Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli.
|
|
- Martti Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tampereen aluetyöterveyslaitos LIITE 5 Jorma Lappalainen & Päivi Piispanen Työpaikkojen riskinarviointi. Peruskäsitteet ja toimintamalli. Työterveyden ja -turvallisuuden perustyökalu Työpaikalla työpaikan omin voimin tehtävästä kattavasta riskinarvioinnista on tullut suomalaisen työterveys ja -turvallisuustoiminnan perustyökalu. On ymmärretty, ettei turvallisuustoimintaa voida suunnata ja mitoittaa oikein, jos pohjana ei ole järjestelmällistä ja kattavaa töiden riskinarviointia. Merkittäviä kehityksen vauhdittajia ovat olleet EU:n työolojen puitedirektiivi /1/, EU:n riskien arviointiopas /2/, STM:n tiedote riskin arvioinnista /3/ ja erityisesti STM:n julkaisema Riskien arviointi työpaikalla -työkirja /4/. Vaikuttavia henkilöitä suomalaisten julkaisujen takana ovat olleet Mervi Murtonen VTT:ltä sekä Hannu Alén ja Harri Halme STM:n työsuojeluosastolta, jotka ovat mm. laatineet mainion listan hyvän riskinarvioinnin ominaisuuksista /5/. Lisäksi myös BS 8800 standardin /6/ määrittelyt riskinarvioinnista esitöineen (esim. prof. Richard Boothin luennot ja artikkelit /7/) ovat olleet merkittävä esikuva. Salme Rantanen ja Rauno Pääkkönen puolestaan ovat vieneet merkittävästi suomalaisen riskinarvioinnin käytäntöä eteenpäin tekemällä yleisestä mallista tarkennetun toimintaoppaan työhygieenisten riskien arviointiin /8/. Nämä julkaisut ja niiden soveltamista edistänyt laaja koulutus ovat luoneet pohjan työpaikkojen hyville käytännöille, joista löytyykin loistavia esimerkkejä eri aloilta. Uusia haasteita riskinarvioinnille asettaa sekä työterveyshuolto- että työturvallisuuslakien lähes samanaikaisesti tapahtuvat uudistukset, joissa työpaikan riskinarviointi näyttää saavan entistä korostuneemman aseman. Peruskäsitteet On todettu hyödylliseksi erotella vaaran ja riskin käsitteet. Vaaralla tarkoitetaan mahdollisen vahingon lähdettä tai vahingon/terveyshaitan mahdollistavaa tilannetta. Riskillä tarkoitetaan vaarallisen/haitallisen tapahtuman todennäköisyyden ja seurauksen vakavuuden yhdistelmää. Tarkasteltaessa käytännön vaaroja ja tehtäessä riskinarviointia on todettu tarvittavan niiden välille tarkentavia käsitteitä (vaaratilanne ja tapahtuma). Riskinarvioinnin kohteena olevaa toimintaa voidaan kuvata tapahtumaketjuna, josta tässä on esitetty vain osa. Tapahtumaketjun alkupäähän kuulu vielä vaaran syntysyyt ja ketjun loppuun riskin toteutumisen seuraukset (toipuminen jne.). Tämä ajatusmalli sopii kaikkiin vaaralajeihin (tapaturmavaarat, fyysinen kuormitus, henkinen kuormitus jne.). VAARA (-TEKIJÄ) (Hazard) VAARATILANNE (Exposure) TAPAHTUMA (Incident) RISKI (Risk) mahdollinen vahingon/terveyshaita n lähde tai vahingon/ terveyshaitan mahdollistava tilanne tilanne, jossa henkilö altistuu vaaratekijälle tapahtuma, jossa henkilö vahingoittuu/ sairastuu määrätyn vaarallisen tapahtuman todennäköisyyden (esiintymistaajuuden) ja seurausten yhdistelmä Kuva 1. Riskinarvioinnin käsitteet
2 2 Riskin suuruuden arvioinnissa ei yleensä ole käytettävissä tietoa seurauksen (vahingon/haitallisen tapahtuman) todennäköisyydestä vaan sitä kuvaamaan käytetään vaaratilanteen (altistumistilanteen) esiintymisen todennäköisyyttä. Tällöin riskikin tulee ymmärtää todellisen riskin arviona (estimaattina). Käsitettä riski ei ole syytä innostua käyttämään silloin, kun kysymys on selvästi vaarasta. Mikä on riskinarviointia ja mikä ei ole? Nyt kun riskinarvioinnista on tullut "muodikasta", on alettu mm. entisiä turvallisuusanalyysejä nimittää riskinarvioinniksi. Olisi kuitenkin rajattava riskinarviointi käsitteen käyttöä. Varsinaista riskinarviointia on toiminta, jossa tunnistetaan vaaroja, joille työntekijävälittömästi altistuu ja arvioidaan niihin liittyviä riskejä. Tällöin turvallisuusanalyysit tai työympäristön tason mittaukset (esim. TR-mittari tai ELMERI) eivät ole riskinarviointia, koska niissähän mitataan tiettyjen riskinhallintakeinojen olemassaoloa. Turvallisuusanalyysiä on kartoittaa esim. kuulonsuojainten käyttöä tai käyttämättömyyttä, sen sijaan riskinarviointia on pohtia melualtistuksen (ilman suojaimia tai suojainten kanssa) vaikutusta työntekijän terveyteen. Perinteiset työterveyshuollon työpaikkaselvitykset voivat olla riskinarviointia silloin, kun ne tehdään jollakin järjestelmällisellä tavalla /9/. Usein työpaikkaselvityksistä kuitenkin puuttuu riskien suuruuden määrittely eli priorisointi, joka on olennainen osa riskinarviointia. Riskinarvioinnin toimintamalli Riskienhallinta perustuu riskinarviointiin, jossa muodostetaan kokonaisnäkemys olemassa olevien vaarojen aiheuttamista riskeistä. Tunnistettuihin vaaratekijöihin liittyvät riskit arvioidaan eli määritetään riskien suuruus analysoimalla haitallisen tapahtuman seurauksia ja todennäköisyyttä sekä määritetään riskien merkittävyys (hyväksyttävyys). Riskien suuruuden määrittely mahdollistaa riskien priorisoinnin, mikä puolestaan mahdollistaa turvallisuustoimien rationaalisen suuntaamisen. Tätä voidaan pitää riskinarvioinnin tuomana merkittävimpänä lisäarvona perinteisiin vaarakartoituksiin verrattuna. Merkittävyyden arviointi (hyväksyttävyys) on syytä pitää omana vaiheenaan. Työsuojelulainsäädännössä on määrätty, mitä vaaroja ei voida hyväksyä ja miten niiden torjumiseksi on toimittava. Tällöin riskin hyväksyttävyyttä ei tarvitse miettiä. Suurimmalle osalle riskejä ei lainsäädännöstä kuitenkaan löydy yksilöityjä määräyksiä. Työpaikalla päätös hyväksyttävyydestä tehdään samoin kuin muistakin päätöksistä. Työsuojeluasioissa hyvä käytäntö on, että päätökset tehdään yhteistyössä henkilöstön kanssa. Seuraavaksi määritetään toimenpiteet merkittäviksi arvioitujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi ja toteutetaan ne. Lopuksi seurataan toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuutta (kuva 2). Hyvään riskinarviointiin kuuluu järjestelmällinen dokumentointi, joka mahdollistaa seurannan ja antaa pohjan ja vertailukohdan uudelleen tehtäville riskinarvioinneille.
3 3 Kuva 2. Riskienhallinnan vaiheet, joista neljä ensimmäistä vaihetta ovat puolestaan riskinarvioinnin vaiheita. Yleinen riskinarviointi työpaikalla on hyvä tehdä työpaikan omin voimin. Ryhmätyömalli on osoittautunut toimivaksi. Arviointiryhmä koostuu päättäjistä, asiantuntijoista (esim. työterveyshuolto) ja arvioitavan työn tuntijoista (PAT-periaate). Työyhteisön yhteisin voimin tehtävä riskinarviointi muuttaa organisaation turvallisuuskulttuuria myönteisempään suuntaan, koska siinä kehitetään yhteistä näkemystä työhön liittyvistä kriittisistä tekijöistä, niiden tärkeysjärjestyksestä ja parannustoimenpiteistä. Vaaratekijöiden tunnistaminen Vaaratekijöiden tunnistamista pidetään yleensä helppona ja yksinkertaisena vaiheena. Tämä on vain osittain totta. Työpaikalla on periaatteessa kolmenlaisia vaaroja. On sellaisia vaaroja, jotka ovat kaikkien tiedossa. Toiseksi on sellaisia vaaroja, joita ei ole tiedostettu, mutta jotka ovat kuitenkin aistein havainnoitavissa ja havaitaan esimerkiksi tarkastuslistan avulla. Kolmanneksi on sellaisia vaaroja, jotka ovat vaikeasti suoraan havainnoitavissa (piilovaarat). Arvioitavaa työtä tekevä on periaatteessa paras työnsä vaarojen asiantuntija. Kuitenkin normaaleissa työtilanteissa ihmisen havaintokyky on työn vaatimusten vuoksi rajoittunut ja valikoiva, siksi monet vaarat jäävät havaitsematta. Kun vaaroja on paljon ympärillä, niitä ei voi ajatella koko ajan (tarve ns. haavoittumattomuuden tunteeseen). Syntyy ns. suojakuori, joka seuloo ajattelusta mahdollisten vaarojen liiallisen pohtimisen, joka voisi jähmettää ihmisen toimintakykyä. Vaarojen tunnistusmenetelmä tulee olla sellainen, että sen avulla voi suunnata havaintokyvyn omaan työhön vapaana normaaleista työn vaatimuksista kuitenkin työntekijän rikasta (osittain tiedostamatonta) kokemusmuistia hyödyntäen. Tarkastelu tulee tehdä sopivasti ositeltuna ja kattavasti työprosessin eri vaiheet läpikäyden. Havainnointi tulee tapahtua turvallisessa ilmapiirissä ja jossain määrin normaalista työstä etäännytettynä (ikään kuin ulkopuolisena tarkkailijana). Tämän vuoksi vaarojen tunnistusryhmässä on hyvä olla myös ko. työhön nähden ulkopuolisia havainnoitsijoita. Hyvin tehdyt vaaratekijäkohtaiset tunnistuslistat on havaittu toimiviksi työkaluiksi. Niissä kannattaa rajoittua pääsääntöisesti välittömästi aistittaviin vaaroihin.
4 4 Riskien suuruuden määrittäminen Riskien suuruuden määrittämiseen työpaikan riskinarvioinnissa on vakiintunut menetelmä, jossa ensin arvioidaan haitallisen seurauksen vakavuus ja sen jälkeen haitallisen tapahtuman todennäköisyys /4,6/. Näiden kahden erillään pitäminen tuntuu joskus vaikealta. Kuva 3. Riskin suuruuden määrittämisen osatekijät. Hyvä tapa on aloittaa kuvaamalla arvioitu terveydelle haitallinen seuraus mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tällöin voidaan ajatella pahinta mahdollista seurausta, mutta hyödyllisempää on ajatella tyypillistä seurausta. Kun arvioidaan haitallisen tapahtuman todennäköisyyttä (kuten jo aiemmin todettiin) on käytännössä usein tyydyttävä arvioimaan vaaratilanteen (altistumistilanteen) todennäköisyyttä, josta työpaikan riskinarvioitsijoilla on yleensä kokemusta. Olennaista työpaikan riskien suuruuden arvioinnissa ei ole ehdoton (objektiivinen) tarkkuus vaan yhteismitallisuus ja johdonmukaisuus. Kaikki vaarat punnitaan samalla vertailukelpoisella tavalla. Näin saatua riskien suuruuden arvioita on pidettävä vain suuntaa-antavana, josta vielä erityisen edellä kuvatun riskien merkittävyyden (hyväksyttävyyden) arvioinnin kautta päästään toimenpiteiden tärkeysjärjestykseen. Erityinen riskinarviointi Yleistä riskinarviointia täydentää erityiset riskinarvioinnit, joita tehdään johonkin rajattuun vaaraan kohdistuen. Kyseessä voi olla esimerkiksi ainekohtainen riskinarviointi tai yksilön työssä selviytymiseen liittyvä riskinarviointi. Impulssi erityiseen riskinarviointiin voidaan saada yleisestä riskinarvioinnista. Hyvän riskinarvioinnin ominaisuuksia Hyvä ja laadukas riskinarviointi /5/ on mm. järjestelmällistä, kattavaa, yhdenmukaista, työnantajan organisoimaa, yhteistyössä henkilöstön kanssa tapahtuvaa, käytössä olevia asiantuntijoita hyödyntävää, totuudenmukaista ja erottelevaa ja priorisoivaa. Kattavuudella tarkoitetaan sitä, että riskinarvioinnin tulee kattaa yrityksen kaikki työt, myös harvinaisemmat kuten vuosihuollot tai vastaavat. Koko henkilöstön tulee kuulua arvioinnin piiriin. Riskinarvioinnin tulee kattaa myös kaikki vaaralajit.
5 5 Riskinarvioinnin haasteita Riskinarvioinnin menetelmien kehityksen haasteita ovat mm. riskinarviointi muuttuvissa työoloissa, riskilajikohtaisten arviointikriteerien kehittäminen ja syventäminen (vrt./8/), hyvien työpaikkatason toteutusmallien edelleen kehittely, eri asiantuntijatahojen (ml. työterveyshuollon) nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen ja riskinarvioinnin tulosten tiedonhallinta. Työterveyshuollolla on nykyistä paljon enemmän annettavaa riskinarvioinnissa. Työterveyshuollon ammattilaisilta löytyy tutkimustietoa sekä työpaikkatason kokemustietoa vaaratekijöiden terveysvaikutuksista. Vaikka kaikista vaikutuksista ei olekaan eksaktia tietoa, voivat työterveyshuollon edustajat ainakin poistaa pahimmat ali- tai yliarvioinnit, joihin maallikot joskus syyllistyvät. Myös etenkin suurissa yrityksissä työterveyshuollon kokemustieto henkilöstön sairastavuudesta on arvokasta terveysvaikutuksia arvioitaessa. Erityisesti työterveyshuollon edustajien mukanaoloa tarvitaan kemiallisten ja biologisten vaarojen terveysvaikutuksia arvioitaessa. Samoin heillä on paljon annettavaa ergonomisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Viitteet 1. Neuvoston direktiivi, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (89/391/ETY) 1. Riskien arviointi työssä. EU-opas. Työsuojeluhallinto. Tampere, Riskin arviointi. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Tampere 2000 (2.p.) 3. Riskien arviointi työpaikalla. Työkirja. Sosiaali- ja terveysministeriö. Työsuojeluosasto. Tampere 2000 (uudistettu versio). 4. Murtonen M., Halme H., Alen H.: Millainen on hyvä riskien arviointi?. Muistio BS Guide to Occupational Health and Safety Management Systems. British Standard Institution ja BS 8800:fi. Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä. Suomen Standardisoimisliitto SFS Booth R.: Practical Risk Assessment. Tampere University of Technology. Seminar Luentomoniste 14s. 7. Pääkkönen R., Rantanen S.: Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos. Helsinki s. 8. Lappalainen J., Oksa P., Mattila M., Kivi P.: Miten selvitetään rakentamisen terveysriskit. Työpaikkaselvitysmenetelmät ja niiden käyttö. 9. Työterveyslaitos, Helsinki s Lappalainen J., Piispanen P.: Työpaikkojen riskinarviointi kehittyy. Työterveyslääkäri 3/2001,
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14. Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO. Tampere 2006
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi 3 TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2006 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN 1456-257X Kirjapaino Öhrling, Tampere 2006 ASIANTUNTIJA LAKI YKSILÖ 1. JOHDANTO Riskien arviointi
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotVAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ
VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ Työturvallisuuslain (738/2002, 10 ) mukaan on jokaisen työnantajan selvitettävä ja arvioitava työpaikalla esiintyvät vaaratekijät. Tämä
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotRiskin arviointi. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14
Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto Tampere 2001 4 ISBN 952-00-1001-7 ISSN 1456-257X ASIANTUNTIJA
LisätiedotTyösuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint
LisätiedotRiskien arviointi on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä
BETONITEOLLISUUDEN RISKIENARVIOINTI- TYÖKALU Betoniteollisuuden työpaikoilla esiintyy erilaisia vaaroja ja ongelmakohtia, joissa voi esiintyä tapaturman/ sairastumisen mahdollisuus: SUUNNITTELE, TUNNISTA,
LisätiedotNollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuus- käytännöt tähän päivään
Nollis tuumaustunnit Tuunataan tutut turvallisuuskäytännöt tähän päivään Riskeistä vaikuttavuuteen 17.5.2018 Työterveyslaitos Nollis www.ttl.fi 2 1. Reagoiva 2. Systemaattinen 3. Systeeminen 4. Ennakoiva
LisätiedotTyösuojeluhallinto. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI. Riskin arviointi
Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Työsuojeluhallinto ASIANTUNTIJA YKSILÖ LAKI Riskin arviointi Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 14 Riskin arviointi TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2013 4 ISBN 952-479-008-4 ISSN
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotPerusasiat kuntoon - Parempi työ
Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen
LisätiedotHaipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka
Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu 26.9.2016 Miia Puukka Ohjelma (kesto n. 1,5h) Riskien arvioinnista lyhyesti Riskien arviointityökalu step-by-step Riskin arvioinnista lyhyesti Miia Puukka Yleistä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI TOIMINTAOHJE 1/7 LIIKENNELIIKELAITOS Yhteiset Palvelut / Turvallisuuspalvelut K. Kalmari / Y. Judström 18.9.
1/7 Avainsanat: riskienhallinta, vaarojen tunnistaminen, riskien estimointi, vaararekisteri HKL:n metro ja raitiotieliikenteen riskienhallinnan toimintaohje 1 Riskienhallinta Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksessa.
LisätiedotRiskinarviointi osana toiminnan suunnittelua
Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotTURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN
Lähde: Ranta/Turvallisuusjohtaja/Laurea TURVALLISESTI VAIHTOON - ENNAKOIDEN JA VARAUTUEN TYÖRYHMÄ: Pertti Hukkanen ja Riikka Hälikkä, DIAK Tiina Ranta, Laurea-ammattikorkeakoulu Solja Ryhänen, Jyväskylän
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35
Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTyöterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus
Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus Timo Leino, Dos, ylilääkäri timo.leino@ttl.fi Työpaikkojen työhygieniassa on vielä paljon parantamisen varaa 8.-12.10.2018 kemikaaliturvallisuuden
LisätiedotTyöturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan
Työturvallisuutta koskevan lainsäädännön vaikutukset työpaikoilla kolmen arviointitutkimuksen mukaan Toivo Niskanen 1 Tässä katsausartikkelissa selvitetään sosiaali- ja terveysministeriön toteuttaman kolmen
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotLiisa Hakala. Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö
1.2.2019 Liisa Hakala Johtaja, Sosiaali- ja terveysministeriö TYÖELÄMÄ MUUTTUU - Kenen vastuulla työhyvinvoinnin kehittäminen on tulevaisuudessa? SISÄLTÖ Missä työhyvinvointia kehitetään? Työhyvinvoinnin
LisätiedotRiskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät
Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY
Työn turvallisuussuunnitelma (TTS) ja yhteistyökumppanit ALIURAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI 17.9.2019 ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY yit.fi Välittömät toimenpiteet Seuranta ja palaute
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotEUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA
EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA 2010-2011 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija -työseminaari 10. - 11.6.2010 Folkhälsan, Helsinki Hannu Stålhammar ylitarkastaja Teema Kunnossapitotyöntekijöiden
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotTYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI
TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELU 3 2.1 Lähtötiedot 3 2.2 Sitoutuminen 3 2.3. Arvioinnin kohteet 3 2.4 Arviointiryhmä 4 2.5 Koulutus 4 2.6 Tiedottaminen
LisätiedotKimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee
Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotTyöterveyden ja turvallisuuden johtaminen. tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi
Työterveyden ja turvallisuuden johtaminen tiimipäällikkö Mika Liuhamo TTL, Työympäristön kehittäminen, Turvalliset johtamiskäytännöt tiimi " The range of tasks in work safety is so broad that, in principle,
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyön vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä TYÖHYGIENIA - TARVITAANKO ENÄÄ TULEVAISUUDESSA? Rauno Pääkkönen, teemajohtaja rauno.paakkonen@ttl.fi Työhygienian tausta Työhygienia syntyi ja voimaantui erityisesti teollistumisen
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotRiskienhallinnan perusteet
Riskienhallinnan perusteet VTT Automaatio Turun kauppakorkeakoulu Työterveyslaitos Tampereen teknillinen korkeakoulu 1(20) Kalvoluettelo Riski -sanasta 3 Riskienhallinta -sanasta 4 Riskienhallinnan perusteet
LisätiedotTurvallisuusosaaminen työuran alussa. Mikko Nykänen
Turvallisuusosaaminen työuran alussa Mikko Nykänen Aluksi Alle 25 vuotiaille sattuu n. 50 % enemmän työtapaturmia kuin muissa ikäryhmissä (Salminen, 2004; Kines 2013). Nuorten työturvallisuuteen vaikuttaa
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotKemikaalivaarojen arviointi
Kemikaalivaarojen arviointi Kemikaalivaarojen arviointi Tämä ohje on tehty auttamaan kemikaalivaarojen tunnistamista ja hallintaa työpaikoilla. Ohjeessa on annetaan käytännöllisiä ohjeita kemikaalivaarojen
LisätiedotKemialliset tekijät työpaikoilla
Kemialliset tekijät työpaikoilla Jyväskylä 4.10.2018 1 Viranomainen valvoo sekä ohjaa ja neuvoo Työolot ovat terveen, turvallisen ja tuottavan työn perusta Kemiallisten altisteiden hallinta on osa työolojen
LisätiedotKemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio
Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet
LisätiedotRiskienhallintasuunnitelma ja riskianalyysi
Riskienhallintasuunnitelma ja riskianalyysi ylitarkastaja jari.knuuttila@valvira.fi Keskustelutilaisuus hammasteknisten töiden valmistajille 10.5.2019 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden
LisätiedotLiiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp
Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ
TYÖSUOJELUVASTUUT ESIMIESTYÖSSÄ Koulutuksen tavoite on antaa esimiehille valmiudet ottaa vastuu henkilöstön työturvallisuudesta perehdyttämällä osallistujat työturvalainsäädännön vaatimuksiin ja esimiestyöhön
LisätiedotInsteam Consulting Oy
2014 Mikko Ketala Salomaankatu 5 29200 Harjavalta +358 44 066 6802 Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 1679 557 Taru Imeläinen Verkatehtaankatu 4 20100 Turku +358 40 171 5466 Pankki: FI88 5037 0763
LisätiedotNäyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
Lisätiedotedellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste
Onnistuneen narvioinnin edellytykset sairaaloissa Turku 5.6.2009 FT Annika Parantainen, tutkija Sosiaali- ja terveysalan työ tiimi Työterveyslaitos, Turun aluetoimipiste Aineisto Haastattelut 15 sairaanhoitopiirissä
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotRiskien arviointi työpaikalla. työkirja
Riskien arviointi työpaikalla työkirja Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Työturvallisuuskeskus 1.6.2015 2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO... 3 ALKUSANAT... 5 MÄÄRITELMÄT... 6 1 TAUSTA...
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotTyöhygienian erikoistumiskoulutus
Työhygienian erikoistumiskoulutus Työhygieenikon osaamistavoitteet Tuntee työympäristön altisteet ja olosuhteet ja niiden mahdolliset vaikutukset ihmisen terveyteen, työhyvinvointiin ja työn tuottavuuteen
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Kemikaaliriskien hallinta työssä ja REACH Tiina Santonen, tiimipäällikkö, Kemikaaliturvallisuus Kemikaaliriskien hallinta työpaikoilla Työturvallisuuslaki (738/2002) ja VNa 715/2001
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotTukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto
Tukea kehittämishankkeisiin - Työsuojelurahasto Rauno Hanhela Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tampere 27.5.2015 Rauno Hanhela 25.5.2015 Työsuojelurahaston kehittämisavustus Työsuojelurahaston
LisätiedotReino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto
Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotTyöhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI
Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen
LisätiedotSUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:
LisätiedotTUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA
TUTKINTOSUUNNITELMA Sivu 1 (7) SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA Tutkinnon osa SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN Tutkinnon osan suorittaja Nimi
LisätiedotMarita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys
Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta
LisätiedotLäsnätyön juridiikka
Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön
LisätiedotSYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI
Päivitetty 28.3.2017 SYSTEMAATTINEN RISKIANALYYSI YRITYKSEN TOIMINTAVARMUUDEN KEHITTÄMISEKSI Riskianalyysiohjeen tarkoitus on tukea yrityksen toimintaa uhkaavien tilanteiden (riskien) tunnistamisessa,
LisätiedotWebpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP
Webpohjaiset vesihuollon riskienhallintatyökalut: WSP ja SSP Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19.-20.11.2014 HELI HÄRKKI Hallitusohjelma STM:n johdolla laaditaan kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma,
LisätiedotTerveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö
Terveydellisen riskin arvioinnin parantaminen Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriö 1 16.4.2018 Vesa Pekkola Terveyshaitta - Terveydensuojelulaki Tämän lain tarkoituksena on
LisätiedotTyöturvallisuusopashankkeen tavoitteet
Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotYhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi
Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,
Lisätiedot9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA
UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut
LisätiedotPerusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue
Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne
Lisätiedot