Lisääntymisterveys ja altistuminen

Transkriptio

1 Lisääntymisterveys ja altistuminen Heikki Frilander, ylilääkäri LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri

2 Lapsissa on tulevaisuus

3 Johtavana ajatuksena varovaisuusperiaate Läheskään kaikesta ei ole luotettavaa tietoa, esim. EU-markkinoilla noin kemikaalia REACH-asetus Mutta edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ei pidä edistää vahingollista välttämiskäytöstä

4 Säädökset

5 Työturvallisuuslaki 738/ Työnantajan on työoloista aiheutuvia vaaratekijöitä arvioitaessa otettava huomioon mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara Käytettävä omia tai ulkopuolisia asiantuntijoita Asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen => Altisteisilla työpaikoilla tarvitaan työhygieeninen selvitys

6 Työturvallisuuslaki 738/ , 39, 40 Työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville kemiallisille tekijöille lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille biologisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei näistä tekijöistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle tai terveydelle taikka lisääntymisterveydelle

7 Työturvallisuuslaki 738/2002, 11 Työsopimuslaki 55/2001, 2. luku 3 Jos työstä tai työolosuhteista saattaa aiheutua raskaana olevalle työntekijälle tai sikiölle erityistä vaaraa eikä vaaratekijää voida poistaa => työnantajan pyrittävä siirtämään työntekijä raskauden ajaksi muihin tälle sopiviin työtehtäviin

8 VNa 603/2015 lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta Vaaralliset tekijät korvataan vähemmän vaarallisilla Altistumisen määrä ja kesto mahdollisimman vähäinen (teknisesti mahdollista ja kohtuudella toteutettavissa)

9 VNa 603/2015, 3 Raskauden suojelu Raskaana olevaa ei saa siinä määrin altistaa sellaiselle kemialliselle, fysikaaliselle, biologiselle tekijälle että on perusteltua syytä olettaa olevan vaaraa sikiön kehitykselle tai raskaudelle => altistumisen minimointi Raskaana olevaa ei saa altistaa > HTP -tasoille Pyrittävä siirtämään muihin tehtäviin Työntekijää informoitava vaarasta => Jos riskityössä =>työntekijän ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle Otettava huomioon taakkojen suuruus, työasennot/työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia

10 VNa 603/2015: lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavat tekijät 1. Kemialliset aineet ja seokset, jotka EU on luokitellut: Sukusolujen perimää vaurioittava kategoria 1A, 1B tai 2 (H340, H341) Syöpää aiheuttava kategoria 1A, 1B, tai 2 (H350, H350i, H351) Lisääntymiselle vaarallinen kategoria 1A, 1B tai 2 (H360, H360D, H360F, H360f, H360FD, H360Fd, H360Df, H361d, H361f, H361fd, H362) Elinkohtainen myrkyllisyys kerta-altistumisen jälkeen kategoria 1 tai 2 (H370, H371)

11 VNa 603/2015, vaaraa aiheuttavat tekijät jatkoa 2. Muut kemialliset tekijät: Anestesiakaasut, elohopea ja sen yhdisteet, hiilimonoksidi, orgaaniset liuotinaineet, sytostaattiset lääkkeet, synteettiset estrogeenit ja progestiinit 3. Biologiset tekijät Hepatiitti-, herpes, HI-virukset, listeriabakteeri, sytomegalovirus, toksoplasma, vesirokkovirus, vihurirokkovirus, parvorokkovirus 4. Fysikaaliset tekijät Ionisoiva säteily mukaan lukien radionuklidit paineenalainen työ: maanalainen kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely ja vedenalainen sukeltaminen

12 Ydinkysymyksiä Altistuuko raskaana oleva työntekijä? Jos, mikä verran? Altistumistapa? Onko vaikutusmekanismi relevantti raskauden/sikiön kannalta Entä altistuuko sikiö?

13 Erityisäitiysraha - viimeinen keino

14 Sairausvakuutuslaki 1224/2004 Raskaana olevalla on oikeus erityisäitiysrahaan, jos työhön liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyden EÄ-rahan maksamisen edellytykset: henkilö on työkykyinen hänelle ei voida järjestää muuta työtä ja hän joutuu tämän vuoksi olemaan poissa työstä

15 Valtioneuvoston asetus sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta (1335/2004, muutos 619/2015) voidaan arvioida vaarantavan. vakuutetun tai sikiön terveyden anestesiakaasu, lyijy, elohopea, solunsalpaaja, hiilimonoksidi, torjunta-aine, orgaaninen liuotin lisääntymisterveydelle vaaralliseksi, syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi luokiteltu aine H340, H341, H350,H350i, H351, H360, H360D, H360FD, H360Fd, H360Df, H361, H361d, H361fd, H362 työministeriön päätöksessä (838/1993 ja muutos 1232/2000) mainitut syöpävaaralliset aineet ympäristön tupakansavu

16 Valtioneuvoston asetus 1335/2004 ionisoivaa säteilyä mukaan lukien radionuklidit toksoplasma, listeria, vihurirokkoa, herpes, vesirokko, parvorokko, hepatiitti B ja C, sytomegalo, ja HIV ja muut näihin verrattavat mikrobit maanalaisesta kaivostyö, paineistetuissa tiloissa työskentely tai vedenalainen sukeltaminen

17 Erityisäitiysrahan myönnön aiheet 2017 Vesirokko 1 % Listeria 6 % Sytomegalo 1 % Anestesiakaasut 7 % Lyijy 1% Toksoplasmoosi 11 % Säteily yhteensä 15 % Orgaaniset liuottimet 22 % Muut kemialliset aineet 7 % Ympäristön tupakansavu 1 % Häkä 5 % Syöpäsairauden vaaraa aih. aineet 21 %

18 Arviointi ja/tai ratkaisu on joskus haastava

19 Kemikaalialtistumisen arviointi voi olla haastellista Lakisääteistä altistumisen arviointia ei riittävässä määrin ole tehty etukäteen Useimmiten mittaustietoa työpaikalta ei ole Edes yleistettävää mittaustietoa ei ole onko mittaustulos saatavissa nopeasti? Yrittäjä tai ei muuten ole työterveyshuoltoa Altistuu useille kemikaaleille = > Tarvitaan työhygieenikon apua

20 Työhön liittyvät tekijät, jotka eivät oikeuta erityisäitiysrahaan Valtioneuvoston asetuksessa säädettyjä vaaratekijöitä eivät ole esim.: työn fyysinen vaativuus tapaturmariski väkivallan uhka melu tai tärinä epäsäännöllinen työaika tai yötyö hankalat työasennot

21 Melun vaikutus sikiöön?

22 Melu Melun vaikutuksesta raskauteen ja sikiöön on varsin vähän tutkittua tietoa EU-komission yleisohjeet raskaana eivät joutuisi alttiiksi melulle > kansallisen altistumisrajan Suomessa => >85 db TTL on suositellut, että raskauden aikana työympäristön keskimääräinen melutaso työpäivän aikana ei ylittäisi 85 dblaeq(8h) Suomessa yli 85dB melulle altistu noin fertiili-ikäistä naista, näille syntyy noin 800 lasta vuosittain Työoloparannukset tai työtehtävien vaihtaminen

23 Katsaukset Dzhambov 2014 Noise exposure during pregnancy, birth outcomes and fetal development: meta-analyses using quality effects model Women exposed to high noise levels during pregnancy are at a significantly higher risk for having small-for-gestational-age newborn (RR = 1.19, 95% CI: ), gestational hypertension (RR = 1.27, 95% CI: ) and infant with congenital malformations (RR = 1.47, 95% CI: ) Ristovska 2014 Reproductive outcomes associated with noise exposure - a systematic review of the literature Generally supportive of an association between noise exposure and adverse effects on birthweight

24 This population based cohort study included 1,422,333 single births in Sweden When restricted to children whose mothers worked full-time and had < 20 days leave of absence during pregnancy, the adjusted HR for hearing dysfunction associated with maternal occupational noise exposure 85 vs. < 75 dblaeq,8h was 1.82 (95% CI: 1.08, 3.08; 14 exposed cases)

25 Exposure to high (>85 dba) levels of occupational noise throughout the pregnancy (full time workers) was associated with an increased risk of the child being born small for gestational age, OR 1.44 (95% CI 1.01 to 2.03) compared to noise exposure <75 dba. A similar increase was seen for low birth weight OR 1.36 (95% CI 1.03 to 1.80) for high levels of noise

26 Tärkeintä on ennakointi ja tiedotus työpaikoilla

27 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos