Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Kotihoidon tuen kuntalisä/ Valtuustoaloite 94/ /2013. Koula

Transkriptio

1 Koulutuslautakunta Koulutuslautakunta Kotihoidon tuen kuntalisä/ Valtuustoaloite 94/ /2013 Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh Keskustan valtuustoryhmä on tehnyt aloitteen lasten kotihoidon tuen kuntalisän eri maksuperustein aiheutuvien kustannusten selvittämisestä sekä mahdollisesti muiden lapsiperheitä tukevien toimenpiteiden kustannusvaikutuksista. Kotihoidon tuen kuntalisän käyttöön ottamisesta on tehty myös kuntalaisaloite (164 allekirjoittajaa). Koulutuslautakunta on käsitellyt kuntalaisaloitteen pohjalta asiaa (18 ). Kotihoidon tuen kuntalisästä järjestettiin keväällä 2013 nettikysely, johon tuli vastauksia 194. Vastanneista 94 % vastasi "kyllä" kysymykseen, olisitteko valmiita hoitamaan lapsia kotona kuntalisän turvin. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä on kunnan maksama harkinnanvarainen etuus, jota kunnat voivat maksaa itse määrittelemiensä perusteiden mukaan ja se voidaan maksaa lakisääteisen kotihoidon tuen lisäksi. Kuntaliitto on vuonna 2014 tehnyt selvityksen lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen kuntalisistä, varhaiskasvatuksen hallinnosta sekä palvelusetelin käytöstä Manner-Suomen kunnissa. Kyselyn perusteella lasten kotihoidon kuntalisää maksettiin vuoden 2014 kyselyn perusteella selvästi vähemmistössä kuntia. Kuntalisää maksetaan 85 kunnassa (30 %) kyselyyn vastanneista kunnista (288) ja suunnitteilla se on 3 kunnassa. Kuntalisää maksavien kuntien määrä on vähentynyt verrattuna vuoden 2012 kyselyn tuloksiin, jolloin kuntalisää maksoi 99 kuntaa (31 %) ja sen maksamista suunniteltiin 6 kunnassa. Kunnista, joissa kuntalisää maksettiin, arvioi kolmannes (34 %), että kuntalisän maksamisella on ollut vaikutusta varhaiskasvatuspalvelujen kysyntään. Vastaajat arvioivat, että

2 kuntalisän maksaminen on vähentänyt varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää, myöhentänyt lasten hoitoon tuloa ja vähentänyt erityisesti alle 3-vuotiaiden hoitotarvetta. Kuntalisän vaikutusta palvelujen kysyntään ei osannut arvioida 22 kuntaa (24 %) kuntalisää maksavista kunnista. Pelkän kotihoidon tuen ja kuntalisän vaikutusten arviointi varhaiskasvatuspalvelun kysyntään on hankalaa, koska kunnissa on kuntalisän lisäksi tarjolla usein monia avoimia varhaiskasvatuspalveluja, joita voi saada kotihoidon tuen ohella. Tällaisia toimintamuotoja ovat esimerkiksi leikkikerhotoiminta, ohjattu ulkokerhotoiminta, leikkipuistotoiminta ja avoimet päiväkodit. Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi muita yleisempää suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Lasten kotihoidon tuen kuntalisän suuruus oli vuonna 2014 keskimäärin 148 euroa/lapsi. Kunnat voivat asettaa ehtoja kotihoidon tuen kuntalisän maksamiselle. Kuntalisää maksavista kunnista selvä enemmistö on edellyttänyt, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona tai että vanhempi hoitaa lasta itse. Kuntaliiton selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että kuntalisillä on merkitystä kunnille järjestettäessä varhaiskasvatuspalveluita. Niiden vaikuttavuutta palvelujen kysyntään tai kunnan oman toiminnan määrään on vaikea arvioida. Kyselyn perusteella voidaan kuitenkin todeta, että kotihoidon tuen kuntalisällä voidaan ohjata perheitä valitsemaan alle kolmevuotiaan osalta lapsen hoitamisen kotona varhaiskasvatukseen osallistumisen sijaan. Loimaalla on tehty vuonna 2010 päivähoidon palveluverkkoselvitys, jonka jälkeen päivähoitoyksiköissä ja päivähoidon järjestämisessä on tapahtunut muutoksia. Nyt pitää käynnistää keskusta-alueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisen suunnittelu osana Lastentalo-kysymystä. Lisäksi valtakunnantasolla on valmisteilla uusi varhaiskasvatuslaki. Nämä edellä mainitut tekijät edellyttävät päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittämistä. Varhaiskasvatuspalveluja tulee tarkastella kokonaisuutena, joten kuntalisän käyttöönottamisen selvittäminen on perusteltua tehdä osana palveluselvityksen päivittämistä. * Valtuustoaloite Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta merkitsee tiedokseen valtuustoaloitteen ja kuntalisän käyttöönottaminen tarkastellaan osana päivähoidon palveluverkkoselvityksen päivittämistä.

3 Päätös: Hyväksyttiin. Koula Valmistelija: sivistysjohtaja Manne Pärkö, puh varhaiskasvatusjohtaja Heidi Kauti, puh Kuntaliiton vuoden 2014 selvityksen perusteella kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen on selvästi muita yleisempää suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Kotihoidon tuen kuntalisää maksavat kunnat kuntakokoluokittain: yli as. 66,7 % ,5 % ,7 % ,6 % ,9 % alle ,7 % yhteensä 27,9 % Kunnat voivat asettaa ehtoja kotihoidon tuen kuntalisän maksamiselle. Kuntalisää maksavista kunnista selvä enemmistö on edellyttänyt, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona tai että vanhempi hoitaa lasta itse. Muita ehtoja ovat mm: tulosidonnaisuus, erityisen tuen tarve, vuorohoitotarve, vanhempi työssä tai opiskelemassa, lapsen ikä, alle kouluikäisten lasten määrä perheessä, hoitopaikan puute, lisä sidottu kotihoidon tuen maksuperusteisiin, lisää ei makseta vuosiloma-ajalta eikä vanhempainrahakaudelta. Vertailua vuosien 2008, 2010, 2012 ja 2014 kuntakyselyistä: Kyselyyn vastanneet kunnat Kuntalisää maksavat kunnat Kuntalisän keskiarvo Kuntalisän vaihteluväli /lapsi 144 /lapsi 148 /lapsi 148 /lapsi /lapsi /lapsi /lapsi /lapsi Kyselyn perusteella on havaittavissa, että kotihoidon tuen kuntalisän maksamista on kunnissa harkittu entistä tarkemmin. Kuntalisän suuruudessa ei ole kuitenkaan tapahtunut merkittäviä muutoksia.

4 Alajärven kaupungissa on tehty vuonna 2012 opinnäytetyönä tutkimus kuntalisän vaikutuksesta lapsen päivähoitomuodon valintaan. Tutkimuksessa tehtiin mm. seuraavat havainnot: Suurin osa vastanneista ei ollut jäänyt kotiin hoitamaan lasta kuntalisän ansioista. On kuitenkin muistettava, että kuntalisä vaikuttaa eri tavalla erilaisiin perheisiin. Etenkin pienet perheet ja pienten lasten vanhemmat olivat tehneet lasten hoitopäätöksen kuntalisän ansiosta. Isot perheet tuntuvat tekevän lapsen hoitopäätöksen muilla perusteilla. Vaikka kuntalisä ei vaikuttanut suurimman osan päätökseen hoitaa lasta kotona, katsottiin sen kuitenkin olevan positiivinen huomionosoitus kaupungilta. Tutkimuksen perusteella näytti, että kuntalisän maksaminen ei ole kustannussyistä kannattavaa, vaan taloudellisesti edullisempaa on järjestää kunnallista päivähoitoa. Kustannussyistä ajatellen kaupungille taloudellisesti kalliimpaa on maksaa kuntalisää niin sanotusti turhaan, eli perheille, jotka eivät olisi laittaneet lasta hoitoon, vaikka kuntalisää ei maksettaisi. Laura Miettusen tutkimus "Lasten kotihoidon tuen kuntalisät osana suomalaista päivähoitojärjestelmää" on julkaistu Tutkimuksessa todetaan mm., että "Kuntalisien ensisijaisena tavoitteena näyttää olevan vanhemman työhön paluun myöhentäminen ja sitä kautta päivähoidon kysynnän hillitseminen. Usein ehdoissa määritellään, että vanhempi jää kotiin vakituisesta tai määräaikaisesta työsuhteesta tai keskeyttää opinnot. Tällaisilla ehdoilla pyritään varmistamaan, että kuntalisän saaja on sellainen, jolle kunnallinen päivähoito on todellinen vaihtoehto eli joka ilman kuntalisää palaisi töihin ja laittaisi lapsensa päivähoitoon. Kotihoidon tuen kustannuksia pyritään rajoittamaan sillä, että kuntalisää saadakseen perheen kaikki lapset täytyy hoitaa kotona." Tutkimuksen perusteella kuntalisää maksavat kunnat ovat tyypillisesti suuria, muuttovoittoisia kuntia, joissa on paljon pieniä lapsia, hyvä työllisyystilanne ja pieni veroprosentti. Kuntalisien pääasiallisena tarkoituksena näyttää olevan päivähoitoon kohdistuvan paineen hillitseminen. Myös kuntaliiton asiantuntijan (Haliseva - Lahtinen, 2010) mukaan kunnat maksavat kuntalisää, jotta lakisääteinen velvollisuus päivähoidon järjestämisestä olisi helpompi toteuttaa. Tutkimuksen perusteella kunnan taloudellinen tilanne on ollut yhteydessä kuntalisien maksamiseen kahdella tavalla. Hyvä työllisyystilanne on vetänyt pienten lasten äitejä työmarkkinoille, jolloin lapset on pantu päivähoitoon ja päivähoidon kysyntä on

5 kasvanut. Hyvä taloudellinen tilanne on myös mahdollistanut kuntalisien maksamisen. Kotihoidon tuen kuntalisän maksamista on perusteltu kunnissa monilla erilaisilla tekijöillä: lapsen parhaalla, perheiden parhaalla, kuntatalouden kannalta edullisena ratkaisuna jne. Kunnat saavat vapaasti päättää kuntalisän maksamisen ehdoista. Kuntalisää voidaan kritisoida kahdesta syystä. Kuntalisä asettaa ensinnäkin eri kunnissa asuvat vanhemmat eriarvoiseen asemaan. Toiseksi kuntalisä kohdistetaan usein sellaisille kotihoidon tuen saajille, joilla on työpaikka (tai opiskelupaikka), jolloin esimerkiksi työttömät kotihoidon tuen käyttäjät jäävät ilman kuntalisää. Näin kuntalisä asetaa kotihoidon tuen käyttäjät eriarvoiseen asemaan - kuntalisän saajilla on muita kotihoidon tukea käyttäviä paremmat mahdollisuudet jäädä hoitamaan lasta kotona. Viime vuosina valtakunnallisen tiukan taloudellisen tilanteen johdosta ovat kunnat osin luopuneet kotihoidon tuen kuntalisän maksamisesta tai kiristäneet maksamisen ehtoja rajaamalla kuntalisään oikeutettujen ikää sekä kuntalisän pituutta. * Laskelmia kotihoidon tuen kuntalisästä Jotta kuntalisän käyttöön ottamisella saataisiin taloudellista säästöä, tulisi kunnallisen päivähoidon piirissä olevan lapsimäärän vähentyä suhteellisen paljon. Lisäksi vähennysten tulisi kohdentua alueellisesti siten, että sillä olisi vaikutusta ryhmien ja henkilöstön määrään. Edellä on mainittu tyypillisiä piirteitä kunnista, jotaka maksavat kuntalisää. Nämä kriteerit eivät juurikaan täyty Loimaan kaupungin kohdalla. Sivistysjohtajan ehdotus: Koulutuslautakunta päättää, että kotihoidon tuen kuntalisää ei oteta tässä vaiheessa käyttöön. Käsittely: Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Jukka Laaksonen ehdotti jäsen Satu Pitkäsen ja varajäsen Seija Luodon kannattamana, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi kannatetun ehdotuksen pöydälle jättämisestä ja ehdotti, että suoritetaan nimenhuutoäänestys. Ne, jotka ovat sivistysjohtajan ehdotuksen kannalla, äänestävät "jaa" ja ne, jotka

6 ovat pöydälle jättämisen kannalla, äänestävät "ei". Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdottama äänestystapa. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 jaa-ääntä (Aaltonen, Eklund, Tamminen) ja 3 ei-ääntä (Laaksonen, Luoto, Pitkänen), joten äänestyksen ratkaisi puheenjohtajan ääni. Puheenjohtaja totesi, että lautakunnan päätökseksi tuli asian jättäminen pöydälle. Päätös: Asia jätetään pöydälle. LIITE 3/KOULA Äänestyspöytäkirja.