Työperäisen altistumisen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen altistumisen arviointi"

Transkriptio

1 tieteessä Riitta Sauni LT, dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimi Katri Suuronen FT, erityisasiantuntija Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiede-tiimi Työperäisen altistumisen arviointi Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta myös esimerkiksi fyysistä tai psykososiaalista kuormitusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää olla selvillä työpaikan altisteista ja arvioida niiden aiheuttamat mahdolliset riskit. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, joka auttaa työpaikkoja altisteiden tunnistamisessa ja niiden aiheuttamien riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää työpaikan altisteet ja altistumistasot sekä antaa näiden perusteella suositukset tarvittavista toimenpiteistä, esimerkiksi määräaikaistarkastuksista tai suojainten käytöstä. Työperäisten oireiden ja ammattitautien selvittämisessä saatetaan tarvita tarkkoja työntekijä- tai työpistekohtaisia altistumisselvityksiä. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 41/2012 Vertaisarvioitu VV Altistumisella tarkoitetaan henkilön joutumista tekemisiin elimistön ulkopuolisten haittaa tai vaaraa aiheuttavien tekijöiden kanssa. Ihmisen altistumista elinympäristössään tutkii ympäristölääketiede. Kun kyse on työssä tapahtuvan altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnista, ollaan työterveyshuollon ja työlääke tieteen alueella. Työterveyslääkäri tarvitsee lääketieteellisen osaamisen lisäksi tietoa mm. työhygieniasta, toksikologiasta, ergonomiasta ja työpsykologiasta. Tässä artikkelissa käsitellään altistumisen arviointia pääasiassa käytännön työterveyslääkärin näkökulmasta, mutta tiedoista on hyötyä kaikille lääkäreille, jotka ovat kiinnostuneita työn ja terveyden yhteyksistä ja joutuvat ottamaan kantaa näitä koskeviin kysymyksiin. Mitä altisteet ovat? Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta altistumisella voidaan käsittää myös esimerkiksi altistuminen fyysiselle tai psykososiaaliselle kuormitukselle (1,2). Kemialliset altisteet voivat olla kaasuja, aerosoleja tai hiukkasmaisia. Liitetaulukossa 1 on esitetty tavallisimpia kemiallisia altisteita, niiden terveyshaittoja, riskitöitä sekä raja-arvoja (Liitetaulukko 1 lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä, > Sisällysluettelot > 41/2012).). Fysikaalisiin altisteisiin voidaan lukea melu, tärinä, kuumuus, kylmyys ja säteily (Liitetaulukko 2). Sosiaali- ja terveysministeriö on listannut ja luokitellut biologisiksi altisteiksi bakteerit, homeet, niiden itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet, tuberkuloosibasillin, virukset, sienet, alkueläimet ja halkiomadot (3). Fyysisiä kuormitustekijöitä ovat mm. työasennot, voiman käyttö sekä taakan paino ja muoto, jotka voivat lisätä riskiä saada tuki- ja liikuntaelinperäisiä oireita ja sairauksia (taulukko 1) (4). Työn psykososiaalisen kuormittavuuden arviointi koetaan käytännön työssä usein haasteelliseksi (5). Psyykkiseen kuormitukseen vaikuttavat mm. työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus sekä mahdollisuus itse vaikuttaa niihin, työhön sisältyvä vastuu ja työn tavoitteiden selkeys (6). Sosiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi yksin työskentely, hankalat asiakas- ja vuorovaikutustilanteet sekä ongelmat tiedonkulussa, yhteistyön toimivuudessa tai esimiestoiminnassa. Liialliselle psykososiaaliselle kuormitukselle altistuminen voi vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin (7,8). Aina tavoitteena ei kuitenkaan ole altistumisen minimointi. Esimerkiksi yksin työskentely ei välttämättä ole parempi vaihtoehto kuin toistuvat asiakaskontaktit. Myös valaistuksessa tavoitteena on löytää optimaalinen valaistusvoimakkuus työhön ja työolosuhteisiin sopien. Riskin arviointi on työnantajan tehtävä Altistumisen arviointia tarvitaan työpaikan riskin arvioinnin perustaksi. Työturvallisuuslaki määrittelee riskin arvioinnin työnantajan tehtäväksi (9). Työnantajan tulee selvittää altisteiden lisäksi altistuvien työntekijöiden määrä, altisteen vaarallisuus ja altistumisen todennäköisyys. 2911

2 Taulukko 1. Työn fyysisen kuormittavuuden tarkastelumalli STM:n työkirjan mukaan (2). TYÖPISTE Työpisteen siisteys ja järjestelyt Kulkutiet ja lattiat Portaat, tikapuut, luiskat Työtason korkeus Istuin Näytöt ja näyttöpäätteet TYÖASENTO Selän asento Hartioiden ja käsien asento Ranteen ja sormien asento Pään ja niskan asento Jalkojen asento Taulukko 2. RUUMIILLINEN KUORMITUS Jatkuva istuminen tai seisominen Työn tauotus ja työtahti Jatkuvasti samoina toistuvat työliikkeet Raskaat nostot tai taakan kannattelu TYÖVÄLINEET JA -MENETELMÄT Työkalut, koneet ja laitteet käsiteltävät kappaleet Työpisteen tuet ja apuvälineet Olennaista riskin arvioinnissa on, että saadaan käsitys altistumisen luonteesta ja määrästä, tarvittavista seuranta- ja torjuntatoimenpiteistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Tässä voidaan käyttää apuna esimerkiksi BS standardiin (10) perustuvaa riskien luokittelutaulukkoa (taulukko 2). Riski on aina negatiivinen tekijä, mutta kuormitus voi olla positiivistakin, jos se on kohtuullista. Yksinkertainen terveysriskien luokittelu englantilaisen standardin BS8800 mukaan. Vähäiset Haitalliset Vakavat epämukavuus, ärsytys, ohimenevä lievä sairaus palovammat, ihottumat, pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyvät lievät haitat myrkytykset, työperäinen syöpä, astma, pysyvät vakavat vaikutukset, elämää lyhentävät sairaudet Epätodennäköinen merkityksetön riski vähäinen riski kohtalainen riski Mahdollinen vähäinen riski kohtalainen riski merkittävä riski Todennäköinen kohtalainen riski merkittävä riski sietämätön riski Työpaikkaselvityksessä arvioidaan altistumista Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tärkeimpiä työkaluja altistumisen ja työn terveydellisen vaaran arvioinnissa (11). Työterveyshuolto voi arvioida altistumista joko koko työpaikan tai yksittäisen työntekijän, prosessin tai osaston kannalta. Koko työpaikka on tarkastelussa, kun työterveyshuolto tutustuu uuteen asiakasyritykseensä tai päivittää tietojaan jo hoidossaan olleen yrityksen terveydellisistä olosuhteista. Tällöin puhutaan perusselvityksestä, jota voidaan tarvittaessa syventää suunnatuilla selvityksillä tai erityisselvityksillä (12). Sekä työpaikkaselvitys että riskin arviointi tähtäävät työpaikan vaaratekijöiden tunnistamiseen, niistä aiheutuvien riskien merkityksen määrittämiseen ja riskien priorisoinnin perusteella tehtävistä toimenpiteistä päättämiseen, joten on luontevaa tehdä molemmat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (13). Tällöin korostuu työterveyshuollon osaaminen ja vastuu terveydelle haitallisten altisteiden tunnistamisessa ja niiden aiheuttaman riskin terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksissä halutaan korostaa myös työpaikan voimavaroja ei siis ainoastaan riskejä, vaan myös positiivisia asioita. Tiedostaessaan voimavaroja antavia ja ei-kuormittavia tekijöitä työpaikka voi aktiivisesti ryhtyä vahvistamaan omia voimavarojaan. Työpaikkaselvitys antaa tärkeää tietoa, jonka perusteella yritykselle voidaan laatia juuri sen tarpeisiin perustuva työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kemikaalialtistuksen arviointi Jos työpaikalla on jo hyvin tehty riskin arviointi, siitä saadaan paljon arvokasta tietoa, jota voidaan täydentää omien työpaikkakäynnillä saatujen havaintojen perusteella. Tarpeellisia tietoja lääkärille ovat tiedot työtilasta, sen yleisilmastoinnista ja kohdepoistosta, altistumistavoista ja -reiteistä, suojainten käytöstä, prosessipäästöistä, lähtöaineista ja tuotteista sekä työn päämäärästä ja tarkoituksesta. Työpaikkaan tutustuminen paikanpäällä, henkilökohtainen työn havainnointi sekä työntekijöiden ja työsuojelusta vastaavien haastattelu antavat korvaamatonta tietoa altistumisen arvioinnin pohjaksi. Käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) (taulukko 3) ja kemikaaliluettelo (14) ovat lääkärille hyviä lähtökohtia kemiallisten tekijöiden aiheuttaman terveysvaaran ja altistumisen arviointia varten. Työpaikoilla käytetään myös materiaaleja ja valmisteita, joista ei ole laadittu käyttöturvallisuustiedotetta, mutta joista on tarkoituksenmukaista hankkia muunlainen tuoteseloste tai aine 2912

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Murtonen M. Riskien arviointi työpaikalla. Työkirja. Tampere: Työsuojeluosasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, STM:n päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 229/ Pääkkönen R, Rantanen S, Uitti J. Työn terveysvaarojen tunnistaminen, 3. korjattu painos. Helsinki: Työterveyslaitos, Rantanen S, Pääkkönen R, Jokitulppo J, Palmroos P. Kysely työpaikkaselvityksestä ja riskinarvioinnista. Työterveyslääkäri 2003;(2): Kivistö S, Kallio E. Millaista tämä työ on henkisen hyvinvoinnin kannalta MIVA-kehyksestä apua työpaikkaselvitykseen. Työterveyslääkäri 2009;(1): Kalimo R, Mutanen P, Pahkin K, Toppinen-Tanner S. Työssä jaksamisen voimavarat: työolot ja yksilölliset tekijät jaksamisen ennustajina. Työ ja ihminen 2001;15: Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J, Linna A ym. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 10-town prospective cohort study. BMJ 2004;328: Työturvallisuuslaki. Suomen asetuskokoelma 738/ BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardoimisliitto, SFS Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Työterveyshuoltolaki. Suomen asetuskokoelma 1383/ Oksa P, Lappalainen J, Liuhamo M ym. Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta. Työturvallisuus ja työterveyskansio. Helsinki: Työterveyslaitos, Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä. Suomen asetuskokoelma 715/ Meluasetus. Suomen asetuskokoelma 85/ Vainio K, Sauni R, Uitti J, Pääkkönen R. Käytännön ohjeita uuden meluasetuksen pohjalta. Työterveyslääkäri 2006;(4): Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Helsinki: Työterveyslaitos, Hirvasaho-Tolkki M, Sauni R, Uitti J, Pääkkönen R. Tärinäaltistumisen arviointi työpaikalla ja työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri 2007;(2): RT Sisäilmastoluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. RAKTI, SAFA, SKOL, Kiippa P, Palomäki E, Sauni R, Uitti J. Miten selvitän potilaan sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden syyn? Työterveyslääkäri 2010;(2): Taulukko 3. Käyttöturvallisuustiedote (KTT). Tärkein kemikaalin vaaraominaisuuksia koskeva tietolähde Päivätty, vakiomuotoinen (vakio-otsikot määrätyssä järjestyksessä) Maahantuojan tai myyjän toimitettava pyynnöstä työpaikalle Oltava työntekijöiden luettavissa työpaikalla Ei täydellinen aineosalista osaluettelo. Tällaisia aineita ovat mm. elintarvikkeet, rehut, lääkkeet ja kosmetiikka. Käyttöturvallisuustiedotteessa ilmoitetaan mm. koko valmistetta koskevat merkinnät sekä vaaralliseksi luokitellut aineosat, joiden pitoisuus ylittää EU:n asettaman ilmoitusrajan. Esimerkiksi akuutisti toksiset tai herkistäviksi luokitellut aineosat tulee mainita käyttöturvallisuustiedotteessa, mikäli niiden pitoisuus valmisteessa on vähintään 0,1 %, kun taas syövyttävät tai siittiösolumutageeniset aineet ilmoitetaan, jos niiden pitoisuus on vähintään 1 %. Aineiden vaaraluokituksissa ja käyttöturvallisuustiedotteen laadinnassa voi olla puutteita, ja valmisteessa voi olla aineosia (ja terveysvaikutuksia), joita ei tiedotteessa ole mainittu. EU:n kemikaaliasetuksen (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, REACH) mukaan aineiden ja seosten käyttöturvallisuustiedotteen liitteeksi tulee lähivuosien aikana ns. altistumisskenaario, jossa mm. listataan tunnetut käyttötavat ja niissä sovellettavat altistumisen raja-arvot. Asetus tuo myös pakkauksiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin vaaraa osoittavien standardilausekkeiden (R-lausekkeet) tilalle uudet vaaralausekkeet (H-lauseke). Muilta osin käyttöturvallisuustiedote pysyy suunnilleen entisenlaisena. Fysikaalisille tekijöille altistumisen arviointi Meluasetus (15) asettaa melualtistukselle ylemmän toiminta-arvon 85 db, jonka perusteella kuuloa pitää suojata suojaimin, ja alemman toiminta-arvon 80 db, jonka perusteella työntekijöiden saatavilla pitää olla kuulosuojaimet. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db, ja sen ylittyessä työnantajan pitäisi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi. Melua voidaan mitata melumittareilla, joita on yleisesti työterveyshuoltojen käytössä. Vaativammat melumittaukset ja ns. meluannosmittaus vaativat meluun perehtyneen asiantuntijan osaamista. Työterveyshuollossa toimiville on julkaistu tarkempia ohjeita melualtistumisen arvioinnista ja terveystarkastuksista (16,17). Tärinäaltistukselle on myös asetettu raja- ja toiminta-arvot (Liitetaulukko 2). Useimmiten päivittäinen tärinäaltistus voidaan arvioida riittävän tarkasti, kun tiedetään työvälineiden tärinä arvot ja liipaisinaika (18). Altistumisen mittaaminen ja tarkempi kumulatiivisen tärinäaltistuksen arviointi edellyttävät perehtyneisyyttä asiaan, yleensä työhygieenikon osaamista. Poikkeaville lämpöoloille altistuminen voi aiheuttaa kuormitusta elimistölle. Ilman lämpötilan lisäksi kannattaa huomioida ilman kosteus, tuulen nopeus ja altistumisaika. Suomen sisäilmayhdistys on antanut suosituksen sisälämpötilan tavoitearvoista eri tilanteissa (19). Säteilyn mittaaminen on yleensä asiantuntijoiden tehtävä, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen. Ionisoivia säteilyjä ovat esimerkiksi röntgensäteily, gammasäteily ja radonsäteily. Ionisoimattomia säteilyjä ovat esimerkiksi ultraviolettisäteily, lasersäteily, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily sekä sähkö- ja magneettikentät. Puutteellinen valaistus voi lisätä tapaturmariskiä ja aiheuttaa silmien väsymistä. Toisaalta liian kirkas tai vääränlainen valaistus voi aiheuttaa häikäistymistä, silmien ärsytystä ja päänsärkyä. Erilaiset työt vaativat erilaiset valaistusolosuhteet. Tyypilliseen näyttöpäätetyöpaikkaan suositellaan valaistusvoimakkuudeksi luksia (lx). Biologisille tekijöille altistumisen arviointi Biologisille tekijöille ei ole vahvistettu työilman terveysperusteisia raja-arvoja. Altistuminen on mahdollista töissä, joissa ollaan kontaktissa sairaisiin ihmisiin tai eläimiin tai näiden vereen tai eritteisiin. Altistuminen on mahdollista myös, jos käsitellään pilaantunutta orgaanista materiaalia tai oleskellaan kosteusvaurioisessa rakennuksessa (4). Kosteusvauriomikrobeille altistumisen arviointi vaatii usein asiantuntijan selvityksiä, jotka koostuvat aistinvaraisesta tarkastelusta ja tarvittaessa mittauksista (20). Ammattitautitapauksissa altistumisen pitää perustua työpaikan sisäilma- ja rakennusteknisten 2913

4 21 Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Helsinki: Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta. STM 229/ Lindström K, Elo A-L, Hopsu L ym. Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA, 1. painos. Helsinki: Työterveyslaitos Taskinen H, Linbohm M-L, Frilander H. Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkitessa. Työterveyslaitoksen julkaisuja Saalo A, Soosaar A, Länsimäki E, Kauppinen T. ASA Helsinki: Työterveyslaitos, Priha E, Anttila P, Niskanen J. Työympäristön haittatekijöiden yhteisvaikutukset. Helsinki: Työterveyslaitos, (Siteerattu ) tatutkittu/2006/106296loppurapo rtti.pdf 27 Okada A, Miyake H, Yamamura K, Minami M. Temporary hearing loss induced by noise and vibration. J Acoustic Soc Am 1972;51: Andersson E, Knutson A, Hagberg S ym. Incidence of asthma among workers exposed to sulphur oxide and other irritant gases. Eur Respir J 2006;27: Sauni R, Linna A, Oksa P, Nordman H, Tuppurainen M, Uitti J. Cobalt asthma a case series from a cobalt plant. Occup Med 2010;60: Priha E, Pääkkönen R, Anttila P, Santonen T, Niskanen J. Monialtistuminen haasteena työn terveysriskien arvioinnissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3): Suuronen K, Sauni R, Jaakkola M, Altistumisen arviointi ammattiastmaa epäiltäessä. Duodecim 2011;127: Nordman H, Oksa P, Karjalainen A, Koskinen H. Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta. Työ ja ihminen tutkimusraportti 28. Helsinki: Työterveyslaitos Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V. Työhygienia. Helsinki: Työterveyslaitos, Rantanen S., Pääkkönen R. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto, Tampere Ahonen I, Pääkkönen R, Rantanen S. Työhygieeniset mittaukset. Helsinki: Työterveyslaitos, Aitio A, Luotamo M, Kiilunen M, toim. Kemikaalialtistuminen. Biomonitorointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Suomen asetuskokoelma 1213/2011. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Riitta Sauni, Katri Suuronen: Ei sidonnaisuuksia. tutkimusten raportteihin, tutkittavan henkilön sekä tarvittaessa työnantajan ja muiden työntekijöiden haastatteluun. Yleisin infektiivinen työympäristön mikrobi vuonna 2009 oli myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus, ja työperäisen tuberkuloosin tapausmäärä oli nousussa (21). Altistumisen arvioinnissa on huomioitava ihmisten yksilöllinen herkkyys infektioille ja toisaalta olemassa oleva rokotussuoja. Jos työssä altistutaan mikrobeille, joita vastaan on olemassa tehokkaita rokotteita, työnantajan tulee tarjota työntekijöille rokotusta (22). Psykososiaaliselle kuormitukselle altistumisen arviointi Psykososiaalista kuormitusta ja sille altistumista voidaan selvittää esimerkiksi havainnoimalla työtä ja työoloja, haastattelemalla työntekijöitä ja esimiehiä tai kyselymenetelmillä. Työterveyshuollon työkalupakkiin kuuluu usein esimerkiksi Työstressikysely tai TIKKA-menetelmä (23), kun psykososiaalista altistumista halutaan selvittää työyhteisötasolla. Moni ryhmätason kyselylomake soveltuu hyvin myös yksilötapaamisen haastattelurungoksi vastaanotolle. Työterveyshuollon suunnattuun työpaikkaselvitykseen soveltuvat Työstressikyselyn lisäksi mm. pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kysely QPSNordic, Parempi Työyhteisö -kysely (ParTy), Terve organisaatio -kysely ja Työ- ja hyvinvointibarometri (THB). Kuormittumisen arvioinnissa käytetään useita tietolähteitä ja riittävästi mittauksia eri menetelmillä. Koottuja tietoja yhdistelemällä, vertailemalla ja suhteuttamalla muodostetaan käsitys kuormitustilanteesta. Erityiskysymyksiä Perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaaralliset aineet Työpaikkaselvityksessä ja riskin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin. Jos työpaikalla on käytössä aineita, joille altistuminen ei ole suositeltavaa raskausaikana, tulisi työpaikalla olla suunnitelma, miten toimitaan, jos tällaisessa työssä oleva nainen tulee raskaaksi. Vaihto ehtoja voivat olla esimerkiksi siirtäminen toiseen työpisteeseen, työtehtävien rajoittaminen tai muuttaminen kokonaan, tai jos työpaikalla ei voida järjestää raskausaikana turvallista työtä, on olemassa mahdollisuus jäädä erityisäitiysvapaalle. Suomessa on julkaistu ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkitessa (24). Syöpävaaralliset aineet Syöpävaarallisille aineille altistumista arvioitaessa on otettava huomioon syöville tyypillinen pitkä latenssiaika, jolloin kymmeniä vuosia aikaisemmin tapahtuneen altistumisen selvittäminen voi olla haasteellista. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri) tulee ilmoittaa työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille kyseisenä vuonna merkittävän osan työajastaan, vähintään 20 työpäivän ajan tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla (25). Pitoisuushuiput ja kemikaalitapaturmat Altistumiseen voi liittyä korkeita ilmapitoisuushuippuja tai merkittäviä iholle pääseviä ainemääriä joko satunnaisesti tai toistuvasti. Suurilla kerta-altistumisilla voi olla vakavia terveysvaikutuksia, ja ne voivat koskea yhtä tai useampaa henkilöä. Jotkin kemikaalit voivat aiheuttaa hengenvaarallisia myrkytyksiä, ja esimerkiksi yksikin voimakas, usein tapaturmainen altistuminen hengitysteitä ärsyttäville aineille voi aiheuttaa RADS:n (reactive airways dysfunction syndrome). Tällaiset tapahtumat vaativat yleensä laajoja selvityksiä, joissa auttavat työpaikan ja työterveyshuollon tarkasti kirjaamat tiedot tapahtuneesta sekä mahdollisesti altistuneilta henkilöiltä kerätyt veri- ja virtsanäytteet. Tapaturmaisen altistumisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon riskin arvioinnissa ja työpaikkaselvityksissä. Yhteisvaikutukset Samanaikaisesti vaikuttavien altisteiden yhteisvaikutukset on otettava riskin arvioinnissa huomioon (26). Esimerkiksi samanaikainen altistuminen melulle ja tärinälle voi johtaa meluvammaan helpommin kuin pelkkä melualtistus (27). Jos henkilö altistuu sekä ärsyttäville että herkistäville aineille, on mahdollista, että herkistymisriski kasvaa. Esimerkiksi rikkidioksidille ja muille ärsyttäville kaasuille altistuneilla työntekijöillä on tutkimuksissa näyttänyt olevan suurentunut riski sairastua astmaan (28,29). 2914

5 tieteessä Voimavaralähtöinen ajattelutapa korostaa asioita, jotka edistävät työhyvinvointia. Yksinkertaisille kemikaaliseoksille altistumisen haitallisuutta arvioidaan yleisimmin ns. vaara indeksimenetelmällä (30). Siinä kunkin aineen mitattu pitoisuus jaetaan sen työhygieenisellä laskennallisella ohjeraja-arvolla (Suomessa HTP-arvot) ja summataan nämä osamäärät vaara indeksiksi. Osamäärien summa ei saa olla yli 1, jotta seoksen laskennallinen raja-arvo ei ylittyisi. Suomessa vaaraindeksimenetelmää on käytetty lähinnä liuotinainealtistusta arvioitaessa. Miten selvitetään työssään oireilevan potilaan altistuminen? Yksittäisen potilaan altistumisen arvioinnissa potilaalta saatu työanamneesi yhdistetään yleiseen tietoon kyseisestä työstä ja erityiseen tietoon kyseisestä työpaikasta, esimerkiksi työpaikkaselvityksen ja riskin arvioinnin perusteella. Jos yleinen tieto ei riitä, työterveyslääkäri tai -hoitaja voi tehdä suunnatun työpaikkakäynnin ja perehtyä itse havainnoimalla kyseisen henkilön työhön. Altistumisen arviointi on tärkeää, jos potilaan oireiden epäillään johtuvan työstä tai työn pahentavan niitä. Ammattitautiepäilyissä altistumisen selvittäminen on edellytys ammattitautidiagnoosille. Kemikaalialtistumisanamneesin tulee sisältää olennaiset tiedot työtehtävistä, työtehtävien jakautumisesta työpäivän tai -vuoron aikana sekä potilaan tai hänen samassa tilassa olevien työntekijöiden käsittelemistä aineista, joista on syytä hankkia käyttöturvallisuustiedotteet. Lisäksi hyödyllisiä ovat tiedot työtilasta, sen yleisilmastoinnista ja kohdepoistosta, suojainten käytöstä, prosessipäästöistä, lähtöaineista ja tuotteista, työn päämäärästä ja tarkoituksesta sekä potilaan uran aikana tapahtuneista työtehtävien olennaisista muutoksista. Ainakin työterveyshuollossa toimivan lääkärin on hyvä opetella potilaan avulla ymmärtämään työprosessi pääosin, jotta altistumisen määrää ja merkitystä voidaan arvioida riittävän luotettavasti (31). Joskus on tarpeena arvioida koko työuran aikana kertynyttä (kumulatiivista) altistumista. Kokonaismäärästä saadaan kvantitatiivinen arvio, kun altistumistaso kerrotaan altistumisajalla. Altistumistaso-arvio voi perustua mittauksiin aineen pitoisuudesta työilmassa, työntekijän veressä tai virtsassa. Näin tarkka altistumisen arviointi voi olla tarpeen esimerkiksi epäiltäessä liuotinaineaivosairautta tai asbestin aiheuttamaa ammattitautia. Asbestille altistuneen työntekijän tutkimuksissa voi olla tärkeää arvioida, onko hän altistunut niin paljon, että säännöllinen seuranta keuhkoröntgenkuvauksin on perusteltua (32). Tällöin selvitetään henkilön koko työhistoria, eri työsuhteet, asbestille altistavat työtehtävät ja niiden kesto. Työtehtäviin liittyvä asbestikuitupitoisuus (kuituja/cm 3 ) kerrotaan työtehtävien kestolla vuosina, jolloin saadaan ns. kuituvuosiarvio. On huomattava, että kuituvuosiarvion virhemahdollisuudet on otettava huomioon ja että luotettava arvio edellyttää useimmiten altistumisen asiantuntijan työtä ja työhygieenisiä perustietoja. Käytännössä työpaikalta ei useinkaan ole mittaustietoa, jolloin joudutaan vertaamaan muista vastaavista töistä tehtyihin mit tauksiin ja yleiseen tietoon kyseisen alan altistumisesta. Samaan tapaan voidaan saada kuva siitä, kuinka paljon altistavaa pölyä potilas on työuransa aikana hengittänyt, arvioimalla pölymäisistä altisteista ns. milligrammavuodet (mgv/ m 3 ). Tällä voi olla merkitystä pölykeuhkosairauksia tutkittaessa. Liuotinainealtistuksen arvioinnissa puhutaan HTP-vuosista. Tällöin eri työjaksoissa ollut työilman liuotinainepitoisuus arvioidaan prosentteina HTP-tasosta ja kerrotaan työvuosien määrällä. Myös fysikaalisille tekijöille, kuten melulle tai tärinälle, altistuminen tulee selvittää ammattitautia epäiltäessä. Diagnoosi saattaa edellyttää asiantuntijan arviota, joka perustuu työterveyshuollosta, työpaikalta tai potilaalta saatuihin mittaustietoihin, aikaisempiin mittaustietoihin kyseisen tyyppisestä työstä, laitekohtaisiin tietoihin ja altistumisanamneesiin. Työhygieeniset mittaukset Työhygieeniset mittaukset tukevat työpaikan riskin arviointia ja työterveyshuollon toimintaa silloin, kun altistumisesta ei saada muuten riittävästi tietoa (33,34). Työhygieenisten mittausten tavoitteena on selvittää joko työntekijöihin kohdistuvaa altistumista tai työpaikan olosuhteita suojaustoimenpiteitä varten (35). Mittauksia tulisi tehdä, jos työntekijän altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida tai jos olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos (14). Yleisen työhygieenisen näkökulman lisäksi voi esimerkiksi ammattitautia epäiltäessä olla perusteltua tehdä tarkkoja, työpiste- tai työntekijäkohtaisia mittauksia ja selvityksiä. 2915

6 Biologiset altistumismittaukset Biologisilla altistumismittauksilla eli biomonitoroinnilla tarkoitetaan työpaikan altisteiden (mm. metallien, tiettyjen liuottimien ja orgaanisten yhdisteiden) tai niiden aineenvaihduntatuotteiden määrittämistä veri- ja virtsanäytteistä (36). Toisin kuin työpaikan ilmasta tehdyt mittaukset, biologiset altistumismittaukset antavat arvion altisteiden imeytymisestä elimistöön ja mahdollistavat parhaimmillaan altistumisen arvioinnin pitkältäkin ajalta. Niissä otetaan huomioon imeytyminen niin hengitysteitse, ruoansulatuskanavasta kuin myös ihon kautta. Biologiset altistumismittaukset liitetään yleensä määräaikaistarkastuksiin, jolloin ne mahdollistavat pitkäjännitteisen työsuojelun ja varhaisen puuttumisen työpaikan kemikaaliongelmiin. Paljon vai vähän? Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle (37). Jos pitoisuus on alle 10 % HTP-arvosta, sitä voidaan pitää vähäisenä, ja mitä lähempänä HTP-arvoa pitoisuus on, sitä tärkeämpiä ovat altistumista rajoittavat toimenpiteet. Esimerkiksi hengitysteiden ärsytysoireissa ja yliherkkyyssairauksissa myös selvästi HTP-arvoja pienemmät pitoisuudet voivat olla terveyden kannalta merkityksellisiä. HTParvot saattavat myös olla perusteiltaan vanhentuneita tai ne perustuvat toksisiin vaikutuksiin, jotka eivät ole olennaisia kyseisellä työpaikalla. Joillekin altisteille on annettu sitovat rajaarvot, joita ei saa ylittää. Nämä altisteet ovat asbesti, bentseeni, lyijy, vinyylikloridi, kovapuupöly sekä eräät räjäytys- ja louhintatyössä muodostuvat yhdisteet. Työterveyslaitos on asettanut HTP-tasoa matalampia ala- tai työtehtäväkohtaisia tavoitetasoja, jotka perustuvat kyseisellä alalla tai työtehtävässä todennettuihin parhaisiin työympäristön hallintatekniikoihin. Tavoitetasot kannustavat jatkuvaan työympäristön parantamiseen, ja niitä voi käyttää esimerkiksi uusien tilojen suunnittelun tai tilojen korjausten tukena. Lopuksi Nykyaikana työpaikkojen tavoitteena on työhyvinvointi. Se on laaja-alainen käsite, mutta pohjimmiltaan se rakentuu terveelliselle ja turvalliselle työlle. Työn tunteminen on työterveyslääkärin ydinosaamista. Työperäisen altistumisen arviointi on osa työpaikkaselvitystä, jonka perusteella työterveyshuolto voi antaa työpaikalle suosituksia altistumisen vähentämiseksi, kuten ohjeita turvallisista työtavoista tai suojautumisesta. Riskilähtöisen ajattelun rinnalle on viime aikoina nostettu voimavaralähtöinen ajattelu tapa. Se korostaa asioita, jotka edistävät työhyvinvointia ja joita siten tulisi vahvistaa. Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työurien pidentäminen ovat merkittäviä ajankohtaisia haasteita ja niissä onnistuminen vaatii työterveyshuollolta pitkäjänteisen ehkäisevän toiminnan toteuttamista ja nykyistä syvällisempää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä myös altistumista arvioitaessa. n English summary > in english Assessment of exposures at the workplace 2916

7 tieteessä english summary Riitta Sauni M.D., Ph.D., Team Manager Center for Health and Work Ability, Finnish Institute of Occupational Health Katri Suuronen Assessment of exposures at the workplace Workplace exposure is usually understood to mean exposure to chemical, physical or biological hazards, but excessive physical or psychosocial burdens may also expose employees to health hazards. According to Finnish legislation employers should be aware of the workplace exposures and evaluate their risks. The purpose of the workplace risk assessment is to prioritize the most important hazardous agents and develop practical control methods to protect workers from adverse effects. Professionals in occupational health care act as experts in recognizing the exposures and evaluating their impact on workers' health. By regular visits to the workplace occupational health care professionals identify and evaluate environmental factors that may endanger workers' health. They should also give guidance regarding suitable control methods and adequate personal protection. Risk management at the workplace and environmental monitoring by occupational health care may benefit from each other, and in some cases, they can be combined. Basic information needed for exposure assessment can be obtained from chemical hazard profiles, material safety data sheets, safety and hygiene handbooks, and occupational exposure limits or recommended values. Occupational hygiene measurements play a significant role in the assessment of chemical, physical and biological agents. Exposure to chemical agents can also be measured from biological samples, usually blood or urine. Data gathered from employees, employers and safety managers by interviews and questionnaires provide valuable information on all exposures, but especially on psychosocial factors. Medical surveillance of workers employed in high-risk occupations is needed in order to monitor workers' health and discover adverse health effects and possible early signs of disease. 2916a

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Liite 1 KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001) Työpaikka Päiväys Osasto Allekirjoitus ALTISTEET ALTISTUMINEN JOHTOPÄÄTÖKSET Kemikaali tai muu työssä esiintyvä altiste Ktt:n

Lisätiedot

Kemikaalivaarojen arviointi

Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen

Lisätiedot

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa Monen ammatin edustajia, mm. kemistejä, insinöörejä, teknikkoja, biokemistejä, mikrobiologeja, toksikologeja sekä fyysikkoja Tiivis yhteistyö TTL:n laboratorioitten

Lisätiedot

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT Riskien arviointi työpaikalla -työkirja Riskien arvioinnin suunnittelu Yritys / osasto Suunnitelman tekijät Päiväys Selvitettävät asiat Lähtötiedot Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015

Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Ihoaltistumisen arvioinnin tarve työpaikoilla STHS koulutuspäivät 28.-29.1.2015 Maj-Len Henriks-Eckerman, Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija 1 Ihon altistuminen herkistäville kemikaaleille: Epoksihartsit,

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Insteam Consulting Oy

Insteam Consulting Oy 2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste

edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa Pölyt pois yhteistyöllä Vähennä jauhopölyä leipomossa Leipureiden sanomaa: "Jauhot tuotteessa, ei ilmassa eikä lattialla." "Kyllä yhteistyöllä onnistuu." "Samat ongelmat isoissa kuin pienissä leipomoissa"

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta

Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään

Lisätiedot

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas Yleistietoa lattianpinnoitteista Lähes kaikissa lattianpinnoitteissa on ihmisen terveydelle haitallisia aineita, joita vastaan joudutaan suojautumaan. Puutteellisesta

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli.

Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli. Tampereen aluetyöterveyslaitos LIITE 5 Jorma Lappalainen & Päivi Piispanen Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli. Työterveyden ja -turvallisuuden perustyökalu Työpaikalla työpaikan

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveysyhteistyö ja teknologia Harri Lindholm Työterveyslaitos Ehkäisevä terveydenhoito Terveystarkastukset Määräaikaistarkastukset Sairaanhoito Työpaikkaselvitys Riskiarviointi

Lisätiedot

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen

Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Potilaan siirtymisen ergonominen avustaminen Ergonomiaopetuksen tavoitteet Opiskelija tietää potilaan siirtymisen avustamisen ergonomiset periaatteet ja osaa toimia niiden mukaisesti, tunnistaa potilaan

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.11.2012 Tomi Kanerva. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Jauhopölyt ja niiden määrittäminen työympäristöstä Tomi Kanerva erityisasiantuntija Materiaali- ja hiukkastutkimus-tiimi 2 Mitä on jauhopöly Jauhopöly syntyy jauhojen käsittelyssä

Lisätiedot

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä

Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag. tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten

Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag. tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten Redarnas Ömsesidiga Försäkringsbolag tarkistuslista työpaikan hyvinvointia varten Sisällysluettelo 3 Alandia vakuutuksenantajana Merenkulun tarpeiden erikoisasiantuntija Työtapaturmia sattuu joka päivä

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TYÖYMPÄRISTÖN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN

TYÖYMPÄRISTÖN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN TYÖYMPÄRISTÖN RISKIT JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvallisuusinsinööri Satu Sonkajärvi 1 TALVIVAARA LYHYESTI - Talvivaara on nuori, vielä käynnistysvaiheessa oleva kaivosyhtiö - Länsi-Euroopan suurin nikkelikaivos

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE

Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Työympäristön esteettömyyden arviointimenetelmä ESTE Nina Nevala, Tiina Juhola, Juha Anttila, Hannu Alaranta Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehityshanke 104373 Hankkeen toteuttajat Työterveyslaitos Invalidiliiton

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan

Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen

Lisätiedot

KEHAPA2-Projektin tulokset

KEHAPA2-Projektin tulokset KEHAPA2-Projektin tulokset www.tärinäntorjunta.fi www.vibsolas.com Sisältö KEHAPA-projekti Projektin 1. vaihe Tulokset ja johtopäätökset Projektin 2. vaihe Tavoitteet Suoritus Tulokset ja johtopäätökset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu

VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu VAAROJEN TUNNISTAMINEN KUOPION KAUPUNKI Työpaikka: Hiltulanlahden koulu Päiväys: Arvioinnin kohde: Työntekijöiden turvallisuus ja terveys Tekijät: Henkilökunta VAARA- TAI HAITTA- FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas

Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Jarmo Vorne, erityisasiantuntija Työturvallisuusopashankkeen toteutus Opashanke toteutettiin 2014-2015 Lähtöaineistona käytettiin olemassa olevaa tutkimus- ja työsuojelutietoa

Lisätiedot

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy

Yläraajan kuormituksen arviointi. Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Yläraajan kuormituksen arviointi Ritva Ketola, FT, dos Työterveyslaitos / Eidos Oy Ergonomia ja hyvät käytännöt toistotyössä Yläraajan rasitussairaudet ovat yleisiä aloilla, joilla työ sisältää yläraajan

Lisätiedot

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 1 2 Alustuksen aiheet Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla sähkömagneettisia kenttiä koskevan direktiivin 2004/40/EY voimaansaattaminen Suomessa alustus perustuu valmisteltavana olevan asetuksen luonnokseen

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä

Riskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI TURVALLISUUDEN HALLINTA TYÖPAIKALLA Työpaikan perustiedot Työpaikka Y-tunnus TK-numero (tarkastaja täyttää) Henkilömäärä (koko työpaikka) Työpaikan toimiala Postiosoite Katuosoite Yhteyshenkilö Postinumero

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki

Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Esteetön työpaikka - arviointimenetelmä ja hyvien ratkaisujen tietopankki Nina Nevala Tiimipäällikkö, dos. Millainen on esteetön työpaikka? työpaikkarakennus on esteetön työpaikalla on helppo liikkua ja

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot