PNEUMATIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PNEUMATIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 PNEUMATIIKKA SISÄLLYSLUETTELO PAINEILMAN PERUSTEET JA PNEUMAATTISET KOMPONENTIT Ilma ja sen ominaisuudet Paineilman tuottaminen Kompressorit Paineilman jälkikäsittely Ilman kuivaus Öljyn poisto Suodatus Venttiilit Toimilaitteet PNEUMATIIKAN OHJAUSTEKNIIKKA Kytkentäalgebra Loogiset perusfunktiot Kytkentäalgebran laskusääntöjä Kytkentäfunktioiden esitystavoista Kytkentäfunktioiden sieventäminen Kombinaatiopiirien suunnittelu JA-EI piirien suunnittelu TAI-EI-piirien suunnittelu Tulojen lukumäärä (fan-in) ja elimien kuormitettavuus (fan-out) Pneumaattinen sekvenssiohjaus

2 PAINEILMAN PERUSTEET JA PNEUMAATTISET KOMPONENTIT Paineilmaa on käytetty teollisuudessa jo 800-luvun loppupuolella. Nykyisin sen käyttö on hyvin laajaa. Paineilmaa voidaan käyttää monissa työkaluissa ja hienojakoisen aineen siirrossa (hiekkapuhallus). Teollisuusautomaatiossa paineilman tyypillisiä käyttökohteita ovat kuljettimet ja pakkauskoneet. Kuvassa. on esitetty muutamia esimerkkejä. Kuva.a Kappaleen kääntö rullaradalla pneumatiikan avulla // Kuva.b Työkappaleen kiinnitys, poraus ja siirto paineilmasylinterin avulla // Paineilman rajoituksina voidaan pitää turvallisuussyistä alhaisena pidettävää käyttöpainetta, kokoonpuristumisesta johtuvaa epätarkkuutta ja kokonaisjärjestelmän alhaista hyötysuhdetta. yleisesti paineilma soveltuu koneautomaatioon, kun - vaaditaan nopeita liikkeitä - käsitellään keveitä kappaleita - liikkeet tapahtuvat yleensä rajalta rajalle - edellytetään pehmeää tartuntaa ja siirtoa - vaaditaan hygieenisyyttä - toimitaan ympäristössä, jossa on palo- tai räjähdysvaara. Paineilman käyttö voidaan jakaa kolmeen ryhmään:. Sylinteripneumatiikka 2. Pyörivien liikkeiden aikaansaaminen 3. Paineilma itse suorittaa varsinaisen työn

3 . Ilma ja sen ominaisuudet Ilmalla on pneumatiikassa keskeinen merkitys. Se toimii väliaineena pneumaattisessa voimansiirrossa ja ohjauksessa. Ilma on kaasujen seos. Sen tilavuudesta noin 78% on typpeä, 2% happea, % argonia ja 0.03% hiilidioksidia. Lisäksi ilma sisältää pieniä määriä neonia, heliumia, kryptonia, vetyä, ksenonia ja radonia. Yksi litra normaalitilassa olevaa puhdasta kuivaa ilmaa,293g. Se sisältää 27*0 2 molekyyliä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on hyvin pieni kokonaistilavuuteen verrattuna. Suurin osa ilmasta on siis tyhjiötä. Tämän vuoksi se on hyvin kokoonpuristuvaa. Kun ilmaa puristetaan, sen paine, tiheys ja lämpötila nousevat. Ilman sanotaan olevan normaalitilassa, kun sen paine on noin 0.MPa, eli vallitsee normaali ilmanpaine, ja lämpötila 273 K (0 o ). Ilmanpaine on likimain ilmassa olevien kaasujen osapaineiden summa. Paineen aiheuttaa kaasumolekyylien törmäily astian seinämiä vasten. Ilman ollessa normaalitilassa cm 2 :n alaan kohdistuu 3*0 23 iskua sekunnissa. Kun ilma puristetaan vakiolämpötilassa puoleen alkuperäisestä tilavuudesta, iskujen määrä ja paine lisääntyvät kaksinkertaisiksi. Kun ilma puristetaan yhteen neljäsosaan, iskujen määrä ja paine lisääntyvät nelinkertaisesti. Vakiolämpötilassa paine ja tilavuus ovat siis kääntäen verrannollisia, joten paineen ja tilavuuden tulo pysyy vakiona. Tätä kutsutaan Boylen laiksi. Se voidaan kirjoittaa: p V = p2v2 = p3v3 = vakio (.) Paineen ja tilavuuden muutosta vakiolämpötilassa nimitetään isotermiseksi tilanmuutokseksi. Koska kaasumolekyylit ovat jatkuvasti liikkeessä, niillä on myös liike-energiaa. Kun lämpötila nousee, liike-energia kasvaa. Tästä syystä lämpötilan täytyy tilavuuden noustessa suurentua, jos paine halutaan pitää vakiona. Tilavuuden suurentuminen tapahtuu Gay-Lussacin lain mukaisesti. Sen mukaan tilavuuden suureneminen on suoraan verrannollinen absoluuttisen lämpötilan nousuun, eli V T = (.2) V 2 T 2 Vakiopaineessa tapahtuvaa lämpötilan ja tilavuuden muutosta kutsutaan isobaariseksi tilanmuutokseksi. Mikäli lämpötilan noustessa ei suurenneta tilavuutta, paine nousee. Paineen muutos on suoraan verrannollinen absoluuttisen lämpötilan muutokseen eli p T = (.3) p 2 T 2 2

4 Vakiotilavuudessa tapahtuvaa lämpötilan ja paineen muutosta nimitetään isokooriseksi tilanmuutokseksi. Koska tilavuuden muutos on suoraan verrannollinen lämpötilan muutokseen, Boylen ja Gay Lussacin lait voidaan yhdistää. Tällöin päädytään ideaalikaasun tilayhtälöön: pv T = p2v T 2 2 = vakio (.4) Esimerkki. Paineilmasäiliön tilavuus on 2 m 3, paine 700 kpa ja lämpötila 298 K (25 o ). Kuinka suuri on säiliössä olevan ilman tilavuus normaalitilassa (paine 00 kpa ja lämpötila 273 K)? pv T = p2v T 2 2 T p V 273K 700kPa 2m V = = = 2, 8 pt2 00kPa 293K Ilman massa voidaan laskea kaavalla m pv = mrt (.5) 3 jossa m = kaasun (ilman) massa R = kaasuvakio, ilmalle R = 287 Nm/kgK Esimerkki.2 Kuinka suuri on edellisessä esimerkissä olevan ilman massa? pv = mrt pv 7 0 N / m 2m m = = = 6, 3kg RT 287Nm / kgk 298K Perinteisissä säätöteknisissä ratkaisuissa systeemi oletetaan täydellisesti lämpöeristetyksi, jolloin kyseessä on adiabaattinen muutos. Adiabaattisessa muutoksessa lämpöä ei siirry tapahtuman kohteena olevaan aineeseen tai pois siitä. Adiabaattisessa tapauksessa on voimassa: κ κ p V = p2v2 = vakio (.6) jossa κ = adiabaattivakio, joka kuvaa kaasun joustavuutta ja jonka arvo ilmalle on noin,4. 3

5 Käytännön mallinnustyössä lämpötila oletetaan yleensä vakioksi, mutta vakiolämpötilan oletukseen on syytä suhtautua varauksella. Eräissä mittauksissa on havaittu pneumatiikkapiirissä syntyvän jopa 00 asteen lämpötilamuutoksia työkierron aikana. Tilavuuksien välillä olevat venttiilit idealisoidaan kuristimiksi. Venttiilin tyypistä riippuen venttiilit voivat olla muuttuva- tai vakioaukkoisia. Kuristimen läpi virtaava massavirta voidaan jaotella alikriittiseen ja ylikriittiseen virtaukseen. Alikriittisessä virtauksessa ilma liikkuu pyörteettömästi ja tasaisesti tiettyyn suuntaan. Ylikriittisessä virtauksessa ilma pyörteilee ja ilmapartikkelit kulkevat ilman tarkkaa rataa. Ilman virtauslajit ovat siis analogisia nesteiden virtauslajeille laminaarinen ja turbulenttinen virtaus. Massavirran laatua voidaan arvioida laskemalla kriittinen painesuhde, joka saadaan adiabaattivakion avulla ja voidaan lausua muodossa: κ 2 κ b kr = = 0,53 kun κ =,4 (.7) κ Kriittistä painesuhdetta verrataan järjestelmän paineisiin seuraavasti: Alikriittinen: p p 2 bkr Ylikriittinen: p 2 < p bkr missä p = tulopuolen paine (korkeampi paine) p 2 = lähtöpuolen paine (matalampi paine) Siis kun tulopuolen ja lähtöpuolen paine-ero kasvaa, virtaus muuttuu ylikriittiseksi. Jo kaksinkertainen paine-ero aiheuttaa ylikriittisen virtauksen. Massavirta kuristuksessa voidaan laskea seuraavalla kaavalla: m = q Ap 2 ψ RT (.8) missä q = purkautumiskerroin (terävä reuna 0.8, viistetty reuna 0.9 ja pyöristetty reuna 0.95) ψ = painesuhteesta riippuva kerroin, jolle pätee seuraavat kaavat: ψ = 2 κ p κ 2 p κ p p 2 κ κ alikriittinen (.9) 4

6 2 κ ψ = κ κ 0,48 κ kun κ =,4 ylikriittinen (.0) Kun kriittinen painesuhde alitetaan, virtaus muuttuu alikriittisestä ylikriittiseksi eikä massavirta riipu vastapaineesta p 2. Massavirran sijasta voidaan käyttää ilmanpaineeseen p 0 redusoitua tilavuusvirtaa: p Q = 2 q A RTψ (.) p0 Putkistossa virtaavaan ilmaan syntyy painehäviö virtauksen kitkan aiheuttamana. Häviö riippuu virtausnopeudesta ja ilman viskositeetista. Karkeaan mitoitukseen soveltuu seuraava puoli-empiirinen kaava: 2 flq p = 5 (.2) d p m missä p = putkistossa syntyvä painehäviö L = putken pituus [m] f = kitkakerroin (teräsputkelle 500) Q = tilavuusvirta [l/s] d = putken sisähalkaisija [mm] p m = keskim. absoluuttinen paine putkessa [bar].2 Paineilman tuottaminen Toimivaan paineilmajärjestelmään kuuluu yleensä - kompressori - paineilman jälkikäsittelylaitteet - paineilmasäiliö - paineilmaverkosto - toimintaa ohjaavat venttiilit - toimilaitteet, kuten sylinterit ja moottorit. Kuvassa.2 on esitetty yksinkertainen paineilma-asema. 5

7 Kuva.2 Paineilma-asema /2/.2. Kompressorit Kompressori on yleisnimi laitteelle, jolla kaasun paine voidaan vähintään kaksinkertaistaa verrattuna imupaineeseen. Pienempiä paineita kehittäviä laitteita kutsutaan puhaltimiksi tai ahtimiksi. Puhaltimia käytetään kuljetustehtävissä ja ilmanvaihtolaitteissa. Ahtimilla parannetaan polttomoottorien hyötysuhteita. Kompressorien tuottomäärät vaihtelevat muutamasta litrasta tuhansiin kuutioihin minuutissa. Yleisimpiä kompressorityyppejä ovat ruuvi-, mäntä- ja lamellikompressorit. Mäntäkompressorit soveltuvat kohteisiin, joissa ilman tarve vaihtelee suuresti käytön aikana tai painevaatimukset ovat korkeat. Lamellikompressorit soveltuvat alhaisille paineille ja niiden tuotto on pienempää. Teollisuuden paineilmatarve katetaan nykyään pääasiassa ruuvikompressorien (ks. kuva.3) avulla. Se soveltuu keskialueen paineille ja tuotoille. Taulukossa on esitetty em. kompressorien tyypilliset toiminta-alueet. Taulukko. Kompressorien tyypillisiä toiminta-alueita Tyyppi Tuotettu paine (MPa) Tilavuusvirta (m 3 /min) Mäntäkompressorit 0, ,005-3 Ruuvikompressorit 0,08-3 0,25-0 Lamellikompressorit 0,02-0,8 0,08-2 Kuva.3 Ruuvikompressori /2/ 6

8 Ruuvikompressoreissa puristus tapahtuu ruuvi- ja luistiroottorin väliin jäävissä urissa. Roottorien ympärillä oleva pesä tiivistää roottoreiden ulko- ja päätypinnat. Jos roottorit koskettavat toisiaan, tarvitaan öljyvoitelu. Öljyttömissä ruuvikompressoreissa roottorit eivät ole kosketuksissa, vaan niitä käytetään hammaspyöräkäytöllä. Öljyttömissä koneissa painesuhde on välillä 3 5 ja öljytiivistetyissä 3 5. Ruuvikompressoreissa ei ole lainkaan jäännöstilavuutta, vaan roottorit tyhjentävät puristustilan täydellisesti. Ruuvikompressorien ominaisuuksia: - soveltuvat jatkuvaan raskaaseen käyttöön - melko äänetön ja tärinätön - helppo huoltaa - huomattavasti kalliimpia kuin mäntäkompressorit Kuvassa 4 on esitetty erään öljytiivistetyn ruuvikompressorin puristusperiaate. Siinä kaksi ruuvikierukkaa, joista toisessa on neljä liuskaa ja toisessa kuusi uraa, pyörivät vastatusten. Ensimmäinen ruuvi pyörii 50 prosenttia toista ruuvia nopeammin. Ilma puristuu roottorien ja roottorikotelon väliin. Suihkuava öljy tiivistää välykset ja voitelee roottorit, jolloin kuluminen vähenee. Kuva.4 Öljytiivistetyn ruuvikompressorin puristusperiaate /3/ Mäntäkompressorit ovat kalvo- tai mäntäperiaatteella toimivia. Mäntäkompressoreissa ilma imetään sylinteriin imuventtiilin kautta ja puristetaan paineventtiilin kautta painesäiliöön tai seuraavaan puristusvaiheeseen. Mäntä ei pysty tyhjentämään sylinteriä koskaan täydellisesti, vaan venttiilin koloihin, välyksiin ym. jää puristuksen loppuvaiheessa pieniä määriä paineenalaista ilmaa (3 0 % sylinterin iskutilavuudesta). Mäntäkompressorien rakenteet vaihtelevat suuresti. Ne voivat olla yksi- tai monivaiheisia ja yksi- tai kaksitoimisia. Kuvassa.5 on esitetty yksivaiheinen mäntäkompressori. 7

9 Kuva.5 Yksitoiminen mäntäkompressori Mäntäkompressorien ominaisuuksia: - laaja käyttöalue - yleensä ilma sisältää hieman öljyä - taloudellinen, hyvä hyötysuhde, pieni huollontarve - äänekäs - tuotettuun ilmamäärään nähden suurikokoisia Lamelli- eli siipikompressoreissa on sylinterimäinen pesä, johon roottori on laakeroitu epäkeskeisesti. Roottorin urissa on ohuet radiaalisesti liikkuvat siivet. Roottorin pyöriessä keskipakovoima painaa siivet pesän seinämää vasten. Siipien väliin jää tiloja, joiden tilavuus muuttuu roottorin pyöriessä. Ilman puristuminen tapahtuu näissä siipisolissa staattisesti. Kuva.6 Lamellikompressori 8

10 Lamellikompressorien ominaisuuksia: - pitkäikäisiä, helppoja huoltaa - lähes äänetön ja värinätön - tehoon verrattuna pienikokoisia.3 Paineilman jälkikäsittely Paineilman jälkikäsittelyn tarkoituksena on jalostaa paineilman laatu sen käyttökohteille sopivaksi. Jälkikäsittely kuluttaa aina energiaa, mutta toisaalta oikeaan asteeseen käsitelty paineilma aiheuttaa säästöjä esim. pidentyneinä laitteiden toiminta-aikoina. Jälkikäsittelyssä ilmasta poistetaan öljy ja muut epäpuhtaudet sekä vesihöyry, eli ilma kuivataan..3. Ilman kuivaus Ilma sisältää kosteutta, joka aiheuttaa ongelmia paineilmajärjestelmissä. Kun ilmakehän ilma jäähtyy, kuten kompressorin puristusvaiheen jälkeen tapahtuu, vesihöyry kondensoituu. Käyttöhäiriöiden ja vikojen estämiseksi vesi on poistettava järjestelmästä. Paineilmasäiliö (kuva.7) on oleellinen osa paineilmajärjestelmää. Paineilmasäiliön tehtäviä ovat: - tasoittaa kompressorin aikaansaamat ilmasysäykset - jäähdyttää ilmaa ja kerätä tiivistynyttä vettä - toimia painevarastona - toimia painelähteenä kompressorin pysäytys-käynnistys-automatiikalle - toimia varoventtiilin sijoituskohtana ja näin lisätä järjestelmän käyttöturvallisuutta. Kuva.7 Erikokoisia paineilmasäiliöitä /2/ Painesäiliö sijoitetaan mielellään ulos varjoisaan, viileään ja tasaiseen paikkaan. Kuten kompressoreille, painesäiliölle pätee samat säännöt viilentämisen suhteen. Viileä tila on vesiongelmien paras ennaltaehkäisykeino. 9

11 Syklonierotin (kuva.8) on mekaaninen erotin, joka erottaa lauhteen paineilmasta keskipakovoiman avulla. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi yhteen syklonierottimeen tulee liittää vain yksi kompressori. Kuva.8 Syklonierotin /2/ Adsorptiokuivaus (kuva.9) perustuu huokoisen vesimolekyylejä sitovan, elvytettävissä olevan kuivausaineen (esim. silicageelin tai aktivoidun alumiinioksidin) käyttöön. Käytössä on kaksi kuivaustornia, joista toinen kuivaa paineilmaa ja toinen on elvytyksessä eli sen kuivausainetta kuivataan. Vaihto tapahtuu yleensä automaattisesti aikaan perustuvan arvion mukaan. Kuva.9 Adsorptiokuivaus /2/ 0

12 Absorptiokuivaus eli imeyttäminen perustuu säiliöön sijoitettuihin suojapelletteihin. Kuivaussuoloina käytetään natriumkloridi- ja natriumhydroksidipuristeita. Ilman sisältämä kosteus imeytyy käytettäviin suoloihin. Syntynyt liuos lasketaan pois säiliöstä. Absorptiokuivaus on halpa menetelmä, mutta ei enää useinkaan käytössä, koska ilmasta tulee helposti syövyttävää. Jäähdytyskuivaimessa ilman lämpötila jäähdytetään noin 2 o :een ja siitä poistetaan tiivistynyt vesi. Tämän jälkeen ilma lämmitetään takaisin huoneilman lämpötilaan. Paineilma sisältää edelleen vesihöyryä, mutta tiivistymistä nesteeksi ei tapahdu ennen kuin käyttölämpötila laskee alle 2 o..3.2 Öljyn poisto Kaikki öljytiivistetyt kompressorit tuottavat paineilmaan öljyjätöksiä. Öljy voi olla paineilmassa pisaroina, sumuna, höyrynä tai kiinteinä partikkeleina. Lauhdeveteen sekoittuneena öljy ei yleensä ole sopivaa voiteluun, joten se on poistettava. Suodatusmenetelminä käytetään. mekaanista suodatusta, jonka verkko- tai reikärakenteisesta patruunasta pääsee läpi vain suodatuskykyä pienemmät öljyhiukkaset. 2. yhdistymissuodatusta, jossa pienet öljypisarat yhdistyvät suuremmiksi ja painuvat pohjalle 3. adsorptiota, jossa käytetään yleensä aktiivihiiltä sitomaan kaasuuntuneita öljyjä..3.3 Suodatus Kompressori imee jokaisen ilmakuutiometrin mukana miljoonia epäpuhtaushiukkasia, kuten hiilivetyjä, bakteereita ja viruksia. Suurin osa näistä jää paineilmaan. Useimmissa käyttökohteissa vaaditaan kuitenkin puhdasta ilmaa, joten epäpuhtaudet on poistettava. Vaaditun puhtausasteen mukaan järjestelmässä voi olla esisuodattimia, jälkisuodattimia, mikrosuodattimia, mikrosuodattimen ja aktiivihiilisuodattimen yhdistelmiä sekä steriilisuodattimia. Sen lisäksi, että syklonierottimella voidaan poistaa kosteutta ilmasta, saadaan sillä myös muita epäpuhtauksia poistettua. Syklonin sisään virtaava paineilma pakotetaan pyörivään liikkeeseen. Keskipakovoiman vaikutuksesta kiinteät hiukkaset sinkoutuvat erottimen seiniin ja yhdessä nesteen kanssa valuvat erottimen pohjaosaan..4 Venttiilit Pneumaattinen venttiili on yleisnimitys komponenteille, joilla ohjataan ja säädetään pneumaattista järjestelmää. Kuvassa.0 on esitetty joitain venttiileitä. Venttiilit voidaan jakaa neljän ryhmään: - suuntaventtiilit - vastaventtiilit - paineventtiilit - virta- ja sulkuventtiilit

13 3/2-suuntaventtiili 5/2-suuntaventtiili vaihtovastaventtiili sulkuventtiili vastusvastaventtiili Kuva.0 Erilaisia venttiileitä /4/ Venttiilin valintaan vaikuttavia tekijöitä venttiilin tehtävän lisäksi ovat ohjaustapa, venttiilin koko ja ympäristötekijät (kosteus, lämpötila, jne.). Ohjaus voi olla suoraohjausta, jolloin kyseeseen tulevat lihas- ja mekaaninen ohjaus. Mekaanisessa ohjauksessa on monia vaihtoehtoja, kuten nappi, vipu, rulla, tappi ja poljin. Jos venttiiliä on voitava kauko-ohjata, vaihtoehtoina ovat paine- ja sähköohjaus. Paineohjausta voidaan käyttää palo- ja räjähdysalttiissa sekä kosteissa ja pölyisissä ympäristöissä. Sähköohjauksella saadaan nopeampi toiminta myös pitkillä ohjausetäisyyksillä, mutta sähkökatkon tapahtuessa ohjaus menee välittömästi toimintakyvyttömäksi. Venttiilin koko valitaan käyttöpaineen ja liikuteltavan kuorman perusteella. Venttiilin koko ilmoitetaan liitäntäaukon mittana. Yleensä venttiilivalmistajat ilmoittavat venttiilin läpivirtauskyvyn, eli sen tilavuusvirran, joka virtaa lähtöaukosta, kun tuloaukon puoli on paineistettu ja lähtöpuolella ei ole vastapainetta. Suuntaventtiileillä ohjataan paineilman virtaussuuntaa ja toimilaitteen liikesuuntaa. Suuntaventtiilit ovat joko luisti- tai istukkatyyppisiä (kuvat. ja.2). Luistiventtiileissä on vähän liikkuvia osia, ne ovat edullisia ja ne voidaan asentaa ryhmälaattaan. Toisaalta niiden 2

14 toiminta on hidasta ja läpivirtaus pientä. Lisäksi ne ovat herkkiä tukkeutumaan ja niiden käyttöaika on lyhyempi kuin istukkaventtiilien. Istukkaventtiileillä saadaan suuremmat läpivirtausarvot, nopeampi toiminta eivätkä ne ole yhtä herkkiä likaantumiselle. Myös istukkaventtiilit ovat ryhmäasennettavissa. Istukkaventtiilit ovat kalliimpia kuin luistiventtiilit, mutta vastaavasti niiden kestoikä on pidempi. Kuva. Pneumaattinen luistiventtiili /5/ Kuva.2 Pneumaattinen istukkaventtiili /5/ Pneumatiikan suuntaventtiilit ovat yleensä 3/2-, 5/2- ja 5/3-venttiileitä. 3/2-venttiilit ovat yleensä käsipainikkeellisia tai ns. impulssiventtiileitä, joissa on mekaaninen ohjaus tapilla, rullalla tai nivelrullalla. 5/2- ja 5/3-venttiilit voivat olla myös paine/jousi- tai paine/paine ohjattuja. Jousipalautteinen venttiili palautuu jousen määräämään asentoon ohjauspaineen poistuttua. Paine/paine ohjattu venttiili jää ohjauspaineen poistuttua vaikuttuneeseen asentoonsa. Sitä käytetäänkin ns. muistiventtiilinä. Seuraavassa kuvassa.3 on esitetty yleisimpien suuntaventtiilien toiminta-asennot ja ohjaukset. Kuvassa.4 on esitetty paineohjatun 5/2-suuntaventtiilin toiminta. 3

15 Kuva.3 Yleisimpien pneumaattisten suuntaventtiilien toiminta-asennot ja ohjaukset Kuva.4 Paineohjatun 5/2-suuntaventtiilin toiminta /5/ Vastaventtiilien tehtävänä on sallia virtaus vain yhteen suuntaan. Aikaisemmin näistä käytettiin nimitystä takaiskuventtiili. Pneumatiikassa tärkeimmät vastaventtiilit säätävät toimilaitteiden nopeutta tai välittävät useammasta paikasta tapahtuvia ohjausimpulsseja. Ne voivat myös toimia impulssien katkaisijoina tai sylinteriliikkeen nopeuttajina pikapoistoominaisuudella. Tavallinen vastaventtiili sallii virtauksen kulkea vapaasti toiseen suuntaan ja estää täysin toiseen suuntaan. Venttiilissä voi olla myös jousi, jonka avulla venttiili saadaan avautumaan tietyllä paineella. Jos vastaventtiili sallii virtauksen myös toiseen suuntaan, tosin kuristettuna, puhutaan vastusvasta-venttiilistä. Se on pneumatiikassa yleinen, kun säädetään esim. sylinterin toimintanopeutta. Vastusvastaventtiilit sijoitetaan lähelle sylinteriä niin, että säätö tapahtuu aina sylinteristä poistuvasta ilmasta. 4

16 Kuva.5 Vastusvastaventtiilin rakenne /5/ Ohjattua vastaventtiiliä (kuva.6) kutsutaan pneumatiikassa myös kaksipaineventtiiliksi. Jotta venttiili välittäisi viestin eteenpäin, on sen kaikkien tulokanavien oltava paineisia. Se on siis ns. JA-portti. TAI-portin, eli vaihtovastaventtiilin (kuva.6) avautumiseen taas riittää, kun yksi (yleensä toinen) tulokanava on paineinen. Vaihtovastaventtiilin käyttö on tarpeellista esim. silloin, kun laite halutaan käynnistää useammasta paikasta. Kuva.6 Ohjattu vastaventtiili ja vaihtovastaventtiili /5/ Pikapoistoventtiiliä käytetään sylinterien ja johtojen nopeaan tyhjentämiseen. Varsinkin suurten sylinterien männän nopeus voidaan moninkertaistaa tällä tavoin. Kuva.7 Pikapoistoventtiili ja sen piirrosmerkki /6/ 5

17 Paineventtiileillä säädetään pneumatiikassa painetta. Säätö vaikuttaa paineilmalla saatavaan voiman määrään esim. sylinteritoteutuksissa. Paineventtiilit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: - paineenrajoitusventtiilit - paineenalennusventtiilit - paineenohjausventtiilit Paineenrajoitusventtiilin tehtävänä on suojata paineilmajärjestelmää ja se sijaitsee aina painesäiliöiden yhteydessä. Lisäksi sitä käytetään ylipaineen osoittamiseen. Venttiili avautuu, kun tulopaine ylittää venttiilin sulkuvoimaa vastaavan paineen. Tällöin venttiili päästää ylipaineen vapaaseen ilmaan. Paineenalennusventtiili (kuva.8) muuttaa korkean tulopaineen pienemmäksi käyttöpaineeksi. Tämä käyttöpaine on säädettävissä ja se voidaan pitää lähes vakiona, jolloin yliohjaus tasoittuu. Toiseen suuntaan venttiilissä on vapaa virtaus. Paineenalennusventtiiliä käytetään eripaineisten sylinterien, pneumaattisen lukituksen/puristuksen ja matalapainekäyttöisten sylinterien yhteydessä. Kuva.8 Paineenalennusventtiili ja sen piirrossymboli /6/ Paineenohjausventtiili avautuu, kun tulopaine ylittää sulkuvoimaa vastaavan paineen. Venttiiliä käytetään esim. järjestelmissä, joissa tarvitaan tietty paine ennen kuin laitetta voidaan käyttää. Esimerkkinä voidaan mainita raskaan kaluston jarrujärjestelmät, joissa liikkeellelähtö estyy, mikäli jarrupaine ei ole riittävä. Virtaventtiilien tehtävänä on säätää paineilman tilavuusvirtaa. Näistä yleisin on virtavastusventtiili, joka on myös osana jo edellä esiteltyä vastusvastaventtiiliä. Vastusvastaventtiilissä kuristuksen suuruus on säädettävissä, mutta yksinkertaisimmillaan virtavastusventtiilin virtaustiessä on vakiosuuruinen poikkipinnan muutos. Kuvassa.9 on esitetty vasta- ja vastusvastaventtiilien halkileikkauskuvat. 6

18 Yksi nopeasti yleistyvä virtaventtiili on ns. pehmeäkäynnistysventtiili, joka suojaa komponentteja laitteen käynnistyksessä. Laitteen käynnistyessä venttiili avautuu vähitellen säätäen näin paineilman virtausta. Kun laitteen normaali toimintavaihe on saavutettu, venttiili avautuu täysin ja pysyy avoimena muutaman barin painevaihteluista huolimatta. Kuva.9 Vastaventtiilin ja vastusvastaventtiilin halkileikkauskuvat /7/ 7

19 .5 Toimilaitteet Pneumatiikan yleisin toimilaite on paineilmasylinteri. Sillä saadaan aikaiseksi nopea liike, koska ilma väliaineena on herkkäliikkeistä. Sylintereillä voidaan kiinnittää ja siirtää kappaleita, kehittää voimaa jne. Paineilmasylinterin liikettä pidetään yleisesti epätarkkana ilman kokoonpuristuvuuden vuoksi. Tuotekehitys on kuitenkin mennyt eteenpäin ja tuonut markkinoille ns. älykkäitä sylintereitä, joilla päästään sadasosamillin paikoitustarkkuuksiin. Lisäämällä sylinteriin lukkolaite saadaan aikaan pitävä kiinnitys sylinterin väli- ja päätyasennoissa. Sylinterit voidaan jaotella yksitoimisiin, kaksitoimisiin sekä erikoissylintereihin (ks. kuva.20). Kuva.20 Paineilmasylintereitä /4/ Yksinkertaisin paineilmasylinteri on yksitoiminen sylinteri. Kun paineilma vaikuttaa sylinterikammioon, männän varsi liikkuu ulos. Paluuliikkeessä palautusjousi painaa männän 8

20 jälleen lähtöasentoon. Yksitoimisylinteriä voidaan käyttää vain työskenneltäessä yhteen suuntaan. Siten se soveltuu esim. puristamiseen ja heittämiseen. Kun halutaan kaksisuuntaista työskentelyä, käytetään kaksitoimista sylinteriä. Kun ilma virtaa sylinterin etukammioon ja poistuva ilma virtaa ulos takakammiosta, männänvarsi liikkuu ulos. Jos taas ilma vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan, mäntä palautuu jälleen lähtöasemaan. Samalla paineella männän työntövoima on suurempi kuin vetovoima. Tämä johtuu siitä, että liikkeessä tehokas mäntäpinta on suurempi kuin palautusliikkeessä. Kun kaksitoimisella sylinterillä liikutellaan suuria massoja, se varustetaan päätyvaimennuksin. Sylinteriin kuuluu silloin lisäksi sylinterikannet kuristusventtiileineen sekä vaimennusmäntä. Ennen männän iskeytymistä päätyyn vaimennusmäntä estää ilman suoran ulosvirtauksen. Tästä aiheutuu ilmatyyny (ylipaine) jäljellä olevaan sylinteritilavuuteen. Ilma voi nyt virrata ulos vain pienestä säädettävästä aukosta. Suunnanmuutoksessa ilma kulkee esteettömästi kuristusventtiilin läpi sylinteriin. Näin mäntä voi kulkea eteenpäin täydellä nopeudella ja voimalla. Kaksitoimisessa sylinterissä voi olla myös kaksipuolinen männänvarsi. Se ottaa poikittaisvoimat ja taivutusmomentit vastaan varsin hyvin, sillä varsi on laakeroitu sylinteriputken molemmissa päissä. Kummatkin mäntäpinnat ovat yhtä suuret, joten myös voimat kumpaankin liikesuuntaan ovat samat. Toisen varrenpään ollessa aina vapaana voidaan tähän asentaa ohjausnokka rajakatkaisuventtiiliä varten ahtaassakin paikassa työskentelyä ajatellen. Tandemsylinteriin kuuluu kaksi kaksitoimista sylinteriä, jotka on rakennettu yhdeksi yksiköksi. Paineen vaikuttaessa yhtä aikaa kumpaankin mäntään samansuuntaisesti voidaan saavuttaa lähes kaksinkertainen voima normaalisylinteriin verrattuna. Tandemsylinteriä käytetään, kun tarvitaan suuria voimia eikä suuriläpimittaisen sylinterin käyttö asennus- tai muista syistä ole mahdollista. Tällöin tosin rakennepituus kaksinkertaistuu. Teleskooppisylinterissä on joko kaksi tai kolme sisäkkäistä mäntää. Esi-iskun ja vastaiskun vaikutuksesta lähtee ensin liikkeelle sisin mäntä ja sitten sisältä ulosmenevä seuraava männänvarsi tai putki. Teleskooppivarsi palautuu tavallisesti ulkoisen voiman vaikutuksesta. Maksimimäntävoima määräytyy pienimmän männän alan mukaan. Teleskooppisylinteriä käytetään, kun tarvitaan suurta iskunpituutta, mutta suhteellisen lyhyttä sylinterirakennetta (esim. nostolavat). Kiertosylintereillä lineaariliike muutetaan kiertoliikkeeksi. Kaksitoimisen sylinterin männänvarsi on rakennettu hammastangoksi, joka käyttää hammaspyörää. Kiertokulma riippuu iskunpituudesta, muuntoakselin vääntömomentti puolestaan männän alasta, paineesta ja hammaspyörän halkaisijasta. Kiertosylintereitä käytetään työkappaleiden kääntämiseen, metalliputkien taivuttamiseen, kuristusluukkujen ohjaukseen jne. Muihin erikoissylintereihin voidaan luokitella mm. kalvotoimiset painerasiat, muskelit ja moniasentosylinterit. Paineilmarasiassa kahden metallikopan väliin on jännitetty kumi-, muovitai metallikalvo. Männänvarsi on kiinnitetty keskeisesti kalvoon. Palautusiskun aiheuttaa 9

21 sisään asennettu palautusjousi, mitä kalvon sisäiset jännitykset tukevat. Liukukitkaa on vain laakereissa. Paineilma-rasioita käytetään mm. kuormituslaitteissa ja puristimissa. Paineilmatoimisia lihaksia eli muskeleita käytetään jonkin verran samantapaisissa kohteissa kuin painerasioita. Muskeli toimii paineilman verkkopaineella. Kun lihas paineistetaan, muuttaa verkkomainen rakenne muotoaan. Toimilaite lyhenee samalla kun sen halkaisija kasvaa. Pneumaattinen muskeli on 0 kertaa voimakkaampi kuin vastaavan halkaisijan omaava perussylinteri. Lihaksen toiminta on kitkatonta, mikä mahdollistaa hitaiden ja pehmeiden liikkeiden helpon toteutuksen. Tarkat säädöt saadaan aikaan asemaproportionaalitekniikalla. Muskelien rakenne on ympäristön olosuhteille lähes tunteeton, joten ne kestävät hyvin pölyä ja nesteitä. Moniasentosylinteri koostuu ainakin kahdesta kaksitoimisesta sylinteristä, jotka ovat vastakkain ja muodostavat näin yksikön. Toisen männän varsi on kiinnitetty kiinteästi koneeseen ja sylinteri liikkuu kiinteään mäntään nähden paineilman vaikutussuuntaa vasten. Kahdella sylinterillä saadaan neljä määrättyä asentoa. Moniasentosylintereitä käytetään mm. vipuohjauksessa ja lajittelulaitteissa. 20

22 2. PNEUMATIIKAN OHJAUSTEKNIIKKA Venttiilejä voidaan ohjata mekaanisesti, pneumaattisesti tai sähköisesti. Mekaanista ohjausta voidaan käyttää yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa ei vaadita jatkuvia tai toisiinsa sidottuja nopeita liikkeitä. Tällöin venttiilejä ohjaa ihmisen käsi tai jalka tai toimilaitteiden mekaaniset liikkeet. Koska pneumaattisen järjestelmän asentaminen on hitaampaa kuin sähköisen järjestelmän ja siihen tarvitaan enemmän venttiilejä ja putkituksia, on täysin pneumaattisesti ohjattu järjestelmä usein kokonaisuudessaan kalliimpi ja häiriöherkempi kuin sähköinen järjestelmä. Pneumaattista ohjausta käytetäänkin lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa sähköä ei voida käyttää tai sitä ei ole saatavilla, kuten räjähdysvaarallisissa tai häiriösuojatuissa tiloissa. Sähköinen ohjaus toteutetaan tavallisesti rele- tai logiikkaohjauksena. Releohjausta käytetään kun tarvitaan vain yksittäisten toimilaitteiden ohjausta. Releohjaus tehdään kytkemällä venttiileitä, antureita ja releitä toisiinsa sähköjohtimilla. Jos ohjauksessa on suunnitteluvirhe tai sitä halutaan myöhemmin muuttaa, on aikaavievä johdotus tehtävä uudestaan. Releiden kestoikä jää usein ohjelmoitavan logiikan kestoikää pienemmäksi. Myös hankintakustannuksiltaan ohjelmoitava logiikka on yleensä edullisin. Ohjelmoitavat logiikat ovat ohjauslogiikan toteutukseen kehitettyjä laitteita. Niitä kutsutaan yleisesti PL-laitteiksi (programmable logig controller). Ohjelmointilaitteella ohjelmoidaan haluttu ohjelma, joka tallennetaan logiikan muistiin. Logiikkaan kytketään kaikki ohjattavat komponentit (venttiilit, moottorit jne.) sekä kaikki anturit, painonapit ja muut ohjaukseen vaikuttavat komponentit. Ohjelmoitavan logiikan yksi eduista on ohjelman muuttamisen helppous sekä tarjolla olevien erilaisten logiikoiden runsaus. Ohjelmoitavien logiikoiden suunnittelussa joudutaan valitsemaan väyläohjauksen ja erilliskaapeloinnin välillä. Erilliskaapeloinnissa anturit ja venttiiliohjaukset kytketään ohjelmoitavaan logiikkaan kukin omalla johdollaan. Väyläohjauksessa nämä johdot korvataan yhdellä väylällä. Väyläohjaus vähentää johdotustyötä ja johtokatkosten aiheuttamia vikoja. Lisäksi järjestelmään saadaan vikadiagnostiikka-ominaisuuksia ja sen laajentaminen on helpompaa. 2. Kytkentäalgebra 2.. Loogiset perusfunktiot Loogisia perusfunktioita ovat JA-, TAI-, ja EI-funktiot. Joskus pidetään myös JA-EI- ja TAI-EIfunktioita perusfunktioina, vaikka ne tosiasiallisesti ovat muodostuneet edellisten kombinaatioina. Kuvissa on esitetty edellä mainittujen funktioiden totuustaulut, logiikkasymbolit, Boolen algebran lausekkeet sekä pneumaattiset toteutustavat. 2

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 1 (22) Lausekkeiden sieventäminen F C F = B + A C. Espresso F = A (A + B) = A A + A B = A B igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu (22).9.2 e = + = ( + ) = + = Espresso igitaalitekniikan matematiikka Luku 5 Sivu 2 (22).9.2 e Johdanto Tässä luvussa esitetään perusteet lausekemuodossa esitettyjen

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi.

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) Kytkentäalgebra A + 1 = 1 A = A A + B C = (A + B) (A + C) A 0 = 0. Maksimitermi. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 4 Sivu 1 (15) A + 1 = 1 A + B C = (A + B) (A + C) F(A, B, C) = Σ m (2, 3, 5, 7) Maksimitermi A = A m0 A 0 = 0 M7 A + B = A B Minimitermi Digitaalitekniikan matematiikka

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 1 (20) Kombinaatiopiirit & & A B A + B igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu (20).9.20 e 0 0 0 0 0 + 0 0 0 0 0 0 0 igitaalitekniikan matematiikka Luku 6 Sivu 2 (20).9.20 e Johdanto Tässä luvussa esitellään porttipiirityypit J-EI ja TI-EI

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT M5 - G 1 vasta- ja vastusvastaventtiilit Vastusvastaventtiilejä käytetään pääasiassa, kun halutaan säätää sylinterin iskunnopeutta. Venttiilejä käytetään myös ilmanvirtauksen säätöön. Vastaventtiili säätää

Lisätiedot

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi

Lisätiedot

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Molaariset ominaislämpökapasiteetit Molaariset ominaislämpökapasiteetit Yleensä, kun systeemiin tuodaan lämpöä, sen lämpötila nousee. (Ei kuitenkaan aina, kannattaa muistaa, että työllä voi olla osuutta asiaan.) Lämmön ja lämpötilan muutoksen

Lisätiedot

Lämpöopin pääsäännöt

Lämpöopin pääsäännöt Lämpöopin pääsäännöt 0. Eristetyssä systeemissä lämpötilaerot tasoittuvat. Systeemin sisäenergia U kasvaa systeemin tuodun lämmön ja systeemiin tehdyn työn W verran: ΔU = + W 2. Eristetyn systeemin entropia

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf 1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö,

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p KEMA221 2009 KERTAUSTA IDEAALIKAASU JA REAALIKAASU ATKINS LUKU 1 1 IDEAALIKAASU Ideaalikaasu Koostuu pistemäisistä hiukkasista Ei vuorovaikutuksia hiukkasten välillä Hiukkasten liike satunnaista Hiukkasten

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit

Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 1 (19) Kytkentäfunktiot ja perusporttipiirit Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu (9) && Digitaalitekniikan matematiikka Luku 3 Sivu 2 (9) Johdanto Tässä luvussa esitetään digitaalilaitteen signaalit ja digitaalipiirien perustyypit esitellään

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje

BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 0457350/6 IM-P045-10 CH Issue 6 BRV2 paineenalennusventtiili Asennus- ja huolto-ohje 1. Suositeltava asennus 2. Asennus ja huolto 3. Varaosat 4. Ulkoinen impulssiputki IM-P045-10 CH Issue 6 Copyright 20001

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1 Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 / 31.10.2016 TERVETULOA! v. 02 / T. Paloposki Tämän päivän ohjelma: Virtaussysteemin energiataseen soveltamisesta Kompressorin energiantarve, tekninen

Lisätiedot

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7

-Motorracing Electronics. MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja MAP Käyttöohje v1.0 11/2011 1/7 MAP KÄYTTÖOHJE Tuotenumero 1004, 1005 ja 1006 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1. SPESIFIKAATIO...3 2. ASENNUS... 4 2.1. MEKAANINEN ASENNUS...4 2.2. SÄHKÖINEN ASENNUS...5 3. KÄYTTÖOHJE... 6 3.1.

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

ROD -tyypin Sulkusyötin

ROD -tyypin Sulkusyötin Standardi: Q/HFJ02027-2000 ROD -tyypin Sulkusyötin KÄYTTÖOHJE Suomen Imurikeskus Oy Puh. 02-576 700-1 - SISÄLTÖ 1. RAKENNE... 3 2. TOIMINTAPERIAATE JA KÄYTTÖTARKOITUS4 3. TUOTTEEN PIIRTEET... 4 4. TYYPPISELITYS...

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 10 Noste Nesteeseen upotettuun kappaleeseen vaikuttaa nesteen pintaa kohti suuntautuva nettovoima, noste F B Kappaleen alapinnan kohdalla nestemolekyylien

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission

Lisätiedot

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T. S-35, Fysiikka III (ES) välikoe Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (/V)(dV/d) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (/V)(dV/dp) ehtävän pisteyttäneen assarin kommentit: Ensimmäisen pisteen sai

Lisätiedot

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet

ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet ASTIANPESUKONE WD-6 Säätöohjeet Käännös valmistajan alkuperäisestä ohjeesta Rev 4.2 (201505) 4246074, 4246075, 4246084, 4246152, 4246153, 4246154 Säätöohjeet METOS WD-6 6. Säätöohjeet Tämä kuvio laitteen

Lisätiedot

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää.

1. Käytä aina silmä-, kuulo- ja hengityssuojaimia. Kiinnitä aina laitteeseen pölynimuri vähentääksesi koneen ulkopuolelle pääsevän pölyn määrää. 32 SKATEPAL PRO 3 PAKKAUKSEN PURKU JA ASENTAMINEN 1. Aseta kone vakaalle pöydälle 80 100 cm:n työskentelykorkeudelle. 2. Avaa yläkansi napsauttamalla koneen molemmilla puolilla olevia solkia. 3. Kannen

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3 1 Epäyhtälöitä Aivan aluksi lienee syytä esittää luvun itseisarvon määritelmä: { x kun x 0 x = x kun x < 0 Siispä esimerkiksi 10 = 10 ja 10 = 10. Seuraavaksi listaus

Lisätiedot

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE

OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE OTSOSON WC-LAITTEEN ASENNUS- JA HUOLTOOHJE WC-LAITTEEN ASENNUS WC-laite on varustettu kiinnityspultein paitsi S42 malli. Maahantuoja / valmistaja ei vastaa siitä, jos wc-laite on kiinnitetty vastoin määräyksiä

Lisätiedot

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ] 766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan

Lisätiedot

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista?

Ideaalikaasut. 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? Ideaalikaasut 1. Miksi normaalitila (NTP) on tärkeä puhuttaessa kaasujen tilavuuksista? 2. Auton renkaan paineeksi mitattiin huoltoasemalla 2,2 bar, kun lämpötila oli + 10 ⁰C. Pitkän ajon jälkeen rekkaan

Lisätiedot

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut: MAB - Harjoitustehtävien ratkaisut: Funktio. Piirretään koordinaatistoakselit ja sijoitetaan pisteet:. a) Funktioiden nollakohdat löydetään etsimällä kuvaajien ja - akselin leikkauspisteitä. Funktiolla

Lisätiedot

Kon Hydraulijärjestelmät

Kon Hydraulijärjestelmät Kon-41.4040 Hydraulijärjestelmät Hydraulijärjestelmän häviöiden laskenta Oheisten kuvien (2 5) esittämissä järjestelmissä voiman F kuormittamalla sylinterillä tehdään edestakaisia liikkeitä, joiden välillä

Lisätiedot

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta.

isomeerejä yhteensä yhdeksän kappaletta. Tehtävä 2 : 1 Esitetään aluksi eräitä havaintoja. Jokaisella n Z + symbolilla H (n) merkitään kaikkien niiden verkkojen joukkoa, jotka vastaavat jotakin tehtävänannon ehtojen mukaista alkaanin hiiliketjua

Lisätiedot

Käyttöönotto-opas RT Controller

Käyttöönotto-opas RT Controller Käyttöönotto-opas RT Controller Pikaopas RT-järjestelmän käyttöönottoa varten Aloitusopas RT Controller Versio 1.3 (090831) (Käytä tämän pikaoppaan kanssa opasta User Manual RT Controller, versio 2.1 tai

Lisätiedot

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet

Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Synco TM 700 säätimen peruskäyttöohjeet Nämä ohjeet on tarkoitettu säätimen loppukäyttäjälle ja ne toimivat sellaisenaan säätimen mallista riippumatta. Säätimessä on kolme eri käyttäjätasoa, joista jokaisessa

Lisätiedot

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari

verkkojen G ja H välinen isomorfismi. Nyt kuvaus f on bijektio, joka säilyttää kyseisissä verkoissa esiintyvät särmät, joten pari Tehtävä 9 : 1 Merkitään kirjaimella G tehtäväpaperin kuvan vasemmanpuoleista verkkoa sekä kirjaimella H tehtäväpaperin kuvan oikeanpuoleista verkkoa. Kuvan perusteella voidaan havaita, että verkko G on

Lisätiedot

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden

TKS Kuhn FeedMixerissä pystyruuvit synnyttävät hienojakoisen ja kevyen massan, jossa rehun rakenne säilyy ennallaan. Alhaisen kuivaainepitoisuuden kaikki edellytykset www.tks-as.no TKS ja Kuhn ovat yhteistyössä kehittäneet vahvan ja toimintavarman sekoitusratkaisun. on kehitetty tarjoamaan paras sekoitustulos mahdollisimman lyhyessä ajassa ja mahdollisimman

Lisätiedot

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit

Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Laskun vaiheet ja matemaattiset mallit Jukka Sorjonen sorjonen.jukka@gmail.com 26. syyskuuta 2016 Jukka Sorjonen (Jyväskylän Normaalikoulu) Mallit ja laskun vaiheet 26. syyskuuta 2016 1 / 14 Hieman kertausta

Lisätiedot

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT

VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT VIANETSINTÄ - MICROMAX JA VVX-MOOTTORIT SISÄLLYSLUETTELO SIVU VIANETSINTÄ MICROMAX, MICROMAX180, MICROMAX370, MICROMAX750 OHJAUSYKSIKKÖ ON LAUENNUT KIERTOVAHDIN JOHDOSTA MAGNEETTIANTURIN TARKISTUS (KOSKEE

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS

JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS Jäykkien, paksujen tai korkeaviskositeettisten materiaalien (pinnoitteet, tiivisteet, liimat) käyttö vaatii oikeat laitteet, luotettavuuden ja voimakkaat pumput Päästäksemme

Lisätiedot

kyunique Single Seat Alfa Laval Unique SSV DN125 ja DN150

kyunique Single Seat Alfa Laval Unique SSV DN125 ja DN150 . kyunique Single Seat lfa Laval Unique SSV ja Konsepti Unique Single Seat - ja -venttiilit ovat pneumaattisia pystykaraventtiilejä, joiden hygieeninen ja modulaarinen rakenne sopii useisiin käyttötarkoituksiin,

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje

Aurinko-C20 asennus ja käyttöohje Aurinko-C20 laitetelineen asennus ja käyttö Laitetelineen osat ja laitteet:. Kääntyvillä pyörillä varustettu laiteteline. Laitteet on kiinnitetty ja johdotettu telineeseen (toimitetaan akut irrallaan).

Lisätiedot

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT

PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT sivu 1/6 PULLEAT JA VALTAVAT VAAHTOKARKIT LUOKKA-ASTE/KURSSI Soveltuu ala-asteelle, mutta myös yläkouluun syvemmällä teoriataustalla. ARVIOTU AIKA n. 1 tunti TAUSTA Ilma on kaasua. Se on yksi kolmesta

Lisätiedot

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1 Mat-214 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1 1 a) Sekoitussäiliöön A virtaa puhdasta vettä virtauksella v A, säiliöstä A säiliöön B täysin sekoittunutta liuosta virtauksella v AB ja säiliöstä

Lisätiedot

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje

Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Takaje vakuumilaitteen käyttö- ja huolto-ohje Vakuumilaiteen saa asentaa ja sitä käyttää kerrallaan vain yksi henkilö. Sitä ei ole suunniteltu monelle yhtäaikaiselle käyttäjälle. Laitteen osat 1. Virtajohto

Lisätiedot

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525.

Via Circonvallazione, Valduggia (VC), Italia Puh.: Faksi: Kuva 9525. valvoindustria ing.rizzio s.p.a. 952x ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kuvaus ON/OFF-päätelaiteventtiili, DZR-messinkiä Kierre naaras/naaras (ISO 228/1) Pyydettäessä kaksoiskartio ja mutteriasennussarja

Lisätiedot

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi)

Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 (lukion 1. vuosi) Kenguru 2012 Junior sivu 1 / 8 Nimi Ryhmä Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT

MAAKAUHAT LUMIKAUHAT FIN 2012 MAAKAUHAT Maakauha 400 400 1400 155 365 Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

Maakauhat. Lumikauhat

Maakauhat. Lumikauhat Maakauhat Maakauha 400 400 1400 155 355B Maakauha 600 600 1700 215 455B Maakauha 850 850 1800 335 655C Maakauha 1000 1000 2100 365 655C Maakauha 1300 1300 2300 450 855C - Erilaisten maalajien kuormaukseen

Lisätiedot

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS

PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.

Lisätiedot

Toimilaitteet 09-5712140. Pikatoimitus tilaa nyt. Laaja valikoima toimilaitteita, joihin

Toimilaitteet 09-5712140. Pikatoimitus tilaa nyt. Laaja valikoima toimilaitteita, joihin Laaja valikoima toimilaitteita, joihin kuuluu ISO/VDM-profiiIiset pienikokoiset lyhytiskusylinterit, varrettomat sylinterit ja pyöreät sylinterit sekä kääntyvät toimilaitteet. Valikoimaan kuuluu myös iskunvaimentimet

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet

1. Alkusanat. 2. Käyttötarkoitus. 3. Turvallisuusohjeet Minikaivurit Tuotenumero Avant 200-sarjaan A33153 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 250 mm kauhalla A32393 Tuotenumero Avant 500- ja 600-sarjaan 400 mm kauhalla A32394 2 1. Alkusanat Avant Tecno Oy

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA

PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA PERUSKOULUN MATEMATIIKKAKILPAILU LOPPUKILPAILU PERJANTAINA 4..005 OSA 1 Laskuaika 30 min Pistemäärä 0 pistettä 1. Mikä on lukujonon seuraava jäsen? Minkä säännön mukaan lukujono muodostuu? 1 4 5 1 1 1

Lisätiedot

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X

100-500 40-60 tai 240-260 400-600 tai 2 000-2 200 X Yleistä tilauksesta Yleistä tilauksesta Tilaa voimanotot ja niiden sähköiset esivalmiudet tehtaalta. Jälkiasennus on erittäin kallista. Suositellut vaatimukset Voimanottoa käytetään ja kuormitetaan eri

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Sovelletun fysiikan pääsykoe Sovelletun fysiikan pääsykoe 7.6.016 Kokeessa on neljä (4) tehtävää. Vastaa kaikkiin tehtäviin. Muista kirjoittaa myös laskujesi välivaiheet näkyviin. Huom! Kirjoita tehtävien 1- vastaukset yhdelle konseptille

Lisätiedot

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet

Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet. KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Kertaus 3 Putkisto ja häviöt, pyörivät koneet KJR-C2003 Virtausmekaniikan perusteet Käsitteelliset tehtävät Käsitteelliset tehtävät Ulkopuoliset virtaukset Miten Reynoldsin luku vaikuttaa rajakerrokseen?

Lisätiedot

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku

Tuotetietoa. Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku Tuotetietoa Neulasulku tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin EWIKONin sähköinen neulasulku EWIKONin sähköinen neulasulkutekniikka EWIKONin sähkökäytöillä varustetut neulasulkujärjestelmät älykkäine ohjauksineen

Lisätiedot

y Polttonestetoiminen lämmitin 87

y Polttonestetoiminen lämmitin 87 Klimat 5 1 y Polttonestetoiminen lämmitin 87 912-B, 912-D Op. no. 87516 01- Bensiini 30618 095-1 Diesel 3730 340-1 20000 paitsi AT Bensiini 30618 095-1 912-B edustaa lämmittimien uuttaa sukupolvea. Tämä

Lisätiedot

RAK Statiikka 4 op

RAK Statiikka 4 op RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi 465-sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio Operation V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs Wafer tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 15-04-2015 HÖGFORS V-palloventtiili on suunniteltu erityisesti massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen

Lisätiedot

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari

TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi TigerStop Standard Digitaalinen Syöttölaite / Stoppari Malli Työpituus Kokonaispituus Standardi mm mm

Lisätiedot

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p

V T p pv T pv T. V p V p p V p p. V p p V p S-45, Fysiikka III (ES välikoe 004, RAKAISU Laske ideaalikaasun tilavuuden lämötilakerroin ( / ( ja isoterminen kokoonuristuvuus ( / ( Ideaalikaasun tilanyhtälö on = ν R Kysytyt suureet ovat: ilavuuden

Lisätiedot

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa 9. Vektorit 9.1 Skalaarit ja vektorit Skalaari on koon tai määrän mitta. Tyypillinen esimerkki skalaarista on massa. Lukumäärä on toinen hyvä esimerkki skalaarista. Vektorilla on taas suuruus ja suunta.

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot