Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuussuunnitelma Koulutus tekee hyvää!

2 SISÄLLYS 1. Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuuspolitiikka Turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet Lainsäädännön velvoitteet Turvallisuuden johtaminen Turvallisuus ja työsuojeluorganisaatio Tehtävänkuvaukset Toimintaohjeet Uhka ja vaaratilanteiden toimintaohje Pelastussuunnitelmat ja turvallisuuskansiot Työsuojeluntoimintaohjelma Opiskeluhuollon suunnitelma ja kriisiryhmät Häirinnän estämisen toimintamalli Päihdeohjelma Yleisötilaisuuksien järjestämisen toimintaohje Matkustusohje Turvallisuusviestintä Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Vaarojen kartoittaminen ja riskien arviointi Kiinteistöturvallisuus Tietoturvallisuus Ympäristöturvallisuus Lähteet... 15

3 1. SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TURVALLISUUSPOLITIIKKA 1.1 Turvallisuuspolitiikka ja tavoitteet Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, niin lakisääteisen kuin omaehtoisen turvallisuuden hallintaa oppilaitosympäristössä ja työelämäyhteistyössä. Siinä yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. Se sisältää ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä työpaikalla ja oppilaitoksessa. Turvallisuusjohtaminen koostuu toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja parantamisesta. Savon koulutuskuntayhtymässä tavoitteena on taata opiskelijoille ja henkilöstölle turvallinen ympäristö opiskella ja tehdä työtä. Tavoitteina ovat turvallisen oppimis ja työympäristön rakentuminen sekä tapaturmien, onnettomuuksien ja väkivaltatilanteiden ennaltaehkäiseminen. Kokonaisvaltaisen turvallisuuskulttuurin tunnusmerkki on, että jokainen työyhteisön jäsen sitoutuu ylläpitämään ja edistämään turvallisuutta. Turvallisuuden edistäminen sisältyy oppilaitoksen ja työpaikan normaaliin toimintaan. Kuva 1. Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Paasonen J. 2015) 2

4 1.2 Lainsäädännön velvoitteet Lainsäädäntö velvoittaa oppilaitosta, työnantajaa ja työntekijöitä toimimaan turvallisuutta edistävällä tavalla. Suomen perustuslain (731/1999) 7 :n mukaan jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Lukiolain (692/1998) 21 :ssä säädetään opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Lukiolaki edellyttää, että koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Opiskelijahuollosta säädetään lukiokoulutuksesta annetun lain 29 a : ssä. Säännöksen mukaan opiskelijahuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Tämän pykälän toisessa momentissa velvoitetaan koulutuksen järjestäjä tiedottamaan opiskelijalle terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista ja hänet ohjataan hakeutumaan näihin palveluihin. Lukiokoulutuksen opiskeluterveydenhuollosta säädetään terveydenhuoltolaissa 17 :ssä. Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain (630/1998) 28 säätää opiskelijan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä laki myös edellyttää, että koulutuksen järjestäjä laatii turvallisuussuunnitelman. Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki muuttui, kun alkaen voimaan tuli ns. SORA lainsäädäntö. Uuden säännöksen tarkoituksena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoiden koskeviin soveltamattomuus ja turvallisuuskysymyksiin. Opiskelijahuollosta säädetään ammatillisessa koulutuksen laissa samoin kuin lukiokoulutuksessa mutta velvoitetaan lisäksi koulutuksen järjestäjää yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kanssa. Ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollosta säädetään myös terveydenhuoltolaissa 17 :ssä. Pelastuslaissa (379/2011) 14 :ssä säädetään omatoimisesta varautumisesta. Tämä pykälä velvoittaa oppilaitoksia huolehtimaan rakennusten palo ja poistumisturvallisuudesta sekä oman toiminnan turvallisuudesta. Tämän lain mukaan oppilaitoksilla on oltava pelastuslain edellyttämä pelastussuunnitelma. Työturvallisuuslaki (738/2002) ohjaa parantamaan työympäristöjä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita 3

5 työstä tai työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työntekijän velvollisuutena (738/2002) 18 on noudattaa työnantajan määräyksiä ja ohjeita sekä työnsä ja työolojen edellyttämää järjestystä, huolellisuutta ja varovaisuutta. Työntekijän on käytettävissä olevin keinoin huolehdittava sekä omasta että muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä sekä vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua. 2. TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN 2.1 Turvallisuus ja työsuojeluorganisaatio Työpaikan ja työympäristön turvallisuudesta vastaa työnantaja. Kuntayhtymän johtaja on nimennyt kuntayhtymän turvallisuusorganisaation. Suojelujohtajina toimivat rehtorit, jotka ovat jakaneet vastuun turvallisuusasioista toimipisteittäin. Jokaisessa rakennuksessa toimii vähintään yksi suojeluvastaava ja hänelle on nimetty varahenkilö. Ylimmän johdon vastuulla on turvallisuuden valvonta koko organisaation tasolla. Ylin johto luo perustan työsuojeluasioiden hoitamiselle ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset, toiminnan luonteen ja riskialttiuden sekä taloudelliset näkökohdat. Ylimmän johdon tehtävänä on taata aineelliset ja toiminnalliset edellytykset kuten pätevien esimiesten valinta ja selkeä tehtävänjako. Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot sekä tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin kehittämissuunnitelmiin. Esimiehet vastaavat turva ja suojavarusteiden sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja kunnossapidosta. Esimiehet tekevät esityksiä ylimmälle johdolle toiminnan kehittämisestä. Esimiesten vastuulle kuuluvat koneiden ja laitteiden kunnon valvonta ja seuranta sekä tarvittavien turvavarusteiden toimittaminen henkilöstölle ja suojalaitteiden asentaminen laitteille. Esimiehet vastaavat myös henkilöstön perehdytyksestä. Työntekijöiden velvollisuus on noudattaa annettuja työ ja toimintaohjeita. Työntekijän vastuulla on käyttää hänelle annettuja turvavarusteita. Lisäksi jokaisen työntekijän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitettava esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista. 4

6 Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia ehdotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta. Kehityspalveluiden tehtävänä on huolehtia työsuojelu ja turvallisuusohjeiden ylläpidosta yhteistyössä esimiesten ja työsuojelu sekä turvallisuusorganisaation kanssa. 2.2 Tehtävänkuvaukset Suojelujohtaja (= rehtori) vastaa suojelutoiminnan johtamisesta määritellyllä oppilaitosalueella johtaa sammutus ja pelastustoimintaa suojeluvastaavien kanssa sekä oppilaitoksen oman henkilöstön toimintaa ennen viranomaisten saapumista antaa tarvittaessa määräyksen töiden lopettamisesta ja evakuoinnista toimii onnettomuustilanteessa yhdessä muun johdon ja pelastustoiminnan johtajan kanssa tiedottaa tapahtuneesta kuntayhtymän johtajalle Suojeluvastaava vastaa suojelutoiminnan suunnittelusta ja organisoinnista määritellyllä oppilaitosalueella sekä pitää yhteyttä viranomaisiin vastaa siitä, että oppilaitoksen tilat ovat määräysten ja suojeluohjeiden mukaisessa kunnossa huolehtii pelastussuunnitelman tarkistamisesta ja päivittämisestä vähintään kerran vuodessa sekä toiminnan muuttuessa edistää turvallisuustietoutta ja valmiutta henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa sekä järjestää käytännönharjoituksia johtaa sammutus ja pelastustoimintaa suojelujohtajan kanssa yhteistyössä sekä oppilaitoksen oman henkilöstön toimintaa ennen viranomaisten saapumista antaa tarvittaessa määräyksen töiden lopettamisesta ja evakuoinnista vastaa jälkivahinkojen torjunnasta tulipalon tai muun onnettomuuden jälkeen toimii onnettomuustilanteessa yhdessä muun johdon ja pelastustoiminnan johtajan kanssa tiedottaa tapahtuneesta kuntayhtymän johtajalle edistää onnettomuuksia ehkäisevää työpaikkasuojelua ja tekee ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi huolehtii, että turvallisuutta vaarantavat epäkohdat korjataan tai poistetaan 5

7 suorittavat päivittäistä tarkkailua turvallisuutta vaarantavien epäkohtien poistamiseksi, yhteistyössä muun henkilöstön kanssa toimivat tulipalo tai muussa onnettomuustilanteissa ensiapu, sammutus ja pelastustehtävissä suojelujohtajan alaisuudessa evakuointitapauksissa inventoivat henkilökunnan ja opiskelijat kokoontumispaikoilla Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan ja työntekijöiden välisen yhteistoiminnan järjestämiseksi ja ylläpitämiseksi avustaa työnantajaa yhteistoiminnassa työterveyshuollon ja muiden työsuojelun asiantuntijatahojen kanssa avustaa työnantajaa työsuojeluasiantuntemuksen hankinnassa avustaa työnantajaa yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa kehittää työsuojelun yhteistoimintaa työpaikalla osallistuu työsuojelutoimikunnan kokouksiin silloinkin, kun ei ole sen jäsen osallistuu työsuojelutarkastuksiin. huolehtii, että pelastussuunnitelmaan ja uhkatilanteiden menettelyohjeisiin liittyvät merkittävät muutokset ilmoitetaan pelastuslaitokselle sekä poliisille työsuojelupäälliköllä ei päällikön ominaisuudessa ole oikeudellista työturvallisuusvastuuta. Työsuojeluvaltuutettu voi perehtyä oma aloitteisesti työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviin työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin perehtyy työsuojelusäännöksiin kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviin asioihin. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus: saada nähtäväkseen työpaikan työympäristön ja työyhteisön tilaan liittyvät turvallisuutta ja terveyttä koskevat tiedot, esimerkiksi riskien arviointiasiakirjat saada nähtäväkseen työterveyshuoltosopimus ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma pyytää työsuojeluviranomaiselta työsuojelutarkastus työpaikalle olla läsnä työsuojelutarkastusta tai työsuojeluun liittyviä asiantuntijan tutkimuksia tehtäessä, jos tarkastaja tai asiantuntija katsoo sen tarpeelliseksi saada tiedoksi työsuojelutarkastajan tekemä tarkastuskertomus ja asiantuntijan tutkimus. 6

8 keskeyttää sellainen työ, josta aiheutuu välitöntä ja vakavaa vaaraa työntekijän hengelle ja terveydelle. Keskeytyksestä on ilmoitettava välittömästi työnantajalle tai tämän edustajalle Työsuojeluasiamies toimii työsuojelun asiantuntijana omassa toimipisteessään osallistuu työpaikkatarkastuksiin 3. TOIMINTAOHJEET 3.1 Uhka ja vaaratilanteiden toimintaohje Uhka ja vaaratilanteessa on tärkeää tunnistaa ja arvioida uhka. Kuntayhtymässä on uhkatilanteiden toimintaohje. Toimintaohjeen tarkoitus on tukea arvion tekemistä ja sen viestittämistä eteenpäin organisaatiossa aina tilastoimiseen saakka. 3.2 Pelastussuunnitelmat ja turvallisuuskansiot Kuntayhtymässä on toimipistekohtaiset pelastussuunnitelmat. Niiden päivittämisestä vastaavat suojelujohtajat ja suojeluvastaavat, yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Pelastussuunnitelmat on sijoitettu rakennuksiin niin, että niihin voivat perehtyä sekä henkilöstö että opiskelijat. Pohjapiirrokset ja yleisavaimet sekä yhteystiedot ovat sijoitettu pääsisäänkäyntien läheisyyteen lukollisiin tiloihin pelastusviranomaisia varten. Pelastussuunnitelmat löytyvät myös Intrasta turvallisuusosiosta. Jokaisessa rakennuksessa on kaksi turvallisuuskansiota. Opiskelijat voivat perehtyä julkiseen turvallisuuskansioon. Toisessa kansiossa ovat lisäksi poliisin laatimat turvallisuusohjeet, jotka eivät ole julkisia, ja niitä tulee säilyttää lukitussa paikassa. Tähän kansioon perehtyvät turvallisuusorganisaation jäsenet sekä henkilöstö. Poliisin jakama materiaali on julkisuusasetuksen (1030/1999) 2 :n mukaisesti erityisuojattavaa ja turvallisuusluokiteltua tietoaineistoa. Ohjeen sisältö ei ole tarkoitettu oppilaiden luettavaksi, eikä sitä ilmaista muille kuin oppilaitoksen henkilöstölle. 7

9 Turvallisuuskansioiden sisältö: yhteystiedot toimintaohjeet äkillisiä vaaratilanteita varten riskikartoituksen tuloksena syntyvät asiakirjat pelastussuunnitelma suunnitelma perehdyttämisestä sekä harjoitusten ja koulutustapahtumien järjestämisestä viestintäsuunnitelma oppilashuollonsuunnitelma ja sen sisältämä kriisisuunnitelma koulun järjestyssäännöt häirinnän estämisen toimintaohje työsuojelun toimintaohjelma poliisin laatima turvallisuussuunnitelma (ei julkinen) 3.3 Työsuojeluntoimintaohjelma 3.4 Opiskeluhuollon suunnitelma ja kriisiryhmät 3.5 Häirinnän estämisen toimintamalli 3.4 Päihdeohjelma 3.5 Yleisötilaisuuksien järjestämisen toimintaohje 3.8 Matkustusohje 8

10 4. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestintä kuuluu tärkeänä osana organisaation viestintään. Kuntayhtymän kriisiviestintäohjeessa kuvataan, miten tiedonkulku turvataan erilaisissa häiriötilanteissa muun muassa oppilaitoksen, oppilaiden ja heidän huoltajiensa, pelastus ja poliisitoimen sekä muiden viranomaisten kesken. Kriisiviestintäohjeessa annetaan ohjeita myös miten ja ketkä tiedottavat oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvistä asioista medialle. 5. SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kuntayhtymän sisäisiä menettely ja toimintatapoja, joiden avulla pyritään varmistumaan organisaation tavoitteiden saavuttamisesta ja toiminnan laillisuudesta. Riskienhallinnalla tunnistetaan, arvioidaan ja hallitaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia tekijöitä. Tarkemmin kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskien hallinnasta kerrotaan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa. 9

11 6. VAAROJEN KARTOITTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI Vaara ja uhkatilanteiden ehkäisyä ja niihin varautumista koskevan suunnittelun perustana on lainsäädännön edellyttämä Oppilaitoskohtainen vaarojen kartoitus ja riskien arviointi. Kuntayhtymässä vaarojen kartoitukseen on yhdistetty oppilaitosturvallisuutta koskeva arviointi. Pelastussuunnitelman laadinnassa käytetään toimipistekohtaisia riskien arviointeja. Kuva 2. Vaarojen kartoituksen ja riskien arvioinnin prosessi Vaaratekijöiden kartoittaminen ja riskien arviointi Henkilöstö Opiskelija Esimies Työsuojeluhenkilöstö Työpaikan riskien arvioinnin tarve Tietoa vaaroista ja riskeistä Vaaratekijöiden kartoittaminen ja kyselyyn vastaaminen Arvioinnin suunnittelu ja henkilöstön perehdyttäminen Vaarojen kartoituksen tulokset Kyselyn tulosten analysointi ja riskien arviointi Tarvittaessa asiantuntijoina Riskien suuruuden ja merkityksen arviointi Kehittämissuun ni telma riskien poistamiseksi tai / ja pienentämiseksi Kyselypalvelut/ KEPA Vaarojen kartoituskyselyn lähettäminen henkilöstölle sähköpostiin Vaarojen kartoituksen raportit Dokumentit Vaarojen kartoituksen raportit osaamisalueittain ja osoitteittain Kehittämissuunnitelmat 10

12 7. KIINTEISTÖTURVALLISUUS Kuntayhtymän kiinteistöturvallisuudesta vastaa tilapalvelut. Kiinteistöturvallisuuteen kuuluvat kameravalvonta, kulunvalvonta, rikosilmoitukset ja vartiointi. 8. TIETOTURVALLISUUS Tietoturva kuuluu osana kuntayhtymän turvallisuussuunnitelmaan. Tiedon turvaamisen peruselementeiksi otetaan seuraavat tiedon ominaisuudet: 1. Luottamuksellisuus, joka tarkoittaa, että tiedot ovat vain niihin oikeutettujen henkilöiden ja organisaatioiden saatavilla, eikä niitä paljasteta tai saateta sivullisen käyttöön. 2. Eheys takaa sen, etteivät tiedot muutu tai tuhoudu laitteisto, järjestelmävian tai inhimillisen toiminnan tms. vuoksi. 3. Käytettävyys/saatavuus, jolla tarkoitetaan, että tiedot ja niiden muodostamat palvelut ovat tarvittaessa esteettä ja oikea aikaisesti niihin oikeutettujen henkilöiden käytettävissä tai saatavilla. 4. Todentaminen, jolla tarkoitetaan järjestelmän käyttäjän tai viestinnässä toisen osapuolen tunnistuksen varmistamista, joka tapahtuu käyttäjätunnuksilla ja salasanalla, salausmenetelmin tai varmentein. 5. Kiistämättömyys, jolla tarkoitetaan tapahtuneen todistamista jälkeenpäin, jolloin tavoitteena on juridinen sitovuus. Tämä aikaansaadaan sähköisin allekirjoituksin. Tietoturvan kannalta tärkeitä osa alueita ovat riskienhallinnan avulla hallittavat: Hallinnollinen tietoturvallisuus, joka sisältää ne periaatteet, määrittelyt ja järjestelyt, joilla johto ohjaa koko tietojenkäsittelyn turvallisuutta. Kyseessä on siis tietoturvallisuuden johtamistoiminto, jonka linjaukset liittyvät usein tietohallintostrategiaan kooten muut tietoturvallisuuden osa alueet yhtenäiseksi hallittavaksi kokonaisuudeksi. Riskianalyysin avulla aikaansaadaan tietoturva suunnitelma, jossa määritellään ja toteutetaan perusturvallisuuteen liittyvät asiat. Riskienhallintaa ja siihen liittyviä käsitteitä on riskien arviointia ja riskianalyysiä on määritelty hyvin monella tavalla. Pääsääntöisesti voidaan kuitenkin puhua kolmesta vaiheesta, joita ovat 1) riskien tunnistaminen, 2) riskien arvioiminen ja riskienhallintatoimista päättäminen ja 3) valittujen hallintatoimien toteutus. Henkilöstöturvallisuus, joka on henkilöstöön liittyvien tietoturvariskien hallintaa mm. toimenkuvien, käyttöoikeuksien, koulutuksen, soveltuvuustestien, dokumentoinnin ja erilaisten sijaisuus ja varahenkilöjärjestelyjen avulla. Tarkoituksena on tietojenkäsittelyn suojaaminen henkilöstön aiheuttamilta luvattomuuksilta, väärinkäytöksiltä, haitanteolta, hyökkäyksiltä ts. estää inhimillisestä toiminnasta 11

13 aiheutuvat tietoturvaongelmat. Organisaation rakenteesta riippuen nopea kehitys, osaamisen kapeaalaisuus sekä tietojärjestelmien hallinnan keskittyminen yksittäisille asiantuntijoille lisää riippuvuutta avainhenkilöistä. Tällaisten henkilöiden sijaisjärjestelyt ja seuraajasuunnittelut ovat erittäin tärkeitä toiminnan jatkuvuuden kannalta. Tietoaineistoturvallisuus, jolla tarkoitetaan asiakirjojen, tietueiden, tiedostojen ja muiden tietovälineiden tunnistamista ja turvallisuusluokitusta sekä tietovälineiden hallintaa, säilytystä ja käsittelyä asianmukaisesti kaikissa tiedonkäsittelyprosessin ei vaiheissa. Tähän alueeseen kohdistuvien turvaamistoimenpiteiden tarkoituksena on estää tiedon tuhoutuminen tai tahaton muuttuminen sekä sen luottamuksellisuuden menettäminen. Tietoaineistoturvallisuuteen liittyy myös olennaisena osana tiedon varmistaminen, asianmukainen säilytys ja lopulta tietojätteen tarkoituksenmukainen hävittäminen. On huomattava, että tietoaineiston turvallisuus ei kohdistu ainoastaan tietojärjestelmiin, vaan luokituksen perusteella määritellään käsittelysäännöt myös manuaaliselle tiedonkäsittelylle. Tietoaineistoturvallisuuteen liittyvät olennaisesti myös tietosuoja ja tiedon luokitus. Tietosuoja liittyy henkilörekisterien tietoturvallisuuteen. Laki asettaa omat vaatimuksensa ja kieltonsa arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyn suhteen. Luokituksessa tiedot jaetaan ryhmiin, joille luodaan käsittelysäännöt ja tarvittaessa salassapitovaatimus. Organisaatiossa luokittelun perustana on sen oman tiedon ja tietoaineistojen salassapitotarve. Näin ollen luokitustapoja on useita käyttötarpeen mukaan. Käyttökelpoinen luokitus: julkinen, sisäinen, luottamuksellinen ja salainen. Luokituksen lisäksi luodaan kuhunkin luokkaan käsittelysääntö; merkintä, säilytys toimipaikalla, tallennus sähköisesti, tallennus erilliselle muistivälineelle, tulostus, jakelu yrityksen sisällä, luovutus yrityksen ulkopuolelle, kuljetus matkoilla, etäkäsittely, lähettäminen postitse, lähettäminen sähköpostitse, käytöstä poisto ja hävittäminen. Tietotekninen turvallisuus: laitteisto. Tietoteknisen turvallisuuden ja samalla perusturvallisuuden muodostavat laitteistoturvallisuus, ohjelmistoturvallisuus, tietoliikenneturvallisuus ja käyttöturvallisuus. Laitteistoturvallisuus käsittää ensisijaisesti tietojenkäsittely ja tietoliikennelaitteista aiheutuvien häiriöiden ja keskeytyksien vähentämisen ja ennakoimisen. Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat mm. yhteensopivuus, häiriötön toiminta ja käytettävyys, vikasietoisuus, varaosien saatavuuden luotettavuus, laitteiden varmentaminen, energian saannin varmentaminen, asianmukaiset laitteistodokumentaatiot sekä ylläpito ja huoltosopimukset. Tietotekninen turvallisuus: ohjelmistot, jossa tarkastellaan kaikkien käytettävien ohjelmistojen ja sovellusten tietoturvallisuusominaisuuksia. Tietojärjestelmissä tulee olla kattavat menetelmät järjestelmähallintaan, pääsynvalvontaan, tiedon suojaukseen ja käytönvalvontaan. Eräs tärkeimmistä huomion kohteesta tietoturvallisuuden kannalta on käyttövaltuuksien hallinta, jonka tulee noudattaa tiukasti työtehtävissä sallittavia valtuuksia. Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat mm. ohjelmistojen 12

14 pääsynvalvonta, tapahtumatietojen (loki) seuranta, varmuuskopiointi, kattava virustorjunta, dokumentaatio, ylläpito ja huoltosopimukset ja tietoturvallisuusrikkomusten havainnointimenetelmät. Tietotekninen turvallisuus: tietoliikenne, joka koostuu toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on tietoverkon, tietoliikenteen ja siirrettävän tiedon suojaaminen. Se pitää sisällään myös verkon keskeytyksien hallinnan ja yhteyksien varmistamisen. Internet yhteydet edellyttävät, että oma verkko (intranet, ekstranet) eristetään reitittimillä ja yhdyskäytävillä (gateway) palomuuria (firewall) käyttäen. Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat mm. riippuvuus tietoliikenteestä, palomuurien tarpeet, kriittisten tietojärjestelmien erottaminen ulkoisista verkoista, yhteyksien varmistaminen, varayhteydet, salaus, tapahtumien havainnointimenettelyt ja toimenpiteet tunkeutumisyrityksissä. Tietotekninen turvallisuus: käyttöturvallisuus on koko organisaation kattava toiminto, joka muodostuu järjestelmien turvallisista käyttöperiaatteista, käyttöympäristöstä, tietojenkäsittelytapahtumien valvonnasta ja jatkuvuuden turvaamisesta. Suunnittelussa huomioitavia seikkoja ovat mm. toimivuuden valvonta, käyttövaltuuksien valvonta, varmuus ja suojakopiointi sekä tehtävien kahdentaminen ja eriyttäminen. Fyysinen turvallisuus, joka luo ja ylläpitää toiminnalle turvallisen ja häiriöttömän käyttöympäristön. Suojattava käyttöympäristö on laaja aiheuttaen tuoden suunnitteluun mm. seuraavia huomiota vaativia seikkoja: tietotekniikan käyttöympäristön toimintaolosuhteiden luominen ja ylläpito ympärysjärjestelmien varmistaminen anastuksien ja sabotoinnin estäminen paloturvallisuus, palo osastointi, pelastustoiminta suojautuminen vesivahingoilta kiinteistön ja erikoistilojen valvonta kulunvalvonta ja valvontajärjestelmien käyttö fyysisen turvallisuuden ylläpito (tarkastus, testaus, huolto) Tietoturvakoulutus, jonka tavoitteena on, että työntekijät ymmärtävät vastuunsa organisaation aineellisten ja aineettomien omaisuuserien suojaamisessa, työntekijät ymmärtävät tietoturvallisuuden tärkeyden organisaation toiminnalle, työntekijät osaavat tunnistaa tietoturvarikkomukset ja tietävät miten niistä raportoidaan, kaikkien työntekijöiden tietoturvallisuustietoisuuden taso pysyy korkeana. Tietoturvaohjeet 13

15 9. YMPÄRISTÖTURVALLISUUS Vastuullinen oppilaitos selvittää, ennakoi ja minimoi toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kaikilla teoilla ja valinnoilla kulutetaan luonnonvaroja ja energiaa sekä aiheutetaan päästöjä. Jokaisen velvollisuus on noudattaa ympäristölainsäädäntöä, toimintaa koskevia lupaehtoja ja muita määräyksiä. Kuntayhtymän Kestävän kehityksen ohjelma linjaa, miten suoria ja välillisiä ympäristövaikutuksia ehkäistään ja hallitaan. Jokainen toimipiste asettaa lukuvuosittain kestävän kehityksen tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja mitataan. 14

16 10. LÄHTEET Kreus J. Pelkonen N. Ranta T. Turunen T. Viitanen J. & Vuoripuro J Korkeakoulujen turvallisuuskäsikirja, vakavien henkilöriskien hallinta, Laurea ammattikorkeakoulu. Oppilaitosten turvallisuus, työryhmän raportti. Sisäinen turvallisuus, sisäasianministeriön julkaisuja 40 /2009 Paasonen J. toim Oppilaitosten turvallisuusjohtaminen. Paasonen J. toim Yleisötilaisuuksien turvallisuus. Paasonen J Luentomateriaali. Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiskoulutus. Itä Suomen yliopisto. Koulutus ja kehittämispalvelu Aducate. Savon koulutuskuntayhtymän tietohallintostrategia Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa. Seurantaryhmän loppuraportti. Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:8. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluhallinto aluehallintovirasto. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 35. Turvallisuuskäsikirja Helsingin diakonissalaitos 03/

17 Savon koulutuskuntayhtymän turvallisuussuunnitelma IISALMI Asevelikatu 24, Iisalmi KUOPIO Presidentinkatu 1, Kuopio Presidentinkatu 3, Kuopio Sammakkolammentie 2, Kuopio Kolmisopentie 7, Kuopio Pohjolankatu 1, Kuopio Sahakatu 2, Kuopio Viestikatu 1, Kuopio Hietapohjantie 926, Muuruvesi SIILINJÄRVI Haapamäentie 1, Toivala Siltasalmentie 450, Toivala VARKAUS Osmajoentie 75 A, Varkaus Osmajoentie 75 D, Varkaus Sammakkolammentie 2, Kuopio PL 87, Kuopio Koulutus tekee hyvää!