Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu"

Transkriptio

1 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Työturvallisuuskeskus 3

2 2 Sisällysluettelo Huomioita... 3 Tietoja vastaajista... 3 Palkansaajien arvio työelämän muutosten suunnista... 4 Kunta-alan työelämän laadun kokonaiskuva... 5 Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu... 6 Työpaikan taloudellinen tilanne ja sen muutos... 6 Esimiesten toiminta työpaikalla... 7 Työaikajoustot ja ylityöt... 8 Palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä... 9 Palkkaukseen liittyviä ominaisuuksia... 1 Työn kuormittavuus Työkyky Ristiriidat työyhteisössä Eriarvoinen kohtelu ja syrjintä työpaikalla Työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta Työpaikkaväkivalta Vaikutusmahdollisuudet työssä Henkilöstön osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen Työtehtävien suoritusvaatimukset Työpaikalla tapahtuva kehittäminen Työkyky ja työkyvyn ylläpito eri toimialoilla Poissaolot oman sairauden takia... Lisätietoja Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Työryhmä: Asko Heikkilä, Tekes Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus Asta Koivikko, Työturvallisuuskeskus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat Irmeli Vuoriluoto, kunta-alan järjestöt Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Toni Pekka, Keva ISBN Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

3 3 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Huomioita Työpaikan varmuus on edelleen korkealla tasolla Esimiestyön koetaan kehittyneen myönteisesti, esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdotuksiin, henkilöstön ja johdon suhteiden ja luottamuksen koetaan kehittyneen myönteiseen suuntaan, työntekijöitä kohdellaan entistä tasapuolisemmin Henkilöstön osaamiseen ja ammattitaitoon panostettu aiempaa enemmän, lisääntyvässä määrin koulutusta työajalla, erityisesti esimiehet, ylemmät toimihenkilöt ja keski-ikäiset ovat osallistuneet koulutukseen Itseilmoitetuissa sairauspoissaolopäivissä laskeva kehityssuunta, mutta sairauspoissaolopäiviä selvästi enemmän yli -vuotiaiden ryhmässä ja työntekijöillä sekä alemmilla toimihenkilöillä Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja työtahtiin hieman heikentyneet Työ koetaan henkisesti ja fyysisesti aiempaa raskaammaksi Vain joka viides yli 55-vuotias kokee fyysisen työkykynsä erittäin hyväksi, erityisesti tämä henkilöstöryhmä kokee työtehtäviensä vaatimustason nousseen huomattavasti Ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten välillä yleistyneet, määräaikaisiin kohdistunut eriarvoinen kohtelu ja syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet vuosien kuluessa Asiakkaiden aiheuttamaa väkivaltaa ja sen uhkaa todettiin lähes puolella työpaikoista ja erityisesti nuoret työntekijät, naiset ja alemmat toimihenkilöt tunnistivat tällaista työpaikallaan Kuntien ja kuntayhtymien työolojen muutoksia kuvaava Kunta-alan työolobarometri on järjestyksessä 19. raportti sarjassa, joka aloitettiin vuonna Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Aikaisempina vuosina aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos. Vuonna tätä lisäotosta ei poimittu, joten tämän raportin tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen syys- ja lokakuun aikana tekemään 1552 henkilön tietokoneavusteiseen puhelinhaastatteluun. Haastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä Vastausprosentti on verrattain hyvä, 77,4 prosenttia netto-otoksesta. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Kunta-alalta vastaajia oli 5. Tiedot ovat vertailukelpoisia aikaisempina vuosina kerättyjen kanssa. Tämän raportin pääasiallinen tarkastelu on tehty kuntien ja muiden sektoreiden vastauksia vertaillen. Joitakin kysymyksiä on tarkasteltu ainoastaan kuntien osalta. Tällöin on tarkasteltu muutosta kunnissa pääasiassa lyhyellä aikavälillä. Osassa kuntien vertailuja on käytetty joitakin seuraavista vastaajan taustatiedoista: ikä, sosioekonominen asema tai esimiesasema. Sosioekonomisen aseman määrittelyssä on käytetty Tilastokeskuksen luokitusta. Ylempiin toimihenkilöihin on luokiteltu mm. johtotehtävissä, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä sekä opetustehtävissä toimivat henkilöt. Kunta-alalla tyypillisimpiä alempiin toimihenkilöihin luokiteltavia tehtäviä ovat mm. sairaanhoitajat, sihteerit, palkanlaskijat, eri alojen asiantuntijat ja päiväkotien lastenhoitajat. Työntekijöihin luokiteltavia kunta-alan tehtäviä ovat mm. suurtaloustyöntekijät, keittäjät, siivoojat, lähihoitajat sekä huolto-, korjaus- ja kuljetustehtävissä toimivat. Tietoja vastaajista Kyselyyn vastanneiden kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna oli 46, vuotta. Se on edellisvuotta hieman korkeampi (45,4 vuotta) ja kutakuinkin sama kuin vuonna (46,1 vuotta). Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on edelleen muita sektoreita korkeampi (muut sektorit 41,6 vuotta vuonna ja 42,8 vuotta vuonna ). Kunta-alan vastaajista oli naisia 81,7 ja heidän keski-ikä oli 46,8 vuotta ( 45,7 vuotta). Miehiä vastaajista oli 18,3 ja heidän keski-ikä oli 42,5 vuotta ( 44,2 vuotta). Muilla sektoreilla työskentelevien naisten osuus oli 44,4 ja keski-ikä 42,8 vuotta, ja miesten osuus 55,6 ja keskiikä 41,5 vuotta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

4 4 Taulukko 1. Vastaajien keski-ikä sukupuolittain. Keski-ikä Kunnat Muut Kunnat Muut Miehet 44,2 41,7 42,5 41,5 Naiset 45,7 41,5 46,8 42,8 Kaikki 45,4 41,6 46, 42,8 Vastaajista määräaikaisessa työsuhteessa oli kunta-alalla 14,3 vuonna. Osuus on selvästi vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna (,1 ). Kaikkien vastaajien määräaikaisten osuus oli 9,3 vuonna ( 12,1 ). Taulukko 2. Raportissa käytetty aineisto. Aineisto Kaikki (N=1552) Kunnat (N=5) Sukupuoli Asema Ikä Työsuhde Koulutus Sosioekonominen asema Mies Nainen Esimies Ei esimies tai enemmän Vakituinen Määräaikainen Tieto puuttuu Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Vastanneiden kuntatyöntekijöiden järjestäytymisaste oli 88,9. Lisäksi 5,9 kuului pelkästään työttömyyskassaan. Muiden sektoreiden vastaajien järjestäytymisaste oli 69,8, ja 16,2 oli ainoastaan työttömyyskassan jäsen. Palkansaajien arvio työelämän muutosten suunnista Seuraavassa kuviossa työelämän muutoksia on kuvattu balanssiarvon avulla. Se on laskettu vähentämällä niiden määristä, joiden mielestä ollaan menossa hyvään suuntaan, niiden määrä, joiden mielestä muutossuunta on huono. Balanssiarvo on ilmaistu prosenttiyksiköinä, joka voi vaihdella välillä -1 ja +1. Jos kaikkien vastaajien mielestä suunta on hyvä, balanssiarvo on +1, ja jos se on huono, arvo on -1. Jos arvo on nolla, hyvän ja huonon suunnan arvioita on yhtä paljon. Tässä raportissa palkansaajien arvioita työelämän muutosten suunnista on kuvattu viiden eri kysymyksen avulla: työnteon mielekkyys ja työhalut yleensä, mahdollisuus vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen työssä sekä tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vertailu on tehty kuntien ja muiden sektoreiden työpaikkojen kesken vuosien 1994,, ja tulosten mukaan. Vuonna kuntatyöntekijät arvioivat työelämän muutossuuntia kielteisemmin kaikissa kysymyksissä kuin aikaisempina vuosina. Työnteon mielekkyyden ja työhalujen on nähnyt heikentyneen suurempi osa vastaajista Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

5 5 jo usean vuoden ajan. Mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan asemaansa työpaikalla katsoi yhtä suuri osa vastaajista parantuneen kuin huonontuneen. Sama tilanne oli kysyttäessä, miten tietoa on saatavilla työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Molempien kysymysten kohdalla tilanne edellisiin vuosiin verrattuna on heikentynyt selvästi. Esimiesten johtamistavan balanssiarvo oli 7, joka sekin on huonompi kuin vertailu vuosina. Itsensä kehittämisen kohdalla on palattu vuoden 1994 tasolle (19 ), joka myös on kahta edellistä vuotta alhaisempi. Kuntien työntekijöiden arviot kysytyissä muutossuunnissa olivat samansuuntaisia kuin muiden sektoreiden vastaajilla. Yli puolet vastaajista arvioi kuitenkin näiden asioiden säilyneen ennallaan. TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUUNTA PALKANSAAJIEN ARVIOIMANA KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUOSINA 1994,, JA KUNNAT MUUT SEKTORIT Työnteon mielekkyys Mahd. vaikuttaa omaan asemaan Esimiesten johtamistapa Itsensä kehittäminen Tavoitteista tietoa Balanssi = parempaan suuntaan - huonompaan suuntaan () Kunta-alan työelämän laadun kokonaiskuva Kunta-alalla työskentelevät ovat arvioineet edellisten vuosien tapaan työolojaan kouluarvosanan avulla. Arvosana on laskettu summaamalla 14 työelämän laatua koskevan kysymyksen vastaukset, jotka on skaalattu asteikolle 4 1. Yleiskeskiarvo koostuu neljästä osaulottuvuudesta. Ne ovat 1) työpaikan varmuus, 2) työn kannustavuus ja innovatiivisuus, 3) voimavarat suhteessa vaatimustasoon ja 4) tasapuolinen kohtelu. Vuonna kuntien työntekijät antoivat työelämän laadulle hieman paremman arvosanan kuin vuotta aiemmin. Työelämän laadun keskiarvo kouluarvosanalla ilmaistuna vuonna oli 7,96 kun se vuonna oli 7,92. Muiden kuin kuntien palkansaajien antama arvosana vuonna oli 8,2 ja vuonna 7,95. Edellisvuoden tapaan kuntasektorin vastaajat arvioivat työpaikan varmuuden sekä työn kannustavuuden ja innovatiivisuuden hiukan muita sektoreita korkeammalla arvosanalla. Muita sektoreita huonompi arvosana liittyy voimavaroihin suhteessa työn vaatimuksiin sekä tasapuoliseen kohteluun. Taulukko 3. Työelämän laadun neljän ulottuvuuden keskiarvot kunnissa ja muilla palkansaajilla vuosina ja. Ulottuvuudet Kunnat Muut sektorit Työpaikan varmuus 8,75 8,89 8,41 8,51 Työn kannustavuus ja innovatiivisuus 7,95 8,1 7,82 7,92 Voimavarat suhteessa vaatimustasoon 7,64 7,37 7,87 7,87 Tasapuolinen kohtelu 7,56 7,65 7,72 7,81 Keskiarvo 7,92 7,96 7,95 8,2 Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

6 6 Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu on moniulotteinen asiakokonaisuus. Seuraavassa taulukossa 4 on verrattu kunta-alan ja muiden sektoreiden työntekijöiden arvioita oman työpaikkansa työelämän laadun piirteistä ja niiden muutoksista edellisvuoteen verrattuna. Taulukon luvut kuvaavat niiden vastaajien osuutta, jotka ovat arvioineet kysyttyjen asioiden vastaavan oman työpaikan tilannetta joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Taulukko 4. Kunta-alalla ja muilla sektoreilla työskentelevien arvioita työpaikkansa työelämän laadun piirteistä vuosina ja. Sopii omaan työpaikkaan erittäin tai melko hyvin () Kunnat Muut sektorit Muutos Muutos Esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdotuksiin Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työpaikalla on riittävästi työntekijöitä Voi olla varma työpaikan säilymisestä Voi koko ajan oppia uusia asioita Tietoja välitetään avoimesti Ei paljon piilossa olevia asioita, joista pitäisi keskustella Työtä ei koeta henkisesti raskaaksi Työtä ei koeta fyysisesti raskaaksi Verrattaessa kuntatyöntekijöiden vuoden vastauksia vuoden vastauksiin, on myönteistä kehitystä havaittavissa neljässä kysytyssä työelämän laatua kuvaavassa piirteessä. Kahdessa piirteessä ei ole tapahtunut muutosta ja viidessä piirteessä muutos on ollut huonompaan suuntaan. Kuntien vastauksista saadaan kuva, jossa kehityssuunta on melko polarisoitunut. Toisaalta johdon ja esimiesten suhtautumisessa ja suhteissa työntekijöihin on tapahtunut myönteistä kehitystä ja toisaalta työn kuormittavuus on kasvanut selkeästi. Muilla sektoreilla kahdeksassa kysymyksessä suurempi osa vastaajista arvioi tilanteen lievästi paremmaksi kuin vuotta aikaisemmin, ja kolmen kysymyksen osalta tilanne arvioitiin huonommaksi. Muilla sektoreilla korostui myönteinen kehitys työntekijöiden riittävyyden ja kannustuksen kokeilla uusia asioita kohdalla. Heikennystä tapahtui selvimmin kokemuksissa työn fyysisen raskauden osalta. Muutoksen tulkinnassa on otettava huomioon, että yhden tai kahden prosenttiyksikön muutokset voivat johtua aineiston pienuuden aiheuttamasta satunnaisvaihtelusta. Työpaikan taloudellinen tilanne ja sen muutos Kunta-alan vastaajilta kysyttiin, minkä pistemäärän he antaisivat omalle työpaikalleen. Vertailu pyydettiin tekemään oman työpaikan taloudellisen tilanteen perusteella vertaamalla sitä oman alan parhaaseen työpaikkaan, joka saisi pistemäärän kymmenen (1) ja vastaavasti huonoin saisi pistemäärän nolla (), Vuonna pisteiden keskiarvoksi muodostui 7,4 pistettä, joka on sama kuin vuonna. Vuonna keskiarvo oli 7,3 pistettä. Oman työpaikan taloudellisen tilanteen muutos koettiin julkisella sektorilla selvästi huonommaksi kuin yksityisellä sektorilla. Kuntien henkilöstöstä jopa 53 prosenttia odottaa työpaikkansa talouden muuttuvan tulevan vuoden aikana selvästi tai jonkin verran aikaisempaa huonompaan suuntaan. Luku on selvästi suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Niiden osuus, jotka arvioivat työpaikkansa talouden pysyvän ennallaan (43 ) oli vastaavasti vähentynyt viimeisten vuosien kuluessa. Jonkin verran parempaa taloudellista tilannetta odottavia oli vain 4 prosenttia kuntien vastaajista. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

7 7 TYÖPAIKAN TALOUDELLISEN TILANTEEN MUUTOS KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA Kunnat Valtio Yks. palvelut Teollisuus Kaikki Selvästi huonompaan suuntaan Jonkin verrran huonompaan Ennallaan Jonkin verran parempaan Selvästi parempaan suuntaan Esimiesten toiminta työpaikalla Vuoden työolobarometrissa kysyttiin uutena ulottuvuutena työntekijöiden näkemyksiä esimiesten toiminnasta työpaikalla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan lähimmän esimiehensä toimintaa yhteensä kuuden eri kysymyksen avulla. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, saavatko he tarvittaessa tukea ja apua työtovereilta. Seuraavassa on vastauksia vertailtu kuntien ja muiden sektoreiden työpaikkojen suhteen. ESIMIEHEN ROOLI JA TYÖYHTEISÖN TOIMINTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUONNA TUKEA JA APUA TYÖTOVEREILTA Kunnat Muut sektorit TUKEA JA APUA ESIMIEHELTÄ Kunnat Muut sektorit ESIMIES KYSYY MIELIPIDETTÄ Kunnat Muut sektorit ESIMIES KOHTELEE OIKEUDENMUKAISESTI Kunnat Muut sektorit ESIMIES KANNUSTAA Kunnat Muut sektorit ESIMIES ROHKAISEE Kunnat Muut sektorit Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä ESIMIES ANTAA PALAUTETTA Kunnat Muut sektorit Vastaukset kuvastavat hyvin samansuuntaista tilannetta verrattaessa kuntien työpaikkoja muiden sektoreiden työpaikkoihin. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat saavansa tukea ja apua työtovereilta sitä tarvittaessa. Arviot esimiesten toiminnasta työpaikalla olivat myös hyvin positiivisia. Kaikissa kysymyksissä selvä enemmistö oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa. Myönteisimmin suhtauduttiin kysymyksiin; saako tarvittaessa tukea ja apua esimieheltä, esimies kysyy mielipidettä itseä koskevissa asioissa ja esimies Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

8 8 kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Kaikissa näissä lähes puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä, ja vajaa puolet jokseenkin samaa mieltä. Myönteisiä vastauksia oli näin ollen yli 8 vastauksista. Lähes yhtä hyvän arvion vastaajat antoivat kysymyksiin; esimieheni kannustaa minua kehittymään omassa työssäni, esimies rohkaisee minua osallistumaan työpaikkani toiminnan kehittämiseen ja esimies antaa minulle palautetta siitä, miten olen onnistunut työssäni. Täysin samaa mieltä oli noin kolmannes vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä lähes puolet. Myönteisten vastausten osuus näiden kysymysten kohdalla oli Työaikajoustot ja ylityöt Työaikajoustojen muutoksia on seurattu ylitöiden tekemisen lisäksi kahden indikaattorin avulla. Ensimmäinen indikaattori kuvaa sitä, kuinka moni palkansaaja on sellaisen järjestelmän piirissä, jossa normaalin työajan ylittävä tai alittavat tunnit kirjataan ylös. Lisäksi vastaajia on pyydetty kertomaan, voiko tällä tavalla kertyviä säästötunteja käyttää myöhemmin kokonaisina vapaapäivinä. Vastaajien arvion mukaan vuonna kunnissa työskentelevistä 73 on joustavan työaikajärjestelmän piirissä. Osuus on selvästi suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena, ja osuus on nyt suurempi kuin teollisuudessa (68 ) ja yksityisellä palvelusektorilla (67 ). Työaikajoustot ovat yleisimmin käytössä valtion työpaikoilla (82 ). TYÖAIKAJOUSTOT KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUOSINA, JA Normaalin työajan ylittävien tai alittavien tuntien kirjaaminen myöhempää käyttöä varten ja mahdollisuus käyttää säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä 1 Ylittävät/alittavat tunnit säästöön Kokonaisia päiviä (-osuus kaikista palkansaajista) Kunnat Valtio Yks. palvelut Teollisuus Kunta-alalla työskentelevillä on ollut muita sektoreita harvemmin mahdollisuus käyttää kirjattuja säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä. Vuonna tällaiseen oli mahdollisuus 5 prosentilla kaikista kuntasektorin työntekijöistä. Käytäntö oli hieman lisääntynyt kunnissa edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se oli kuitenkin edelleen muilla sektoreilla vähäisempää. Yleisintä se oli valtion työpaikoilla (7 ). Työntekijöiden tekemät työajat vaihtelevat myös ylitöiden tekemisen suhteen. Tehdyistä ylitöistä osa on sellaisia, että ne korvataan vain vapaana ja osa sellaisia, että ne korvataan vain rahana. Näiden lisäksi ylitöitä tehdään myös korvauksetta. Seuraavat tiedot koskevat kunkin vuoden elo- ja syyskuuta. Haastattelut on tehty syyskuun ja lokakuun alkupuoliskon aikana, ja ylityötiedot koskevat useimmissa tapauksissa loman jälkeisen kuukauden tilannetta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

9 9 Taulukko 5. Vuosina 7- kunta-alalla ylitöitä elo-syyskuussa tehneiden määrät (). Kunta-ala: ylityöt kunkin vuoden elo syyskuussa () Ylitöitä teki vain vapaana korvattuja vain rahana korvattuja sekä rahana että vapaana korvattuja ylitöitä korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattuja vain korvauksettomia Ei tehnyt lainkaan ylitöitä Vuonna ylitöitä tehneiden määrä kasvoi kuntasektorilla jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Ylityön tekeminen on yleistynyt, ja reilusti yli puolet (59 ) kuntien työntekijöistä teki ylitöitä vuonna elo-syyskuun aikana vähintään yhden tunnin. Kunta-alalla ylitöiden korvaaminen vapaana on ollut tavallisinta. Pelkästään vapaana korvattuja ylitöitä tehneitä oli selvästi edellisiä vuosia enemmän (26 ). Rahana korvattuja ylitöitä tehneiden osuus kasvoi sekin hieman edellisistä vuosista (13 ). Korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattavien, ja pelkästään korvauksettomia ylitöitä tehneiden osuus sen sijaan hiukan pieneni edellisiin vuosiin verrattuna. Kunta-alan vastaajista 41 prosenttia ei tehnyt ylitöitä lainkaan vuoden elo-syyskuussa. Palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä Tässä jaksossa kuvataan palkkausjärjestelmien, palkkaukseen vaikuttavien asioiden ja niihin liittyvien arviointivälineiden käytön muutoksia. Kysymys ei siis ole palkan suuruudesta. Tiedot perustuvat pelkästään työssä olevien palkansaajien omiin tietoihin, ja heidän subjektiivisiin kokemuksiin kysytyistä asioista. Palkkausjärjestelmät ja niiden muutokset ovat laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tavallisten palkansaajien käsitykset järjestelmistä sekä heidän arvionsa niiden toimivuudesta voivat poiketa paljonkin palkkausjärjestelmien sopijoiden käsityksistä ja tavoitteista. Koko kuntasektorilla palkkausjärjestelmien muutokset ovat olleet hitaita. Kehitys on ollut odotusten vastaista, mikäli on oletettu erilaisten tulokseen perustuvien järjestelmien käytön lisääntyvän. Kehittämiskeskustelujen käyttö on työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnissa ollut varsin yleistä, ja ne ovat huomattavasti yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Kunta-alalla niitä käytiin 81 työpaikoista. Osuus on selvästi edellisvuotta suurempi. Yleisimmin kehittämiskeskustelut ovat käytössä valtiolla, jossa ne käydään lähes kaikilla työpaikoilla (98 ). Yksityisellä sektorilla osuus (66 ) on noussut viimeisten vuosien aikana, mutta on edelleen julkista sektoria alhaisempi. Kunta-alalla työskentelevistä 29 sanoo henkilökohtaisen suoriutumisen ja työn laadun olevan yhteydessä palkan suuruuteen. Osuus on pienempi kuin muilla sektoreilla, vaikka se on hiukan noussut viime vuosien kuluessa. Henkilökohtainen suoriutuminen palkan suuruuteen vaikuttavana tekijänä on valtiosektorilla yleisintä (78 ). Yksityisellä sektorilla osuus (44 ) on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tulospalkkaus, joka perustuu tiimien tai muiden vastaavien työyksikköjen tulokseen, ei ole julkisella sektorilla kovin yleistä. Vaikka muutostrendi kunta-alalla näyttäisi olevan hiukan kasvava, on osuus silti huomattavasti pienempi kuin yksityisellä sektorilla. Valtiosektorilla osuus on selvästi pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, ja on pienin vertailluista sektoreista. Yksityisellä sektorilla tulospalkkioita oli käytössä lähes joka toisella työpaikalla edellisen vuoden tapaan. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

10 1 KEHITTÄMISKESKUSTELUT JA PALKKAUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 9 1) Kehittämiskeskustelut 2) Työtehtävistä suoriutumisen ja 3) Tiimin, ryhmän tai työyksikön työn laadun vaikutus palkkaukseen tulospalkkio Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. 1) Työsuoritusta ja pätevyyttä arvioidaan järjestelmällisesti esimerkiksi kerran vuodessa kehittämiskeskustelujen yhteydessä. 2) Palkan suuruuteen vaikuttaa henkilökohtainen työtehtävistä suoriutuminen ja työsuoritusten laatu. 3) Mahdollisuus saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita vastaavia lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. Palkkaukseen liittyviä ominaisuuksia Kunta-alalla työskentelevä henkilöstö suhtautuu oman palkkauksen kilpailukykyyn ja kannustavuuteen muiden sektoreiden työntekijöitä negatiivisemmin. Kunta-alalla toimivat suhtautuvat kielteisemmin palkkaukseensa erityisesti, jos vertailukohtana on yksityinen sektori. Kuitenkin samansuuntainen ero on huomattava myös suhteessa valtioon. PALKKAUKSEEN LIITTYVIÄ OMINAISUUKSIA KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 Erittäin Melko KILPAILUKYKYINEN KANNUSTAVA Melko Erittäin Kunta Valtio Yksityinen Kunta Valtio Yksityinen Muutokset kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana ovat olleet pieniä. Kuntien työntekijöistä kolmannes on pitänyt palkkaustaan kilpailukykyisenä. Valtion työntekijöistä noin puolet, ja yksityisen sektorin työntekijöistä Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

11 11 yli puolet on arvioinut palkkauksensa kilpailukykyiseksi. Myös palkkauksen kannustavuuden suhteen oltiin edellisten vuosien tasolla. Työn kuormittavuus Vastaajilta kysyttiin, kokevatko he työnsä henkisesti tai fyysisesti raskaaksi. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin joko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Sekä työnsä henkisesti että fyysisesti raskaaksi kokevia oli kunta-alan vastaajista selvästi suurempi osuus kuin muiden sektoreiden vastaajista. Varsinkin työnsä henkisesti raskaaksi kokeneita on kunnissa paljon. Heitä oli vuonna jopa 76 prosenttia, ja lukumäärä on noussut edellisen vuoden 68 prosenttista selvästi. Myös työtään fyysisesti raskaana pitävien määrä on kunta-alalla lisääntynyt selvästi, prosentista 49 prosenttiin. Osuus on muita sektoreita korkeampi. Työn henkinen raskaus kohdistuu huomattavasti yleisemmin toimihenkilöiden kuin työntekijöiden tehtäviin. Varsinkin alemmat toimihenkilöt kokivat työnsä henkisesti raskaaksi (84 ). Työntekijöillä näin oli 43 prosentilla vastaajista. Henkilön iällä tai esimiesasemalla ei sen sijaan ole suurta merkitys tämän asian suhteen. Työn fyysistä raskautta esiintyi yleisimmin työntekijöiden keskuudessa (66 ). Jonkin verran harvinaisempaa se oli alemmilla toimihenkilöillä (57 ) ja vähiten sitä esiintyi ylemmillä toimihenkilöillä (25 ). Iällä ei ole suurta merkitystä fyysisen raskauden kokemiseen. Sen sijaan esimiesasemassa olevat kokivat sitä selvästi harvemmin (26 ) kuin ei esimiesasemassa olevat (53 ). TYÖN HENKINEN JA FYYSISEN KUORMITTAVUUS KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 KOEN TYÖNI HENKISESTI RASKAAKSI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä KOEN TYÖNI FYYSISESTI RASKAAKSI Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kunnat Valtio Yks.palv. Teollisuus Kunnat Valtio Yks.palv. Teollisuus Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

12 12 TYÖN HENKINEN JA FYYSISEN KUORMITTAVUUS KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, IÄN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 KOEN TYÖNI HENKISESTI RASKAAKSI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä KOEN TYÖNI FYYSISESTI RASKAAKSI Ylem. Alem Esimies Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ei esimies Ylem. Alem Esimies Ei esimies Työkyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään suhteessa työn henkisiin ja ruumiillisiin vaatimuksiin. Molempien asioiden suhteen vastaajat pitivät työkykyään yleisesti joko erittäin tai melko hyvänä. Työn henkisten vaatimusten kannalta kunta-alan vastaajista 85 prosenttia arvioi työkykynsä erittäin tai melko hyväksi. Työn ruumiillisten vaatimusten kohdalla näin oli myös 85 prosentissa vastauksista. TYÖKYKY HENKISTEN JA RUUMIILLISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, IÄN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 HENKISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA RUUMIILLISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA Kunnat Ylem. Alem. 55- Esimies Ei esimies Kunnat Melko hyvä Erittäin hyvä Ylem. Alem. 55- Esimies Ei esimies Erittäin hyvä Melko hyvä Työntekijän sosioekonomisella asemalla tai esimiesasemalla ei ollut suurtakaan merkitystä koettuun työkykyyn työn henkisten vaatimusten kannalta. Nuoremmat työntekijät kokivat työkykynsä selvästi paremmaksi kuin ikääntyneemmät. Työn ruumiilliset vaatimukset vaikuttivat työkykyyn eri tavalla riippuen työntekijän Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

13 13 sosioekonomisesta asemasta, iästä ja esimiesasemasta. Työkyky koettiin parhaimmaksi ylempien toimihenkilöiden ja nuorempien henkilöiden keskuudessa. Esimiehet kokivat työkykynsä hieman paremmaksi kuin ei esimiesasemassa olevat. Ristiriidat työyhteisössä Työpaikkaristiriitojen osalta ei vastaajien arvioiden mukaan kunta-alalla ole kehityksessä tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. RISTIRIITOJEN ESIINTYMINEN TYÖPAIKALLA KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 3 Esimiesten ja alaisten välisiä Paljon Työntekijöiden välisiä Melko paljon Melko paljon Paljon Kunnat Valtio Yksityinen Kunnat Valtio Yksityinen Esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja esiintyi 13 kunta-alan työpaikoista vuonna. Tilanne oli lähes samantasoinen edellisiin vuosiin verrattuna. Kunnissa tilanne oli siinä mielessä hiukan valtion työpaikkoja parempi, että työpaikkoja, joissa ristiriitoja esiintyi paljon, oli kunnissa 3, kun valtiolla vastaava luku oli 6. Vähiten näitä ristiriitoja esiintyi yksityisellä sektorilla vuonna. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja oli kunta-alalla melko vähän, vaikka ne olivatkin yleistyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Vastaajista 9 kertoi, että omalla työpaikalla näitä oli esiintynyt vuonna. Eri sektoreiden väliset erot olivat pieniä. Yksityisellä sektorilla työntekijöiden väliset ristiriidat olivat hieman harvinaisempia kuin valtiolla ja kunnissa. Eriarvoinen kohtelu ja syrjintä työpaikalla Kuntatyöpaikoilla, kuten muillakin työpaikoilla, eniten havaittu eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän muoto on liittynyt työsuhteen määrä- ja osa-aikaisuuteen. Kuntatyöpaikoilla 24 prosenttia vastaajista arvioi tällaista esiintyneen omalla työpaikallaan. Kunta-alan vastaajista 14 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna. Kun vastaajajoukosta poistettiin määräaikaiset, niin havaitun eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän osuus oli 23 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleistä 27 prosenttia oli havainnut tällaista kohtelua. Määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuneet syrjintähavainnot kuntatyöpaikoilla ovat lisääntyneet viime vuosien kuluessa. Muiden sektoreiden kohdalla määräaikaisiin kohdistuvan eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän kokemusten osuus oli pienempi kuin kunnissa vuonna. Valtion työpaikoilla se oli 16, yksityisillä palveluilla 9 ja teollisuudessa 11. Seuraavaksi yleisintä eriarvoinen kohtelu ja syrjintä oli ikääntyneiden ja ulkomaalaistaustaisten kohdalla. Kuntasektorilla vanhojen eriarvoista kohtelua ja syrjintää havaittiin 1 :lla työpaikoista. Työpaikoilla, joissa työskenteli syntyperältään myös muita kuin suomalaisia syrjintää oli 9 :lla työpaikoista. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

14 14 Nuorten syrjintä oli vuonna miltei samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, laskien 7 :sta 6 :iin. Tilanne oli samansuuntainen naisten ja miesten kohdalla. ERIARVOINEN KOHTELU JA SYRJINTÄ TYÖPAIKOILLA KUNNISSA VUOSINA, JA Miehiin Naisiin Nuoriin Vanhoihin Määräaikaisiin Muihin kuin suomalaisiin Vuonna kunta-alan työpaikoista 41 (v. 38 ) ilmoitti että työpaikalla oli myös työntekijöitä, jotka kuuluvat muihin kansalaisuuksiin tai etnisiin ryhmiin, ja jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta. Vastaavat osuudet muilla sektoreilla olivat: teollisuus 48 (49 ), yksityiset palvelut 37 (41 ) ja valtio 41 (34 ). Työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta Työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista ja muuta painostusta. Tällainen voi tulla asiakkaiden taholta tai työpaikan sisältä. Barometrissa on kysytty erikseen kiusatuksi tulemista työpaikalla sekä asiakkaan että työtovereiden taholta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

15 15 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TAI HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- JA IÄN MUKAAN VUONNA Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. 8 Esiintyy asiakkaiden taholta Esiintyy työtoverien taholta Jatkuvasti Joskus Joskus Jatkuvasti Asiakkaiden taholta tuleva kiusaaminen on yleistynyt kunta-alan työpaikoilla viime vuosien kuluessa. Vuonna 9 kiusaamista tai henkistä väkivaltaa esiintyi 38 työpaikoista. Vuonna vastaava osuus oli 51. Vuonna kiusaaminen ja henkinen väkivalta kohdistui ikäryhmistä eniten alle -vuotiaisiin ja vähiten yli 55 -vuotiaisiin, ja sosioekonomisen aseman mukaan selvästi enemmän toimihenkilöihin kuin työntekijöihin. Määräaikaiset kokivat kiusatuksi tulemista hiukan harvemmin kuin vakituiset työntekijät. Esimiesasemalla ei ollut suurtakaan merkitystä asian suhteen. Työtovereiden taholta tullutta kiusaamista havaitsevien osuus on kunnissa myös kasvanut viime vuosien kuluessa saavuttaen saman tason kuin asiakkaan taholta esiintynyt kiusaaminen. Myös työtovereiden taholta ilmennyt kiusaaminen on yleisempää nuorempien kuin ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. Sosioekonomisen aseman suhteen tämä oli yleisintä alempien toimihenkilöiden kohdalla ja vähäisintä työntekijöiden kohdalla. Määräaikaisuus tai esimiesasema ei vaikuttanut tähän asiaan. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TAI HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, TYÖSUHTEEN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. 8 Esiintyy asiakkaiden taholta Esiintyy työtoverien taholta Jatkuvasti Joskus Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Joskus Jatkuvasti Ylem. Alem. Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Esimies Ei esimies Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

16 16 Työpaikkaväkivalta Vuonna suoranaista väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan asiakkaiden taholta havaittiin 45 kuntaalan työpaikoilla. Osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosien kuluessa. Yksityiseen palvelusektoriin (19 ) verrattuna määrä on lähes kolminkertainen, teollisuuteen (1 ) verrattuna monikymmenkertainen ja valtion työpaikkoihin verrattuna (22 ) runsaat puolet enemmän. VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- SEKÄ SUKUPUOLEN, IÄN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA JOKU TYÖPAIKALLA JOUTUNUT VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI ASIAKKAIDEN TAHOLTA 8 Useita kertoja Kerran Mies Nainen Ylem. toimh. Alem. toimh. Kerran Useita kertoja Naiset olivat selvästi useammin väkivallan kohteena kuin miehet. Myös ikä vaikutti asiaan. Mitä nuorempi työntekijä sitä useammin hän joutui väkivallan kohteeksi asiakkaiden taholta työpaikalla. Sosioekonominen asema vaikutti myös asiaan. kohtasivat väkivaltaa selvästi harvemmin kuin toimihenkilöt. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

17 17 VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- SEKÄ SUKUPUOLEN, IÄN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA ITSE JOUTUNUT TYÖPAIKALLA VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI ASIAKKAIDEN TAHOLTA 5 Useita kertoja Kerran Mies Nainen Ylem. toimh. Alem. toimh. Kerran Useita kertoja Vaikutusmahdollisuudet työssä Kunta-alalla henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin olivat muita sektoreita hiukan huonommat. Vuonna kunta-alalla 31 ( 33 ) oli joko paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviinsä. Vastaava luku valtiolla oli 35 ja yksityisellä sektorilla 39. Sosioekonomisen aseman mukaan alimmilla toimihenkilöillä oli vähiten vaikutusmahdollisuuksia siihen, mitä työtehtäviin kuuluu. Työntekijän iällä ei ollut suurta merkitystä asian suhteen. Nuorilla työntekijöillä oli hiukan enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin ikääntyneillä. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA SEKÄ KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA IÄN MUKAAN VUONNA 8 Mahd. paljon Mahd. melko paljon Työtehtäviin Työtahtiin Töiden jakoon Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Mahd. melko paljon Mahd. paljon Vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin oli kunta-alalla 28 ( 35 ) työntekijöistä. Muiden sektoreiden työntekijöistä valtiolla oli selvästi parhaat vaikutusmahdollisuudet työtahtiin (53 vastaajista). Yksityisen sektorin vastaava luku oli 44. Samoin kuin vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, niin myös työtahtiin oli heikoimmat vaikutusmahdollisuudet alemmilla toimihenkilöillä, eikä iällä ollut suurta merkitystä asian suhteen. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

18 18 Vaikutusmahdollisuudet töiden jakoon olivat kunta-alalla yhtä hyvät 24 ( 27 ) kuin valtiolla. Yksityisellä sektorilla ne olivat hiukan paremmat (28 ). Sosioekonominen asema tai ikä eivät suuresti vaikuttaneet asiaan. Henkilöstön osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta oli kunta-alalla yleisempää 66 ( 69 ) kuin yksityisellä sektorilla 51,5 ( 45 ). Valtion työpaikoilla koulutus oli edelleen yleisintä 69 ( 75 ) vaikka siellä koulutettavien määrä onkin hieman laskenut edellisvuodesta. Iällä ei ollut suurtakaan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen. Sen sijaan sosioekonominen asema vaikutti asiaan niin, että kuntien ylemmistä toimihenkilöistä osallistui kolutukseen 8 vastaajista, kun vastaava luku työntekijöiden osalta oli 37. Myös esimiesasema vaikuttaa koulutukseen. Esimiehistä jopa 93 osallistui koulutukseen vuoden aikana. HENKILÖSTÖN KOULUTUS TYÖAJALLA KUNNISSA VUOSINA - SEKÄ IÄN, SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN 1 Koulutukseen osallistuneet Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Kunnissa käytettiin koulutukseen keskimäärin 4,13 työpäivää jokaista koulutukseen osallistunutta työntekijää kohti vuonna. Koulutuksen määrä on hieman laskenut kunnissa ja yksityisellä sektorilla edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikoilla tapahtuva koulutus oli yleisintä valtion sektorilla ja siellä myös koulutukseen käytettävien työpäivien lukumäärä oli selvästi suurempi kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Valtiolla se oli myös selvästi lisääntynyt vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Taulukko 6. Koulutukseen osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien keskimäärät eri sektoreilla vuosina ja. Sektori Kunnat 4,65 4,13 Valtio 7,82 1,45 Yksityinen 4,65 4,26 Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

19 19 Työtehtävien suoritusvaatimukset Hieman harvempi kunta-alan työntekijä arvioi suoritusvaatimusten lisääntyneen työpaikalla vuonna (48 ) kuin vuonna (51 ). Vastausten perusteella näyttää siltä, että työntekijän ikääntyessä hän tuntee myös herkemmin suoritusvaatimusten kasvavan. Sosioekonomisen aseman perusteella alemmilla toimihenkilöillä vaatimukset lisääntyivät hiukan useammalla työntekijällä kuin ylempien toimihenkilöiden joukossa. Työntekijöiden keskuudessa se oli vähäisintä. Esimiesasemassa olevat kokivat vaatimusten lisääntyneen hiukan useammin kuin muut työntekijät. TYÖTEHTÄVIEN SUORITUSVAATIMUKSET KUNNISSA IÄN, SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN 1 Lisääntynyt selvästi Lisääntynyt jonkin verran Kunnat Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt selvästi Työpaikalla tapahtuva kehittäminen Kunta-alan työpaikoista lähes joka toisella 45 ( 5 ) on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut ainakin yksi toiminnan kehittämiseen tähtäävä hanke. Kehittämishankkeet olivat hiukan vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla hankkeita on ollut 46 ( 48 ) työpaikoista ja valtiolla 53 ( ) työpaikoista. Ylemmistä toimihenkilöistä (51 ) osallistui huomattavasti useampi henkilö kehittämishankkeisiin kuin työntekijöistä (32 ) kunta-alan työpaikoilla. KEHITTÄMISHANKKEET TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA OSALLISTUMINEN TYÖPAIKAN KEHITTÄMISEEN KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 1 Kyllä Hyvät mahdollisuudet Jonkinlaiset mahdollisuudet Ylem.toimh. Alem.toimh. Työnt. Ylem.toimh. Alem.toimh. Työnt. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

20 Työkyky ja työkyvyn ylläpito eri toimialoilla Edellisvuosien tapaan oli kunta-alan työpaikoilla kiinnitetty melko yleisesti ja eri tavoin huomiota työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Kuntien työpaikoista 88 :lla oli kiinnitetty huomiota joko paljon tai jossain määrin työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen vuoden aikana. Osuus on hieman kasvanut viime vuosien tasosta. Tarkasteltaessa tilannetta sosioekonomisen aseman mukaan oli eniten huomiota kiinnitetty ylempien toimihenkilöiden ja vähiten työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kuntien ja valtion työpaikoilla on osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetty jonkin verran enemmän huomiota kuin yksityisen sektorin työpaikoilla (kunnat ja valtio 88, teollisuus 67, yksityiset palvelut 77 ). Työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin kohdistuvaa työkykytoimintaa on järjestetty työpaikoilla edelleen melko yleisesti. Kunta-alalla tällaisten työpaikkojen osuus vuonna oli 65. Toisin kuin osaamisen suhteen, oli työkyvyn ylläpitoon kiinnitetty huomiota eniten työntekijöiden osalta ja vähiten alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työkykytoimintaa on ollut yksityisellä sektorilla suunnilleen yhtä paljon kuin kunnissa, ja valtiolla sitä oli enemmän (valtio 83, teollisuus 63, yksityiset palvelut 62 ). HENKILÖSTÖN TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO HENKILÖSTÖN KUNTO, TERVEYS JA ELINTAVAT TYÖTURVALLISUUS Ylem. Alem. Ylem. Alem. Ylem. Alem. Jonkin verran Paljon Paljon Jonkin verran Kunta-alalla panostetaan työturvallisuuteen yhtä paljon kuin osaamiseen ja ammattitaidon parantamiseen. Osuus (84 ) oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin, mutta vastaajien, jotka arvioivat työturvallisuuteen kiinnitettävän paljon huomiota, määrä oli noussut selvästi edellisistä vuosista. Sosioekonominen asema ei suuresti vaikuta asiaan. Muiden sektoreiden tilanne ei suuresti poikennut kuntien tilanteesta (valtio 88, teollisuus 89, yksityiset palvelut 81 ). Poissaolot oman sairauden takia Sairauspoissaoloja koskevat tiedot perustuvat kysymykseen: Montako päivää olette ollut poissa töistä oman sairauden takia viimeksi kuluneen vuoden aikana? Kysymys on poissaolosta oman sairauden takia, ja poissaoloja on mitattu työpäivinä vuodessa. Sairauspoissaolot on laskettu kahdella tavalla: Sairauspoissaolojen keskimäärä = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna työpaikan/sektorin tms. vastaajien lukumäärällä. Sairauspoissaolot on siis suhteutettu työpaikan koko henkilöstömäärään. Sairauspoissaolojen keskipituus = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna poissaolleiden lukumäärällä. Vuonna kunta-alan vastaajista 3 oli sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet päivääkään vuoden aikana poissa oman sairauden takia. Sairauspoissaolot ovat kunnissa jonkin verran yleistyneet viiden viimeksi Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

Kunta-alan työolobarometri 2011

Kunta-alan työolobarometri 2011 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työpaikan varmuus koetaan kunta-alalla edelleen hyväksi Osallistuminen työnantajan

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2009

Kunta-alan työolobarometri 2009 Kunta-alan työolobarometri 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2009 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työolojen polarisoituminen jatkuu kunta-alalla Työpaikan taloudellinen tilanne

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2008

Kunta-alan työolobarometri 2008 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työolojen polarisoituminen jatkuu kunta-alalla + Esimiestuki lisääntynyt + Työsuhteen

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri 20 Työministeriön työolobarometrin 20 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työelämän yleinen muutosarvio lähes edellisen vuoden kaltainen Suurimmalla osalla kuntien

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia työ kunta-alalla sinänsä ihannetyötä, erityisesti sosiaalitoimessa, mutta nykyinen työyhteisö ei

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2002

Kunta-alan työolobarometri 2002 Kunta-alan työolobarometri 2002 Työministeriön työolobarometrin 2002 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Terveydenhuollossa vakinaistettu henkilöstöä Työtahti ja kiire lisääntymässä - vaikutusmahdollisuudet

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2003 Työministeriön työolobarometrin 2003 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2003 Työministeriön työolobarometrin 2003 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työoloissa kaksijakoista kehitystä: terveydenhuoltoala vs. opetusala ja toisaalta eri alojen sisällä

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon

Lisätiedot

TEM raportteja 4/2012

TEM raportteja 4/2012 TEM raportteja 4/2012 Työolobarometri Lokakuu 2011 Ennakkotietoja Simo Aho ja Ari Mäkiaho Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 20.1.2012 Sisällys Työelämän laadun yleiskuva... 6 Työelämän laatu ikäryhmittäin...

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 1 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 Työolobarometri 2 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 AINEISTO... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1. PK-YRITYSTEN ASEMA TYÖNANTAJINA...

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1 Pk-yritys hyvä työnantaja 2012 10.12.2012 1 Työajoista sovitaan 10.12.2012 2 Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin 10.12.2012 3 Työtahti ja kiire ovat viimeisen 12 kuukauden aikana 10.12.2012 4 Palkkauksesta

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työolobarometri lokakuu 2011

Työolobarometri lokakuu 2011 Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012 SIMO AHO ARI MÄKIAHO Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001

KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001 KYSELYLOMAKE: FSD2663 TYÖOLOBAROMETRI 2001 QUESTIONNAIRE: FSD2663 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2001 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010

Kokkolan kaupungin työhyvinvointisyke 2010 n kaupungin työhyvinvointisyke 2010 Yleistä kyselystä n työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kaupungin palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä ilmeneviä kehittämiskohteita. Kysely

Lisätiedot

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus

Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Artikkeleita työolotutkimuksesta Tilastokeskus Julkistamisseminaari 2.6.26 Työelämän tutkija Ulla Aitta AKAVA Artikkelissa käytetyt vertailuasetelmat Ylemmät toimihenkilönaiset 1) ylemmät ylemmät toimihenkilönaiset

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran valitse kokemukseesi parhaiten sopivat

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja Kirkon työolobarometrin tuloksista.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja vastanneista... Tutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

Työolobarometri. Lokakuu 2010

Työolobarometri. Lokakuu 2010 Työolobarometri Lokakuu 2010 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011 pekka ylöstalo pirkko jukka Työolobarometri Lokakuu 2010 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011 n julkaisuja Työ ja yrittäjyys 25/2011

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja työolobarometrin tuloksista... Tutkimuksen tausta ja tutkimusaineisto.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon alan työolobarometri 2009. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon alan työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja työolobarometrin tuloksista... Tutkimuksen tausta ja tutkimusaineisto.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Työolobarometri. Syksy 2014 Ennakkotietoja. Maija Lyly-Yrjänäinen

Työolobarometri. Syksy 2014 Ennakkotietoja. Maija Lyly-Yrjänäinen Työolobarometri Syksy 2014 Ennakkotietoja Maija Lyly-Yrjänäinen Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 9/2015 1 JOHDANTO... 2 2 ARVIOITA TYÖMARKKINOIDEN JA OMAN TYÖPAIKAN TALOUDEN MUUTOKSISTA...

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen.

Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. Suomen evankelisluterilainen kirkko Tervetuloa vastaamaan kyselyyn! Vastaamalla olet mukana kehittämässä työyhteisöäsi. Tässä muutamia ohjeita kyselyn täyttämiseen. kyselyyn vastataan vain yhden kerran

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN

HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN HYKS lautakunta 21.1.2014 Liite 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUE TULOKSET HENKILÖSTÖRYHMITTÄIN Löydätte yksikkönne tulokset kalvosarjan alussa ja tämän jälkeen vertailut. Erot voidaan vastauksien määrien (N) mukaan

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry

Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry Etelä-Suomen Metsäpäivän 2013 työhyvinvointikysely Tuloksia metsänhoitajien osalta Eveliina Varis Metsänhoitajaliitto ry 20.8.2013 Taustatiedot Sukupuoli 100% 80% 67% 60% 40% 33% 20% 0% Mies Nainen Kaikki

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Työolobarometri Syksy 2012

Työolobarometri Syksy 2012 Työolobarometri Syksy 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 24/2013 maija lyly-yrjänäinen Työolobarometri Syksy 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 24/2013

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen

SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n Hyvä työ -luokituksen muodostaminen SAK:n työolobarometrissa oli alusta asti lähtökohtana luoda luokitus, joka useita indikaattoreita yhdistämällä kertoisi siitä, miten hyvällä työpaikalla vastaaja

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014

Jyväskylän kaupunki Omaishoitajakysely 2014 20.5.2014 Jyväskylän kaupunki 20.5.2014 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot