PNEUMATIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PNEUMATIIKKA. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Konetekniikan osasto Mekatroniikan ja virtuaalisuunnittelun laboratorio Ko Mekatroniikan peruskurssi Kevät 2007 PNEUMATIIKKA SISÄLLYSLUETTELO PAINEILMAN PERUSTEET JA PNEUMAATTISET KOMPONENTIT Ilma ja sen ominaisuudet Paineilman tuottaminen Kompressorit Paineilman jälkikäsittely Ilman kuivaus Öljyn poisto Suodatus Venttiilit Toimilaitteet PNEUMATIIKAN OHJAUSTEKNIIKKA Kytkentäalgebra Loogiset perusfunktiot Kytkentäalgebran laskusääntöjä Kytkentäfunktioiden esitystavoista Kytkentäfunktioiden sieventäminen Kombinaatiopiirien suunnittelu JA-EI piirien suunnittelu TAI-EI-piirien suunnittelu Tulojen lukumäärä (fan-in) ja elimien kuormitettavuus (fan-out) Pneumaattinen sekvenssiohjaus

2 PAINEILMAN PERUSTEET JA PNEUMAATTISET KOMPONENTIT Paineilmaa on käytetty teollisuudessa jo 800-luvun loppupuolella. Nykyisin sen käyttö on hyvin laajaa. Paineilmaa voidaan käyttää monissa työkaluissa ja hienojakoisen aineen siirrossa (hiekkapuhallus). Teollisuusautomaatiossa paineilman tyypillisiä käyttökohteita ovat kuljettimet ja pakkauskoneet. Kuvassa. on esitetty muutamia esimerkkejä. Kuva.a Kappaleen kääntö rullaradalla pneumatiikan avulla // Kuva.b Työkappaleen kiinnitys, poraus ja siirto paineilmasylinterin avulla // Paineilman rajoituksina voidaan pitää turvallisuussyistä alhaisena pidettävää käyttöpainetta, kokoonpuristumisesta johtuvaa epätarkkuutta ja kokonaisjärjestelmän alhaista hyötysuhdetta. yleisesti paineilma soveltuu koneautomaatioon, kun - vaaditaan nopeita liikkeitä - käsitellään keveitä kappaleita - liikkeet tapahtuvat yleensä rajalta rajalle - edellytetään pehmeää tartuntaa ja siirtoa - vaaditaan hygieenisyyttä - toimitaan ympäristössä, jossa on palo- tai räjähdysvaara. Paineilman käyttö voidaan jakaa kolmeen ryhmään:. Sylinteripneumatiikka 2. Pyörivien liikkeiden aikaansaaminen 3. Paineilma itse suorittaa varsinaisen työn

3 . Ilma ja sen ominaisuudet Ilmalla on pneumatiikassa keskeinen merkitys. Se toimii väliaineena pneumaattisessa voimansiirrossa ja ohjauksessa. Ilma on kaasujen seos. Sen tilavuudesta noin 78% on typpeä, 2% happea, % argonia ja 0.03% hiilidioksidia. Lisäksi ilma sisältää pieniä määriä neonia, heliumia, kryptonia, vetyä, ksenonia ja radonia. Yksi litra normaalitilassa olevaa puhdasta kuivaa ilmaa,293g. Se sisältää 27*0 2 molekyyliä, joiden yhteenlaskettu tilavuus on hyvin pieni kokonaistilavuuteen verrattuna. Suurin osa ilmasta on siis tyhjiötä. Tämän vuoksi se on hyvin kokoonpuristuvaa. Kun ilmaa puristetaan, sen paine, tiheys ja lämpötila nousevat. Ilman sanotaan olevan normaalitilassa, kun sen paine on noin 0.MPa, eli vallitsee normaali ilmanpaine, ja lämpötila 273 K (0 o ). Ilmanpaine on likimain ilmassa olevien kaasujen osapaineiden summa. Paineen aiheuttaa kaasumolekyylien törmäily astian seinämiä vasten. Ilman ollessa normaalitilassa cm 2 :n alaan kohdistuu 3*0 23 iskua sekunnissa. Kun ilma puristetaan vakiolämpötilassa puoleen alkuperäisestä tilavuudesta, iskujen määrä ja paine lisääntyvät kaksinkertaisiksi. Kun ilma puristetaan yhteen neljäsosaan, iskujen määrä ja paine lisääntyvät nelinkertaisesti. Vakiolämpötilassa paine ja tilavuus ovat siis kääntäen verrannollisia, joten paineen ja tilavuuden tulo pysyy vakiona. Tätä kutsutaan Boylen laiksi. Se voidaan kirjoittaa: p V = p2v2 = p3v3 = vakio (.) Paineen ja tilavuuden muutosta vakiolämpötilassa nimitetään isotermiseksi tilanmuutokseksi. Koska kaasumolekyylit ovat jatkuvasti liikkeessä, niillä on myös liike-energiaa. Kun lämpötila nousee, liike-energia kasvaa. Tästä syystä lämpötilan täytyy tilavuuden noustessa suurentua, jos paine halutaan pitää vakiona. Tilavuuden suurentuminen tapahtuu Gay-Lussacin lain mukaisesti. Sen mukaan tilavuuden suureneminen on suoraan verrannollinen absoluuttisen lämpötilan nousuun, eli V T = (.2) V 2 T 2 Vakiopaineessa tapahtuvaa lämpötilan ja tilavuuden muutosta kutsutaan isobaariseksi tilanmuutokseksi. Mikäli lämpötilan noustessa ei suurenneta tilavuutta, paine nousee. Paineen muutos on suoraan verrannollinen absoluuttisen lämpötilan muutokseen eli p T = (.3) p 2 T 2 2

4 Vakiotilavuudessa tapahtuvaa lämpötilan ja paineen muutosta nimitetään isokooriseksi tilanmuutokseksi. Koska tilavuuden muutos on suoraan verrannollinen lämpötilan muutokseen, Boylen ja Gay Lussacin lait voidaan yhdistää. Tällöin päädytään ideaalikaasun tilayhtälöön: pv T = p2v T 2 2 = vakio (.4) Esimerkki. Paineilmasäiliön tilavuus on 2 m 3, paine 700 kpa ja lämpötila 298 K (25 o ). Kuinka suuri on säiliössä olevan ilman tilavuus normaalitilassa (paine 00 kpa ja lämpötila 273 K)? pv T = p2v T 2 2 T p V 273K 700kPa 2m V = = = 2, 8 pt2 00kPa 293K Ilman massa voidaan laskea kaavalla m pv = mrt (.5) 3 jossa m = kaasun (ilman) massa R = kaasuvakio, ilmalle R = 287 Nm/kgK Esimerkki.2 Kuinka suuri on edellisessä esimerkissä olevan ilman massa? pv = mrt pv 7 0 N / m 2m m = = = 6, 3kg RT 287Nm / kgk 298K Perinteisissä säätöteknisissä ratkaisuissa systeemi oletetaan täydellisesti lämpöeristetyksi, jolloin kyseessä on adiabaattinen muutos. Adiabaattisessa muutoksessa lämpöä ei siirry tapahtuman kohteena olevaan aineeseen tai pois siitä. Adiabaattisessa tapauksessa on voimassa: κ κ p V = p2v2 = vakio (.6) jossa κ = adiabaattivakio, joka kuvaa kaasun joustavuutta ja jonka arvo ilmalle on noin,4. 3

5 Käytännön mallinnustyössä lämpötila oletetaan yleensä vakioksi, mutta vakiolämpötilan oletukseen on syytä suhtautua varauksella. Eräissä mittauksissa on havaittu pneumatiikkapiirissä syntyvän jopa 00 asteen lämpötilamuutoksia työkierron aikana. Tilavuuksien välillä olevat venttiilit idealisoidaan kuristimiksi. Venttiilin tyypistä riippuen venttiilit voivat olla muuttuva- tai vakioaukkoisia. Kuristimen läpi virtaava massavirta voidaan jaotella alikriittiseen ja ylikriittiseen virtaukseen. Alikriittisessä virtauksessa ilma liikkuu pyörteettömästi ja tasaisesti tiettyyn suuntaan. Ylikriittisessä virtauksessa ilma pyörteilee ja ilmapartikkelit kulkevat ilman tarkkaa rataa. Ilman virtauslajit ovat siis analogisia nesteiden virtauslajeille laminaarinen ja turbulenttinen virtaus. Massavirran laatua voidaan arvioida laskemalla kriittinen painesuhde, joka saadaan adiabaattivakion avulla ja voidaan lausua muodossa: κ 2 κ b kr = = 0,53 kun κ =,4 (.7) κ Kriittistä painesuhdetta verrataan järjestelmän paineisiin seuraavasti: Alikriittinen: p p 2 bkr Ylikriittinen: p 2 < p bkr missä p = tulopuolen paine (korkeampi paine) p 2 = lähtöpuolen paine (matalampi paine) Siis kun tulopuolen ja lähtöpuolen paine-ero kasvaa, virtaus muuttuu ylikriittiseksi. Jo kaksinkertainen paine-ero aiheuttaa ylikriittisen virtauksen. Massavirta kuristuksessa voidaan laskea seuraavalla kaavalla: m = q Ap 2 ψ RT (.8) missä q = purkautumiskerroin (terävä reuna 0.8, viistetty reuna 0.9 ja pyöristetty reuna 0.95) ψ = painesuhteesta riippuva kerroin, jolle pätee seuraavat kaavat: ψ = 2 κ p κ 2 p κ p p 2 κ κ alikriittinen (.9) 4

6 2 κ ψ = κ κ 0,48 κ kun κ =,4 ylikriittinen (.0) Kun kriittinen painesuhde alitetaan, virtaus muuttuu alikriittisestä ylikriittiseksi eikä massavirta riipu vastapaineesta p 2. Massavirran sijasta voidaan käyttää ilmanpaineeseen p 0 redusoitua tilavuusvirtaa: p Q = 2 q A RTψ (.) p0 Putkistossa virtaavaan ilmaan syntyy painehäviö virtauksen kitkan aiheuttamana. Häviö riippuu virtausnopeudesta ja ilman viskositeetista. Karkeaan mitoitukseen soveltuu seuraava puoli-empiirinen kaava: 2 flq p = 5 (.2) d p m missä p = putkistossa syntyvä painehäviö L = putken pituus [m] f = kitkakerroin (teräsputkelle 500) Q = tilavuusvirta [l/s] d = putken sisähalkaisija [mm] p m = keskim. absoluuttinen paine putkessa [bar].2 Paineilman tuottaminen Toimivaan paineilmajärjestelmään kuuluu yleensä - kompressori - paineilman jälkikäsittelylaitteet - paineilmasäiliö - paineilmaverkosto - toimintaa ohjaavat venttiilit - toimilaitteet, kuten sylinterit ja moottorit. Kuvassa.2 on esitetty yksinkertainen paineilma-asema. 5

7 Kuva.2 Paineilma-asema /2/.2. Kompressorit Kompressori on yleisnimi laitteelle, jolla kaasun paine voidaan vähintään kaksinkertaistaa verrattuna imupaineeseen. Pienempiä paineita kehittäviä laitteita kutsutaan puhaltimiksi tai ahtimiksi. Puhaltimia käytetään kuljetustehtävissä ja ilmanvaihtolaitteissa. Ahtimilla parannetaan polttomoottorien hyötysuhteita. Kompressorien tuottomäärät vaihtelevat muutamasta litrasta tuhansiin kuutioihin minuutissa. Yleisimpiä kompressorityyppejä ovat ruuvi-, mäntä- ja lamellikompressorit. Mäntäkompressorit soveltuvat kohteisiin, joissa ilman tarve vaihtelee suuresti käytön aikana tai painevaatimukset ovat korkeat. Lamellikompressorit soveltuvat alhaisille paineille ja niiden tuotto on pienempää. Teollisuuden paineilmatarve katetaan nykyään pääasiassa ruuvikompressorien (ks. kuva.3) avulla. Se soveltuu keskialueen paineille ja tuotoille. Taulukossa on esitetty em. kompressorien tyypilliset toiminta-alueet. Taulukko. Kompressorien tyypillisiä toiminta-alueita Tyyppi Tuotettu paine (MPa) Tilavuusvirta (m 3 /min) Mäntäkompressorit 0, ,005-3 Ruuvikompressorit 0,08-3 0,25-0 Lamellikompressorit 0,02-0,8 0,08-2 Kuva.3 Ruuvikompressori /2/ 6

8 Ruuvikompressoreissa puristus tapahtuu ruuvi- ja luistiroottorin väliin jäävissä urissa. Roottorien ympärillä oleva pesä tiivistää roottoreiden ulko- ja päätypinnat. Jos roottorit koskettavat toisiaan, tarvitaan öljyvoitelu. Öljyttömissä ruuvikompressoreissa roottorit eivät ole kosketuksissa, vaan niitä käytetään hammaspyöräkäytöllä. Öljyttömissä koneissa painesuhde on välillä 3 5 ja öljytiivistetyissä 3 5. Ruuvikompressoreissa ei ole lainkaan jäännöstilavuutta, vaan roottorit tyhjentävät puristustilan täydellisesti. Ruuvikompressorien ominaisuuksia: - soveltuvat jatkuvaan raskaaseen käyttöön - melko äänetön ja tärinätön - helppo huoltaa - huomattavasti kalliimpia kuin mäntäkompressorit Kuvassa 4 on esitetty erään öljytiivistetyn ruuvikompressorin puristusperiaate. Siinä kaksi ruuvikierukkaa, joista toisessa on neljä liuskaa ja toisessa kuusi uraa, pyörivät vastatusten. Ensimmäinen ruuvi pyörii 50 prosenttia toista ruuvia nopeammin. Ilma puristuu roottorien ja roottorikotelon väliin. Suihkuava öljy tiivistää välykset ja voitelee roottorit, jolloin kuluminen vähenee. Kuva.4 Öljytiivistetyn ruuvikompressorin puristusperiaate /3/ Mäntäkompressorit ovat kalvo- tai mäntäperiaatteella toimivia. Mäntäkompressoreissa ilma imetään sylinteriin imuventtiilin kautta ja puristetaan paineventtiilin kautta painesäiliöön tai seuraavaan puristusvaiheeseen. Mäntä ei pysty tyhjentämään sylinteriä koskaan täydellisesti, vaan venttiilin koloihin, välyksiin ym. jää puristuksen loppuvaiheessa pieniä määriä paineenalaista ilmaa (3 0 % sylinterin iskutilavuudesta). Mäntäkompressorien rakenteet vaihtelevat suuresti. Ne voivat olla yksi- tai monivaiheisia ja yksi- tai kaksitoimisia. Kuvassa.5 on esitetty yksivaiheinen mäntäkompressori. 7

9 Kuva.5 Yksitoiminen mäntäkompressori Mäntäkompressorien ominaisuuksia: - laaja käyttöalue - yleensä ilma sisältää hieman öljyä - taloudellinen, hyvä hyötysuhde, pieni huollontarve - äänekäs - tuotettuun ilmamäärään nähden suurikokoisia Lamelli- eli siipikompressoreissa on sylinterimäinen pesä, johon roottori on laakeroitu epäkeskeisesti. Roottorin urissa on ohuet radiaalisesti liikkuvat siivet. Roottorin pyöriessä keskipakovoima painaa siivet pesän seinämää vasten. Siipien väliin jää tiloja, joiden tilavuus muuttuu roottorin pyöriessä. Ilman puristuminen tapahtuu näissä siipisolissa staattisesti. Kuva.6 Lamellikompressori 8

10 Lamellikompressorien ominaisuuksia: - pitkäikäisiä, helppoja huoltaa - lähes äänetön ja värinätön - tehoon verrattuna pienikokoisia.3 Paineilman jälkikäsittely Paineilman jälkikäsittelyn tarkoituksena on jalostaa paineilman laatu sen käyttökohteille sopivaksi. Jälkikäsittely kuluttaa aina energiaa, mutta toisaalta oikeaan asteeseen käsitelty paineilma aiheuttaa säästöjä esim. pidentyneinä laitteiden toiminta-aikoina. Jälkikäsittelyssä ilmasta poistetaan öljy ja muut epäpuhtaudet sekä vesihöyry, eli ilma kuivataan..3. Ilman kuivaus Ilma sisältää kosteutta, joka aiheuttaa ongelmia paineilmajärjestelmissä. Kun ilmakehän ilma jäähtyy, kuten kompressorin puristusvaiheen jälkeen tapahtuu, vesihöyry kondensoituu. Käyttöhäiriöiden ja vikojen estämiseksi vesi on poistettava järjestelmästä. Paineilmasäiliö (kuva.7) on oleellinen osa paineilmajärjestelmää. Paineilmasäiliön tehtäviä ovat: - tasoittaa kompressorin aikaansaamat ilmasysäykset - jäähdyttää ilmaa ja kerätä tiivistynyttä vettä - toimia painevarastona - toimia painelähteenä kompressorin pysäytys-käynnistys-automatiikalle - toimia varoventtiilin sijoituskohtana ja näin lisätä järjestelmän käyttöturvallisuutta. Kuva.7 Erikokoisia paineilmasäiliöitä /2/ Painesäiliö sijoitetaan mielellään ulos varjoisaan, viileään ja tasaiseen paikkaan. Kuten kompressoreille, painesäiliölle pätee samat säännöt viilentämisen suhteen. Viileä tila on vesiongelmien paras ennaltaehkäisykeino. 9

11 Syklonierotin (kuva.8) on mekaaninen erotin, joka erottaa lauhteen paineilmasta keskipakovoiman avulla. Hyvän tuloksen saavuttamiseksi yhteen syklonierottimeen tulee liittää vain yksi kompressori. Kuva.8 Syklonierotin /2/ Adsorptiokuivaus (kuva.9) perustuu huokoisen vesimolekyylejä sitovan, elvytettävissä olevan kuivausaineen (esim. silicageelin tai aktivoidun alumiinioksidin) käyttöön. Käytössä on kaksi kuivaustornia, joista toinen kuivaa paineilmaa ja toinen on elvytyksessä eli sen kuivausainetta kuivataan. Vaihto tapahtuu yleensä automaattisesti aikaan perustuvan arvion mukaan. Kuva.9 Adsorptiokuivaus /2/ 0

12 Absorptiokuivaus eli imeyttäminen perustuu säiliöön sijoitettuihin suojapelletteihin. Kuivaussuoloina käytetään natriumkloridi- ja natriumhydroksidipuristeita. Ilman sisältämä kosteus imeytyy käytettäviin suoloihin. Syntynyt liuos lasketaan pois säiliöstä. Absorptiokuivaus on halpa menetelmä, mutta ei enää useinkaan käytössä, koska ilmasta tulee helposti syövyttävää. Jäähdytyskuivaimessa ilman lämpötila jäähdytetään noin 2 o :een ja siitä poistetaan tiivistynyt vesi. Tämän jälkeen ilma lämmitetään takaisin huoneilman lämpötilaan. Paineilma sisältää edelleen vesihöyryä, mutta tiivistymistä nesteeksi ei tapahdu ennen kuin käyttölämpötila laskee alle 2 o..3.2 Öljyn poisto Kaikki öljytiivistetyt kompressorit tuottavat paineilmaan öljyjätöksiä. Öljy voi olla paineilmassa pisaroina, sumuna, höyrynä tai kiinteinä partikkeleina. Lauhdeveteen sekoittuneena öljy ei yleensä ole sopivaa voiteluun, joten se on poistettava. Suodatusmenetelminä käytetään. mekaanista suodatusta, jonka verkko- tai reikärakenteisesta patruunasta pääsee läpi vain suodatuskykyä pienemmät öljyhiukkaset. 2. yhdistymissuodatusta, jossa pienet öljypisarat yhdistyvät suuremmiksi ja painuvat pohjalle 3. adsorptiota, jossa käytetään yleensä aktiivihiiltä sitomaan kaasuuntuneita öljyjä..3.3 Suodatus Kompressori imee jokaisen ilmakuutiometrin mukana miljoonia epäpuhtaushiukkasia, kuten hiilivetyjä, bakteereita ja viruksia. Suurin osa näistä jää paineilmaan. Useimmissa käyttökohteissa vaaditaan kuitenkin puhdasta ilmaa, joten epäpuhtaudet on poistettava. Vaaditun puhtausasteen mukaan järjestelmässä voi olla esisuodattimia, jälkisuodattimia, mikrosuodattimia, mikrosuodattimen ja aktiivihiilisuodattimen yhdistelmiä sekä steriilisuodattimia. Sen lisäksi, että syklonierottimella voidaan poistaa kosteutta ilmasta, saadaan sillä myös muita epäpuhtauksia poistettua. Syklonin sisään virtaava paineilma pakotetaan pyörivään liikkeeseen. Keskipakovoiman vaikutuksesta kiinteät hiukkaset sinkoutuvat erottimen seiniin ja yhdessä nesteen kanssa valuvat erottimen pohjaosaan..4 Venttiilit Pneumaattinen venttiili on yleisnimitys komponenteille, joilla ohjataan ja säädetään pneumaattista järjestelmää. Kuvassa.0 on esitetty joitain venttiileitä. Venttiilit voidaan jakaa neljän ryhmään: - suuntaventtiilit - vastaventtiilit - paineventtiilit - virta- ja sulkuventtiilit

13 3/2-suuntaventtiili 5/2-suuntaventtiili vaihtovastaventtiili sulkuventtiili vastusvastaventtiili Kuva.0 Erilaisia venttiileitä /4/ Venttiilin valintaan vaikuttavia tekijöitä venttiilin tehtävän lisäksi ovat ohjaustapa, venttiilin koko ja ympäristötekijät (kosteus, lämpötila, jne.). Ohjaus voi olla suoraohjausta, jolloin kyseeseen tulevat lihas- ja mekaaninen ohjaus. Mekaanisessa ohjauksessa on monia vaihtoehtoja, kuten nappi, vipu, rulla, tappi ja poljin. Jos venttiiliä on voitava kauko-ohjata, vaihtoehtoina ovat paine- ja sähköohjaus. Paineohjausta voidaan käyttää palo- ja räjähdysalttiissa sekä kosteissa ja pölyisissä ympäristöissä. Sähköohjauksella saadaan nopeampi toiminta myös pitkillä ohjausetäisyyksillä, mutta sähkökatkon tapahtuessa ohjaus menee välittömästi toimintakyvyttömäksi. Venttiilin koko valitaan käyttöpaineen ja liikuteltavan kuorman perusteella. Venttiilin koko ilmoitetaan liitäntäaukon mittana. Yleensä venttiilivalmistajat ilmoittavat venttiilin läpivirtauskyvyn, eli sen tilavuusvirran, joka virtaa lähtöaukosta, kun tuloaukon puoli on paineistettu ja lähtöpuolella ei ole vastapainetta. Suuntaventtiileillä ohjataan paineilman virtaussuuntaa ja toimilaitteen liikesuuntaa. Suuntaventtiilit ovat joko luisti- tai istukkatyyppisiä (kuvat. ja.2). Luistiventtiileissä on vähän liikkuvia osia, ne ovat edullisia ja ne voidaan asentaa ryhmälaattaan. Toisaalta niiden 2

14 toiminta on hidasta ja läpivirtaus pientä. Lisäksi ne ovat herkkiä tukkeutumaan ja niiden käyttöaika on lyhyempi kuin istukkaventtiilien. Istukkaventtiileillä saadaan suuremmat läpivirtausarvot, nopeampi toiminta eivätkä ne ole yhtä herkkiä likaantumiselle. Myös istukkaventtiilit ovat ryhmäasennettavissa. Istukkaventtiilit ovat kalliimpia kuin luistiventtiilit, mutta vastaavasti niiden kestoikä on pidempi. Kuva. Pneumaattinen luistiventtiili /5/ Kuva.2 Pneumaattinen istukkaventtiili /5/ Pneumatiikan suuntaventtiilit ovat yleensä 3/2-, 5/2- ja 5/3-venttiileitä. 3/2-venttiilit ovat yleensä käsipainikkeellisia tai ns. impulssiventtiileitä, joissa on mekaaninen ohjaus tapilla, rullalla tai nivelrullalla. 5/2- ja 5/3-venttiilit voivat olla myös paine/jousi- tai paine/paine ohjattuja. Jousipalautteinen venttiili palautuu jousen määräämään asentoon ohjauspaineen poistuttua. Paine/paine ohjattu venttiili jää ohjauspaineen poistuttua vaikuttuneeseen asentoonsa. Sitä käytetäänkin ns. muistiventtiilinä. Seuraavassa kuvassa.3 on esitetty yleisimpien suuntaventtiilien toiminta-asennot ja ohjaukset. Kuvassa.4 on esitetty paineohjatun 5/2-suuntaventtiilin toiminta. 3

15 Kuva.3 Yleisimpien pneumaattisten suuntaventtiilien toiminta-asennot ja ohjaukset Kuva.4 Paineohjatun 5/2-suuntaventtiilin toiminta /5/ Vastaventtiilien tehtävänä on sallia virtaus vain yhteen suuntaan. Aikaisemmin näistä käytettiin nimitystä takaiskuventtiili. Pneumatiikassa tärkeimmät vastaventtiilit säätävät toimilaitteiden nopeutta tai välittävät useammasta paikasta tapahtuvia ohjausimpulsseja. Ne voivat myös toimia impulssien katkaisijoina tai sylinteriliikkeen nopeuttajina pikapoistoominaisuudella. Tavallinen vastaventtiili sallii virtauksen kulkea vapaasti toiseen suuntaan ja estää täysin toiseen suuntaan. Venttiilissä voi olla myös jousi, jonka avulla venttiili saadaan avautumaan tietyllä paineella. Jos vastaventtiili sallii virtauksen myös toiseen suuntaan, tosin kuristettuna, puhutaan vastusvasta-venttiilistä. Se on pneumatiikassa yleinen, kun säädetään esim. sylinterin toimintanopeutta. Vastusvastaventtiilit sijoitetaan lähelle sylinteriä niin, että säätö tapahtuu aina sylinteristä poistuvasta ilmasta. 4

16 Kuva.5 Vastusvastaventtiilin rakenne /5/ Ohjattua vastaventtiiliä (kuva.6) kutsutaan pneumatiikassa myös kaksipaineventtiiliksi. Jotta venttiili välittäisi viestin eteenpäin, on sen kaikkien tulokanavien oltava paineisia. Se on siis ns. JA-portti. TAI-portin, eli vaihtovastaventtiilin (kuva.6) avautumiseen taas riittää, kun yksi (yleensä toinen) tulokanava on paineinen. Vaihtovastaventtiilin käyttö on tarpeellista esim. silloin, kun laite halutaan käynnistää useammasta paikasta. Kuva.6 Ohjattu vastaventtiili ja vaihtovastaventtiili /5/ Pikapoistoventtiiliä käytetään sylinterien ja johtojen nopeaan tyhjentämiseen. Varsinkin suurten sylinterien männän nopeus voidaan moninkertaistaa tällä tavoin. Kuva.7 Pikapoistoventtiili ja sen piirrosmerkki /6/ 5

17 Paineventtiileillä säädetään pneumatiikassa painetta. Säätö vaikuttaa paineilmalla saatavaan voiman määrään esim. sylinteritoteutuksissa. Paineventtiilit voidaan jakaa kolmeen ryhmään: - paineenrajoitusventtiilit - paineenalennusventtiilit - paineenohjausventtiilit Paineenrajoitusventtiilin tehtävänä on suojata paineilmajärjestelmää ja se sijaitsee aina painesäiliöiden yhteydessä. Lisäksi sitä käytetään ylipaineen osoittamiseen. Venttiili avautuu, kun tulopaine ylittää venttiilin sulkuvoimaa vastaavan paineen. Tällöin venttiili päästää ylipaineen vapaaseen ilmaan. Paineenalennusventtiili (kuva.8) muuttaa korkean tulopaineen pienemmäksi käyttöpaineeksi. Tämä käyttöpaine on säädettävissä ja se voidaan pitää lähes vakiona, jolloin yliohjaus tasoittuu. Toiseen suuntaan venttiilissä on vapaa virtaus. Paineenalennusventtiiliä käytetään eripaineisten sylinterien, pneumaattisen lukituksen/puristuksen ja matalapainekäyttöisten sylinterien yhteydessä. Kuva.8 Paineenalennusventtiili ja sen piirrossymboli /6/ Paineenohjausventtiili avautuu, kun tulopaine ylittää sulkuvoimaa vastaavan paineen. Venttiiliä käytetään esim. järjestelmissä, joissa tarvitaan tietty paine ennen kuin laitetta voidaan käyttää. Esimerkkinä voidaan mainita raskaan kaluston jarrujärjestelmät, joissa liikkeellelähtö estyy, mikäli jarrupaine ei ole riittävä. Virtaventtiilien tehtävänä on säätää paineilman tilavuusvirtaa. Näistä yleisin on virtavastusventtiili, joka on myös osana jo edellä esiteltyä vastusvastaventtiiliä. Vastusvastaventtiilissä kuristuksen suuruus on säädettävissä, mutta yksinkertaisimmillaan virtavastusventtiilin virtaustiessä on vakiosuuruinen poikkipinnan muutos. Kuvassa.9 on esitetty vasta- ja vastusvastaventtiilien halkileikkauskuvat. 6

18 Yksi nopeasti yleistyvä virtaventtiili on ns. pehmeäkäynnistysventtiili, joka suojaa komponentteja laitteen käynnistyksessä. Laitteen käynnistyessä venttiili avautuu vähitellen säätäen näin paineilman virtausta. Kun laitteen normaali toimintavaihe on saavutettu, venttiili avautuu täysin ja pysyy avoimena muutaman barin painevaihteluista huolimatta. Kuva.9 Vastaventtiilin ja vastusvastaventtiilin halkileikkauskuvat /7/ 7

19 .5 Toimilaitteet Pneumatiikan yleisin toimilaite on paineilmasylinteri. Sillä saadaan aikaiseksi nopea liike, koska ilma väliaineena on herkkäliikkeistä. Sylintereillä voidaan kiinnittää ja siirtää kappaleita, kehittää voimaa jne. Paineilmasylinterin liikettä pidetään yleisesti epätarkkana ilman kokoonpuristuvuuden vuoksi. Tuotekehitys on kuitenkin mennyt eteenpäin ja tuonut markkinoille ns. älykkäitä sylintereitä, joilla päästään sadasosamillin paikoitustarkkuuksiin. Lisäämällä sylinteriin lukkolaite saadaan aikaan pitävä kiinnitys sylinterin väli- ja päätyasennoissa. Sylinterit voidaan jaotella yksitoimisiin, kaksitoimisiin sekä erikoissylintereihin (ks. kuva.20). Kuva.20 Paineilmasylintereitä /4/ Yksinkertaisin paineilmasylinteri on yksitoiminen sylinteri. Kun paineilma vaikuttaa sylinterikammioon, männän varsi liikkuu ulos. Paluuliikkeessä palautusjousi painaa männän 8

20 jälleen lähtöasentoon. Yksitoimisylinteriä voidaan käyttää vain työskenneltäessä yhteen suuntaan. Siten se soveltuu esim. puristamiseen ja heittämiseen. Kun halutaan kaksisuuntaista työskentelyä, käytetään kaksitoimista sylinteriä. Kun ilma virtaa sylinterin etukammioon ja poistuva ilma virtaa ulos takakammiosta, männänvarsi liikkuu ulos. Jos taas ilma vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan, mäntä palautuu jälleen lähtöasemaan. Samalla paineella männän työntövoima on suurempi kuin vetovoima. Tämä johtuu siitä, että liikkeessä tehokas mäntäpinta on suurempi kuin palautusliikkeessä. Kun kaksitoimisella sylinterillä liikutellaan suuria massoja, se varustetaan päätyvaimennuksin. Sylinteriin kuuluu silloin lisäksi sylinterikannet kuristusventtiileineen sekä vaimennusmäntä. Ennen männän iskeytymistä päätyyn vaimennusmäntä estää ilman suoran ulosvirtauksen. Tästä aiheutuu ilmatyyny (ylipaine) jäljellä olevaan sylinteritilavuuteen. Ilma voi nyt virrata ulos vain pienestä säädettävästä aukosta. Suunnanmuutoksessa ilma kulkee esteettömästi kuristusventtiilin läpi sylinteriin. Näin mäntä voi kulkea eteenpäin täydellä nopeudella ja voimalla. Kaksitoimisessa sylinterissä voi olla myös kaksipuolinen männänvarsi. Se ottaa poikittaisvoimat ja taivutusmomentit vastaan varsin hyvin, sillä varsi on laakeroitu sylinteriputken molemmissa päissä. Kummatkin mäntäpinnat ovat yhtä suuret, joten myös voimat kumpaankin liikesuuntaan ovat samat. Toisen varrenpään ollessa aina vapaana voidaan tähän asentaa ohjausnokka rajakatkaisuventtiiliä varten ahtaassakin paikassa työskentelyä ajatellen. Tandemsylinteriin kuuluu kaksi kaksitoimista sylinteriä, jotka on rakennettu yhdeksi yksiköksi. Paineen vaikuttaessa yhtä aikaa kumpaankin mäntään samansuuntaisesti voidaan saavuttaa lähes kaksinkertainen voima normaalisylinteriin verrattuna. Tandemsylinteriä käytetään, kun tarvitaan suuria voimia eikä suuriläpimittaisen sylinterin käyttö asennus- tai muista syistä ole mahdollista. Tällöin tosin rakennepituus kaksinkertaistuu. Teleskooppisylinterissä on joko kaksi tai kolme sisäkkäistä mäntää. Esi-iskun ja vastaiskun vaikutuksesta lähtee ensin liikkeelle sisin mäntä ja sitten sisältä ulosmenevä seuraava männänvarsi tai putki. Teleskooppivarsi palautuu tavallisesti ulkoisen voiman vaikutuksesta. Maksimimäntävoima määräytyy pienimmän männän alan mukaan. Teleskooppisylinteriä käytetään, kun tarvitaan suurta iskunpituutta, mutta suhteellisen lyhyttä sylinterirakennetta (esim. nostolavat). Kiertosylintereillä lineaariliike muutetaan kiertoliikkeeksi. Kaksitoimisen sylinterin männänvarsi on rakennettu hammastangoksi, joka käyttää hammaspyörää. Kiertokulma riippuu iskunpituudesta, muuntoakselin vääntömomentti puolestaan männän alasta, paineesta ja hammaspyörän halkaisijasta. Kiertosylintereitä käytetään työkappaleiden kääntämiseen, metalliputkien taivuttamiseen, kuristusluukkujen ohjaukseen jne. Muihin erikoissylintereihin voidaan luokitella mm. kalvotoimiset painerasiat, muskelit ja moniasentosylinterit. Paineilmarasiassa kahden metallikopan väliin on jännitetty kumi-, muovitai metallikalvo. Männänvarsi on kiinnitetty keskeisesti kalvoon. Palautusiskun aiheuttaa 9

21 sisään asennettu palautusjousi, mitä kalvon sisäiset jännitykset tukevat. Liukukitkaa on vain laakereissa. Paineilma-rasioita käytetään mm. kuormituslaitteissa ja puristimissa. Paineilmatoimisia lihaksia eli muskeleita käytetään jonkin verran samantapaisissa kohteissa kuin painerasioita. Muskeli toimii paineilman verkkopaineella. Kun lihas paineistetaan, muuttaa verkkomainen rakenne muotoaan. Toimilaite lyhenee samalla kun sen halkaisija kasvaa. Pneumaattinen muskeli on 0 kertaa voimakkaampi kuin vastaavan halkaisijan omaava perussylinteri. Lihaksen toiminta on kitkatonta, mikä mahdollistaa hitaiden ja pehmeiden liikkeiden helpon toteutuksen. Tarkat säädöt saadaan aikaan asemaproportionaalitekniikalla. Muskelien rakenne on ympäristön olosuhteille lähes tunteeton, joten ne kestävät hyvin pölyä ja nesteitä. Moniasentosylinteri koostuu ainakin kahdesta kaksitoimisesta sylinteristä, jotka ovat vastakkain ja muodostavat näin yksikön. Toisen männän varsi on kiinnitetty kiinteästi koneeseen ja sylinteri liikkuu kiinteään mäntään nähden paineilman vaikutussuuntaa vasten. Kahdella sylinterillä saadaan neljä määrättyä asentoa. Moniasentosylintereitä käytetään mm. vipuohjauksessa ja lajittelulaitteissa. 20

22 2. PNEUMATIIKAN OHJAUSTEKNIIKKA Venttiilejä voidaan ohjata mekaanisesti, pneumaattisesti tai sähköisesti. Mekaanista ohjausta voidaan käyttää yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa ei vaadita jatkuvia tai toisiinsa sidottuja nopeita liikkeitä. Tällöin venttiilejä ohjaa ihmisen käsi tai jalka tai toimilaitteiden mekaaniset liikkeet. Koska pneumaattisen järjestelmän asentaminen on hitaampaa kuin sähköisen järjestelmän ja siihen tarvitaan enemmän venttiilejä ja putkituksia, on täysin pneumaattisesti ohjattu järjestelmä usein kokonaisuudessaan kalliimpi ja häiriöherkempi kuin sähköinen järjestelmä. Pneumaattista ohjausta käytetäänkin lähinnä sellaisissa tapauksissa, joissa sähköä ei voida käyttää tai sitä ei ole saatavilla, kuten räjähdysvaarallisissa tai häiriösuojatuissa tiloissa. Sähköinen ohjaus toteutetaan tavallisesti rele- tai logiikkaohjauksena. Releohjausta käytetään kun tarvitaan vain yksittäisten toimilaitteiden ohjausta. Releohjaus tehdään kytkemällä venttiileitä, antureita ja releitä toisiinsa sähköjohtimilla. Jos ohjauksessa on suunnitteluvirhe tai sitä halutaan myöhemmin muuttaa, on aikaavievä johdotus tehtävä uudestaan. Releiden kestoikä jää usein ohjelmoitavan logiikan kestoikää pienemmäksi. Myös hankintakustannuksiltaan ohjelmoitava logiikka on yleensä edullisin. Ohjelmoitavat logiikat ovat ohjauslogiikan toteutukseen kehitettyjä laitteita. Niitä kutsutaan yleisesti PL-laitteiksi (programmable logig controller). Ohjelmointilaitteella ohjelmoidaan haluttu ohjelma, joka tallennetaan logiikan muistiin. Logiikkaan kytketään kaikki ohjattavat komponentit (venttiilit, moottorit jne.) sekä kaikki anturit, painonapit ja muut ohjaukseen vaikuttavat komponentit. Ohjelmoitavan logiikan yksi eduista on ohjelman muuttamisen helppous sekä tarjolla olevien erilaisten logiikoiden runsaus. Ohjelmoitavien logiikoiden suunnittelussa joudutaan valitsemaan väyläohjauksen ja erilliskaapeloinnin välillä. Erilliskaapeloinnissa anturit ja venttiiliohjaukset kytketään ohjelmoitavaan logiikkaan kukin omalla johdollaan. Väyläohjauksessa nämä johdot korvataan yhdellä väylällä. Väyläohjaus vähentää johdotustyötä ja johtokatkosten aiheuttamia vikoja. Lisäksi järjestelmään saadaan vikadiagnostiikka-ominaisuuksia ja sen laajentaminen on helpompaa. 2. Kytkentäalgebra 2.. Loogiset perusfunktiot Loogisia perusfunktioita ovat JA-, TAI-, ja EI-funktiot. Joskus pidetään myös JA-EI- ja TAI-EIfunktioita perusfunktioina, vaikka ne tosiasiallisesti ovat muodostuneet edellisten kombinaatioina. Kuvissa on esitetty edellä mainittujen funktioiden totuustaulut, logiikkasymbolit, Boolen algebran lausekkeet sekä pneumaattiset toteutustavat. 2

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf

4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf 4/1 4. VASTAVENTTIILIN JA PAINEENRAJOITUSVENTTIILIN SEKÄ VASTAPAINEVENTTIILIN KÄYTTÖ hydrlabra4.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tehtävänä on annettujen kytkentäkaavioiden mukaisilla hydraulijärjestelmillä

Lisätiedot

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka

Luento 10. Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit. BK60A0100 Hydraulitekniikka Luento 10 Virtaventtiilit Vastusventtiilit Virransäätöventtiilit Virranjakoventtiilit BK60A0100 Hydraulitekniikka 1 Yleistä Toimilaitteen liikenopeus määräytyy sen syrjäytystilavuuden ja sille tuotavan

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013

Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Lappeenranta University of Technology, Finland Mekatroniikan peruskurssi Luento 1 / 15.1.2013 Rafael Åman LUT/Älykkäiden koneiden laboratorio Tehonsiirto voidaan toteuttaa: Mekaanisesti Hydraulisesti Pneumaattisesti

Lisätiedot

Pneumatiikka venttiilit

Pneumatiikka venttiilit Pneumatiikka venttiilit Veli Hulkkonen No 18 FLUID Finland 1-2008 Johdanto Pneumatiikassa yleisnimeä venttiili käytetään laitteesta, joka ohjaa tai säätää järjestelmän ilmavirtoja. Venttiilien tehtävänä

Lisätiedot

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf

7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf 1 7. PAINEILMAJÄRJESTELMÄN TUTKIMINEN pneulab7.doc/pdf Annettu tehtävä Työn suoritus Tutkitaan OAMK Tekniikan yksikön käytössä oleva paineilmajärjestelmä. Järjestelmään kuuluvat mm. kompressoriyksikkö,

Lisätiedot

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS

SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS SPIRALAIR -KOMPRESSORIT K1-4 K6-8 COMBI KS1-4 KS6 5 MULTI PUHTAUS HILJAISUUS KYLMÄ KS / T Integroitu kuivain PUHTAUS PUHDASTA ILMAA Ilmaa puhtaimmassa muodossaan Teollisen prosessin tehokkuus ja tuotteiden

Lisätiedot

Luvun 12 laskuesimerkit

Luvun 12 laskuesimerkit Luvun 12 laskuesimerkit Esimerkki 12.1 Mikä on huoneen sisältämän ilman paino, kun sen lattian mitat ovat 4.0m 5.0 m ja korkeus 3.0 m? Minkälaisen voiman ilma kohdistaa lattiaan? Oletetaan, että ilmanpaine

Lisätiedot

Apollo SPEEDY Syöttölaite

Apollo SPEEDY Syöttölaite Perkkoonkatu 5 Puh. 010 420 72 72 www.keyway.fi 33850 Tampere Fax. 010 420 72 77 palvelu@keyway.fi Apollo SPEEDY Syöttölaite PLC - Ohjaus Askelmoottori Syöttö pituus : 1 12 m Vahva, alumiini rakenne Moottori

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet

33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet 33. Valimohiekkojen kuljetuslaitteet Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 33.1 Hihnakuljettimet Hihnakuljettimet ovat yleisimpiä valimohiekkojen siirtoon käytettävissä kuljetintyypeistä.

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJAT M5 - G 1 vasta- ja vastusvastaventtiilit Vastusvastaventtiilejä käytetään pääasiassa, kun halutaan säätää sylinterin iskunnopeutta. Venttiilejä käytetään myös ilmanvirtauksen säätöön. Vastaventtiili säätää

Lisätiedot

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä

Digitaalitekniikan matematiikka Harjoitustehtäviä arjoitustehtäviä Sivu 6 6.3.2 e arjoitustehtäviä uku 3 ytkentäfunktiot ja perusporttipiirit 3. äytäväkytkin on järjestelmä jossa käytävän kummassakin päässä on kytkin ja käytävän keskellä lamppu. amppu

Lisätiedot

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille

MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille MEHRER -Öljyvapaat kompressorit paineilmalle ja kaasuille Öljyvapaa paineilma 100% öljyvapaata paineilmaa Puhdas ja ehdottoman öljytön paineilma on elintärkeä käyttöhyödyke sairaaloiden ja terveyskeskusten

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1

Yhden bitin tiedot. Binaariluvun arvon laskeminen. Koodin bittimäärä ja vaihtoehdot ? 1 Luku Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Digitaalitekniikan matematiikka Täsmätehtävät.9. Fe Opetuskerta Sivu Luku Opetuskerta Sivu Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Lisätiedot

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu

Paineventtiilit. No 4. FLUID Finland 2-2003. (Visidon arkisto 1986) Pilottipaine. Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit (Visidon arkisto 1986) No 4 FLUID Finland 2-2003 Pilottipaine Kuristus, jonka kautta paine tasaantuu Paineventtiilit Paineventtiileitä ovat: Paineenrajoitusventtiilit Paineenalennusventtiilit

Lisätiedot

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa

Kuva 1. Virtauksen nopeus muuttuu poikkileikkauksen muuttuessa 8. NESTEEN VIRTAUS 8.1 Bernoullin laki Tässä laboratoriotyössä tutkitaan nesteen virtausta ja virtauksiin liittyviä energiahäviöitä. Yleisessä tapauksessa nesteiden virtauksen käsittely on matemaattisesti

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori Tekijä: Markku Savolainen STIRLING-moottori Perustietoa Perustietoa Palaminen tapahtuu sylinterin ulkopuolella Moottorin toiminta perustuu työkaasun kuumentamiseen ja jäähdyttämiseen Työkaasun laajeneminen

Lisätiedot

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista.

Yhden bitin tiedot. Digitaalitekniikan matematiikka Luku 1 Täsmätehtävä Tehtävä 1. Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Digitaalitekniikan matematiikka Luku Täsmätehtävä Tehtävä Yhden bitin tiedot Luettele esimerkkejä yhden bitin tiedoista. Ovi auki - ovi kiinni Virta kulkee - virta ei kulje Lamppu palaa - lamppu ei pala

Lisätiedot

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla.

Hydrostaattinen tehonsiirto. Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Komponentit: pumppu moottori sylinteri Hydrostaattinen tehonsiirto Toimivat syrjäytysperiaatteella, eli energia muunnetaan syrjäytyselimien staattisten voimavaikutusten avulla. Pumput Teho: mekaaninen

Lisätiedot

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon

Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Rexroth uutuus- ja kampanjatuotteita Liikkuvaan kalustoon Uusia Helppo, kustannustehokkaita skaalattava ja ja tehokas ratkaisuja Avoimen piirin säätötilavuuspumput ja moottorit Säätötilavuuspumppu A10VO-30-sarja;

Lisätiedot

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä.

Omavoimaiset säätimet on suunniteltu integroitaviksi suoraan lämmönsiirtimeen. Niiden avulla lämmönsiirrin säätää käyttöveden lämmitystä. Tekninen esite Lämmönsiirtimen omavoimaiset säätimet (PN16) PM2+P Suhteellinen virtaussäädin, jossa sisäänrakennettu p -säädin (NS) PTC2+P Virtauksen mukaan toimiva lämpötilansäädin, jossa sisäänrakennettu

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti Tehtävä 1 Selitä lyhyesti: a Mikä on Einsteinin ja Debyen kidevärähtelymallien olennainen ero? b Mikä ero vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on kanonisella

Lisätiedot

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC

OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC OUM6410C4037 3-pisteohjattu venttiilimoottori 24 VAC TUOTETIEDOT YLEISTÄ OUM6410C venttiilimoottori soveltuu hitaiden säätöprosessien ohjaamiseen, esim. lämmityspiirien säätöön. Venttiilimoottori ei tarvitse

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä

Uponor Push 23A Pumppu- ja sekoitusryhmä L at t i a l ä m m i t y s U P O N O R P U S H 2 3 A Pumppu- ja sekoitusryhmä 04 2010 5042 Lattialämmityksen pumppu- ja sekoitusryhmä on pumppu- ja sekoitusryhmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi Uponor-lattialämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3

Sylinterit. (Visidon arkisto 1986) No 3 Sylinterit (Visidon arkisto 1986) No 3 FLUID Finland 1-2003 Sylinterit Pääsääntöisesti sylintereitä on kahta perustyyppiä: yksitoimisia ja kaksitoimisia sylintereitä. Tavalliselle mattimeikäläiselle sylinteri

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI

YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B. Kuva 1 Tyyppi 44-6B. Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI YLIVIRTAUSVENTTIILI Tyyppi 44-6B Kuva 1 Tyyppi 44-6B Asennusja käyttöohje EB 2626-2 FI Painos huhtikuu 2003 SISÄLLYS SISÄLLYS Sivu 1 Rakenne ja toiminta.......................... 4 2 Asennus................................

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa

Lisätiedot

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin?

a) Kuinka pitkän matkan punnus putoaa, ennen kuin sen liikkeen suunta kääntyy ylöspäin? Luokka 3 Tehtävä 1 Pieni punnus on kiinnitetty venymättömän langan ja kevyen jousen välityksellä tukevaan kannattimeen. Alkutilanteessa punnusta kannatellaan käsin, ja lanka riippuu löysänä kuvan mukaisesti.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525.

Via Circonvallazione, 10 13018 Valduggia (VC), Italia Puh: +39 0163 47891 Faksi: +39 0163 47895 www.vironline.com. Kuva 9525. Valvoindustria Ing. Rizzio S.p.A. www.vironline.com 9520-sarja DZR messinkinen ON/OFF -linjasäätöventtiili Kuvaus Sinkkikadon kestävästä messingistä valmistettu ON/OFF säätöön soveltuva linjasäätöventtiili

Lisätiedot

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä

Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Sorptiorottorin ja ei-kosteutta siirtävän kondensoivan roottorin vertailu ilmanvaihdon jäähdytyksessä Yleista Sorptioroottorin jäähdytyskoneiston jäähdytystehontarvetta alentava vaikutus on erittän merkittävää

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

Pneumatiikan perusteita. Toimilaitteet. Veli Hulkkonen. No 14

Pneumatiikan perusteita. Toimilaitteet. Veli Hulkkonen. No 14 Pneumatiikan perusteita Toimilaitteet Veli Hulkkonen No 14 FLUID Finland 1-2006 Johdanto Yleensä toimilaitteilla tarkoitetaan seuraavia laitteita: 1. Sylinterit 2. Paineenmuuntimet 3. Väliaineenvaihtimet

Lisätiedot

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT

Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT Asennus, kiertopumppu TBPA GOLD/COMPACT 1. Yleistä Patteripiirin toisiopuolella olevan kiertopumpun avulla varmistetaan jäätymisvahtitoiminto, kun käytetään pattereita, joissa ei ole jäätymishalkeamissuojaa.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

7. Resistanssi ja Ohmin laki

7. Resistanssi ja Ohmin laki Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi

Lisätiedot

XA-sarja, paineilmahydrauliset jalkapumput

XA-sarja, paineilmahydrauliset jalkapumput XA-, paineilmahydrauliset jalkapumput Kuvassa: XA 11G Tuottavuus & ergonomia Lisävarusteena saatava painemittari Integroitu mittari, jossa painelukema (bar, psi ja MPa). 4/3-ohjausventtiili Kaksitoimisten

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat

LÄPPÄVENTTIILI hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat Operation hiiliterästä WAFER tyyppi 311- (310-312) sarjat C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio 23-07-2015 Wafer tyyppi 311 (310-312) läppäventtiiliä käytetään teollisuusputkistoissa vaativiin sulku- ja

Lisätiedot

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI

ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYNJAKELULAITTEET PAINEPISTE OY WWW.PAINEPISTE.FI ÖLJYPUMPPU 1:1 Viton tiivisteet Painesuhde 1:1 - Virtaus 23 l/min A327 Siirtopumppu N 1 packing m 3,6 Kg 4,3 A3271 Siirtopumppu räätälöitävällä 1" imuputkella

Lisätiedot

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon

Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Pinnoitteen vaikutus jäähdytystehoon Jesse Viitanen Esko Lätti 11I100A 16.4.2013 2 SISÄLLYS 1TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY... 3 2TEORIA... 3 2.1Jäähdytysteho... 3 2.2Pinnoite... 4 2.3Jäähdytin... 5 3MITTAUSMENETELMÄT...

Lisätiedot

Läppäventtiili Eurovalve

Läppäventtiili Eurovalve Nimelliskoot PN Lämpötila-alue Materiaali DN 50-1600 10-16 -30-200 ºC Valurauta/pallografiittivalurauta Käyttökohteet Sulku- ja säätökäyttöön teollisuusprosesseihin nesteille ja kaasuille. Kylmälle ja

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Kuvaus Venttiilin virtauksen säätöominaisuus, jolla säätöasetusta voidaan muuttaa lineaarisesta logaritmiseksi tai päinvastoin. Uudenaikainen rakenne, jossa

Lisätiedot

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014

R o L. V-PALLOVENTTIILI haponkestävä teräs 455- (459) sarjat SILVER LINE. Operation. Käyttö ja rakenne. Versio 27-06-2014 Operation C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio HÖGFORS V-palloventtiili on erityisesti suunniteltu massojen, nesteiden ja höyryjen virtauksen säätöön. Rakennepituudeltaan lyhyempi 59 on suunniteltu pohjaventtiilikäyttöön.

Lisätiedot

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen

LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus

kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus . kytodistettu suorituskyky ja luotettavuus SCPP 1 Kiertomäntäpumppu Käyttökohde Positiivisten syrjäytyspumppujen SCPP-sarja on suunniteltu käytettäväksi monenlaisissa sovelluksissa meijeri-, elintarvike-,

Lisätiedot

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1.

Täyttää painelaitedirektiivin 97/23/EC vaatimukset. Kaasu, ryhmä 1. Operation haponkestävä teräs WAFER tyyppi C ont R o L Käyttö ja rakenne Versio Wafer tyyppi 411 (410) läppäventtiileitä käytetään vaativiin sulku- ja säätötehtäviin. Venttiili on tiivis molempiin virtaussuuntiin.

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä.

Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271. Tyyppi 3271. Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä. Pneumaattinen toimilaite Tyyppi 3271 Tyyppi 3271 Tyyppi 3271-5 Tyyppi 3271, varustettu käsisäädöllä Tyyppi 3271-52 Kuva 1 Tyypin 3271 toimilaitteet Asennus- ja käyttöohje EB 8310 FI Painos: lokakuu 2004

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

PNEUMATIIKAM LUENNOT. KOULUTUSOHJELMA: Mekatroniikka SISÄLLYSLUETTELO: P N E U M A T I I K K A

PNEUMATIIKAM LUENNOT. KOULUTUSOHJELMA: Mekatroniikka SISÄLLYSLUETTELO: P N E U M A T I I K K A PNEUMATIIKAM LUENNOT KOULUTUSOHJELMA: Mekatroniikka SISÄLLYSLUETTELO: P N E U M A T I I K K A 1. J O H D A N T O 2 K O M P R E S S O R I T 3 PAINEILMAN JÄLKIKÄSITTELY 4 PAINEILMAN SIIRTÄMINEN 5 VENTTIILIT

Lisätiedot

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin TALOUDELLISUUS Dieselmoottori on vastaavaa ottomoottoria taloudellisempi vaihtoehto, koska tarvittava teho säädetään polttoaineen syöttömäärän avulla. Ottomoottorissa kuristetaan imuilman määrää kaasuläpän

Lisätiedot

Suuntaventtiilit, sarja E

Suuntaventtiilit, sarja E Suuntaventtiilit, sarja E Pohjalaatta-asenteisia, yksittäis- tai ryhmäasennukseen Koot 10.5, 16 ja 19 mm Tekniset tiedot rakenne luistiventtiili mallit 5/2 ja 5/3 materiaalit runko, luisti ja pohjalaatat

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE MDG pumput

KÄYTTÖOHJE MDG pumput KÄYTTÖOHJE MDG pumput 30.07.2009 Nr. MDG0907-1-FI Sisällysluettelo 1. Tavaran vastaanotto.................................... 3 2. Yleistä...............................................3 2.1 Toimintaperiaate.........................................3

Lisätiedot

MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET. Tehokkaaseen puhdistukseen

MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET. Tehokkaaseen puhdistukseen MONIVAIHEISET OSIENPESUKONEET Tehokkaaseen puhdistukseen Monivaiheinen pesukone Monivaiheisessa TEIJO-pesukoneessa pesu tapahtuu automaattisesti pesukammiossa, jossa pyörivät suihkuputket suihkuttavat

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE

EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE EW-TULISIJA PAK ASENNUSOHJE Kaukora Oy 2014 EW tulisija PAK Asennusohje 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 Yleistä... 4 Tuotekuvaus... 4 Takuu... 4 Kierrätys... 4 3 Putkiliitännät...

Lisätiedot

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto

Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Your reliable partner Nopea, hiljainen ja erittäin taloudellinen ilmanpoisto Vacumat Eco tehokas joka tavalla Veden laatu vaikuttaa tehokkuuteen Veden laatu vaikuttaa jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmien

Lisätiedot

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT

MILTON ROY - ANNOSTUSPUMPUT Mekaanisesti toimiva kalvo Sähkömagneettiset LMI ROYTRONIC -sarjan pumput Maksimaalinen muunneltavuus: Uusi annostuspään rakenne - FastPrime & AutoPrime; nopea ja helppo pumpun käyttöönotto Tarkempi kemikaalien

Lisätiedot

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI

WALTERSCHEID-NIVELAKSELI VA K OLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 43 48 1 2 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1960 Koetusselostus 344 WALTERSCHEID-NIVELAKSELI Koetuttaja: nuko Oy, Helsinki.

