Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura. Vantaa-lisän muutosten vaikutuksista hoitovalintoihin ja kuntatalouteen. Juhani Riihelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura. Vantaa-lisän muutosten vaikutuksista hoitovalintoihin ja kuntatalouteen. Juhani Riihelä"

Transkriptio

1 Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura Vantaa-lisän muutosten vaikutuksista hoitovalintoihin ja kuntatalouteen Juhani Riihelä

2

3 VANTAAN KAUPUNKI Tietopalvelu Metsolantie 4, II kerros, Vantaa KUVAILULEHTI Tekijä: Juhani Riihelä Julkaisun nimi: Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura. Vantaa-lisän muutosten vaikutuksista hoitovalintoihin ja kuntatalouteen Tutkimuksessa on selvitetty, miten lasten kotihoidon tuen kunnallisen lisän eli Vantaa-lisän saantiehtojen muutokset ovat vaikuttaneet lasten hoitojärjestelyihin, millaisiin perheisiin muutokset ovat kohdistuneet ja miltä uudistus näyttää kuntatalouden näkökulmasta. Vantaa-lisän tasoa korotettiin 143:sta 215 euroon kuukaudessa, lisän saamisen ehdoksi asetettiin perheen kaikkien alle kouluikäisten lasten hoitaminen kotona, sisaruksille annettiin ns. hoitopaikkatakuu ja lasten kerhotoiminnan sekä tilapäishoidon palveluja lisättiin. Tulokset perustuvat keväällä 2010 tehtyyn postikyselyyn, jonka vastausprosentiksi tuli 66. Kysely lähetettiin sellaisille lapsiperheille, joissa vanhempainloma oli päättynyt alkuvuodesta, juuri Vantaa-lisän uusien ehtojen voimaantulon jälkeen. Perheitä oli 542, ja kun vastaavassa tilanteessa on vuosittain noin perhettä, valikoitui näistä noin joka viides kyselyn kohteeksi. Ehtoihin tehdyt muutokset vähensivät lisän saajaperheiden määrää ja osuutta, jonka arvioitiin laskeneen tässä aineistossa vanhempainloman päättyessä 90 prosentista 86 prosenttiin. Pelkän lakisääteisen lasten kotihoidon tuen saajien osuus oli 8 prosenttia. Vantaa-lisän valinneet kertoivat, että heidän valintaansa oli vaikuttanut eniten tuen tason korottaminen, seuraavaksi mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan, sitten sisaruksen hoitopaikkatakuu ja vähiten tilapäishoidon saantimahdollisuus. Kotona hoidettujen alle kouluikäisten lasten osuus kohosi 80 prosentista 87 prosenttiin. Kunnallisten koko- ja osapäiväpaikkojen käyttö väheni, edellisten 10:stä 7 prosenttiin, jälkimmäisten 6:sta 2 prosenttiin. Muutoksen välittömät vaikutukset kohdistuivat erityisesti perheiden sisarusasemassa olleisiin lapsiin. Yksityisten hoitopaikkojen käyttöön Vantaa-lisän ehtojen muutos ei vastausten perusteella juuri vaikuttanut. Noin joka seitsemäs perhe oli muuttanut uusien ehtojen vaikutuksesta lapsensa hoitojärjestelyä. Useimmiten lapsi jäi suunnitellun päivähoidon sijasta kotihoitoon. Äidin äitiyslomaa edeltänyt ansiotyö kodin ulkopuolella ja äidinkieli selittivät taustamuuttujista parhaiten hoitoaikeiden muuntumista päivähoidosta kotihoidoksi. Muutokset kohdistuivat tällöin pääosin kotimaankielisiin äiteihin, ja heistä varsinkin työelämän ulkopuolella olleisiin. Lasten koko hoitouran näkökulmasta vaikutukset olivat pienempiä. Lapsille suunniteltujen kotihoitojaksojen keskipituus oli Vantaa-lisän uusin ehdoin 13,8 kuukautta ja vanhoin ehdoin 12,8 kuukautta, joten suunnitellut päivähoitojaksot lyhenivät keskimäärin kuukaudella. Väestötasolla tämän arvioitiin vähentävän lasten päivähoidon tarvetta noin 250 hoitopaikalla vuodessa. Vajaa puolet vähennyksestä kohdistuu perheiden nuorimpiin lapsiin, toinen puoli heidän sisaruksiinsa. Tutkimuksen kustannuslaskennan piiriin kuuluneet Vantaan päivähoitojärjestelmän menot olivat vuoden 2010 talousarviossa noin 114 miljoonaa euroa. Päivähoidon menojen arvioitiin vähenevän Vantaa-lisän ehtoihin tehtyjen muutosten vaikutuksesta keskimäärin noin 2,5 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta Vantaa-lisän korottamisesta ja käytöstä johtuvien menojen kasvavan noin 1,9 miljoonalla eurolla. Kun menoihin lisätään Vantaa-sopimuksen mukaisten tilapäishoidon palvelupisteiden perustamisen ja lisätyn kerhotoiminnan noin 0,4 miljoonan euron suuruiset lisäykset, jäävät muutoksen välittömät kustannussäästöt noin 0,2 miljoonaan euroon. Uudistuksen välillisiin vaikutuksiin kuuluvat ne verotulomenetykset, joita päivähoidon hoitopaikkasäästöistä johtuva vähentynyt henkilöstötarve, tai lasten huoltajien lisääntyneestä ansiotyöstä kotiin jäämisestä johtuva perheiden tulojen väheneminen, aiheuttaa. Niiden arviointi on kuitenkin vaikeaa, eikä vaikutuksia kyetty tältä osin laskemaan. Verotulomenetysten kohdentuminen riippuu työntekijän kotikunnasta, ja ansiotyöstä kotiin jääneiden huoltajien sijaisiksi voidaan ottaa työelämän ulkopuolella olleita vantaalaisia, joiden maksamat verot pienentävät menetystä. Vaikka uudistus näyttää täyttäneen odotukset kuntatalouden näkökulmasta vain osittain, on sillä ollut myös muita taloudellisia ja ei-taloudellisia vaikutuksia, joilla on oma, kuntataloudesta riippumaton arvonsa. Ei-taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat hoitojärjestelmän painopisteen siirtyminen lasten kotihoidon suuntaan ja sitä vastaava päivähoidon palvelujärjestelmän rakenteen muutos. Muihin taloudellisiin vaikutuksiin kuuluvat Vantaa-lisän valinneiden lapsiperheiden toimeentuloehtojen pienehkö paraneminen ja huoltajien lisääntynyttä hoitovapaan käyttöä vastaava, mahdollisesti lisääntynyt avoimien, joskin määräaikaisten työpaikkojen määrä. Näiden vaikutusten tarkempi arvottaminen ja suhteuttaminen toisiinsa on kuitenkin vaikeaa, ja jätetään siksi myöhemmän keskustelun ja arvioinnin asiaksi. Sarjan nimi ja numero: C11 : 2010 ISSN: ISBN: Kokonaissivumäärä: Tiedustelut: Vantaan kaupunki, taloussuunnittelu, tietopalveluyksikkö. Metsolantie 4 II krs., Vantaa Juhani Riihelä, puh , s-posti: juhani.riihela(at)vantaa.fi

4

5 Saatteeksi Lasten päivähoitoon liittyvillä tutkimuksilla ja selvityksillä on ollut kuntakentässä - tai ainakin Vantaalla - oma, pitkä historiansa. Sen sivuilta voidaan löytää niin ja 1980-lukujen päivähoidon tarvetutkimukset, 1990-luvulta lähtien yleistyneet asiakaskyselyt kuin tämän tutkimuksen aihepiiriin kuuluvat, satunnaisemmat kuntapolitiikan vaikutusselvitykset. Teemat ja käsittelytavat ovat vaihdelleet, mutta selvitysten yhteisenä nimittäjänä on ollut aina ajankohdan haasteisiin vastaaminen. Alle kouluikäisten lasten hoitojärjestelmään kohdistuneiden selvitysten toimeksiantajina tai alullepanijoina ovat olleet usein kaupungin ylimmät päättävät elimet, kaupunginvaltuusto tai -hallitus. Niin nytkin, kun tutkimus kohdistuu ns. Vantaa-sopimuksen mukaisten, varhaiskasvatuksen hoitojärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusten arviointiin. Seurannan kohde ei yllätä: lasten päivähoidon painoarvo on ollut aina suuri, mitataanpa sitä palvelujen käyttäjämäärinä tai osuutena kaupungin talousarviosta. Tässä kaupungin tietopalveluyksikössä tehdyssä tutkimuksessa on arvioitu, miten lasten kotihoidon tuen kuntalisän eli Vantaa-lisän saantiehtoihin vuoden 2010 alusta tehdyt muutokset ovat vaikuttaneet perheiden vanhempainloman jälkeisiin hoitovalintoihin, lasten tulevaan hoitouraan ja kuntatalouteen. Tutkimusta tehtäessä on tukeuduttu monin paikoin, varsinkin arvioitaessa uudistuksen kustannusvaikutuksia, Vantaan varhaiskasvatuksen henkilöstön asiantuntemukseen. Postitse saapuneet vastaukset tallensi Najma Qasim. Erikoistutkija Juhani Riihelä analysoi tutkimusaineiston ja kirjoitti raportin, jonka taittoi Sirpa Rönn. Kiitän kaikkia tutkimuksen toteutukseen osallistuneita. Vantaalla joulukuussa 2010 Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

