Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet

Transkriptio

1 Hyvinvointiyhteiskunnan haasteet Päivi Lipponen Kansanedustaja, Tulevaisuus - ja talousvaliokuntien jäsen Filosofian tohtori Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuus Hyvinvoinnin kasvusta huolimatta, eriarvoisuus elää tiukasti suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Luokkaeroista ei puhuta. Köyhät rikkaat Tulevaisuus riippuu kyvystä uudistaa organisaatioiden ja instituutioiden tuottavuutta ja lisätä tehokkuutta. 1

2 Julkinen talous Kestävyysvaje nyt 5,5 % BKT:sta Viime laman aikana huoltosuhde 2,4/1 Nyt huoltosuhde 2/1 Vuonna 2030 lähes 3/1 Millaisia julkisia palveluita tarvitaan ja halutaan? Yksilöllisiä ratkaisuja ongelmiin Halu olla osallisina palvelun suunntteluun, ei vain toimenpiteen kohteena Tasa-arvoinen kumppanuus virkamiesten kanssa Työntekijät vapautettava kehittämään omaa työtänsä Tarvitaan uudenlaista johatamista ja työkulttuuria 2

3 Kolmen kerroksen väki 1. Perusterveydenhuollon ja avustusten varassa olevat 2. Ansioihin suhteuttettuihin sosiaalivakuutusetuuksiin ja työterveyshuoltoon oikeutetut 3. Näiden ohella vapaaehtoisia vakuutuksia ja työnantajan hankkimaa lisäturvaa Eriarvoistuminen on seurausta vero-, tulo-ja sosiaalipoliittisista valinnoista, myös sosioekonomiset tekijät selittävät asiaa. Sosiaalipolitiikka Tarvitaan lakien ja strategioiden uudistamista sekä voimavarojen uudelleen kohdentamista Samalla päätettävä millaisia kasvu- ja työllisyyspoliittisia valintoja tehdään On painotettava opetukseen, työllisyys-, elinkeino- sekä innovaatio-, tutkimus- ja kehittämispolitiikkoihin. 3

4 Työn merkitys Suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa työ takaa elannon, määrittää myös identiteettiä. Yhteisön jäsenyys tulee usein työmarkkina-aseman kautta Syrjäytyneiden ryhmää yhdistää puuttuva symbolinen tunnustus olennaista saada sosiaalinen hyväksyntä Normaaliuden kriteerit: Säännöllinen palkkatyö Tietty kulutustaso Tietynlainen sosiaalinen verkostoituminen Työkyvyttömyyseläke Päädiagnoosiryhmät Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 43,23 % ( hlö) Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 24,2 % ( hlö) Hermostosairaudet 7,6 % ( hlö) Verenkiertoelinten sairaudet 7,6 % ( hlö) Yhteensä 82,6 % työkyvyttömyyseläkkeellä olevista. Enintään 44-vuotiaasta työkyvyttömyyseläkkeellä olevasta 67% mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi 4

5 Vammaisten työkyky -tutkimus 40 % vastanneista piti työn merkitystä erittäin tärkeänä hyvinvoinnin kannalta Puolet vastanneista tehnyt työtä viimeisen 24kk aikana 30 % katsoi työkykynsä erinomaiseksi tai hyväksi Enintään 44-vuotiaista työkyvyttömäksi todetuista tutkituista 30 % halukkaita palaaman työelämään, yli 45-vuotiaista 8% vajaakuntoisia työnhakijoita Tammi-kesäkuu , Tammi-kesäkuu Vajaakuntoisen työttömyys kestää kuitenkin 7 viikkoa yleistä työttömyyden kestoa pidempään 50 % vaikeampaa kuin yleensä Vuoden 2008 lopussa henkilöä työkyvyttömyyseläkkeellä Vuonna 2009 eläkelaitokset hylkäsivät n hakemusta, joka neljännen Vuonna 2008 pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle henkilöä vuotiaita Enintään 44 vuotiaita Ikäjakauma työkyvyttömyyseläkkeellä: - 19 v v v v v

6 Mitä merkitsisi henkilön työllistyminen? henkilön kokoaikainen työllistyminen 72 miljoonan euron vuosittainen vähennys eläkemenoissa henkilön siirtyminen osa-aikatyöhön 144 miljoonan euron vuosittainen vähennys eläkemenoissa Yhteensä noin 200 miljoonaa euroa vuodessa muuttuu oleellisesti suuremmaksi verotettavaksi palkkatuloksi. EU:n sosiaalipoliittinen toimintaohjelma Ensimmäinen sos.poliittinen ohjelma vuosina Sosiaalipolitiikan rooli tuotannollisena tekijänä. Toinen toimintaohjelma Sosiaalinen Eurooppa maailmantaloudessa: työtä ja mahdollisuuksia kaikille Vammaisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutuminen työmarkkinoilla: Siirtyminen etuuksien varasta työhön Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työpaikan vaihtaminen Työhön paluu työkyvyttömyyden jälkeen Työelämään osallistumisajan pidentäminen 6

7 Ruotsin 4 alentuneen työkyvyn astetta: 25 %, 50 %, 75 % ja 100% Mahdollistaa ansiotuloihin työkyvyttömyysetuuden rinnalla Suomen nykyinen toimintatapa ei mahdollista työhön pyrkivien työllistymistä työvoimapalveluiden avulla. Työvoimatoimiston palvelujen saaminen vaikeaa, omat oikeudet on tunnettava hyvin. 7