Työperäisen altistumisen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työperäisen altistumisen arviointi"

Transkriptio

1 tieteessä Riitta Sauni LT, dosentti, tiimipäällikkö Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimi Katri Suuronen FT, erityisasiantuntija Työterveyslaitos, Terveys ja työkyky -osaamiskeskus, Työlääketiede-tiimi Työperäisen altistumisen arviointi Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta myös esimerkiksi fyysistä tai psykososiaalista kuormitusta. Työturvallisuuslain mukaan työnantajan pitää olla selvillä työpaikan altisteista ja arvioida niiden aiheuttamat mahdolliset riskit. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana, joka auttaa työpaikkoja altisteiden tunnistamisessa ja niiden aiheuttamien riskien terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksessä työterveyshuolto selvittää työpaikan altisteet ja altistumistasot sekä antaa näiden perusteella suositukset tarvittavista toimenpiteistä, esimerkiksi määräaikaistarkastuksista tai suojainten käytöstä. Työperäisten oireiden ja ammattitautien selvittämisessä saatetaan tarvita tarkkoja työntekijä- tai työpistekohtaisia altistumisselvityksiä. LIITEAINEISTO Sisällysluettelot SLL 41/2012 Vertaisarvioitu VV Altistumisella tarkoitetaan henkilön joutumista tekemisiin elimistön ulkopuolisten haittaa tai vaaraa aiheuttavien tekijöiden kanssa. Ihmisen altistumista elinympäristössään tutkii ympäristölääketiede. Kun kyse on työssä tapahtuvan altistumisen terveydellisen merkityksen arvioinnista, ollaan työterveyshuollon ja työlääke tieteen alueella. Työterveyslääkäri tarvitsee lääketieteellisen osaamisen lisäksi tietoa mm. työhygieniasta, toksikologiasta, ergonomiasta ja työpsykologiasta. Tässä artikkelissa käsitellään altistumisen arviointia pääasiassa käytännön työterveyslääkärin näkökulmasta, mutta tiedoista on hyötyä kaikille lääkäreille, jotka ovat kiinnostuneita työn ja terveyden yhteyksistä ja joutuvat ottamaan kantaa näitä koskeviin kysymyksiin. Mitä altisteet ovat? Työpaikan altisteilla tarkoitetaan useimmiten kemiallisia, fysikaalisia tai biologisia haittatekijöitä, mutta altistumisella voidaan käsittää myös esimerkiksi altistuminen fyysiselle tai psykososiaaliselle kuormitukselle (1,2). Kemialliset altisteet voivat olla kaasuja, aerosoleja tai hiukkasmaisia. Liitetaulukossa 1 on esitetty tavallisimpia kemiallisia altisteita, niiden terveyshaittoja, riskitöitä sekä raja-arvoja (Liitetaulukko 1 lehden internet-sivuilla artikkelin pdf-version liitteenä, > Sisällysluettelot > 41/2012).). Fysikaalisiin altisteisiin voidaan lukea melu, tärinä, kuumuus, kylmyys ja säteily (Liitetaulukko 2). Sosiaali- ja terveysministeriö on listannut ja luokitellut biologisiksi altisteiksi bakteerit, homeet, niiden itiöt ja muut biologisesti aktiiviset aineet, tuberkuloosibasillin, virukset, sienet, alkueläimet ja halkiomadot (3). Fyysisiä kuormitustekijöitä ovat mm. työasennot, voiman käyttö sekä taakan paino ja muoto, jotka voivat lisätä riskiä saada tuki- ja liikuntaelinperäisiä oireita ja sairauksia (taulukko 1) (4). Työn psykososiaalisen kuormittavuuden arviointi koetaan käytännön työssä usein haasteelliseksi (5). Psyykkiseen kuormitukseen vaikuttavat mm. työmäärän ja työtahdin kohtuullisuus sekä mahdollisuus itse vaikuttaa niihin, työhön sisältyvä vastuu ja työn tavoitteiden selkeys (6). Sosiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi yksin työskentely, hankalat asiakas- ja vuorovaikutustilanteet sekä ongelmat tiedonkulussa, yhteistyön toimivuudessa tai esimiestoiminnassa. Liialliselle psykososiaaliselle kuormitukselle altistuminen voi vaikuttaa sekä henkiseen että fyysiseen hyvinvointiin (7,8). Aina tavoitteena ei kuitenkaan ole altistumisen minimointi. Esimerkiksi yksin työskentely ei välttämättä ole parempi vaihtoehto kuin toistuvat asiakaskontaktit. Myös valaistuksessa tavoitteena on löytää optimaalinen valaistusvoimakkuus työhön ja työolosuhteisiin sopien. Riskin arviointi on työnantajan tehtävä Altistumisen arviointia tarvitaan työpaikan riskin arvioinnin perustaksi. Työturvallisuuslaki määrittelee riskin arvioinnin työnantajan tehtäväksi (9). Työnantajan tulee selvittää altisteiden lisäksi altistuvien työntekijöiden määrä, altisteen vaarallisuus ja altistumisen todennäköisyys. 2911

2 Taulukko 1. Työn fyysisen kuormittavuuden tarkastelumalli STM:n työkirjan mukaan (2). TYÖPISTE Työpisteen siisteys ja järjestelyt Kulkutiet ja lattiat Portaat, tikapuut, luiskat Työtason korkeus Istuin Näytöt ja näyttöpäätteet TYÖASENTO Selän asento Hartioiden ja käsien asento Ranteen ja sormien asento Pään ja niskan asento Jalkojen asento Taulukko 2. RUUMIILLINEN KUORMITUS Jatkuva istuminen tai seisominen Työn tauotus ja työtahti Jatkuvasti samoina toistuvat työliikkeet Raskaat nostot tai taakan kannattelu TYÖVÄLINEET JA -MENETELMÄT Työkalut, koneet ja laitteet käsiteltävät kappaleet Työpisteen tuet ja apuvälineet Olennaista riskin arvioinnissa on, että saadaan käsitys altistumisen luonteesta ja määrästä, tarvittavista seuranta- ja torjuntatoimenpiteistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Tässä voidaan käyttää apuna esimerkiksi BS standardiin (10) perustuvaa riskien luokittelutaulukkoa (taulukko 2). Riski on aina negatiivinen tekijä, mutta kuormitus voi olla positiivistakin, jos se on kohtuullista. Yksinkertainen terveysriskien luokittelu englantilaisen standardin BS8800 mukaan. Vähäiset Haitalliset Vakavat epämukavuus, ärsytys, ohimenevä lievä sairaus palovammat, ihottumat, pitkäkestoisia vakavia vaikutuksia, pysyvät lievät haitat myrkytykset, työperäinen syöpä, astma, pysyvät vakavat vaikutukset, elämää lyhentävät sairaudet Epätodennäköinen merkityksetön riski vähäinen riski kohtalainen riski Mahdollinen vähäinen riski kohtalainen riski merkittävä riski Todennäköinen kohtalainen riski merkittävä riski sietämätön riski Työpaikkaselvityksessä arvioidaan altistumista Työpaikkaselvitys on työterveyshuollon tärkeimpiä työkaluja altistumisen ja työn terveydellisen vaaran arvioinnissa (11). Työterveyshuolto voi arvioida altistumista joko koko työpaikan tai yksittäisen työntekijän, prosessin tai osaston kannalta. Koko työpaikka on tarkastelussa, kun työterveyshuolto tutustuu uuteen asiakasyritykseensä tai päivittää tietojaan jo hoidossaan olleen yrityksen terveydellisistä olosuhteista. Tällöin puhutaan perusselvityksestä, jota voidaan tarvittaessa syventää suunnatuilla selvityksillä tai erityisselvityksillä (12). Sekä työpaikkaselvitys että riskin arviointi tähtäävät työpaikan vaaratekijöiden tunnistamiseen, niistä aiheutuvien riskien merkityksen määrittämiseen ja riskien priorisoinnin perusteella tehtävistä toimenpiteistä päättämiseen, joten on luontevaa tehdä molemmat työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä (13). Tällöin korostuu työterveyshuollon osaaminen ja vastuu terveydelle haitallisten altisteiden tunnistamisessa ja niiden aiheuttaman riskin terveydellisen merkityksen arvioinnissa. Työpaikkaselvityksissä halutaan korostaa myös työpaikan voimavaroja ei siis ainoastaan riskejä, vaan myös positiivisia asioita. Tiedostaessaan voimavaroja antavia ja ei-kuormittavia tekijöitä työpaikka voi aktiivisesti ryhtyä vahvistamaan omia voimavarojaan. Työpaikkaselvitys antaa tärkeää tietoa, jonka perusteella yritykselle voidaan laatia juuri sen tarpeisiin perustuva työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Kemikaalialtistuksen arviointi Jos työpaikalla on jo hyvin tehty riskin arviointi, siitä saadaan paljon arvokasta tietoa, jota voidaan täydentää omien työpaikkakäynnillä saatujen havaintojen perusteella. Tarpeellisia tietoja lääkärille ovat tiedot työtilasta, sen yleisilmastoinnista ja kohdepoistosta, altistumistavoista ja -reiteistä, suojainten käytöstä, prosessipäästöistä, lähtöaineista ja tuotteista sekä työn päämäärästä ja tarkoituksesta. Työpaikkaan tutustuminen paikanpäällä, henkilökohtainen työn havainnointi sekä työntekijöiden ja työsuojelusta vastaavien haastattelu antavat korvaamatonta tietoa altistumisen arvioinnin pohjaksi. Käyttöturvallisuustiedotteet (KTT) (taulukko 3) ja kemikaaliluettelo (14) ovat lääkärille hyviä lähtökohtia kemiallisten tekijöiden aiheuttaman terveysvaaran ja altistumisen arviointia varten. Työpaikoilla käytetään myös materiaaleja ja valmisteita, joista ei ole laadittu käyttöturvallisuustiedotetta, mutta joista on tarkoituksenmukaista hankkia muunlainen tuoteseloste tai aine 2912

3 tieteessä Kirjallisuutta 1 Martimo K-P, Antti-Poika M, Uitti J. Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Murtonen M. Riskien arviointi työpaikalla. Työkirja. Tampere: Työsuojeluosasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, STM:n päätös biologisten tekijöiden luokituksesta 229/ Pääkkönen R, Rantanen S, Uitti J. Työn terveysvaarojen tunnistaminen, 3. korjattu painos. Helsinki: Työterveyslaitos, Rantanen S, Pääkkönen R, Jokitulppo J, Palmroos P. Kysely työpaikkaselvityksestä ja riskinarvioinnista. Työterveyslääkäri 2003;(2): Kivistö S, Kallio E. Millaista tämä työ on henkisen hyvinvoinnin kannalta MIVA-kehyksestä apua työpaikkaselvitykseen. Työterveyslääkäri 2009;(1): Kalimo R, Mutanen P, Pahkin K, Toppinen-Tanner S. Työssä jaksamisen voimavarat: työolot ja yksilölliset tekijät jaksamisen ennustajina. Työ ja ihminen 2001;15: Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J, Linna A ym. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 10-town prospective cohort study. BMJ 2004;328: Työturvallisuuslaki. Suomen asetuskokoelma 738/ BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardoimisliitto, SFS Hyvä työterveyshuoltokäytäntö. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos, Työterveyshuoltolaki. Suomen asetuskokoelma 1383/ Oksa P, Lappalainen J, Liuhamo M ym. Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta. Työturvallisuus ja työterveyskansio. Helsinki: Työterveyslaitos, Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä. Suomen asetuskokoelma 715/ Meluasetus. Suomen asetuskokoelma 85/ Vainio K, Sauni R, Uitti J, Pääkkönen R. Käytännön ohjeita uuden meluasetuksen pohjalta. Työterveyslääkäri 2006;(4): Sosiaali- ja terveysministeriö, Työterveyslaitos. Terveystarkastukset työterveyshuollossa. Helsinki: Työterveyslaitos, Hirvasaho-Tolkki M, Sauni R, Uitti J, Pääkkönen R. Tärinäaltistumisen arviointi työpaikalla ja työterveyshuollossa. Työterveyslääkäri 2007;(2): RT Sisäilmastoluokitus Sisäympäristön tavoitearvot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. RAKTI, SAFA, SKOL, Kiippa P, Palomäki E, Sauni R, Uitti J. Miten selvitän potilaan sisäilmaongelmiin liittyvien oireiden syyn? Työterveyslääkäri 2010;(2): Taulukko 3. Käyttöturvallisuustiedote (KTT). Tärkein kemikaalin vaaraominaisuuksia koskeva tietolähde Päivätty, vakiomuotoinen (vakio-otsikot määrätyssä järjestyksessä) Maahantuojan tai myyjän toimitettava pyynnöstä työpaikalle Oltava työntekijöiden luettavissa työpaikalla Ei täydellinen aineosalista osaluettelo. Tällaisia aineita ovat mm. elintarvikkeet, rehut, lääkkeet ja kosmetiikka. Käyttöturvallisuustiedotteessa ilmoitetaan mm. koko valmistetta koskevat merkinnät sekä vaaralliseksi luokitellut aineosat, joiden pitoisuus ylittää EU:n asettaman ilmoitusrajan. Esimerkiksi akuutisti toksiset tai herkistäviksi luokitellut aineosat tulee mainita käyttöturvallisuustiedotteessa, mikäli niiden pitoisuus valmisteessa on vähintään 0,1 %, kun taas syövyttävät tai siittiösolumutageeniset aineet ilmoitetaan, jos niiden pitoisuus on vähintään 1 %. Aineiden vaaraluokituksissa ja käyttöturvallisuustiedotteen laadinnassa voi olla puutteita, ja valmisteessa voi olla aineosia (ja terveysvaikutuksia), joita ei tiedotteessa ole mainittu. EU:n kemikaaliasetuksen (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals, REACH) mukaan aineiden ja seosten käyttöturvallisuustiedotteen liitteeksi tulee lähivuosien aikana ns. altistumisskenaario, jossa mm. listataan tunnetut käyttötavat ja niissä sovellettavat altistumisen raja-arvot. Asetus tuo myös pakkauksiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin vaaraa osoittavien standardilausekkeiden (R-lausekkeet) tilalle uudet vaaralausekkeet (H-lauseke). Muilta osin käyttöturvallisuustiedote pysyy suunnilleen entisenlaisena. Fysikaalisille tekijöille altistumisen arviointi Meluasetus (15) asettaa melualtistukselle ylemmän toiminta-arvon 85 db, jonka perusteella kuuloa pitää suojata suojaimin, ja alemman toiminta-arvon 80 db, jonka perusteella työntekijöiden saatavilla pitää olla kuulosuojaimet. Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 db, ja sen ylittyessä työnantajan pitäisi välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin altistumisen vähentämiseksi. Melua voidaan mitata melumittareilla, joita on yleisesti työterveyshuoltojen käytössä. Vaativammat melumittaukset ja ns. meluannosmittaus vaativat meluun perehtyneen asiantuntijan osaamista. Työterveyshuollossa toimiville on julkaistu tarkempia ohjeita melualtistumisen arvioinnista ja terveystarkastuksista (16,17). Tärinäaltistukselle on myös asetettu raja- ja toiminta-arvot (Liitetaulukko 2). Useimmiten päivittäinen tärinäaltistus voidaan arvioida riittävän tarkasti, kun tiedetään työvälineiden tärinä arvot ja liipaisinaika (18). Altistumisen mittaaminen ja tarkempi kumulatiivisen tärinäaltistuksen arviointi edellyttävät perehtyneisyyttä asiaan, yleensä työhygieenikon osaamista. Poikkeaville lämpöoloille altistuminen voi aiheuttaa kuormitusta elimistölle. Ilman lämpötilan lisäksi kannattaa huomioida ilman kosteus, tuulen nopeus ja altistumisaika. Suomen sisäilmayhdistys on antanut suosituksen sisälämpötilan tavoitearvoista eri tilanteissa (19). Säteilyn mittaaminen on yleensä asiantuntijoiden tehtävä, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen. Ionisoivia säteilyjä ovat esimerkiksi röntgensäteily, gammasäteily ja radonsäteily. Ionisoimattomia säteilyjä ovat esimerkiksi ultraviolettisäteily, lasersäteily, infrapunasäteily, mikroaaltosäteily sekä sähkö- ja magneettikentät. Puutteellinen valaistus voi lisätä tapaturmariskiä ja aiheuttaa silmien väsymistä. Toisaalta liian kirkas tai vääränlainen valaistus voi aiheuttaa häikäistymistä, silmien ärsytystä ja päänsärkyä. Erilaiset työt vaativat erilaiset valaistusolosuhteet. Tyypilliseen näyttöpäätetyöpaikkaan suositellaan valaistusvoimakkuudeksi luksia (lx). Biologisille tekijöille altistumisen arviointi Biologisille tekijöille ei ole vahvistettu työilman terveysperusteisia raja-arvoja. Altistuminen on mahdollista töissä, joissa ollaan kontaktissa sairaisiin ihmisiin tai eläimiin tai näiden vereen tai eritteisiin. Altistuminen on mahdollista myös, jos käsitellään pilaantunutta orgaanista materiaalia tai oleskellaan kosteusvaurioisessa rakennuksessa (4). Kosteusvauriomikrobeille altistumisen arviointi vaatii usein asiantuntijan selvityksiä, jotka koostuvat aistinvaraisesta tarkastelusta ja tarvittaessa mittauksista (20). Ammattitautitapauksissa altistumisen pitää perustua työpaikan sisäilma- ja rakennusteknisten 2913

4 21 Oksa P, Palo L, Saalo A, Jolanki R, Mäkinen I, Kauppinen T. Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Työperäisten sairauksien rekisteriin kirjatut uudet tapaukset. Helsinki: Työterveyslaitos Sosiaali- ja terveysministeriön päätös biologisten tekijöiden luokituksesta. STM 229/ Lindström K, Elo A-L, Hopsu L ym. Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA, 1. painos. Helsinki: Työterveyslaitos Taskinen H, Linbohm M-L, Frilander H. Ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkitessa. Työterveyslaitoksen julkaisuja Saalo A, Soosaar A, Länsimäki E, Kauppinen T. ASA Helsinki: Työterveyslaitos, Priha E, Anttila P, Niskanen J. Työympäristön haittatekijöiden yhteisvaikutukset. Helsinki: Työterveyslaitos, (Siteerattu ) tatutkittu/2006/106296loppurapo rtti.pdf 27 Okada A, Miyake H, Yamamura K, Minami M. Temporary hearing loss induced by noise and vibration. J Acoustic Soc Am 1972;51: Andersson E, Knutson A, Hagberg S ym. Incidence of asthma among workers exposed to sulphur oxide and other irritant gases. Eur Respir J 2006;27: Sauni R, Linna A, Oksa P, Nordman H, Tuppurainen M, Uitti J. Cobalt asthma a case series from a cobalt plant. Occup Med 2010;60: Priha E, Pääkkönen R, Anttila P, Santonen T, Niskanen J. Monialtistuminen haasteena työn terveysriskien arvioinnissa. Työterveyslääkäri 2008;26(3): Suuronen K, Sauni R, Jaakkola M, Altistumisen arviointi ammattiastmaa epäiltäessä. Duodecim 2011;127: Nordman H, Oksa P, Karjalainen A, Koskinen H. Asbestisairauksien diagnostiikka ja seuranta. Työ ja ihminen tutkimusraportti 28. Helsinki: Työterveyslaitos Starck J, Kalliokoski P, Kangas J, Pääkkönen R, Rantanen S, Riihimäki V. Työhygienia. Helsinki: Työterveyslaitos, Rantanen S., Pääkkönen R. Työhygienia. Kemialliset ja fysikaaliset tekijät. Työsuojeluhallinto, Tampere Ahonen I, Pääkkönen R, Rantanen S. Työhygieeniset mittaukset. Helsinki: Työterveyslaitos, Aitio A, Luotamo M, Kiilunen M, toim. Kemikaalialtistuminen. Biomonitorointi. Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriön asetus haitalliseksi tunnetuista pitoisuuksista. Suomen asetuskokoelma 1213/2011. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Riitta Sauni, Katri Suuronen: Ei sidonnaisuuksia. tutkimusten raportteihin, tutkittavan henkilön sekä tarvittaessa työnantajan ja muiden työntekijöiden haastatteluun. Yleisin infektiivinen työympäristön mikrobi vuonna 2009 oli myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus, ja työperäisen tuberkuloosin tapausmäärä oli nousussa (21). Altistumisen arvioinnissa on huomioitava ihmisten yksilöllinen herkkyys infektioille ja toisaalta olemassa oleva rokotussuoja. Jos työssä altistutaan mikrobeille, joita vastaan on olemassa tehokkaita rokotteita, työnantajan tulee tarjota työntekijöille rokotusta (22). Psykososiaaliselle kuormitukselle altistumisen arviointi Psykososiaalista kuormitusta ja sille altistumista voidaan selvittää esimerkiksi havainnoimalla työtä ja työoloja, haastattelemalla työntekijöitä ja esimiehiä tai kyselymenetelmillä. Työterveyshuollon työkalupakkiin kuuluu usein esimerkiksi Työstressikysely tai TIKKA-menetelmä (23), kun psykososiaalista altistumista halutaan selvittää työyhteisötasolla. Moni ryhmätason kyselylomake soveltuu hyvin myös yksilötapaamisen haastattelurungoksi vastaanotolle. Työterveyshuollon suunnattuun työpaikkaselvitykseen soveltuvat Työstressikyselyn lisäksi mm. pohjoismainen työn psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kysely QPSNordic, Parempi Työyhteisö -kysely (ParTy), Terve organisaatio -kysely ja Työ- ja hyvinvointibarometri (THB). Kuormittumisen arvioinnissa käytetään useita tietolähteitä ja riittävästi mittauksia eri menetelmillä. Koottuja tietoja yhdistelemällä, vertailemalla ja suhteuttamalla muodostetaan käsitys kuormitustilanteesta. Erityiskysymyksiä Perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaaralliset aineet Työpaikkaselvityksessä ja riskin arvioinnissa tulisi kiinnittää huomiota perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle vaarallisiin aineisiin. Jos työpaikalla on käytössä aineita, joille altistuminen ei ole suositeltavaa raskausaikana, tulisi työpaikalla olla suunnitelma, miten toimitaan, jos tällaisessa työssä oleva nainen tulee raskaaksi. Vaihto ehtoja voivat olla esimerkiksi siirtäminen toiseen työpisteeseen, työtehtävien rajoittaminen tai muuttaminen kokonaan, tai jos työpaikalla ei voida järjestää raskausaikana turvallista työtä, on olemassa mahdollisuus jäädä erityisäitiysvapaalle. Suomessa on julkaistu ohjeet vaaran arvioimisesta erityisäitiysvapaan tarvetta harkitessa (24). Syöpävaaralliset aineet Syöpävaarallisille aineille altistumista arvioitaessa on otettava huomioon syöville tyypillinen pitkä latenssiaika, jolloin kymmeniä vuosia aikaisemmin tapahtuneen altistumisen selvittäminen voi olla haasteellista. Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin (ASA-rekisteri) tulee ilmoittaa työntekijät, jotka ovat altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille kyseisenä vuonna merkittävän osan työajastaan, vähintään 20 työpäivän ajan tai joiden altistuminen on todettu työhygieenisillä mittauksilla (25). Pitoisuushuiput ja kemikaalitapaturmat Altistumiseen voi liittyä korkeita ilmapitoisuushuippuja tai merkittäviä iholle pääseviä ainemääriä joko satunnaisesti tai toistuvasti. Suurilla kerta-altistumisilla voi olla vakavia terveysvaikutuksia, ja ne voivat koskea yhtä tai useampaa henkilöä. Jotkin kemikaalit voivat aiheuttaa hengenvaarallisia myrkytyksiä, ja esimerkiksi yksikin voimakas, usein tapaturmainen altistuminen hengitysteitä ärsyttäville aineille voi aiheuttaa RADS:n (reactive airways dysfunction syndrome). Tällaiset tapahtumat vaativat yleensä laajoja selvityksiä, joissa auttavat työpaikan ja työterveyshuollon tarkasti kirjaamat tiedot tapahtuneesta sekä mahdollisesti altistuneilta henkilöiltä kerätyt veri- ja virtsanäytteet. Tapaturmaisen altistumisen mahdollisuus tulee ottaa huomioon riskin arvioinnissa ja työpaikkaselvityksissä. Yhteisvaikutukset Samanaikaisesti vaikuttavien altisteiden yhteisvaikutukset on otettava riskin arvioinnissa huomioon (26). Esimerkiksi samanaikainen altistuminen melulle ja tärinälle voi johtaa meluvammaan helpommin kuin pelkkä melualtistus (27). Jos henkilö altistuu sekä ärsyttäville että herkistäville aineille, on mahdollista, että herkistymisriski kasvaa. Esimerkiksi rikkidioksidille ja muille ärsyttäville kaasuille altistuneilla työntekijöillä on tutkimuksissa näyttänyt olevan suurentunut riski sairastua astmaan (28,29). 2914

5 tieteessä Voimavaralähtöinen ajattelutapa korostaa asioita, jotka edistävät työhyvinvointia. Yksinkertaisille kemikaaliseoksille altistumisen haitallisuutta arvioidaan yleisimmin ns. vaara indeksimenetelmällä (30). Siinä kunkin aineen mitattu pitoisuus jaetaan sen työhygieenisellä laskennallisella ohjeraja-arvolla (Suomessa HTP-arvot) ja summataan nämä osamäärät vaara indeksiksi. Osamäärien summa ei saa olla yli 1, jotta seoksen laskennallinen raja-arvo ei ylittyisi. Suomessa vaaraindeksimenetelmää on käytetty lähinnä liuotinainealtistusta arvioitaessa. Miten selvitetään työssään oireilevan potilaan altistuminen? Yksittäisen potilaan altistumisen arvioinnissa potilaalta saatu työanamneesi yhdistetään yleiseen tietoon kyseisestä työstä ja erityiseen tietoon kyseisestä työpaikasta, esimerkiksi työpaikkaselvityksen ja riskin arvioinnin perusteella. Jos yleinen tieto ei riitä, työterveyslääkäri tai -hoitaja voi tehdä suunnatun työpaikkakäynnin ja perehtyä itse havainnoimalla kyseisen henkilön työhön. Altistumisen arviointi on tärkeää, jos potilaan oireiden epäillään johtuvan työstä tai työn pahentavan niitä. Ammattitautiepäilyissä altistumisen selvittäminen on edellytys ammattitautidiagnoosille. Kemikaalialtistumisanamneesin tulee sisältää olennaiset tiedot työtehtävistä, työtehtävien jakautumisesta työpäivän tai -vuoron aikana sekä potilaan tai hänen samassa tilassa olevien työntekijöiden käsittelemistä aineista, joista on syytä hankkia käyttöturvallisuustiedotteet. Lisäksi hyödyllisiä ovat tiedot työtilasta, sen yleisilmastoinnista ja kohdepoistosta, suojainten käytöstä, prosessipäästöistä, lähtöaineista ja tuotteista, työn päämäärästä ja tarkoituksesta sekä potilaan uran aikana tapahtuneista työtehtävien olennaisista muutoksista. Ainakin työterveyshuollossa toimivan lääkärin on hyvä opetella potilaan avulla ymmärtämään työprosessi pääosin, jotta altistumisen määrää ja merkitystä voidaan arvioida riittävän luotettavasti (31). Joskus on tarpeena arvioida koko työuran aikana kertynyttä (kumulatiivista) altistumista. Kokonaismäärästä saadaan kvantitatiivinen arvio, kun altistumistaso kerrotaan altistumisajalla. Altistumistaso-arvio voi perustua mittauksiin aineen pitoisuudesta työilmassa, työntekijän veressä tai virtsassa. Näin tarkka altistumisen arviointi voi olla tarpeen esimerkiksi epäiltäessä liuotinaineaivosairautta tai asbestin aiheuttamaa ammattitautia. Asbestille altistuneen työntekijän tutkimuksissa voi olla tärkeää arvioida, onko hän altistunut niin paljon, että säännöllinen seuranta keuhkoröntgenkuvauksin on perusteltua (32). Tällöin selvitetään henkilön koko työhistoria, eri työsuhteet, asbestille altistavat työtehtävät ja niiden kesto. Työtehtäviin liittyvä asbestikuitupitoisuus (kuituja/cm 3 ) kerrotaan työtehtävien kestolla vuosina, jolloin saadaan ns. kuituvuosiarvio. On huomattava, että kuituvuosiarvion virhemahdollisuudet on otettava huomioon ja että luotettava arvio edellyttää useimmiten altistumisen asiantuntijan työtä ja työhygieenisiä perustietoja. Käytännössä työpaikalta ei useinkaan ole mittaustietoa, jolloin joudutaan vertaamaan muista vastaavista töistä tehtyihin mit tauksiin ja yleiseen tietoon kyseisen alan altistumisesta. Samaan tapaan voidaan saada kuva siitä, kuinka paljon altistavaa pölyä potilas on työuransa aikana hengittänyt, arvioimalla pölymäisistä altisteista ns. milligrammavuodet (mgv/ m 3 ). Tällä voi olla merkitystä pölykeuhkosairauksia tutkittaessa. Liuotinainealtistuksen arvioinnissa puhutaan HTP-vuosista. Tällöin eri työjaksoissa ollut työilman liuotinainepitoisuus arvioidaan prosentteina HTP-tasosta ja kerrotaan työvuosien määrällä. Myös fysikaalisille tekijöille, kuten melulle tai tärinälle, altistuminen tulee selvittää ammattitautia epäiltäessä. Diagnoosi saattaa edellyttää asiantuntijan arviota, joka perustuu työterveyshuollosta, työpaikalta tai potilaalta saatuihin mittaustietoihin, aikaisempiin mittaustietoihin kyseisen tyyppisestä työstä, laitekohtaisiin tietoihin ja altistumisanamneesiin. Työhygieeniset mittaukset Työhygieeniset mittaukset tukevat työpaikan riskin arviointia ja työterveyshuollon toimintaa silloin, kun altistumisesta ei saada muuten riittävästi tietoa (33,34). Työhygieenisten mittausten tavoitteena on selvittää joko työntekijöihin kohdistuvaa altistumista tai työpaikan olosuhteita suojaustoimenpiteitä varten (35). Mittauksia tulisi tehdä, jos työntekijän altistumista vaarallisille kemiallisille tekijöille ei voida muutoin luotettavasti arvioida tai jos olosuhteissa tapahtuu työntekijän altistumista lisäävä muutos (14). Yleisen työhygieenisen näkökulman lisäksi voi esimerkiksi ammattitautia epäiltäessä olla perusteltua tehdä tarkkoja, työpiste- tai työntekijäkohtaisia mittauksia ja selvityksiä. 2915

6 Biologiset altistumismittaukset Biologisilla altistumismittauksilla eli biomonitoroinnilla tarkoitetaan työpaikan altisteiden (mm. metallien, tiettyjen liuottimien ja orgaanisten yhdisteiden) tai niiden aineenvaihduntatuotteiden määrittämistä veri- ja virtsanäytteistä (36). Toisin kuin työpaikan ilmasta tehdyt mittaukset, biologiset altistumismittaukset antavat arvion altisteiden imeytymisestä elimistöön ja mahdollistavat parhaimmillaan altistumisen arvioinnin pitkältäkin ajalta. Niissä otetaan huomioon imeytyminen niin hengitysteitse, ruoansulatuskanavasta kuin myös ihon kautta. Biologiset altistumismittaukset liitetään yleensä määräaikaistarkastuksiin, jolloin ne mahdollistavat pitkäjännitteisen työsuojelun ja varhaisen puuttumisen työpaikan kemikaaliongelmiin. Paljon vai vähän? Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa haitalliseksi tunnetut pitoisuudet eli HTP-arvot työntekijöiden hengitysilman epäpuhtauksien pitoisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle (37). Jos pitoisuus on alle 10 % HTP-arvosta, sitä voidaan pitää vähäisenä, ja mitä lähempänä HTP-arvoa pitoisuus on, sitä tärkeämpiä ovat altistumista rajoittavat toimenpiteet. Esimerkiksi hengitysteiden ärsytysoireissa ja yliherkkyyssairauksissa myös selvästi HTP-arvoja pienemmät pitoisuudet voivat olla terveyden kannalta merkityksellisiä. HTParvot saattavat myös olla perusteiltaan vanhentuneita tai ne perustuvat toksisiin vaikutuksiin, jotka eivät ole olennaisia kyseisellä työpaikalla. Joillekin altisteille on annettu sitovat rajaarvot, joita ei saa ylittää. Nämä altisteet ovat asbesti, bentseeni, lyijy, vinyylikloridi, kovapuupöly sekä eräät räjäytys- ja louhintatyössä muodostuvat yhdisteet. Työterveyslaitos on asettanut HTP-tasoa matalampia ala- tai työtehtäväkohtaisia tavoitetasoja, jotka perustuvat kyseisellä alalla tai työtehtävässä todennettuihin parhaisiin työympäristön hallintatekniikoihin. Tavoitetasot kannustavat jatkuvaan työympäristön parantamiseen, ja niitä voi käyttää esimerkiksi uusien tilojen suunnittelun tai tilojen korjausten tukena. Lopuksi Nykyaikana työpaikkojen tavoitteena on työhyvinvointi. Se on laaja-alainen käsite, mutta pohjimmiltaan se rakentuu terveelliselle ja turvalliselle työlle. Työn tunteminen on työterveyslääkärin ydinosaamista. Työperäisen altistumisen arviointi on osa työpaikkaselvitystä, jonka perusteella työterveyshuolto voi antaa työpaikalle suosituksia altistumisen vähentämiseksi, kuten ohjeita turvallisista työtavoista tai suojautumisesta. Riskilähtöisen ajattelun rinnalle on viime aikoina nostettu voimavaralähtöinen ajattelu tapa. Se korostaa asioita, jotka edistävät työhyvinvointia ja joita siten tulisi vahvistaa. Työkyvyttömyyden ehkäisy ja työurien pidentäminen ovat merkittäviä ajankohtaisia haasteita ja niissä onnistuminen vaatii työterveyshuollolta pitkäjänteisen ehkäisevän toiminnan toteuttamista ja nykyistä syvällisempää työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyötä myös altistumista arvioitaessa. n English summary > in english Assessment of exposures at the workplace 2916

7 tieteessä english summary Riitta Sauni M.D., Ph.D., Team Manager Center for Health and Work Ability, Finnish Institute of Occupational Health Katri Suuronen Assessment of exposures at the workplace Workplace exposure is usually understood to mean exposure to chemical, physical or biological hazards, but excessive physical or psychosocial burdens may also expose employees to health hazards. According to Finnish legislation employers should be aware of the workplace exposures and evaluate their risks. The purpose of the workplace risk assessment is to prioritize the most important hazardous agents and develop practical control methods to protect workers from adverse effects. Professionals in occupational health care act as experts in recognizing the exposures and evaluating their impact on workers' health. By regular visits to the workplace occupational health care professionals identify and evaluate environmental factors that may endanger workers' health. They should also give guidance regarding suitable control methods and adequate personal protection. Risk management at the workplace and environmental monitoring by occupational health care may benefit from each other, and in some cases, they can be combined. Basic information needed for exposure assessment can be obtained from chemical hazard profiles, material safety data sheets, safety and hygiene handbooks, and occupational exposure limits or recommended values. Occupational hygiene measurements play a significant role in the assessment of chemical, physical and biological agents. Exposure to chemical agents can also be measured from biological samples, usually blood or urine. Data gathered from employees, employers and safety managers by interviews and questionnaires provide valuable information on all exposures, but especially on psychosocial factors. Medical surveillance of workers employed in high-risk occupations is needed in order to monitor workers' health and discover adverse health effects and possible early signs of disease. 2916a

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke

Kemialliset tekijät. Toimenpiteet työpaikoilla. Valtakunnallinen kemikaalihanke Kemialliset tekijät Toimenpiteet työpaikoilla Valtakunnallinen kemikaalihanke Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen sekä Pohjois-Suomen aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4.

Riittävän hyvä. - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro. Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä. Helsinki 7.4. Riittävän hyvä - työsuojeluvalvonnan puheenvuoro Kemialliset tekijät työpaikalla riskit hallintaan yhteistyöllä Helsinki 7.4.2016 Markku Rautio, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Työhygienian erikoistumiskoulutus

Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI 1(13) Pohjautuu toimintamalliin, jonka Tampereen aluetyöterveyslaitos laati sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa hankkeessa Kemiallisten ja fysikaalisten tekijöiden arviointia työpaikoilla. KEMIALLISTEN

Lisätiedot

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Miten ammattitauti tai -epäily käynnistää preventiotoimet työpaikalla? - työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen Katri Suuronen, erityisasiantuntija, TTL Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake

1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake 1 Riskien arvioinnin suunnittelulomake Koulu: Oppiaine: Aiemmin tehdyt selvitykset /arvioinnit: Vastuuhenkilö: Arvioinnin kohde Työryhmä Aikataulu 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Lisätietoja: 2 Tarkistuslista

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys 15.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Tiedät työpaikkaselvityksen tarkoituksen ja lainmukaisuuden Tiedät mitä ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen

Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Mikä sisäilmasto-ongelma? Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 11.4.2016 Jari Latvala Milloin sisäilmasto on kunnossa? HAVAITTU/MITATTU SISÄYMPÄRISTÖ Sisäilman laadussa

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Työterveyshuollon rooli sisäilmastoselvityksissä - terveydellisen merkityksen arviointi Jari Latvala Ylilääkäri, Työterveyslaitos 2 Onko sisäympäristö kunnossa? HAVAITTU/MITATTU

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2009 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 29.4.2009 Faksi (09) 604 714 1(1) KOSTEUSVAURIOASTMAN TOTEAMINEN AMMATTITAUDIKSI Tapaturmavakuutus-

Lisätiedot

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi

Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Homevaurion tutkiminen ja vaurion vakavuuden arviointi Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dos. Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 26.3.2015 Sisäilmastoseminaari 2015 1 Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Hyvinvointia sisäympäristöstä Hyvinvointia sisäympäristöstä Sisäympäristön terveyttä edistävät vaikutukset Jari Latvala Ylilääkäri Työterveyslaitos, Työtilat yksikkö 14.12.2016 Jari Latvala Hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuudet

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE

Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö SISÄILMAPAJA TAMPERE Asumisterveysasetus - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2016) Vesa Pekkola

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Nostotyö &Toistotyö 22.2.2010 Opetustapahtuman tavoitteet: Osaat arvioida nostotyön ja toistotyön kuormittavuutta Osaat menetelmiä, joita on mahdollista käyttää nosto-

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut

Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut LIITU päivä 4.5.2006 Työterveyslaitoksen työhygieeniset asiantuntijapalvelut Markku Linnainmaa, FT, dos., laboratoriopäällikkö Työterveyslaitos, työhygienian ja toksikologian laboratorio Työterveyslaitos

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikko insinööritoimistossa Työhygieenikot työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden takaajina EuroSafety-/Työhyvinvointimessut 15.9.2016 14.10.2016 Mikael Fingerroos, AX-Suunnittelu 1 Taustaa

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Bio Mix 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 04.05.2015 Reetta Orsila EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LISÄÄNTYMISTERVEYDELLE TYÖSSÄ VAARAA AIHEUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ JA VAARAN TORJUNNASTA

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja

Lisätiedot

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017

Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi. FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Sisäilmaongelmaisen rakennuksen diagnosointi FM Eetu Suominen Turun yliopisto, Biokemian laitos Labquality Days 2017 Johdantoa Asunnon ja muiden oleskelutilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä ALTISTUMISEN ARVIOINTI SISÄILMASTON LAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN PERUSTEELLA Sisäilmastoseminaari 2015 Katja Tähtinen¹, Veli-Matti Pietarinen¹, Sanna Lappalainen¹, Anne Hyvärinen²,

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine

Hyvinvointia työstä. Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Hyvinvointia työstä Annina Ropponen, TtT, dosentti, erikoistutkija Associated researcher, Karolinska Institutet, Division of Insurance Medicine Asiantuntijoiden työajat ja ajankäyttö yhteydet palautumiseen

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. Aineen tai seoksen ja yhtiön tai yrityksen tunnistetiedot Aineen tai valmisteen tunnistustiedot Yhtiön/yrityksen tunnistetiedot Life Technologies 5791 Van Allen Way PO Box

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut Yritys: Inarin kunta Arvioinnin kohde: Päiväys: Tekijät: VAARA- TAI HAITTA-TEKIJÄN Vaaraa Riski- Vaaratilanteen, haitan tai kuormituksen kuvaus Vastuu- Seuranta/

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Asumisterveysasetuksen soveltamisohje mikrobien mittaaminen Kaisa Jalkanen, tutkija THL, Asuinympäristö ja terveys -yksikkö Sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät Hallittava kokonaisuus! Lähtötilanne

Lisätiedot

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle?

Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Altistumisskenaariot Mitä, miksi, kuka ja kenelle? Jouni Räisänen Kaksi altistumisskenaariota 1 2 Kemikaaliturvallisuusarviointi altistumisskenaario Käyttöturvallisuustiedote, liitteenä altistumisskenaario

Lisätiedot

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10.

Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön hyvinvointi Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Oulu 2.10 ja Kajaani 3.10. 2013 Kouluympäristön terveellisyys ja turvallisuus sekä kouluyhteisön

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA

PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Työsuojelupaneeli VII PSYKOSOSIAALISET KUORMITUSTEKIJÄT JA NIIDEN ARVIOINTI TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen 16.11.2016 10.11.2016 Työsuojelupaneeli VII, Toivanen 2016 1 Työsuojelupaneeli VII Työsuojelupaneeli

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö

... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä. Vesa Pekkola. Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö ... J O T T A N T A R T T I S T E H R Ä Vesa Pekkola Ylitarkastaja, Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristötekniikan DI, RTA Merkittävimmän osan työurastani olen ollut terveydensuojeluun liittyvissä viranomaistehtävissä

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES

Lisätiedot

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 Haju Stop 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2. VAARAN YKSILÖINTI KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset tunnistetut käytöt ja käytöt,

Lisätiedot

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja

MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus. Maria Tiikkaja MRI-yksiköiden työhyvinvointi ja työturvallisuus Maria Tiikkaja Henkilöstön työhyvinvointia edistävät toimintatavat magneettikuvaustyössä Tutkimushanke jonka tavoitteena kartoittaa ja parantaa MRI-yksiköiden

Lisätiedot

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa

2. Valitse oikea mesotelioomaan liittyvä vastaus: a) Työperäinen asbestialtistuminen ei aiheuta mesoteiloomaa Arvioidaksemme ABClean-kurssin antamaa tietoa pyydämme teitä vastaamaan joihinkin kysymyksiin sekä ennen että jälkeen kurssinmateriaaliin tutustumisen. Jos et tiedä vastausta, valitse vaihtoehto e) en

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen

Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Sisäilmaongelmista aiheutuvien terveyshaittojen tunnistaminen sekä toimenpiteiden kiireellisyyden arvioiminen Anne Hyvärinen, Yksikön päällikkö, Dosentti Asuinympäristö ja terveys -yksikkö 19.10.2016 Pikkuparlamentti

Lisätiedot

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT

1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT Päiväys 31.05.2005 Edellinen päiväys 1/5 KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE 1. KEMIKAALIN JA SEN VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN TAI MUUN TOIMINNANHARJOITTAJAN TUNNISTUSTIEDOT 1.1 Kemikaalin tunnistustiedot Kauppanimi

Lisätiedot

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen

Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Ohje työpaikkojen sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Sanna Lappalainen Työterveyslaitos, Työtilat johtaja Ohje saatavilla verkkokirjana Ohje saatavilla: Työterveyslaitoksen verkkosivuilta www.ttl.fi/sisäympäristö

Lisätiedot

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT

KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 5 KOHTA 1. AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste 1.1.1 Kauppanimi 1.1.2 Tunnuskoodi 2000.LI 1.2 Aineen tai seoksen merkitykselliset

Lisätiedot