6

7 Sisällysluettelo Saatteeksi Johdanto Tutkimusasetelma ja kyselyn rakenne Tutkimusaineistosta Tutkimusaineiston kokoaminen Tutkimusaineiston edustavuus ja vastaajakadon vaikutus Vastaajien ja/tai vastaajaperheiden ominaisuudet Hoitovalinta vanhempainloman jälkeen Valinnan taustaehdoista Uuden Vantaa-lisän valintaan vaikuttaneet tekijät Uusi Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura Hoitouran kaksi osaa Kotihoitojakson pituuteen vaikuttavat tekijät Muutoksen vaikutus hoitopaikkojen käyttöön Hoitovalinta ja hoitopaikkojen käyttö vanhempainloman päättyessä Keiden hoitovalinta muuttui Vantaa-lisän uusien ehtojen tultua voimaan? Vaikutus lapsen hoitouraan - pitkän aikavälin tarkastelu Muutoksen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista Tiivistelmä ja johtopäätökset Lähteet Liitteet... 32

8

9 7 1. Johdanto Vaikka vuoden 2008 lopulla puhjennut finanssikriisi alkoi ulkomailta ja aiheutti aluksi vaikeuksia lähinnä pankki- ja rahoitussektorille, oli odotettavissa, että ongelmat leviäisivät pian myös eri maiden reaalitalouteen, johtaisivat taantumaan ja koskettaisivat meillä myös verotuloin toimintaansa rahoittavaa julkista sektoria. Palvelujen järjestämisvaikeuksia voitiin ennakoida esimerkiksi niille kunnille, joiden väestönkasvu, kaupunkirakenteen muutos ja palvelutason ylläpitäminen edellyttivät merkittäviä uusia investointeja, joiden väestöllinen huoltosuhde oli ennusteiden mukaan heikkenemässä, ja jotka olivat joutuneet turvautumaan velanottoon jo taantumaa edeltävinä vuosina. Myös Vantaa oli tällainen kunta. Tulossa olleen taantuman uhkaan viitaten lähes kaikki Vantaan kaupunginvaltuuston valtuustoryhmät allekirjoittivat ns. Vantaa-sopimuksen kaupungin talouden ja toiminnan kehittämistoimenpiteistä ja talouden tasapainotuksesta vuosiksi Osana tätä yhdeksänkohtaista sopimusta päätettiin muuttaa myös lasten kotihoidon tuen kuntalisän ehtoja seuraavasti: "Lasten kotihoidon tuen kuntalisä eli Vantaa-lisä, muutetaan ehdolliseksi ja nostetaan alle 2-vuotiaalle perheen nuorimmalle lapselle 50 %:lla nykyisestä 143 eurosta 215 euroon. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän saamisen edellytys on, että kaikki perheen alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona eikä perhe käytä samaan aikaan subjektiivista oikeutta kunnalliseen päivähoitoon tai yksityisen hoidon tukeen. Ehto ei koske perusopetuslain mukaista maksutonta esiopetusta. Poikkeuksena edellä olevaan Vantaa-lisän saamiseen ovat kuntoutuksellisista syistä päivähoitoa tarvitsevat lapset, joihin liittyen oikeus kuntalisään harkitaan ja päätetään tapauskohtaisesti. Lasten kotihoidon tuen kuntalisää maksetaan vain yhdestä perheen nuorimmasta lapsesta heti vanhempainrahakauden päättymistä seuraavan kuukauden alusta siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi vuotta. Toimenpide on väliaikainen ja se kestää koko tämän sopimuskauden. Vantaa-lisän vaikutuksista tehdään tutkimus, jossa huomioidaan mm. ehdollisuuden ja korotuksen vaikutukset. Tutkimuksen tulee olla käytettävissä vuoden 2013 talousarviota käsiteltäessä. Kaupunki toteuttaa päivähoitopaikkatakuun vuoden 2010 alusta lukien. Kaupunki tuottaa uutena palvelutuotteena asiointiapupalvelua perustamalla viisi tilapäishoidon palvelupistettä. Kaupunki panostaa aktiivisesti kokopäivähoitoa korvaavien uusien kerhotoimintapalvelujen järjestämiseen." Muutokset Vantaa-lisän saantiehtoihin valmisteltiin ja hyväksyttiin syksyn aikana, ja ne tulivat voimaan Vantaan sivistystoimen varhaiskasvatuksen tulosalueen ja kaupungin taloussuunnittelun tietopalveluyksikön välisessä neuvottelussa päädyttiin seurantamalliin, jonka yhtenä osana olisi useamman vuoden - sekä menneen että tulevan - lasten kotihoidon tuen ja päivähoidon tilastoihin perustuva selvitys, ja toisena osana nopeammin toteutettava, pienten lasten vanhemmille osoitettava kyselytutkimus. Tilastoselvityksellä voitaisiin tarjota tietoa palvelujen tosiasiallisista käyttömuutoksista, kyselytutkimuksella analysoida lasten hoitoon kohdistuvia valintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Päivähoidon ja lasten kotihoidon tuen tilastoihin perustuvaa selvitystä joudutaan odottamaan vielä parisen vuotta. Vanhemmille osoitettavan kyselyn sopivimmaksi ajankohdaksi katsottiin sen sijaan jo vuoden 2010 huhti-toukokuu, jolloin osa seurantaan liittyvistä tuloksista ja arvioista saataisiin käyttöön jo saman vuoden aikana. 2. Tutkimusasetelma ja kyselyn rakenne Vantaa-lisää maksettiin vuonna 2009 vanhempainrahakauden jälkeen niille alle 2-vuotiaille lapsille, jotka saivat myös valtakunnallista, lakisääteistä lasten kotihoidon tukea. Vantaa-lisää saivat siis perheet, joiden alle 2-vuotiasta lasta ei hoidettu kunnallisessa päivähoidossa tai yksityispäivähoidossa yksityisen hoidon tuen turvin

10 8 Vantaa-lisän saaminen ei riippunut perheen muiden lasten hoitovalinnoista, vaan sisaruksia saatettiin hoitaa samaan aikaan esimerkiksi kunnallisessa päiväkodissa. Näiden ehtojen mukaista Vantaa-lisää nimitetään tässä raportissa vanhaksi Vantaa-lisäksi. Vantaa-lisää korottamalla parannettiin lasten kotihoidon edellytyksiä ja tuen ehdollistamisella kiinnitettiin perheen alle kouluikäisten lasten hoitovalinnat aiempaa kiinteämmin toisiinsa. Lasten kotihoitoa tuettiin myös lisäämällä lasten kerhotoimintaa, tarjoamalla perheille tilapäistä hoitoapupalvelua sekä takaamalla perheen kunnallisesta päivähoitopaikasta kotihoitoon jääneelle lapselle oikeus palata, tiettyjen ehtojen toteutuessa, aiempaan päivähoitopaikkaansa. 2 Vuoden 2010 ehtojen mukaista Vantaa-lisää nimitetään raportissa uudeksi Vantaa-lisäksi. Vantaa-lisän ehtoihin tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan selvittää niin tilastoin kuin suoraan hoitovalintoja tekeviin perheisiin kohdistuvin tutkimuksin. Lasten kotihoidon tuen, Vantaa-lisän ja päivähoidon tilastot kuvaavat perheiden hoitovalinnoissa ja palvelujen käytössä tapahtuneita muutoksia, mutta ovat tietosisällöltään niin suppeita, ettei Vantaa-lisän ehtojen muutoksen aiheuttamia vaikutuksia ole helppo erottaa valintojen taustalla mahdollisesti vaikuttaneiden muiden tekijöiden vaikutuksesta. Niitä ovat esimerkiksi perheen toimintaehdoissa, rakenneominaisuuksissa tai kasvatuksellisissa preferensseissä tapahtuvat muutokset. Perheen toimintaehdot voivat muuttua esimerkiksi talouden suhdanteiden mukaan (vrt. huoltajien työllisyystilanteen muutokset), perheiden koko-, tyyppi- ja esimerkiksi kieli- ja kulttuurirakenne ovat muuttuvia suureita, ja erilaiset joukkotiedotusvälineissä käsitellyt ilmiöt voivat vaikuttaa suurestikin vanhempien kulloisiinkin käsityksiin "hyvästä hoidosta". Vertailuongelmat on pyritty ratkaisemaan rakentamalla vanhemmille osoitetulle kyselylomakkeelle ns. toistomittausmenetelmän mukainen asetelma, jossa sama perhe tekee lapsiaan koskevan, vanhempainloman päättymishetkeä vastaavan, hoitovalinnan kaksien erilaisten Vantaa-lisän ehtojen mukaisesti. Tämän jälkeen valintoja verrataan toisiinsa. Koska vastaajaperhe ja perheen hoitovalintaan mahdollisesti vaikuttavat taustatekijät pysyvät valintatilanteessa samoina, voidaan vastauseron ajatella kuvaavan puhdasta, Vantaa-lisän ehtojen muutoksen aiheuttamaa vaikutusta. Mittausasetelma on tavanomaista kahden riippumattoman otoksen 3 vertailutilannetta edullisempi siksi, että vastaajien taustaominaisuudet pysyvät siinä vakioina. Tutkimusaineiston koolle asetetut vaatimukset vähenevät ja tulokset tarkentuvat. Vertailutilannetta mutkistaa tosin se, että vain uusien ehtojen mukainen valinta oli kyselyssä todellinen, toteutunut. Vanhojen, kyselylomakkeella kuvattujen ja vuonna 2009 voimassa olleiden ehtojen mukaisen valinnan vastaajat joutuivat tekemään kuvitteellisesti. Kyselyn kohteeksi valittiin ne vanhemmat, joiden vanhempainrahakausi oli päättynyt tammi-maaliskuussa, ja joiden nuorin lapsi oli syntynyt vuonna Ajankohta ja kohdejoukko valittiin tällaisiksi siksi, että Vantaalisän vanhojen ehtojen oletettiin olevan vielä muistissa, vaikka vanhempainrahakauden jälkeinen hoitovalinta olikin tehty jo Vantaa-lisän uusin ehdoin. Seurantatehtävän mukaisesti kyselyssä mitattiin perheen kaikkiin alle kouluikäisiin lapsiin kohdistunutta, vanhempainrahakauden päätteeksi tehtyä hoitovalintaa, lapselle suunniteltua kotihoidon päättymisikää ja sen jälkeistä päivähoitomuotoa. Sitten vastaajille kuvattiin Vantaa-lisän vanhat ehdot, verrattiin niitä uusiin sekä kysyttiin, olisivatko he järjestäneet lastensa hoidon toisin, jos ehdot olisi pidetty ennallaan. "Kyllä" -vastanneilta tiedusteltiin tätä hoitovalintaa, lasten kotihoidon päättymisikää sekä päivähoitomuotoa kotihoidon päättyessä. Lapsille suunnitellun päivähoitoonmenoiän ja -hoitomuodon kysymisen tavoitteena oli arvioida Vantaa-lisän ehtojen muutoksen vaikutusta pitemmällä, lapsen koko koti- ja päivähoitouraa kuvaavalla aikavälillä. Tuloksia 2 Takuu oikeuttaa "lapsen palaamaan entiseen päiväkotiin ja mahdollisuuksien mukaan myös entiseen perhepäivähoitopaikkaan. Ehtona on, että paluu tapahtuu elokuun aikana, lapsi on ollut pois päivähoidosta vähintään neljä kuukautta ja päivähoidon keskeytyksestä on tehty kirjallinen sopimus. Keskeytyksen ajalle on mahdollista hakea lasten kotihoidon tukea. Perheen toive lapsen päivähoitopaikasta voidaan toteuttaa parhaiten elokuussa, kun yksi ikäluokka siirtyy kouluun." (http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;220;4720;2417;94054, ) 3 Esimerkki tästä olisi ollut vaikkapa muutosta ennen ja sen jälkeen tehdystä kahdesta samansisältöisestä, mutta eri perheisiin kohdistuneesta, kyselystä saatujen hoitovalintojen vertailu.

11 9 tulee kuitenkin pitää tältä osin vain viitteellisinä: onhan kysymys arviosta tai suunnitelmasta, ja perheiden olosuhdemuutokset voivat muuttaa tulevaisuudessa toteutuvaa valintatilannetta. Lomakkeella esitettiin myös kysymyksiä lakisääteisen lasten kotihoidon tuen, Vantaa-lisän tai yksityisen hoidon tuen saamisesta, lasten kotihoidon uusien tukimuotojen vaikutuksesta hoitovalintaan sekä aikomuksista käyttää lasten kotihoidon uusia tukipalveluja tai päivähoitopaikkatakuuta. Saatekirjeeseen ja kyselylomakkeeseen voi tutustua raportin liitteestä Tutkimusaineistosta 3.1 Tutkimusaineiston kokoaminen Kyselyn vastaajiksi poimittiin maaliskuussa 2010 kaikki ne Facta-tietokannan Vantaan väestöön kuuluneet perheet, joiden nuorin lapsi oli syntynyt välisenä aikana, ja joissa vanhempainrahakauden voitiin laskea päättyneen vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. Poiminnan tulosta on pidetty otoksena joukosta, jonka muodostavat kaikki vantaalaiset, vastaavaan valintatilanteeseen vähitellen tulevat lapsiperheet. Poimittua aineistoa otokseksi tulkittaessa on oletettu, että vuoden aikana syntyneiden lasten ominaisuudet jakautuvat vuodenajasta riippumatta satunnaisesti, ja että tutkimusaineiston analyysiin voidaan siten käyttää otosaineistoille tarkoitettuja tutkimusmenetelmiä. 4 Otokseen valikoitui 542 perhettä, joissa oli 846 alle kouluikäistä lasta. Hieman yli joka toisessa perheessä lapsi oli perheen ainoa, neljässä perheessä kymmenestä lapsia oli kaksi ja noin joka kymmenennessä perheessä heitä oli enemmän. Kyselylomake lähetettiin perheiden äideille ensimmäisen kerran huhtikuussa. Vastauksia "karhuttiin" kahdesti, ensin toukokuussa ja lopuksi vielä kesäkuun alussa. Niitä palautui yhteensä 359 kappaletta, eli kyselyn vastausprosentiksi tuli 66. Runsas puolet vastauksista kertyi ensimmäiseltä vastauskierrokselta, runsas neljännes toiselta ja noin kuudesosa kolmannelta. 3.2 Tutkimusaineiston edustavuus ja vastaajakadon vaikutus Kysymys tutkimusaineiston edustavuudesta liittyy aineistosta saatujen tulosten yleistettävyyteen. Tämä tutkimusaineiston laatuun liittyvä ongelma ohitetaan usein kevyehkösti, vaikka vastausprosentit olisivat matalia, aineistot todennäköisesti vinoja, ja saatuja tuloksia käytettäisiin joskus tärkeidenkin päätösten tukena. Kyselyn vastausprosentti oli korkea, mistä suurelta osin johtuu, että tutkimusaineisto oli edustava lähes kaikkien perheiden rakennetekijöiden, kuten vastaajan sukupuolen, iän, äidinkielen, asuntokunnan koon, alle kouluikäisten lasten määrän, asuinrakennuksen talotyypin ja perheen asunnossa asumisajan, suhteen (ks. liite 2). Omistusasunnossa ja vapaarahoitteisissa rakennuksissa asuneet yliedustuivat hieman, mutta koska nämä tekijät vaikuttivat perheiden hoitovalintoihin vain vähän, ei tällä ole tulosten kannalta suurta merkitystä. Edustavuuden kannalta suurimman ongelman muodostaa vastaajaperheiden äitien (ts. käytännössä vastaajien) koulutus, joka oli noin kuudella kymmenestä korkeakoulutasoa. Vantaan samanikäisistä naisista - niin perheellisistä kuin perheettömistä - vastaava tutkinto oli vain noin joka kolmannella (vrt. liite 2, taulukko 10). Jakaumia ei voida kuitenkaan verrata toisiinsa varauksitta: onhan mahdollista, että koulutus on synnyttäjiä "valikoiva" ominaisuus, ja että synnyttäjien koulutustaso poikkeaa esimerkiksi lapsettomien samanikäisten naisten koulutustasosta. Arviointia vaikeuttaa myös se, että kyselylomakkeen vuoden 1997 koulutusluokituksen mukaiset koulutusluokat ovat vaikeaselkoisia, mikä on voinut aiheuttaa luokitusvirheitä. Näistä epävarmuustekijöistä huolimatta voitaneen olettaa, että tutkimusaineisto on vastaajien koulutustason osalta vinoutunut, ja että se korostaa koulutetumpien naisten hoitovalintoja. Aineistoon jäävän edustavuus- 4 Esimerkiksi Vantaan vuonna 2009 syntyneet vantaalaiset lapset jakautuivat vuosineljänneksittäin varsin tasaisesti esi merkiksi sukupuolen, kielen, asuntokunnan koon, asuinrakennuksen hallintamuodon ja talotyypin mukaan.

12 10 virheen vaikutus raportoitaviin tuloksiin on kuitenkin käytännössä pieni, sillä lasten hoitoa koskevat valinnat eivät yleensä poikenneet toisistaan kovin paljon koulutusluokittain. Edustavuusongelmana on käsiteltävä myös tutkimuksen ajankohdan vaikutusta perheiden hoitovalintoihin. Lapsia syntyy ja vanhempainrahakausia päättyy tasaisesti ympäri vuoden, mutta kysely kohdistettiin vain tammi-maaliskuussa vanhempainlomansa päättäneisiin. Koska kunnan päivähoitovuosi rakentuu osin koulujen lukuvuoden mukaan (esimerkiksi 6-vuotiaiden ns. esikoulu alkaa elokuussa) ja myös osa Vantaa-lisän taustalla olevista ehdoista on rytmitetty näin (vrt. sisaruksen hoitopaikkatakuun käyttöehdot), on mahdollista, että loppukeväästä ja alkukesästä hoitovalintoja tekevät valitsevat muita perheitä useammin lastensa vähintään seuraavan hoitokauden alkuun (elokuuhun) asti ulottuvan kotihoidon. Ja syksyllä valintoja tekevät harvemmin. Kyselyn vanhempainlomien päättymisjakso, tammi-maaliskuu, sijoittuu kuitenkin lähelle päivähoitovuoden puoliväliä, minkä voi olettaa tasaavan kausivaihtelua ja "keskiarvoistavan" hoitovalintoja. Vastaajakadolla tarkoitetaan tässä niitä perheitä, jotka eivät karhuamisesta huolimatta vastanneet kyselyyn. Asialla on merkitystä, jos vastaamatta jättäneet poikkeavat tutkitun asian suhteen niin merkittävästi vastanneista, etteivät nämä edusta koko kohderyhmäänsä, kaikkia kyselylomakkeen saaneita. Tämän kyselyn tilanne on kuitenkin hyvä, koska katojoukkoon kuului koko otoksesta vain noin joka kolmas. Näin hyvään tulokseen päästään vain harvoin. Kadon vaikutusta arvioitiin käyttämällä tietoa vastauskierroksesta taustamuuttujana ja tutkimalla, poikkesivatko kyselyyn myöhemmin vastanneet jollakin systemaattisella, mallinnettavalla ja korjattavalla tavalla merkittävästi muista vastanneista. Valtaosassa tapauksia eivät, joten kadon voi olettaa vaikuttaneen tuloksiin enintään vähän. Esimerkiksi vanhempainloman jälkeiset hoitovalinnat olivat kierroksittain lähes identtiset, ja vain kotihoidon ennakoitu päättymisikä oli viimeksi vastanneilla hieman keskimääräistä alempi. Edellä kuvattujen virhelähteiden vaikutus näyttää siis kokonaisuutena katsoen vähäiseltä, ja kyselyn avulla saadun aineiston voidaan arvioida edustavan kohtalaisen hyvin - äidin koulutustasoa lukuunottamatta - tutkimuksen kohteena olleita vantaalaisia perheitä ja perheiden lapsia. 3.3 Vastaajien ja/tai vastaajaperheiden ominaisuudet Tutkimusaineiston edustavuustarkastelun yhteydessä kuvatut vastaajien ominaisuudet on esitetty jakaumina liitteessä 2. Kyselylomakkeella kartoitettuihin ominaisuuksiin voi tutustua lisäksi liitteessä 3. Lähes kaikki vastaajat, yhtä lukuunottamatta, olivat naisia, mikä johtui siitä, että kysely osoitettiin lasten äideille. 5 Heidän keski-ikänsä oli 32,1 vuotta, ja koska kaikki olivat synnyttäneet lapsensa vajaata vuotta aiemmin, oli heidän ikäjakaumansa lähes sama kuin vantaalaisilla synnyttäjillä keskimäärin. Nuorin vastaajista oli 18- ja vanhin 44-vuotias. Noin joka kymmenes (11 %) oli vieraskielinen. Vastaajista lähes kaikki (96 %) kuuluivat kahden huoltajan perheisiin. Naisten koulutustaso oli miesten koulutustasoa korkeampi. Koulutusjakaumat poikkesivat joiltakin osin toisistaan: naisilla oli miehiä useammin alempi korkeakoulututkinto, miehillä taas naisia useammin perus- tai keskiasteen koulutus. Isistä 90 prosenttia oli ansiotyössä, 4 prosenttia opiskelijoita ja 2 prosenttia työttömiä. Äidit olivat useimmiten kotona: 66 prosenttia hoitovapaalla, 12 prosenttia kotiäitejä, 5 prosenttia uudella äitiyslomalla. Noin joka kahdeksas (12 %) kävi ansiotyössä, työttömien osuus oli prosentin luokkaa. Naisista 81 prosenttia oli käynyt ansiotyössä ennen äitiyslomalle jäämistään, heistä valtaosa säännöllisessä päivätyössä. 6 Muun muassa lasten kotihoitoon liittyvät hoitovalinnat vaikuttivat kyselyn perheiden tuloihin, jotka olivat ennen veroja keskimäärin euroa kuukaudessa. Äidin ansiotyössä käynti kohotti perheen tulotason euroon, ja muilla perheillä tulot olivat keskimäärin euroa kuukaudessa. 5 Isiä ei silti kielletty vastaamasta, vaan saatekirjeessä todettiin, että kyselyyn "voi vastata kumpi tahansa vanhemmista, tai molemmat yhdessä". 6 Työttömien pieni osuus huoltajista ei tarkoita välttämättä sitä, että työttömät olisivat aineistossa aliedustettuja. Vaikka työttömien osuus työvoimasta on Vantaalla samanikäisissä naisissa noin 7 % ja miehillä noin 9 % (Kyttälä, 2010,2), eivät kaikki tutkimusaineiston huoltajat kuulu työvoimaan (josta osuus lasketaan), eikä työttömyys kosketa välttämättä lapsiperheiden huoltajia samalla tavoin kuin muita samanikäisiä, esimerkiksi lapsettomia.

13 11 Kuvio 1. Äidin ja isän koulutustaso Lapsiperheiden Vantaa-lisään liittyvien hoitovalintojen taloudellisesta taustasta olisi saatu parempi käsitys, jos lomakkeella olisi selvitetty perheen ajantasaisen tulotason lisäksi myös äitiyslomaa edeltäneitä tuloja. Voidaan nimittäin olettaa, että perheen taloudellisiin sitoumuksista ja hankkeista (vrt. asuntolainat) suoriutuminen edellyttää tulojen jatkuvaa, riittävää virtaa, ja asettaa näin ehtoja perheiden tekemille päätöksille. Näitä tietoja ei kyselylomakkeelta kuitenkaan saa, joten hoitovalintojen sosioekonomiseen taustaan viittaavat havainnot joudutaan perustamaan aineiston muihin, valitettavasti heikompiin muuttujiin: tietoon huoltajien koulutustasosta, asunnon talotyypistä, hallintamuodosta ja jopa perheen autojen määrästä. Noin puolet kyselyn lapsiperheistä asui pientaloasunnossa ja toinen puoli kerrostalossa. Omistusasunnossa asuneiden osuus oli 77 prosenttia. Joka kymmenennellä ei ollut autoa, kahdella kolmesta oli niitä yksi ja lopulla neljäsosalla kaksi tai enemmän. Auton omistamista ei ole pidetty kuitenkaan minään yksiselitteisenä perheen taloudellisen aseman indikaattorina, sillä se on varsin yleinen kestokulutushyödyke. Sitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun asutaan haja-asutusalueella kaukana palveluista, tai jos huoltajien työpaikka tai työpaikat sijaitsevat hankalan matkan takana. 4. Hoitovalinta vanhempainloman jälkeen 4.1 Valinnan taustaehdoista Kun vanhempainrahakausi päättyy, perheen nuorin lapsi on yhdeksän kuukauden ikäinen. Hoitovaihtoehtoja ovat hänen kohdallaan kotihoidon jatkuminen, lasten päivähoitolain mukaisen subjektiivisen päivähoitooikeuden käyttö, ts. hoito joko kunnan järjestämässä päiväkodissa tai perhepäiväkodissa, tai hakeutuminen yksityispäivähoitoon. Hoitovalintaan vaikuttavia tekijöitä on paljon, ja valinta on niiden yhteisvaikutuksen tulos. Tekijöistä tärkeimpiä lienevät perheiden lastensa "hyvään hoitoon" liittyvät käsitykset, perheen aikuisjäsenten tarpeet, perheen talouteen liittyvät tekijät sekä eri hoitomuotoihin liittyvien tukien tai maksujen suuruus. Kunnallisen päivähoidon maksut määräytyvät päivähoidon keston, perheen tulojen ja lasten määrän mukaan. Maksulla on yläraja, kokopäivähoidossa perheen nuorimmasta lapsesta 254 euroa, seuraavasta 229 euroa ja kolmannesta lapsesta noin 200 euroa kuukaudessa. Osa yksityisistä päivähoitopaikoista on kunnan hankkimia ja valvomia ns. ostopalvelupaikkoja. Ne rinnastuvat kunnalliseen päivähoitoon, ja hoidosta peritään maksu samoin perustein kuin kunnallisessa päivähoidossa.

14 12 Muissa yksityisissä päivähoitopaikoissa maksu määräytyy sopimusvaraisesti, ja sitä subventoidaan joko lasten kotihoidon tuen tai vaihtoehtoisesti KELA:n myöntämän yksityisen hoidon tuen - Vantaalla myös sen kuntalisän - turvin. Yksityiselle perhepäivähoitajalle kokopäivähoidosta maksettavan alle 3-vuotiaan lapsen yksityisen hoidon tuki on Vantaalla kuntalisineen 450 euroa kuukaudessa ja päiväkotihoidon tapauksessa 760 euroa kuukaudessa. Yksityisten perhepäivähoitajien yhdistyksen suosittama kokopäivähoitomaksu on vuonna 2010 noin 600 euroa kuukaudessa (ks. Vanhempien valitessa kotihoidon perhe voi saada lakisääteistä kotihoidon tukea, jonka tuloista riippumattoman osan, hoitorahan, määrä on tällä hetkellä 314 euroa kuukaudessa. Pienituloiset perheet voivat saada myös hoitolisää, enintään 168 euroa kuukaudessa. Näiden lisäksi perheen muista alle kouluikäisistä lapsista maksettavat sisaruskorotukset kohottavat tuen määrää. Perhe voi saada lakisääteisen tuen lisäksi Vantaa-lisää, jos lapsen muita alle kouluikäisiä sisaruksia ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa, eikä perhe saa jostakin lapsestaan yksityisen hoidon tukea. Kun lisän suuruus on nykyisin 215 euroa, vaihtelee esimerkiksi yksilapsen perheen bruttomääräinen kotihoidontuki välillä euroa kuukaudessa, perheen tuloista riippuen. Jos lapsia on kaksi, kohottaa kotihoidontuen sisaruskorotus summan välille euroa. Veronpidätys vähentää summaa noin kymmenenneksellä. Tuloa voidaan ajatella kotiin jäävän huoltajan, usein äidin, kuukausitulona. Vastaava yksilapsisen perheen päivähoito/ansiotyö -valinnan mukainen laskelma kohottaa summan keskimäärin noin euroon ja jos lapsia on kaksi, noin euroon kuukaudessa päivähoitomuodosta riippuen. 7 Laskelma on pelkistetty ja hahmottaa vain karkeasti valintatilanteeseen liittyvää, huoltajien työssäkäyntiä vastaavaa tulolisää. Todellisuudessa työntekijöiden palkkahaitari on laaja, mikä asettaa hoitovalintoja tekevät perheet eri asemaan suhteessa toisiinsa. Ansiotyöhön palaamista edellyttää usein tarve huolehtia nuorille perheille tyypillisistä omistusasumisen menoista. 4.2 Uuden Vantaa-lisän valintaan vaikuttaneet tekijät Jos sivuutetaan pienten lasten "hyvään hoitoon" liittyvät käsitykset ja tarkastellaan vanhempainloman jälkeistä valintatilannetta vain perheen talouden näkökulmasta, voisi olettaa, että lasten kotihoidon tuen ja Vantaalisän valinneiden osuus ei olisi niin korkea kuin nykyisin (kuvio 2). Kuvio 2. Lakisääteisen kotihoidontuen ja Vantaa-lisän käyttö 7 Laskelmassa on oletettu, että perheen molemmat huoltajat käyvät ansiotyössä, ja äidille maksetaan vantaalaisten naisten keskimääräisten valtioveronalaisten vuositulojen mukaista kuukausipalkkaa (vuonna 2008 noin 2000 /kk). Kun palkasta vähennetään veronpidätys (noin 20 %), ylin kunnallinen päivähoitomaksu ja työmatkakuluiksi arvioitu julkisen liikenteen seutulipun hinta, jää nettotuloksi noin 1300 euroa.

15 13 Vanhempainloman päätyttyä 86 prosenttia perheistä sai lakisääteistä lasten kotihoidon tukea ja Vantaa-lisää. Hoitajana oli useimmiten lapsen huoltaja, ja joskus ilmeisesti myös joku lähisukulainen, mihin tuen ehdot antavatkin mahdollisuuden. Vajaassa kymmenessä prosentissa (8 %) tapauksista saatiin lakisääteistä kotihoidon tukea, mutta ei Vantaa-lisää, eli joku sisaruksista kävi päivähoidossa samalla kuin nuorimmaista hoidettiin kotona. Lopuissa 6 prosentissa tapauksista perhe ei saanut kotihoidon tukea eli lapsi tai lapset olivat päivähoidossa. Kuvio 3. Vantaa-lisään liitettyjen tukimuotojen vaikutus valintaan Vantaa-lisän valinneilta tiedusteltiin, missä määrin tietyt lasten kotihoitoa tukevat muutokset olivat vaikuttaneet heidän hoitovalintaansa. Tuen tason korottaminen oli vaikuttanut valintaan vastausten perusteella muita muutoksia enemmän. Noin joka toinen kertoi sen vaikuttaneen paljon (24 %) tai jonkin verran (28 %), muut vähän (15 %) tai ei lainkaan (33 %). Sisaruksen mahdollisuus palata vanhaan kunnalliseen hoitopaikkaansa oli vaikuttanut päätökseen korotusta vähemmän (19 % paljon, 10 % jonkin verran, 11 % vähän, 60 % ei lainkaan), kuten myös mahdollisuus osallistua kotihoidon tueksi järjestettyyn kunnalliseen kerhotoimintaan (22 % paljon, 15 % jonkin verran, 13 % vähän). Tilapäisen hoitoavun saantimahdollisuus oli vaikuttanut hoitopäätökseen tehdyistä muutoksista vähiten (5 % paljon, 9 % jonkin verran, 15 % vähän). (Liite 4, taulukko 1.) Vastaajista 41 prosenttia kertoi käyttäneensä tai aikovansa käyttää sisaruksen paluumahdollisuutta vanhaan hoitopaikkaansa hyväkseen, loput 59 prosenttia eivät. Noin joka toinen (54 %) oli käyttänyt tai aikoi käyttää hyväkseen mahdollisuutta perheen sisaruksille tarkoitettuun kerhotoimintaan, 40 prosenttia ei aikonut. Vastaajista 6 prosenttia kertoi jättäneensä kerhoon hakemuksen, mutta ei ollut paikkaa lapselleen saanut. Vain harva (2 %) oli käyttänyt tilapäistä hoitoapupalvelua, mutta lähes joka kolmas (30 %) aikoi sitä vielä käyttää. (Liite 4, taulukko 2.) Myös lasten ja perheiden erilaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa hoitovalintaan. Vantaa-lisän valinneiden korkeasta osuudesta kuitenkin johtuu, ettei näiden tekijöiden aiheuttama vaihtelu ollut kovin suurta (kuvio 4). Tarkasteluun soveltuneita muuttujia oli yhteensä 10, muuttujaluokkia 26. Osa muuttujista kuvasi vastaajien väestöllisiä (äidin ikä ja äidinkieli) tai sosioekonomisia ominaisuuksia (äidin ja isän koulutustaso), osa perherakennetta (alle kouluikäisten lasten määrä ja ikä), ja loppujen ajateltiin liittyvän tavalla tai toisella perheen talouteen (äidin äitiyslomaa edeltävä ansiotyö kodin ulkopuolella, perheen autojen määrä, asuinrakennuksen talotyyppi ja vapaarahoitteisuus).

16 14 Kuvio 4. Vantaa-lisän käyttö ja perheiden ominaisuudet Muuttujaluokittain mitatut Vantaa-lisän valinneiden perheiden osuudet eivät poikenneet aineiston keskiarvosta kovin paljon. Osuus oli korkein autottomissa (97 %) ja yksilapsisissa perheissä (92 %) ja matalin yli 2-lapsisissa perheissä (76 %), tai jos perheen toiseksi nuorin lapsi läheni esikouluikää (64 %). Perheiden joidenkin ominaisuuksien - kuten äidin iän tai äitiyslomaa edeltävän työssäkäynnin, isän koulutustason, tai sellaisten asumiseen liittyvien tekijöiden kuin asuinrakennuksen talotyypin tai rahoitusmuodon (rakennuksen vapaarahoitteisuus vs. arava- tai korkotukilainoitus) - aiheuttama vaihtelu oli niin vähäistä, ettei vaikutus ollut tällä otoskoolla tilastollisesti merkitsevää. Näiden muuttujien luokat on merkitty kuviossa vaaleimmin sävyin. Selvimmin vanhempainloman jälkeiseen hoitovalintaan vaikuttivat perheen alle kouluikäisten lasten määrä, äidin koulutustaso ja perheen autojen määrä. Vantaa-lisää käytettiin sitä enemmän, mitä vähemmän perheessä oli lapsia tai autoja, tai kun äidillä oli korkeakoulutason koulutus. Vastaavasti lasten tai autojen suuri määrä (enemmän kuin yksi), tai äidin korkeakoulutasoa matalampi koulutus laskivat Vantaa-lisän käytön selvästi alle aineiston keskiarvon. Nämä muuttujat eivät joko korreloineet keskenään lainkaan tai tekivät sitä vain vähän, minkä perusteella voidaan päätellä, että niistä kukin oli vaikuttanut Vantaa-lisän valintaan paljolti toisistaan riippumatta. Asian todentamiseksi tehtiin logistinen regressioanalyysi, jossa tekijän vaikutusta jonkin tapahtuman - tässä Vantaalisän käytön - todennäköisyyteen voidaan tarkastella sekä yhdessä muiden tekijöiden kanssa että erikseen, muut tekijät vakioiden. Analyysin tulokset on esitetty liitteessä 5. 8 Tulos vahvisti ensinnäkin oletuksen siitä, että tarkasteluilla ominaisuuksilla oli toisistaan riippumatonta selitysvoimaa. Näin ollen niiden vaikutukset olivat myös kumuloituvia. Toisin sanoen, Vantaa-lisän saajien osuus oli heti vanhempainloman jälkeen korkein, jos lapsia oli yksi, äidillä oli korkeakoulutason koulutus eikä perheessä ollut autoa (tässä tutkimusaineistossa 100 %), mutta matalin yli yksilapsisessa autonomistajaperheessä, jonka 8 Logistista regressioanalyysiä käytetään tapahtuman todennäköisyyden ennustamiseen. Analyysin selitettävä muuttuja on kaksiluokkainen, tässä tapauksessa Vantaa-lisän saaminen (1=sai, 0=ei saanut), selittäjät luokka-, järjestys- tai jatkuvia muuttujia. Perusajatuksena on löytää ne tutkimusaineiston sisältämät tekijät, jotka kohottavat tai laskevat tapahtuman toteutumisen todennäköisyyttä, kuvata niiden vaikutuksen voimakkuutta, sekä tuottaa parhaassa tapauksessa malli, jolla tapahtuman esiintyminen voidaan luotettavasti ennustaa.

17 15 äidin koulutus ei ollut korkeakoulutasoa (72 %). Lisäksi havaittiin, että kukin kolmesta muuttujasta vaikutti Vantaa-lisän valintaan likimain yhtä voimakkaasti. 9 Osaa tuloksista voi pitää odotettuina, osaa hieman yllättävinä. Edellisiin kuuluu lasten lukumäärän ja Vantaalisän käytön välinen yhteys. Esikouluikää lähestyvät lapset - jotka kuuluivat tässä tutkimuksessa aina kaksitai useampilapsisiin perheisiin - ovat kuuluneet jo pitkään päivähoitopalvelujen pääkäyttäjäryhmään, ja osa vanhemmista haluaa tällaiselle lapselleen päivähoitopaikan. Osin näin haluttiin menetellä jopa Vantaa-lisän tasosta riippumatta, kuten 70 prosenttia lapselleen päivähoitopaikan valinneista lomakkeen tässä kysymyksessä totesi. Perheen autojen lukumäärä korreloi selvästi pientaloasumisen (korrelaatiokerroin r=0.35), omistusasumisen (r=0.25), asuinrakennuksen vapaarahoitteisuuden (r=0.21) ja äidin äitiyslomaa edeltävän ansiotyössä käynnin (r=0.22) kanssa, ja toimii tässä tutkimuksessa paremman puutteessa perheen taloudellista asemaa heijastavana muuttujana. On mahdollista, että lasten päivähoidossa käynnin taustalla - jolloin Vantaa-lisää ei saa - vaikuttavat osaltaan vanhempien työssäkäynnin ja tulonhankinnan tarpeet, sekä mahdollisesti myös haja-asutetuilla pientaloalueilla asuminen. Tähän viittaa se, että Vantaa-lisän valitsematta jättämisen ja omakotitalossa asumisen välillä oli heikko, joskaan ei tilastollisesti merkitsevä yhteys. Myös äidin koulutustaso ja perheen autojen määrä korreloivat keskenään (r=0.15), mutta korkeakoulututkinnon suorittaneet äidit valitsivat silti, vastoin ennakko-odotuksia, vähemmän koulutettuja useammin Vantaalisän ja lapsen kotihoidon. Perheen ominaisuudet eivät riippuvuutta selittäneet, vaan se pysyi tilastollisesti merkitsevänä aineiston muiden taustamuuttujien (äidin ikä, vieraskielisyys, äitiyslomaa edeltävä ansiotyössä käynti, asuinrakennuksen talotyyppi, hallintamuoto, ja vapaarahoitteisuus, perheen autojen määrä) vakioinnista huolimatta. Äidin koulutuksen ja Vantaa-lisän käytön väliselle riippuvuudelle löydettiin tulkinta, kun huomio kohdistettiin päivähoidon seuraavan toimintakauden alkuun, vuoden 2010 elokuuhun. Vantaa-lisän saajaperheiden osuus laski siihen mennessä keskimäärin 54 prosenttiin, ja korkeimmin koulutetuilla vielä tätä matalammaksi (49 % vs. 60 %). Perheen lasten lukumäärä ei vaikuttanut enää hoitovalintaan, ja aineiston ainoita tilastollisesti merkitseviä Vantaa-lisän käytön selittäjiä olivat nyt päinvastaisen etumerkin saanut äidin koulutustaso, edelleen perheen autojen määrä ja uutena muuttujana äidin äitiyslomaa edeltänyt työssäkäynti kodin ulkopuolella. Tulosta voi tulkita siten, että vanhempainloman päättyessä kesken toimintakauden (tässä tutkimuksessa kevätkauden alussa) koulutetuimmilla äideillä on hieman muita äitejä suurempi todennäköisyys - ehkä myös paremmat taloudelliset mahdollisuudet - jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan, mutta seuraavan toimintakauden alkaessa tilanne muuttuu päinvastaiseksi, ja suuri osa näistä äideistä palaa ansiotyöhön. Vieraskielisissä perheissä käytettiin Vantaa-lisää harvemmin (76 %) kuin kotimaankielisissä perheissä (87 %), ja jos vastaajia olisi ollut hieman enemmän, olisi tulos ollut myös tilastollisesti merkitsevä (nyt: p=0.06). Vieraskielisten perheiden Vantaa-lisän käyttöön liittyi sellainen piirre, että jos perhe oli yksilapsinen, kohosi Vantaa-lisän käyttöaste korkeammaksi kuin kotimaankielisissä perheissä (95 % vs. 91 %), mutta jos perheessä oli vanhempia sisaruksia, jäi käyttöaste 50 prosenttiin (kotimaankielisillä 83 %:iin). Hoito tapahtuu siis lapsen varhaislapsuudessa lähes poikkeuksetta kotona, mutta myöhemmin hänelle haetaan usein päivähoitopaikka. Syynä ei ollut ainakaan tässä aineistossa huoltajan ansiotyössä käynti, vaan ehkä pikemminkin halu edistää lapsen suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista: kielitaidon kehittymistä, lapsen sosiaalisen verkoston laajentamista ja lähestyvän koulunkäynnin valmiuksien vahvistamista. 5. Uusi Vantaa-lisä ja lapsen hoitoura 5.1 Hoitouran kaksi osaa Vanhempien tekemät hoitopäätökset luovat lapselle yksilöllisen hoitouran. Sen aloittaa yleensä vaihtelevan mittainen kotihoitojakso, joka vaihtuu sitten pisimmillään aina kouluikään asti ulottuvaksi yhtäjaksoiseksi päivähoidoksi. Hoitojaksojen suunniteltua jatkuvuutta katkovat kuitenkin uusien lasten syntymät, perheiden 9 Tämä voidaan nähdä itseisarvoltaan samantasoisista regressiokertoimista ja niistä johdetuista, tapahtuman muuttujaluokittaisiin esiintymistodennäköisyyksiin liittyvistä vetosuhteista (odds ratio). Näiden tulkinnasta ks. Stokes ym., 1995, ; Rita, 2004,

18 16 muut muuttuvat olosuhteet, sekä myös lapsiperheiden palveluihin ja taloudelliseen asemaan kohdistuvat julkisen vallan säätelytoimet. Myös Vantaa-lisän ehtojen muuttaminen oli tällainen toimenpide, jonka voi olettaa vaikuttavan paitsi vanhempainloman jälkeiseen hoitovalintaan myös lapsen myöhempään hoitouraan. Edellisestä näkökulmasta vaikutus on välitöntä, jälkimmäisestä vaikutus toteutuu ja näkyy pitemmän ajan kuluessa. Hoitouran rakenteella on kunnalle merkitystä siksi, että se määrittää kunnallisen päivähoidon, ja sen kääntöpuolen, lasten kotihoidon tuen, palvelujen ja resurssien tarvetta. Vastaajilta tiedusteltiin heidän kullekin lapselleen suunnittelemaansa päivähoidon aloittamisikää, jonka avulla voitiin laskea kyselyn kunkin lapsen koti- ja päivähoitojakson suunniteltu pituus. Vastaukset perustuvat perheiden kyselyajankohdan mukaiseen tilanteeseen, mistä seuraa, että laskennan tuloksena saatu lapsen päivähoitojakso päättyy kaikissa tapauksissa peruskouluun menoon. Todellisuudessa perheiden hoitopäätösten taustalla vaikuttavat syyt voivat myöhemmin muuttua, ja lasten päivähoidon tuleva tarve poiketa tämän kyselyn tuloksista. Tulosten tarkkuustaso riittää kuitenkin Vantaa-lisän muuttuneiden ehtojen aiheuttaman vaikutuksen tarkasteluun, ainakin lyhyellä aikavälillä. Tästä kuitenkin enemmän raportin luvuissa 6 ja 7. Kuvio 5. Perheen nuorimman lapsen päivähoitoikä Hoitouran taitepiste ei näytä määräytyvän satunnaisesti, vaan pitkälti lasten päivähoitojärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien mukaan. Perheen nuorimman lapsen kotihoito päättyy ja päivähoito alkaa useimmiten silloin, kun vanhempainloma päättyy (ikä: 9 kk), päivähoidon seuraavan toimintakausi alkaa (ikä tässä kyselyssä: kk), oikeus Vantaa-lisään päättyy (24 kk) tai lakisääteinen lasten kotihoidon tuki päättyy (36 kk), ja vain noin joka viides menee päivähoitoon muuna aikana (kuvio 5 10 ). Sisarusten päivähoitoonmenoikä jakautuu tasaisemmin riippuen paitsi perheen kuopuksen päivähoitoon menoon vaikuttavista tekijöistä, myös kuopuksen ja sisaruksen välisestä ikäerosta sekä sisaruksen omasta iästä (ks. liite 4, kuvio 1). Tästä syystä jakaumia ei voi verrata suoraan toisiinsa vaan vasta sitten, kun lapsen iän vaikutus on otettu huomioon. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi tarkastelemalla lasten vanhempainloman jälkeisen kotihoitojakson pituutta (kuvio 6). 10 Päivähoitoikää kuvaavan asteikon luokkavälinä on käytetty kuukautta lapsen 3 vuoden ikään saakka (36 kk). Sen jälkeen havaintojen määrä väheni ja tyhjien luokkien määrä lisääntyi niin paljon, että kuukaudet 37-48, 49-60, 61-72, ja koottiin kuviossa yhteen luokkaan.

19 17 Kuvio 6. Vanhempainloman jälkeisen kotihoitojakson pituus Jakauma on nelihuippuinen ja muistuttaa pitkälti perheen nuorimman lapsen päivähoitoonmenoiän jakaumaa. Kuvioiden yhdenmukaisuus johtuu paitsi siitä, että runsas kolmasosa lapsista on perheidensä ainoita lapsia (joiden osalta jakaumat ovat identtiset), myös Vantaa-lisän nykyisistä ehdoista, joiden vaikutuksesta sisarusten hoitojärjestelyt ovat lähentyneet toisiaan paitsi vanhempainloman jälkeisen hoitovalinnan, myös kotihoitojakson pituuden osalta (vrt. liite 4, kuviot 2-3). Sisarusten vanhempainloman jälkeinen kotihoitojakso oli näissä tapauksissa samanpituinen noin kuudella lapsella kymmenestä, ja noin neljällä kymmenestä perheen kuopuksen hoitoa lyhyempi. Puolessa viimeksi mainituista tapauksista - siis noin joka viidennen sisaruksen kohdalla - syynä oli ns. esikoulun tai peruskoulun aloittaminen, muissa tapauksissa (noin joka viides sisarus) mentiin päivähoitoon kuopuksen jäädessä kotihoitoon. 5.2 Kotihoitojakson pituuteen vaikuttavat tekijät Kun uuden Vantaa-lisän valintaa tarkasteltiin lyhyellä aikavälillä, heti vanhempainloman päättymisen jälkeen, havaittiin lisän käytön kohdistuneen keskimääräistä useammin sellaisiin perheisiin, joissa oli yksi lapsi, joiden äidillä oli korkeakoulutasoinen koulutus, joilla ei ollut autoa, tai joiden äiti oli keskimääräistä useammin kotimaankielinen. Kun lasten kotihoitoa tarkasteltiin vielä laajemmin - sisällyttäen joukkoon myös ne perheet, jotka saivat pelkkää lakisääteistä lasten kotihoidon tukea - valikoituivat lapsen kotihoidon ainoiksi tilastollisesti merkitseviksi selittäjiksi lapsen oma ikä (r=-0.18: mitä nuorempi lapsi, sitä useammin valittiin kotihoito), autottomuus (r=0.09) sekä äidin suomen- tai ruotsinkielisyys (r=0.09). Äidin koulutustason ja lapsen kotihoidon välinen yhteys heikkeni tässä laajennetussa tarkastelussa, mikä johtui siitä, että lastaan pelkällä lakisääteisellä kotihoidontuella kotona hoitavien äitien koulutustaso oli keskimääräistä matalampi. Nämä äidit olivat keskimääräistä useammin vieraskielisiä. Kun hoitovalintoja tarkastellaan vastaavasti pitkällä aikavälillä - eli selvitetään lapselle suunnitellun kotihoitojakson pituuteen liittyviä taustatekijöitä - voidaan nähdä, ovatko ne samoja kuin lyhyen aikavälin tarkastelussa. Tällöin on otettava kuitenkin huomioon, että lapsen oma ikä vaikuttaa tässä tutkimusaineistossa mitatun kotihoitojakson pituuteen: vanhemmille sisaruksille - esimerkiksi vanhempainloman päättyessä 4-vuotiaalle - ei ehdi muodostua pisimmilläänkään yhtä pitkää kotihoitojaksoa kuin kuopukselle, vaan jakso katkeaa väistämättä viimeistään kouluun menoon. Ongelma on poistettu vakioimalla riippuvuusanalyysissä lapsen ikä. Tulos osoitti, että lapselle suunniteltu kotihoitojakso oli sitä pitempi, mitä enemmän perheessä oli lapsia (r=0.16), mutta keskimääräistä lyhyempi, jos äiti oli ollut ennen äitiyslomalle jäämistä kodin ulkopuolisessa ansiotyössä (r=-0.13), jos hänellä oli korkeakoulutasoinen koulutus (r=-0.14), jos perheellä oli auto (r=-0.14),

20 18 perheen asunto sijaitsi pientalossa (r=-0.09), tai jos rakennus oli vapaarahoitteinen (r=-0.10). Sen sijaan äidin iällä, äidinkielellä, isän koulutuksella tai asuinrakennuksen hallintamuodolla ei ollut asian kannalta merkitystä. Lapsen keskimääräistä lyhyempi kotihoito liittyy siis näiden tekijöiden valossa äidin korkeaan koulutustasoon, työssäkäyntiin ja perheen talouteen, ja tulee - kuten edellisessä luvussa jo todettiin - näkyviin esimerkiksi vanhempainlomaa seuraavan päivähoitokauden hoitovalinnoissa. Tarkasteluperiodin pidentäminen vaikutti siis tuloksiin ja käänsi esimerkiksi äidin koulutustason ja lapsen kotihoidon riippuvuuksien suunnan vastakkaiseksi. Tulos voidaan selittää esimerkiksi siten, että keskimääräistä koulutetumpien ja paremmin toimeen tulevien perheiden mahdollisuudet - toiveista ja haluista ei voi sanoa tässä mitään, koska niitä ei tutkimuksessa mitattu - johtavat näitä valitsemaan tavallista useammin päivähoidon seuraavan toimintakauden alkuun ulottuvan kotihoidon, mutta valinnat tasoittuvat ja kääntyvät toiseen suuntaan pitemmällä, lapsen koko hoitouran käsittävällä aikavälillä. Analyysimenetelmänä on käytetty edellä tarkastelun yksinkertaistamiseksi korrelaatioanalyysiä. Sen tuloksia on havainnollistettu kuvaajan avulla liitteessä 4 (kuvio 4). 11 Tarkemmin - joskin vaikeatajuisemmin - ilmiötä voidaan tutkia valitsemalla analyysimenetelmäksi ns. elinaika-analyysi. Siihen ja sen tuloksiin voi tutustua halutessaan liitteessä 6. Tärkeimmiksi lasten kotihoitojakson pituuteen vaikuttaviksi tekijöiksi valikoituivat siinä äidin äitiyslomaa edeltävä kodin ulkopuolinen ansiotyö, äidin koulutustaso ja perheen alle kouluikäisten lasten määrä. 6. Muutoksen vaikutus hoitopaikkojen käyttöön 6.1 Hoitovalinta ja hoitopaikkojen käyttö vanhempainloman päättyessä Vantaa-lisän ehtojen muutoksen vaikutusta perheiden hoitovalintoihin tarkastellaan tässä tutkimuksessa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin vaikutukset ulottuvat lähinnä päivähoidon seuraavan toimintavuoden alkuun, pitkällä aikavälillä kysymys on lapsen koko peruskouluun menoon päättyvästä hoitourasta, joka on vanhempainloman päättyessä vielä edessä. Muutoksen välitöntä vaikutusta voidaan tarkastella vertaamalla toisiinsa perheiden vanhempainloman päättyessä tekemiä, Vantaa-lisän vanhojen ja uusien saantiehtojen mukaisia hoitovalintoja. Kyselylomakkeelle laadittiin vertailua varten ns. klassista koetilannetta mukaileva asetelma, jossa valinnan ehtoja vaihdeltiin vastaajien taustaominaisuuksien pysyessä vakiona. Tulokseksi pyrittiin saamaan muista asiaan mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä puhdistettu, Vantaa-lisän ehtojen muutoksen aiheuttama vaikutus. Kun asiaa tarkastellaan valinnan tehneiden perheiden näkökulmasta havaitaan, että Vantaa-lisään ehtoihin tehdyt muutokset laskivat lisän saajien osuutta 90 prosentista 86 prosenttiin, ja 8 prosenttia perheistä jäi uusin ehdoin pelkän lakisääteisen kotihoidon tuen käyttäjiksi. Kaikille lapsilleen päivähoitopaikan valinneiden perheiden osuus laski 10 prosentista 6 prosenttiin. Muutokset johtuivat Vantaa-lisän sisarusten kotihoitoa koskevan ehdon käyttöönotosta. Muutoksen vaikutus oli tilastollisesti merkitsevä. (Kuvio 7; liite 4, taulukko 3.) Kyselystä saatu tulos on samansuuntainen kuin varhaiskasvatuksen tilastojen osoittama Vantaa-lisän saajien määrän muutos. Niiden mukaan lisän saajien määrä oli vuoden 2010 tammi-elokuussa keskimäärin 7,7 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vastaavana jaksona. 12 Kun hoitovalintaa vastaavia hoitomuotoja tarkastellaan lapsikohtaisesti nähdään, miten ehtojen muutos vaikutti lasten päivähoitopalvelujen käyttöön (kuvio 8; liite 4, taulukko 4). 11 Lapsen iän vakiointia ei ole voitu kuvaajaa piirrettäessä tehdä, mikä poistaa näkyvistä lasten määrän ja kotihoitojakson pituuden välisen riippuvuuden. Muihin riippuvuuksiin ei iän vakioimatta jättäminen juuri vaikuta. 12 Vantaa-lisän saajien määrä kuukausittain vv Vantaan varhaiskasvatuksen tietojärjestelmä. Anne Peltonen, suunnittelija. Julkaisematon tilasto.

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8)

NURMIJÄRVEN KUNTA Sivistystoimen toimiala Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) Varhaiskasvatuspalvelut 12.8.2011 1(8) LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN SEURANTA AJALLA 1.10.2002 31.3.2011 - YHTEENVETO 1. Lähtökohtia Lasten kotihoidon tuen kuntalisää on maksettu Nurmijärven kunnassa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI

MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI Perusturvalautakunta 112 03.10.2007 Perusturvalautakunta 127 21.11.2007 Kunnanhallitus 645 10.12.2007 MATTI POHJOLAN VALTUUSTOALOITE LAPSIPERHEIDEN TUKEMISEKSI 649/21/211/2007 PERUST 112 Matti Pohjola

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella

Keskusta-oikeisto valtuustoryhmän valtuustoaloite kotihoidon kuntalisän käyttöönotosta Äänekoskella Kaupunginvaltuusto 60 08.09.2008 Kaupunginhallitus, julkinen 287 15.09.2008 Perusturvalautakunta 86 30.09.2009 Kaupunginhallitus, julkinen 55 15.02.2010 Kaupunginvaltuusto 25 08.03.2010 Keskusta-oikeisto

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin kuntalisä kotihoidon tukeen/kokeilu 1.8.2010 31.12.2011

Rovaniemen kaupungin kuntalisä kotihoidon tukeen/kokeilu 1.8.2010 31.12.2011 Rovaniemen kaupungin kuntalisä kotihoidon tukeen/kokeilu 1.8.2010 31.12.2011 Perhepalvelujohtaja: Rovaniemen kaupunki on teettänyt selvityksen kotihoidontuen kuntalisän maksamisen vaikutuksista keväällä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi

12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE

OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE OHJEISTUS PALVELUSETELIÄ HAKEVILLE ASIAKKAILLE Yleistä palvelusetelistä: Palveluseteli on yksi kuntien käytössä oleva varhaiskasvatuksen järjestämistapa. Hausjärvellä varhaiskasvatuksen palvelusetelin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa

Lisätiedot

juha.leppialho@asikkala.fi 1. Sivistyslautakunta kuulee ATK-päällikkö Veijo Heikkistä internet-pohjaisesta hälytysjärjestelmästä

juha.leppialho@asikkala.fi 1. Sivistyslautakunta kuulee ATK-päällikkö Veijo Heikkistä internet-pohjaisesta hälytysjärjestelmästä Sivistyslautakunta 91 17.12.2012 Kunnanhallitus 77 18.03.2013 Valtuustoaloite / Kotihoidontuen kuntalisä 485/00.02.00/2012 379/00.02.00/2012 SLTK 91 17.12.2012 SLTK 28.8.2012 Valmistelija/lisätietoja Juha

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HE 80/2015

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HE 80/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HE 80/2015 vp Asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka

Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka Kerran asiakas, aina asiakas? Rekisteritutkimus viimeisijaisen sosiaaliturvan pitkäaikaisasiakkuudesta Topias Pyykkönen & Anne Surakka 9.12.2015 Tutkimuksen lähtökohdat Puheissa ja mielikuvissa ollaan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE VOIMASSA 1.8.2014 - Sivistysosasto Päivähoitopalvelut. Mihin päivähoitomaksu perustuu?

LAUKAAN KUNTA PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE VOIMASSA 1.8.2014 - Sivistysosasto Päivähoitopalvelut. Mihin päivähoitomaksu perustuu? LAUKAAN KUNTA Sivistysosasto Päivähoitopalvelut PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE VOIMASSA 1.8.2014 - Mihin päivähoitomaksu perustuu? Päivähoitomaksut perustuvat sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen

PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen PÄIVÄHOIDON ASIAKASMAKSUTIEDOTE 1.8.2014 1(4) Päivähoitomaksun määräytyminen Päivähoitomaksujen määräytyminen perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus Vantaalla. Sivistystoimi

Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus Vantaalla. Sivistystoimi Lasten päivähoito ja varhaiskasvatus Vantaalla Sivistystoimi Avoin päiväkoti Avoimet päiväkodit on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja heitä kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Avoimeen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN

PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN Pirkkalan kunta Sivistysosasto Varhaiskasvatus MAKSUTIEDOTE PIRKKALAN KUNNAN LASTEN PÄIVÄHOIDOSSA PERITTÄVÄT HOI- TOMAKSUT 1.8.2014 ALKAEN 1. KOKOPÄIVÄHOITO... 2 2. HOITOMAKSU USEASTA LAPSESTA... 3 3.

Lisätiedot

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki

Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin. Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki Kotoutumissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin Kari Hämäläinen Hanna Pesola Matti Sarvimäki 16.6.2015 Tausta 1: Maahanmuuttajien lapset pärjänneet huonosti suomalaisessa

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET. Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Jonna Soininen

LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET. Valmistelija: Varhaiskasvatusjohtaja Jonna Soininen Sivistyslautakunta 103 27.11.2012 Kunnanhallitus 319 12.12.2012 Kunnanvaltuusto 74 20.12.2012 Sivistyslautakunta 14 18.03.2014 LASTEN KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄN MAKSATUSOHJEISIIN TEHTÄVÄT TARKISTUKSET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Sijoittumista koskevat säännöt

Sijoittumista koskevat säännöt Esikoulu Pedagoginen hoitotoiminta Kuva: Patricia Hagelin Sijoittumista koskevat säännöt Enköpingin kunta SÄÄNNÖT 22.11.2012 SKN2012/338 Koululautakunnan vahvistama 22.11.2012 Nykyinen enimmäismaksun

Lisätiedot

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto

ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012

Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012 Sivistystoimen lautakunta 21 16.02.2012 Kunnanhallitus 66 13.03.2012 Kunnanvaltuusto 16 27.03.2012 Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisä 1.8.2012 alkaen SIVLTK 21 vs. varhaiskasvatuksen päällikkö

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013

ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 1 ERIKOISKAUPAN SUHDANNEKYSELY 1/2013 Erikoiskaupan Liiton toteuttamassa Erikoiskaupan suhdannekyselyssä kartoitettiin erikoiskaupan ketjujen näkemyksiä siitä, miten myynnin, henkilöstön, varastojen ja

Lisätiedot

YLEISKUVA - Kysymykset

YLEISKUVA - Kysymykset INSIGHT Käyttöopas YLEISKUVA - Kysymykset 1. Insight - analysointityökalun käytön mahdollistamiseksi täytyy kyselyn raportti avata Beta - raportointityökalulla 1. Klikkaa Insight välilehteä raportilla

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007

PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007 PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007 Kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnan sopimusseminaari Eerola, Längelmäki 27.4.2006 Leena Viitasaari, päivähoidon

Lisätiedot

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä

Isän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin

Lisätiedot

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014

Selvitys 2/2014. Asunnottomat 2013 14.2.2014 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola (tilastot) Puh. 4 996 67 Saara Nyyssölä Puh. 4 172 4917 Selvitys 2/214 Asunnottomat 213 14.2.214 Asunnottomuustiedot perustuvat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA

NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA Reisjärvi NÄIN HAEN KUNNALLISTA PÄIVÄHOITOPAIKKAA (päivitetty 24.2.2016) KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON VAIHTOEHDOT Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä mahdollisuus valita lapsen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008

Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,

Lisätiedot

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA

NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA NÄIN HAEN KUNNALLISTA VARHAISKASVATUSPAIKKAA (päivitetty 16.3.2016) KUNNALLISEN VARHAISKASVATUKSEN VAIHTOEHDOT Alle kouluikäisen lapsen vanhemmilla on vanhempainrahakauden päätyttyä mahdollisuus valita

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo

Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo Ennaltaehkäisevien sosiaalipalvelujen kustannusvaikutusten osoittaminen rekisteritutkimuksella: Case Espoo KÄPI-seminaari 16.6.2014 Tutkimuksen tavoitteet ja aineistot Perheelliset asunnottomat Espoossa

Lisätiedot

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2 / kk 2 2 Ansiopäiväraha 1 249 /kk Nettohyöty 2 / kk bruttopalkasta vajaat 33 => veroihin ja asumistuen laskuun lähes 84 % 1 1 Verot Vuokra (asumistuen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

(Valmistelija/lisätietoja: päivähoidon päällikkö Erja Sihlman puh. 040 314 5734)

(Valmistelija/lisätietoja: päivähoidon päällikkö Erja Sihlman puh. 040 314 5734) Perusturvalautakunta 53 21.05.2014 Perusturvalautakunta 5 28.01.2015 Kunnanhallitus 57 02.03.2015 Kunnanhallitus 68 09.03.2015 Lasten kotihoidon tuen kuntalisä / Kuntalaisaloite 52/02.05.01/2014 Perusturvalautakunta

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006

TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ EDELTÄVÄSTÄ TIEDONHAUSTA ASUNTOKAUPASSA 2006 MUUTOSKEHITYS 2002-2006 Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos ja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu 33014 Tampereen yliopisto TUTKIMUSRAPORTTI 18.10.2006 YTT FM Lea Ahoniemi Kauppat. yo Maria-Riitta Ahoniemi TUTKIMUS OSTOPÄÄTÖSTÄ

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot