Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

Transkriptio

1 Fysioterapia työterveyshuollossa Työpaikkaselvitys

2 Opetustapahtuman tavoitteet: Tiedät työpaikkaselvityksen tarkoituksen ja lainmukaisuuden Tiedät mitä ovat fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet Fyysinen työnkuormitus, riskin arvio

3

4 Työpaikkaselvityksen tarkoitus: Arvioida työstä johtuvia vaaroja ja haittoja sekä henkilöstön kuormittumista (Työsuojelulaki 738/2002) Oppia tuntemaan työ ja työpaikka, jonka pohjalta suunnitellaan työkykyä ylläpitäviä toimintoja ja terveystarkastuksia. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001, Toiminta on tarkemmin ohjeistettu Valtion neuvoston asetuksessa / 1484)

5 Työpaikkaselvityksen tavoitteet Manninen ym Selvittäminen - työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet - työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus Arviointi Kartoitus -työn vaaratekijöiden ja kuormittavuuden terveydellisen merkityksen arvio - työstä johtuvan ammattitaudin, tapaturman tai väkivallan vaara ja uhka - työaikajärjestelyt, mukaan lukien yötyö -työolosuhteiden muutostilanteet - henkilöstörakenne -eri työ- ja palvelusuhdemuotoihin (esim. lyhyaikaiset työsuhteet) liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat

6 Työpaikkaselvitystyypit (Manninen ym. 2007) Selvitystyyppi Toteutusvaihe Sisällön kuvaus esiselvitys Perusselvitys Suunnattu selvitys erityisselvitys Toimintasuunnitelman laatimiseksi Tehdään toimintaa aloittaessa, toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja muuttaessa Tarpeen mukaan, usein perusselvityksen perusteella Tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella Kerätään tietoja, määritellään sopimuksen sisältö, määritellään tth:n toiminta Kokonaisvaltainen näkemys työpaikan työoloista ja keskeisistä työn vaaroista. Määritellään suunnattujen selvitysten ja erityisselvitysten tarve Kohdistetaan johonkin kuormitustekijään esim. fyysiseen kuormitukseen. Rajattu, asiantuntija-arvio esimerkiksi yksilön oireilun vuoksi tehtävä arvio.

7 Esimerkki 1.Työpaikkaselvityksen suunnittelu Tth on kutsunut tft:n ja ttl:n yhteiseen palaveriin, jossa suunnitellaan työpaikalle tehtävää työpaikkaselvitystä. Suunnittelupalaverissa tarkastellaan yrityksen sairauspoissaolo- ja tapaturmatilastot sekä keskustellaan yrityksen taustatiedoista: toimiala, organisaatio, työntekijöiden lukumäärä, henkilöstö rakenteet, tiedossa olevat ongelmat, yrityksen toiveet ja toimintasuunnitelman sisältö. Käytössä ovat yrityksestä tullee Riski-Arvi (yrityksen omat riskinarvioinnin tulokset), aikaisemmat työpaikkaselvitysraportit ja työterveyshuollon teettämä esikysely sekä yrityksestä tulleet luettelot käytössä olevista kemikaaleista. Sovitaan työpaikkaselvityksen tavoite, valitaan menetelmät. Sovitaan esimiesten, työntekijöiden, työsuojelu päällikön ja työsuojeluvaltuutetun kanssa työpaikkaselvityksen ajankohta.

8 2.Työpaikkaselvityksen toteutus Katsotaan em. kokoonpanolla esikyselyn tulokset ja keskustellaan mahdollisista muutoksista, joita työssä on tapahtunut. Tapaamisella keskustellaan tarkemmin altisteista, työntekijöistä joihin altistuminen kohdistuu. Altistumisen voimakkuudesta ja kestosta. Työntekijöiden yksilöllisistä riskejä lisäävistä tekijöistä (esim. raskaana oleva työntekijä). Henkilökohtaiste suojainten käyttö, saatavuus ja kunto tarkistetaan.tarkistetaan ensiapuvalmius. Sovitaan yhteisen palautetilaisuuden ajankohta. Työpaikkakierros toteutetaan, tavoitteena nähdä kaikki työtehtävät. Menetelminä erilaiset:mittarit, videointi, havainnointi kaavakkeet, kynä ja paperi, haastattelu

9 3.Johtopäätösten tekeminen Tth varaa yhteisen ajan. Katsotaan kerätyt tiedot ja tehdään niistä asiakirja: työpaikkaselvitysraportti. Raportissa on johtopäätöksenä terveydellisen riskin arvio ja toimenpideehdotukset terveysriskien pienentämiseksi. Raportista ja johtopäätöksien oikeellisuudesta keskustellaan tarvittaessa vielä työntekijöiden ja esimiehen kanssa - Työpaikkaselvityksen avulla arvioidaan laaditun toimintasuunnitelman sisältöä.

10 4.Yhteinen palautetilaisuus Työpaikkaselvityksestä pidetään koko osaston henkilöstölle tiedotustilaisuus, jossa tietoa annetaan terveysriskeistä sekä niistä suojautumisesta. Esitellään toimenpide-ehdotukset, joilla terveysriskien hallintaa suositellaan toteutettavaksi. Seuranta ja arviointi tapahtuu säännöllisesti toteutettujen tps ja yhteistyö palavereissa.

11 prosessikaavio -esitietojen kerääminen - terveydelle haitallisten tekijöiden tunnistaminen työpaikalla - terveydellisen merkityksen arvio - johtopäätökset ja toimenpideehdotukset -Viestintä ja osallistuminen työpaikan kehitystoimiin - seuranta

12 Toteutus Työterveyshuollon ammattihenkilö arvioi asiantuntijan tarpeellisuuden työpaikkaselvityksessä Työpaikkaselvitykset tulee toteuttaa säännöllisesti 3-5 vuoden välein ja muutosten yhteydessä, kirjattuna yrityksen toimintasuunnitelmaan Työntekijän perustellusta pyynnöstä

13 Työpaikkaselvitys raportin siältö - selvityksen kohde, tekijät ja ajankohta - selvityksen tavoite ja tarkoitus - käytetyt menetelmät -havaitut myönteiset asiat ja toimivat ratkaisut -keskeiset tulokset tärkeysjärjestyksessä -johtopäätökset -toimenpide-ehdotukset tärkeysjärjestyksessä -lisäselvitysten tarve -seuranta

14 Fyysisen kuormittuvuuden tarkastelumalli Työpiste: siisteys ja järjestelyt, kulkutiet ja lattiat, portaat, tikapuut ja luiskat, työtason korkeus, istuin, näytöt ja näyttöpäätteet Työasento: selän asento, hartioiden ja käsien asennot, ranteen ja sormien asento, Pään ja niskan asento, jalkojen asento Ruumiillinen kuormitus: Jatkuva istuminen tai seisominen, Työn tauotus ja työtahti, Jatkuvasti samana toistuvat työliikkeet, raskaat nostot tai taakan kannattelu Työvälineet ja menetelmät: Työkalut, koneet ja laitteet. Käsiteltävät kappaleet, työpisteen tuet ja apuvälineet Murtonen 2003

15 Fyysistä kuormitusta aiheuttavat tekijät: työasennot työliikkeet Voimankäyttö Raskas dynaaminen lihastyö Staattinen lihastyö Toistotyö (Riikonen ym. 2003, Pääkkönen ym. 2005)

16 Energeettisesti kuormittava työ Tarkoittaa voimakkaasti verenkiertoelimistöä kuormittavaa raskasta dynaamista lihastyötä. -liikutetaan omaa kehon painoa ja mahdollisesti taakkoja esim. hoitoalan työ, varastotyö, palomies, rakennusala - Työntekijän yksilölliset ominaisuudet vaikuttavat kuormitukseen! (Luopajärvi ym. 2001, Pääkkönen ym. 2005)

17 Suositukset energeettisesti kuormittavassa työssä 30% maksimaalisesta hapenkulutuksesta on hyväksyttävää keskeytymättömässä 8 tunnin työpäivässä. 50% maksimaalisesta hapankulutuksesta on ehdoton ylikuormittumisen raja hyvin tauotetussa 8 tunnin työssä. Taukojen osuus tulee olla 10 min/ jokainen tunti. Menetelmät: Edholmin luokitus, rpe, syketallennus

18 Selän kuormituksen arviointi Työasento Punainen Ei hyväksyttävä Selän asento istuen Eteen taipunut/ kiertynyt Keltainen tarkemmin arvioitava Eteen taipunut/ kiertynyt ajoittain Vihreä hyväksyttävä Asento vapaasti vaihdeltavissa Usein/ pitkään samassa asennossa Hyvä selkätuki Selän asento seisten Eteen taipunut/ kiertynyt Usein/ pitkään samassa asennossa Eteen taipunut/ kiertynyt ajoittain Enimmäkseen suorassa asennossa Asento vapaasti vaihdeltavissa

19 Selän kuormituksen arviointi kriteerit Erittäin kuormittava Jokseenkin kuormittava Vähän kuormittava Selän eteentaivutus >60 (seisten) >30 (istuen) vartalon ja reiden välinen kulma < (seisten) (istuen) 0-20 (seisten) 0-15 (istuen) taaksetaivutus > 5 (seisten) 0-5 (seisten) 0 (seisten) sivutaivutus > 15 > kierto >

20 Pohjoismainen kriteeristö niskan, hartioiden ja olkavarren asentojen aiheuttaman kuormituksen arviointiin Niskan eteen taivutus Erittäin kuormittava >45 >25 suhteessa selän asentoon Jokseenkin kuormittava taaksetaivutus > sivutaivutus > kierto > Hartia/ olkavarsi Olkavarsi eteen nostettuna Olkavarsi sivulle nostettuna Käsien työskentely > 60 > > Yli hartiatason Noin hartiatasolla Vähän kuormittava Noin kyynärpää tasolla

21 Riskin arvioiminen toistotyössä Yläraajan osa olkapää Yläraajan käyttötapa Dynaaminen intermittoiva tai staattinen Työliikkeitten tai lihassupistusten taajuus riskiarvio >2,5 krt/min Suuri riski Yksi alla olevista tekijöistä muuttaa suuren riskin erittäin suureksi -suuri voima käyttö -suuri nopeus -suuri staattinen kuormi Olkapää, kyynärvarsi Kyynärvarsi, ranne Dynaaminen, intermittoiva tai staattinen Dynaaminen, intermittoiva tai staattinen >10 krt/min Suuri riski > 10 krt/min Suuri riski sormet dynaaminen >200krt/min Suuri riski -harjoituksen puute -korkeat tuotanto tavoitteet Monotonia Vaikutusmahdollisuuksien puute Voiman käyttö ääriliikkeet Toistotyö kestää pitkiä aikoja

22 Työpaikan terveys- ja turvallisuusriskien luokittelu (Pääkkönen ym. 2005) Todennäköisyys Seuraus Epätodennäköinen Mahdollinen Todennäköinen Lievästi haitallinen Epämukavuus, rasittuneisuus,kipu, Väsymys. Oireet kestävät muutamia tunteja. Mitätön (merkityksetön) riski Ei edellytä toimenpiteitä Siedettävä (vähäinen) riski Seuranta tarpeen Kohtalainen riski Toimenpiteitä tarvitaan Haitallinen Pitkäkestoisia (päiviä, viikkoja) vakavia kuormituksen aiheuttamia sairauksia. Siedettävä (vähäinen) riski Seuranta tarpeen Kohtalainen riski Toimenpiteitä tarvitaan Merkittävä riski Toimenpiteet välttämättömiä Erittäin haitallinen Kroonisia (kuukausia kestäviä) kuormittumisen aih. Vakavia sairauksia. Työkyvyttömyys jaksoja Kohtalainen riski Toimenpiteitä tarvitaan Merkittävä riski Toimenpiteet välttämättömiä Sietämätön riski Välittömät toimenpiteet ennen työn jatkamista

23 Työhygienia (Starck ym. 2008) Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät Kemialliset tekijät esimerkiksi: pöly, pesuaineet, liuotinaineet, kaasut Biologiset tekijät mikrobialtistuminen - Sisäilma ongelmat esimerkiksi ilman kuivuus, tunkkainen ilma, epämiellyttävät hajut, radon, asbesti, tupakka, eläinepiteeli

24 Monisyinen sisäilmaongelma Ihmiset reagoivat sisäilma ongelmiin voimakkaasti myös tunteillaan. Tekniset ratkaisut eivät riitä poistamaan oireita mikäli ihmisten kokemukset eivät muutu. (Lahtinen ym. 2006)

25 Työympäristön fysikaaliset tekijät Melu, valaistus, tärinä, kylmä, kuuma Työ ja terveys 2006 tutkimuksen mukaan: altistuminen melulle on lisääntynyt, yli puolet työntekijöistä kokevat altistuvansa melulle työssä, komanneksella esiintyy kovaa melua työssä, haittaavaksi melun kokee neljä kymmenestä työntekijästä. Melu heikentää tuottavuutta, erityisesti puheen erotettavuus heikentää keskittymiskykyä (Ketola 2007)

26 Melu Raja-arvot perustuvat kuulovaurioiden vaaraan; alin toiminta- arvo on 80 db -meluntorjuntaohjelma, toimenpideehdotuksineen esim. henkilökohtaisien suojaimien käyttö (Pääkkönen ym. 2005)

27 Valaistus SFS-EN standardi- Valo ja valaistus Puutteellinen valaistus altistaa tapaturmille ja aiheuttaa väsymystä. Miten puutteellinen valaistus vaikuttaa työasentoihin? (Starc ym. 2008)

28 Mikä terveysriski fyysisen kuormituksen osalta on seuraavassa esimerkissä?

29 Tehtävä: 9 pienryhmää/paria, jokaiselle ryhmälle 1 alla esitetyistä luvuista: Menetelmä/menetelmät tulee esitellä kaikille: mitä mitataan, menetelmän käytettävyys, miten menetelmää käytetään. Esityksen kesto max. 10 minuuttia

30 Menetelmiä: 1. Työn fyysinen kuormittavuus ja riskin arviohttp:// Menetelmat+aiheittain/kortti?id=195 (esitys 22.2) 2. Työpaikan ergonomia (esitys 24.2)Mirita, Satu & Marjo 3.Toisto-Repe. Toistotyön arviointi menetelmä. telmat+aiheittain/kortti?id=9. (esitys 22.2)Eliisa, Anniina, Milla 4.Potilassiirtojen kuormittavuuden arvio (esitys 1.3)Sanna, Päivi, Mari

31 5. Liikuntaelinten oireiden selvittäminen (1.3 esitys) 6. a)käsin tehtävän nostotyön tarkastuslista (Esitys 22.2)Mikko, Mikkko, Joni b) Niosh Nostokaava 7. a) Edholm- luokitus, b) Sykintätaajuuden mittaaminen. Työfysioterapia C) Borgin asteikko (esitys 1.3)Elisa, Sari, Riikka 8. a)owas menetelmä. (esitys 24.2) Sinna, Minna, Anniina, Iita-Mari ) b)työympäristöriskit 9. Psykososiaalisen työympäristön arvioiminen. (esitys 24.2)