KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS

2 KERAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLINEN SELVITYS Päivämäärä 25/9/2015 Laatija Mari Pitkäaho, Eero Salminen, Ari Sirkiä Kuvaus Keran kaupallinen selvitys, loppuraportti Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 KAUPALLINEN SELVITYS SISÄLTÖ 1. Tavoitteet ja lähtökohdat Kaupallisen selvityksen tavoitteet Keran alue Suunnittelutilanne Selvityksen tarkastelualue ja rajaukset 4 2. Vähittäiskaupan tarjonta Keran ympäristössä Keran sijainti pääkaupunkisedun vähittäiskaupan verkostossa Nykyinen kaupan tarjonta Kaupan hankkeet Vähittäiskaupan kilpailutilanne Kaupan verkoston mallinnetut vaikutusalueet 9 3. Vähittäiskaupan kysyntä Keran ympäristössä Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Väestönkasvu Vähittäiskaupan ostovoima ja laskennallinen tilantarve Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat Vähittäiskaupan ostovoima Kerassa Vähittäiskaupan tilantarve Kerassa Kaupan tavoitetila kerassa Keran kaupan ratkaisun lähtökohdat Kaupan sijoittuminen ja mitoitus Kerassa Keran kaupan vaikutusten arviointi Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset kaupan palvelujen saavutettavuuteen Vaikutukset liikenteeseen Yhteenveto Keran kaupallisista vaikutuksista Johtopäätökset ja suositukset Kaupan ja palveluiden sijoittumisen yleiset periaatteet Kerassa Keskitetty pysäköinti ja kauppa Päivittäistavarakauppa Keskustatyyppinen erikoistavarakauppa ja palvelut: Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköt: 34

4 LOPPURAPORTTI 1 1. TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 1.1 Kaupallisen selvityksen tavoitteet Työn tavoitteena on kuvata Keran alueelle realistinen kaupallinen rakenne ja ottaa kantaa toimintojen sijoitteluun ja määrään karkealla tasolla. Lisäksi työssä arvioidaan Keraan sijoittuvan kaupan vaikutuksia yleisesti ja etenkin lähimpiin kaupan keskuksiin (Kauniainen ja Leppävaara) kohdistuvia vaikutuksia. Työn tavoitteena on erityisesti: - Tarkastella Keran kaupallista kokonaisuutta osana Espoon palveluverkkoa ja arvioida millä kaupan palveluilla on toimintaedellytykset Kerassa - Tutkia vähittäiskaupan sijoittuminen kaava-alueella sekä sen välittömässä läheisyydessä - Ottaa kantaa kaupan kilpailutilanteeseen kaavan vaikutusalueella - Määritellä kaupan ja palveluiden mitoitus koko kaava-alueella huomioiden erityisesti: o Päivittäistavarakaupan mitoitus ja sijoittumisen periaatteet Keran osayleiskaavaalueella o Tilaa vaativan kaupan mitoitus Sepänsolmun Keran puoleisella osalla - Arvioida Keran kaupan mitoituksen vaikutukset palveluverkkoon ja vaikutusalueisiin Kaupallinen selvitys on pääosin tehty helmi-maaliskuussa 2015 Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen virkamiesten ohjauksessa. Selvitystä täydennettiin kesän 2015 aikana erityisesti liikenteellisten tarkastelujen lähtöoletusten osalta vastaamaan paremmin keväällä 2015 käynnistynyttä Strafica Oy:n tekemää Keran alueen liikenneselvitystä. 1.2 Keran alue Keran kaupunginosa sijaitsee Leppävaaran länsipuolella, Kilon ja Kauniaisten välissä. Aluetta rajaa pohjoisessa Turuntie, etelässä Turunväylä ja lännessä Kilonväylä (Kehä II). Keran alueen halkaisee sen keskellä kulkeva Helsingin ja Turun välinen rantarata, joka on myös merkittävä pääkaupunkiseudun lähiliikenteen väylä. Tulevaisuudessa Espoon kaupunkiradan valmistuessa lähijunien vuoroväli ja palvelutaso paranee selvästi nykyisestä. Keran alue on nykyisin pääasiassa työpaikka-aluetta. Suurimpina työpaikkakeskittyminä alueella ovat rantaradan eteläpuolella sijaitseva Inexin logistiikkakeskus, alueen pohjoisosissa sijaitseva uudehko Karamalmin toimistoalue, jossa suurimpana käyttäjänä on Nokia, sekä Nihtisillan ja Kutojantien alue, jolla on vanhempaa toimistorakennuskantaa. Keran asemaseudun suurista teollisuus-, varasto- ja logistiikkatoimijoista moni on jo siirtynyt tai siirtymässä muualle. Keskeinen muuttaja on Inexin logistiikkakeskus, jolta vapautuville maa-alueille Keran uutta kaupunginosaa lähdetään rakentamaan. Inexin toiminnoista osa on jo siirtynyt pois, lopullisesti alue vapautuu Inexilta vuoden 2018 syksyllä. Keran alueen kehittäminen työpaikka-alueesta asuntopainotteisemmaksi on käynnistetty vuonna 2013 osayleiskaavan vireillepanolla. Tavoitteena on, että osayleiskaavaehdotus valmistuu ja kaava vahvistetaan vuonna Keran osayleiskaavan jatkosuunnittelun ja kaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt Keran kokonaismitoitukseksi vähintään asukasta ja työpaikkaa. Lautakunnan päätöksen mukaisesti tavoitteena on muodostaa Keran asemanseudusta kävelykeskustamainen ympäristö, jolle osoitetaan muuta ympäristöä tehokkaampaa rakentamista. Osayleiskaava-alueen olemassa olevat työpaikka-alueet yhdistyvät kokonaisuuteen rakennettavien asuinalueiden avulla. Keran osayleiskaavaehdotuksen luonnoksessa (Kuva 1) keskustatoimintojen alue sijoittuu aseman tuntumaan ja erityisesti sen pohjoispuolelle. Keskustaa ympäröivät asuin- ja työpaikka-alueet.

5 LOPPURAPORTTI 2 Kuva 1 Keran osayleiskaavaehdotuksen luonnos Suunnittelutilanne Tällä hetkellä Keran osayleiskaava-alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka on saanut lainvoiman Osayleiskaava-alue on pääosin osoitettu työpaikkatoimintojen (TP) alueeksi. Rantaradan pohjoispuolella on lisäksi TP/k-merkinnällä osoitettu alueita, joille sallitaan tilaa vaativan erikoistavarakaupan sijoittumisen. Espoon eteläosien yleiskaavan ote on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 2). Laadittava osayleiskaava korvaa alueella Espoon eteläosien yleiskaavan.

6 LOPPURAPORTTI 3 Kuva 2 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta (Lähde: Espoon kaupunki, Keran osayleiskaavan OAS) Osayleiskaavaa ohjaa Uudenmaan maakuntakaava. Alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, jonka maakuntahallitus hyväksyi ja joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä on esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 3). Keran alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle ja tiivistettävien taajamatoimintojen alueelle. Lisäksi osayleiskaava-alueen eteläosien tuntumassa, Turunväylän varrella, on kaksi merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavaa merkintää. Nihtisillassa merkinnän mahdollistama enimmäismitoitus on k-m² ja Turvesolmussa k-m². Maakuntakaavakartassa näkyy myös nykyinen Kehä II ja sen jatkeen linjaus, joka on myös pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysväli. Kehä II toteuttamisesta ei ole päätöksiä, mutta toteutuessaan se parantaa Keran alueen saavutettavuutta huomattavasti. - Kuva 3 Ote Uudenmaan vahvistettujen maakuntakaavojen yhdistelmästä. Keran osayleiskaavaalueen likimääräinen sijoittuminen on kuvattu keltaisella katkoviivalla

7 LOPPURAPORTTI Selvityksen tarkastelualue ja rajaukset Tämä selvitys rajautuu maantieteellisesti Espoon ja Kauniaisten muodostamalle alueelle. Erityisesti tarkastellaan Keran rakentumisen aiheuttamia kaupallisia vaikutuksia Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa sekä Kauniaisten keskustassa. Keran alueelle sijoittuu kahdentyyppistä kauppaa: Keran keskustaan sijoittuvat kaupat ja palvelut suunnataan lähinnä oman alueen asukkaille ja työssäkäyville. Tämän kaupan määrä perustuu alueen omaan kysyntään. Nihtisillan ja Turvesolmun paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa taas on selvästi seudullisempaa. Näiden asiakkaat tulevat laajalta alueelta ja ne kilpailevat lähinnä muiden seudullisten keskittymien kanssa. Espoossa vastaavia alueita ovat Suomenoja ja Lommila-Kehä III -vyöhyke. Tässä selvityksessä tarkastellaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa vain siltä osin kuin se sijoittuu Keran osayleiskaava-alueelle. Turvesolmun ja Nihtisillan kaupan alueet kokonaisuutena ja niiden seudullisten vaikutusten arviointi eivät sisälly tähän selvitykseen, jossa painopisteenä on Keran keskustan ja osayleiskaava-alueen kaupallinen ratkaisu. 2. VÄHITTÄISKAUPAN TARJONTA KERAN YMPÄRISTÖSSÄ 2.1 Keran sijainti pääkaupunkisedun vähittäiskaupan verkostossa Kera sijaitsee kaupallisessa palveluverkossa Leppävaaran, Kauniaisten sekä Espoon keskuksen ja Lommilan kaupan alueen vaikutuspiirissä; nämä keskittymät sijaitsevat Turunväylän sekä rantaradan suuntaisella kaupallisella vyöhykkeellä. Keran alueelta on linnuntietä Leppävaaraan noin 3 km ja autolla noin 4,5 km. Kauniaisten keskus puolestaan sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä Keran asemasta. Espoon kaupunkikeskuksista myös Tapiola ja Matinkylä ovat Kerasta helposti saavutettavissa Kehä II:ta pitkin. Kuva 4 Keran osayleiskaava-alue ja sen lähistön suurimmat nykyiset kaupalliset keskukset 2.2 Nykyinen kaupan tarjonta Keran alueella on tällä hetkellä vain vähän kaupallista tarjontaa. Alueen eteläosissa Kutojantien ja Nuijalantien ympäristössä on huhtikuussa 2014 auennut ruokakauppa (S-market), pari huolto-

8 LOPPURAPORTTI 5 asemaa, huonekalukauppa ja kierrätyskeskus. Alue ei kuitenkaan ole luonteeltaan kaupallista, vaan pikemmin toimisto- ja teollisuusaluetta, jolle on sijoittunut joitakin kaupallisia toimintoja. Osayleiskaava-alueen pohjoisreunan tuntumaan Karaporttiin aukesi S-market tammikuussa Keran ja lähialueiden kaupan toimipaikkoja on esitetty oheisessa kartassa (Kuva 5). Kuva 5 Vähittäiskaupan ja palveluiden myymälät toimialan mukaan jaoteltuna Keran alueella ja lähiympäristössä (Lähde: Espoon kaupunki; Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri) Keran ja lähialueen päivittäistavarakaupat on esitetty seuraavan sivun kartassa (Kuva 6). Keran lähimmät S-marketit ovat noin kerros-m² supermarket-kokoluokan myymälöitä. Eteläisemmässä, Nihtisillan S-marketissa on ruokakaupan lisäksi Subway-ravintola, parturi-kampaamo ja Postin pakettiautomaatti. Pohjoisen Karaportin S-marketin yhteydessä on ruokakaupan lisäksi lounasravintola ja kukkakauppa. Lähistöllä on lisäksi Mankkaan K-supermarket, joka on poikkeuksellisen suuri supermarketiksi, myyntipinta-alaltaan yli m². Mankkaalla K-supermarketin yhteydessä sijaitsee myös mm. Tarjoustalo, Musti ja Mirri sekä Fixus-autovaraosaliike. Kauniaisissa on kaksi S-marketia. Isoimmat, hypermarket-kokoluokan myymälät löytyvät Leppävaarasta noin viiden kilometrin tai 10 minuutin junamatkan päästä. Näiden myymälöiden lisäksi varsinaisesti Keran alueella sijaitsee vain ABC-aseman yhteydessä toimiva Alepa. Lähituntumassa Kilon suunnassa on myös pienempiä myymälöitä, lähimpänä Lansantien Siwa. Noin kahden kilometrin säteellä Keran asemasta sijaitsee tällä hetkellä: 4 S-marketia 4 Alepaa K-supermarket 2 K-marketia Siwa

9 LOPPURAPORTTI 6 2 km Kuva 6 Päivittäistavarakaupat pinta-alan mukaan teemoitettuna Keran alueella ja lähiympäristössä (Lähde: A.C. Nielsen, Myymälärekisteri) Päivittäistavarakaupan verkoston jalankulkusaavutettavuutta ja tarjonta-aukkoja on kuvattu oheisessa kuvassa (Kuva 7). Etäisyyksinä on käytetty 250 metriä ja 400 metriä, jotka vastaavat Urban Zone-luokituksessa käytettyjä kävelyetäisyyksiä pysäkille. Kuva 7 Päivittäistavarakaupan nykyinen jalankulkusaavutettavuus (250 ja 400 metrin kävelyvyöhykkeet tieverkkoa pitkin)

10 LOPPURAPORTTI 7 S-ryhmällä on vahva edustus lähialueen kauppapaikoissa. Koska Keraa lähimmät S-marketit ovat vielä hyvin uusia, ei niistä ole vielä myyntitietoja A.C.Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisterissä. Koko Espoon tasolla S-ryhmän markkinaosuus Espoossa on kuitenkin hieman pienempi kuin Suomessa keskimäärin (Kuva 8). Tämä selittyy lähinnä sillä, että sekä Lidlin että Stockmannin markkinaosuudet ovat Espoossa selvästi suuremmat kuin Suomessa keskimäärin. Espoo 43% 35% 13% 4% 4% 2% Suomi 46% 34% 8% 7% 1% 4% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % S-ryhmä K-ryhmä Lidl Suomi Ky Suomen Lähikauppa Oy Stockmann Muut yksityiset Kuva 8 Päivittäistavarakaupan ryhmien markkinaosuudet Suomessa ja Espoossa Lähde: A.C. Nielsen ja Päivittäistavarakauppa ry. Koko Suomen luvuissa Lidlin ja Stockmannin myynti on PTY:n arvio. Lidlin koko Suomen myynti sisältää myös käyttötavarat, Espoosta huomioitu vain päivittäistavara. Espoon päivittäistavarakauppa on tehokasta. Tehokkuuden mittarina käytettävä neliömyynti (vuotuinen päivittäistavaramyynti jaettuna myymälä pinta-alalla) oli koko Espoossa vuonna 2013 noin euroa myymäläneliötä kohti, kun koko Suomen keskiarvo oli Päivittäistavarakauppa ry:n mukaan noin euroa/m². Samasta asiasta kertoo myös se, että Espoossa on selvästi vähemmän päivittäistavarakaupan pinta-alaa asukasta kohden (0,3 m²) kuin Suomessa keskimäärin (0,4 m²). Huolimatta espoolaisten korkeasta tulotasosta on päivittäistavarakauppojen myynti asukasta kohden hieman matalampi kuin Suomessa keskimäärin. Tämä selittynee ainakin osittain mm. muuta maata suuremmalla ravintolakulutuksella ja esimerkiksi vapaa-ajan asumisen vaikutuksella. Jonkin verran erosta voi johtua myös siitä, että espoolaiset tekevät päivittäistavarakaupan ostoksia muualla kuin omassa kotikaupungissaan, ns. ostovoiman siirtymillä. Keran lähialueilla eli Espoon Nuijalan ja Kuninkaisten tilastoalueella päivittäistavarakaupan pinta-alaa on Nihtisillan ja Karaportin S-marketien valmistumisen jälkeen varsin runsaasti väestöpohjaan nähden. Molemmat uudet S-marketit palvelevatkin myös laajempaa aluetta. Päivittäistavarakaupan tunnuslukuja on esitelty oheisessa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1 Päivittäistavarakaupan tunnuslukuja Keran lähialueella, Espoossa ja Suomessa *Ei sisällä Nihtisillan ja Karaportin S-marketeja. ** Sisältää Nihtisillan ja Karaportin S- marketit Myynti, milj. e Myymäläpinta-ala myyntiteho e/ myymälä-m² Väestö Pinta-ala/ asukas Myynti/ asukas Nuijala ja 10* 4 683** ,51** 1 051* Kuninkainen Espoo , yhteensä Suomi , Kaupan hankkeet Seuraavan sivun kartalla ja sen jälkeisessä taulukossa on esitetty Keran osayleiskaava-alueella ja sen tuntumassa sijaitsevat asemakaavahankkeet, jotka mahdollistavat liiketiloja. Kartalla on osoitettu kohteiden sijainti ja toteutuksen tai suunnittelun vaihe. Merkittävimmät kaupan hankkeet kaava-alueella ovat Nihtisillan paljon tilaa vaativan kaupan hanke sekä Keran kehittymiseen liittyvät hankkeet. Kaava-alueen lähiympäristössä keskeisimmät hankkeet sijaitsevat Turvesuon liittymässä Turunväylällä, Suurpellossa sekä Lommilassa. Lisäksi myös Leppävaaraan, junaradan pohjoispuolelle, on suunniteltu noin k-m² asuinrakentamista ja liiketiloja (vähittäiskauppaa, hotelli). Perkkaalla Kehä I:n ja rantaradan kaakkoispuolella sijaitsevalle tontille on jälleen vireillä toimisto-, vapaa-ajan ja kaupan tiloja yhdistelevä noin noin k-m² hanke.

11 LOPPURAPORTTI 8 Kuva 9 Kaupan hankkeet Keran osayleiskaava-alueella ja lähiympäristössä (Lähde: Espoon kaupunki) Kaavan nimi Status Uusi Uusi Kaava- Pääkäyttäjä liikepinta- pt-ala merkintä ala Karametsä ei aktiivinen Nihtiportti aktiivinen tiva, erikoistavara Nihtisilta kaava olemassa tiva Turvesuo pohjoinen kaava olemassa KL tiva Turvesolmu/läntinen kaava olemassa KL autokauppa Turvesolmu/itäinen kaava olemassa K, KTY-1 liiketilat Tuomarila I kaava olemassa KL ptkauppa Kuurinniitty kaava olemassa KTY ptkauppa Karamalmi, muutos kaava olemassa kivijalkaliiketilaa Koivuhovinlaakso kaava olemassa m, k kivijalkaliiketilaa Turvesolmu/läntinen kaava olemassa KTY-2 liiketilat Viherlaakso kaavahankkeen suunnittelu ptkauppa, lähipalvelut Karakallion keskusta kaavahankkeen suunnittelu 0 0 Suurpelto IV suunnittelu käynnissä tiva Suurpelto suunnittelu käynnissä KM kauppakeskus Karamalmi, muutos suunnittelu käynnissä m kivijalkaliiketilaa

12 LOPPURAPORTTI 9 Kuva 10 Kaupan hankkeet suunnitellun pinta-alan mukaan teemoitettuna (Lähde: Espoon kaupunki) 2.4 Vähittäiskaupan kilpailutilanne Päivittäistavarakaupassa koko Espoon tasolla kilpailutilanne kaupan keskusliikkeiden välillä vastaa suhteellisen hyvin koko Suomen tilannetta. K- ja S-ryhmän markkinaosuudet ovat lähellä valtakunnallista tasoa, Lidlin ja Stockmannin selvästi korkeammat ja Lähikaupan matalammat. Keran lähialueella sen sijaan painottuvat vahvasti S-ryhmän myymälät. Erikoistavarakaupassa Espoon kaupunkikeskukset kilpailevat toistensa ja muiden pääkaupunkiseudun keskusten kanssa. Tällä hetkellä Leppävaara on kaupunkikeskuksista kaupallisesti suurin, kun sekä Matinkylässä että Tapiolassa rakennushankkeet haittaavat kaupankäyntiä. Tulevaisuudessa kilpailutilanne näiden keskusten välillä tasoittuu, mutta Leppävaara on edelleen kaupan neliömetreillä mitaten suurin keskus. Leppävaarassa on edelleen myös uusia kasvumahdollisuuksia vähittäiskaupalle mm. radan pohjoispuolen alueilla. Espoonlahti ja Espoon keskus ovat kaupallisesti vaatimattomampia, mutta molemmissa on pitkällä tähtäimellä tiedossa kehityshankkeita. Keran tuleva kaupan tarjonta kilpailee päivittäistavarakaupassa nykyisten lähialueen myymälöiden kanssa, erikoistavarakaupassa taas tärkein kilpailija on Leppävaara. Keraa sivuavat seudulliset tiva-kaupan alueet Nihtisillassa ja Turvesolmussa ovat kilpailutilanteessa pääosin muiden vastaavien alueiden kanssa. Espoossa tärkein tällainen alue on Suomenoja. Lommila kehittyy todennäköisesti myös tiva-kaupan tarjonnassa ja lisää siten kilpailua. Sekä Lommila että Suomenoja ovat Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mitoituksessa kerrosneliömetrin luokassa, siis selvästi suurempia kuin Nihtisillan ja Turvesolmun merkinnät ( k-m² ja k-m²). 2.5 Kaupan verkoston mallinnetut vaikutusalueet Asiointien suuntautumista ja keskusten vaikutusalueita on arvioitu niin sanotun Huffin vetovoimamallin avulla. Mallin taustalla on kaupallista vetovoimaa kuvaava teoria, jonka mukaan kohde on sitä vetovoimaisempi, mitä suurempi se on tai mitä lähempänä se sijaitsee. Mallinnuksen avulla voidaan arvioida ihmisen asuinpaikan perusteella, missä hän todennäköisimmin asioi. Keskusten vetovoimaisuuden mittarina on käytetty niissä sijaitsevan kaupan pinta-alaa. Mallinnukset on tehty erikseen päivittäis- ja erikoistavarakaupalle. Erikoistavarakaupan keskusten pinta-aloissa

13 LOPPURAPORTTI 10 on huomioitu sekä päivittäis- että erikoistavarakauppa, koska monipuolisemmat keskukset ovat myös vetovoimaisempia. Nykytilanteen mallinnuksessa on käytetty nykyisiä kaupan pinta-aloja, jotka perustuvat rakennusrekisterin tietoihin, A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriin sekä Suomen ympäristökeskuksen Kaupan tietokantaan. Keskusverkko on Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma 2030:n mukainen. Tulevan tilanteen mallintamisen vetovoiman määrityksessä on käytetty arvioita vuoden 2030 keskusverkon pinta-aloista. Pinta-alat ovat suuntaa-antavia arvioita, oleellista on niiden kokoluokan suhde toisiinsa. Asuinpaikan merkitys on huomioitu päivittäistavarakaupassa 250 m ja erikoistavarakaupassa 500 m tarkkuudella. Asukasruuduista on laskettu etäisyys tieverkkoa pitkin jokaiseen kaupalliseen keskukseen. Nykytilanteen väestön lisäksi tilastoruutuihin on viety pääkaupunkiseudun pienalueittainen väestöennuste vuodelle Oheisella kartalla (Kuva 11) on havainnollistettu päivittäistavarakaupan nykyverkoston vaikutusalueita. Keran osayleiskaava-alueelta suuntautuisi nykytilanteessa noin puolet päivittäistavarakaupan asioinneista mallinnuksen mukaan kaava-alueen tuntumassa sijaitseviin supermarkettasoisiin myymälöihin (S-market Nihtisilta ja Karaportti sekä K-supermarket Mankkaa). Lisäksi noin 10 % asioinneista suuntautuisi Selloon ja 5 % Kauniaisten S-marketteihin. Vetovoimaisin suuremman kokoluokan keskittymä on Sellon kauppakeskus ja siellä sijaitsevat päivittäistavaramyymälät. Kuva 11 Päivittäistavarakaupan myymäläverkoston mallinnetut vaikutusalueet nykytilanteessa Seuraavassa kartassa (Kuva 12) on vastaavasti havainnollistettu erikoistavarakaupan verkoston vaikutusalueita. Analyysiin on valittu ainoastaan suurimmat keskukset. Kartasta voidaan havaita Keran kaava-alueen sijoittuvan nykytilanteessa erityisesti Leppävaaran ja Kauniaisten vaikutuspiiriin. Kauniaisissa erikoistavarakaupan tarjontaa on verrattain vähän, joten sen vaikutusalue jää pieneksi. Kerassa taas ei nykytilanteessa ole käytännössä ollenkaan erikoistavarakaupaksi luokiteltavaa tarjontaa, joten Keralle ei muodostu omaa vaikutusaluetta.

14 LOPPURAPORTTI 11 Kuva 12 Erikoistavarakaupan keskusten mallinnetut vaikutusalueet nykytilanteessa Vaikutusaluemallinnusta on käytetty tässä selvityksessä Keran kaupan ratkaisuvaihtoehtojen vaikutusten arvioinnissa (ks. luku 5.1) erityisesti suhteessa muihin keskuksiin sekä vertailukohtana liikennemallinnuksen tuottamalle tiedolle asiointien suuntautumisesta. 3. VÄHITTÄISKAUPAN KYSYNTÄ KERAN YMPÄRISTÖSSÄ 3.1 Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen Keran osayleiskaava-alue on nykytilassa rakenteeltaan voimakkaasti työpaikkapainotteinen. Vuoden 2015 alussa kaava-alueella asui vain 955 henkilöä, joista noin puolet (433 henkilöä) Inexin logistiikkakeskuksen eteläpuolella sijaitsevalla Nihtimäen pientaloalueella. Seuraavalla kartalla (Kuva 13) on havainnollistettu väestön sijoittumista Keran kaava-alueella sekä sen ympäristössä Kartasta voidaan selkeästi nähdä Keran alueen asutuksen vähäisyys. Osayleiskaavaalue rajautuu itä- ja pohjoispuolelta Kilon ja Karakallio/Viherlaakson tiiviisti asuttuihin alueisiin. Länsipuolella sijaitseva Kauniainen on asutukseltaan harvempaa ja pientalovaltaisempaa samoin kuin eteläpuolella sijaitseva Mankkaan alue.

15 LOPPURAPORTTI 12 Kuva 13 Väestön määrä 250 x 250 m tilastoruuduissa (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) Työpaikkakeskittymänä Keran kaava-alue on yksi Espoon suurimpia, mutta viime vuosina työpaikkojen määrä alueella on vähentynyt useiden yritysten siirrettyä toimintojaan muualle. Vuonna 2012 alueella sijaitsi noin työpaikkaa. Seuraavassa kartassa (Kuva 14) on kuvattu työpaikkojen sijoittumista selvitysalueella Suurimmat työpaikkakeskittymät alueella ovat Karamalmin alue rantaradan pohjoispuolella, Keran aseman eteläpuolella sijaitseva Inexin logistiikkakeskus sekä Nihtisillan ja Kutojantien alue. Kaava-alueen tuntumasta nousee esiin eteläpuolella sijaitseva, Turunväylän ja Sinimäentien väliin muodostunut työpaikkavyöhyke.

16 LOPPURAPORTTI 13 Kuva 14 Työpaikkojen määrä 250 x 250 m tilastoruuduissa (Lähde: Tilastokeskus, Ruututietokanta) 3.2 Väestönkasvu Espoon väestönkasvun on arvioitu jatkuvan nopeana. Pääkaupunkiseudun kaupunkien omien ennusteiden ( ennusteen mukaan Espoon väestö kasvaisi vuoden 2013 tasosta ( asukasta) vuoteen 2025 mennessä asukkaalla (+16 %) ja vuoteen 2035 mennessä asukkaalla (+28 %). Espoon kaupungin teettämän ennusteen 1 mukaan vuonna 2035 asukasluku olisi , jolloin kasvua vuoteen 2013 verrattuna olisi peräti asukasta (+33 %). Seuraavalla kartalla (Kuva 15) on havainnollistettu väestönkasvua pienalueittain vuosina Kartan tiedot perustuvat Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemää Espoon väestöennusteeseen vuodelle 2050; pienalueiden väestö 2035 on arvioitu Aluesarjojen vuoden 2024 pienalueittaisen sekä Seppo Laakson 2050 ennusteen perusteella. Kauniaisten kohdalla ennuste perustuu Tilastokeskuksen kuntakohtaiseen väestöennusteeseen. Keran alue lukeutuu Espoon mittakaavassa tulevaisuudessa nopeimmin kasvaviin alueisiin; Keraan liittyvien tilastoalueiden (Nuijala ja Kuninkainen) kasvu on Keran kehittymisen myötä noin asukasta vuoteen 2035 mennessä. Muita tärkeitä Keran tuntumassa sijaitsevia kasvualueita Espoossa ovat Suurpelto ( asukasta), Suvela ( asukasta) sekä Perkkaa ( asukasta). 1 Kaupunkitutkimus TA Oy/02/2015

17 LOPPURAPORTTI 14 Kuva 15 Väestöennuste Espoon pienalueilla Keran alueen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan vuonna 2018 nykyisen Inexin alueen kohdalta Keran itäosista ja etenee länteen kohti rautatieasemaa. Tavoitteena on uuden asuntokerrosalan rakentuminen noin k-m²/vuosi -vauhdilla. Tämä tarkoittaisi keskimäärin noin 600 uuden asukkaan sijoittumista alueelle vuosittain. Keran alueen rakentumisen on arvioitu kestävän kokonaisuudessaan 17 vuotta ja alueen olevan kokonaismitoituksessaan vuonna Keskeiset osat rantaradan molemmin puolin rakentuvat tiiveimmän asumisen alueiksi, pohjois- ja eteläosissa Karaportissa ja Nihtisillassa nykyiset työpaikka-alueet täydentyvät ja uudistuvat sekoittuneena asumisen ja työpaikkojen alueena.

18 LOPPURAPORTTI Vähittäiskaupan ostovoima ja laskennallinen tilantarve Ostovoiman ja tilantarpeen arvioinnin lähtökohdat Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen tulojen ja kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta jakamalla ostovoima myyntiteholla. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Tässä selvityksessä kulutuksen kasvun on arvioitu olevan noin 0,5 2 % vuodessa toimialasta ja aikajänteestä riippuen luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kauppa on kasvanut selvästi nopeammin. Viime vuosina sen sijaan vähittäiskaupan kulutus on jopa supistunut. Jos yleisessä taloustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, heijastuu se toki myös yksityiseen kulutukseen. Kuitenkin pitkällä aikavälillä talouden nousu- ja laskukauden tasoittavat toisiaan ja 1 2 % vuotuinen kasvu on täysin mahdollinen. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan aletaankin tavarat ostaa verkkokaupasta. Myös väestön merkittävä ikääntyminen voi vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen ja liiketilojen kysyntään huomattavasti. Ennusteet ja laskelmat on kuitenkin tehtävä tämänhetkisen tiedon perusteella ja hyväksyttävä tulevaisuuden ennustamiseen liittyvä epävarmuus Vähittäiskaupan ostovoima Kerassa Tässä selvityksessä ostovoimalaskelmien perusteena on käytetty Santasalo Ky:n Tilastokeskuksen tietojen pohjalta tuottamia vuoden 2012 kulutuslukuja, jotka ovat olleet pohjalla myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan mitoitusselvityksessä. Kulutusluvut on korjattu vuoden 2014 tasolle vähittäiskaupan toteutuneen liikevaihdon muutoksen mukaisesti, eli kulutusluku on laskenut päivittäistavarakaupassa 1,7 % ja erikoistavarakaupassa 2,15 % vuodesta 2012 vuoteen Vuoteen 2035 mennessä on käytetty seuraavia kulutuksen kasvuoletuksia: Päivittäistavarakauppa 0,5 %/vuosi 2025 asti, 1 %/vuosi Erikoistavarakauppa 1 %/vuosi 2025 asti, 2 %/vuosi Vuoteen 2025 asti kasvuoletus on pienempi kuin esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavan selvityksissä ja kuin mitä alalla yleisesti on käytetty. Lähivuosien talouden näkymät ovat kuitenkin niin heikot, että hitaamman kasvun oletus on perusteltu. Vuosien vuosikasvu on vakiintuneen käytännön mukainen 1 2 %/vuosi toimialasta riippuen. Kulutusluvut muodostuvat näillä oletuksilla hieman matalammaksi kuin esimerkiksi Uudenmaan maakuntakaavan mitoitusselvityksessä (vuonna 2035 erikoistavarakauppa e/asukas, Uudenmaan selvityksessä 4800 e/asukas). Laskelmissa käytetyt asukaskohtaiset kulutusluvut on esitetty oheisessa taulukossa. Taulukko 2 Laskelmissa käytetyt vähittäiskaupan kulutusluvut e/asukas/vuosi ja niiden vuosikasvu Kasvu Kasvu Päivittäistavara ja alkoholi ,5 % 1,0 % Keskustaerikoiskauppa ,0 % 2,0 % Tiva-kauppa ,0 % 2,0 % Vähittäiskauppa yhteensä

19 Ostovoima, milj. euroa KERAN KAUPALLINEN SELVITYS LOPPURAPORTTI 16 Ostovoima- ja tilantarvelaskelmat perustuvat Espoon pienaluille tehtyihin väestöennusteisiin sekä Keran osayleiskaava-alueen mitoitustavoitteeseen asukasta vuonna Tarkasteltavan osayleiskaava-alueen väkiluku on nykytilanteessa 970, joka on vain noin 11 % Nuijalan ja Kuninkaisten kokonaisväestöstä (9 120 asukasta vuonna 2014). Kyseisten pienalueiden väkiluvun ennustetaan kasvavan noin asukkaalla vuosina ja asukkaalla vuosina Väestönkasvua on kuvattu oheisessa taulukossa. Taulukko 3 Väestöennuste Kuninkaisten ja Nuijalan pienalueilla Kasvu Kasvu Kuninkainen % 244 % Nuijala % 131 % Yhteensä % 166 % Valtaosa Nuijalan ja Kuninkaisten pienalueiden väestönkasvusta toteutuu Keran osayleiskaavaalueella. Väestönkasvun on oletettu toteutuvan niin, että vuonna 2025 Keran alueella olisi 4200 asukasta ja vuonna 2035 tavoitteen mukainen asukasta. Tämän perusteella on laskettu osayleiskaava-alueen asukkaiden päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostovoima nykytilanteessa sekä vuosina 2025 ja Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan ostovoimaa ei ole laskettu, koska sen mitoitus Kerassa on määritelty jo maakuntakaavassa ja toisaalta Keran mahdollisen tiva-kaupan mitoitus ei perustu Keran asukkaisiin vaan laajempaan vaikutusalueeseen. Päivittäis- ja erikoistavarakaupan ostovoima esitetään seuraavassa kaaviossa (Kuva 16). Keran osayleiskaava-alueen asukkaiden ostovoima on nykytilanteessa vain noin 3 miljoonaa euroa, koska alueen väestöpohja on nykytilanteessa pieni. Päivittäistavarakaupassa ostovoima kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 15 miljoonaan ja vuoteen 2035 mennessä 55 miljoonaan euroon. Erikoistavarakaupassa ostovoiman kasvu on hieman päivittäistavarakauppaa suurempaa johtuen nopeammasta kulutuksen kasvuarviosta. Erikoistavarakaupassa alueen asukkaiden ostovoima kasvaa vuoteen 2025 mennessä noin 15 miljoonaan ja vuoteen 2035 mennessä noin 63 miljoonaan euroon. 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Päivittäistavara Erikoistavara ,9 2, ,8 15, ,7 62,5 Kuva 16 Päivittäis- ja erikoistavarakaupan (ei sis. ns. tiva-kauppaa) ostovoima Keran osayleiskaava-alueella Vähittäiskaupan tilantarve Kerassa Asukkaiden ostovoiman perusteella on laskettu vähittäiskaupan pinta-alan tarve nykytilanteessa sekä vuosina 2025 ja Laskennallinen pinta-alantarve saadaan jakamalla ostovoima kaupan keskimääräisellä toimialakohtaisella neliömyyntiteholla. Laskelmissa on käytetty seuraavia myyntitehoja: Päivittäistavarakauppa ja Alko e/k-m² Muu erikoiskauppa e/k-m² Myyntitehot ovat samat kuin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan palveluverkkoselvityksen mitoituksessa. Ne ovat korkeammat kuin nykyiset toteutuneet luvut Uudellamaalla keski-

20 Laskennallinen tilantarve, kerros-m² KERAN KAUPALLINEN SELVITYS LOPPURAPORTTI 17 määrin, mutta vastaavat melko hyvin Espoossa vallitsevaa tilannetta. Tilantarvelaskelmissa ei ole tehty oletuksia esimerkiksi verkkokaupan vaikutuksista kaupan tilantarpeeseen eikä ole huomioitu mahdollista kaavaylimitoitusta. Keran osayleiskaava-alueeseen sijoittuu kaksi maakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan merkintää: Nihtisilta ja Turvesolmu. Näihin voi sijoittua etenkin paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Näiden mitoitus ei perustu Keran asukkaisiin, vaan ko. alueiden vaikutusalue on selvästi laajempi. Lisäksi alueiden mitoitus on perusteltu jo maakuntakaavassa ja Keran osayleiskaavan osalta kysymys koskee lähinnä mitoituksen toteuttamisperiaatteita. Tästä johtuen Keran osayleiskaava-aluetta koskevat tilantarvelaskelmat on tehty ainoastaan päivittäis- ja erikoistavarakaupan osalta. Keran osayleiskaava-alueen asukkaiden ostovoimaan perustuva laskennallinen päivittäis- ja erikoistavarakaupan tilatarve on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kuva 17). Vähittäiskaupan tilantarve yhteensä nykytilanteessa on noin k-m². Vuoteen 2025 mennessä kokonaistilantarve kasvaa k-m²:iin ja vuoteen 2035 mennessä peräti k-m²:iin. Vuoden 2035 tilantarpeesta noin 70 % kohdistuu erikoistavarakauppaan ja 30 % päivittäistavarakauppaan Erikoistavara Päivittäistavara Kuva 17 Päivittäis- ja erikoistavarakaupan (ei sis. ns. tiva-kauppaa) laskennallinen tilantarve Keran osayleiskaava-alueella Pinta-alantarvetta tulkittaessa tulee huomioida, että se on luonteeltaan laskennallinen tunnusluku: tämän verran kauppaa ja palveluita Keran osayleiskaava-alueen asukkaat mahdollistaisivat, jos kaikki asiointi tapahtuisi omalla alueella. Kaikki pinta-ala ei käytännössä toteudu Keran alueella, vaan ostovoimaa siirtyy myös muille alueille, esim. Espoon kaupunkikeskuksiin ja Kauniaisiin. Vastaavasti Keran alueella voivat asioida myös muilla alueilla asuvat ihmiset. 4. KAUPAN TAVOITETILA KERASSA 4.1 Keran kaupan ratkaisun lähtökohdat Keran kaupallisissa tavoitteissa on huomioitava alueen sijoittuminen kaupan palveluverkossa. Varsinkin Leppävaaran kaupunkikeskus ja sen laaja kaupallinen tarjonta on lähellä. Etäisyys Kerasta Leppävaaraan on vain noin neljä kilometriä, joka taittuu junalla kuudessa minuutissa, autolla 10 minuutissa ja pyörälläkin vartissa. Leppävaaran Sellon kanssa kilpailevan erikoistavarakaupan ja palveluiden sijoittuminen Keraan on epärealistinen ajatus. Näin ollen Keran tavoitteena tulisi olla asukkaiden ja Kerassa töissä käyvien arjen tarpeet täyttävä paikallinen tarjonta. Keran kaupan mitoituksen lähtökohtana on, että uusien asukkaiden synnyttämä päivittäistavarakaupan tilantarve toteutuisi pääosin omalla alueella, eli Kera olisi päivittäistavarakaupan suhteen omavarainen. Erikoistavarakaupan ja palveluiden ostovoima ja tilantarve sen sijaan suuntautuu suurelta osin Keran alueen ulkopuolelle: ennen kaikkea Leppävaaraan, mutta myös muihin Espoon kaupunkikeskuksiin sekä Helsinkiin. Tiva-kaupan suuryksiköitä on käsitelty erillisenä muusta Keran kaupan ratkaisusta, koska ne eivät rakennu Keran asukkaiden kysynnän varaan ja liittyvät seudulliseen suuryksikköalueiden verkostoon.

21 LOPPURAPORTTI Kaupan sijoittuminen ja mitoitus Kerassa Keraan on tässä selvityksessä muodostettu kaksi kaupan ratkaisua: minimi- ja maksimivaihtoehdot. Maksimivaihtoehdossa Keran alueen noin asukkaan ostovoimasta 80 % suuntautuisi uusiin, omalle alueelle sijoittuviin päivittäistavarakauppoihin. Suurempi kaupan pinta-ala mahdollistaisi myös hieman erikoistavarakaupan tarjontaa. Tavoitetasona olisi kuitenkin hyvin vaatimaton noin 7 % osuus keralaisten ostovoimasta. Matala erikoistavarakaupan tavoitetaso selittyy ennen kaikkea Sellon läheisyydellä. Alueella, jonka läheisyydessä on runsasta erikoiskaupan tarjontaa, on pienten erikoiskaupan keskittymien vaikea toimia kestävästi, kuten esimerkiksi Myllypuron ja Martinlaakson kauppakeskusten vajaakäyttö ja erikoisliikkeiden poistuma kertovat. Kun samaan aikaan monet erikoiskaupan toimijat karsivat toimipaikkaverkostoaan, keskittyvät verkkokauppaan tai tyytyvät aiempaa pienempiin tiloihin, ei erikoistavarakaupan tilantarvetta Kerassa voida maksimivaihtoehdossakaan olettaa kovin merkittäväksi. Palveluliiketilojen (mm. ravintolat, kauneus- ja hyvinvointipalvelut) pinta-ala perustuu laskelmissa kaupan pinta-alaan niin, että näiden tilojen tarpeeksi on arvioitu 30 % kokonaispinta-alasta. 30 % osuus perustuu Uudenmaan maakuntakaavan mitoitusselvityksessä tehtyyn keskustojen toteutuneiden pinta-alojen kartoitukseen. Kartoituksessa keskusten palveluliiketilojen osuus kokonaispinta-alasta vaihteli % välillä niin, että suurimmissa keskuksissa palveluiden osuus oli pieni ja pinta-alaltaan pienemmissä keskuksissa taas palveluita oli suhteessa paljon. 30 % osuus oli kaikkien kartoitettujen keskusten keskiarvo. Minimivaihtoehdossa lähdetään siitä, että Keraan muodostuisi pienempi kaupallinen keskittymä: keralaisten päivittäistavarakaupan ostovoimasta vain 50 % suuntautuisi uusiin, omalle alueelle sijoittuviin päivittäistavarakauppoihin. Tämä tarkoittaisi sitä, että myymälöiden neliömyyntitehot asettuisivat korkeammalle tasolle ja myös nykyisiin myymälöihin suuntautuisi isompi osa keralaisten ostovoimasta. Minimivaihtoehdossa erikoistavarakauppaa ei sijoittuisi Keraan ollenkaan. Palveluille sen sijaan varattaisiin tilaa 30 % liiketilojen kokonaismäärästä. Minimi- ja maksimivaihtoehtojen pinta-alat ja viitteelliset esimerkit konseptien sisällöstä on kuvattu oheisessa taulukossa. Taulukko 4 Keran kaupan minimi- ja maksimivaihtoehdoissa toimialoittain. Minimi Maksimi Pinta-ala yhteensä k-m² k-m² Päivittäis k-m² k-m² tavarakaupan pinta-ala Esimerkkejä päivittäistavarakaupoista 2 pientä supermarketia + Alko keskustaan, lisäksi 2 kpl m² lähikauppoja 2 suurempaa supermarketia ja Alko keskustaan, lisäksi 3 kpl n. 400 m² lähikauppoja Erikoistavarakaupan 0 k-m² k-m² pinta-ala Esimerkkejä erikoistavarakaupoista ei erikoistavarakauppaa Lemmikkieläintarvike, kukkakauppa, apteekki, laajan valikoiman tavaratalo Palveluliiketilat k-m² k-m² Esimerkkejä palveluista Kuntosali, kampaamot ja kauneushoitolat, ravintolat (pikaruoka, kahvila, lounasruoka, pub, take away) Liikuntapalvelut, kauneus- ja terveyspalvelut, ravintolat, autokoulut, isännöitsijät, pientoimistot, suutari, jne. Suhde Keran asukkaiden vähittäiskaupan ostovoimaan Päivittäistavarakaupan ostovoimasta 50 % Keran uusiin myymälöihin, erikoistavarakaupan ostovoima suuntautuu muualle. Päivittäistavarakaupan ostovoimasta 80 % Keran uusiin myymälöihin, erikoistavarakaupan ostovoimasta 7 % omalle alueelle. Edellä esitettyjen toimintojen sijoittumisessa ei ole merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välillä. Sekä minimi- että maksimivaihtoehdoissa pääosa kaupasta ja liiketiloista voi sijoittua aseman yhteyteen. Aseman ympärille muodostuva kaupallinen vyöhyke jää pienemmäksi minimivaihtoehdossa, samoin yksi lähiruokakauppa jäisi toteutumatta. Oheisessa kartassa (Kuva 18) on hahmoteltu mahdollista toimintojen sijoittumista.

22 LOPPURAPORTTI 19 Perusratkaisuna Kerassa lähdetään siitä, että kauppa keskittyy aseman tuntumaan. Aseman välittömään läheisyyteen sijoittuvat uudet, isommat päivittäistavarakaupat sekä pääosa erikoiskaupan ja palveluiden tiloista. Radan pohjoispuolta painotetaan kaupan paikkana, sillä se sijoittuu edullisemmin suhteessa alueen sisääntuloväylään Kehä II:lta. Radan pohjoispuoli mahdollistaa kaupan toimijoille myös näkyvyyden Kehä II ohikulkuliikenteelle paremmin kuin radan eteläpuoli, joka jää kauemmaksi Kehä II:sta ja pääosin sen tunneliosuuden kohdalle. Aseman liityntäpysäköinti tukee osaltaan kaupan sijoittumista keskustaan. Asemakeskustan lisäksi Keran väestöpohja ja kaupunkirakenne mahdollistaa myös täydentävien lähikauppojen sijoittumisen asuinalueille. Tavoitteena on toteuttaa niin tiheä kaupan verkosto, että päivittäistavarakauppa on aidosti kävelyetäisyydellä pääosalle asukkaista. Tämä tukee Keran alueen tavoitteita kävelypainotteisesta asuinalueesta, jolla ei tarvitse omistaa autoa. Pienet, noin myyntineliömetrin myymälät eivät välttämättä toteudu heti alueen rakentuessa, mutta ne on huomioitava jo varhaisessa suunnitteluvaiheessa ja mahdollistettava niille sijainteja. Lähikauppojen tuominen valmiiseen rakenteeseen on mahdotonta jos tiiviiseen asuinalueeseen ei ole varattu niille sijaintipaikkoja. Tämän kokoluokan myymälät voivat sijoittua myös kivijalkoihin, kuten esimerkiksi Kilon asemalla sijaitseva Alepa tai Vallikallion Siwa, mutta jos on mahdollista osoittaa niille omia tontteja, niin mm. huollosta asukkaille syntyvä häiriö jää luonnollisesti pienemmäksi. Parhaat edellytykset tiheän, jalankulkuasiointia tukevan myymäläverkoston syntymiseen luodaan, kun lähikaupoille varataan hyvät liikepaikat näkyviin paikkoihin, mieluiten kokoojakatujen risteyksiin ja muiden palvelujen tuntumaan, esimerkiksi päiväkotien ja koulujen läheisyyteen sekä keskitettyjen pysäköintilaitosten yhteyteen. Kartassa on kuvattu myös Keran eri alueita kaupungin esittämien tavoitesuunnitelmien mukaisesti. Keskialue on kokonaisuudessaan uudistuvaa, tiheän asumisen aluetta, johon pääosa Keran uusista asukkaista sijoittuu. Nimenomaan tällä vyöhykkeellä on tavoitteena kävely- ja pyöräilykaupunki. Pohjoinen Karamalmin alue on suurelta osin jo rakentunutta ja Nokian pääkonttorin myötä sinne sijoittuu tulevaisuudessakin iso osa Keran työpaikoista. Alueelle tulee lisäksi täydentävää asuinrakentamista. Keskustan eteläpuolella Kutojantien alueella on runsaasti vanhaa toimistotilaa, joka on osin vajaakäyttöistä. Alueelle on viime vuonna sijoittunut kaupan toimijoista S- marketin lisäksi myös Kierrätyskeskus, jossa on myymälän lisäksi myös monipuolista työpajatoimintaa. Kutojantien ja Nihtisillantien risteys on toiminnallisesti tärkeä "Keran portti", johon voisi parhaassa tapauksessa sijoittua myös kaupallisia toimintoja. S-market ja kierrätyskeskus tukevat tätä aluetta kaupallisena ankkurina. Kutojantien alue voi myös kehittyä nykyisistä lähtökohdista vanhojen, edullisten tilojen ansiosta alueeksi, jolla olisi erilaisia työtiloja ja mahdollisesti niihin liittyviä pienmyymälöitä. Tällainen toiminta voi lähteä kehittymään jo ennen Keran ydinalueen rakentumista eikä tällainen vanhoissa tiloissa mahdollisesti toimiva työtila-/myymäläkäyttö ole pois tässä selvityksessä hahmotellusta Keran kaupallisesta kokonaisuudesta.

23 LOPPURAPORTTI 20 Kuva 18 Kaupan toimintojen tavoitteellinen sijoittuminen Keraan. Sijainnit ja vyöhykkeet ovat viitteellisiä ja tarkentuvat myöhemmässä suunnittelussa Aseman ympäristö keskustassa on ensisijainen kaupan alue, joka toteutuu kaikkein todennäköisimmin. Jos liiketilojen kysyntä jää pieneksi ja minimivaihtoehto toteutuu, syntyy pääosa palveluliiketiloista isojen ruokakauppojen yhteyteen aseman tuntumaan ja sen pohjoispuolelle. Lähikauppasijainneista itäisimmät ovat todennäköisimmät, Kutojantielle sijoittuva eteläinen sijainti sen sijaan epätodennäköisempi, sillä se jää keskustan ja Nihtisillan S-marketin väliin. Keran aluetta sivuavat myös Turvesolmun ja Nihtisillan kaupan alueet, jotka ovat Uudenmaan maakuntakaavassa merkittyjä keskusta-alueiden ulkopuolisia kaupan alueita. Maakuntakaavassa Turvesolmuun on osoitettu k-m² tiva-kaupan tilaa ja Nihtisiltaan k-m². Maakuntakaavassa ei ole määritelty suuryksikkömerkintöjen alueellista laajuutta eikä Espoon eteläosien yleiskaavakaan ota selvää kantaa tiva-kaupan sijoittumiseen. Pääosa tiva-kaupasta sijoittuu kuitenkin Keran osayleiskaava-alueen ulkopuolelle sekä toteutuneen kaupan että tiedossa olevien hankkeiden ja liiketilat mahdollistavien asemakaavojen perusteella. Keraan mahdollisesti sijoittuvan tiva-kaupan määrää voi haarukoida vertaamalla maakuntakaavan mitoitusta toteutuneeseen kauppaan ja tiedossa oleviin hankkeisiin (Taulukko 5).

24 LOPPURAPORTTI 21 Taulukko 5 Turvesolmun ja Nihtisillan suuryksikköalueiden mitoitus maakuntakaavassa sekä to teutunut pinta-ala ja tiedossa olevat hankkeet Turvesolmu Nihtisilta Maakuntakaavan mitoitus k-m² k-m² Toteutunut pinta-ala k-m² Keran osayleiskaava-alueelle sijoittuvat, k-m² k-m² tiedossa olevat kaupan hankkeet Muut maakuntakaavan suuryksikköaluemerkintään k-m² k-m² perustuvat, tiedossa olevat hankkeet ja asemakaavat Hankkeet yhteensä k-m² k-m² Maakuntakaavan mitoituksesta käyttämättä jäävä pinta-ala (=mitoitus - hankkeet ja toteutunut pinta-ala) k-m² k-m² Vertailusta havaitaan selvästi, että pääosa suuryksikköalueiden pinta-alasta on toteutumassa muualla kuin Keran osayleiskaava-alueella. Lisäksi pääosa maakuntakaavan mitoituksesta on jo käytetty tiedossa oleviin hankkeisiin. Keran osayleiskaava-alueella kaupan suuryksiköt voisivat soveltua koko eteläiseen, Turunväylään ja Nihtisiltaan rajautuvaan osaan, joka ei liikennehaittojen vuoksi sovellu asumiseen. Alueella on nyt sekä teollista toimintaa että toimistorakennuksia, mutta se on verrattain väljästi rakennettu ja osa rakennuskannasta on jo iäkästä. Uudisrakentamispotentiaalia alueella siis sinänsä on. Jos tiedossa olevat kaupan hankkeet toteutuvat, ei maakuntakaavan mitoitus kuitenkaan enää mahdollista kovin laajoja kaupan hankkeita Keran osayleiskaava-alueelle. Kaupan kiinnostus voi myös suuntautua osayleiskaava-alueen ulkopuolelle mm. Sinimäentien varteen Mankkaalle ja Nihtisillan länsipuolelle, jolloin maakuntakaavassa sallittu kaupan kokonaismäärä alueilla täyttyisi niiden myötä eikä olisi Kerassa mahdollista. Suuri kaupallinen potentiaali voisi pitkällä tähtäimellä olla myös nykyisellä linja-autovarikolla Turunväylän eteläpuolella. Mikäli tämä alue vapautuu muuhun käyttöön, mahdollistaisi se varsin suurenkin kaupallisen kokonaisuuden toteuttamisen. Linja-autovarikon lopettaminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä edes keskusteluissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Turvesolmun suuryksikkömerkinnän pinta-alasta pääosa toteutuu Keran osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Maakuntakaavan mitoituksesta jää Turvesolmun ympäristössä hankkeiden jälkeen vain noin k-m 2 rakentamispotentiaalia, joka ei välttämättä toteudu Keran osayleiskaava-alueella. Nihtisillassa tiva-kaupan sijoittumispotentiaalia voi olla erityisesti ABC-aseman tontille sijoittuvan hankkeen lisäksi sen pohjoispuolisilla alueilla, joilla on hyvä näkyvyys tärkeimmille liikenneväylille ja jotka sijoittuisivat toiminnallisesti tiedossa olevien Nihtisillan ja Nihtiportin kaupan hankkeiden yhteyteen. Näiden laajuutta rajoittaa kuitenkin vahvistetun maakuntakaavan mitoitus, josta tiedossa olevien hankkeiden jälkeen jäisi käytettäväksi korkeintaan runsas k-m KERAN KAUPAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutukset kauppaan ja palvelurakenteeseen Kauppaan ja palvelurakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu tavoitevuonna 2035 Huffin vetovoimamallin avulla (Kuva 19 ja Kuva 20). Analyysissä on täten huomioitu arvioidut muutokset kaupan verkostossa sekä väestönkasvu pienalueittain. Päivittäistavarakaupan minimivaihtoehdossa (3 200 k-m²) Keran vaikutusalue jää hyvin paikalliseksi ulottuen Kauniaisiin sekä hieman Turunväylän eteläpuolelle. Kaupalliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Viherlaakson ja Karakallion kauppoihin, Karaportin ja Nihtisillan S-markettiin sekä Kauniaisten kauppoihin. Vaikutukset jäävät kuitenkin hyvin vähäisiksi; Keran keskustan päivittäistavarakauppa veisi minimimitoituksella suurimmillaan noin 4-7 % lähialueen myymälöihin kohdistuvasta ostovoimasta verrattuna nykytilanteeseen, jossa Keran keskustassa ei ole ollenkaan päivittäistavarakaupan tarjontaa. Maksimivaihtoehdossa (5 200 k-m²) Keran keskustan päivittäistavarakaupan vaikutukset ovat hyvin samansuuntaiset ja vaikutukset kohdistuvat samoihin myymälöihin kuin minimivaihtoehdossakin; maksimimitoituksella Keran uusi päivittäistavarakauppa vie maksimissaan noin 6-12 % lähimyymälöihin kohdistuvasta ostovoimasta verrattuna nykytilanteeseen. Nykytilantee-

25 LOPPURAPORTTI 22 seen nähden väestön määrän kasvu lähialueella kompensoi merkittäviltä osin Keran uuden myymälän vaikutukset nykyisiin myymälöihin. Keraan sijoittuva päivittäistavarakauppa ei uhkaa nykyisten myymälöiden tulevia toimintaedellytyksiä. Kuva 19 Keran päivittäistavarakaupan minimivaihtoehdon vaikutusalue Kuva 20 Keran päivittäistavarakaupan maksimivaihtoehdon vaikutusalue

26 LOPPURAPORTTI 23 Erikoistavarakauppaan ja palveluihin (pl. tilaa vaativa erikoistavarakauppa) kohdistuvia vaikutuksia Keran minimi- ja maksimimitoituksella on havainnollistettu seuraavissa kartoissa (Kuva 21 ja Kuva 22). Kera jää maksimimitoituksellakin huomattavasti ympäröiviä keskuksia pienemmäksi, mistä johtuen vaikutusalue määrittyy suhteellisen pieneksi. Oheisissa kartoissa vaaleimmalla sinisellä rajatulla alueella asiointitodennäköisyys Keraan jää alle 5 %:iin, eli näiltä alueilta korkeintaan joka kahdeskymmenes erikoistavarakaupan asiointi kohdistuisi Keran keskukseen. Erikoistavarakaupan osalta vaikutukset muihin keskuksiin jäävät hyvin pieniksi. Minimivaihtoehdossa (4 600 k-m²) merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat Viherlaaksoon, Kauniaisiin, Suurpeltoon sekä Lommilaan, mutta näihinkin keskuksiin suuntautuvat asioinnit vähenisivät vain noin 1-3 % verrattuna nykytilanteeseen. Keran maksimivaihtoehdossa (9 000 k-m²) vaikutukset lähimpiin keskuksiin ovat puolestaan luokassa 2-4 % vähenemä verrattuna nykytilanteeseen. Kuten päivittäistavarakaupassa, myös erikoistavarakaupassa väestön kasvu lähialueilla kompensoi asiointien vähenemistä niin, että käytännössä myös lähimpien keskusten asiakasmäärät kasvavat nykytasoon verrattuna, kun väestö tulevaisuudessa kasvaa. Kuva 21 Keran erikoistavarakaupan minimivaihtoehdon vaikutusalue

27 LOPPURAPORTTI 24 Kuva 22 Keran erikoistavarakaupan maksimivaihtoehdon vaikutusalue Tiivistäen voidaan sanoa, että Keraan sijoittuva päivittäis- ja erikoistavarakaupan tarjonta monipuolistaa palvelurakennetta Kerassa ja mahdollistaa keralaisten arjen lähiasioinnin toteutumisen. Kaupan mitoituksen minimi- ja maksimivaihtoehdot eivät heikennä naapurikeskusten kaupan jatkumis- tai kehittymisedellytyksiä; Kerassa ja lähialueella tapahtuva voimakas väestönkasvu ja sen aiheuttama kaupan palvelujen lisäkysyntä luo edellytyksiä myös muiden keskusten tarjonnan kasvulle jatkossa. Minimivaihtoehdossa Kerasta muodostuu päivittäistavarakauppaan painottuva lähipalvelukeskus, jossa on myös joitakin ravintola- ja muita palveluita. Maksimivaihtoehdossa Keran rooli on myös paikallinen, mutta kattavan päivittäistavarakaupan tarjonnan lisäksi alueelta on myös mahdollista tehdä jonkin verran erikoistavarakaupan hankintoja. Lisäksi maksimivaihtoehdossa alueelle sijoittuisi enemmän palveluita, joita käyttäisivät keralaisten lisäksi myös alueella työssäkäyvät. 5.2 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Keran kehittyminen tiiviin asumisen sekä monipuolisen työpaikkatarjonnan alueena on linjassa Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa linjatun pääkaupunkiseudun verkostomaisen, joukkoliikenteeseen tukeutuvan ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteen kanssa. Lisäksi Keran kaupallinen ratkaisu noudattelee Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä keskusten kokoluokista tehtyjä linjauksia, joissa Kera on määritelty isoksi paikalliskeskukseksi. Kaupallisen mitoituksen minimivaihtoehdossa Kera tosin jää isojen paikalliskeskusten luokassa palvelutarjonnaltaan suhteellisen pieneksi. Keran kaupallinen mitoitus ei uhkaa minimi- eikä maksimivaihtoehdossa muiden keskusten toiminta- tai kehittymisedellytyksiä. Tiivis väestökeskittymä sekä runsas työpaikkatarjonta luovat edellytykset monipuolisten kaupallisten palveluiden sijoittumiselle lähelle asukkaita, mikä helpottaa asiakkaiden arkea ja lyhentää asioinneista aiheutuvaa autoliikenteen matkatuotosta. Kaupalliset palvelut myös sitovat ja yhdistävät Keran alueen asumista ja työpaikkoja tiiviimmin toisiinsa. Tämä edesauttaa Keraan asetettuja tavoitteita kävely- ja pyöräilypainotteisesta keskuksesta, jossa palvelut ovat helposti saavutettavissa myös autottomille.

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 27.6.2014 VIITASAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski

Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys. Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavan palveluverkkoselvitys Minne menet, kauppa? 8.4.2013 Kimmo Koski Sisältö 1 Kaupan nykytila 2 Väestö, ostovoima ja liiketilan laskennallinen lisätarve 3 Kaupan kehittämishankkeet

Lisätiedot

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus

Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Luonnos 30.11.2009 Tuurinportti ja Tuurin yleiskaavan laajennus Kaupalliset ja sosiaaliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite...

Lisätiedot

Keran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus

Keran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Keran osayleiskaava-alueen suunnittelutilanne Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 11.6.2013 Perustiedot osayleiskaavasta Kuulutettu vireille 24.4.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päivätty 24.4.2013

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 10.12.2012 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi

Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi Linja 164 Matinkylä (M) Kiviruukki Saunalahti Saunaniemi yhteyden Matinkylän metroasemalle. vuoroväli 30 15 15 15 15 15 15 15 30 30 kierrosaika 50 55 60 55 55 55 60 55 50 50 vuoroväli 30 30 15 30 30 30

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen

Pohjois-Haagan osayleiskaava-alueen saavutettavuus henkiautolla, joukkoliikenteellä ja kävellen SAAVUTETTAVUUSTARKASTELU - Pohjois-Haagan itäosan osayleiskaava Ksv /yleiskaavatoimisto 2.5.2013 Saavutettavuus näkyy vahvasti kaupunkilaisten arkielämässä. Asukkaiden tulee saavuttaa tarvitsemansa toiminnot

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys

Hernesaaren osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen. Päivitys Hernesaaren osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus ja sijoittuminen Päivitys 15.12.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Hernesaaren väestö, ostovoima ja kaupan mitoituksen

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Tuusulan kunta Dokumenttityyppi Loppuraportti Päivämäärä 24.2.2015 SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SULAN OSAYLEISKAAVA KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1.

Lisätiedot

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NUMMEN PALVELUKESKUS ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 4.6.2015 1 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 2 2. SUUNNITTELUALUE... 2 3. ALOITE... 2 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen

Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunkisuunnittelu ja kiinteistökehittäminen Kaupunginvaltuuston iltakoulu 15.2.2016 Taru Hurme, suunnittelujohtaja / Mikko Nurminen, kiinteistöjohtaja 1 Kaupunkisuunnittelu: seudulliset suunnitelmat

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA

Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Kunnanhallitus 198 01.09.2014 Kunnanhallitus 81 09.03.2015 LAUSUNTO LIMINGAN ANKKURILAHDEN - HAARANSILLAN - LIMINGANPORTIN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA 308/10.02.02/2014 KHALL 198 Limingan kunta on lähettänyt

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila

Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila 22-24 20-22 18-20 15-18 13:30-15 12-13:30 9-12 6:30-9 6-6:30 5-6 22-24 21-22 9-19 7-9 5-7 21-24 10-19 8-10 6-8 Linja 251 Leppävaara Kauniainen Espoon keskus Tuomarila Arki vuoroväli 30 30 20 30 30 30 20

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOHJAN K-CITYMARKETIN LAAJENNUS KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Mari Pitkäaho, mari.pitkaaho@ramboll.fi Eero Salminen, eero.salminen@ramboll.fi 1 SISÄLTÖ Lähtökohdat ja tavoitteet Sijainti ja vaikutusalue

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta

Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta ESPOON KAUPUNKI Espoon keskuksen ja sen lähiympäristön päivittäistavarakaupan selvityksen päivittäminen Mikkelän Takomon osalta Loppuraportti Espoon kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33964 Loppuraportti

Lisätiedot

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Loimaan kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 8.8.2014 LOIMAAN OSAYLEISKAAVAN JA TIVA-KAUPAN ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ramboll Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala

MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011. KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala MAANKÄYTTÖASIOITA HUITTISISSA 2011 KARMA:n kokous 29.3.2011 Ulla Ojala Suunnittelu- ja maankäyttöpalvelut SMP Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Kiinteistösihteeri Paikkatietopalvelut Paikkatietoinsinööri

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen

LAHDEN YLEISKAAVA Kaupan tarpeet ja mitoitus. Maakuntakaavan kaupan ryhmä P H Liitto. Veli Pekka Toivonen LAHDEN YLEISKAAVA 2025 Kaupan tarpeet ja mitoitus Maakuntakaavan kaupan ryhmä 17.3.2011 P H Liitto Veli Pekka Toivonen Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä joulukuussa 2010 LUONNOSVAIHTOEHDOT PALAUTE Luonnosvaihtoehdot

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011

KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 KAUPAN RAKENNEMALLEISTA MAAKUNTAKAAVALUONNOKSEEN Koonnut Sanna Jylhä, toukokuu 2011 Keskeinen sisältö... 2 1 Lähtökohtana nykyiset maakuntakaavat... 3 1.1 Keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 3 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB

ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB ASEMAKAAVAN MUUTOS 33. KAUPUNGINOSA, OSA KORTTELISTA 11 KIINTEISTÖ 33. OY TELEMARKKI OY TEOLLISUUSHANKINTA TH AB 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / 33. KAUPUNGINOSAN OSA KORTTELISTA 11 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IITTI Päiväys 6.6.2016. ETELÄINEN OSA-ALUE/KAIVOMÄEN, KANSANMÄEN JA PENTINMÄEN ALUEET ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot