1960-luvulta alkaen. 3

4 TALOUSPOLITIIKKA jatkoa Supply-siders (1980-luvulla Reaganin ajatusten innoittama koulukunta) Pyritään lisäämään kokonaistarjontaa kokonaiskysynnän sijaan. Mikrotaloudelliset lähtökohdat: Ø luodaan insentiivejä tarjontapuolelle esimerkiksi verotusta keventämällä, tukiaisilla ja lisätään työvoiman joustoja. 4

5 Vuoden 2004 nobelistit Kydland ja Prescott korostavat talouspolitiikan johdonmukaisuutta Real Business Cycle Theory (RBC): Suhdannevaihtelujen pääasiallinen selittäjä on tuottavuuden vaihtelu. Tuottavuuden vaihtelu on yleensä seurausta teknologian muuttumisesta, mutta voi olla myös seurauksena erilaisista ulkoisista shokeista, kuten öljykriisi, luonnon katastrofit etc. Rule based economic policy 5

6 10.1 TALOUSPOLITIIKAN TAVOITTEET JA KEINOT Seuraavaksi käsittelemme julkisen sektorin talouspolitiikan tavoitteita ja tyypillisiä instrumentteja (keinoja) tavoitteiden saavuttamiseksi: tavoitteet poliittisesti valittuja. keinojen vaikutuskanavista teoreettista ja empiiristä tietämystä, mutta itse valinta poliittinen. 6

7 Talouspolitiikan tavoitteita 1. Korkea työllisyys 2. Vakaa hintataso (= alhainen inflaatio) 3. Ulkoinen tasapaino (maksutase) 4. Oikeudenmukainen tulonjako 5. Tasapainoinen taloudellinen kasvu 6. Tasapainoinen elinkeinojen ja alueellinen kehitys 7

8 Talouspolitiikan keinot 1. Finanssipolitiikka (fiscal policy) - budjettipolitiikka: julkisen sektorin kulutuksen (G) säätely - veropolitiikka: verotuksen säätely 2. Rahapolitiikka (monetary policy) - keskuspankkipolitiikka: esim. EKP:n harjoittama politiikka rahan tarjonnan supistamiseksi tai lisäämiseksi ja korkojen muutokset (kireä vs. löysä rahapolitiikka) 8

9 Talouspolitiikan keinot jatkoa 3. Valuuttakurssipolitiikka (exchange rate policy) a) maan valuutan ulkoisesta arvosta päättäminen kiinteiden valuuttakurssien vallitessa: devalvaatio ja revalvaatio päätökset. b) valuutan kelluessa keskuspankki voi tarvittaessa pyrkiä vaimentamaan kurssivaihteluja ostamalla tai myymällä valuuttaansa muita valuuttoja vastaan. 4. Tulopolitiikka (incomes policy) - tulopoliittiset neuvottelut ja Suomessa erityisesti valtiovallan osuus niissä 9

10 5. Kauppapolitiikka (comercial policy) - määräykset ja ohjeet, tullit, lisenssit ym. kaupan rajoitteet maiden välisessä kaupankäynnissä, joilla ohjataan ulkomaankauppaa 6. Elinkeino- ja rakennepolitiikka - julkisin tukitoimin pyritään edistämään eri elinkeinojen suotuisaa kehitystä (esim. EU:n rakennerahastot ja maataloustukiaiset). 7. Aluepolitiikka - eri (maantieteellisten) alueiden tasapuoliseen kehitykseen vaikuttaminen erilaisin julkisen sektorin tukitoimin (esim. EU:n aluetuet). 10

11 8. Teollisuuspolitiikka (sekä tutkimus- että koulutuspolitiikka) Globalisaatio on johtanut resurssien nopeaan liikkuvuuteen maailmantaloudessa. Alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttaa suuresti eri alueiden liikenne- ja kommunikaatioinfrastruktuuri, työvoiman koulutustaso ja kehittynyt teknologia. F Teollisuuspolitiikan tehtävänä on parantaa markkinoiden tehokkuutta samoin kuin rakennemuutosten edistäminen. 11

12 Aktiivisen talouspolitiikan harjoittaminen? Suhdanteita tasaava, kokonaiskysyntää säätelevä talouspolitiikka (keynesiläiset) Supply-side politiikka ü kokonaistarjontaa lisäävä politiikka RBC teoristien mielestä ei aktiivista suhdanteita tasaavaa talouspolitiikkaa, julkisen vallan tulisi paremminkin nojautua sääntöihin (esim. EKP tavoittelee 2% inflaatiota jne.) 12

13 10.2 FINANSSI- JA RAHAPOLITIIKKA KOKONAISKYSYNNÄN SÄÄTELYSSÄ Finanssipolitiikka (Fiscal Policy) Talouden tasapainottamiseksi julkinen valta voi harjoittaa ekspansiivista finanssipolitiikka laskusuhdanteiden aikana ü luodaan budjettivaje lainanotolla. tai supistavaa politiikkaa nousukausien aikana ü luodaan budjettiylijäämä säästämällä. 13

14 Ekspansiivisen finanssipolitiikan vaikutus laskukauden lievittäjänä: p AS AD = C + I + G + X - M AD 1 AD 0 a) julkisen sektorin menojen (G) kasvattaminen lisää kokonaiskysyntää koko määrällään. b) verohelpotuksilla ja/tai kasvaneilla tulonsiirroilla voidaan välillisesti kasvattaa C:tä ja I:tä. Huom.!!! On kuitenkin kansakunnan tulevaisuuden kannalta tärkeää mihin julkisten menojen lisäykset kohdistuvat. Y 14

15 Finanssipolitiikan vaikutus jatkoa: Noususuhdanteen aikana vastaavat julkisen sektorin menojen supistukset ja valtion verotulojen kasvattaminen ovat välttämättömiä vakaan talouden säilymiselle (muuten ylikuumenemisen ja ylivelkaantumisen vaara). Tämä on vain liian usein unohtunut politiikoilta!!! 15

16 Julkisen sektorin automatiikka (Automatic Stabilizers) Julkinen talous tasoittaa suhdanteita myös automaattisesti, sillä monet budjetin erät riippuvat taloudellisen aktiviteetin tasosta (BKT:ta): a) tuotannon kasvaessa valtion verotulot myös kasvavat ja toisaalta tulonsiirrot pienenevät. b) tuotannon supistuessa verotulot vähenevät ja tulonsiirrot kasvavat. 16

17 17 Lähde:

18 Finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutus (Crowding out) Olemme edellä yksinkertaisuuden vuoksi olettaneet, ettei valtion lainanotto vaikuta lainkaan vallitsevaan korkokantaan. Tämä saattaa olla harhaanjohtavaa, sillä laajamittainen lainanotto voi vaikuttaa korkoon ja sitä kautta finanssipolitiikan tehokkuuteen seuraavaksi esitettävän mekanismin mukaisesti: 18

19 Finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutus jatkoa 1. Julkisen sektorin kysynnän lisäys kasvattaa kokonaiskysyntää. 2. Kokonaiskysynnän lisäys kasvattaa rahan kysyntää, 3. joka nostaa tasapainokorkoa. 4. Mikä puolestaan vähentää kokonaiskysyntää, koska korkoherkät C ja I laskevat. i Ms Md Md MQ 4. AD AD AD Q 19

20 Syrjäytymisvaikutus vaiko kiihtynyt kasvu (Crowding Out or Crowding In) Syrjäytymisvaikutus on ekspansiivisen finanssipolitiikan tendenssi vähentää yksityisiä investointeja ja kulutusta korkotason nousun seurauksena. Osittainen syrjäytyminen - normaali tapaus - tapahtuu, kun investointien ja kulutuksen pienentyminen on vähäisempää kuin julkisten menojen kasvu. Täydellinen syrjäytyminen tapahtuu, kun G:n kasvu syrjäyttää koko määrällään investointeja ja kulutusta. 20

21 Syrjäytymisvaikutus vaiko kiihtynyt kasvu (Crowding Out or Crowding In) jatkoa Crowding in on ekspansiivisen finanssipolitiikan tendenssi lisätä yksityisiä investointeja. Voi olla seurausta siitä, että ü ekspansiivinen finanssipolitiikka luo odotuksia nopeasta talouden elpymisestä ja siis kasvattaa odotettuja voittoja. ü julkiset menot ovat tuottavuutta lisääviä ja johtavat entistä parempiin yritysten voitto-odotuksiin. ü ekspansiivinen finanssipolitiikka merkitsee yritysverojen laskua ja siis yritysten verojen jälkeiset voitot kasvavat ja mahdollisuudet investoida parantuvat. 21

22 Rahapolitiikka (Monetary Policy) Keskuspankki lisää (supistaa) rahan tarjontaa elvyttääkseen (hillitäkseen) talouskasvua: i M s M s Rahan tarjonnan kasvu alentaa markkinakorkoja. i 0 i 1 M d rahan määrä 22

23 Rahapolitiikka jatkoa Rahan tarjontaa säätelemällä vaikutetaan markkinakorkoihin ja sitä kautta kulutukseen (C) ja investointeihin (I) ja siis kokonaiskysyntään (AD) eli esim. rahan tarjonnan kasvu ja sen seurauksena alentuneet markkina-korot lisäävät yksityistä kulutusta ja investointeja: E 45 o C + I + G + X - M C + I + G + X - M Kansantulo ja työllisyys paranevat. Y 23

24 Rahapolitiikan lyhyen aikavälin vaikutus taloudelliseen aktiviteettiin n Korkoherkkien investointien lisääntyessä kokonaiskysyntä kasvaa. n AD käyrä siirtyy oikealle. n Kokonaiskysynnän lisäys aiheuttaa kerrannaisvaikutuksen ja aktuaalinen BKT ja hintataso nousevat. 24

25 Rahapolitiikan lyhyen aikavälin vaikutus jatkoa Aktuaalisen BKT:n kasvu ja hintatason nousu saavat aikaan rahan kysynnän lisääntymisen ja korot nousevat 25

26 Rahapolitiikan lyhyen aikavälin vaikutus jatkoa n Korkoherkät menot vähenevät ja kokonaiskysyntä laskee jonkin verran 26

27 Supply-side politiikka kokonaiskysyntää lisäämään Kokonaistarjontaa rohkaisevasti: ü yritysten verotusta ja/tai sosiaalimenoja keventämällä ja/tai yritystukia lisäämällä. ü marginaaliveron kevennykset. Tarjonnan taloustieteeseen on vahvasti vaikuttanut Laffer-käyrän ajatus, jonka mukaan verotulot nousevat veroastetta nostettaessa vain tiettyyn pisteeseen asti. Jos verot ovat liian korkealla, voidaan niitä laskea ja saada suuremmat tulot nopeutuneen talouskasvun seurauksena. 27

28 ü Lafferin käyrä on malli, joka kuvaa valtion verokertymää veroasteen funktiona. ü Se ennustaa, että valtion verotulot kasvavat veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen verotulot alkavat laskea, jos verotusta edelleen nostetaan. ü Käyrän muodon perustelu nojaa siihen, että verotus paitsi kasvattaa verokertymää myös aiheuttaa työn tarjonnan laskua ja veronkiertoa. Tarpeeksi korkeilla veroasteilla jälkimmäiset vaikutukset ylittävät ensimmäisen. 28

29 10.3 MITEN TAISTELLA INFLAATIOTA VASTAAN? A. Finanssipolitiikalla Kokonaiskysyntää hillitsevästi: luodaan budjettiylijäämä nostamalla veroja ja/ tai vähentämällä julkisia menoja ja investointeja. 29

30 Miten taistella inflaatiota vastaan? jatkoa B. Rahapolitiikalla Kokonaiskysyntää hillitsevästi, jos inflaatio kotimaista alkuperää: kiristetään rahan tarjontaa, joka nostaa korkoja ja siis hillitsee kokonaiskysyntää. C. Tulopolitiikka Maltilliset tuloratkaisut! 30

31 Esimerkki talouspolitiikan harjoittamisen vaikeudesta: Hintashokit vaikeasti hallittavissa talouspolitiikan keinoin: AS 1 P 2 Cost shock AS 0 1. Hintashokki: AS 0 èas 1 2. p 0 èp 1 & Y 0 è Y 1 3. M s tai G tai T p 1 p 0 AD 1 AD & Y 2 AD 0 Y 1 Y 0 = Y 2 31

32 Hintashokki Tuotantokustannusten kasvu (esim. tärkeän raakaaineen hinnan nousu tai ylisuuret palkankorotukset) johtaa kokonaistarjonnan supistumiseen ja hintojen nousuun: AS 0 AS 1 ja p 0 p 1. Samalla tuotanto laskee Y 0 :sta Y 1 :een ja työllisyys heikkenee. (Edellyttäen, ettei mitään muutosta raha- tai finanssipolitiikassa). Raha- ja/tai finanssipolitiikalla voitaisiin elvyttää kokonaiskysyntää ja palauttaa tuotannon taso, mutta se nostaisi hintatasoa entisestään ja voisi olla kovin vahingollista taloudelle pitkällä tähtäimellä! Maan kilpailukyky heikkenisi. 32

33 10.4 VALUUTTAKURSSIJÄRJESTELMÄT JA TALOUSPOLITIIKKA Toistaiseksi emme ole huomioineet talouspolitiikan keinojen tarkastelussa sitä, millainen valuuttakurssijärjestelmä kyseisessä maassa vallitsee: Kiinteät valuuttakurssit Kelluvat valuuttakurssit Säädellyt valuuttakurssit Valitulla valuuttakurssijärjestelmällä on vaikutusta siihen, miten talouspoliittiset toimenpiteet vaikuttavat talouteen. 33

34 1. Kiinteät valuuttakurssit (fixed exchange rate) Mitä tapahtuu, jos valuutan kysyntä kasvaa kiinteiden valuuttakurssien järjestelmässä? /$ Valuuttavaranto toimii puskurina! P $ S $ D $0 D $1 Q $0 Q $1 Q $ 34

35 Kiinteät valuuttakurssit ja talouspolitiikka Voidaanko kiinteän valuuttakurssin oloissa rahaja finanssipolitiikan keinoin hoitaa yhtä aikaa sisäisen ja ulkoisen tasapainon ongelmia? VOIMME VAIN TODETA: Vastaus riippuu epätasapainon luonteesta! 35

36 1. Vastaus on myönteinen Voidaanko kiinteiden valuuttakurssien oloissa raha- ja finanssipolitiikan keinoin hoitaa yhtä aikaa sekä sisäisen että ulkoisen tasapainon ongelmia? Jos kokonaiskysyntä on sisäisen tasapainon kannalta liiallista ja inflaatio uhkaa, mutta samaan aikaan on myös alijäämäinen vaihtotase Ø sekä raha- että finanssipolitiikan kiristäminen vähentää epätasapainoa sillä AD:n supistuminen vähentää inflaatiopaineita samalla, kun tuonnin supistuminen vähentää vaihtotaseen alijäämää. 36

37 a. Vastaus on myönteinen jatkoa Vastaavasti, jos ongelmana on yhtä aikaa esiintyvä työttömyys ja vaihtotaseen ylijäämä Ø ekspansiivisella raha- ja finanssipolitiikalla voidaan hoitaa molempia ongelmia sillä AD:n kasvu parantaa työllisyyttä ja lisää tuontia. 37

38 b. Vastaus on kielteinen Jos viennin supistumisen takia työttömyys kasvaa samaan aikaan vaihtotaseen alijäämän kanssa ü Kotimaisen kysynnän lisääminen ekspansiivisella finanssi- tai rahapolitiikalla vähentäisi kyllä työttömyyttä, mutta tuonnin paisuessa alijäämä vain kasvaisi. Devalvaatio!? Voidaanko kiinteiden valuuttakurssien oloissa rahaja finanssipolitiikan keinoin hoitaa yhtä aikaa sekä sisäisen että ulkoisen tasapainon ongelmia? 38

39 Vastaus on kielteinen jatkoa Vastaavasti viennin kasvu voi johtaa inflaatiopaineisiin ja ylijäämäiseen vaihtotaseeseen. Tämäkin on jonkinlainen ongelmatilanne: kontraktiivinen, kokonaiskysyntää supistava talouspolitiikka purkaisi inflaatiopaineita, mutta kasvattaisi vaihtotaseen ylijäämää entisestään. Revalvaatio!? Revalvaation (valuutan ulkoisen arvon nostaminen) vaikutukset ovat vastakkaiset devalvaatioon verrattuna eli vienti heikkenisi ja tuonti vahvistuisi 39

40 Kansainvälisten pääomaliikkeiden vapautuminen on jättänyt devalvaation ja revalvaation entistä enemmän taka-alalle, koska valuuttakurssispekulaatioiden merkitys on tämän kehityksen myötä entisestään kasvanut. Samalla raha- ja finanssipolitiikan suhteellinen tehokkuus on muuttunut: Ø kiinteiden valuuttakurssien vallitessa rahapolitiikka muuttuu sitä tehottomammaksi, mitä täydellisempää on pääomien kansainvälinen liikkuvuus korkokannan oltava sama kaikissa maissa, jotta valuuttavaranto pysyisi tasapainossa. 40

41 Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 2. Kelluvat valuuttakurssit (free float) /$ P $1 S $ Valuutan kysynnän lisääntyminen purkautuu kokonaan valuuttakurssin vahvistumisena. P $0 D $0 D $1 Q $ Q $ 41

42 Valuuttakurssijärjestelmät jatkoa 3. Säädellyt valuuttakurssit (managed float) /$ P $1 P $0 S $ Keskuspankki voi suorittaa interventioita. D $0 D $1 Q $0 Q $1 Q $ 42

43 Kelluvat valuuttakurssit ja talouspolitiikka Kelluvat valuuttakurssit säilyttävät rahapolitiikan itsenäisyyden vapaiden kansainvälisten pääomaliikkeiden vallitessa: jos maa päättää keventää rahapolitiikkaansa taloutta elvyttääkseen, markkinakorko alenee kokonaiskysyntä kasvaa kulutuksen ja investointien lisääntyessä: M s i C & I AD 43

44 Kelluvat valuuttakurssit ja talouspolitiikka jatkoa /$ JA samalla kotimaan valuutta devalvoituu, koska vaihtotaseen alijäämä kasvaa lisääntyneen kokonaistuotannon myötä (tuonti siis lisääntyy, S $ kasvaa) ja pääomien hakeutuessa ulkomaille koron laskiessa (S $ kasvaa ja D $ vähentyy). P $0 P $1 Q $1 Q $0 S $0 S $1 D $1 D $0 Keskipitkällä aikavälillä valuutan devalvoitumineen lisää vientiä ja supistaa tuontia ja näin tehostaa ekspansiivisen rahapolitiikan vaikutusta kokonaiskysyntään (AD kasvaa entisestään). Q $ 44

45 Kelluvat valuuttakurssit ja talouspolitiikka jatkoa Vastaavasti rahapolitiikan kiristäminen johtaa kokonaiskysynnän supistumiseen korkokannan kohoamisen ja kotimaan valuutan revalvoitumisen takia Ø korkojen nousu heikentää C:tä ja I:tä ja siis AD:tä. Ø valuutan revalvoituminen (kohonneet korot houkuttelevat sijoittajia) heikentää vientiä ja siis AD laskee myös tältä osin. 45

46 Valuutan kelluminen heikentää finanssipolitiikan tehokkuutta Jos kokonaiskysyntää pyritään kasvattamaan julkista kysyntää lisäämällä tai veroja alentamalla, rahan kysyntä lisääntyy Ø josta on seurauksena korkokannan nousu, joka puolestaan kohottaa kotimaan valuutan ulkoista arvoa Ø jonka seurauksena vienti supistuu ja tuonti kasvaa (eli AD heikkenee!). 46

47 Valuutan kelluminen heikentää finanssipolitiikan tehokkuutta jatkoa i Ms Md Md 4. AD AD AD MQ Q 1. Jos G, AD à AD ja 2. rahan kysyntä kasvaa, josta 3. seuraa koron nousu ja 4. AD, koska C & I supistuvat. 47 Jatkuu seuraavalla Sivulla

48 Valuutan kelluminen heikentää finanssipolitiikan tehokkuutta jatkoa Valuuttamarkkinoilla koron nousu kasvattaa eurosijoituksia, eurojen kysyntä kasvaa ja tarjonta supistuu. $/ S S P P Q Q D D ' Q AD AD AD Q AD Eurojen revalvoituminen heikentää vientiä ja siis AD, syrjäytymisvaikutus voimistunut! 48

49 Valuutan kelluminen heikentää finanssipolitiikan tehokkuutta jatkoa Kiristävän finanssipolitiikan vaikutus ehtyy samalla tavoin korkokannan laskuun ja valuutan devalvoitumiseen Valuutan kelluminen siis tehostaa korkokannan muutoksiin liittyvää finanssipolitiikan syrjäytymisvaikutusta 49

50 OK, otetaan uusiksi, mitä juuri opimme eli Miksi talousteorian mukaan rahapolitiikan voidaan sanoa olevan tehokkaampaa kuin finanssipolitiikan kelluvien valuuttakurssien vallitessa? 50

51 10.5 TALOUSPOLITIIKAN HARJOITTAMISEN VAIKEUDET 51

52 Talouspolitiikan harjoittamisen vaikeudet jatkoa 1. Ennusteongelmat (epävarmuus) 2. Toimenpiteiden ajoitusongelma 3. Instrumenttien valintaongelma 4. Toimenpiteiden mitoitusongelma 5. Tavoitteiden ristiriitaisuuden ongelma 52