KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KAITAA IIVISNIEMI OSAYLEISKAAVA TAVOITTEET / OHEISMATERIAALI Väestö, asuminen, julkiset palvelut, päivittäistavarakauppa ja työpaikat 2012 Kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö Ritva Helminen-Halkola Sanna Jaatinen Laura Malm-Grönroos ESPOON KAUPUNKI ESPOON KAUPUNKI ESBO STAD ESBO STAD

2 Sijainti Länsimetron jatkeen, Kaitaan metroasema, sijoittuu Kaitaa Iivisniemen osayleiskaava-alueelle tarjoten mahdollisuuksia alueen täydennysrakentamiselle. Osayleiskaava-alue sijoittuu tilastoalueelle Kaitaa (44) ja osittain pienalueille Iivisniemi (441) ja Hannus (442) ja Hannusjärvi (443). Väestö Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alueella asuu asukasta (esva ). Alueella asuu keskimäärin hieman nuorempaa väestöä kuin keskimäärin koko Espoossa. Alle 25-vuotiaita on 35 % alueen väestöstä kun koko Espoossa alle 25-vuotiaita on 32 %. Osayleiskaavan alueellisten väestöllisten erojen havaitsemiseksi on tarkasteltu neljää eri osa-aluetta rakennustyypin ja rakentamisvuoden mukaan. Nämä alueet ovat Hannus/Hannusjärvi (240 asukasta), Iivisniemen keskusta (1290 asukasta), Kaitamäki (422 asukasta) ja Hyljelahti (1644 asukasta). Osayleiskaava-alueen sisällä erot näkyvät erityisesti pääosin eri vuosikymmeninä rakentuneiden pientaloalueiden välillä. Hyljelahti on rakentunut pääosin luvuilla. Siellä alle 25 vuotiaiden osuus on 38 % ja yli 65 vuotiaiden osuus 5 %. Hyljelahden länsipuolella oleva Kaitamäen pientaloalue on rakentunut pääosin luvuilla. Kaitamäessä alle 25 vuotiaiden osuus on 29 % ja yli 65 vuotiaiden osuus on 19 %. Kerrostalovaltaisella luvuilla rakentuneella Iivisniemen keskustan alueella alle 25 vuotiaita on 31 % ja yli 65 vuotiaita 15 %. Monipuolisesti eri vuosikymmeninä rakentuneessa Hannus/Hannusjärven pientaloalueella alle 25 vuotiaita on 26 % ja yli 65 vuotiaita 15 %, työikäisen väestön osuus (59 %) on tällä osa-alueella Espoon keskiarvoa suurempi (55 %). Toisaalta Hannus/Hannusjärvi osa-alueella asuu vain 7 % alueen väestöstä. 1

3 2

4 Asuminen Kaitaa - Iivisniemen osayleiskaava on osa Länsimetron metroasemien ympäristöjen kehittämistä Valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat kesällä 2012 allekirjoittaneet maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen kaupunkialueiden kehittämiseksi. Helsingin seudun aiesopimuksen keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asuntomarkkinoiden sekä kestävien liikkumismuotojen edistäminen sekä erityisesti raideliikenteen hyödyntäminen alueella. Espoon tavoitteena on asemakaavoittaa vuosittain uutta asuinkerrosalaa noin neliömetriä, jolla luodaan edellytyksiä 2500 asunnon vuosituotannolle. Osayleiskaava mahdollistaa osaltaan tulevien vuosien raideliikenteeseen tukeutuvaa asuntotuotantoa. Asuntorakentamisen painopiste siirtyy Länsimetron rakentamisen myötä lännemmäksi ja Espoonlahden merkitys ja osuus koko asuntotuotannosta on kasvamassa. 3

5 Asuntotuotanto tarjoaa mahdollisuuksia asuntokannan monipuolistamiseen Nykyisin Kaitaan tilastoalueella kerrostalojen, pienten asuntojen, vuokra-asuntojen ja vuosina valmistuneiden asuntojen osuus on pienempi kuin Espoossa keskimäärin. Täydennysrakentaminen metroaseman ympäristössä tarjoaa mahdollisuuden täydentää asuntokantaa kerrostaloilla ja siten myös lisätä pienten asuntojen osuutta asuntokannassa. Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan. Osayleiskaava-alueen asunnoista suurin osa on valmistunut 1960-luvulla tai 1990-luvulla ja nykyinen asumisväljyys, (44 m2/henkilö), on suurempi kuin Espoossa keskimäärin (36,1 m2/henkilö). Kerrostalojen osuus on 44 % ja pientalojen 56 %. 4

6 5 Profiilikuvio antaa yleiskuvan alueesta verrattuna koko Espooseen. Profiilikuvio on piirretty indeksien avulla. Koko Espoon lukuarvo on merkitty luvulla 100. Alueen arvon poikkeama koko Espoon arvosta voi olla yli tai alle sadan.

7 Monipuolinen asuntotuotanto asemanympäristössä houkuttelee kuntaan muuttavia, mutta tarjoaa mahdollisuuksia lähialueelta muuttaville Espoon sisäisiä muuttoja tehtiin noin vuonna Iivisniemen pienalueella sisäisiä muuttoja on kaksi kertaa enemmän kuin kunnan ulkopuolelta tulevia muuttoja. Täydennysrakentaminen mahdollistaa autoriippuvuuden vähentämisen metroaseman ympäristössä Autonomistus alueella on samansuuntaista kuin monin paikoin Espoossa, auton omistavien asuntokuntien osuus 250x250 metrin ruuduissa on lähes kaikissa ruuduissa 40 % kaikista asuntokunnista tai enemmän. 6

8 Julkiset palvelut Kasvava väestö lisää palvelutarpeita Osayleiskaava-alueella on suomenkielinen päiväkoti (Iivisniemen päiväkoti) ja ryhmäperhepäiväkoti (Rullavuoren ryhmäperhepäiväkoti), sekä ruotsinkielinen ostopalvelupäiväkoti (Knattebo Ivisnäs). Alue kuuluu Soukan ja Kaitaan päivähoitoalueen perhepäivähoidon piiriin. Alueella on kolme leikkipaikkaa: Iivisniemen puisto, Iivisniemenpelto ja Kuuttipuisto. Alueella sijaitsee Kaitaan koulu (luokat 7-9, n. 300 oppilasta) ja lukio (n. 110 oppilasta) sekä Iivisniemen koulu (esiopetus ja luokat 1-6, n. 350 oppilasta). Molemmat koulut toimivat myös työväenopiston opetuspaikkoina. Osayleiskaavan 6000 uuden asukkaan asukastavoite tarkoittaa yhden uuden yhtenäiskoulun ja kahden uuden päiväkodin rakentamista. Terveyspalveluissa osayleiskaava-alue kuuluu Espoonlahden terveysaseman palvelupiiriin. Espoonlahden palvelulinja (P 40) liikennöi kolmena päivänä viikossa Iivisniemen ja Merikartanon palvelutalon välillä. Osayleiskaava-alueella sijaitsee Kaitaan viljelypalstat (40 palstaa) Kaitaniityssä. Lisäksi Iivisniemenpellossa on koira-aitaus. Osayleiskaava-alueen kaakkoisosassa sijaitsee Villa Rullud, jossa toimii Espoon kaupungin huvilamuseo. Osayleiskaava-alueella kiertää viikoittain kirjastoauto, jolla on alueella neljä pysäkkiä. Kirjastoauto pysähtyy myös kerran kuukaudessa Rullavuoren ryhmäperhepäiväkodissa. Palveluverkko 2020 Kaupunginvaltuuston hyväksymässä Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 raportissa todetaan, että palveluja keskitetään solmukohtiin hyvien esteettömien liikenneyhteyksien varteen, kuten esimerkiksi junaradan, kauppakeskuksen ja tulevan Länsimetron asemien läheisyyteen. Nykyisin Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alue tukeutuu julkisissa palveluissa Espoonlahden aluekeskukseen. Tuleva metroasema voi mahdollistaa alueelle lähipalvelukokonaisuuden. Palveluja on tällöin mahdollista keskittää myös tulevan metroaseman läheisyyteen, jolloin alueen julkiset palvelut voivat parantua. Palveluverkko 2020:n mukaan lähipalvelukokonaisuudet eroavat sisällöltään tapauskohtaisesti toisistaan, alueen suunnittelun edetessä olisi hyvä selvittää mahdollisen lähipalvelukokonaisuuden maankäytöllinen tarve. Metroaseman myötä metroradan varrella olevien aluekeskusten palvelutorien saavutettavuus parantuu. 7

9 8

10 Päivittäistavarakauppa Metron tulo ja sitä seuraava asukkaiden määrän kasvu voi mahdollistaa nykyistä laajemmat palvelut: kaksi pientä tai yhden ison ruokakaupan, kaupallisia palveluja ja pienimuotoisesti erikoiskauppaa. Kaava-alueella sijaitsee yksi isoksi valintamyymäläksi luokiteltava päivittäistavarakauppa. Päivittäistavarakaupasta 400 metrin jalankulkuetäisyydellä asuu 1250 eli noin kolmasosa ja 800 metrin vaikutusalueella 1570 eli noin 44 prosenttia kaava-alueen asukkaista. Vuonna 2010 Espoonlahden suuralueella päivittäistavarakaupan 400 metrin vaikutusalueella asui kolmasosa asukkaista, ja 800 metrin vaikutusalueella 64 prosenttia asukkaista (Espoon päivittäistavarakaupan kehitys, 2012). Kaavaalueella asuu siis 800 metrin vaikutusalueella merkittävästi pienempi osuus asukkaista kuin suuralueella keskimäärin. 9

11 Uuteen paikalliskeskukseen (C) Iivisniemen metroasemalla on Espoon eteläosien yleiskaavassa mitoitettu 200 työpaikkaa, yhteensä k-m2. Tällä hetkellä liikerakennusten korttelialueen mitoitus asemakaavassa on 1000 k-m2. Korttelissa sijaitsevan päivittäistavarakaupan myyntipinta-ala kaavaalueen asukasta kohden on pieni, noin 0,06 neliömetriä. Se on samaa luokkaa kuin Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa, ja noin neljäsosa Espoon keskiarvosta. 10

12 Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan keskimääräisen asukaskohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoiman siirtymällä tarkoitetaan alueella syntyvän myynnin ja alueen ostovoiman erotusta. Jos myynti on yhtä suuri kuin ostovoima, on siirtymä nolla, eli alue on kaupallisesti omavarainen. Espoossa päivittäistavarakaupassa siirtymä muualle on vain kaksi prosenttia. Kaavaalueella ostovoiman siirtymä on 80 prosenttia päivittäistavarakaupan osalta. Ostovoiman siirtymä pienentyisi päivittäistavarakaupan myyntipinta-alan kasvun myötä, ja samalla myyntipinta-ala asukasta kohden kasvaisi. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelmassa 2030 Iivisniemi määritellään pieneksi paikalliskeskukseksi, jossa metron tulo ja sitä seuraava asukkaiden määrän kasvu voi mahdollistaa nykyistä laajemmat palvelut: kaksi pientä tai yhden ison ruokakaupan, kaupallisia palveluja ja pienimuotoisesti erikoiskauppaa. Päivittäistavarakaupan mitoitus olisi k-m2 ja erikoistavarakaupan mitoitus k-m2. Työpaikat Kaitaa-Iivisniemen osayleiskaava-alueella oli 258 työpaikkaa vuonna 2009 (julkiset työpaikat mukaan luettuna 345 työpaikkaa) (YrTP2009, SeutuCD2011). Työpaikoista Espoon eteläosien yleiskaavan työpaikka-alueilla (TP, C) sijaitsi 148 eli vähän yli puolet, joten merkittävä osuus alueen työpaikoista sijoittui siis myös asuntoalueille. Työpaikoista suuren osan muodostavat tukku- ja vähittäiskauppaan ja ajoneuvoihin liittyvät alat, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta sekä rakentaminen. 11

13 Kaava-alueen työpaikat toimialoittain, sijainti viitteellinen Kaava-alueelle sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavan työpaikka-aluetta (TP) yhteensä noin k- m2 eli noin 1000 työpaikkaa. Työpaikkarakentamiseen yleiskaavojen TP-alueista on asemakaavoitettu noin 20 prosenttia, ja kyseisestä kerrosalasta (noin k-m2) on toteutunut 80 prosenttia. Tällä hetkellä yleiskaavan työpaikka-alueilla on siis vain vähän yli 10 prosenttia yleiskaavassa mitoitetusta työpaikkamäärästä. Työpaikkaomavaraisuus kuvaa alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 prosenttia, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 prosenttia, on tilanne päinvastainen. Kun työllisenä työvoimana käytetään laskennallista 51 prosenttia kaava-alueen väestöstä, vuonna 2009 kaava-alueen työpaikkaomavaraisuus oli 15 prosenttia, julkiset työpaikat huomioiden 20 prosenttia. Suuri osa alueen asukkaista käy siis töissä muualla kuin kaava-alueella. Työpaikka-alueiden toteuttaminen nostaisi alueen työpaikkaomavaraisuuden astetta. 12