KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

2 KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mari Pitkäaho, Eero Salminen Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 Lippulaivan laajennus SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat Hanke Sijainti Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Aiemmat selvitykset 4 2. Vähittäiskaupan kysyntä lähialueella Espoonlahden keskuksen kaupallinen vaikutusalue Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen nykytilanteessa Väestön kasvu Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat Ostovoiman kasvu vaikutusalueella Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve Vähittäiskaupan tarjonta Päivittäistavarakauppa Erikoistavarakauppa Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja alueittain Kaupan hankkeet Vaikutusten arviointi Pinta-ala suhteessa laskennalliseen tarpeeseen lähialueella Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen vetovoimaan ja vaikutusalueen muodostumiseen Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen asemaan ja profiiliin sekä tulevaan kehitykseen Vaikutukset seudun kaupan palveluverkkoon Lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin Muualla Espoossa: kaupunkikeskukset, paikalliskeskukset ja lähipalvelut Kirkkonummella Vaikutus kaupan hankkeisiin yhteenveto 30 LIITTEET Liite 1: vetovoimamallinnuksessa käytetyt keskusverkon nykyiset pinta-alat ja arvio tulevista pinta-aloista

4 1 / LÄHTÖKOHDAT 1.1 Hanke Kauppakeskus Lippulaiva sijaitsee Espoonlahden keskuksessa. Vuonna 1993 avatun keskuksen vuokrattava pinta-ala on noin m2. 1 Pääkaupunkiseudun muihin kauppakeskuksiin verrattuna se on pienehkö. Esimerkiksi Leppävaaran Sellon vuokrattava pinta-ala on lähes m2 (sisältäen mm. kirjaston ja konserttisalin) ja parhaillaan laajennettavan Ison Omenan nykyinen pinta-ala ennen laajennusta noin m2. 2 Lippulaivaan suunnitellaan merkittävää laajennusta. Tontilla on nykyisellään käyttämätöntä rakennusoikeutta, mutta suunniteltu laajennus edellyttää kuitenkin asemakaavan muutosta, jolla rakennusoikeutta lisätään. Muutoksella osoitetaan uutta liikerakentamisoikeutta, mahdollistetaan kirjasto- ja kulttuuritilojen sijoittuminen keskukseen sekä huomioidaan metroaseman sijoittuminen ja sen edellyttämä liityntäliikenteen linja-autoterminaali. Lisäksi asemakaavassa esitetään alueelle asumista. Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosala on k-m2, josta kauppakeskuksen pinta-alaa on noin k-m2 (sisältäen kirjasto- ja kulttuuritilat) ja asuinrakennusten pinta-alaa k-m2. Nykyinen kauppakeskuksen pinta-ala on noin k-m2, eli liiketilojen määrä yli kaksinkertaistuu laajennuksessa Kauppakeskus, säilyvä osa Kauppakeskuksen laajennus Kirjasto- ja kulttuuritilat Asuminen Kuva 1 Asemakaavan muutoksen kokonaiskerrosalan jakautuminen (Cederqvist & Jäntti arkkitehdit ) Merkittävin muutos Lippulaivan kaupallisessa sisällössä on kauppakeskukseen sijoittuva hypermarket, joka vie noin kolmasosan laajennuksen liiketilasta. Muut laajennusosaan sijoittuvat toimijat ovat pienempiä liikkeitä ja palveluita. Osa kauppakeskuksen laajennuksen pinta-alasta menee liityntäliikenteen terminaalin käyttöön eikä ole kokonaisuudessaan liiketilaa. Tässä selvityksessä arvioidaan asemakaavan muutoksen kaupallisia vaikutuksia, joten oleellista on nimenomaan kauppakeskuksen laajeneminen ja liiketilojen määrän kasvu. Nettolisäystä nykyiseen kauppakeskuksen pinta-alaan tulee noin k-m Sijainti Lippulaiva sijaitsee Espoonlahden kaupunkikeskuksessa Espoon lounaisosassa. Espoonlahti on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Lähimmät muut kaupunkikeskukset ovat Matinkylä (n. 6 km) ja Espoon keskus (n. 9 km). Matinkylä on kaupallisesti selvästi vahvempi kuin Espoonlahti, lähinnä kauppakeskus Ison Omenan ansiosta. Espoon keskuksen kaupallinen tarjonta taas on suunnilleen samantasoista kuin Espoonlahdessa (supermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupat, jonkin verran erikoiskauppaa). Kaupunkikeskusten ja niissä sijaitsevien kauppakeskusten sijoittuminen on näytetty oheisessa kartassa (Kuva 2). 1 Suomen kauppakeskusyhdistys, Kauppakeskukset Suomen kauppakeskusyhdistys, Kauppakeskukset 2013

5 2 / 31 Leppävaara Espoon keskus Tapiola Matinkylä Espoonlahti Kuva 2 Espoon kaupunkikeskukset ja kauppakeskukset Lippulaivan sijoittuminen Espoonlahdessa on kuvattu oheisessa kartassa (Kuva 3). Laajennus sijoittuu pääosin nykyiselle pysäköintialueelle kauppakeskuksen pohjoispuolella. Lippulaivan läheisyydessä toimii S-market ja myös Kivenlahden keskus sekä Soukan ostari ovat lähellä. Kivenlahden keskusta S-market Soukan ostari Kuva 3 Espoonlahden keskus ja Lippulaiva (laajennuksen karkea sijoittuminen merkitty punaisella katkoviivalla)

6 3 / Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (pääkaupunkiseudun aluekeskus). Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö ei ole vielä vahvistanut sitä. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa hanke sijoittuu keskustatoimintojen alueelle ja tiivistettävien taajamatoimintojen alueelle. Pääkaupunkiseudun aluekeskusten suuryksikköjen kerrosalalle ei ole asetettu enimmäismäärää maakuntakaavassa. Kuva 4 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Yleiskaava Espoon eteläosissa on lainvoimainen yleiskaava, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 2008 (Espoon eteläosien yleiskaava). Lippulaivan laajennus sijoittuu yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle (C-K). Yleiskaavassa kaupan suuryksiköt on sallittu kaikissa viidessä kaupunkikeskuksessa, joiden keskusta-alueet on merkitty C-K-merkinnällä.

7 4 / 31 Kuva 5 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta Aiemmat selvitykset Espooseen on laadittu kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma, jonka tavoitevuosi on Palveluverkkoselvitys valmistui keväällä Siinä on muodostettu kaupan palveluverkkosuunnitelma, jossa on osoitettu kaupallinen keskusverkko ja keskusten luokittelu. Suunnitelma perustuu rantaradan ja Länsimetron asemanseutuja vahvistavaan rakennemalliin. Espoonlahden suuralueen keskuksista Espoonlahti on kaupunkikeskus, Finnoo iso paikalliskeskus ja Saunalahti, Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi pieniä paikalliskeskuksia. Länsiväylän pohjoispuolelle sijoittuu lähipalvelukeskuksia asuinalueille. Suomenojan alue on tunnistettu seudulliseksi erikoistavarakaupan vyöhykkeeksi ja Kivenlahden teollisuusalue tulevaisuuden erikoistavarakaupan laajentumisvyöhykkeeksi. Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma on esitetty seuraavan sivun kartassa.

8 5 / 31 Kuva 6 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma Espoonlahden kaupallista rakennetta ja keskusverkkoa selvitettiin erikseen vuonna 2012, jolloin tehtiin erityisesti Länsimetron jatkeen tuleviin asemanseutuihin keskittyvä Länsimetron jatkeen kaupallinen tarkastelu -selvitys. Maankäyttö tehostuu Länsimetron vaikutusalueella huomattavasti. Metroasemien ympärille tulee uutta asutusta ja metroasemien roolia paikalliskeskuksina halutaan vahvistaa. Selvityksen tavoitteena oli laatia Suur-Espoonlahden alueen kaupallisista palveluista ja niiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista kokonaisvaltainen kuva. Raportti on toiminut tämän selvityksen taustamateriaalina. Lippulaivan laajennus oli tiedossa tätä selvitystä laadittaessa ja sen katsottiin tukevan Espoonlahden keskuksen kehittymistä kaupunkikeskuksena.

9 6 / 31 Aiemmat selvitykset on tehty laajemmalle alueelle ja niissä on tarkastelu vähittäiskaupan palveluverkon kokonaisuutta. Yksittäisten hankkeiden arviointeja niissä ei ole tehty kuin yleisellä tasolla. Tässä selvityksessä tarkastelua kohdennetaan nimenomaan kauppakeskus Lippulaivan laajennushankkeeseen. 2. VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ LÄHIALUEELLA 2.1 Espoonlahden keskuksen kaupallinen vaikutusalue Espoonlahti on ennen kaikkea lähialueen asukkaiden keskus. Tärkein vaikutusalue noudattelee karkeasti Espoonlahden suuralueen rajaa, mutta ulottuu jonkin verran Kauklahden ja Kirkkonummen puolelle. Idässä vaikutusaluetta rajaa Matinkylä ja laajeneva Iso Omena. Kauklahden suunnassa Espoonlahti on luonteva asiointipaikka, mutta osin alue kääntyy myös Espoon keskuksen suuntaan. Yhteys Kauklahdesta Espoon keskukseen ei ole erityisen sujuva eikä Espoon keskuksen kaupallinen tarjonta ole kovin monipuolista, joten asiointeja todennäköisesti suuntautuu sekä Espoon keskukseen, Espoonlahteen että Matinkylään. Lommilan kauppakeskuksen toteutuessa erityisesti Kauklahden suunnan asukkaille Lommila voi muodostua Espoonlahtea kiinnostavammaksi kaupan paikaksi ja Espoonlahden vaikutusalue mahdollisesti supistuu nykyisestä. Kauklahdessa on vireillä useita kaupan hankkeita ja erityisesti päivittäistavarakaupan tarjonta lisääntyy Kauklahdessa merkittävästi. Lommilan kauppakeskukseen taas on tulossa suhteellisen vähän päivittäistavarakauppaa. Ainakin päivittäisten asiointien osalta Kauklahti on tulevaisuudessa selvästi nykyistä omavaraisempi eikä Espoonlahden vaikutusalue todennäköisesti ulotu kovin pitkälle Kauklahden suuntaan. Erikoistavarakaupassa kauklahtelaisten asioinnit jakautunevat Espoonlahden, Matinkylän ja Lommilan välillä. Oheisessa kartassa on määritelty Espoon kaupunkikeskusten, Kirkkonummen keskustan ja Helsingin suurimpien keskusten vaikutusalueita tieverkkoa pitkin laskettujen ajoaikojen avulla. Kartalle on laskettu keskuksille alueet, joille ko. keskus on lähin (voronoi-diagrammit). Espoonlahtea rajaavat tässä tarkastelussa lännessä Kirkkonummen, pohjoisessa Espoon keskuksen ja idässä Matinkylän vaikutusalueet. Muodostuva aluerajaus on varsin lähellä Espoonlahden suuraluetta, tosin se ulottuu lännessä hieman Kirkkonummen puolelle ja pohjoisessa Kauklahden suuralueelle. Tältä alueelta on Espoonlahteen lyhyempi ajomatka kuin muihin keskuksiin.

10 7 / 31 Kuva 7 Pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueet ajoajan mukaan laskettuna Edellä esitetty voronoi-diagrammi ei huomioi joukkoliikenteen matka-aikoja. Joukkoliikenteen rakenne muuttuu alueella joka tapauksessa huomattavasti Länsimetron aloittaessa liikennöinnin. Näin ollen nykyiseen joukkoliikenteeseen perustuva tarkastelu ei olisi kovin oleellinen. Metron myötä Espoonlahden asema aluekeskuksena ja joukkoliikenteen solmukohtana vahvistuu. Joukko- ja kevyen liikenteen saavutettavuusvyöhykkeitä on tarkasteltu seuraavassa kartassa, joka perustuu HSL:n SAVu raporttiin. Kartassa on muodostettu ruutupohjaisia saavutettavuusvyöhykkeitä, joiden avulla voidaan vertailla eri alueilla asuvien mahdollisuutta saavuttaa palveluita ja työpaikkoja eri kulkumuodoilla. Vyöhykkeiden sisällä liikkumisen mahdollisuudet ovat melko yhtenäiset. Espoonlahden keskus sijaitsee III-vyöhykkeellä, jonka saavutettavuutta kuvataan seuraavasti: Asukkaan on mahdollista saavuttaa tarvitsemansa palvelut ja työpaikat melko tiheällä vaihdollisella joukkoliikenneyhteydellä tai autolla. 3 HSL (2012) HLJ 2011: Saavutettavuustarkastelut, SAVU (

11 8 / 31 Kuva 8 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa Edellä esitettyjen tarkastelujen perusteella tässä selvityksessä Lippulaivan lähivaikutusalueena pidetään lähimpiä neljää pienaluetta: Espoonlahden keskus, Kivenlahti, Hannusjärvi, Soukanmäki ja Laurinlahti. Myös muu Espoonlahden suuralue on Lippulaivan vaikutusaluetta. Vaikutukset ulottuvat lisäksi muualle Espooseen, erityisesti Kauklahden eteläosiin sekä Kirkkonummen itä- ja keskiosiin. Tätä aluejakoa on käytetty tämän selvityksen laskelmissa ja taulukoissa havainnollistamaan Lippulaivan laajennuksen vaikutuksia.

12 9 / 31 Kuva 9 Lippulaivan vaikutusaluevyöhykkeet tässä selvityksessä Vaikutusaluetta on määritelty tarkemmin tämän selvityksen vaikutusten arviointi osiossa (luku 4.2), jossa on tehty vetovoimamallinnukseen perustuvaa vaikutusalueanalyysiä Lippulaivasta. Ostovoima- ja liiketilantarvelaskelmat on tehty Espoon sekä Kirkkonummen keski- ja itäosien alueelle. 2.2 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen nykytilanteessa Suur-Espoonlahden alueella asui vuoden 2012 lopussa yhteensä noin asukasta, mikä on noin 20 % koko Espoon väkimäärästä. Tiiveintä asutus on Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen, Soukanmäen ja Iivisniemen alueiden muodostamalla vyöhykkeellä, jolla asuu yhteensä noin asukasta. Länsiväylän pohjoispuolella asutus on pääosin pientalovaltaisempaa. Väestön sijoittumista Suur-Espoonlahden alueella vuoden 2012 lopulla kuvataan seuraavassa kartassa:

13 10 / 31 Kuva 10 Väestön määrä 250 x 250m ruuduissa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta) Suur-Espoonlahden alueella oli vuonna 2011 yhteensä työpaikkaa 4. Seuraavassa kartassa on esitetty työpaikkojen sijoittumista Espoonlahden alueella. Työpaikoista valtaosa sijaitsee Espoonlahden keskuksen ja Kivenlahden muodostamalla alueella Länsiväylän eteläpuolella, jossa on etenkin kaupan ja julkisen sektorin työpaikkoja. Toinen työpaikkakeskittymä on Suur- Espoonlahden itäreunalla, Suomenojan-Finnoon alueella. Työpaikkojen määrä kaiken kaikkiaan on kuitenkin selvästi suurempi Matinkylän ja Tapiolan puolella. Espoonlahti on selvästi enemmän asuin- kuin työpaikka-alue. Suur-Espoonlahden alueella työpaikkaomavaraisuus oli 36,2 % vuonna 2011, mikä on selvästi matalampi kuin muilla Espoon suuralueilla; koko Espoon työpaikkaomavaraisuus vastaavana aikana oli 96,5 % 5. Ruututietokannan työpaikkatietojen perusteella Lippulaivassa on noin 220 työpaikkaa. Vertailuna voi todeta, että Isossa Omenassa on ruututietojen perusteella n. 950 työpaikkaa. Laajennuksen jälkeen Lippulaiva on pinta-alaltaan samaa kokoluokkaa nykyisen Ison Omenan kanssa, joten todennäköisesti myös työpaikkojen määrä on samansuuntainen. Hanke tuo Espoonlahteen todennäköisesti useita satoja työpaikkoja, mikä heijastuu myös työpaikkaomavaraisuuteen. 4 Espoon työssäkäyntitilasto 2011, tietoisku 1/ Espoon työssäkäyntitilasto 2011, tietoisku 1/2014

14 11 / 31 Kuva 11 Työpaikkojen määrä ja toimiala 250 x 250m ruuduissa (Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta) 2.3 Väestön kasvu Suur-Espoonlahden alueelle on ennakoitu huomattava kasvu vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta suurin osa tapahtuu Finnoossa, joka kehittyy uudeksi noin asukkaan aluekeskukseksi pääosin 2020-luvulla. Yli tuhannen asukkaan kasvua on osoitettu myös Kaitaan (+2 200), Kattilalaakson (+1 900), Saunaniemen (+3 600) sekä Suvisaariston (+1 600) alueille. Muualla väestömäärän kehitys on maltillisempaa. Väestön kasvua on kuvattu tarkemmin seuraavassa teemakartassa sekä taulukossa. Nykyiset Iivisniemen ja Hannuksen tilastoalueet on jaettu pohjois-eteläsuunnassa Finnooksi ja Kaitaaksi kuvaamaan paremmin metroasemien vaikutusalueita. Väestömitoitus on jaettu alueille Finnoon ja Kaitaan tulevan kehityksen mukaisesti.

15 12 / 31 Kuva 12 Väestöennuste ja mitoitus Suur-Espoonlahden alueella Lähde: ( ) ja Espoon yleiskaavan mitoitus (2030). Finnoon ja Kaitaan alueet on muodostettu Hannuksen ja Iivisniemen alueista, mutta kokonaisväestömäärä on yleiskaavan mitoituksen mukainen Seuraavassa taulukossa on esitetty Espoonlahden ja lähialueiden väestö vuonna 2012 sekä väestöennusteen mukaiset väestömäärät vuosina 2023 ja Espoon vuoden 2023 väestöennuste on pääkaupunkiseudun aluesarjojen mukainen, vuoden 2030 väestömäärä on yleiskaavan väestömitoituksesta. Kirkkonummen väestönkasvu on laskettu Tilastokeskuksen kuntakohtaisesta väestöennusteesta kunnan oman vuoden 2010 osa-alueittaisen ennusteen pohjalta. Lähivaikutusalueen väestö kasvaa selvästi vähemmän kuin muun Espoonlahden suuralueen. Taulukko 1 Alue Väestöennuste ja -mitoitus Suur-Espoonlahden alueella ja Kirkkonummella Väestö Väestö Väestö Muutos Espoonlahden lähialue (Espoonlahden keskus, Kivenlahti, Hannusjärvi, Soukanmäki ja Laurinlahti) Muu Espoonlahden suuralue Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi Muu Espoo (pl. Espoonlahden suuralue) Länsimetron jatkeen asemaseutujen kehittämisen edellytykset paranevat metron jatkeen rakentamispäätöksen myötä. Espoon kaavoitusohjelmassa sekä kaavoituksen työohjelmassa 2014 todetaan, että maankäyttötarkasteluja asemakaavoituksen tueksi laaditaan myöhemmin tarkennettavilla alueilla, mm. Kivenlahdessa ja Kauklahdessa sekä Turuntien ja Raide-Jokerin varrella. Tämä tarkoittaa väestönkasvupotentiaalia myös Espoonlahden lähialueella.

16 13 / 31 Väestönkasvun lisäksi tärkeä palvelurakennetta muovaava tekijä ovat väestön ikääntyminen ja maahanmuutto. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi saavutettavuustarpeisiin sekä liikkumiskulttuuriin. Yli 65-vuotiaiden osuuden Suur-Espoonlahden asukkaista arvioidaan kasvavan vuoden 2010 (25 % kaikista asukkaista) tasosta huomattavasti jo vuoteen 2022 mennessä (42 %). Vastaavasti samalla ajanjaksolla alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä laskee 26 prosentista 23 prosenttiin. Väestön ikärakenteessa tapahtuvia lyhyen tähtäimen muutoksia havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa. Yli 85-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 65-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 19-vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat % 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 13 Väestön ikärakenteen muutokset Suur-Espoonlahdessa (Lähde: Aluesarjat) 2.4 Vähittäiskaupan ostovoima vaikutusalueella Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta jakamalla ostovoima myyntiteholla. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Tässä selvityksessä epävarmuutta on tuotu esiin myös tekemällä minimi- ja maksimilaskelmat. Kulutuksen kasvua on laskettu kahdella eri kasvuoletuksella. Kulutuksen kasvun on arvioitu olevan noin 0,5 2 % vuodessa tuoteryhmästä riippuen luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauppa on kasvanut selvästi nopeammin. Viime vuosina sen sijaan kasvu on jäänyt hyvin pieneksi ja joillain toimialoilla on tapahtunut jopa supistumista. Jos yleisessä taloustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, heijastuu se toki myös yksityiseen kulutukseen. Kuitenkin pitkällä aikavälillä talouden nousu- ja laskukauden tasoittavat toisiaan ja 1 2 % vuotuinen kasvu on täysin mahdollinen. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan aletaankin tavarat ostaa verkkokaupasta. Myös väestön merkittävä ikääntyminen voi vaikuttaa

17 14 / 31 kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään huomattavasti. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus Ostovoiman kasvu vaikutusalueella Tässä selvityksessä on käytetty kulutuslukuina Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan Vähittäiskauppa Suomessa teoksen lokakuussa 2013 päivitettyjä maakuntakohtaisia lukuja. 6 Nämä luvut ovat selvästi korkeampia kuin esimerkiksi Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä 7 käytetyt luvut, mikä heijastuu ostovoiman kehitykseen sekä tilantarvelaskelmiin. Kulutusluvut perustuvat kuitenkin toteutuneisiin kaupan liikevaihtotietoihin. Kulutuksen kasvusta on tehty kaksi vaihtoehtolaskelmaa: Hidas kasvu: +0,5 %/vuosi päivittäistavarakaupassa ja +1 %/vuosi muussa kaupassa Nopea kasvu: +1 %/vuosi päivittäistavarakaupassa ja +2 %/vuosi muussa kaupassa Hitaan ja nopean kasvun laskelmien pohjana olevat kulutusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 2 Vähittäiskaupan kulutusluvut nopean ja hitaan kasvun vaihtoehdoilla Hidas kasvu Nopea kasvu Kulutus e/hlö Päivittäistavara ja alkoholi 8 Keskustaerikoiskauppa Paljon tilaa vaativa kauppa (tiva) 10 Vähittäiskauppa yhteensä Väestönkasvun on oletettu sekä nopean että hitaan kasvun laskelmissa olevan sama, Espoon yleiskaavan väestömitoituksen mukainen. Väestönkasvu on esitetty tässä selvityksessä edellä (luku 2.3). Kulutuksen ja väestön kasvun myötä vähittäiskaupan ostovoima lähialueella kasvaa koko vähittäiskaupassa %. Muilla alueilla kasvu on suurempaa nopeammasta väestönkasvusta johtuen. Sekä suhteellisesti että absoluuttisesti ostovoima kasvaa eniten muun Espoonlahden suuralueen puolella, johtuen pääasiassa Finnoon-Kaitaan alueen suuresta väestönkasvusta. Kivenlahden teollisuusalue kehittyy mahdollisesti tulevaisuudessa asuinalueena, mutta asutus toteutuu alueelle todennäköisesti vasta vuoden 2030 jälkeen. Alueen muuttaminen asumispainotteiseksi edellyttää osayleiskaavaa, jota ei ole vielä käynnistetty Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E Päivittäistavara: ruoka, juoma, tupakkatuotteet, teknokemian tuotteet, kodin paperit, lehdet sekä kosmetiikka 9 Muoti-, vaate-, kirja-, optiikka- ym. kauppaa, joka tyypillisesti sijoittuu kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin 10 tärkeimmät toimialat ovat huonekalu-, rauta- ja kodinkonekauppa, lisäksi mm. vene- ja puutarhakauppa

18 15 / 31 Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoiman kehitys (milj. euroa) toimialoittain hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa Minimikasvu Maksimikasvu PÄIVITTÄISTAVARA (ml. Alko) 2012 Kasvu , 2030 milj. e Kasvu , pros. Kasvu , 2030 milj. e Kasvu , pros. Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % KESKUSTAERIKOISKAUPPA Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % TILAA VIEVÄ KAUPPA Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % VÄHITTÄISKAUPPA YHTEENSÄ Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve Laskennallinen vähittäiskaupan pinta-alan tarve on laskettu hitaan ja nopean ostovoiman kasvun pohjalta keskimääräisten neliömyyntitehojen perusteella. Pinta-alalaskelmissa ei ole huomioitu erilaisia pinta-alan tarvetta lisääviä ja vähentäviä tekijöitä, kuten ostovoiman siirtymiä, mahdollista myyntitehon kasvua nykyisissä myymälöissä tai kulutustottumusten muutoksia. Perusoletuksena on pidetty, että kaikki uusi ostovoima suuntautuu uuteen pinta-alaan. Tarvetta lisäävien ja vähentävien tekijöiden huomioiminen olisi vaikea toteuttaa luotettavaksi ja perustuisi pitkälti pelkkiin oletuksiin Lisäävien ja vähentävien muuttujien voidaan ajatella kumoavan toisensa. Vastaava oletus on tehty myös Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä. 11 Vähittäiskaupan kulutuksen ja pinta-alantarpeen laskennassa on käytetty seuraavia oletuksia, jotka noudattavat Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksen laskelmissa käytettyjä: Väestönkasvu on Espoon eteläosien yleiskaavan mitoituksen vuoden 2030 mukainen Espoossa ja Tilastokeskuksen kuntakohtaisen ennusteen mukainen Kirkkonummella Liiketilan tarpeen laskennassa käytetyt keskimääräiset myyntitehot toimialoittainuudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisesti: Päivittäistavarakauppa ja Alko e/my-m2 (8 400 e/k-m2) Tilaa vaativa kauppa e/my-m2 (2 700 e/k-m2) Keskustaerikoiskauppa e/my-m2 (4 100 e/k-m2) Ravintoloiden ja palveluiden tarvitsema pinta-ala on 25 % kaupan pinta-alan tarpeesta Myyntipinta-ala on muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Verkkokauppa pienentää pinta-alan tarvetta 10 % Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä oletettiin vähittäiskaupan myyntitehojen kasvavan n. 20 % vuoteen 2035 mennessä, mikä vähentää pinta-alan tarvetta selvästi. Tässä selvityksessä laskennassa käytettyjä tehoja ei nostettu alkuperäisestä, sillä nämäkin ovat varsin korkeita nykytasoon nähden. Myyntitehon merkittävä nousu lisää toiminnan kannattavuutta, mikä tyypillisesti lisää uusia alalle tulijoita sekä vanhojen toimijoiden investointihalukkuutta, jonka myötä pinta-ala kasvaa ja neliömyyntitehot laskevat. 11 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja E

19 16 / 31 Oheisessa taulukossa on esitetty tilantarpeen kasvu hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa. Espoonlahden lähialueella tilantarve kasvaa vähittäiskaupassa ja palveluissa yhteensä kerrosneliömetriä vuoteen 2030 mennessä kulutuksen kasvunopeudesta riippuen. Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallisen tilantarpeen kehitys (kerros-m2) toimialoittain hitaan ja nopean kasvun vaihtoehdoissa Hidas kasvu Nopea kasvu Kasvu , m2 Kasvu , % Kasvu , m2 Kasvu , % Tilantarve Tilantarve Tilantarve PÄIVITTÄISTAVARA (ml. Alko) Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Espoonlahden suuralue yhteensä % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % KESKUSTAERIKOISKAUPPA Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Espoonlahden suuralue yhteensä % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % TILAA VIEVÄ KAUPPA Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Espoonlahden suuralue yhteensä % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % PALVELUT Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Espoonlahden suuralue yhteensä % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % VÄHITTÄISKAUPPA JA PALVELUT YHTEENSÄ Espoonlahden lähialue % % Muu Espoonlahden suuralue % % Espoonlahden suuralue yhteensä % % Itäinen ja Keskinen Kirkkonummi % % Muu Espoo % % 3. VÄHITTÄISKAUPAN TARJONTA 3.1 Päivittäistavarakauppa Päivittäistavarakaupan verkostoa on kuvattu oheisessa kartassa. Suurimmat ruokakaupat ovat Espoonlahden keskustassa sijaitsevat K-supermarket ja S-market sekä Lidl ja Soukan K- supermarket. Näiden lisäksi alueella on useita pienempiä ruokakauppoja. Päivittäistavarakaupan verkosto on alueella kuitenkin varsin kattava, 53 %:lla asukkaista on korkeintaan 500 metrin kävelymatka lähimpään ruokakauppaan. Suurin saavutettavuuteen liittyvä aukko palvelutarjonnassa on Saunalahden alueella, jossa ei suhteellisen suuresta väestöpohjasta huolimatta ole päivittäistavaramyymälää. Espoonlahdessa ei ole suurimpia, hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppoja. Lähimmät hypermarketit sijaitsevat Matinkylässä Isossa Omenassa ja Olarissa.

20 17 / 31 Kuva 14 Päivittäistavarakaupan myymälät Espoonlahdessa 2012 (Lähde: A.C. Nielsen) Espoossa on väkilukuun suhteutettuna vähän päivittäistavarakaupan pinta-alaa. Asukasta kohden laskettu päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala on selvästi koko maan tason alapuolella. Suur- Espoonlahden alueella päivittäistavarakaupan myyntipinta-alaa on asukasta kohden keskimäärin yhtä paljon kuin koko Espoon alueella (0,27m2/asukas), kun koko maassa on keskimäärin 0,39m2/asukas. Espoon suuralueittaisia päivittäistavarakaupan pinta-alan tunnuslukuja on vertailtu seuraavassa kaaviossa. Jos Espooseen haluttaisiin yhtä paljon kaupan neliöitä kuin Suomessa keskimäärin, tulisi päivittäistavarakauppaa rakentaa heti lisää yli myyntineliömetriä. Koko maan keskimääräisen tason ei sinänsä tarvitse olla tavoite, sillä kalliit kiinteistökustannukset perustelevat pääkaupunkiseudulla niukempaa mitoitusta, mutta varaa tarjonnan lisäämiseen Espoossa periaatteessa on jo nyt. Tuleva väestönkasvu lisää tilantarvetta entisestään.

21 18 / 31 0,45 0,40 0,35 0,30 0,27 0,28 0,37 0,34 0,27 0,39 0,25 0,20 0,15 0,10 0,14 0,09 0,18 0,05 0,00 Kuva 15 Päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala (m2) asukasta kohden suuralueittain vuonna 2012 (Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri, Aluesarjat) Espoon keskimäärin niukka päivittäistavarakaupan mitoitus tarkoittaa sitä, että keskimääräiset neliömyyntitehot ovat korkeampia kuin Suomessa keskimäärin. Muuhun Espooseen verrattuna Espoonlahden suuralueella myymälöiden myyntiteho on kuitenkin matala. Tämä kertoo siitä, ettei alueen päivittäistavarakauppoja koeta vetovoimaisiksi, vaan asiointeja karkaa muualle Kuva 16 Päivittäistavarakaupan myyntiteho e/m2 suuralueittain Espoossa vuonna 2012, indeksi: koko maa keskimäärin = 100 (Lähde: A.C. Nielsen myymälärekisteri) Seuraavassa taulukossa on esitetty päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymiä Espoossa suuralueittain vuonna Negatiivinen ostovoiman siirtymä tarkoittaa sitä, että alueelta virtaa ostovoimaa muualle, kun taas positiivisen ostovoiman virtauksen alueille ostovoimaa siirtyy muualta. Ostovoiman virtausten perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöksiä alueiden välisistä asiointivirroista. Taulukosta voidaan havaita, että Suur-Espoonlahden alueelta virtaa ostovoimaa muualle noin 42 miljoonan euron edestä, mikä vastaa karkeasti keskimääräisen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan myyntiä. Taulukosta voidaan lisäksi havaita, että Espoon muista suuralueista Leppävaara, Tapiola ja Matinkylä ovat ainoita, joihin virtaa

22 19 / 31 ostovoimaa. Kaikkein suurinta siirtymä on Matinkylään, jossa on peräti kolme hypermarkettia (Ison Omenan Prisma ja Citymarket sekä Olarin Prisma). Myös Tapiolaan siirtymä on suuri, vaikka siellä ei ole päivittäistavarakaupan suuryksiköitä (hypermarketit). Taulukko 5 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät suuralueittain 2012 Ostovoiman Siirtymä siirtymä (milj. ) (indeksi) Suur-Leppävaara Suur-Tapiola Suur-Matinkylä Suur-Espoonlahti Suur-Kauklahti Vanha-Espoo Pohjois-Espoo Espoo yhteensä Erikoistavarakauppa Espoonlahden kaupan palvelut ovat muihin suuralueisiin verrattuna niukemmat erityisesti keskustaerikoiskaupan osalta. Suomenojan suuri tilaa vaativan kaupan keskittymä on seudullisessa ja Espoon sisäisessä mittakaavassa merkittävin kaupan alue Espoonlahden suuralueella. Muuten Espoonlahden kaupan palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Espoonlahden kauppakeskus Lippulaivassa on hieman laajemmat palvelut, mutta muuten kaupan tarjontaa on väestöpohjaan verrattuna melko vähän. Lähellä sijaitsevassa Matinkylän Isossa Omenassa käydään Espoonlahden suunnasta todennäköisesti paljon. Oheisessa kartassa on esitetty vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijainti Espoossa kesällä Tämän raportin tarkastelualue, Espoonlahden suuralue on rajattu karttaan tummanpunaisella viivalla. Alueelta erottuu selvästi Suomenojan tilaa vievän kaupan alue sekä Espoonlahden ja Kivenlahden keskukset.

23 20 / 31 Kuva 17 Erikoistavarakaupan ketjumyymälät Espoonlahdessa 2012 (Lähde: Ramboll Finland Oy, Ketjutietokanta) 3.3 Vähittäiskaupan liikevaihto toimialoittain ja alueittain Seuraavassa kartassa on kuvattu postinumeroalueittaista liikevaihtotietoa vuodelta Sektoridiagrammin koko kuvaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrää postinumeroalueella ja eri lohkot kuvaavat vähittäiskaupan päätoimialojen liikevaihdon osuutta. Kartasta voidaan havaita vähittäiskaupan liikevaihdon keskittyvän Etelä-Espoossa pääasiallisesti Matinkylän, Olarin, Suomenojan sekä Espoonlahden alueille. Matinkylässä, Olarissa ja Espoonlahdessa kaupan liikevaihto koostuu pääasiassa päivittäistavara ja tavaratalokaupasta sekä erikoistavarakaupasta, kun taas Suomenojalla tilaa vievän kaupan osuus on suurin. Kartan tulkinnassa on otettava huomioon se, että postinumeroaluetasoisessa liikevaihtotiedossa on tilastojen keruu- ja tarkistustavasta johtuen pieniä epätarkkuuksia; aineiston avulla saadaan kuitenkin hyvä suuntaaantava kuva liikevaihdon suuruudesta alueittain.

24 21 / 31 Kuva 18 Vähittäiskaupan liikevaihto postinumeroalueittain ja toimialoittain vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus) Suomen kauppakeskusyhdistyksen mukaan Espoonlahden Lippulaivan myynti oli noin 95 miljoonaa euroa vuonna Matinkylän Ison Omenan myynti oli noin 260 miljoonaa euroa ja Leppävaaran Sellon 384 miljoonaa euroa. Kun tiedetään, että pääosa näiden kaupunkikeskusten kaupan tarjonnasta sijoittuu kauppakeskuksiin, kuvaavat nämä luvut hyvin keskusten voimasuhteita. 3.4 Kaupan hankkeet Espoonlahden alueelle sijoittuvista kaupan hankkeista merkittävin on tässä selvityksessä käsiteltävä Lippulaivan laajennus. Lähialueella on vireillä runsaasti muitakin hankkeita, joita on eritelty oheisessa kartassa. Hankkeet painottuvat Lippulaivaa ja Isoa Omenaa lukuun ottamatta paljon tilaa vaativaan kauppaan ja lähipalveluihin. Keskustaerikoistavarakaupan hankkeet ovat selvässä vähemmistössä. Osa hankkeista on todennäköisesti toistensa kanssa kilpailevia eivätkä siten välttämättä toteudu täysimääräisesti. Kartan rajauksen ulkopuolelle jää Lommilan kauppakeskus, jonka lopulliseksi kokoluokaksi on kaavailtu noin k-m2, eli Sellon ja Ison Omenan luokkaa. Myös Tapiolassa kaupan pinta-ala kasvaa merkittävästi keskustan uudistusten myötä.

25 22 / 31 Lidl Päivittäistavara k-m2 S-market Päivittäistavara k-m2 Suomalaistentie XXL, Motor Center k-m2 Yli-Suomenoja Erikois/tiva k-m2 Suurpelto Kauppakeskus k-m2 Saunalahti Pt, lähipalvelut k-m2 Inkilänportti Tiva-kauppa 2016 max k-m2 Lasihytinrinne Päivittäistavara k-m2 Tukkurinkiila Auto/tiva k-m2 Niittykumpu paikalliskeskus k-m2 Jorvaksenkolmio Outlet-hanke 2016 max k-m2 Sundsberg Paikalliskeskus 2020-luvulla k-m2 Kiviruukki Tiva k-m2 Lippulaivan laajennus Kauppakeskus k-m2 Espoonl. yrityskeskus Tiva, auto ym k-m2 Hannuksenpelto Autokauppa k-m2 Iso Omena laajennus Kauppakeskus k-m2 Finnoo Paikalliskeskus k-m2 Kuva 19 Tiedossa olevat kaupan hankkeet Suur-Espoonlahden lähialueilla 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1 Pinta-ala suhteessa laskennalliseen tarpeeseen lähialueella Lippulaivan laajennuksen pinta-ala on noin k-m2 ja laajennuksen jälkeen Lippulaivan kokonaispinta-ala olisi noin k-m2, mikä sisältää myös kirjaston ja kulttuuritoimen tilat. Laajennetun Lippulaivan kaupan pinta-ala olisi noin k-m2. Oheisessa kaaviossa on havainnollistettu Lippulaivan ja sen laajennuksen pinta-alaa koko Espoonlahden suuralueen ja Lippulaivan lähialueen (Espoonlahden keskus, Soukanmäki, Kivenlahti, Laurinlahti, Hannusjärvi) laskennalliseen pinta-alantarpeeseen verrattuna. Kuviossa ei ole huomioitu auto- eikä tivakauppaa, joita Lippulaivaan ei ole tulossa. Nykyinen Lippulaiva on selvästi pienempi kuin lähialueen asukkaiden laskennallinen tilantarve. Laajennettu Lippulaiva vastaa suunnilleen lähialueen asukkaiden pinta-alan tarvetta. Koska lähialueen väestönkasvu on melko pientä, ei tilantarvekaan kasva paljoa vuoteen 2030 mennessä. Verrattuna koko Espoonlahden suuralueen laskennalliseen tilantarpeeseen on Lippulaiva laajennettunakin varsin maltillisen kokoinen. Jo vuoden 2012 tilanteessa laajennettu Lippulaiva täyttäisi alle puolet Espoonlahden suuralueen laskennallisesta tilantarpeesta. Muiden alueiden kaupan kehittymiselle jää mahdollisuuksia.

26 23 / Suur-Espoonlahden tilantarve; hidas kasvu Suur-Espoonlahden tilantarve nopea kasvu Lähialueen tilantarve; hidas kasvu Lähialueen tilantarve; nopea kasvu Lippulaiva Laajennettu Lippulaiva Kuva 20 Lippulaiva nykyisellään ja laajennuksen jälkeen suhteessa Espoonlahden suuralueen laskennalliseen pinta-alan tarpeeseen (päivittäis- ja erikoistavarakauppa sekä palvelut) Lippulaivan laajennuksen pinta-ala on noin k-m2. Laajennetun Lippulaivan kaupan ja palveluiden pinta-ala on k-m2 Lippulaiva on nykyisellään selvästi pienempi kuin lähialueen asukkaiden ostovoimasta johdettu tilantarve osoittaa, laajennuksen jälkeen Lippulaiva vastaa lähialueen asukkaiden pinta-alan tarvetta Verrattuna koko Espoonlahden suuralueen laskennalliseen tilantarpeeseen on Lippulaiva laajennettunakin maltillisen kokoinen; yli puolet suuralueen tilantarpeesta jää vuoden 2012 tilanteessa yli muiden alueiden kaupan kehittymiselle jää mahdollisuuksia. 4.2 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen vetovoimaan ja vaikutusalueen muodostumiseen Lippulaivan laajennuksen vaikutusta asukkaiden asiointeihin on havainnollistettu seuraavissa kuvissa (Kuva 21 Kuva 23) vetovoimamallinnuksella. Kartat kuvaavat eri alueiden asukkaiden todennäköisyyttä asioida Espoonlahdessa. Punainen väri kuvaa korkeaa todennäköisyyttä, vihreä matalaa. Korkeakin todennäköisyys sisältää mahdollisuuden, että alueella asuva henkilö asioi myös muualla. Mallinnus perustuu siihen, että ihminen asioi tietyssä keskuksessa sitä todennäköisemmin, mitä lähempänä se on ja mitä vetovoimaisempi se on. Kartoissa on mallinnettu Espoon palveluverkkosuunnitelman mukainen vähittäiskaupan verkosto sekä naapurikuntien suurimmat keskukset. Vetovoimatekijänä on käytetty keskusten pinta-alaa ja etäisyydet keskusten välillä on laskettu nykyistä tieverkkoa pitkin. Keskusten nykyiset pinta-alat on kerätty SYKE:n kaupan tietopankista ja niiltä osin kuin tietoa ei sieltä ole saatu, A.C. Nielsenin myymälärekisteristä sekä Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelmasta (rakennusrekisterin tiedot). Tulevan verkon pintaalat, eli keskusten kasvu (Kuva 23) on arvioitu tiedossa olevien hankkeiden ja Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelman pinta-alojen pohjalta. Mallinnuksessa käytetyn keskusverkon pintaalat on esitetty liitteessä. Ensimmäisessä kartassa on kuvattu nykytilanne ilman Lippulaivan laajennusta. Espoonlahden vaikutusalue painottuu lähialueille. Vaikutus ulottuu jonkin verran Kirkkonummen puolelle sekä Kauklahteen asti, mutta tältäkin vyöhykkeeltä asiointitodennäköisyys Espoonlahdessa on vain 20 30% luokkaa. Kääntäen voidaan sanoa, että % alueen asukkaiden asioinneista suuntautuu muualle kuin Espoonlahteen.

27 24 / 31 Toisessa kartassa on kuvattu Espoonlahden vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, kun keskuksen vetovoima kasvaa. Vaikutus vahvistuu erityisesti Kirkkonummen ja Kaukalahden suuntaan, missä kilpailevaa tarjontaa on vähemmän ja keskukset ovat pienempiä. Matinkylän suuntaan ei sen sijaan juuri tapahdu muutosta, sillä Matinkylä on selvästi Espoonlahtea suurempi myös Lippulaivan laajennuksen jälkeen. Kolmannessa kartassa on esitetty Espoonlahden vaikutusalue, kun Lippulaiva on laajennettu ja muutkin keskukset kasvaneet. Vaikutusalue supistuu edelliseen karttaan verrattuna erityisesti Kauklahden suunnassa. Myös Kirkkonummelle päin vaikutus vähenee, jos Masalan tarjonta kasvaa. Kirkkonummella on lisäksi suunniteltu Sundsbergin osayleiskaava-alueelle omaa aluekeskusta, johon tulisi myös kaupallisia palveluita. Uusi keskus sijoittuisi juuri sille alueelle, jossa Lippulaivan vaikutus olisi suurin. Uusi keskus supistaa Lippulaivan vaikutusaluetta itäisellä Kirkkonummella. Sundsbergin alueen rakentuminen on pitkän tähtäimen hanke, eikä keskus välttämättä ole toteutunut vielä vuoden 2030 tilanteessa, joten sitä ei ole mallinnettu näihin karttoihin. Kuva 21 Espoonlahden nykyinen mallinnettu vaikutusalue (ilman Lippulaivan laajennusta)

28 25 / 31 Kuva 22 Espoonlahden mallinnettu vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, muu kaupan verkosto nykytilassa Kuva 23 Espoonlahden mallinnettu vaikutusalue Lippulaivan laajennuksen jälkeen, arvio vuoden 2030 tilanteesta, kun muut keskukset ovat kasvaneet

29 26 / 31 Vetovoimamallinnuksen avulla on arvioitu Espoonlahden keskuksen vaikutusaluetta nykytilanteessa, Lippulaivan kauppakeskuksen laajennuksen jälkeen sekä vuonna 2030, jolloin keskusverkon muutkin keskukset ovat laajentuneet Nykytilanteessa Espoonlahden vaikutusalue painottuu lähialueelle; osa vaikutusalueesta ulottuu Kirkkonummen puolelle sekä Kauklahteen, mutta todennäköisyys asioida Espoonlahdessa jää näilläkin alueilla pieneksi Lippulaivan laajennuksen jälkeen vaikutusalue laajenee erityisesti länteen ja luoteeseen, missä sijaitsee vähemmän kilpailevaa kaupallista tarjontaa Tulevan verkoston mallinnuksessa Espoonlahden vaikutusalue supistuu suunnilleen nykytilanteen tasolle, koska muutkin keskukset kasvavat ja lisäävät vetovoimaansa 4.3 Vaikutus Espoonlahden kaupalliseen asemaan ja profiiliin sekä tulevaan kehitykseen Lippulaivan laajennus tukee Espoonlahden kehitystä yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Leppävaara, Matinkylä ja Tapiola ovat kaikki selvästi Espoonlahtea monipuolisempia ja suurempia kaupallisen tarjonnan suhteen, vaikka väestöpohjassa ei ole suurta eroa. Kauppakeskuksen laajennus tuo Espoonlahteen kaupunkikeskustoille tyypillistä toimintaa: erikoistavarakauppaa, ravintoloita ja palveluita. Se mahdollistaa Espoonlahden kehittymisen nykyistä monipuolisemmaksi alueeksi, jolla on asumisen lisäksi nykyistä enemmän vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia. Laajennukseen sijoittuva kauppa tuo Espoonlahteen hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakaupan, joka alueelta on puuttunut. Nykyisin Espoonlahdesta siirtyy päivittäistavarakaupan ostovoimaa alueen ulkopuolelle. Ulosvirtaus on noin 42 miljoonaa euroa, mikä vastaa suurehkon hypermarketin tai kahden supermarketin myyntiä. Uuden hypermarketin myötä Espoonlahden päivittäistavarakaupan tarjonta paranee huomattavasti, minkä seurauksena ostovoiman ulosvirtaus pienenee. Espoonlahti on jo nyt joukkoliikenteen solmukohta. Rooli joukkoliikenteen keskuksena vahvistuu selvästi Länsimetron jatkeen jälkeen, jolloin lähialueiden syöttöliikenne ohjautuu Espoonlahden keskukseen. Lippulaivan laajennukseen sijoittuva linja-autoterminaali tuo luontaisia asiakasvirtoja suoraan kauppakeskukseen. Tämä tukee sekä kaupallista toimintaa Lippulaivassa että joukkoliikenteellä tapahtuvan asioinnin yleistymistä. Espoonlahden suuralueen väestönkasvu painottuu erityisesti Finnoon-Kaitaan alueelle, mistä asioinnit suuntautuvat todennäköisesti lähempänä sijaitsevaan Matinkylään kuin Espoonlahden keskukseen silloin kun oman alueen palvelut eivät riitä. Koska Matinkylä on lähellä uuden asutuksen painopistettä, ei Espoonlahden suuralueesta todennäköisesti tulevaisuudessakaan tule kaupallisesti omavaraista, vaan osa ostovoimasta siirtyy Espoon muille kaupan alueille sekä osin Helsinkiin asti. mahdollisuuksia. Lippulaivan laajennus tukee Espoonlahden keskuksen asemaa yhtenä Espoon kaupunkikeskuksista; alueelle syntyy lisää kaupunkikeskustalle tyypillistä monipuolista toimintaa ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksia Hypermarket-kokouluokan päivittäistavarakauppa hillitsee ostovoiman ulosvirtausta alueelta, muttei pysäytä sitä tulevaisuudessa kokonaan.

30 27 / Vaikutukset seudun kaupan palveluverkkoon Lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin Lippulaivan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia seudun keskusverkon suurimpiin keskuksiin. Espoonlahti ei kasva kaupallisesti muita Espoon kaupunkikeskuksia suuremmaksi. Lisäksi Espoon ja Kirkkonummen vahva väestönkasvu tukee kaikkien alueiden kehittymistä. Oheisessa taulukossa on kuvattu edellä esitettyjen mallinnusten perusteella Lippulaivan laajennuksen vaikutusta lähimpien keskusten asiakaspotentiaaliin. Taulukko kuvaa mallinnuksen perusteella keskuksiin suuntautuvaa asiakasmäärää. Arvot on indeksoitu niin, että nykytilanne = 100. Lippulaivan laajennus lisäisi Espoonlahden keskuksen asiakasmääriä 44 %. Muissa lähimmissä keskuksissa asiakasmäärät vähenisivät 3 19 %. Suurin vähennys kohdistuu Kivenlahteen ja Soukkaan. Viimeisessä sarakkeessa on kuvattu Lippulaivan laajennuksen aiheuttamaa muutosta, kun muutkin keskukset ovat kasvaneet ja huomioidaan vuoteen 2030 ennakoitu väestönkasvu. Tässä nähdään, että Soukkaa lukuun ottamatta kaikkien keskusten asiakasmäärät kasvavat. Pääasiallisesti tätä selittää väestönkasvu, mutta esimerkiksi Kauklahden tapauksessa myös tarjonnan huomattava kasvu. Soukassa tarjonta ei lisäänny ja väestönkasvukin on vähäistä, mikä näkyy merkittävänä vähennyksenä asiakasmäärissä. Tämän mallinnuksen perusteella ei voida yksilöidä Lippulaivan laajennuksen vaikutusta vuoden 2030 tilanteessa, koska sekä kaupan verkostossa että väestöpohjassa tapahtuu muitakin huomattavia muutoksia. Se kuvastaa kuitenkin hyvin sitä, miten paljon tuleva väestönkasvu lisää kaikkien keskusten asiakaspotentiaalia. Mallinnus on myös suhteellisen mekaaninen tapa ennustaa asiointikäyttäytymistä. Ihmisten asiointipaikan valintaan vaikuttavat monenlaiset syyt eikä keskusten vetovoima ole aina suoraan verrannollinen niiden kokoon. Varsinkin erikoistavarakaupassa yksittäisetkin myymälät voivat olla vetovoimaisia, jos niillä on erottuvaa tarjontaa. Toisaalta kuluttajat hakevat usein nimenomaan klusterihyötyjä ja hakeutuvat suurempiin keskuksiin, joissa on paljon tarjontaa. Päivittäistavarakaupan asiointikäyttäytymistä vetovoimamallinnus kuvastaa varsin hyvin. Taulukko 6 Espoonlahden ja lähimpien keskusten mallinnettu asiakasmäärä laajennuksen jälkeen nykyisessä keskusverkostossa ja arvioidussa vuoden 2030 verkostossa väestönkasvu huomioiden. Nykytilanteen kaupan verkoston ja väestömäärän mukainen mallinnettu asiakasmäärä = 100. Nykyinen verkko, ei laajennusta (kuva 19) Nykyinen verkko, Lippulaivan laajennus (kuva 20) Tuleva verkko 2030, Lippulaivan laajennus (kuva 21) Espoonlahden keskus Espoon keskus Matinkylä Kauklahti Soukka Kivenlahti Kaitaa Kirkkonummi Masala

31 28 / 31 Lippulaivan laajennuksella ei ole merkittäviä vaikutuksia seudun keskusverkon suurimpiin keskuksiin: Espoonlahti ei kasva kaupallisesti Espoon muita kaupunkikeskuksia suuremmaksi, minkä lisäksi Espoon ja Kirkkonummen vahva väestönkasvu tukee kaikkien alueiden kehittymistä Mallinnuksen perusteella on arvioitu laajennuksen vaikutuksia muiden keskusten asiakaspotentiaaliin Lippulaivan laajennus lisää Espoonlahden asiakasmäärää arvioilta 44 %, kun vastaavasti lähimmissä keskuksissa asiakasmäärät vähenevät noin 3-19 % Suurin vähennys kohdistuu Kivenlahteen ja Soukkaan Vuoteen 2030 mennessä muissa palveluverkon keskuksissa tapahtuva kehitys sekä väestön määrän kasvu nostaa selkeästi muiden keskusten (pl. Soukka) asiakaspotentiaalia suhteessa nykyiseen Muualla Espoossa: kaupunkikeskukset, paikalliskeskukset ja lähipalvelut Lippulaivan laajennuksella ei ole vaikutusta Espoon kaupunkikeskusten kaupalliseen kehittymiseen. Espoon viidellä kaupunkikeskuksella on omat luontaiset vaikutusalueensa, joiden väestöpohja kasvaa. Laajennuksen jälkeenkin Lippulaiva on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Leppävaaran Sello tai Matinkylän laajennettu Iso Omena. Myös Tapiolan tarjonta on suurempaa. Espoon keskus on ainakin lähivuosina tarjonnaltaan suppeampi kuin Espoonlahti, mutta kulkuyhteydet Espoon keskuksen suunnasta Espoonlahteen ovat sen verran heikot, ettei ole syytä olettaa Espoonlahden vaikutuksen kasvavan siinäkään suunnassa. Paikalliskeskuksista Espoonlahden laajentumisella voi olla eniten vaikutusta Kauklahteen ja Finnooseen, jotka sijaitsevat suhteellisen lähellä. Kauklahdessa on ollut hyvin niukat kaupan palvelut. Kauklahden keskustaan on kuitenkin vireillä useita kaupan hankkeita, jotka tukevat alueen kehittymistä. Kauklahden tarjonta painottuu jatkossakin päivittäistavarakauppaan, erikoistavarakaupan tarjonta tulee olemaan vähäisempää. Kauklahdesta asioidaan jatkossa ehkä entistä useammin Espoonlahden suunnassa. Espoon keskuksen vahvistuminen ja Lommilan rakentuminen vaikuttavat tulevaisuudessa kuitenkin Kauklahteen enemmän kuin Espoonlahti. Lähinnä Kauklahden eteläosista voidaan asioida jonkin verran Espoonlahdessa. Finnoon kaupallisten palvelujen rakentuminen nivoutuu metroon ja metroasemaan. Finnoon keskuksen asukasmäärä muodostuu niin suureksi, että kaupan palveluiden pitäisi muodostua niiden varaan. Matinkylä ja kasvava Iso Omena vaikuttavat Finnoon palvelujen kehittymiseen Espoonlahtea enemmän. Lähipalvelukeskukset ovat keskenään aika erilaisia. Länsiväylän pohjoispuolen nykyisiin lähikauppoihin Espoonlahden kehittymisellä ei ole vaikutusta. Näiltä alueilta asioidaan jo nyt suuremmissa ruokakaupoissa joko Espoonlahdessa tai Matinkylässä. Nykyiset myymälät jatkavat nykyiseen tapaansa täydennysostopaikkoina. Saunalahden rakentumaton lähipalvelukeskus voi toteutua alkuperäistä ajatusta pienempänä, kun Espoonlahti vahvistuu. Alueella on kuitenkin selvä tarve lähipalveluille eikä ole syytä epäillä, etteivätkö ne voisi toteutua Lippulaivan laajennuksesta riippumatta. Soukka ja Kivenlahti ovat lähipalvelukeskuksia, joihin Lippulaivan laajennuksella ja Espoonlahden vahvistumisella on eniten vaikutusta. Molemmissa on lähipalveluita, mutta väestön ei ennakoida kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Myöhemmin erityisesti Kivenlahdessa täydennysrakentaminen voi lisätä asukasmääriä huomattavastikin, mikäli alueelle alustavasti kaavaillut suunnitelmat toteutuvat. Soukassa erityisesti metroaseman tuntumaan on mahdollista tehdä täydentävää asuinrakentamista. Lippulaivan vahvistuminen vie Soukalta ja Kivenlahdelta jonkin verran asiakaspotentiaalia. Lähipalveluilla on jatkossakin kysyntää, mutta niiden supistamiseen voi tulla paineita. Päivittäistavarakaupan lisäksi näissä keskuksissa voi olla

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 10.12.2012 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

ESPOONLAHDEN KAUPALLINEN TARKAS- TELU

ESPOONLAHDEN KAUPALLINEN TARKAS- TELU Vastaanottaja Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 21.5.2014 ESPOONLAHDEN KAUPALLINEN TARKAS- TELU ESPOONLAHDEN KAUPALLINEN TARKASTELU Päivämäärä 21.5.2014

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 8.3.2017 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö 15.10.2012 Ritva

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 25.9.2015 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho,

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

KIVENLAHDEN METROKESKUS KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KIVENLAHDEN METROKESKUS KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja SRV Yhtiöt Oyj Asiakirjatyyppi Kaupallinen selvitys ja vaikutusten arviointi Päivämäärä 20.04.2016 KIVENLAHDEN METROKESKUS KAUPALLINEN SELVITYS JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KIVENLAHDEN METROKESKUS

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN 1 Vastaanottaja Järvenpään kaupunki, kaupunkikehitys, yleissuunnittelu Seutulantie 12, PL 41 04401 Järvenpää Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 9.10.2013 JÄRVENPÄÄN KAUPAN VERKOSTO JA KEHITTÄMISHANKKEIDEN

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta

Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta Lausunto Espoonlahden kaupan rakenteesta Markku Hietala, Paju Asikainen, Jori Heinonen 26.5.2014 Lausunnossa verrataan kaupallisen kaupunkirakenteen näkökulmasta laajennussuunnitelmaa kauppakeskus Lippulaivasta

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Yhdyskuntarakenne ja liikenne Yhdyskuntarakenne ja liikenne - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottajat Lidl Suomi Ky Fastighets Ab Juss. Asiakirjatyyppi Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivämäärä 9.9.2016 BELLINTIEN ASEMAKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Bellintien asemakaava kaupallisten

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa

Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa Östersundomin yleiskaavaehdotus Kaupan palveluverkon vertailu pohjoisen ja suoran metron vaihtoehdoissa 30.3.2017 Sisältö Sisältö... 2 1. Vertailun tausta ja tavoitteet... 3 2. Östersundomin yleiskaava

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys

20.5.2009. Huittinen. Kaupan palveluverkkoselvitys 20.5.2009 Huittinen Kaupan palveluverkkoselvitys 2 Sisältö Sisältö...2 Tiivistelmä...3 1. Johdanto...6 1.1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 6 1.2. Tutkimusalue... 7 1.3. Aineistot... 9 2. Kauppa Huittisissa...10

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO

KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO KESKUSTAKIRJASTON SIMULAATIO Vuoden 2023 väestöennusteella Jaani Lahtinen 040-554 6581 Simulaatiossa huomioitu Julkisen liikenneverkon muutokset Saavutettavuus Länsimetron 1 vaiheen mukaan Väestön paikalliset

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset

Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset Kauppakeskustoimialan ajankohtaisnäkemykset toimialakyselyn 18.-24.11.2008 tuloksia Juha Tiuraniemi toiminnanjohtaja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Suomen Kauppakeskusyhdistys ry ry Suomen Kauppakeskusyhdistys

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5.

LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS. Laihian kunta. Loppuraportti 7.5. KAUPALLINEN SELVITYS Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 7.5.2014 LAIHIAN KIRKONSEUDUN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO P +358

Lisätiedot

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO Elinvoiman indikaattoreita kasvukäytäväalueella / 2014 Osa 3 pendelöinti, asiointi Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen kasvukäytävä -verkosto Konsultti: Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59

Espoon kaupunki Pöytäkirja 59 04.06.2012 Sivu 1 / 1 2582/10.00.00/2012 59 Espoonlahden metroaseman ympäristön kaupalliset ja muut kehittämisperiaatteet sekä suunnitteluvaraus Citycon Oyj:lle kauppakeskuksen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio

Yölinja 20N Katajaharju Asema-aukio 1.304 01.30 1.304 01:30 1:304 (pe) 01:30 Yölinja 20N Katajaharju Asemaaukio Arki Lauantai Sunnuntai vuoroväli 30 30 30 30 60 kierrosaika 60 60 60 60 60 Linjapituus: Kiertelevyysindeksi: 8,9 km 1,97 Linjan

Lisätiedot

LÄHIKAUPASTA HYPERMARKETTIIN

LÄHIKAUPASTA HYPERMARKETTIIN Espoon kaupunki Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 7/2012 LÄHIKAUPASTA HYPERMARKETTIIN Espoon päivittäistavarakaupan kehitys v. 1965-2010 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS PL 43 02070

Lisätiedot