Kunta-alan työolobarometri 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta-alan työolobarometri 2011"

Transkriptio

1 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työpaikan varmuus koetaan kunta-alalla edelleen hyväksi Osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen korkealla tasolla Osaamisen ja ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen mahdollisuudet sekä mahdollisuudet osallistua työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat kunta-alalla hyvät Sairauspoissaolopäivien määrä laski vuosina 6-, mutta vuonna oli keskimäärin n. 3 päivän lisäys poissaolijaa kohti Työpaikkakiusaaminen ja henkinen väkivalta lisääntyi erityisesti sosiaalitoimessa Terveystoimessa esiintyy edelleen paljon asiakasväkivaltaa Sivistystoimessa kehittämisaloitteiden lukumäärä on noussut, mutta tietojen välittämisen avoimuus on vähentynyt Teknisessä toimessa ja hallinnossa työpaikan säilymistä ei koeta yhtä varmana kuin kunnan muilla toimialoilla Kuntien ja kuntayhtymien työolojen muutoksia kuvaava Kunta-alan työolobarometri on järjestyksessä 18. raportti sarjassa, joka aloitettiin vuonna Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Tätä aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos. Tietojenkeruumenetelmä on ollut kaikkina vuosina sama. Kerätty aineisto on kooltaan riittävän suuri koko kunta-alan ja sen neljän päätoimialan työolojen muutoskehityksen seuraamiseksi. Vuonna satunnaisesti valittujen haastateltujen kokonaismäärä kunta-alalla oli 68. Puhelinhaastattelun kato on 19, prosenttia. Tehdyn katoanalyysin perusteella voidaan todeta, että kato ei vinouta tuloksia. Tiedot on yleistettävissä koskemaan kaikkia kunta-alalla työskenteleviä. Tilastokeskus teki haastattelut työvoimatutkimuksen yhteydessä tietokoneavusteisena puhelinhaastatteluna. Kunta-alan työoloja on raportissa verrattu muihin sektoreihin - teollisuuteen, yksityisiin palveluihin ja valtioon. Vertailuissa käytetään samana ajankohtana kerättyjä työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisen työolobarometrin tietoja. Raportissa tarkastellaan kuntia neljän toimialan mukaisesti: sosiaalitoimi, terveystoimi, sivistystoimi ja muut. Ryhmä muut sisältää erilaisia kunnan toimialoja kuten yleishallinnon, teknisen toimen, energiahuollon, liikenne- ja vesilaitokset sekä palo- ja pelastustoimen. Tuloksia analysoitaessa on otettava huomioon mm. se, että: lasten päivähoito on kunta-alalla sijoitettu monelle toimialalle (sosiaalitoimeen, sosiaali- ja terveystoimeen tai sivistystoimeen) joissain kunnissa yhdistetyn sosiaali- ja terveystoimen vastaukset on sijoitettu sosiaalitoimen toimialalle erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kuntayhtymät ovat joissakin tapauksissa ottaneet vastuulleen myös alueen joitain sosiaalipalveluja teknisen toimen tehtäväkokonaisuuksien toteuttamisessa on paljon eroavaisuuksia kuntien välillä Kunta-alalla työskentelevien vastaajien keski-ikä oli 4,4 vuotta. Se on edellisvuotta hieman alempi (46,1 vuotta), mutta edelleen muita sektoreita (41,6 vuotta) korkeampi. Kunta-alan vastaajista oli naisia 78,1 ja heidän keski-ikä oli 4,7 vuotta. Miehiä vastaajista oli 1,9 ja heidän keski-ikä oli 44, vuotta. Muilla sektoreilla työskentelevien naisten osuus oli 4,7 ja keski-ikä oli 41, vuotta ja miesten osuus 7,3 ja keski-ikä 41,7 vuotta. Vastaajista määräaikaisessa työsuhteessa oli kunta-alalla,1. Osuus on selvästi lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna (7 18,, 8 18,, 9 17,7 ja 1,3 ). Taulukko 1. Aineiston jakautuminen toimialoittain. Toimiala Vastaajia Vastaajia Keski-ikä Määräaikaisia Sosiaalitoimi 1 16,9 4,7 7,9 Terveystoimi 44 37,1 44,3, Sivistystoimi 187 8,4 4,6 17,1 Muut (tekninen toimi, yleishallinto ym.) 6 17,6 46,9 1,1 Yhteensä 68, 4,4,1

2 Vastanneiden kuntatyöntekijöiden järjestäytymisaste on 84,. Lisäksi,8 kuuluu pelkästään työttömyyskassaan. Muiden sektoreiden vastaajien järjestäytymisaste on 63,9, ja 18, on työttömyyskassan jäsen. Kunta-alan eri toimialoilla järjestäytymisaste vaihtelee jonkin verran: sosiaalitoimi 84,7 (3,6 pelkkä kassa), terveystoimi 8,7 (,3 ), sivistystoimi 84, (7, ) ja ryhmä muut 81,9 (6, ). Palkansaajien arvio työelämän muutosten suunnista Seuraavassa kuviossa työelämän muutoksia on kuvattu balanssiarvon avulla. Se on laskettu yksinkertaisesti vähentämällä niiden määristä, joiden mielestä ollaan menossa hyvään suuntaan, niiden määrä, joiden mielestä muutossuunta on huono. Balanssiarvo on ilmaistu prosenttiyksiköinä, joka voi vaihdella välillä - ja +. Jos kaikkien vastaajien mielestä suunta on hyvä, balanssiarvo on +, ja jos se on huono, arvo on -. Jos arvo on nolla, hyvän ja huonon suunnan arvioita on yhtä paljon. TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUUNTA PALKANSAAJIEN ARVIOIMANA KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1994 Työnteon mielekkyys KUNNAT 1994 MUUT SEKTORIT 1994 Sukup. tasa-arvo Mahd. vaikuttaa omaan asemaan Esimiesten johtamistapa Itsensä kehittäminen Tavoitteista tietoa Ympäristökysymykset Balanssi = parempaan suuntaan - huonompaan suuntaan () Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Vuonna kuntatyöntekijät arvioivat työelämän muutossuuntia lievästi kielteisemmin kuin vuotta aikaisemmin. Edelliseen vuoteen verrattuna työn mielekkyys, mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan, itsensä kehittäminen ja ympäristökysymykset ovat hieman heikentyneet. Sukupuolten välinen tasa-arvo, esimiesten johtamistapa ja tietojen saanti tavoitteista ovat pysyneet viime vuoden tasolla. Yhdessäkään kysytyistä tekijöistä ei ole tapahtunut selkeää parannusta. Kuntien työntekijöiden arviot kysytyissä muutossuunnissa olivat samansuuntaisia kuin muiden sektoreiden vastaajilla. Kunta-alalla työn mielekkyyden ja sukupuolten välinen tasa-arvon kehitys saivat lievästi muita sektoreita heikomman arvion. Kunta-alan työelämän laadun kokonaiskuva vuonna Kunta-alalla työskentelevät ovat arvioineet edellisten vuosien tapaan työolojaan kouluarvosanan avulla. Arvosana on laskettu summaamalla 14 työelämän laatua koskevan kysymyksen vastaukset, jotka on skaalattu asteikolle 4. Yleiskeskiarvo koostuu neljästä osaulottuvuudesta. Ne ovat 1) työpaikan varmuus, ) työn kannustavuus ja innovatiivisuus, 3) voimavarat suhteessa vaatimustasoon ja 4) tasapuolinen kohtelu. Vuonna kuntien työntekijät antoivat työelämän laadulle lähes yhtä hyvän arvosanan kuin vuotta aiemmin. Työelämän laadun keskiarvo kouluarvosanalla ilmaistuna vuonna oli 7,9 kun se vuonna oli 7,94. Kaikkien palkansaajien antama arvosana vuonna oli 7,96 ja vuonna se oli 7,99. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

3 3 Vuonna kuntasektorin vastaajat arvioivat työpaikan varmuuden sekä työn kannustavuuden ja innovatiivisuuden hiukan muita sektoreita korkeammalla arvosanalla. Muita sektoreita huonompi arvosana liittyy voimavaroihin suhteessa työn vaatimuksiin sekä tasapuoliseen kohteluun. Taulukko. Työelämän laadun neljän ulottuvuuden keskiarvot kunta-alalla ja kaikilla palkansaajilla vuonna. Ulottuvuudet Kunnat Kaikki palkansaajat Työpaikan varmuus 8,7 8,49 Työn kannustavuus ja innovatiivisuus 7,9 7,86 Voimavarat suhteessa vaatimustasoon 7,64 7,76 Tasapuolinen kohtelu 7,6 7,68 Kuntien toimialoista parhaan työelämän laadun yleisarvion työntekijöiltään sai edellisten vuosien tapaan sivistystoimi, jonka yleiskeskiarvo vuonna oli 8,7. Vuotta aikaisemmin se oli 8,16. Vuonna alhaisin yleiskeskiarvo toimialoista on sosiaalialalla (7,83). Taulukko 3. Työelämän laadulle annettujen kouluarvosanojen keskiarvot kunnan eri toimialoilla vuosina ja. Toimiala +/ Sosiaalitoimi 7,83 7,9 Terveystoimi 7,86 7,76 + Sivistystoimi 8,7 8,16 Muut 7,89 7,88 + Kunnat 7,9 7,94 Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu on moniulotteinen asiakokonaisuus. Seuraavassa taulukossa 4 on esitetty kunta-alan työntekijöiden arvioita oman työpaikkansa työelämän laadun piirteistä ja niiden muutoksista edellisvuoteen verrattuna. Taulukon luvut kuvaavat niiden vastaajien osuutta, jotka ovat arvioineet kysyttyjen asioiden vastaavan oman työpaikan tilannetta joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Taulukko 4. Kunnan eri toimialoilla työskentelevien arvioita työpaikkansa työelämän laadun piirteistä vuonna, ja niiden muutos edelliseen vuoteen verrattuna. Sopii omaan työpaikkaan erittäin tai melko hyvin () Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Työt ovat hyvin organisoituja Ei paljon piilossa olevia asioita, joista pitäisi keskustella Työtä ei koeta henkisesti raskaaksi Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti Työpaikalla on riittävästi työntekijöitä Tehnyt parantamisaloitteita vuoden aikana Työtä ei koeta fyysisesti raskaaksi Voi koko ajan oppia uusia asioita Tietoja välitetään avoimesti Keskustellaan yhdessä työtehtävistä, tavoitteista ym Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdotuksiin Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset Voi olla varma työpaikan säilymisestä Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

4 4 Verrattaessa kuntatyöntekijöiden vuoden vastauksia vuoden vastauksiin, on positiivista kehitystä havaittavissa seitsemässä kysytyssä työelämän laatua kuvaavassa piirteessä. Kahdessa piirteessä ei ole tapahtunut muutosta ja viidessä piirteessä muutos on ollut huonompaan suuntaan. Toimialoista suurimmat muutokset olivat seuraavia: - sosiaalitoimessa: työpaikalla on riittävästi työntekijöitä (+ ), työt ovat hyvin organisoituja (+7 ), työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita (-13 ), keskustellaan yhdessä tehtävistä, tavoitteista ym. (-8 ), työntekijöiden ja johdon suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset (-7 ) - terveystoimessa: työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti (+8 ), työtä ei koeta henkisesti raskaaksi (+ 7 ), tietoja välitetään avoimesti (+ 7 ) - sivistystoimessa: tehnyt parantamisaloitteita vuoden aikana (+7 ), tietoja välitetään avoimesti (-8 ) - ryhmässä muut: työtä ei koeta henkisesti raskaaksi (+ ), ei paljon piilossa olevia asioita, joista pitäisi keskustella (+8 ), voi olla varma työpaikan säilymisestä (- ). Henkilöstön lisäykset ja vähennykset kunta-alalla Vastaajien arvioiden mukaan vuonna on kunta-alalla henkilöstöä lisänneitä työpaikkoja enemmän kuin henkilöstöä vähentäneitä työpaikkoja. Ero on 4, prosenttiyksikköä. Vuonna suunta oli toinen. Silloin henkilöstöä vähentäneitä työpaikkoja oli noin prosenttiyksikön verran enemmän kuin henkilöstöä lisänneitä. Eniten muutoksia on ollut ryhmässä muut ja vähiten sivistystoimessa. Taulukko. Niiden kuntien työpaikkojen osuudet, jotka ovat joko lisänneet, pitäneet ennallaan tai vähentäneet henkilöstöään vuonna. HENKILÖSTÖMÄÄRÄN MUUTOS VIIMEISEN 1 KK AIKANA () Sosiaalitoimi Terveystoimi Sivistystoimi Muut Kunnat lisääntynyt 3,9,3 1, 17,1 1,3 ennallaan 61, 6, 6,8, 61,8 vähentynyt 14,7 1, 13, 7,9 16,8 Vastaajilta, jotka ilmoittivat henkilöstön määrän lisääntyneen viimeksi kuluneen vuoden aikana, kysyttiin miten henkilöstöä on palkattu työpaikoille. Vakinaisia työntekijöitä otettiin 6,3 työpaikoista. Huomattava osa työpaikoista lisäsi henkilöstönsä määrään myös palkkaamalla määräaikaisia työntekijöitä (77,1 ). Muita lisäystapoja olivat mm. palkattu osa-aikaisia (7,6 ), työntekijöitä siirretty työpaikalle kunnan muista yksiköistä (4,9 ) ja työntekijöitä oli palkattu työllistämisvaroilla (7,7 ). Kaikilta vastaajilta kysyttiin vuokratyöntekijöiden käytöstä työpaikalla. Vastausten perusteella 16, kunnan työpaikoista käytti vuokratyöntekijöitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yleisintä se oli terveystoimessa (1,1 ) ja vähäisintä sivistystoimessa (,8 ). Taantuman arvioidut vaikutukset työpaikalle MITEN SUURIA VAURIOITA TAANTUMA AIHEUTTAA TYÖPAIKALLE? ERI SEKTORIT VUOSINA JA Kunnat Valti o Yks. palvel ut Teollisuus Kaikki Työpaikkani ei selviä taantumasta 1 Erittäin suuria Melko suuria Melko pieniä Ei juuri minkäänlaisia Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Barometrissa on kysytty tietoja taloudellisen taantuman arvioiduista vaikutuksista työpaikalle. Vastaukset on kerätty syys- lokakuun vaihteessa vuosina ja. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

5 Kuntien vastaajista 4 arvioi taantuman aiheuttavan erittäin suuria vaurioita työpaikalleen vuonna. Osuus on noussut yhden prosenttiyksikön edelliseen vuoteen verrattuna. Arviot siitä, että taantuma aiheuttaa melko suuria vaurioita, ovat vähentyneet hieman vuoden takaisesta. Vuonna kuntien vastaajista 7 arvioi vaurioiden olevan melko pieniä. Vuonna osuus on noussut 6 prosenttiin. Ilman minkäänlaisia vaurioita katsoo selviänsä, joka on prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kunnan toimialoista eniten taantumasta arvioidaan aiheutuvan vaurioita sivistystoimessa, jossa 3 vastaajista arvioi taantuman aiheuttavan ainakin melko suuria vaurioita työpaikalleen (vuonna osuus oli 33 ). Vastaava osuus sosiaalitoimessa oli (6 ) samoin kuin terveystoimessa ( ). Ryhmässä muut se oli 1 (4 ). Julkisella sektorilla oman työpaikan taloudellisen aseman muutokseen suhtaudutaan huomattavasti pessimistisemmin yksityiseen sektoriin verrattuna. Julkisen sektorin vastaajien odotukset ovat muuttuneet vuoden aikana kielteiseen suuntaan. Kuntien henkilöstöstä 4 prosenttia odottaa työpaikkansa talouden muuttuvan tulevan vuoden aikana selvästi tai jonkin verran aikaisempaa huonompaan suuntaan. Luku on prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuonna. Niiden osuus, jotka arvioivat työpaikkansa talouden pysyvän ennallaan ( ) on hieman vähentynyt. Jonkin verran parempaa taloudellista tilannetta odottavia on vain 4 prosenttia vastaajista. TYÖPAIKAN TALOUDELLISEN TILANTEEN MUUTOS ERI SEKTORIT VUOSINA JA Kunnat Valti o Yks. pal vel ut Teolli suus Kai kki Selvästi huonompaan suuntaan Jonkin verrran huonompaan Ennallaan Jonkin verran parempaan Selvästi parempaan suuntaan Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alan vastaajilta kysyttiin: Jos ajattelette, että taloudellisen tilanteen perusteella oman alanne paras työpaikka saisi pistemäärän kymmenen () ja huonoin nolla (), minkä pistemäärän silloin antaisitte omalle työpaikallenne? Arviot oman työpaikan taloudellisesta tilanteesta ovat hiukan parantuneet vuoden takaiseen verrattuna. Positiivisinta kehitys on ollut sekä terveys- että sosiaalitoimessa. Sivistystoimen vastaajat arvioivat tilanteen hiukan heikentyneen vuoden aikana. Taulukko 6. Vastaajien omalle työpaikalle antamien pisteiden (-) keskiarvot vuosina ja. TYÖPAIKAN PISTEMÄÄRÄ Toimiala Sosiaalitoimi 7,3 7,1 Terveystoimi 7, 7, Sivistystoimi 7,3 7,4 Muut 7,3 7,3 Kunnat 7,4 7,3 Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

6 6 Työaikajoustot ja ylityöt Työaikajoustojen muutoksia on seurattu ylitöiden tekemisen lisäksi kahden indikaattorin avulla. Ensimmäinen indikaattori kuvaa sitä, kuinka moni palkansaaja on sellaisen järjestelmän piirissä, jossa normaalin työajan ylittävä tai alittavat tunnit kirjataan ylös. Lisäksi vastaajia on pyydetty kertomaan, voiko tällä tavalla kertyviä säästötunteja käyttää myöhemmin kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin järjestelmää voidaan kutsua myös työaikapankiksi. Työaikapankilla ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Edellä oleva määritelmä on vain yksi mahdollinen tapa rajata työaikapankin käsitettä. Vastaajien arvion mukaan vuonna kunta-alalla työskentelevistä 66 on joustavan työaikajärjestelmän piirissä. Osuus on palannut vuoden 9 tasolle, kun se vuonna oli 68. Kuntien pitkän aikavälin trendi on ollut kasvava. Kuntien osuus on nyt samantasoinen kuin teollisuudessa (66 ) ja yksityisellä palvelusektorilla (67 ). Työaikajoustot ovat yleisimmin käytössä valtion työpaikoilla (86 ). Kuntien eri toimialojen väliset erot työtuntien säästöstä ovat pysyneet samantasoisina kuin edellisinä vuosina. Sivistystoimi poikkeaa edelleen muista toimialoista. Siellä työskentelevistä työtunteja säästöön kirjaavien osuus on alempi kuin muilla toimialoilla, ja se on edelleen pienentynyt edellisiin vuosiin verrattuna ( ). Muilla toimialoilla on osuudet ovat 74-8 tasolla. TYÖAIKAJOUSTOJA KUNTIEN ERI TOIMIALOILLA VUONNA 9, ja Normaalin työajan ylittävien tai alittavien tuntien kirjaaminen myöhempää käyttöä varten ja mahdollisuus käyttää säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä Ylittävät/alittavat tunnit säästöön Kokonaisia päiviä (-osuus kaikista palkansaajista) Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alalla työskentelevillä on ollut keskimääräistä harvemmin mahdollisuus käyttää kirjattuja säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä. Vuonna tällaiseen oli mahdollisuus 46 prosentilla kaikista kuntasektorin työntekijöistä. Jos kokonaisen päivän säästömahdollisuutta kutsutaan työaikapankiksi, niiden käyttö ei ole viimeisen viiden vuoden aikana kunta-alalla yleistynyt. Työajat vaihtelevat myös ylitöiden tekemisen takia. Osa ylitöistä on sellaisia, jotka korvataan joko vapaana tai rahana. Näiden lisäksi ylitöitä tehdään myös korvauksetta. Seuraavat tiedot koskevat kunkin vuoden eloja syyskuuta. Haastattelut on tehty syyskuun ja lokakuun alkupuoliskon aikana, ja ylityötiedot koskevat useimmissa tapauksissa loman jälkeisen kuukauden tilannetta. Vuonna ylitöitä tehneiden määrä kasvoi kunta-alalla muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Ylityön tekeminen on edelleen yleistä, sillä yli puolet ( ) kuntien työntekijöistä teki ylitöitä elo-syyskuun aikana vähintään yhden tunnin. Ylityötä tehneiden osuus on kasvanut myös muilla sektoreilla (1 ). Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

7 7 Taulukko 7. Vuosina 7 - kunta-alalla ylitöitä elo-syyskuussa tehneiden määrät () Kunta-ala: kunkin vuoden elo syyskuu KUNNAT Sosiaali Terveys Sivistys Muu Ylitöitä teki vain vapaana korvattuja vain rahana korvattuja sekä rahana että vapaana korvattuja ylitöitä korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattuja - vain korvauksettomia Ei tehnyt lainkaan ylitöitä Kunta-alalla ylitöiden korvaaminen vapaana on ollut tavallisinta. Pelkästään vapaana korvattuja ylitöitä tehneitä oli hiukan edellistä vuotta vähemmän (19 ). Vain vapaana korvattuja ylitöitä tehdään yleisimmin sosiaalitoimessa, jossa ylitöitä tehneistä jopa 3 teki näin korvattavia ylitöitä. Näiden osuus on lisääntynyt edellisvuodesta 9 prosenttiyksikköä. Rahana korvattuja ylitöitä tehneiden osuus kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Nousu johtuu terveystoimessa ja ryhmässä muut tapahtuneista muutoksista. Korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattavien ja pelkästään korvauksettomia ylitöitä tehneiden osuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä Tässä jaksossa kuvataan palkkausjärjestelmien, palkkaukseen vaikuttavien asioiden ja niihin liittyvien arviointivälineiden käytön muutoksia. Kysymys ei siis ole palkan suuruudesta. Tiedot perustuvat pelkästään työssä olevien palkansaajien omiin tietoihin, ja heidän subjektiivisiin kokemuksiin kysytyistä asioista. Palkkausjärjestelmät ja niiden muutokset ovat laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tavallisten palkansaajien käsitykset järjestelmistä sekä heidän arvionsa niiden toimivuudesta voivat poiketa paljonkin palkkausjärjestelmien sopijoiden käsityksistä ja tavoitteista. Koko kunta-alalla palkkausjärjestelmien muutokset ovat olleet hitaita. Kehitys on ollut odotusten vastaista, mikäli on oletettu erilaisten tulokseen perustuvien järjestelmien käytön lisääntyvän. Vuonna työn vaativuuden arviointijärjestelmien käyttö kunta-alalla on lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna palaten vuoden 9 tasolle (4 ). Osuus on vuoden aikana noussut 4 prosenttiyksikköä. Arviointijärjestelmien käyttö on edelleen yleisintä valtion sektorilla, jossa 87 työpaikoista ilmoitti, että heillä on käytössä tällainen järjestelmä. Yksityisellä sektorilla arviointijärjestelmien käyttö on huomattavasti harvinaisempaa (39 ), eikä tässä ole tapahtunut muutoksia viime vuosien aikana. Kehittämiskeskustelujen käyttö on työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnissa ollut kunta-alalla varsin yleistä. Kuitenkin voi olettaa, että niillä ei ole suoraa yhteyttä palkan suuruuteen, sillä palveluvuosien määrä on edelleen vuonna keskeisin palkan suuruuteen vaikuttava tekijä. Kehittämiskeskustelut ovat huomattavasti yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Kuntaalalla niitä käydään 74 työpaikoista. Osuus on hiukan edellisvuosia pienempi. Yleisimmin kehittämiskeskustelut ovat käytössä valtiolla, jossa ne käydään lähes kaikilla työpaikoilla (9 ). Yksityisellä sektorilla osuus (6 ) on lievässä nousussa, mutta on edelleen julkista sektoria alhaisempi. Edellisten vuosien tapaan kunta-alalla työvuosien lukumäärä vaikuttaa palkkauksen suuruuteen muita sektoreita yleisemmin. Valtaosa (7 ) kuntatyöntekijöistä sanoo työvuosien määrän vaikuttavan palkan suuruuteen. Osuus on vuoden aikana hiukan alentunut. Valtiolla tämän osuus on vain 3 ja yksityisellä sektorilla 4. Näilläkin sektoreilla osuus on alentunut edelliseen vuoteen verrattuna. Vain joka neljäs (7 ) kunta-alalla työskentelevä sanoo henkilökohtaisen suoriutumisen ja työn laadun olevan yhteydessä palkan suuruuteen. Osuus on erittäin pieni muihin sektoreihin verrattuna, ja se on pysynyt samalla tasolla viime vuodet. Henkilökohtainen suoriutuminen palkan suuruuteen vaikuttavana tekijänä on valtiosektorille ominainen asia (74 ), vaikka osuus siellä onkin pienempi kuin edellisenä vuotena. Yksityisellä sektorilla osuus (4 ) on kasvanut vuoden aikana viisi prosenttia. Tulospalkkauksella, joka perustuu tiimien tai muiden vastaavien työyksikköjen tulokseen, ei ole koko julkisella sektorilla kovin suurta painoa. Muutostrendi ei myöskään kerro painon lisääntymisestä kunta-alalla. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

8 8 Valtiosektorilla tämän osuus on selvästi kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla tulospalkkiot, jotka perustuivat koko työyksikön tulokseen, olivat käytössä joka toisella työpaikalla. PALKKAUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ ERI SEKTOREILLA VUOSINA 9, JA 9 1) Vaativuuden arviointijärjestelmä ) Kehittämiskeskustelut 3) Työvuodet 4) Suoriutuminen ja työn laatu 9 ) Tiimin tulospalkkio Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä 1) Onko työpaikallanne käytössä jokin kaikkien tiedossa oleva työtehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä, jonka pohjalta määritellään kunkin työtehtävän peruspalkka? ) Työsuoritusta ja pätevyyttä arvioidaan järjestelmällisesti esimerkiksi kerran vuodessa kehittämiskeskustelujen yhteydessä. 3) Palkan suuruuteen vaikuttaa se, kuinka monta vuotta on ollut työssä. 4) Palkan suuruuteen vaikuttaa henkilökohtainen työtehtävistä suoriutuminen ja työsuoritusten laatu. ) Mahdollisuus saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita vastaavia lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. PALKKAUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA 9 1) Vaativuuden arviointijärjestelmä ) Kehittämiskeskustelut 3) Työvuodet 4) Suoriutuminen ja työn laatu 9 ) Tiimin tulospalkkio Sos Terv Siv Muut Sos Terv Siv Muut Sos Terv Siv Muut Sos Terv Siv Muut Sos Terv Siv Muut Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunnan eri toimialoilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia työtehtävien vaativuuden arviointijärjestelmien käytössä. Arviointijärjestelmien käyttö on hieman yleistynyt kaikilla toimialoilla paitsi ryhmässä muut, jossa se hiukan vähentynyt. Kehittämiskeskusteluita käytiin edellisvuosia useammin vain sosiaalitoimessa. Muilla Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

9 9 toimialoilla suunta oli toinen. Muutokset ovat kuitenkin pieniä. Ryhmässä muut kehittämiskeskustelut eivät ole edellisvuosien tapaan niin yleisiä kuin muilla toimialoilla. Kunnan toimialat poikkeavat vain vähän toisistaan palkkaukseen vaikuttavien tekijöiden osalta. Työvuosien vaikutus palkkaan on edelleen yleisin palkkaan vaikuttava tekijä, ja sen yleisyys on lisääntynyt selvästi ryhmässä muut. Myös henkilökohtaiseen suoriutumiseen ja työn laatuun perustuvia palkanosia maksettiin edellisvuotta useammin ryhmän muut työpaikoilla. Tiimin tai yksikön työtulokseen perustuvan tulospalkkion yleisyys on muita palkitsemiseen vaikuttavia tekijöitä harvinaisempaa. Vuoden kehitys on hieman tasoittanut kunnan toimialojen välisiä eroavaisuuksia yleisyyden suhteen. Palkkaukseen liittyviä ominaisuuksia Kunta-alalla työskentelevä henkilöstö on aiemmin suhtautunut omaan palkkaukseensa muiden sektoreiden työntekijöitä huomattavasti negatiivisemmin. Viime vuosina kriittisyys on selvästi vähentynyt, ja myönteiset arviot ovat lisääntyneet. Kuitenkin edelleen kunta-alalla toimivat suhtautuvat kielteisemmin palkkaukseensa erityisesti, jos vertailukohtana on yksityinen sektori. Kuitenkin samansuuntainen ero on huomattava myös suhteessa valtioon. PALKKAUKSEEN LIITTYVIÄ OMINAISUUKSIA KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA 9 8 Erittäin OIKEUDENMUKAINEN KILPAILUKYKYINEN KANNUSTAVA OIKEISTA ASIOISTA PALKITSEVA Melko KUNTA 9 Sosiaali Terveys 9 Sivistys 9 Muut KUNTA 9 Sosiaali 9 Terveys 9 Sivistys 9 Muut KUNTA 9 Sosiaali 9 Terveys 9 Sivistys 9 Muut KUNTA 9 Sosiaali 9 Terveys 9 Sivistys Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Muut 9 Vuonna palkkaustaan erittäin tai melko oikeudenmukaisena pitäviä oli yli puolet kunta-alalla työskentelevistä (9 ). Osuus on kasvanut muutaman viime vuoden ajan. Palkkaustaan kilpailukykyisenä pitäviä oli kolmannes kuntien henkilöstöstä edellisvuosien tapaan. Myös palkkauksen kannustavuuden ja sen oikeista asioista palkitsevuuden suhteen oltiin edellisten vuosien tasolla. Kunnan eri toimialojen palkansaajien kokemukset palkkaukseensa liittyviin tekijöihin ovat kulkeneet eri suuntiin. Terveystoimessa katsottiin kaikkien kysyttyjen osatekijöiden parantuneen. Ryhmässä muut on kaikkien muiden, paitsi oikeudenmukaisuuden arvioitu heikentyneen. Muilla toimialoilla kehityksen suunnat eivät ole näin yhdenmukaisia. Työn kuormittavuus Työn koettua henkistä ja fyysistä kuormittavuutta arvioitiin kysymällä: Koen työni henkisesti/ fyysisesti raskaaksi. (vastausvaihtoehdot: täysin samaa, jokseenkin samaa, jokseenkin eri, täysin eri mieltä, ei osaa sanoa) Sekä työnsä henkisesti että fyysisesti raskaaksi kokevia on kunta-alalla selvästi enemmän kuin muilla sektoreilla. Varsinkin työnsä henkisesti raskaaksi kokeneita on kunta-alalla paljon. Heitä on 68 prosenttia kaikista. Määrä on kuitenkin hieman alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Myös työtään fyysisesti raskaana pitävien määrä on kunta-alalla muita sektoreita korkeampi, joskin teollisuuden työntekijöiden kokema työn Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

10 fyysinen raskaus on lähes samalla tasolla. Kehitys on kuitenkin kunta-alalla ollut positiivinen, sillä työn fyysisen raskauden kokeneiden määrä on laskenut lievästi viime vuosien aikana. TYÖN HENKINEN JA FYYSISEN KUORMITTAVUUS KUNNAN ERI TOIMIALOILLA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA 9, JA KOEN TYÖNI HENKISESTI RASKAAKSI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä KOEN TYÖNI FYYSISESTI RASKAAKSI Sosiaali 9 Terveys 9 Sivistys 9 Muut 9 Kunnat 9 Valtio 9 Yks.palv. 9 Teollis Sosiaali 9 Terveys 9 Sivistys 9 Muut Kunnat 9 Valtio 9 Yks.palv Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Teollis. 9 Työn koettu henkinen raskaus on pysynyt korkealla tasolla kuntien kaikilla toimialoilla. Ryhmässä muut työn henkinen raskaus on edelleen alhaisempaa kuin muilla toimialoilla, ja siellä on palattu lähelle vuoden 9 tasoa. Työn koettu fyysinen raskaus on vähentynyt sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa. Vähiten työn fyysistä raskautta koetaan sivistystoimessa. Ryhmässä muut koettiin työn fyysistä raskautta hiukan edellisvuosia useammin. Kaikilla kunnan toimialoilla työn fyysistä raskautta koetaan vähemmän kuin työn henkistä raskautta. Työturvallisuus kunnan eri toimialoilla TYÖTURVALLISUUDEN MUUTOS KUNNAN ERI TOIMIALOILLA 7-3 Vähentynyt Lisääntynyt Sosiaali Terveys Sivistys Muut Balanssi () Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

11 Työturvallisuus on lisääntynyt kunta-alalla jo usean vuoden ajan. Vuonna työturvallisuuden arvio lisääntyneen 1,7 vastaajista, ja vain 7,4 arvioi sen vähentyneen. 77 vastaajista arvioi, että työturvallisuudessa ei ole tapahtunut muutosta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Balanssiluvulla (lisääntynyt - vähentynyt) mitaten kehitys on ollut positiivista kaikilla kuntien toimialoilla viimeisten kolmen vuoden aikana. Erityisen positiivista kehitys on ollut ryhmässä muut, jossa vuonna balanssiluku oli Sosiaalitoimessa työturvallisuuden lisääntymisen kehityssuunta on ollut viime vuosina laskeva, työturvallisuuden koetun vähenemisen vaihdellen selvästi vuosittain. Terveystoimessa useamman vuoden kehityksenä on nähtävissä, että barometrimaiseen tapaan ilmaistuna työturvallisuuden koettu väheneminen on vähenemässä ja sen lisääntyminen lisääntymässä. Sivistystoimessa on myös todettavissa työturvallisuuden lisääntymiskehitystä. Ristiriidat työyhteisössä Työpaikkaristiriitojen osalta ei vastaajien arvioiden mukaan kunta-alalla ole kehityksessä tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Toisaalta, kun verrataan vuoden tilannetta vuoden vastaavaan, on erityyppisten ristiriitojen esiintyminen työpaikoilla useammassa tapauksessa vähentynyt kuin lisääntynyt. Poikkeuksen tekee sosiaalitoimi, jossa esimiesten ja alaisten väliset ristiriidat ovat lisääntyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. RISTIRIITOJEN ESIINTYMINEN TYÖPAIKALLA KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA 3 Paljon Esimiesten ja alaisten välisiä Työntekijöiden välisiä Henkilöstöryhmien välisiä Melko paljon 1 Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali 9 8 Terveys 9 6 Sivistys Muut 9 4 Sosiaali 9 1 Terveys Sivistys Muut Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja esiintyi 9, kunta-alan työpaikoista vuonna. Tilanne on kehittynyt edelliseen vuoteen verrattuna myönteisesti kaikilla muilla toimialoilla paitsi sosiaalitoimessa. Eniten näitä ristiriitoja esiintyi edelleen terveystoimessa, vaikka kehitys onkin siellä ollut lievästi positiivista viime vuosina. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja on kunta-alalla melko vähän. Vastaajista 4, kertoi, että omalla työpaikalla näitä on ylipäätään esiintynyt. Yleisimpiä ne ovat edelleen terveystoimessa, vaikka ne ovat siellä vähentyneet selvästi viime vuoteen verrattuna. Toimialojen väliset erot ovat selvästi pienentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstöryhmien väliset ristiriidat ovat työntekijöiden välisiä ristiriitoja harvinaisempia. Kunta-alan työpaikoista vain 3, ilmoitti näitä esiintyneen vuoden aikana. Erityisesti sosiaalitoimessa ja sivistystoimessa ne olivat hyvin harvinaisia. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

12 1 Eriarvoinen kohtelu ja syrjintä Kuntatyöpaikoilla, kuten muillakin työpaikoilla, eniten havaittu koetun eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän muoto on liittynyt määrä- ja osa-aikaisuuteen. Kunta-alan vastaajista keskimääräistä useampi ( ) työskentelee tällaisessa työsuhteessa. Eniten heitä on sosiaalitoimessa sekä terveystoimessa. Määräaikaiset työntekijöiden osuus on vuoden aikana noussut, joka voi osaltaan selittää myös eriarvoisen kohtelun ja syrjintähavaintojen lisääntymisen. Vuonna määräaikaisten syrjintää havaittiin 18,7 prosentilla kuntatyöpaikoista. Osuus on huomattavasti yksityisiä sektoreita (8,9 ) suurempi. Valtion työpaikoilla todettujen eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän kokemusten osuus sitä vastoin oli korkein (, ). Osa-aikaisiin kohdistuva syrjintä on huomattavasti määräaikaisuuteen perustuvaa syrjintää vähäisempää (,3 ). Tämäkin osuus on huomattavasti keskitasoa yleisempää kunta-alalla (muut sektorit,8 ). Toiseksi yleisin eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän peruste on ikä. Kunta-alalla nuorten eriarvoista kohtelua ja syrjintää on havaittu 6,8 :lla ja vanhojen eriarvoista kohtelua ja syrjintää 8, :lla vastaajien työpaikoista. Osuudet ovat vuoden aikana hieman alentuneet. Nuorten syrjintä on ollut miltei samalla tasolla kaikilla sektoreilla (muut sektorit 6, ). Vanhojen syrjintähavaintoja on hieman enemmän valtiolla (13,9 ). Kunta-alalla tällaiset havainnot ovat kaikkien sektoreiden keskimääräisellä tasolla. Sukupuoleen perustuva eriarvoinen kohtelu ja syrjintä on vuoden aikana pysynyt suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Naisiin kohdistunutta syrjintää havaittiin kuntatyöpaikoista ja miesten syrjintää kuntatyöpaikoista. Kunta-alalla naisten syrjintähavaintoja on ollut kaikkien sektoreiden keskitasoa vähemmän ja miesten syrjintää hieman sitä enemmän. Ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvaa eriarvoista kohtelua ja syrjintää havaittiin 4,6 :ssa sellaisilla työpaikoilla, jossa työskenteli syntyperältään myös muita kuin suomalaisia. Vastaava luku oli edellisenä vuonna 9. Ulkomaalaistaustaisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän havainnot ovat olleet selvästi vähentymässä. Kunta-alalla tällaisia havaintoja on ollut vähemmän kuin muilla sektoreilla (6, ) keskimäärin. Koetun eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän kehitys on ollut hyvin erisuuntaista kunnan eri toimialoilla. Määräaikaisiin työntekijöihin kohdistunut eriarvoinen kohtelu on lisääntynyt voimakkaasti sosiaalitoimessa. Lisäystä on myös muilla toimialoilla, paitsi sivistystoimessa, jossa se on hiukan vähentynyt. Ikääntyneisiin työntekijöihin kohdistunut eriarvoinen kohtelu on vähentynyt erityisesti sosiaalitoimessa. Ryhmässä muut se on jonkin verran yleistynyt. Eriarvoinen kohtelu muita kuin suomalaisia kohtaan on vähentynyt kaikilla toimialoilla. Muutos edelliseen vuoteen on melko suuri. ERIARVOINEN KOHTELU JA SYRJINTÄ KUNNAN ERI TOIMIALOILLA ERIARVOINEN KOHTELU JA Miehiin Naisiin Nuoriin Vanhoihin Määräaikaisiin Muihin kuin suomalaisiin Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali Terveys Sivistys Muut Sosiaali Terveys Sivistys Muut Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alan työpaikoista ilmoitti että työpaikalla on myös työntekijöitä, jotka kuuluvat muihin kansalaisuuksiin tai etnisiin ryhmiin, ja jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta. Vastaavat osuudet muilla sektoreilla ovat: teollisuus 49, yksityiset palvelut 41 ja valtio. Kunnan toimialoista näiden osuus on suurin terveystoimessa (47 ) ja pienin sosiaalitoimessa (8 ). Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

13 13 Työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta Työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista ja muuta painostusta. Tällainen voi tulla asiakkaiden taholta tai myös työpaikan sisältä. Barometrissa on kysytty kiusatuksi tulemista työpaikalla sekä asiakkaan että työtovereiden taholta erikseen. Asiakkaiden taholta tuleva kiusaaminen on huomattavasti yleisempää kunta-alan työpaikoilla verrattuna muihin sektoreihin. Asiakkaiden taholta tuleva henkinen väkivalta ja kiusaaminen yleistyi kuntatyöpaikoilla selvästi vuoden aikana. Vuonna kuntien henkilöstöstä jopa prosenttia kertoi tällaista esiintyneen omalla työpaikallaan, kun vastaava osuus vuonna oli 4. Muilla sektoreilla osuus oli vuonna. Työtovereiden taholta tulleesta kiusaamisesta kertovien osuus on kunta-alalla 4. Se on hieman suurempi kuin edellisenä vuotena (37 ). Muilla sektoreilla vastaava kuku on 7. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TAI HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA 9, JA Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. 8 Jatkuvasti Joskus Esiintyy asiakkaiden taholta Esiintyy työtoverien taholta '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' Joskus Jatkuvasti Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Asiakkaan taholta kiusatuksi tuleminen yleistyi kunnan kaikilla toimialoilla edellisiin vuosiin verrattuna. Kehityksen suunta on selvintä sosiaalitoimessa ja terveystoimessa. Myös työtovereiden taholta kiusatuksi tuleminen on yleistynyt kaikilla toimialoilla kun verrataan edelliseen vuoteen. Selvin muutos on tässäkin sosiaalitoimessa. Asiakkaan taholta jatkuvasti tapahtuvaa työpaikkakiusaamista ja henkistä väkivaltaa todettiin 7 :ssa kunta-alan työpaikoista. Yleisintä se on terveystoimessa (9 ) ja sosiaalitoimessa (8 ). Työtoverin taholta vastaavaa todettiin 4 :ssa työpaikoista, yleisintä se on sosiaalitoimessa (6 ). Asiakkaan tai työtoverin taholta joskus esiintyvä työpaikkakiusaaminen tai henkinen väkivalta on selvästi yleisempää vuonna kuin edellisinä vuosina. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

14 14 Työpaikkaväkivalta Vuonna suoranaista väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan asiakkaiden taholta havaittiin 37,8 kunta-alan työpaikoilla. Yksityiseen palvelusektoriin (, ) verrattuna määrä on kolminkertainen ja teollisuuteen (1,4 ) verrattuna monikymmenkertainen. Valtiolla näiden työpaikkojen osuus oli 1,6. Työtovereiden taholta koettu väkivalta tai sen uhkaa esiintyy käytännössä vain yksittäisillä kunta-alan työpaikoilla, tilanteen ollessa sama kaikilla sektoreilla. Vuoden aikana kunta-alan henkilöstöstä 1,3 sanoo havainneensa tällaista omalla työpaikallaan. Yksityisellä palvelusektorilla vastaava osuus on 1,8 ja teollisuudessa,3. Valtion työpaikoilla havainnot työtoverien taholta koetusta väkivallasta olivat sektoreista yleisimpiä (3,9 ). Kunnan eri toimialoilla asiakkaan taholta havaittu väkivalta työpaikalla on lisääntynyt kaikilla muilla toimialoilla paitsi terveystoimessa, jossa se on vähentynyt vuoden 9 tasolle. Terveystoimessa väkivalta tai sen uhka on kuitenkin edelleen kaikkein yleisintä. Ryhmässä muut asiakkaiden taholta havaittua väkivaltaa esiintyy edellisvuosien tapaan harvemmin kuin muilla toimialoilla. Erityinen piirre väkivallan tai sen uhkan esiintymisessä työpaikalla on, että mikäli tällaista on ylipäätään esiintynyt työpaikalla, niin sitä on esiintynyt myös useita kertoja. Työtovereiden toisilleen aiheuttama väkivalta tai sen uhka on ollut melko harvinaista, ja muutokset viimeisten kolmen vuoden aikana ovat pieniä. VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA JOKU TYÖPAIKALLA JOUTUNUT VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA 8 Asiakkaiden taholta Työtoverien taholta Työtoverien taholta Asiakkaiden taholta Useita kertoja Kerran '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' Kerran Useita kertoja Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kysyttäessä, onko vastaaja itse joutunut työtoverien taholta väkivallan tai sen uhan kohteeksi, ovat vastaukset samansuuntaisia, mutta suhteellisesti paljon vähäisempiä, kuin työpaikalla tehdyt väkivaltahavainnot. Omakohtaisia väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumiskokemuksia on kunta-alalla työskentelevistä 16,8 vastaajista. Useita kertoja vuoden aikana tällaiseen tilanteeseen joutuneita on 9, vastaajista. Tilanne on pysynyt samana viime vuodet. Myös nämä osuudet ovat selvästi korkeampia kunta-alalla kuin muilla sektoreilla. Asiakkaiden taholta itse koettu väkivalta tai sen uhka on edelleen yleisintä terveystoimen henkilöstöllä, vaikka osuus väheni vuoden takaisesta tilanteesta. Sosiaalitoimessa sekä sivistystoimessa on havaittavissa väkivallan lisäystä viime vuosia ajalta, ja osuudet alkavat lähentyä terveystoimen lukuja. Ryhmässä muut riski joutua itse väkivallan uhriksi oli edellisvuosien tapaan selvästi pienempi kuin muilla toimialoilla. Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat itse kokeneet työtovereiden taholta väkivaltaa tai sen uhkaa, on edelleen hyvin pieni kunta-alan kaikilla toimialoilla. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

15 1 VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA ITSE JOUTUNUT VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA Asiakkaiden taholta Työtoverien taholta Useita kertoja Kerran '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' '9 ' ' Kerran Useita kertoja Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Vaikutusmahdollisuudet työssä Kunta-alalla henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin ovat muita sektoreita hiukan huonommat. Vuonna kunta-alalla 33 :lla oli joko paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviinsä. Vastaava luku muilla sektoreilla oli 36. Vastaavasti vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin oli kunta-alalla 3 :lla ja muiden sektorin työntekijöistä 43 :lla vastaajista. Vaikutusmahdollisuudet töiden jakoon olivat kunta-alalla lähes yhtä hyvät (7 ), kuin muilla sektoreilla (8 ). VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖHÖN KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 9, JA 8 Vaikutusmahd. paljon Vaikutusmahd. melko paljon Vaikutusmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin työtahtiin töiden jakoon Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alan toimialoittain tarkasteltuna tapahtuneet muutokset ovat vähäisiä edellisiin vuosiin verrattuna. Sivistystoimessa koetaan vaikutusmahdollisuuksien työtehtäviin vähentyneen. Sosiaalitoimessa on katsottu vaikutusmahdollisuuksien työtahtiin ja töiden jakoon hieman lisääntyneen. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

16 Henkilöstön osaaminen, suoritusvaatimukset ja toiminnan kehittäminen 16 Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta on kunta-alalla hiukan yleisempää (69 ) kuin yksityisellä sektorilla (4 ). Valtion työpaikoilla koulutus on yleisintä (7 ). Kunta-alalla koulutukseen osallistumisen määrä on lisääntynyt hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Yleisintä osallistuminen on terveystoimessa. Siellä osuus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Sivistystoimessa ja ryhmässä muut on hiukan lisäystä vuoteen verrattuna. Ryhmän muut osuus on toimialojen pienin vaikka lisäystä edelliseen vuoteen on jonkin verran. Työntekijöiden suoritusvaatimusten lisääntyminen on hieman yleistynyt kunta-alalla. 1 vastaajista arvioi työtehtäviensä suoritusvaatimusten lisääntyneen. Lisäystä on tapahtunut kaikilla muilla kunnan toimialoilla paitsi terveystoimessa, jossa ne olivat edellisen vuoden tasolla (8 ). Kunta-alalla työtehtävien suoritusvaatimusten lisääntyminen on hiukan yleisempää kuin yksityisellä sektorilla (47 ), mutta vähäisempää kuin valtion työpaikoilla (6 ). HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA SUORITUSVAATIMUKSET KUNNAN ERI TOIMIALOILLA JA 8 Osallistunut työnantajan maksamaan koulutukseen Työtehtävien suoritusvaatimukset Mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan ja -kykyään työssään Kunta Sos. Terv. Siv. Muut Kunta Sos. Terv. Siv. Muut Kunta Sos. Terv. Siv. Muut Lisääntynyt Koulutukseen osallistuneiden -osuus Vähentynyt (ks. luvut pylväiden yläpuolella) Balanssi Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Niiden vastaajien joukko, jotka arvioivat oman ammattitaidon ja -kyvyn käyttömahdollisuuksien lisääntyneen työssään, on kunta-alalla lisääntynyt hieman. Parannusta on tapahtunut kaikilla muilla toimialoilla paitsi sosiaalitoimessa. Kunta-alalla tilanne on vastaava kuin muilla sektoreilla. Kunta-alan työpaikoista joka toisella ( ) on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut ainakin yksi toiminnan kehittämiseen tähtäävä hanke. Kehittämishankkeet ovat hiukan yleistyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla hankkeita on ollut 48 työpaikoista ja valtiolla 6 työpaikoista. Henkilöstön mahdollisuudet osallistua oman työpaikan toiminnan kehittämiseen ovat kunta-alalla hiukan yleistyneet edellisvuoteen verrattuna. Runsas kaikista kunta-alalla työskentelevistä piti tällaisia mahdollisuuksia hyvinä, ja samansuuruinen osuus jonkinlaisina. Osallistumismahdollisuudet kunta-alalla ovat hiukan paremmat kuin muilla sektoreilla. Kunta-alalla työnantajan maksaman koulutuksen pituus oli vuonna keskimäärin 4,9 päivää. Vuotta aikaisemmin vastaavan koulutukseen osallistumisen keskipituus oli 4,8 päivää. Kunta-alan toimialojen välillä on jonkin verran eroja työpaikkakoulutuksen pituudessa. Koulutuksen keskimääräinen pituus on jakautunut toimialoittain seuraavasti: sosiaalitoimessa 4,3 pv (edellinen vuosi,1 pv), terveystoimessa, pv (,1 pv), sivistystoimessa 4,6 pv (4,8 pv) ja toimialalla muut, pv (3, pv). Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

17 17 KEHITTÄMISHANKKEET TYÖPAIKALLA KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA - MAHDOLLISUUDET OSALLISTUA TYÖPAIKAN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VUOSINA - 8 Kyllä Hyvät mahdollisuudet Jonkinlaiset mahdollisuudet Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Kunnat Sosiaali Terveys Sivistys Muut Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Työkyky ja työkyvyn ylläpito eri toimialoilla Edellisvuosien tapaan kunta-alalla kehittämistyötä on kohdistettu yleisesti osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Kaikista työpaikoista 84 on ollut vuoden aikana tällaisia kehittämishankkeita. Osuus on viime vuosien aikana ollut hitaasti alenemassa. Kunta-alalla on painotettu osaamisen kehittämistä jonkin verran enemmän kuin muilla sektoreilla (74 ). Perinteistä tyky -toimintaa, jonka kohteena on työntekijöiden kunto, terveys ja vastaavat asiat, on järjestetty työpaikoilla melko yleisesti. Kunta-alalla tällaisten työpaikkojen osuus vuonna oli 7. Vuonna se oli 6 ja vuonna 9 se oli 71. Kokonaisuutena ottaen erilaista tyky -toimintaa on ollut hieman enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla (6 ). TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA JA TYÖNTEKIJÖIDEN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO TYÖNTEKIJÖIDEN KUNTO, TERVEYS JA ELINTAVAT TYÖTURVALLISUUS Kunnat Sos. Terv. Siv. Muut Kunnat Sos. Terv. Siv. Muut Kunnat Sos. Terv. Siv. Muut Paljon Jonkin verran Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

18 18 Kunta-alalla panostetaan työturvallisuuteen yhtä paljon kuin osaamiseen ja ammattitaidon parantamiseen. Osuus (84 ) on yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin. Muilla sektoreilla luvut ovat seuraavat: teollisuus 87, yksityiset palvelut 81 ja valtio 88. Muutokset tarkkailujaksolla ovat suhteellisen pieniä eikä kuntien eri toimialojen välillä ole merkittäviä eroja. Työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaitoon kiinnitetään suurta huomiota kaikilla kunnan toimialoilla, vaikka ryhmässä muut osaamisen kehittäminen on muita toimialoja hieman vähäisempää, ja osuus on edellisestä vuodesta hieman alentunut. Työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin liittyvissä arvioissa osuudet ovat lisääntyneet kaikilla toimialoilla. Työturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota aikaisempaa vuosia yleisemmin sosiaali- ja terveystoimissa, ja hieman harvemmin sivistystoimessa ja ryhmässä muut. Poissaolot oman sairauden takia Sairauspoissaoloja koskevat tiedot perustuvat kysymykseen: Montako päivää olette ollut poissa töistä oman sairauden takia viimeksi kuluneen vuoden aikana? Kysymys on poissaolosta oman sairauden takia, ja poissaoloja on mitattu työpäivinä vuodessa. Sairauspoissaolot on laskettu kahdella tavalla: Sairauspoissaolojen keskimäärä = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna työpaikan/sektorin tms. vastaajien lukumäärällä. Sairauspoissaolot on siis suhteutettu työpaikan koko henkilöstömäärään. Sairauspoissaolojen keskipituus = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna poissaolleiden lukumäärällä. Vuonna oli kunta-alan vastaajista 31 sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet päivääkään vuoden aikana poissa oman sairauden takia. Vuonna näiden osuus oli 3. Vähintään yhden päivän poissaolleiden osuus lisääntyi vuoden aikana sosiaalitoimessa ja ryhmässä muut. Taulukko 8. Niiden kunta-alan palkansaajien -osuus, jotka eivät ole olleet päivääkään poissa työstä vuoden aikana oman sairauden takia vuosina osuus työntekijöistä Muutos - Kunta-alan työntekijät Sosiaalitoimi Terveystoimi Sivistystoimi Muut Kaikki palkansaajat Kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan koko henkilöstön lukumäärästä, oli kunta-alalla vuonna sairauspoissaoloja keskimäärin,6 työpäivää jokaista henkilöä kohden. Vuonna vastaava luku oli 8,4 pv. Määrä on enemmän kuin kaikilla palkansaajilla keskimäärin (7,9 pv). Ero on,7 työpäivää vuodessa. Kunta-alalla sairauspoissaolojen kehityksen suunta oli vähenevä vuosina, mutta nyt suunta kääntyi kasvuun. Kunta-alalla työskentelevillä naisilla poissaolopäiviä oli keskimäärin,9 (vuonna 8,9 päivää) ja miehillä,7 päivää vuodessa (vuonna 6,7 päivää). Kunta-alalla työskentelevillä miehillä oli sairauspoissaolopäiviä vähemmän kuin kaikilla työssä olevilla miehillä. Naisilla tilanne oli päinvastainen. Edelliseen vuoteen verrattuna oli miesten sairauspäivien määrä vähentynyt ja naisten lisääntynyt. Ikäryhmittäin vertailtaessa, oli kunta-alalla vuoden aikana selvästi enemmän sairauspoissaoloja lähes kaikissa ikäryhmissä. Vain ikäryhmässä vuotiaat tilanne oli vastakkainen. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

19 19 POISSAOLOPÄIVÄT OMAN SAIRAUDEN TAKIA VUONNA Kunnat verrattuna kaikkiin palkansaajat. Mukana myös ne, jotka eivät ole olleet vuoden aikana päivääkään poissa oman sairauden takia Kaikki sairaspoissaolot Keskiarvo (pv/vuodessa) 7,9pv,6pv Kaikkien palkansaajien keskiarvo Kuntien keskiarvo Miehet Naiset 6,6pv,7pv 9,pv,9pv 18-4-vuotiaat --vuotiaat 3-44-vuotiaat 4-4-vuotiaat Yli 4-vuotiaat 3,8pv 3,3pv 6,6pv 7,7pv 7,8pv,4pv,4pv,1pv,1pv,7pv,pv,pv 4,pv 6,pv 8,pv,pv 1,pv 14,pv 16,pv 18,pv Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kun sairauspoissaolopäivien keskiarvo lasketaan niiden osalta, jotka ovat olleet poissa työstä vähintään yhden päivän oman sairauden takia vuoden aikana, oli kunta-alan henkilöstön sairauspoissaolojen keskipituus 1,3 työpäivää vuonna. Vuonna 9 näin laskettu keskiarvo oli 1,9 työpäivää vuodessa ja vuonna poissaolojen määrä oli lyhentynyt 1, päivään. Pisimmillään keskipituus oli vuonna 6, jolloin se oli 18,3 työpäivää. POISSAOLOPÄIVÄT OMAN SAIRAUDEN TAKIA KUNNAN ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 7 -, Sosiaali Terveys Sivistys Muut 4,, 1,, 16,,7,9 8,3 1,9, 16,8 1,3 16,4 13, 13,3 9, 18, 1, 1,, 1, 8,7 16,9,6 14, 9,4 1,4 7,8, 6,9 8,7 13,6 9, 14,9 13,4 8, 8,6 13, 8,3 8, 13, 8,6,,8,, '7 '8 '9 ' ' '7 '8 '9 ' ' '7 '8 '9 ' ' '7 '8 '9 ' ' Poissaolon pituus, keskiarvo (työpäivää/vuosi) (mukana vain ne, joilla on ollut poissaoloja) Valkoinen viiva = poissaolopäiviä/koko henkilöstö, keskiarvo (työpäivää/vuosi) Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Vuonna vuoden aikana oman sairauden takia töistä poissaolopäivien keskiluku, mediaani oli 6, päivää. Tämä mediaanipituus on hieman pidentynyt muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Koko henkilöstön määrään suhteutettuna mediaani on 3,7 päivää vuodessa. Vuotta aikaisemmin vastaava mediaani oli,8 työpäivää. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

20 SAIRAUSPOISSAOLOPÄIVIEN LUKUMÄÄRIEN KESKIARVOT JA MEDIAANIT Kunta-alalla vuosina 1 - (työpäivää/vuosi) Työpäivien lkm Keskiarvo poissaolijat 14,6 1,6 14,9 1, ,3 16,1 14,3 1,9 1, 1,3. Keskiarvo kaikki 9 9,8 9,3 9,9,1,8 9,3 8, 8,4,6 3. Mediaani poissaolijat,3,1,,4,4,1,3 6, 4. Mediaani kaikki,3,,3,3,,1,8,,7,8 3,7 Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä Kuvion sisältö: 1. Sininen viiva (ylin): Oman sairauden takia toteutuneiden poissaolopäivien aritmeettinen keskiarvo (poissaolon kesto) vuoden aikana. Mukana laskennassa vain ne henkilöt, jotka ovat olleet ainakin yhden työpäivän poissa työstä oman sairauden vuoksi vuoden aikana.. Vihreä viiva (. ylin): Kuten yllä, mutta mukana laskennassa ovat kaikki kunnan työssä olevat. 3. Ruskea viiva (. alin): Mediaani. Mukana laskennassa vain ne henkilöt, jotka ovat olleet ainakin yhden työpäivän poissa työstä oman sairauden vuoksi vuoden aikana. (Mediaani = keskiluku, joka ilmaisee luvun, jonka kummallakin puolella on yhtä paljon havaintoja) 4. Oranssi viiva (alin): Kuten yllä, mutta mukana laskennassa ovat kaikki kunnan työssä olevat. Lisätietoja: Työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen Työolobarometri Ennakkotietoja. Työryhmä: Asko Heikkilä, Tekes Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus Asta Koivikko, Työturvallisuuskeskus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat Irmeli Vuoriluoto, kunta-alan järjestöt Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Toni Pekka, Keva Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä..1

Kunta-alan työolobarometri 2009

Kunta-alan työolobarometri 2009 Kunta-alan työolobarometri 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2009 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työolojen polarisoituminen jatkuu kunta-alalla Työpaikan taloudellinen tilanne

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Työturvallisuuskeskus 3 2 Sisällysluettelo Huomioita... 3 Tietoja vastaajista... 3 Palkansaajien

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2008

Kunta-alan työolobarometri 2008 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työolojen polarisoituminen jatkuu kunta-alalla + Esimiestuki lisääntynyt + Työsuhteen

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri 20 Työministeriön työolobarometrin 20 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työelämän yleinen muutosarvio lähes edellisen vuoden kaltainen Suurimmalla osalla kuntien

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia työ kunta-alalla sinänsä ihannetyötä, erityisesti sosiaalitoimessa, mutta nykyinen työyhteisö ei

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2002

Kunta-alan työolobarometri 2002 Kunta-alan työolobarometri 2002 Työministeriön työolobarometrin 2002 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Terveydenhuollossa vakinaistettu henkilöstöä Työtahti ja kiire lisääntymässä - vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2003 Työministeriön työolobarometrin 2003 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2003 Työministeriön työolobarometrin 2003 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työoloissa kaksijakoista kehitystä: terveydenhuoltoala vs. opetusala ja toisaalta eri alojen sisällä

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

TEM raportteja 4/2012

TEM raportteja 4/2012 TEM raportteja 4/2012 Työolobarometri Lokakuu 2011 Ennakkotietoja Simo Aho ja Ari Mäkiaho Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 20.1.2012 Sisällys Työelämän laadun yleiskuva... 6 Työelämän laatu ikäryhmittäin...

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001

KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001 KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1 Pk-yritys hyvä työnantaja 2012 10.12.2012 1 Työajoista sovitaan 10.12.2012 2 Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin 10.12.2012 3 Työtahti ja kiire ovat viimeisen 12 kuukauden aikana 10.12.2012 4 Palkkauksesta

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Työolobarometri lokakuu 2011

Työolobarometri lokakuu 2011 Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012 SIMO AHO ARI MÄKIAHO Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 1 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 Työolobarometri 2 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 AINEISTO... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1. PK-YRITYSTEN ASEMA TYÖNANTAJINA...

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Työolobarometri. Lokakuu 2010

Työolobarometri. Lokakuu 2010 Työolobarometri Lokakuu 2010 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011 pekka ylöstalo pirkko jukka Työolobarometri Lokakuu 2010 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja Kirkon työolobarometrin tuloksista.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja vastanneista... Tutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Työolobarometri Syksy 2012

Työolobarometri Syksy 2012 Työolobarometri Syksy 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 24/2013 maija lyly-yrjänäinen Työolobarometri Syksy 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 24/2013

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja työolobarometrin tuloksista... Tutkimuksen tausta ja tutkimusaineisto.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML

Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla. Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Tasa-arvon tilastoseuranta keskustasolla Tilastokoulutus Tilastokeskus 8.10.2008 Mika Happonen, VTML Lähtökohdat Uudistettu tasa-arvolaki (2005) Taustalla EU:n samapalkkaisuus ja tasa-arvodirektiivit naisten

Lisätiedot

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja työolobarometrin tuloksista... Tutkimuksen tausta ja tutkimusaineisto.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Työolobarometri. Syksy 2014 Ennakkotietoja. Maija Lyly-Yrjänäinen

Työolobarometri. Syksy 2014 Ennakkotietoja. Maija Lyly-Yrjänäinen Työolobarometri Syksy 2014 Ennakkotietoja Maija Lyly-Yrjänäinen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 9/2015 1 JOHDANTO... 2 2 ARVIOITA TYÖMARKKINOIDEN JA OMAN TYÖPAIKAN TALOUDEN MUUTOKSISTA...

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Arttu Saarinen Yliopistonlehtori Sosiologian oppiaine, Turun yliopisto Sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Miksi tutkia työhyvinvointia Pohjoismaissa Pohjoismainen sosiaalityön

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA HYVINKÄÄN KAUPUNGIN TASA-ARVOSUUNNITELMA 2008 2 1. TASA-ARVON EDISTÄMISVELVOITE Tasa-arvolaki tuli voimaan 1.1.1987 (Laki naisten ja miesten välisestä tasaarvosta 8.8.1986/609). Lain tavoitteena on estää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Suomen evankelisluterilainen kirkko Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ

KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ KESKEYTYKSET JA HÄIRIÖT TOIMIHENKILÖTYÖSSÄ Auto ja katsastusala 25.8.2013 Veli Matti Tuure TTS Työtehoseura PL 5 05201 Rajamäki 2 Tämä raportti ja siinä esitetyt analyysitulokset koskevat Toimihenkilötyön

Lisätiedot