Lisätiedot

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE

ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE ELKA STAGE 5 MTB ISKUNVAIMENNIN SÄÄTÖOHJE 1. PAINUMA 2. ULOSVAIMENNUS 3. HIDAS SISÄÄNVAIMENNUS 4. NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 5. MITÄ ISKUNVAIMENNIN ON 6. HIDAS vs NOPEA SISÄÄNVAIMENNUS 1. PAINUMAN ASETTAMINEN

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95

KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 KOHP95.doc KÄYTTÖOHJE HYDRAULIPURISTIN HP 95 Maahantuonti: Hollolan Sähköautomatiikka Oy Höylääjänkatu 5 15520 LAHTI Puh. (03) 884 230 Fax (03) 884 2310 hsa@hsaoy.com www.hsaoy.com 2 1. YLEISIÄ TURVALLISUUSOHJEITA

Lisätiedot

TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300

TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300 TYPPIKAASUJOUSET TUOTERYHMÄ 8300 TUOTEVALIKOIMA - Rungon halkaisija: 32-195 mm. - Alkuvoima: 150-12 000 dan. - Standardityöiskun pituus: 5-200 mm. - Erikoiskaasujouset tilauksesta. - Sarjat SC - ISO 11901-1

Lisätiedot

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste.

Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. TYÖ 36b. ILMANKOSTEUS Tehtävä Työssä määritetään luokkahuoneen huoneilman vesihöyryn osapaine, osatiheys, huoneessa olevan vesihöyryn massa, absoluuttinen kosteus ja kastepiste. Välineet Taustatietoja

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Kon-41.3023 HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA Sähköhydrauliikka Päivän teemat Onko hydrauliikasta muuhunkin kuin silkkaan voimantuottoon? Miten järkeä hydrauliikkaan? Mitä sitten saadaan aikaan ja millaisin

Lisätiedot

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11

Paineakku. Reijo Mäkinen. No 11 Paineakku Reijo Mäkinen No 11 FLUID Finland 1-2005 Paineakku Kaasuntäyttöventtiili sijaitsee suojahatun alla Paineakku on painelaite. Kaikessa käsittelyssä, korjauksessa ja huollossa tämä on otettava huomioon.

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi

Luistiventtiili PN 63-160 DN 80/80-300/250. Vaihtoehdot. Lisätietoja. Materiaalit. Tilaustiedot. Rakenne. painetiivisteinen kansi Esite 7338.1/12-57 AKG-A/AKGS-A Luistiventtiili painetiivisteinen kansi laipoin tai hitsauspäin PN 63-160 DN 80/80-300/250 Käyttöalueet Teollisuudessa, voimalaitoksissa, prosessitekniikassa ja laivanrakennuksessa

Lisätiedot

Pneumatiikan perusteita

Pneumatiikan perusteita Pneumatiikan perusteita Veli Hulkkonen No 13 FLUID Finland 4-2005 PNEUMATIIKKA JA PNEUMAATTI- NEN ENERGIA Esimerkki 1: Ilman pumppaaminen polkupyörän kumiin. Pumpattaessa muutetaan pumpun avulla normaalipaineinen

Lisätiedot

JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS

JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS JÄYKKIEN MATERIAALIEN PURSOTUS Jäykkien, paksujen tai korkeaviskositeettisten materiaalien (pinnoitteet, tiivisteet, liimat) käyttö vaatii oikeat laitteet, luotettavuuden ja voimakkaat pumput Päästäksemme

Lisätiedot

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT (lukuun ottamatta tehtävää 12, johon kukaan ei ollut vastannut) RATKAISU TEHTÄVÄ 1 a) Vesi haihtuu (höyrystyy) ja ottaa näin ollen energiaa ympäristöstä

Lisätiedot

Toimilaitteet 09-5712140. Pikatoimitus tilaa nyt. Laaja valikoima toimilaitteita, joihin

Toimilaitteet 09-5712140. Pikatoimitus tilaa nyt. Laaja valikoima toimilaitteita, joihin Laaja valikoima toimilaitteita, joihin kuuluu ISO/VDM-profiiIiset pienikokoiset lyhytiskusylinterit, varrettomat sylinterit ja pyöreät sylinterit sekä kääntyvät toimilaitteet. Valikoimaan kuuluu myös iskunvaimentimet

Lisätiedot

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta.

Valomylly. (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta. Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Mikko Marsch Pieni välipala nykyisin lähinnä leluksi jääneen laitteen historiasta Valomylly (tunnetaan myös Crookesin radiometrinä) Pieni välipala nykyisin

Lisätiedot

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE

Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE Lämpöputkilämmönsiirtimet HPHE LÄMMÖNTALTEENOTTO Lämmöntalteenotto kuumista usein likaisista ja pölyisistä kaasuista tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden energiansäästöön ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJA

TEKNISET TIEDOT TOIMINTAPERIAATTEET JA LÄPÄISYKUVAAJA Impulssiventtiilit, JETsarja JETsarjan impulssiventtiilit on tarkoitettu sovellutuksiin, joissa vaaditaan pieniä mittoja, suurta toimintanopeutta, minimaalista säätövoimaa ja kevyttä rakennetta. Käyttökohteissa,

Lisätiedot

1. Hidaskäyntiset moottorit

1. Hidaskäyntiset moottorit 1. Hidaskäyntiset moottorit 1.1 Radiaalimäntämoottorit 1.1.1 Ulkoisin virtauskanavin varustetut moottorit Ulkoisin virtauskanavin varustettujen moottorien arvoja: (moottorikoon mukaan) - käyttöpainealue

Lisätiedot

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin

AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet lämpimälle vedelle raskaisiin ympäristöihin LÄMPÖPUHALTIMET RASKAISIIN YMPÄRISTÖIHIN AW C, AW D, AW Ex ja AW H Lämpöpuhaltimet raskaisiin ympäristöihin AW-puhaltimet

Lisätiedot

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005

SUDOKU - ratkaisuohjeet. Jarno Tuimala 18.9.2005 SUDOKU - ratkaisuohjeet Jarno Tuimala 18.9.2005 Japanilainen sudoku Seuraavassa on esitetty ohjeet japanilaistyyppisten sudoku-ristikoiden ratkontaan. Japanilaisia ristikoita luonnehtivat seuraavat piirteet:

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

FO-OilFlow -kiertovoitelumittari

FO-OilFlow -kiertovoitelumittari FO-OilFlow -kiertovoitelumittari FO-OilFlow kiertovoitelumittari on suunniteltu valvomaan paperikoneiden kiertovoitelun tilavuusvirtauksia. Sen ainutlaatuinen itse puhdistava -tekniikka pitää virtausputken

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2

TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) TEHTÄVÄ 2 Aalto-yliopisto/Insinööritieteiden korkeakoulu/energiatalous ja voimalaitostekniikka 1(5) TEHTÄVÄ 1 *palautettava tehtävä (DL: 3.5. klo. 10:00 mennessä!) Ilmaa komprimoidaan 1 bar (abs.) paineesta 7 bar

Lisätiedot

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan.

Irrotettava kahva helpottaa asennusta. Kahvaa voidaan kääntää sekä vasemmalle että oikealle, kun palloventtiili suljetaan. Laadukas pallosulkuventtiili LENO MSV-S Kuvaus LENO TM MSV-S on pallosulkuventtiili kaikille LENOtuoteryhmän kertasääteisille linjasäätöventtiileille. LENO TM MSV-S-venttiiliä voidaan käyttää myös laadukkaana

Lisätiedot

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + = Mikä X? Esimerkki: Merkitse yhtä puuta kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3 + 2 = 5 + = 5 + = 1. Merkitse yhtä päärynää kirjaimella ja kirjoita yhtälöksi? Mikä tulee vastaukseksi?

Lisätiedot

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen KEMA221 2009 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET ATKINS LUKU 4 1 PUHTAAN AINEEN FAASIMUUTOKSET Esimerkkejä faasimuutoksista? Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen Faasi = aineen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle

WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle WehoFloor RF LCD 868MHz & laajennusmoduuli 4 tai 6 kanavalle KÄYTTÖOHJE WehoFloor RF LCD langaton kytkentäyksikkö (6 kanavalle) & laajennusmoduuli (4 tai 6 kanavalle) 868 MHz 2-6 1. KÄYTTÖOHJE WFHC langaton

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot