Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunta-alan työolobarometri 2012 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2012 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu"

Transkriptio

1 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Työturvallisuuskeskus 3

2 2 Sisällysluettelo Huomioita... 3 Tietoja vastaajista... 3 Palkansaajien arvio työelämän muutosten suunnista... 4 Kunta-alan työelämän laadun kokonaiskuva... 5 Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu... 6 Työpaikan taloudellinen tilanne ja sen muutos... 6 Esimiesten toiminta työpaikalla... 7 Työaikajoustot ja ylityöt... 8 Palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä... 9 Palkkaukseen liittyviä ominaisuuksia... 1 Työn kuormittavuus Työkyky Ristiriidat työyhteisössä Eriarvoinen kohtelu ja syrjintä työpaikalla Työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta Työpaikkaväkivalta Vaikutusmahdollisuudet työssä Henkilöstön osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen Työtehtävien suoritusvaatimukset Työpaikalla tapahtuva kehittäminen Työkyky ja työkyvyn ylläpito eri toimialoilla Poissaolot oman sairauden takia... Lisätietoja Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Työryhmä: Asko Heikkilä, Tekes Timo Suurnäkki, Työturvallisuuskeskus Asta Koivikko, Työturvallisuuskeskus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat Irmeli Vuoriluoto, kunta-alan järjestöt Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Toni Pekka, Keva ISBN Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

3 3 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Huomioita Työpaikan varmuus on edelleen korkealla tasolla Esimiestyön koetaan kehittyneen myönteisesti, esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdotuksiin, henkilöstön ja johdon suhteiden ja luottamuksen koetaan kehittyneen myönteiseen suuntaan, työntekijöitä kohdellaan entistä tasapuolisemmin Henkilöstön osaamiseen ja ammattitaitoon panostettu aiempaa enemmän, lisääntyvässä määrin koulutusta työajalla, erityisesti esimiehet, ylemmät toimihenkilöt ja keski-ikäiset ovat osallistuneet koulutukseen Itseilmoitetuissa sairauspoissaolopäivissä laskeva kehityssuunta, mutta sairauspoissaolopäiviä selvästi enemmän yli -vuotiaiden ryhmässä ja työntekijöillä sekä alemmilla toimihenkilöillä Vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin ja työtahtiin hieman heikentyneet Työ koetaan henkisesti ja fyysisesti aiempaa raskaammaksi Vain joka viides yli 55-vuotias kokee fyysisen työkykynsä erittäin hyväksi, erityisesti tämä henkilöstöryhmä kokee työtehtäviensä vaatimustason nousseen huomattavasti Ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten välillä yleistyneet, määräaikaisiin kohdistunut eriarvoinen kohtelu ja syrjintäkokemukset ovat lisääntyneet vuosien kuluessa Asiakkaiden aiheuttamaa väkivaltaa ja sen uhkaa todettiin lähes puolella työpaikoista ja erityisesti nuoret työntekijät, naiset ja alemmat toimihenkilöt tunnistivat tällaista työpaikallaan Kuntien ja kuntayhtymien työolojen muutoksia kuvaava Kunta-alan työolobarometri on järjestyksessä 19. raportti sarjassa, joka aloitettiin vuonna Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin aineistoon, joka kattaa kaikkien alojen palkansaajat. Aikaisempina vuosina aineistoa on kasvatettu Työturvallisuuskeskuksen kuntaryhmän toimeksiannosta kunta-alalla työskentelevien osalta poimimalla heistä lisäotos. Vuonna tätä lisäotosta ei poimittu, joten tämän raportin tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen syys- ja lokakuun aikana tekemään 1552 henkilön tietokoneavusteiseen puhelinhaastatteluun. Haastattelut tehtiin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä Vastausprosentti on verrattain hyvä, 77,4 prosenttia netto-otoksesta. Tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan kaikkia työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla. Kunta-alalta vastaajia oli 5. Tiedot ovat vertailukelpoisia aikaisempina vuosina kerättyjen kanssa. Tämän raportin pääasiallinen tarkastelu on tehty kuntien ja muiden sektoreiden vastauksia vertaillen. Joitakin kysymyksiä on tarkasteltu ainoastaan kuntien osalta. Tällöin on tarkasteltu muutosta kunnissa pääasiassa lyhyellä aikavälillä. Osassa kuntien vertailuja on käytetty joitakin seuraavista vastaajan taustatiedoista: ikä, sosioekonominen asema tai esimiesasema. Sosioekonomisen aseman määrittelyssä on käytetty Tilastokeskuksen luokitusta. Ylempiin toimihenkilöihin on luokiteltu mm. johtotehtävissä, suunnittelu- ja tutkimustehtävissä sekä opetustehtävissä toimivat henkilöt. Kunta-alalla tyypillisimpiä alempiin toimihenkilöihin luokiteltavia tehtäviä ovat mm. sairaanhoitajat, sihteerit, palkanlaskijat, eri alojen asiantuntijat ja päiväkotien lastenhoitajat. Työntekijöihin luokiteltavia kunta-alan tehtäviä ovat mm. suurtaloustyöntekijät, keittäjät, siivoojat, lähihoitajat sekä huolto-, korjaus- ja kuljetustehtävissä toimivat. Tietoja vastaajista Kyselyyn vastanneiden kunta-alalla työskentelevien keski-ikä vuonna oli 46, vuotta. Se on edellisvuotta hieman korkeampi (45,4 vuotta) ja kutakuinkin sama kuin vuonna (46,1 vuotta). Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä on edelleen muita sektoreita korkeampi (muut sektorit 41,6 vuotta vuonna ja 42,8 vuotta vuonna ). Kunta-alan vastaajista oli naisia 81,7 ja heidän keski-ikä oli 46,8 vuotta ( 45,7 vuotta). Miehiä vastaajista oli 18,3 ja heidän keski-ikä oli 42,5 vuotta ( 44,2 vuotta). Muilla sektoreilla työskentelevien naisten osuus oli 44,4 ja keski-ikä 42,8 vuotta, ja miesten osuus 55,6 ja keskiikä 41,5 vuotta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

4 4 Taulukko 1. Vastaajien keski-ikä sukupuolittain. Keski-ikä Kunnat Muut Kunnat Muut Miehet 44,2 41,7 42,5 41,5 Naiset 45,7 41,5 46,8 42,8 Kaikki 45,4 41,6 46, 42,8 Vastaajista määräaikaisessa työsuhteessa oli kunta-alalla 14,3 vuonna. Osuus on selvästi vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna (,1 ). Kaikkien vastaajien määräaikaisten osuus oli 9,3 vuonna ( 12,1 ). Taulukko 2. Raportissa käytetty aineisto. Aineisto Kaikki (N=1552) Kunnat (N=5) Sukupuoli Asema Ikä Työsuhde Koulutus Sosioekonominen asema Mies Nainen Esimies Ei esimies tai enemmän Vakituinen Määräaikainen Tieto puuttuu Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Vastanneiden kuntatyöntekijöiden järjestäytymisaste oli 88,9. Lisäksi 5,9 kuului pelkästään työttömyyskassaan. Muiden sektoreiden vastaajien järjestäytymisaste oli 69,8, ja 16,2 oli ainoastaan työttömyyskassan jäsen. Palkansaajien arvio työelämän muutosten suunnista Seuraavassa kuviossa työelämän muutoksia on kuvattu balanssiarvon avulla. Se on laskettu vähentämällä niiden määristä, joiden mielestä ollaan menossa hyvään suuntaan, niiden määrä, joiden mielestä muutossuunta on huono. Balanssiarvo on ilmaistu prosenttiyksiköinä, joka voi vaihdella välillä -1 ja +1. Jos kaikkien vastaajien mielestä suunta on hyvä, balanssiarvo on +1, ja jos se on huono, arvo on -1. Jos arvo on nolla, hyvän ja huonon suunnan arvioita on yhtä paljon. Tässä raportissa palkansaajien arvioita työelämän muutosten suunnista on kuvattu viiden eri kysymyksen avulla: työnteon mielekkyys ja työhalut yleensä, mahdollisuus vaikuttaa omaa asemaa ja työtehtäviä koskeviin ratkaisuihin, esimiesten johtamistapa, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen työssä sekä tietojen saanti työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Vertailu on tehty kuntien ja muiden sektoreiden työpaikkojen kesken vuosien 1994,, ja tulosten mukaan. Vuonna kuntatyöntekijät arvioivat työelämän muutossuuntia kielteisemmin kaikissa kysymyksissä kuin aikaisempina vuosina. Työnteon mielekkyyden ja työhalujen on nähnyt heikentyneen suurempi osa vastaajista Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

5 5 jo usean vuoden ajan. Mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan asemaansa työpaikalla katsoi yhtä suuri osa vastaajista parantuneen kuin huonontuneen. Sama tilanne oli kysyttäessä, miten tietoa on saatavilla työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Molempien kysymysten kohdalla tilanne edellisiin vuosiin verrattuna on heikentynyt selvästi. Esimiesten johtamistavan balanssiarvo oli 7, joka sekin on huonompi kuin vertailu vuosina. Itsensä kehittämisen kohdalla on palattu vuoden 1994 tasolle (19 ), joka myös on kahta edellistä vuotta alhaisempi. Kuntien työntekijöiden arviot kysytyissä muutossuunnissa olivat samansuuntaisia kuin muiden sektoreiden vastaajilla. Yli puolet vastaajista arvioi kuitenkin näiden asioiden säilyneen ennallaan. TYÖELÄMÄN MUUTOKSEN SUUNTA PALKANSAAJIEN ARVIOIMANA KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUOSINA 1994,, JA KUNNAT MUUT SEKTORIT Työnteon mielekkyys Mahd. vaikuttaa omaan asemaan Esimiesten johtamistapa Itsensä kehittäminen Tavoitteista tietoa Balanssi = parempaan suuntaan - huonompaan suuntaan () Kunta-alan työelämän laadun kokonaiskuva Kunta-alalla työskentelevät ovat arvioineet edellisten vuosien tapaan työolojaan kouluarvosanan avulla. Arvosana on laskettu summaamalla 14 työelämän laatua koskevan kysymyksen vastaukset, jotka on skaalattu asteikolle 4 1. Yleiskeskiarvo koostuu neljästä osaulottuvuudesta. Ne ovat 1) työpaikan varmuus, 2) työn kannustavuus ja innovatiivisuus, 3) voimavarat suhteessa vaatimustasoon ja 4) tasapuolinen kohtelu. Vuonna kuntien työntekijät antoivat työelämän laadulle hieman paremman arvosanan kuin vuotta aiemmin. Työelämän laadun keskiarvo kouluarvosanalla ilmaistuna vuonna oli 7,96 kun se vuonna oli 7,92. Muiden kuin kuntien palkansaajien antama arvosana vuonna oli 8,2 ja vuonna 7,95. Edellisvuoden tapaan kuntasektorin vastaajat arvioivat työpaikan varmuuden sekä työn kannustavuuden ja innovatiivisuuden hiukan muita sektoreita korkeammalla arvosanalla. Muita sektoreita huonompi arvosana liittyy voimavaroihin suhteessa työn vaatimuksiin sekä tasapuoliseen kohteluun. Taulukko 3. Työelämän laadun neljän ulottuvuuden keskiarvot kunnissa ja muilla palkansaajilla vuosina ja. Ulottuvuudet Kunnat Muut sektorit Työpaikan varmuus 8,75 8,89 8,41 8,51 Työn kannustavuus ja innovatiivisuus 7,95 8,1 7,82 7,92 Voimavarat suhteessa vaatimustasoon 7,64 7,37 7,87 7,87 Tasapuolinen kohtelu 7,56 7,65 7,72 7,81 Keskiarvo 7,92 7,96 7,95 8,2 Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

6 6 Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu Työympäristö, työskentelyolosuhteet ja työelämän laatu on moniulotteinen asiakokonaisuus. Seuraavassa taulukossa 4 on verrattu kunta-alan ja muiden sektoreiden työntekijöiden arvioita oman työpaikkansa työelämän laadun piirteistä ja niiden muutoksista edellisvuoteen verrattuna. Taulukon luvut kuvaavat niiden vastaajien osuutta, jotka ovat arvioineet kysyttyjen asioiden vastaavan oman työpaikan tilannetta joko erittäin hyvin tai melko hyvin. Taulukko 4. Kunta-alalla ja muilla sektoreilla työskentelevien arvioita työpaikkansa työelämän laadun piirteistä vuosina ja. Sopii omaan työpaikkaan erittäin tai melko hyvin () Kunnat Muut sektorit Muutos Muutos Esimiehet suhtautuvat rakentavasti muutosehdotuksiin Työntekijöiden ja johdon suhteet avoimet ja luottamukselliset Työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti Työntekijöitä kannustetaan kokeilemaan uusia asioita Työpaikalla on riittävästi työntekijöitä Voi olla varma työpaikan säilymisestä Voi koko ajan oppia uusia asioita Tietoja välitetään avoimesti Ei paljon piilossa olevia asioita, joista pitäisi keskustella Työtä ei koeta henkisesti raskaaksi Työtä ei koeta fyysisesti raskaaksi Verrattaessa kuntatyöntekijöiden vuoden vastauksia vuoden vastauksiin, on myönteistä kehitystä havaittavissa neljässä kysytyssä työelämän laatua kuvaavassa piirteessä. Kahdessa piirteessä ei ole tapahtunut muutosta ja viidessä piirteessä muutos on ollut huonompaan suuntaan. Kuntien vastauksista saadaan kuva, jossa kehityssuunta on melko polarisoitunut. Toisaalta johdon ja esimiesten suhtautumisessa ja suhteissa työntekijöihin on tapahtunut myönteistä kehitystä ja toisaalta työn kuormittavuus on kasvanut selkeästi. Muilla sektoreilla kahdeksassa kysymyksessä suurempi osa vastaajista arvioi tilanteen lievästi paremmaksi kuin vuotta aikaisemmin, ja kolmen kysymyksen osalta tilanne arvioitiin huonommaksi. Muilla sektoreilla korostui myönteinen kehitys työntekijöiden riittävyyden ja kannustuksen kokeilla uusia asioita kohdalla. Heikennystä tapahtui selvimmin kokemuksissa työn fyysisen raskauden osalta. Muutoksen tulkinnassa on otettava huomioon, että yhden tai kahden prosenttiyksikön muutokset voivat johtua aineiston pienuuden aiheuttamasta satunnaisvaihtelusta. Työpaikan taloudellinen tilanne ja sen muutos Kunta-alan vastaajilta kysyttiin, minkä pistemäärän he antaisivat omalle työpaikalleen. Vertailu pyydettiin tekemään oman työpaikan taloudellisen tilanteen perusteella vertaamalla sitä oman alan parhaaseen työpaikkaan, joka saisi pistemäärän kymmenen (1) ja vastaavasti huonoin saisi pistemäärän nolla (), Vuonna pisteiden keskiarvoksi muodostui 7,4 pistettä, joka on sama kuin vuonna. Vuonna keskiarvo oli 7,3 pistettä. Oman työpaikan taloudellisen tilanteen muutos koettiin julkisella sektorilla selvästi huonommaksi kuin yksityisellä sektorilla. Kuntien henkilöstöstä jopa 53 prosenttia odottaa työpaikkansa talouden muuttuvan tulevan vuoden aikana selvästi tai jonkin verran aikaisempaa huonompaan suuntaan. Luku on selvästi suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena. Niiden osuus, jotka arvioivat työpaikkansa talouden pysyvän ennallaan (43 ) oli vastaavasti vähentynyt viimeisten vuosien kuluessa. Jonkin verran parempaa taloudellista tilannetta odottavia oli vain 4 prosenttia kuntien vastaajista. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

7 7 TYÖPAIKAN TALOUDELLISEN TILANTEEN MUUTOS KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA Kunnat Valtio Yks. palvelut Teollisuus Kaikki Selvästi huonompaan suuntaan Jonkin verrran huonompaan Ennallaan Jonkin verran parempaan Selvästi parempaan suuntaan Esimiesten toiminta työpaikalla Vuoden työolobarometrissa kysyttiin uutena ulottuvuutena työntekijöiden näkemyksiä esimiesten toiminnasta työpaikalla. Vastaajia pyydettiin arvioimaan lähimmän esimiehensä toimintaa yhteensä kuuden eri kysymyksen avulla. Lisäksi vastaajilta kysyttiin, saavatko he tarvittaessa tukea ja apua työtovereilta. Seuraavassa on vastauksia vertailtu kuntien ja muiden sektoreiden työpaikkojen suhteen. ESIMIEHEN ROOLI JA TYÖYHTEISÖN TOIMINTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUONNA TUKEA JA APUA TYÖTOVEREILTA Kunnat Muut sektorit TUKEA JA APUA ESIMIEHELTÄ Kunnat Muut sektorit ESIMIES KYSYY MIELIPIDETTÄ Kunnat Muut sektorit ESIMIES KOHTELEE OIKEUDENMUKAISESTI Kunnat Muut sektorit ESIMIES KANNUSTAA Kunnat Muut sektorit ESIMIES ROHKAISEE Kunnat Muut sektorit Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä ESIMIES ANTAA PALAUTETTA Kunnat Muut sektorit Vastaukset kuvastavat hyvin samansuuntaista tilannetta verrattaessa kuntien työpaikkoja muiden sektoreiden työpaikkoihin. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat saavansa tukea ja apua työtovereilta sitä tarvittaessa. Arviot esimiesten toiminnasta työpaikalla olivat myös hyvin positiivisia. Kaikissa kysymyksissä selvä enemmistö oli joko täysin tai osittain samaa mieltä väittämän kanssa. Myönteisimmin suhtauduttiin kysymyksiin; saako tarvittaessa tukea ja apua esimieheltä, esimies kysyy mielipidettä itseä koskevissa asioissa ja esimies Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

8 8 kohtelee työntekijöitä oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Kaikissa näissä lähes puolet vastaajista oli täysin samaa mieltä, ja vajaa puolet jokseenkin samaa mieltä. Myönteisiä vastauksia oli näin ollen yli 8 vastauksista. Lähes yhtä hyvän arvion vastaajat antoivat kysymyksiin; esimieheni kannustaa minua kehittymään omassa työssäni, esimies rohkaisee minua osallistumaan työpaikkani toiminnan kehittämiseen ja esimies antaa minulle palautetta siitä, miten olen onnistunut työssäni. Täysin samaa mieltä oli noin kolmannes vastaajista ja jokseenkin samaa mieltä lähes puolet. Myönteisten vastausten osuus näiden kysymysten kohdalla oli Työaikajoustot ja ylityöt Työaikajoustojen muutoksia on seurattu ylitöiden tekemisen lisäksi kahden indikaattorin avulla. Ensimmäinen indikaattori kuvaa sitä, kuinka moni palkansaaja on sellaisen järjestelmän piirissä, jossa normaalin työajan ylittävä tai alittavat tunnit kirjataan ylös. Lisäksi vastaajia on pyydetty kertomaan, voiko tällä tavalla kertyviä säästötunteja käyttää myöhemmin kokonaisina vapaapäivinä. Vastaajien arvion mukaan vuonna kunnissa työskentelevistä 73 on joustavan työaikajärjestelmän piirissä. Osuus on selvästi suurempi kuin kahtena edellisenä vuotena, ja osuus on nyt suurempi kuin teollisuudessa (68 ) ja yksityisellä palvelusektorilla (67 ). Työaikajoustot ovat yleisimmin käytössä valtion työpaikoilla (82 ). TYÖAIKAJOUSTOT KUNNISSA JA MUILLA SEKTOREILLA VUOSINA, JA Normaalin työajan ylittävien tai alittavien tuntien kirjaaminen myöhempää käyttöä varten ja mahdollisuus käyttää säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä 1 Ylittävät/alittavat tunnit säästöön Kokonaisia päiviä (-osuus kaikista palkansaajista) Kunnat Valtio Yks. palvelut Teollisuus Kunta-alalla työskentelevillä on ollut muita sektoreita harvemmin mahdollisuus käyttää kirjattuja säästötunteja kokonaisina vapaapäivinä. Vuonna tällaiseen oli mahdollisuus 5 prosentilla kaikista kuntasektorin työntekijöistä. Käytäntö oli hieman lisääntynyt kunnissa edellisiin vuosiin verrattuna, mutta se oli kuitenkin edelleen muilla sektoreilla vähäisempää. Yleisintä se oli valtion työpaikoilla (7 ). Työntekijöiden tekemät työajat vaihtelevat myös ylitöiden tekemisen suhteen. Tehdyistä ylitöistä osa on sellaisia, että ne korvataan vain vapaana ja osa sellaisia, että ne korvataan vain rahana. Näiden lisäksi ylitöitä tehdään myös korvauksetta. Seuraavat tiedot koskevat kunkin vuoden elo- ja syyskuuta. Haastattelut on tehty syyskuun ja lokakuun alkupuoliskon aikana, ja ylityötiedot koskevat useimmissa tapauksissa loman jälkeisen kuukauden tilannetta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

9 9 Taulukko 5. Vuosina 7- kunta-alalla ylitöitä elo-syyskuussa tehneiden määrät (). Kunta-ala: ylityöt kunkin vuoden elo syyskuussa () Ylitöitä teki vain vapaana korvattuja vain rahana korvattuja sekä rahana että vapaana korvattuja ylitöitä korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattuja vain korvauksettomia Ei tehnyt lainkaan ylitöitä Vuonna ylitöitä tehneiden määrä kasvoi kuntasektorilla jo neljäntenä vuotena peräkkäin. Ylityön tekeminen on yleistynyt, ja reilusti yli puolet (59 ) kuntien työntekijöistä teki ylitöitä vuonna elo-syyskuun aikana vähintään yhden tunnin. Kunta-alalla ylitöiden korvaaminen vapaana on ollut tavallisinta. Pelkästään vapaana korvattuja ylitöitä tehneitä oli selvästi edellisiä vuosia enemmän (26 ). Rahana korvattuja ylitöitä tehneiden osuus kasvoi sekin hieman edellisistä vuosista (13 ). Korvauksettomien ylitöiden lisäksi sekä rahana että/tai vapaana korvattavien, ja pelkästään korvauksettomia ylitöitä tehneiden osuus sen sijaan hiukan pieneni edellisiin vuosiin verrattuna. Kunta-alan vastaajista 41 prosenttia ei tehnyt ylitöitä lainkaan vuoden elo-syyskuussa. Palkkaukseen vaikuttavia tekijöitä Tässä jaksossa kuvataan palkkausjärjestelmien, palkkaukseen vaikuttavien asioiden ja niihin liittyvien arviointivälineiden käytön muutoksia. Kysymys ei siis ole palkan suuruudesta. Tiedot perustuvat pelkästään työssä olevien palkansaajien omiin tietoihin, ja heidän subjektiivisiin kokemuksiin kysytyistä asioista. Palkkausjärjestelmät ja niiden muutokset ovat laajoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Tavallisten palkansaajien käsitykset järjestelmistä sekä heidän arvionsa niiden toimivuudesta voivat poiketa paljonkin palkkausjärjestelmien sopijoiden käsityksistä ja tavoitteista. Koko kuntasektorilla palkkausjärjestelmien muutokset ovat olleet hitaita. Kehitys on ollut odotusten vastaista, mikäli on oletettu erilaisten tulokseen perustuvien järjestelmien käytön lisääntyvän. Kehittämiskeskustelujen käyttö on työsuorituksen ja pätevyyden arvioinnissa ollut varsin yleistä, ja ne ovat huomattavasti yleisempiä julkisella sektorilla kuin yksityisellä sektorilla. Kunta-alalla niitä käytiin 81 työpaikoista. Osuus on selvästi edellisvuotta suurempi. Yleisimmin kehittämiskeskustelut ovat käytössä valtiolla, jossa ne käydään lähes kaikilla työpaikoilla (98 ). Yksityisellä sektorilla osuus (66 ) on noussut viimeisten vuosien aikana, mutta on edelleen julkista sektoria alhaisempi. Kunta-alalla työskentelevistä 29 sanoo henkilökohtaisen suoriutumisen ja työn laadun olevan yhteydessä palkan suuruuteen. Osuus on pienempi kuin muilla sektoreilla, vaikka se on hiukan noussut viime vuosien kuluessa. Henkilökohtainen suoriutuminen palkan suuruuteen vaikuttavana tekijänä on valtiosektorilla yleisintä (78 ). Yksityisellä sektorilla osuus (44 ) on pysynyt lähes samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Tulospalkkaus, joka perustuu tiimien tai muiden vastaavien työyksikköjen tulokseen, ei ole julkisella sektorilla kovin yleistä. Vaikka muutostrendi kunta-alalla näyttäisi olevan hiukan kasvava, on osuus silti huomattavasti pienempi kuin yksityisellä sektorilla. Valtiosektorilla osuus on selvästi pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna, ja on pienin vertailluista sektoreista. Yksityisellä sektorilla tulospalkkioita oli käytössä lähes joka toisella työpaikalla edellisen vuoden tapaan. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

10 1 KEHITTÄMISKESKUSTELUT JA PALKKAUKSEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 9 1) Kehittämiskeskustelut 2) Työtehtävistä suoriutumisen ja 3) Tiimin, ryhmän tai työyksikön työn laadun vaikutus palkkaukseen tulospalkkio Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. Kunnat Valtio Yksit. 1) Työsuoritusta ja pätevyyttä arvioidaan järjestelmällisesti esimerkiksi kerran vuodessa kehittämiskeskustelujen yhteydessä. 2) Palkan suuruuteen vaikuttaa henkilökohtainen työtehtävistä suoriutuminen ja työsuoritusten laatu. 3) Mahdollisuus saada tulospalkkioita, bonuksia tai muita vastaavia lisiä tiimin, ryhmän tai koko työyksikön tuloksen perusteella. Palkkaukseen liittyviä ominaisuuksia Kunta-alalla työskentelevä henkilöstö suhtautuu oman palkkauksen kilpailukykyyn ja kannustavuuteen muiden sektoreiden työntekijöitä negatiivisemmin. Kunta-alalla toimivat suhtautuvat kielteisemmin palkkaukseensa erityisesti, jos vertailukohtana on yksityinen sektori. Kuitenkin samansuuntainen ero on huomattava myös suhteessa valtioon. PALKKAUKSEEN LIITTYVIÄ OMINAISUUKSIA KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 Erittäin Melko KILPAILUKYKYINEN KANNUSTAVA Melko Erittäin Kunta Valtio Yksityinen Kunta Valtio Yksityinen Muutokset kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana ovat olleet pieniä. Kuntien työntekijöistä kolmannes on pitänyt palkkaustaan kilpailukykyisenä. Valtion työntekijöistä noin puolet, ja yksityisen sektorin työntekijöistä Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

11 11 yli puolet on arvioinut palkkauksensa kilpailukykyiseksi. Myös palkkauksen kannustavuuden suhteen oltiin edellisten vuosien tasolla. Työn kuormittavuus Vastaajilta kysyttiin, kokevatko he työnsä henkisesti tai fyysisesti raskaaksi. Vastausvaihtoehdoiksi annettiin joko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä, täysin eri mieltä tai en osaa sanoa. Sekä työnsä henkisesti että fyysisesti raskaaksi kokevia oli kunta-alan vastaajista selvästi suurempi osuus kuin muiden sektoreiden vastaajista. Varsinkin työnsä henkisesti raskaaksi kokeneita on kunnissa paljon. Heitä oli vuonna jopa 76 prosenttia, ja lukumäärä on noussut edellisen vuoden 68 prosenttista selvästi. Myös työtään fyysisesti raskaana pitävien määrä on kunta-alalla lisääntynyt selvästi, prosentista 49 prosenttiin. Osuus on muita sektoreita korkeampi. Työn henkinen raskaus kohdistuu huomattavasti yleisemmin toimihenkilöiden kuin työntekijöiden tehtäviin. Varsinkin alemmat toimihenkilöt kokivat työnsä henkisesti raskaaksi (84 ). Työntekijöillä näin oli 43 prosentilla vastaajista. Henkilön iällä tai esimiesasemalla ei sen sijaan ole suurta merkitys tämän asian suhteen. Työn fyysistä raskautta esiintyi yleisimmin työntekijöiden keskuudessa (66 ). Jonkin verran harvinaisempaa se oli alemmilla toimihenkilöillä (57 ) ja vähiten sitä esiintyi ylemmillä toimihenkilöillä (25 ). Iällä ei ole suurta merkitystä fyysisen raskauden kokemiseen. Sen sijaan esimiesasemassa olevat kokivat sitä selvästi harvemmin (26 ) kuin ei esimiesasemassa olevat (53 ). TYÖN HENKINEN JA FYYSISEN KUORMITTAVUUS KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 1 KOEN TYÖNI HENKISESTI RASKAAKSI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä KOEN TYÖNI FYYSISESTI RASKAAKSI Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Kunnat Valtio Yks.palv. Teollisuus Kunnat Valtio Yks.palv. Teollisuus Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

12 12 TYÖN HENKINEN JA FYYSISEN KUORMITTAVUUS KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, IÄN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 KOEN TYÖNI HENKISESTI RASKAAKSI Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä KOEN TYÖNI FYYSISESTI RASKAAKSI Ylem. Alem Esimies Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltä Ei esimies Ylem. Alem Esimies Ei esimies Työkyky Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa työkykyään suhteessa työn henkisiin ja ruumiillisiin vaatimuksiin. Molempien asioiden suhteen vastaajat pitivät työkykyään yleisesti joko erittäin tai melko hyvänä. Työn henkisten vaatimusten kannalta kunta-alan vastaajista 85 prosenttia arvioi työkykynsä erittäin tai melko hyväksi. Työn ruumiillisten vaatimusten kohdalla näin oli myös 85 prosentissa vastauksista. TYÖKYKY HENKISTEN JA RUUMIILLISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, IÄN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 HENKISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA RUUMIILLISTEN VAATIMUSTEN KANNALTA Kunnat Ylem. Alem. 55- Esimies Ei esimies Kunnat Melko hyvä Erittäin hyvä Ylem. Alem. 55- Esimies Ei esimies Erittäin hyvä Melko hyvä Työntekijän sosioekonomisella asemalla tai esimiesasemalla ei ollut suurtakaan merkitystä koettuun työkykyyn työn henkisten vaatimusten kannalta. Nuoremmat työntekijät kokivat työkykynsä selvästi paremmaksi kuin ikääntyneemmät. Työn ruumiilliset vaatimukset vaikuttivat työkykyyn eri tavalla riippuen työntekijän Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

13 13 sosioekonomisesta asemasta, iästä ja esimiesasemasta. Työkyky koettiin parhaimmaksi ylempien toimihenkilöiden ja nuorempien henkilöiden keskuudessa. Esimiehet kokivat työkykynsä hieman paremmaksi kuin ei esimiesasemassa olevat. Ristiriidat työyhteisössä Työpaikkaristiriitojen osalta ei vastaajien arvioiden mukaan kunta-alalla ole kehityksessä tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. RISTIRIITOJEN ESIINTYMINEN TYÖPAIKALLA KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA VUOSINA, JA 3 Esimiesten ja alaisten välisiä Paljon Työntekijöiden välisiä Melko paljon Melko paljon Paljon Kunnat Valtio Yksityinen Kunnat Valtio Yksityinen Esimiesten ja alaisten välisiä ristiriitoja esiintyi 13 kunta-alan työpaikoista vuonna. Tilanne oli lähes samantasoinen edellisiin vuosiin verrattuna. Kunnissa tilanne oli siinä mielessä hiukan valtion työpaikkoja parempi, että työpaikkoja, joissa ristiriitoja esiintyi paljon, oli kunnissa 3, kun valtiolla vastaava luku oli 6. Vähiten näitä ristiriitoja esiintyi yksityisellä sektorilla vuonna. Työntekijöiden välisiä ristiriitoja oli kunta-alalla melko vähän, vaikka ne olivatkin yleistyneet edellisiin vuosiin verrattuna. Vastaajista 9 kertoi, että omalla työpaikalla näitä oli esiintynyt vuonna. Eri sektoreiden väliset erot olivat pieniä. Yksityisellä sektorilla työntekijöiden väliset ristiriidat olivat hieman harvinaisempia kuin valtiolla ja kunnissa. Eriarvoinen kohtelu ja syrjintä työpaikalla Kuntatyöpaikoilla, kuten muillakin työpaikoilla, eniten havaittu eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän muoto on liittynyt työsuhteen määrä- ja osa-aikaisuuteen. Kuntatyöpaikoilla 24 prosenttia vastaajista arvioi tällaista esiintyneen omalla työpaikallaan. Kunta-alan vastaajista 14 prosenttia työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuonna. Kun vastaajajoukosta poistettiin määräaikaiset, niin havaitun eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän osuus oli 23 prosenttia. Määräaikaisessa työsuhteessa työskennelleistä 27 prosenttia oli havainnut tällaista kohtelua. Määräaikaisiin työntekijöihin kohdistuneet syrjintähavainnot kuntatyöpaikoilla ovat lisääntyneet viime vuosien kuluessa. Muiden sektoreiden kohdalla määräaikaisiin kohdistuvan eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän kokemusten osuus oli pienempi kuin kunnissa vuonna. Valtion työpaikoilla se oli 16, yksityisillä palveluilla 9 ja teollisuudessa 11. Seuraavaksi yleisintä eriarvoinen kohtelu ja syrjintä oli ikääntyneiden ja ulkomaalaistaustaisten kohdalla. Kuntasektorilla vanhojen eriarvoista kohtelua ja syrjintää havaittiin 1 :lla työpaikoista. Työpaikoilla, joissa työskenteli syntyperältään myös muita kuin suomalaisia syrjintää oli 9 :lla työpaikoista. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

14 14 Nuorten syrjintä oli vuonna miltei samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, laskien 7 :sta 6 :iin. Tilanne oli samansuuntainen naisten ja miesten kohdalla. ERIARVOINEN KOHTELU JA SYRJINTÄ TYÖPAIKOILLA KUNNISSA VUOSINA, JA Miehiin Naisiin Nuoriin Vanhoihin Määräaikaisiin Muihin kuin suomalaisiin Vuonna kunta-alan työpaikoista 41 (v. 38 ) ilmoitti että työpaikalla oli myös työntekijöitä, jotka kuuluvat muihin kansalaisuuksiin tai etnisiin ryhmiin, ja jotka ovat muuttaneet Suomeen muualta. Vastaavat osuudet muilla sektoreilla olivat: teollisuus 48 (49 ), yksityiset palvelut 37 (41 ) ja valtio 41 (34 ). Työpaikkakiusaaminen, henkinen väkivalta Työpaikkakiusaamisella tai henkisellä väkivallalla tarkoitetaan työntekijän eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista ja muuta painostusta. Tällainen voi tulla asiakkaiden taholta tai työpaikan sisältä. Barometrissa on kysytty erikseen kiusatuksi tulemista työpaikalla sekä asiakkaan että työtovereiden taholta. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

15 15 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TAI HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- JA IÄN MUKAAN VUONNA Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. 8 Esiintyy asiakkaiden taholta Esiintyy työtoverien taholta Jatkuvasti Joskus Joskus Jatkuvasti Asiakkaiden taholta tuleva kiusaaminen on yleistynyt kunta-alan työpaikoilla viime vuosien kuluessa. Vuonna 9 kiusaamista tai henkistä väkivaltaa esiintyi 38 työpaikoista. Vuonna vastaava osuus oli 51. Vuonna kiusaaminen ja henkinen väkivalta kohdistui ikäryhmistä eniten alle -vuotiaisiin ja vähiten yli 55 -vuotiaisiin, ja sosioekonomisen aseman mukaan selvästi enemmän toimihenkilöihin kuin työntekijöihin. Määräaikaiset kokivat kiusatuksi tulemista hiukan harvemmin kuin vakituiset työntekijät. Esimiesasemalla ei ollut suurtakaan merkitystä asian suhteen. Työtovereiden taholta tullutta kiusaamista havaitsevien osuus on kunnissa myös kasvanut viime vuosien kuluessa saavuttaen saman tason kuin asiakkaan taholta esiintynyt kiusaaminen. Myös työtovereiden taholta ilmennyt kiusaaminen on yleisempää nuorempien kuin ikääntyneiden työntekijöiden kohdalla. Sosioekonomisen aseman suhteen tämä oli yleisintä alempien toimihenkilöiden kohdalla ja vähäisintä työntekijöiden kohdalla. Määräaikaisuus tai esimiesasema ei vaikuttanut tähän asiaan. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN TAI HENKINEN VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN, TYÖSUHTEEN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN VUONNA Henkinen väkivalta/työpaikkakiusaaminen = eristämistä, työn mitätöintiä, uhkaamista, selän takana puhumista tai muuta painostusta. 8 Esiintyy asiakkaiden taholta Esiintyy työtoverien taholta Jatkuvasti Joskus Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Joskus Jatkuvasti Ylem. Alem. Vakituinen Määräaikainen Vakituinen Määräaikainen Esimies Ei esimies Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

16 16 Työpaikkaväkivalta Vuonna suoranaista väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan asiakkaiden taholta havaittiin 45 kuntaalan työpaikoilla. Osuus on kasvanut tasaisesti viime vuosien kuluessa. Yksityiseen palvelusektoriin (19 ) verrattuna määrä on lähes kolminkertainen, teollisuuteen (1 ) verrattuna monikymmenkertainen ja valtion työpaikkoihin verrattuna (22 ) runsaat puolet enemmän. VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- SEKÄ SUKUPUOLEN, IÄN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA JOKU TYÖPAIKALLA JOUTUNUT VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI ASIAKKAIDEN TAHOLTA 8 Useita kertoja Kerran Mies Nainen Ylem. toimh. Alem. toimh. Kerran Useita kertoja Naiset olivat selvästi useammin väkivallan kohteena kuin miehet. Myös ikä vaikutti asiaan. Mitä nuorempi työntekijä sitä useammin hän joutui väkivallan kohteeksi asiakkaiden taholta työpaikalla. Sosioekonominen asema vaikutti myös asiaan. kohtasivat väkivaltaa selvästi harvemmin kuin toimihenkilöt. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

17 17 VÄKIVALTA TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA 9- SEKÄ SUKUPUOLEN, IÄN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA ITSE JOUTUNUT TYÖPAIKALLA VÄKIVALLAN TAI SEN UHAN KOHTEEKSI ASIAKKAIDEN TAHOLTA 5 Useita kertoja Kerran Mies Nainen Ylem. toimh. Alem. toimh. Kerran Useita kertoja Vaikutusmahdollisuudet työssä Kunta-alalla henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin olivat muita sektoreita hiukan huonommat. Vuonna kunta-alalla 31 ( 33 ) oli joko paljon tai melko paljon vaikutusmahdollisuuksia työtehtäviinsä. Vastaava luku valtiolla oli 35 ja yksityisellä sektorilla 39. Sosioekonomisen aseman mukaan alimmilla toimihenkilöillä oli vähiten vaikutusmahdollisuuksia siihen, mitä työtehtäviin kuuluu. Työntekijän iällä ei ollut suurta merkitystä asian suhteen. Nuorilla työntekijöillä oli hiukan enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin ikääntyneillä. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET TYÖSSÄ KUNNISSA JA ERI SEKTOREILLA SEKÄ KUNNISSA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA IÄN MUKAAN VUONNA 8 Mahd. paljon Mahd. melko paljon Työtehtäviin Työtahtiin Töiden jakoon Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Kunnat Valtio Yksityinen Ylem. Alem. Työnt Mahd. melko paljon Mahd. paljon Vaikutusmahdollisuuksia työtahtiin oli kunta-alalla 28 ( 35 ) työntekijöistä. Muiden sektoreiden työntekijöistä valtiolla oli selvästi parhaat vaikutusmahdollisuudet työtahtiin (53 vastaajista). Yksityisen sektorin vastaava luku oli 44. Samoin kuin vaikutusmahdollisuudet työtehtäviin, niin myös työtahtiin oli heikoimmat vaikutusmahdollisuudet alemmilla toimihenkilöillä, eikä iällä ollut suurta merkitystä asian suhteen. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

18 18 Vaikutusmahdollisuudet töiden jakoon olivat kunta-alalla yhtä hyvät 24 ( 27 ) kuin valtiolla. Yksityisellä sektorilla ne olivat hiukan paremmat (28 ). Sosioekonominen asema tai ikä eivät suuresti vaikuttaneet asiaan. Henkilöstön osallistuminen työnantajan kustantamaan koulutukseen Henkilöstön ammattitaidon parantaminen työnantajan kustantaman koulutuksen kautta oli kunta-alalla yleisempää 66 ( 69 ) kuin yksityisellä sektorilla 51,5 ( 45 ). Valtion työpaikoilla koulutus oli edelleen yleisintä 69 ( 75 ) vaikka siellä koulutettavien määrä onkin hieman laskenut edellisvuodesta. Iällä ei ollut suurtakaan vaikutusta koulutukseen osallistumiseen. Sen sijaan sosioekonominen asema vaikutti asiaan niin, että kuntien ylemmistä toimihenkilöistä osallistui kolutukseen 8 vastaajista, kun vastaava luku työntekijöiden osalta oli 37. Myös esimiesasema vaikuttaa koulutukseen. Esimiehistä jopa 93 osallistui koulutukseen vuoden aikana. HENKILÖSTÖN KOULUTUS TYÖAJALLA KUNNISSA VUOSINA - SEKÄ IÄN, SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN 1 Koulutukseen osallistuneet Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Kunnissa käytettiin koulutukseen keskimäärin 4,13 työpäivää jokaista koulutukseen osallistunutta työntekijää kohti vuonna. Koulutuksen määrä on hieman laskenut kunnissa ja yksityisellä sektorilla edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikoilla tapahtuva koulutus oli yleisintä valtion sektorilla ja siellä myös koulutukseen käytettävien työpäivien lukumäärä oli selvästi suurempi kuin yksityisellä sektorilla ja kunnissa. Valtiolla se oli myös selvästi lisääntynyt vuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Taulukko 6. Koulutukseen osallistuneiden henkilöiden koulutuspäivien keskimäärät eri sektoreilla vuosina ja. Sektori Kunnat 4,65 4,13 Valtio 7,82 1,45 Yksityinen 4,65 4,26 Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

19 19 Työtehtävien suoritusvaatimukset Hieman harvempi kunta-alan työntekijä arvioi suoritusvaatimusten lisääntyneen työpaikalla vuonna (48 ) kuin vuonna (51 ). Vastausten perusteella näyttää siltä, että työntekijän ikääntyessä hän tuntee myös herkemmin suoritusvaatimusten kasvavan. Sosioekonomisen aseman perusteella alemmilla toimihenkilöillä vaatimukset lisääntyivät hiukan useammalla työntekijällä kuin ylempien toimihenkilöiden joukossa. Työntekijöiden keskuudessa se oli vähäisintä. Esimiesasemassa olevat kokivat vaatimusten lisääntyneen hiukan useammin kuin muut työntekijät. TYÖTEHTÄVIEN SUORITUSVAATIMUKSET KUNNISSA IÄN, SOSIOEKONOMISEN ASEMAN JA ESIMIESASEMAN MUKAAN 1 Lisääntynyt selvästi Lisääntynyt jonkin verran Kunnat Ylem. Alem. Esimies Ei esimies Lisääntynyt jonkin verran Lisääntynyt selvästi Työpaikalla tapahtuva kehittäminen Kunta-alan työpaikoista lähes joka toisella 45 ( 5 ) on viimeksi kuluneen vuoden aikana ollut ainakin yksi toiminnan kehittämiseen tähtäävä hanke. Kehittämishankkeet olivat hiukan vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla hankkeita on ollut 46 ( 48 ) työpaikoista ja valtiolla 53 ( ) työpaikoista. Ylemmistä toimihenkilöistä (51 ) osallistui huomattavasti useampi henkilö kehittämishankkeisiin kuin työntekijöistä (32 ) kunta-alan työpaikoilla. KEHITTÄMISHANKKEET TYÖPAIKALLA KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA OSALLISTUMINEN TYÖPAIKAN KEHITTÄMISEEN KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 1 Kyllä Hyvät mahdollisuudet Jonkinlaiset mahdollisuudet Ylem.toimh. Alem.toimh. Työnt. Ylem.toimh. Alem.toimh. Työnt. Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

20 Työkyky ja työkyvyn ylläpito eri toimialoilla Edellisvuosien tapaan oli kunta-alan työpaikoilla kiinnitetty melko yleisesti ja eri tavoin huomiota työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseen. Kuntien työpaikoista 88 :lla oli kiinnitetty huomiota joko paljon tai jossain määrin työntekijöiden osaamiseen ja ammattitaidon kehittämiseen vuoden aikana. Osuus on hieman kasvanut viime vuosien tasosta. Tarkasteltaessa tilannetta sosioekonomisen aseman mukaan oli eniten huomiota kiinnitetty ylempien toimihenkilöiden ja vähiten työntekijöiden osaamisen kehittämiseen. Kuntien ja valtion työpaikoilla on osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetty jonkin verran enemmän huomiota kuin yksityisen sektorin työpaikoilla (kunnat ja valtio 88, teollisuus 67, yksityiset palvelut 77 ). Työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin kohdistuvaa työkykytoimintaa on järjestetty työpaikoilla edelleen melko yleisesti. Kunta-alalla tällaisten työpaikkojen osuus vuonna oli 65. Toisin kuin osaamisen suhteen, oli työkyvyn ylläpitoon kiinnitetty huomiota eniten työntekijöiden osalta ja vähiten alempien toimihenkilöiden keskuudessa. Työkykytoimintaa on ollut yksityisellä sektorilla suunnilleen yhtä paljon kuin kunnissa, ja valtiolla sitä oli enemmän (valtio 83, teollisuus 63, yksityiset palvelut 62 ). HENKILÖSTÖN TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN KUNNISSA VUOSINA - JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN VUONNA 1 8 HENKILÖSTÖN OSAAMINEN JA AMMATTITAITO HENKILÖSTÖN KUNTO, TERVEYS JA ELINTAVAT TYÖTURVALLISUUS Ylem. Alem. Ylem. Alem. Ylem. Alem. Jonkin verran Paljon Paljon Jonkin verran Kunta-alalla panostetaan työturvallisuuteen yhtä paljon kuin osaamiseen ja ammattitaidon parantamiseen. Osuus (84 ) oli yhtä suuri kuin vuotta aikaisemmin, mutta vastaajien, jotka arvioivat työturvallisuuteen kiinnitettävän paljon huomiota, määrä oli noussut selvästi edellisistä vuosista. Sosioekonominen asema ei suuresti vaikuta asiaan. Muiden sektoreiden tilanne ei suuresti poikennut kuntien tilanteesta (valtio 88, teollisuus 89, yksityiset palvelut 81 ). Poissaolot oman sairauden takia Sairauspoissaoloja koskevat tiedot perustuvat kysymykseen: Montako päivää olette ollut poissa töistä oman sairauden takia viimeksi kuluneen vuoden aikana? Kysymys on poissaolosta oman sairauden takia, ja poissaoloja on mitattu työpäivinä vuodessa. Sairauspoissaolot on laskettu kahdella tavalla: Sairauspoissaolojen keskimäärä = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna työpaikan/sektorin tms. vastaajien lukumäärällä. Sairauspoissaolot on siis suhteutettu työpaikan koko henkilöstömäärään. Sairauspoissaolojen keskipituus = Sairauspoissaolojen yhteismäärä jaettuna poissaolleiden lukumäärällä. Vuonna kunta-alan vastaajista 3 oli sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet päivääkään vuoden aikana poissa oman sairauden takia. Sairauspoissaolot ovat kunnissa jonkin verran yleistyneet viiden viimeksi Kunta-alan työolobarometri, Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2009

Kunta-alan työolobarometri 2009 Kunta-alan työolobarometri 2009 Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2009 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työolojen polarisoituminen jatkuu kunta-alalla Työpaikan taloudellinen tilanne

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2006 Työministeriön työolobarometrin 2006 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri 20 Työministeriön työolobarometrin 20 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia Työelämän yleinen muutosarvio lähes edellisen vuoden kaltainen Suurimmalla osalla kuntien

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2010

Kunta-alan työolobarometri 2010 Kunta-alan työolobarometri Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia: Työelämän laatu ja työolot kohenevat Lähiesimiestyössä korostuu rakentava suhtautuminen

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Pk-yritys Hyvä työnantaja 2013 Työolobarometri Yritysten määrän kehitys 1990-2012 2 Yritysten määrä kokoluokittain 2012 3 Yritysten henkilöstö kokoluokittain 2012 4 Työllisyyden kehitys yrityksen koon

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2004 Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri Työministeriön työolobarometrin kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Muutossuuntia työ kunta-alalla sinänsä ihannetyötä, erityisesti sosiaalitoimessa, mutta nykyinen työyhteisö ei

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2646 TYÖOLOBAROMETRI 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2646 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2007

KYSELYLOMAKE: FSD2646 TYÖOLOBAROMETRI 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2646 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2007 KYSELYLOMAKE: FSD2646 TYÖOLOBAROMETRI 2007 QUESTIONNAIRE: FSD2646 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2007 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2751 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2751 FINNISH MUNICIPAL WORKING LIFE BAROMETER 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2751 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2751 FINNISH MUNICIPAL WORKING LIFE BAROMETER 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2751 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2751 FINNISH MUNICIPAL WORKING LIFE BAROMETER 2006 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2946 TYÖOLOBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2946 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2013

KYSELYLOMAKE: FSD2946 TYÖOLOBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2946 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2013 KYSELYLOMAKE: FSD2946 TYÖOLOBAROMETRI 2013 QUESTIONNAIRE: FSD2946 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2013 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kunta-alan työolobarometri 2005 Työministeriön työolobarometrin 2005 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu

Kunta-alan työolobarometri 2005 Työministeriön työolobarometrin 2005 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu Kunta-alan työolobarometri 2005 Työministeriön työolobarometrin 2005 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu tossuuntia kunta-alalla työelämän muutosarviot kehittymässä hitaasti myönteiseen suuntaan yleisen työllisyystilanteen

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2945 TYÖOLOBAROMETRI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2945 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2945 TYÖOLOBAROMETRI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2945 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2945 TYÖOLOBAROMETRI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2945 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Työolobarometri lokakuu 2011

Työolobarometri lokakuu 2011 Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012 SIMO AHO ARI MÄKIAHO Työolobarometri lokakuu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Työ ja yrittäjyys 29/2012

Lisätiedot

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 1 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 Työolobarometri 2 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2013 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 AINEISTO... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1. PK-YRITYSTEN ASEMA TYÖNANTAJINA...

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1

Pk-yritys hyvä työnantaja 10.12.2012 1 Pk-yritys hyvä työnantaja 2012 10.12.2012 1 Työajoista sovitaan 10.12.2012 2 Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin 10.12.2012 3 Työtahti ja kiire ovat viimeisen 12 kuukauden aikana 10.12.2012 4 Palkkauksesta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3049 TYÖOLOBAROMETRI 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3049 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2014

KYSELYLOMAKE: FSD3049 TYÖOLOBAROMETRI 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3049 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2014 KYSELYLOMAKE: FSD3049 TYÖOLOBAROMETRI 2014 QUESTIONNAIRE: FSD3049 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2411 Kirkon alan työolobarometri Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Suomen Yrittäjät ry Pk-yritys - hyvä työnantaja selvitys Kuinka työntekijät kokevat työelämän laadun pk-yrityksessä?

TIIVISTELMÄ. Suomen Yrittäjät ry Pk-yritys - hyvä työnantaja selvitys Kuinka työntekijät kokevat työelämän laadun pk-yrityksessä? Suomen Yrittäjät ry Pk-yritys - hyvä työnantaja selvitys 2006 1 TIIVISTELMÄ Kuinka työntekijät kokevat työelämän laadun pk-yrityksessä? Pienten ja keskisuurten yritysten merkitys työllistäjänä kasvaa työmarkkinoiden

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2648 TYÖOLOBAROMETRI 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2648 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2009

KYSELYLOMAKE: FSD2648 TYÖOLOBAROMETRI 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2648 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2009 KYSELYLOMAKE: FSD2648 TYÖOLOBAROMETRI 2009 QUESTIONNAIRE: FSD2648 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2009 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista

Kirkon työolobarometri 2011. Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Kirkon työolobarometri Raportti kirkon työntekijöiden työoloista Sisällys Poimintoja Kirkon työolobarometrin tuloksista.... Tutkimuksen toteutus.... Taustatietoja vastanneista... Tutkimuksen tausta ja

Lisätiedot

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014

PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014 1 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014 Työolobarometri 2 PK-YRITYS HYVÄ TYÖNANTAJA 2014 SISÄLLYS ESIPUHE... 4 AINEISTO... 5 TIIVISTELMÄ... 6 1. PK-YRITYSTEN ASEMA TYÖNANTAJINA...

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Asiantuntijatyön ajat ja paikat

Asiantuntijatyön ajat ja paikat Asiantuntijatyön ajat ja paikat Tutkija Joonas Miettinen Tiedotustilaisuus 1.3.1 Yhteenveto Asiantuntijat ja esimiehet joustavat työajoissa muita palkansaajia useammin työtehtävien vaatimuksesta, asiakkaiden

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2824 TYÖOLOBAROMETRI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2824 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2011

KYSELYLOMAKE: FSD2824 TYÖOLOBAROMETRI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2824 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2011 KYSELYLOMAKE: FSD2824 TYÖOLOBAROMETRI 2011 QUESTIONNAIRE: FSD2824 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER 2011 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina

Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina Kaikki hyvin työssä? Valtion henkilöstön työhyvinvointi vuosina - Irma Väänänen-Tomppo Taustatietoa tutkimusaineistoista Kyselyn otos on poimittu satunnaisotannalla valtion henkilörekisteristä, jolloin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2743 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 1998 QUESTIONNAIRE: FSD2743 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER: LOCAL GOVERNMENT EMPLOYEES 1998

KYSELYLOMAKE: FSD2743 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 1998 QUESTIONNAIRE: FSD2743 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER: LOCAL GOVERNMENT EMPLOYEES 1998 KYSELYLOMAKE: FSD2743 KUNTA-ALAN TYÖOLOBAROMETRI 1998 QUESTIONNAIRE: FSD2743 FINNISH WORKING LIFE BAROMETER: LOCAL GOVERNMENT EMPLOYEES 1998 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-280-9 Painokarelia Oy 2012

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2008 Tietoisku 13/2009 Kuva: Samu Mäkelä Tuula Miettinen Konserniesikunta Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Sinikka Niska-Virta Konsernipalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja -selvitys 2007 TUTKIMUKSET

Pk-yritys hyvä työnantaja -selvitys 2007 TUTKIMUKSET Pk-yritys hyvä työnantaja -selvitys 2007 TUTKIMUKSET Suomen Yrittäjät ry Pk-yritys hyvä työnantaja -selvitys 2007 JOHDANTO Millaiselta työelämän laatu näyttää pk-yrityksessä nyt ja lähitulevaisuudessa?

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde:

Jukka Ollila 28.1.2016 1. Lähde: Yhteenvetoa Länsi-Uudenmaan työllisyystilanteesta vuonna 2015. Mukana tarkastelussa on seudun 7 kuntaa Hanko, Inkoo, Karkkila, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti. Aiempien vuosien tavoin työttömien määrä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009

Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Pk-yritys hyvä työnantaja 2009 Suomen Yrittäjät 8.7.2009 6.7.2009 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2007 Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 396; 0,9 % Pienyritykset (10-49 hlöä) 14 578; 5,8 % Suuryritykset

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Työolobarometri Syksy 2013 Ennakkotietoja

Työolobarometri Syksy 2013 Ennakkotietoja TEM raportteja 5/2014 Työolobarometri Syksy 2013 Ennakkotietoja Maija Lyly-Yrjänäinen Työelämä- ja markkinaosasto/työelämän sääntely -ryhmä Julkaisuaika 7.2.2014 TYÖOLOBAROMETRI Elokuu syyskuu 2013 Ennakkotietoja

Lisätiedot

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla?

Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? Julkaisuseminaari: Millaista on työhyvinvointi julkisella sektorilla? 9.12.2016 Osallistu keskusteluun Twitterissä: #kevaseminaari Raportti ladattavissa: keva.fi > julkaisut > tutkimusjulkaisut Tervetuloa

Lisätiedot

Palkkio rohkaisee kehittämään

Palkkio rohkaisee kehittämään SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään 1 SAK:n työolobarometri 2016 Palkkio rohkaisee kehittämään SiSällyS Työntekijät osaksi tuottavuuden kehittämistä 3 Työntekijöiden tekemät aloitteet

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri 2016

SAK:n työolobarometri 2016 SAK:n työolobarometri 2016 1 SAK:n työolobarometri 2016 SBN: 978-951-714-307-3 Painokarelia Oy 2017 Kannen kuva: Marika Sinervo, Vastavalo 2 Sisällys SAK:N TYÖOLOBAROMETRI 2016 4 YHTEENVETO 5 HYVÄT TYÖT

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2010

TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA 2010 TYÖHYVINVOINTI ESPOON KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA Tietoisku 9/2011 Kuva: Petri Lintunen Vuoden Kunta10 -työhyvinvointitutkimuksen mukaan useiden työtä mittaavien osatekijöiden taso Espoon kaupungin työpaikoilla

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa).

Naisten kaikkien alojen aritmeettinen keskipalkka oli 2900 euroa (v euroa ja miesten keskipalkka 3763 euroa (3739 euroa). TEKSTI JA GRAFIIKKA ESKO LAPPALAINEN Agrologien palkkatutkimus 2016 PALKAT JUNNAAVAT PAIKALLAAN Agrologien työnantajat ovat ilmeisesti ottaneet kasvu- ja kilpailukykysopimuksen (kiky) toteutuksessa reippaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2010 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 SISÄLTÖ PAMin jäsenistön toimialajakauma Palkansaajien määrät PAMin toimialoilla 2008-2009 Palkansaajien määrät sukupuolen mukaan PAMin

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot