LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU

2 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Ramboll Säterinkatu 6 PL ESPOO P F

3 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tarkastelualue ja sen kaupan alueet Muut suunnitelmat ja selvitykset 2 2. Nykytilan analyysi Tarjonta Rooli kaupan palveluverkossa Asemanseutujen nykyinen tarjonta, vertailu Helsingin metroasemiin Kysyntä Väestön määrä ja sijoittuminen Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen Liikennemäärät Muutostekijät Tarjonnan muutostekijät Tiedossa olevat hankkeet Muut tarjonnan muutostekijät Kysynnän muutostekijät Väestönkasvu, sen sijoittuminen ja ajoittuminen Länsimetro ja sen liityntäliikenne Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Julkisten palvelujen tilantarpeet Tuleva palveluverkko Espoonlahden suuralueella Kaupan alueiden vaikutusalueet Kaupan alueiden mitoitus Kaupallisen profiloinnin mahdollisuudet 2 5. Kaupan alueiden kuvaus Metroasemat Finnoo Kaitaa (Iivisniemi) Soukka Espoonlahti Kivenlahti Saunalahti Muut kaupan alueet Suomenoja Martinsilta Kivenlahden teollisuusalue 7

4 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 1 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Espoon kaupunginhallitus hyväksyi Länsimetron jatkeen hankesuunnitelman Länsimetro jatkuu hankesuunnitelman mukaisesti Matinkylästä Finnoon, Kaitaan, Soukan ja Espoonlahden asemien kautta Kivenlahteen. Myös jatko Saunalahteen on mahdollinen. Tavoitteena on, että Länsimetron jatkeen rakentaminen voisi käynnistyä heti Länsimetron valmistuttua noin vuonna Rakentamispäätös riippuu mm. valtion osallistumisesta hankkeeseen, mutta aikaisimmillaan metro voisi liikennöidä noin vuonna Maankäyttö tehostuu Länsimetron vaikutusalueella huomattavasti. Metroasemien ympärille tulee uutta asutusta ja metroasemien roolia paikalliskeskuksina halutaan vahvistaa. Metroasemat sijoittuvat vanhojen lähiostareiden paikalle mm. Kaitaalla (Iivisniemen ostari), Soukassa ja Espoonlahdessa. Metrohankkeen myötä syntyvä maankäytön tehostaminen mahdollistaa myös ostareiden uudistamisen. Metroasemien yhteyteen on mahdollista toteuttaa myös liiketilaa. Laajimmat kaupalliset suunnitelmat ovat Finnossa ja Espoonlahdessa. Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen (2011) mukaan kaikkiin metroasemiin voitaisiin kuitenkin sijoittaa vähintään kaupalliset lähipalvelut. Työn tavoitteena on laatia Suur-Espoonlahden alueen kaupallisista palveluista ja niiden kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista kokonaisvaltainen kuva. Työssä tarkennetaan Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelmaa Selvityksen on tarkoitus tukea alueen muuta suunnittelua ja kehittämistä sekä yksityiskohtaisempaa kaavoitusta. 1.2 Tarkastelualue ja sen kaupan alueet Tarkastelu rajoittuu Espoonlahden suuralueeseen. Metroasemien lisäksi Suur-Espoonlahden alueelle mahtuu myös kaupan suuryksikköjä kiinnostavia alueita. Suomenojan alue on jo vakiintunut kauppapaikkana ja se on huomioitu myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä. Kivenlahden teollisuusalue alkaa kiinnostaa kaupan paikkana erityisesti autokauppoja ja muita suuryksiköitä. Autokaupan hankkeita on vireillä myös Hannuksenpeltoon ja Martinsillan liittymään Länsiväylälle. Oheisessa kartassa on kuvattu Espoonlahden suuralueen kaupan kohteet. Tarkastelun painopiste on Länsiväylän eteläpuolella, jossa maankäytön muutokset ovat suurimpia. Nöykkiö, Latokaski ja Malminäki suhteellisen muuttumattomina kauppapaikkoina on jätetty erillistarkasteluista pois. Myös Saunalahdessa kaupan suunnitelmat ovat siinä määrin valmiit, ettei sitä ole tässä selvityksessä enää erikseen käsitelty.

5 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 2 Kuva 1 Suur-Espoonlahti 1.3 Muut suunnitelmat ja selvitykset Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyö on käynnissä. Siinä keskitytään ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja kaupan palveluverkon yhteensovittamiseen. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Maakuntakaavan kaupan rakenne kuitenkin valmistellaan uudelleen syksyn 2012 aikana. Uudelleenvalmistelu koskee kaupan mitoitusta, keskusverkko ja kohdemerkinnät pysyvät todennäköisesti ehdotuksen mukaisina. Maakuntakaavaehdotus vaikuttaa Suur-Espoonlahden kauppaan lähinnä paljon tilaa vievän kaupan alueiden Suomenojan ja Kivenlahden teollisuusalueen osalta. Muutoin Espoonlahden suuralueen kauppa on luonteeltaan paikallista eikä siten maakuntakaavan ohjauksessa. Ohessa on esitetty ote maakuntakaavaehdotuksesta (Kuva 2). Espoonlahden keskus on keskustatoimintojen aluetta (pääkaupunkiseudun aluekeskus) ja Suomenoja merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön paikka. Muutoin suurin osa tarkastelualueesta on tiivistyvien taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavan kaupan mitoitus voi vielä muuttua, mutta ehdotuksessa on esitetty seuraavaa: - Pääkaupunkiseudun aluekeskuksia 1 ei mitoiteta, mutta tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava mm., ettei niillä ole haitallisia vaikutuksia muiden keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja että kaupan palveluverkko kehittyy tasapainoisesti. - Suomenojan enimmäismitoitukseksi (sisältää nykyisen pinta-alan) on osoitettu korkeintaan k-m2. 2 Muiden kuin seudullisesti merkittävien suuryksiköiden sijoittamisesta voidaan päättää yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Seudullisen merkittävyyden raja on Espoossa päivittäistavarakaupassa k-m2 ja erikoistavaran kaupassa k-m2 ja paljon tilaa vaativassa erikoistavarakaupassa k-m2 1 Tämän raportin tarkastelualueella pääkaupunkiseudun aluekeskus on Espoonlahden keskus 2 -Suomenojan merkintä viittaa koko Suomenojan alueeseen, eli sen itäosat sijoittuvat Espoonlahden suuralueen ulkopuolelle

6 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 3 Kuva 2 Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta Espoon eteläosissa on lainvoimainen yleiskaava, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt Finnoon alueelle laaditaan osayleiskaavaa. Metroasemilla on yleiskaavassa C-merkinnät, Suomenojalla ja Kivenlahdessa TP/k-merkintöjä, jotka myös mahdollistavat kauppaa. Espoonlahden keskus on varustettu C-K-merkinnällä, joka mahdollistaa myös päivittäistavarakaupan suuryksiköt. Seuraavan sivun kuvassa (Kuva 3) on ote Espoon eteläosien yleiskaavasta. Kuva 3 Ote Espoon eteläosien yleiskaavasta

7 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 4 Espooseen on laadittu myös kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma, jonka tavoitevuosi on Palveluverkkoselvitys valmistui keväällä Siinä on muodostettu kaupan palveluverkkosuunnitelma, jossa on osoitettu kaupallinen keskusverkko ja keskusten luokittelu. Palveluverkkosuunnitelman keskushierarkia on tämän selvityksen pohjalla. Suunnitelmassa Espoonlahti on kaupunkikeskus, Finnoo iso paikalliskeskus ja Saunalahti, Kivenlahti, Soukka ja Iivisniemi pieniä paikalliskeskuksia. Kuva 4 Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelma

8 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 5 2. NYKYTILAN ANALYYSI 2.1 Tarjonta Rooli kaupan palveluverkossa Espoonlahden kaupan palvelut ovat muihin suuralueisiin verrattuna niukemmat. Suomenojan suuri tilaa vaativan kaupan keskittymä on seudullisessa ja Espoon sisäisessä mittakaavassa merkittävin kaupan alue Espoonlahden suuralueella. Muuten Espoonlahden kaupan palvelut ovat luonteeltaan lähipalveluja. Espoonlahden kauppakeskus Lippulaivassa on hieman laajemmat palvelut, mutta muuten kaupan tarjontaa on väestöpohjaan verrattuna melko vähän. Lähellä sijaitsevassa Matinkylän Isossa Omenassa käydään Espoonlahden suunnasta paljon. Oheisessa kartassa (Kuva 5) on esitetty vähittäiskaupan ketjumyymälöiden sijainti Espoossa kesällä Tämän raportin tarkastelualue, Espoonlahden suuralue on rajattu karttaan tummanpunaisella viivalla. Alueelta erottuu selvästi Suomenojan tilaa vievän kaupan alue sekä Esponolahden ja Kivenlahden keskukset. Kuva 5 Vähittäiskaupan ketjumyymälät Espoossa. Lähde: Ketjutietokanta, Ramboll Finland Oy

9 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 6 Ketjumyymälöiden sijoittumisen Espoonlahden alueelle näkee paremmin oheisesta kartasta (Kuva 6). Kivenlahden, Espoonlahden, Soukan ja Suomenojan keskittymät erottuvat tästäkin. Kuva 6 Vähittäiskaupan ketjumyymälät Suur-Espoonlahdessa

10 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 7 Päivittäistavarakaupan verkostoa on kuvattu alla olevassa kartassa (Kuva 7). Espoonlahden suuralueella ei ole hypermarket-kokoluokan päivittäistavarakauppoja, mikä näkyy kaupan tunnusluvuissa. Päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy muille alueille, todennäköisesti erityisesti Matinkylän Isoon Omenaan ja Olarin Prismaan. Päivittäistavarakaupan verkosto on melko kattava, 53 % asukkaista on kävelymatka korkeintaan 500 metriä lähimpään ruokakauppaan. Selvä aukko päivittäistavarakaupan myymäläverkostossa on kuitenkin Saunalahdessa. Pienille ruokakaupoille voisi olla mahdollisuuksia myös Laurinlahden ja Eestinkallion suunnissa. Uudet myymälät näissä sijainneissa parantaisivat verkoston kattavuutta selvästi. (Kaupan palveluverkkoselvitys, s. 40) Kuva 7 Päivittäistavarakaupat Suur-Espoonlahdessa Asemanseutujen nykyinen tarjonta, vertailu Helsingin metroasemiin Länsimetron jatkeen asemien 500 metrin saavutettavuusvyöhykkeillä sijaitsevaa väestöä, työpaikkoja ja palvelutasoa on vertailtu eräisiin Helsingin metron asemiin. Vertailun avulla voidaan tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä siitä, millaisiksi käyttäjämääriltään ja vaikutusalueen ominaisuuksiltaan tietynlaiset asemat voivat mahdollisesti kasvaa. Länsimetron jatkeen asemat, sisäänkäynnit ja sisäänkäynneiltä mitatut 500 metrin saavutettavuusvyöhykkeet tieverkkoa (auto + kevyt liikenne) pitkin on kuvattu seuraavan sivun kartassa (Kuva 8).

11 LÄNSIMETRON JATKEALUE KAUPALLINEN TARKASTELU 8 Kuva metrin saavutettavuusvyöhykkeet metroasemille Seuraavan sivun taulukossa on etsitty jokaiselle Länsimetron jatkeen asemalle parhaiten soveltuva vastinpari Helsingin nykyisistä metroasemista. Vastine on etsitty etenkin metron käyttäjämääräarvioiden perusteella, mutta myös muuta samankaltaisuutta on pyritty huomioimaan. Palvelutasoltaan runsaimmiksi voisivat tämän vertailun perusteella nousta Espoonlahden ja Finnoon asemat, joissa olisi kattava päivittäistavarakaupan ja laajat erikoistavarakaupan ja kaupallisten palveluiden tarjonta. Kaitaan, Kivenlahden, Saunalahden ja Soukan vastinasemilla sitä vastoin on lähialueen väestöä palvelevat päivittäistavarakaupan palvelut sekä kapeammin erikoistavarakaupan ja kaupallisten palveluiden toimintoja.

12 KAUPALLINEN TARKASTELU 9 Alue Taulukko 1 Metronousut, milj. vuodessa 2010/ ennuste 2035 Länsimetron jatkeen asemanseutujen vertailu tiettyihin Helsingin metroasemiin Asukkaat 500 m säteellä 2011 Väestö lähimmällä pienalueella 2012 Väestöennuste lähimmällä pienalueella 2022 Työpaikat yht. 500 m säteellä 2009 Y ritystoimipaikat yht. 500 m säteellä 2009 Kaupan rakennusten pinta-ala 500 m säteellä 2010 Espoonlahti 3, Ravintolat ja kaupan toimipaikat yht Valtakunnallisia ketjuja alueella 2012 Anttila, Lindex, SOL Pesulapalvelut, Lidl, Suomalainen kirjakauppa, Sonerapiste, Tiimari, Seppälä, Kotipizza, Nissen, BR-Lelut, Tunnin kuva, McDonald's, Fressi, Makuuni, Alko, Specsavers, CIAO! Caffe, R-kioski, Life, K- 27 supermarket Vuosaari 3, S-market, Nissen, Alko, Hairstore, Kirjatori, GameStop, Lindex, Kultajousi, Suomalainen kirjakauppa, Silmäasema, Tiimari, Seppälä, Subw ay, Hesburger, 34 Makuuni, R-kioski, Life, CIAO! Caffe, Fressi, K-citymarket 0 Finnoo 4, Kalustetukku, Euromaster Ruoholahti 4, Cafe Picnic, McDonald's, R-kioski, S-market, K-market, Jorintori, FennO Optiikka, Tiimari, CIAO! Caffe, Subw ay, Kotipizza, Motivus, Active kuntoklubi, K-citymarket, Alko, 37 K-Rauta 0 Kaitaa 1, K-market Rastila 1, Kivenlahti 2, SOL Pesulapalvelut, Ladyline, K-market, Alepa, 15 Kotipizza, Valintatalo Myllypuro 1, Kulmakonditoria, Tiimari, Seppälä, Hesburger, R-kioski, 16 K-supermarket, S-market, CMS 0 Saunalahti 2, Mellunmäki 2, R-kioski, Alepa, K-supermarket 0 Soukka 3, R-Kioski, K-supermarket Kontula 3, Instrumentarium, Marian Konditoria, Saiturin pörssi, Specsavers, Tiimari, Neste, Hesburger, K-supermarket, 30 Muhevainen

13 KAUPALLINEN TARKASTELU Kysyntä Väestön määrä ja sijoittuminen Suur-Espoonlahden alueella asuu vuonna 2012 yhteensä asukasta, mikä on noin 20 % koko Espoon väkimäärästä. Tiiveintä asutus on Länsiväylän eteläpuolella Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen, Soukanmäen ja Iivisniemen alueiden muodostamalla vyöhykkeellä, jolla asuu yhteensä noin asukasta. Länsiväylän pohjoispuolella asutus on pääosin pientalovaltaisempaa. Väestön sijoittumista Suur-Espoonlahden alueella vuoden 2010 lopulla kuvataan seuraavassa kartassa: Kuva 9 Väestön sijoittuminen Seuraava kartta kuvaa väestön määrässä ja sijoittumisessa tapahtuneita muutoksia vuosina Väestö on kasvanut huomattavasti Saunalahden ja Espoonlahden keskuksen tuntu- massa. Tarkastelualueen pohjoisosissa, Latokaskessa, Nöykkiössä ja Malminmäessä kasvu on ol- lut hillitympää, mutta tasaista. Yhteensä vuosina Suur-Espoonlahden väestö on kasvanut noin asukkaalla. Kuva 10 Väestönmuutokset

14 KAUPALLINEN TARKASTELU 11 Seuraavassa kartassa on tarkasteltu keskituloa vuonna 2010 pienalueittain. Keskitulo vaihtelee Suur-Espoonlahden alueella eurosta (Soukanniemi) euroon (Espoonlahden keskus). Yleisesti ottaen Länsimetron jatkeen asemanseuduilla asuvien keskitulot ovat hieman muita suur-espoonlahtelaisia pienempiä. Keskitulo vaikuttaa asukkaiden kulutukseen, mutta koska tulotaso on tiedossa vain nykyhetkestä, ei tulotasotietoa ole käytetty ostovoiman arvioimisessa. Tuleva maankäyttö muuttaa alueiden profiilia ja vuoden 2030 asukkaiden tulotaso on todennäköisesti erilainen kuin tämänhetkisten. Kuva 11 Keskitulot Suur-Espoonlahden pienalueilla Työpaikkojen määrä ja sijoittuminen Suur-Espoonlahden työpaikat ovat keskittyneet pääasiassa Länsimetron jatkeen asemanseutujen tuntumaan, erityisesti Kivenlahden, Espoonlahden keskuksen sekä Soukan asemien ympäristöön. Näiden ulkopuolelta esiin nousevat Länsiväylän tuntumassa sijaitsevat Kivenlahden teollisuusalue sekä Suomenojan tilaa vaativan kaupan alue Finnoon pohjoispuolella. Yhteensä Suur- Espoonlahden alueella on noin työpaikkaa. Espoonlahden työpaikkaomavaraisuus on heikko, alle 40 % (Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja suunnitelma, s.20). Tarkemmin työpaikkojen sijoittumista alueella kuvataan seuraavassa kartassa sekä taulukossa (Kuva 12,, Taulukko 2.). Taulukko 2 Työpaikkojen määrä pienalueittain 2009 (Lähde: Aluesarjat) 2009 Eestinmalmi Malminmäki 139 Espoonlahden keskus Nöykkiönlaakso 472 Hannus Saunaniemi 129 Hannusjärvi 125 Soukanmäki 549 Iivisniemi 412 Soukanniemi.. Kattilalaakso 742 Suvisaari.. Kivenlahti Tillinmäki.. Latokaskenmäki 296 Ulkosaaret.. Laurinlahti 175 Suur-Espoonlahti 8 657

15 KAUPALLINEN TARKASTELU 12 Kuva 12 Työpaikat Liikennemäärät Suur-Espoonlahden tärkein tieverkon liikenneyhteys on aluetta itä-länsi -suunnassa halkova Länsiväylä. Kivenlahden ja Espoonlahden keskuksen pohjoispuolella tiellä kulkee keskimäärin noin ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta Finnoon-Suomenojan alueella liikennemäärät kasvavat jo ajoneuvoon vuorokaudessa. Muita tärkeitä liikenneyhteyksiä ovat Länsiväylältä pohjoiseen suuntautuvat Kauklahdenväylä ( ajoneuvoa / vrk), Nöykkiönkatu ( ajoneuvoa / vrk) ja Finnoontie ( ajoneuvoa / vrk) sekä Espoonlahden keskuksen itäpuolelta etelään suuntautuva Soukanväylä ( ajoneuvoa / vrk). Kuva 13 Keskimääräinen arkivuorokausiliikenne syksyllä 2011 (Lähde: Liikenne Espoossa 2011)

16 KAUPALLINEN TARKASTELU 13 Polkupyöräilijöiden lukumäärä alueella vaihtelee noin välillä kesävuorokauden aikana. Vilkkainta polkupyöräliikenne on Espoonlahden keskuksen tuntumassa, jossa pyöräilijöiden lukumäärä on pääosin välillä. Pyöräilijöiden määrä eri laskentapisteissä on esitetty seuraavassa kartassa. Kuva 14 Pyöräilijöiden määrä vuosina (Lähde: Liikenne Espoossa 2011) 3. MUUTOSTEKIJÄT 3.1 Tarjonnan muutostekijät Tiedossa olevat hankkeet Suur-Espoonlahden alueen tulevista kaupallisista hankkeista tärkeimpinä voidaan mainita kauppakeskus Lippulaivan laajennus nykyisestä noin kerrosneliömetristä yli kaksinkertaiseksi, noin kerrosneliömetrin kokoiseksi kauppakeskukseksi. Myös kauppakeskus Merituuli laajentaa noin kerrosneliömetriä. Muista Suur-Espoonlahden hankkeista keskeisiä ovat esimerkiksi Kivenlahden teollisuusalueen kehittyminen autokaupan ja tilaa vievän erikoistavarakaupan alueeksi, Finnoon paikalliskeskuksen rakentuminen palveluineen sekä useat autokaupan hankkeet Länsiväylän tuntumassa. Alueen ulkopuolisista hankkeista Espoonlahden kehittymisen kannalta tärkeimpiä ovat Ison Omenan kauppakeskuksen laajennus ( k-m2 uutta pintaalaa) sekä Kirkkonummen hankkeet: Sundsbergin paikalliskeskus, Inkilänportin tiva-hanke sekä Jorvaksen kolmion Outlet-hanke. Hankkeita on tarkemmin kuvattu seuraavassa kartassa:

17 KAUPALLINEN TARKASTELU 14 Kuva 15 Tiedossa olevat kaupan hankkeet Suur-Espoonlahden lähialueilla Hankepinta-ala on suuri varsinkin auto- ja tiva-kaupan osalta. Hankepinta-alat ylittävät Suomenojan osalta myös maakuntakaavaehdotuksen pinta-alan niin selvästi, että niiden toteuttaminen voi olla vaikeaa, jos ne edellyttävät kaavamuutoksia. Toisaalta hankkeet ovatkin todennäköisesti luonteeltaan toistensa kanssa kilpailevia, eivätkä kaikki toteudu koko suuruudessaan Muut tarjonnan muutostekijät Länsimetro ja sen tuoma maankäytön tehostuminen sekä uudet asukkaat mahdollistavat uusia palveluita etenkin metroasemilla, jonne Espoon kaupan palveluverkkosuunnitelmakin uutta tarjontaa ohjaa. Päivittäistavarakauppavetoisille lähipalveluille syntyy mahdollisuuksia myös muualla kuin metroasemilla. Verkkokaupan osuus erikoistavarakaupan myyntikanavana on lisääntynyt huomattavasti luvun alussa ja yhä useammalla kaupalla on perinteisen kivijalkaliikkeiden rinnalla olemassa verkkokauppa. Vuonna 2011 suomalaiset käyttivät verkkokaupassa 10,1 miljardia euroa, josta noin puolet (52 %) tuli palveluista ja puolet (47 %) tavarakaupasta. Vuoteen 2009 verrattuna verkkokauppa on kasvanut n. 10 %. Verkkokaupan osuuden koko vähittäiskaupasta arvioidaan olevan n. 7-8 % (3,3 miljardia euroa), mutta erikoistavarakaupan tuotteista jo lähes viidennes myydään verkossa. Vähittäiskaupan verkkokaupan kasvu (+ 13,8 %) vuosina on lisäksi huomattavasti vähittäiskaupan kasvua (+5,2 %) nopeampaa. Arvon mukaan mitattuna suosituimmat tuoteryhmät (ei sisällä palveluita) ovat liikenne (auto, vene, moottoripyörä) 12 %, kulutus- ja viihde-elektroniikka 11 %, pukeutuminen 6 % sekä musiikki ja elokuvat 2 %. (TNS Gallup: Verkkokauppatilasto 2011.) Verkko-ostaminen kasvattaa suosiotaan kuluttajien parissa ja verkko-ostajien määrä kasvaakin noin 3-4 % -yksikköä vuosittain. (Tilastokeskus: Väestön tietoja viestintätekniikan käyttö 2011, verkkokauppa.) Suomessa päivittäistavaroiden verkkokauppa ei vielä ole merkittävässä roolissa, mutta esimerkiksi Iso-Britanniassa on jo nähtävissä päivittäistavaroiden verkkokaupankin merkittävää kasvua. Vuosina Britannian verkkokaupan ennustetaan kaksinkertaistuvan; tämä tarkoittaisi sitä, että vuonna 2014 jo lähes 12 % Britanniassa myytävistä päivittäistavaroista ostettaisiin ne-

18 KAUPALLINEN TARKASTELU 15 tin kautta. (The Telegraph ) Myös Suomessa on havaittavissa päivittäistavarakaupan verkko-ostamisen merkityksen kasvu viime vuosina (Verkkokauppatilasto 2011). Kehittyvät jakelukanavat ja kuluttajakäyttäytymisessä tapahtuvat muutokset muokkaavat myymäläkonsepteja ja myymälöiden fyysistä pinta-alantarvetta. Myymälöistä tulee yhä enemmän ns. showroomeja tai näytemyymälöitä, joissa esitellään tuotteita, jotka kuluttaja voi joko samanaikaisesti tai myöhemmin tilata verkosta. Muita vähittäiskaupan rakennetta muovaavia tekijöitä ovat erilaisten hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluiden osuuden kasvu, tuotteisiin liitettävät oheispalvelut, elämyshakuisuuden tulo osaksi ostoskäyttäytymistä sekä kaupan ketjuuntuminen. 3.2 Kysynnän muutostekijät Väestönkasvu, sen sijoittuminen ja ajoittuminen Kysyntätekijöiden muutoksista tärkein on väestön määrässä tapahtuva kehitys. Suur- Espoonlahden alueelle on ennakoitu huomattavaa asukkaan (+ 49 %) kasvua vuosille Väestönkasvu on täten hieman nopeampaa kuin Espoossa (+ 41 %) keskimäärin. Kasvusta suurin osa tapahtuu Finnoossa, joka kehittyy uudeksi noin asukkaan aluekeskukseksi pääosin 2020-luvulla. Yli tuhannen asukkaan kasvua on osoitettu myös Kaitaan (+2 200), Kattilalaakson (+1 900), Saunaniemen (+3 600) sekä Suvisaariston (+1 600) alueille. Muualla väestömäärän kehitys on maltillisempaa. Väestön kasvua on kuvattu tarkemmin seuraavassa teemakartassa sekä taulukossa. Nykyiset Iivisniemen ja Hannuksen tilastoalueet on jaettu pohjois-eteläsuunnassa kuvaamaan paremmin metroasemien vaikutusalueita Finnooksi ja Kaitaaksi. Väestömitoitus on jaettu alueille Finnoon ja Kaitaan tulevan kehityksen mukaisesti. Samaa jakoa käytetään myös tämän raportin liiketilantarvelaskelmissa. Kuva 16 Väestöennuste ja mitoitus Suur-Espoonlahden alueella Lähde: ( ) ja Espoon yleiskaavan mitoitus (2030). Finnoon ja Kaitaan alueet on muodostettu Hannuksen ja Iivisniemen alueista, mutta kokonaisväestömäärä on yleiskaavan mitoituksen mukainen.

19 KAUPALLINEN TARKASTELU 16 Taulukko 3 Väestöennuste ja -mitoitus Suur-Espoonlahden alueella Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Hannusjärvi Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Laurinlahti Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Tillinmäki Espoonlahti yhteensä Koko Espoo Väestönkasvun lisäksi tärkeä palvelurakennetta muovaava tekijä ovat väestön ikääntyminen ja maahanmuutto. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus esimerkiksi saavutettavuustarpeisiin sekä liikkumiskulttuuriin. Yli 65-vuotiaiden osuuden Suur-Espoonlahden asukkaista arvioidaan kasvavan vuoden 2010 (25 % kaikista asukkaista) tasosta huomattavasti jo vuoteen 2022 mennessä (42 %). Vastaavasti samalla ajanjaksolla alle 19-vuotiaiden osuus väestöstä laskee 26 prosentista 23 prosenttiin. Väestön ikärakenteessa tapahtuvia lyhyen tähtäimen muutoksia havainnollistetaan seuraavassa kaaviossa. Yli 85-vuotiaat Yli 75-vuotiaat Yli 65-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7-12-vuotiaat 0-6-vuotiaat 0% 5% 10% 15% 20% 25% Kuva 17 Väestön ikärakenteen muutokset Suur-Espoonlahdessa (Lähde: Aluesarjat)

20 KAUPALLINEN TARKASTELU Länsimetro ja sen liityntäliikenne Metrosuunnitelman mukaan käyttäjämäärältään vilkkaimpia tarkastelualueen metroasemia vuonna 2035 ovat Finnoo ( käyttäjää / vrk), Kivenlahti ( käyttäjää / vrk) ja Espoonlahden keskus (9 300 käyttäjää / vrk). Suurimmat matkustajamäärät tulevat asemille, joiden tuntumassa on paljon asutusta. Näillä alueilla myös kaupan tarjonnan mahdollisuudet ovat parhaat. Seuraavassa kartassa on kuvattu Länsimetron asemien ennustettuja käyttäjämääriä vuonna 2035 verrattuna metron ja lähijunaliikenteen nykyisiin käyttäjämääriin. Kuva 18 Länsimetron käyttäjämääräennuste 2035 (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti ) ja Helsingin nykyisen metron sekä lähijunien toteutuneet käyttäjämäärät 2010 Länsimetron jatkeen asemista tärkeimpiä liityntäliikenteen solmukohtia ovat Kivenlahti, jonne suunnitellaan pitkämatkalaisten ajoneuvoliityntää (n auton liityntäpysäköinti) sekä Espoonlahden keskus, jossa Lippulaivan yhteydessä olisi merkittävä liityntäliikenteen (auto?? 250 liityntäpysäköintipaikkaa + bussi) solmukohta. Muut asemat sisältävät metrosuunnitelman mukaisesti vain paikallista liityntäliikennettä. Liityntäliikennettä on kuvattu seuraavassa kartassa, jossa ensimmäinen luku kuvaa autojen liityntäpysäköintipaikkojen määrää ja toinen polkupyöräpysäköinnin paikkoja: Kuva 19 Liityntäpysäköintipaikat metroasemien yhteydessä auto/polkupyörä (Länsimetron jatke, hankesuunnitelma Matinkylä-Kivenlahti )

21 KAUPALLINEN TARKASTELU 18 Kivenlahden metron liityntälinjastosuunnitelman päivitys raportissa (Trafix ) on esitetty eri vaihtoehtoja metron liityntäliikenteen toteuttamiseen. Raportissa todetaan: "Tätä suurempi merkitys on sillä, halutaanko edistää Espoonlahden kehittymistä vahvaksi aluekeskukseksi. Kirkkonummen linjojen päättäminen Kivenlahteen ei tätä edistäisi. Kysymys on myös linjastorakenteen periaatteista, joiden mukaan vaihdot ja jatkoyhteydet kulkisivat aluekeskusten kautta." Myös kaupalliselta kannalta liityntälinjaston tuominen Espoonlahteen tukisi Espoonlahden keskuksen asemaa alueensa kaupunkikeskuksena. Liityntäliikenne tuo sekä asiakasvirtoja että painoarvoa keskukselle Laskennallinen kaupan lisäpinta-alan tarve Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäis-kauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla voidaan arvioida vähittäiskaupan pinta-alan tarvetta jakamalla ostovoima myyntiteholla. Kaupan lisäpinta-alan tarve on tässä raportissa laskettu samoilla luvuilla kuin Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä 3. Tästä johtuen lisäpinta-alan tarve poikkeaa jonkin verran Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen luvuista. Uudenmaan mitoituksessa kaupan myyntitehojen oletettiin kasvavan n. 20 % vuoteen 2035 mennessä, mikä vähentää pinta-alan tarvetta selvästi. Ero on suurin muun erikoistavaran kaupan mitoituksessa. Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä ei mitoitettu autokauppaa eikä palveluita erikseen, tässä ne on huomioitu maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2011 voimaantulleiden muutosten mukaisesti samoilla periaatteilla kuin Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvityksessä. Väestönkasvu on Espoon eteläosien yleiskaavan mitoituksen vuoden 2030 mukainen Ostovoiman oletetaan kasvavan 1%/vuosi päivittäistavarakaupassa ja 2 %/vuosi muussa kaupassa Verkkokauppa pienentää pinta-alan tarvetta 10 % Kaavallinen ylimitoitus (koska kaikki kaavoitettu pinta-ala ei toteudu) 30 % Ravintoloiden ja palveluiden tarvitsema pinta-ala on 25 % kaupan pinta-alan tarpeesta Myyntipinta-ala muutettu kerrosalaksi kertoimella 1,25 Myyntitehot: Päivittäistavarakauppa ja Alko e/my-m2 Tilaa vaativa kauppa e/my-m2 Muu erikoiskauppa e/my-m2 Autokauppa ja huoltamot e/my-m2 Taulukko 4 Lisäpinta-alan tarpeen arvioimisessa käytetyt kulutusluvut ja niiden kasvu. Lähde: Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvitys Kasvu %/vuosi Päivittäistavarakauppa ja Alko % Tilaa vaativa kauppa % Muu erikoiskauppa % Autokauppa ja huoltamot % Nykyinen vähittäiskaupan pinta-ala on laskettu SeutuCD:n rakennuspisteistä. Mukana ovat ne rakennukset, joiden pääkäyttötarkoitus on myymälä- tai liikerakennus. Esimerkiksi asuintalojen kivijaloissa olevaa kaupan pinta-alaa, myymälärakennusten siirtymistä muuhun käyttöön tai tyh- 3 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaupan palveluverkon mitoittaminen ja vaikutusten arviointi. Uudenmaan liitto/ Tuomas Santa- salo Ky,

22 KAUPALLINEN TARKASTELU 19 jiä liiketiloja ei siten ole huomioitu. Tieto nykyisestä pinta-alasta on siten jonkin verran epätarkka. Tiedot ovat vuodelta Päivittäistavarakaupan pinta-alatiedot on saatu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksestä, johon ne on kerätty AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteristä. Sen tiedot ovat vuodelta 2008, mutta sen jälkeen toteutunut pinta-ala on huomioitu. SeutuCD:stä ja AC Nielsenin rekisteristä saatu nykyinen kaupan pinta-alatieto on vähennetty vuoden 2035 laskennallisesta tarpeesta. Seuraavissa taulukoissa (Taulukko 5, Taulukko 6)on sen vuoksi pystytty esittämään myös pienalueittainen nettolisätarve vuoteen 2035 mennessä. Koska erikoistavarakaupan ja palveluiden nykyisen pinta-alan jakauma ei ole tiedossa, ei toimialoittaista nettolisätarvettakaan olisi voitu esittää Kaikki kaupan pinta-alan tarve ei toteudu sillä alueella, johon se väestömäärän perusteella syntyy. Asiakkaat liikkuvat kaupan tarjonnan perässä. Laskennallinen pinta-alan tarve kuvaa oikeastaan alueen asukkaiden kulutuksesta syntyvää pinta-alan potentiaalia. Kaupan mitoitukseen kullakin pienalueella otetaan kantaa luvussa 4. Luvut on esitetty pyöristämättöminä, mutta vuoteen 2030 esitettynä ennusteena ne luonnollisesti ovat luonteeltaan epätarkkoja. Taulukko 5 Päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve Nykyinen pt-kaupan pinta-ala Nettolisätarve 2030 Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Hannusjärvi Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Laurinlahti Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Tillinmäki Espoonlahti yht eensä Koko Espoo

23 KAUPALLINEN TARKASTELU 20 Taulukko 6 Erikoistavarakaupan (sis. autokauppa) pinta-alantarve Nykyinen et-kaupan pinta-ala Nettolisätarve Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Hannusjärvi Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Laurinlahti Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Tillinmäki Espoonlahti yht eensä Koko Espoo Seuraavan sivun taulukossa on esitetty toimialoittain eriteltynä kaikkien erikoistavarakaupan toimialojen pinta-alan tarve pienalueilla.

24 KAUPALLINEN TARKASTELU 21 Taulukko 7 Erikoistavarakaupan laskennallinen pinta-alan tarve pienalueilla toimialoittain jaettuna Paljon tilaa vaativa kauppa Keskustaerikoiskauppa Autokauppa Ravintolat ja palvelut Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Hannusjärvi Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Laurinlahti Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Soukanniemi Suvisaari Tillinmäki Espoonlahti yhteensä Koko Espoo

25 KAUPALLINEN TARKASTELU Julkisten palvelujen tilantarpeet Julkisten palvelujen tilantarvetta selvitettiin haastatteluin. Työn kuluessa haastateltiin Harri Rinnettä ja Sinikka Sorvaria Espoon kaupungin sivistystoimesta ja Riikka Nikulaista sosiaali- ja terveystoimesta. Yleisesti julkisissa palveluissa on trendinä keskittäminen. Espoonlahden suuralueella julkisten palvelujen keskus on Espoonlahti, mutta myös Matinkylä palvelee lähialueita. Finnoota lukuun ottamatta Länsimetron jatkealueen julkisten palvelujen verkosto on melko valmis, eikä suuria muutostarpeita ole tiedossa. Finnoon suuri asukaspohja edellyttää kouluja ja päiväkoteja, joihin on jo suunnittelussa varauduttu. Koska etäisyydet sekä Matinkylän että Espoonlahden palveluihin ovat lyhyet, ei julkisia palveluita ole kovin laajasti suunnitteilla. Koulun kirjasto voi toimia lähikirjastona ja koulu muutenkin julkisten palvelujen keskuksena. Erityispiirteenä Finnoossa on venesatama, joka palvelee koko Espoota. Elä ja asu -seniorikeskus pyritään sijoittamaan keskustaan mahdollisimman lähelle metroasemaa. Kaitaan palvelut ovat varsin valmiit. Koulu ja lukio on vastikään peruskorjattu. Soukan nuorisotila todennäköisesti säilyy, kirjasto luultavasti siirtyisi Espoonlahden aluekirjaston yhteyteen. Soukassa on jo eläkeläisten palvelukeskus. Tulevaisuudessa laajempi Elä ja asu seniorikeskus pyritään sijoittamaan keskustaan mahdollisimman lähelle metroasemaa. Espoonlahdessa kauppakeskus Lippulaivan laajennukseen sijoittuvan kirjaston yhteyteen voisi tulla myös alueellisia kulttuuritiloja ja ehkä nuorisotilakin. Urheilupuistoa voidaan kehittää edelleen. Kouluverkko on varsin valmis. Elä ja asu -seniorikeskukselle olisi tarvetta myös täällä. Kivenlahti on niin lähellä Espoonlahtea, että julkiset palvelut keskittyvät todennäköisesti sinne. Kirjasto siirtynee Espoonlahden aluekirjaston yhteyteen. Saunalahden koulu on alueen julkisten palvelujen keskittymä. Muuten palvelut sijoittuvat Espoonlahteen. 4. TULEVA PALVELUVERKKO ESPOONLAHDEN SUURALU- EELLA 4.1 Kaupan alueiden vaikutusalueet Keskusten mitoituksen pohjaksi on pyritty tunnistamaan niiden vaikutusalueet. Asukkaiden kulutus ei suuntaudu vain omalle alueelle vaan jakautuu useisiin eri paikkoihin. Sijainnin ja keskusten kokoluokan perusteella voidaan muodostaa keskukselle vaikutusalue. Seuraavassa kartassa (Kuva 20) on hahmotettu pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueita ns. ajoaika-voronoin avulla; kartalle on laskettu ajoajalla mitattuna alueet, joille tietty kaupallinen keskus on lähin. Espoonlahtea rajaavat tässä tarkastelussa lännessä Kirkkonummen, pohjoisessa Espoon keskuksen ja idässä Matinkylän vaikutusalueet. Muodostuva aluerajaus on varsin lähellä Espoonlahden suuraluetta, tosin se ulottuu lännessä Kirkkonummelle asti. Tältä alueelta on helpoin asioida Espoonlahdessa. Valitettavasi joukkoliikenteen saavutettavuutta ei voida tässä huomioida.

26 KAUPALLINEN TARKASTELU 23 Kuva 20 Pääkaupunkiseudun kaupan alueiden vaikutusalueet ajoajan mukaan laskettuna Keskusten vaikutusalueita voidaan mallintaa ns. Huffin painovoimamallin avulla. Tällöin arvioidaan tietyssä pisteessä asuvan henkilön todennäköisyyttä asioida tietyssä keskuksessa, kun hänellä on useita vaihtoehtoisia ja erikokoisia keskuksia valittavanaan. Painovoimamalli ottaa huomioon ajoaikaetäisyyden (minuuttia, ruuhka-ajan ulkopuolella) henkilön kotoa tiettyyn keskukseen ja vastaavasti myös kaikkiin muihin, kilpaileviin, keskuksiin. Ajoaikaetäisyyden lisäksi malli huomioi keskuskohtaisen ns. houkuttelevuustekijän, joka tyypillisesti esitetään keskuksen pintaalana. Suhteuttamalla etäisyys ja keskuksen koko kaikkiin muihin keskuksiin saadaan arvio todennäköisyydestä (p<1), että henkilö asioi tietyssä keskuksessa. Huffin mallia on käytetty arvioitaessa Suur-Espoonlahden keskusten vetovoimaa ja markkinaosuuksia. Lähtötietona on käytetty Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen arviota kaupan pinta-alasta kussakin keskuksessa vuonna Malli ei tässä tapauksessa huomioi esimerkiksi voimakkaasti erikoistuneita tarjontakeskittymiä, joilla voidaan asioida pidemmänkin matkan päästä (ts. alue on "kokoaan suurempi/merkittävämpi"). Kartassa (Kuva 21) väri kuvaa alueella asuvan ihmisen todennäköisyyttä asioida kussakin keskuksessa. Mitä punaisempi väri, sitä korkeampi on asiointitodennäköisyys. Asioinnit hajautuvat useisiin eri keskuksiin eikä mikään keskus nouse erityisen vahvasti esiin. Tapiola saa selvän oman vaikutusalueen, osin siksi, että sen lähimmät keskukset ovat niin pieniä.

27 KAUPALLINEN TARKASTELU 24 Kuva 21 Espoonlahden keskusten mallinnetut vaikutusalueet ohjeellisen mitoituksen perusteella. Espoonlahden ulkopuolisten kaupan alueiden vaikutusalueet on muodostettu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen kokoluokituksen mukaan. Alla olevassa kartassa on Huffin mallin perusteella laskettu, miten pienalueiden asukkaiden asioinnit jakautuisivat eri keskuksiin. Kuva 22 Asiointiosuus pienalueilta kaupallisissa keskuksissa Huffin mallin mukaan Kartan osoittamista asiointitodennäköisyyksistä voidaan havaita Espoonlahden keskuksen merkittävä osuus alueen länsiosien pienalueilla. Espoonlahden keskuksen merkitys kuitenkin hiipuu kohti itää, sillä kilpailevina keskuksina nousevat esiin erityisesti Matinkylä, mutta myös tuleva

28 KAUPALLINEN TARKASTELU 25 Finnoon aluekeskus. Alueen pohjoisosissa on havaittavissa myös Espoon keskuksen osuuden kasvu. Mallin mukaan Suur-Espoonlahden alueelta asioidaan huomattavasti myös nimettyjen alueiden ulkopuolella; tärkeimpiä kohteita ovat Espoon muut kaupunkikeskukset Tapiola ja Leppävaara sekä Espoon ulkopuoliset alueet kuten Kirkkonummi ja Helsingin keskusta. Toisaalta tulee myös muistaa, että Suur-Espoonlahden suurimmat keskukset saavat asiointeja tässä esitetyn alueen ulkopuolelta, erityisesti Kauklahdesta sekä Kirkkonummelta. Pienimmät keskukset jäävät sitä vastoin hyvin paikallisiksi. 4.2 Kaupan alueiden mitoitus Edellä esitetyt vaikutusalueiden mallinnukset on huomioitu mitoituksessa, mutta lopullinen mitoitus muodostuu asiantuntija-arviona. Lähtökohtana on laskennallinen kaupan pinta-alan tarve. Nykyinen pinta-ala on huomioitu, mutta sen säilymiseen tai käyttötarkoitukseen ei ole otettu kantaa. Mitoitus kuvaa lopputilanteen tarjonnan määrää, joka voi olla osittain nykyistä pinta-alaa korvaavaa. Mitoitus on voi muuttua tarkemmassa suunnittelussa. Luvut on esitetty pyöristämättöminä, mutta vuoteen 2030 esitettynä ennusteena ne ovat luonteeltaan epätarkkoja. Mitoitus on laadittu pienalueittaisen väestöennusteen pohjalta, joten myös kaupan pinta-ala on jaettu pienalueille. Pääosa pinta-alasta toteutuu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksen mukaisissa keskuksissa, jotka on oheiseen karttaan (Kuva 23) merkitty punaisilla neliöillä. Tiva- ja autokauppaa on osoitettu lisäksi Kattilalaakson, Nöykkiönlaakson, Eestinmalmin ja Finnoon alueille, joiden Länsiväylään rajautuvat alueet ovat osa Suomenojan-Kivenlahden kaupan suuryksikkövyöhykettä. Kuva 23 Pienalueet ja niiden kaupalliset keskukset Päivittäistavarakaupassa pyritään siihen, että Espoonlahden suuralue olisi kaupallisesti omavarainen. Kaikki asukkaiden ostovoima voisi siis laskennallisesti jäädä omalle alueelle. Suunnittelu keskittyy usein suuriin kaupan yksikköihin ja keskustoihin. Kuitenkin suurenkin kaupan lähistöllä voi olla toimintaedellytykset pienelle lähikaupalle. Tämän vuoksi 20 % laskennallisesta pinta-alantarpeesta on jätetty mitoittamatta. Tämä osuus voi toteutua esimerkiksi kivijalkakauppoina tai muina pieninä lähikauppoina. 20 % osuus Suur-Espoonlahden laskennallisesta nettolisäpinta-alan tarpeesta on noin k-m2,mikä tarkoittaisi 7-8 pientä kauppaa. Seuraavan sivun taulukossa (Taulukko 8) on kuvattu pienalueittain päivittäistavarakaupan mitoitus ja sen perustelut.

29 KAUPALLINEN TARKASTELU 26 Taulukko 8 Päivittäistavarakaupan mitoitus. (* alueella metroasema) Pienalue Kaupallinen keskus Laajenemisen peruste Nykyinen pt pinta-ala Pinta-alan tarve 2030 Nettolisätarve Uusi pintaala 2030 Mitoitus 2030 (uusi Pt-hankepinta-ala nykyinen) Eestinmalmi Suomenoja Supermarket tilaa vaativan kaupan alueelle Espoonlahden Lippulaiva Uusi supermarket, nykyisten laajennukset keskus* Finnoo (uusi)* Metrokeskus Supermarketit keskustassa, mahdollinen pt-erikoiskauppa Hannusjärvi - Väestöpohja ei edellytä suurempaa kauppaa, Espoonlahden, Soukan ja Kaitaan palvelut lähellä. Kaitaa (uusi)* Iivisniemen ostari Toinen pikkukauppa ostarille/metroasemalle tai nykyisen laa jennus Kattilalaakso Kivenlahden te- Liikennemyymälä tiva-kaupan yhteyteen ollisuusalue Kivenlahti* Kivenlahden ostari Kunnon kaupat väestöpohjaa vastaamaan. Jos pohjoispuoli yhdistyy alueeseen paremmin, niin voivat sijoittua myös sinne, kuitenkin aseman tuntumaan. Latokaskenmäki Siwa Malminmäen marketit lähellä, ei väestönkasvua, nykyinen pin ta-ala riittää väestöpohjan, aluerakenteen ja lähialueen tarjonnan huomioiden. Laurinlahti - Espoonlahden ja Soukan palvelut lähellä, ei edellytä isoa myymälää. Malminmäki S-market ja K- Nykyiset myymälät juuri laajentuneet, ei lisätarvetta market Nöykkiönlaakso Valintatalo Valintatalolle kilpailija, Martinsillan tiva-kaupan yhteyteen market. Martinsillan hankkeen kokoluokka suurehko. Saunaniemi(*) Saunalahti Paikalliskeskuksen palvelut Soukanmäki* Soukan ostari Toinen supermarket Soukanniemi - Väestöpohja ei riitä kaupalle, mitoittamaton pinta-ala mahdol listaa toteutuksen, jos kaupalla kiinnostusta Suvisaari - Väestöpohja ei riitä uudelle kaupalle, mitoittamaton pinta-ala mahdollistaa kehittämisen jos kaupalla kiinnostusta Tillinmäki - Tukeutuu Saunalahteen ja Kauklahteen, ei tarvetta kaupalle Espoonlahti yht

30 Erikoistavarakaupassa mitoitus on haastavampaa. Pinta-alantarve on suurempi ja asiointien suuntautumisen ennakoiminen vaikeampaa. Erikoistavarakaupan keskittymien vetovoima vaihtelee paljon toimialoittain ja keskusten erikoistumisen mahdollisuudet ovat suurempia. Nykyinen pinta-ala on vaikeampi arvioida, koska AC Nielsenin päivittäistavarakaupan myymälärekisteriä vastaavaa lähtötietoa ei ole saatavissa. Erikoistavarakauppa ja palvelut myös sijoittuvat useammin asuintalojen yhteyteen, kauppakeskuksiin ja muihin sellaisiin tiloihin, joiden pääkäyttötarkoitus ei ole liikerakennus. Nettolisätarve on esitettävissä siis vain koko erikoistavarakaupan ja palvelujen yhteenlasketun tarpeen osalta (ks. Taulukko 6). Osa tarpeesta toteutuu muualla kuin Espoonlahden alueella. Toisaalta Espoonlahteen tulee ostovoimaa muualta. Erikoistavarakaupan pinta-alantarve on sijoitettu Espoon kaupan palveluverkkoselvityksessä mainittuihin keskuksiin ja erikoiskaupan suuryksikköalueille. Kauppaa ja palveluita voi sijoittua myös näiden keskusten ulkopuolelle esim. kivijalkoihin. Keskustaerikoiskaupan ja palvelujen osalta kaikki Espoonlahden asukkaiden kulutus ei jää Espoonlahden alueelle, vaan suuntautuu mm. Espoon muihin keskuksiin ja Helsinkiin. Mitoituksen lopputuloksena on, että omavaraisuusaste Espoonlahden alueella olisi noin 70 %. Pienimmissä keskuksissa painottuvat palvelut, isomman asukaspohjan keskuksiin voi sijoittua myös keskustatyyppistä erikoiskauppaa. Keskustaerikoiskauppa ja palvelut voivat käyttää samantyyppisiä liiketiloja, joten niitä on tässä käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Mitoitus on muodostettu arvioimalla kuhunkin keskukseen suuntautuvaa asiointia. Tässä on hyödynnetty ns. Huffin malliin perustuvaa asiointimallinnusta (vrt. Kuva 21ja Kuva 22). Metrokeskuksille on asetettu hieman mallin antamaa lukua suurempi, tavoitteellinen markkinaosuus omalla lähialueellaan. Kaupan suuryksikköalueille Suomenojalle ja Kivenlahden teollisuusalueelle on arvioitu 0,5-2% markkinaosuus myös keskustaerikoiskaupassa ja palveluissa. Paljon tilaa vaativassa kaupassa ja autokaupassa Espoonlahti on Suomenojan ja Kivenlahden teollisuusalueen ansiosta vetovoimainen koko pääkaupunkiseudun mittakaavassa. Omavaraisuusaste olisi tiva-kaupassa 220 % ja autokaupassa peräti 250 %. Ostovoimaa tulee sinne Espoonlahden suuralueen ulkopuolelta, sekä muualta Espoosta että kauempaa. Paljon tilaa vaativan kaupan myymälöissä ja erityisesti autokaupassa asioidaan harvoin ja asiointimatkat voivat olla pitkiäkin. Niinpä näille alueille on arvioitu samansuuruinen markkinaosuus kaikilla Espoonlahden pienalueilla. Lisäksi Espoonlahden keskukseen on arvioitu suuntautuvan 2-5 % espoonlahtelaisten tiva-kaupan asioinneista. Kivenlahti-Suomenoja vyöhykkeelle osuu tilastoalueista Eestinmalmi, Finnoo, Kattilalaakso ja Nöykkiönlaakso. Kivenlahti-Suomenoja vyöhykkeelle suunniteltu hankepinta-ala ylittää laskennallisen tarpeen selvästi. Tämä on osin täysin luonnollista, sillä Suomenoja-Kivenlahti on yksi Espoon kolmesta merkittävästä tiva-kaupan alueesta. Hankkeet ovat auto- ja tiva-kaupan hankkeita. Varsinkin autokaupassa kaupan ja palvelutoiminnan raja on vaikeasti vedettävä. Huolto- ja pesuhallit, varastot, katsastustoiminta ym. tilat vaativat pinta-alaa, mutta ne eivät varsinaisesti ole kauppaa. Hankevaiheessa ei välttämättä tiedetä, mikä osa hankkeen pinta-alasta on kauppaa ja mikä muuta toimintaa. Toteutumisvaiheessa varsinainen kaupan pinta-ala voi jäädä selvästi pienemmäksi kuin hankkeen kokonaispinta-ala. Hankkeet on kuitenkin tässä mitoituksessa haluttu mahdollistaa. Lommilaan ja Nihtisiltaan verrattuna Suomenoja on selvästi pidemmälle kehittynyt ja siksikin kaupan hankkeita kiinnostava. Länsimetro ja sen tuomat uudet asukkaat lisäävät alueen kiinnostavuutta entisestään. Niinpä on luontevaa, että Suomenojalle ja Kivenlahteen toteutuu enemmän pinta-alaa kuin oma asukaspohja edellyttäisi. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 9) on kuvattu erikoistavarakaupan mitoitus, joka perustuu vuoden 2030 laskennalliseen tarpeeseen ja keskusten markkinaosuuksiin. Hannusjärven, Laurinlahden, Soukanniemen, Suvisaaren ja Tillinmäen alueille ei ole osoitettu ollenkaan erikoiskauppaa, koska näillä alueilla ei ole varsinaista kaupallista keskusta.

31 Taulukko 9 Pienalueiden (niiden keskusten) vähittäiskaupan mitoitus (* alueella metroasema) Pienalue Tiva-kauppa Autokauppa Keskustaerikoiskauppa ja Erikoiskauppa ja palvelut yhteensä palvelut Eestinmalmi Espoonlahden keskus* Finnoo (uusi)* Kaitaa (uusi)* Kivenlahti* Kattilalaakso Latokaskenmäki Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi(*) Soukanmäki Kaupan mitoitusta (Taulukko 8 ja Taulukko 9)on havainnollistettu alla olevalla kaaviolla (Kuva 24). Pinta-alaltaan suurimmaksi nousee Finnoo, jossa painottuvat pohjoisosan alueet osana Suomenojan Kivenlahden tiva- ja autokaupan vyöhykettä. Erikoistavarakaupassa ehdottomasti suurin on Espoonlahden keskus Eestinmalmi Espoonlahden keskus Finnoo (uusi) Kaitaa (uusi) Kattilalaakso Kivenlahti Latokaskenmäki Malminmäki Nöykkiönlaakso Saunaniemi Soukanmäki Suvisaari Päivittäistavara Tiva-kauppa Autokauppa Keskustaerikoiskauppa Kuva 24 Pienalueiden kaupan mitoitus vuonna Kaupallisen profiloinnin mahdollisuudet Alueiden kaupallinen profilointi voisi mahdollistaa niille suuremman vaikutusalueen ja sitä kautta suuremman kaupan tarjonnan. Verkostomaisessa kaupunkirakenteessa erikoistunut keskus voisi vetää asiointeja kauempaakin kuin omalta lähivaikutusalueeltaan. Metron tuoma saavutettavuuden paraneminen liittää Suur-Espoonlahden keskukset paremmin osaksi sekä Espoon että koko pääkaupunkiseudun aluerakennetta.