Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi
|
|
- Anna-Leena Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Marx ja raha Saska Heino Aluksi Tämä kirjoitus tutkii Marxin ja rahan välistä suhdetta. Marxin käsitys rahasta poikkeaa ratkaisevasti tavallisesta taloustieteellisestä näkemyksestä, jonka mukaan raha on vain arvon mitta, sen säilyttäjä ja vaihdon väline. Marxin mukaan raha on ensisijaisesti yhteiskunnallinen suhde, joka ilmentää ja vakioi kapitalismissa vallitsevia omistussuhteita. Toisaalta raha on, totta kai, myös kiertoväline, joka siirtää tavaran omistuksen myyjältä ostajalle. Tämän kiertovälineenä toimivan rahan arvo on yhtä suuri kysymys kuin sen ilmentävät yhteiskunnalliset suhteet. Arvo ja omistus ovat vain saman asian eri puolia. Marxin rahakäsityksen siirtäminen nykypäivään ei ole kitkatonta, sillä rahajärjestelmämme on varsin erilainen kuin hänen aikanaan. Kirjoituksessa onkin tarkoitus sekä esitellä Marxin käsitys rahasta sekä katsoa, miten hänen talousteoriansa sopii nykyisen rahajärjestelmän moninaisuuksien selvittämiseen. 1. Raha on tavara... ja yhteiskunnallinen suhde Marxin mukaan [n]iiden yhteiskuntien varallisuus, joissa kapitalistinen tuotantotapa on vallitsevana, ilmenee 'valtavana tavarajoukkona', ja yksityinen tavara tämän varallisuuden alkeismuotona. 1 Marxille myös raha on tavara, rahatavara. Näin ollen onkin helppo korvata sana tavara sanalla raha ja päätyä luonnehdintaan, joka kuvaa nykyistä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää kenties tavaroiden paljouttakin täsmällisemmin. Marxin käsitys rahasta on nykypäivänä osin vanhentunut. Hänen mukaansa rahatavaran arvon kuten minkä tahansa muunkin tavaran määrittää sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Kunhan rahatavaran arvo on määritelty kiinteäksi, rahatavara voi Marxin mukaan olla mikä tahansa tavara, joka toimii tavaravastikkeena kaikille muille tavaroille. Useimmiten tämä rahatavara ja tavaravastike on kulta. 2 Kullasta tekee tavarana mielenkiintoisen se, että se on paitsi arvon mitta, myös käyttöarvo, jolla on rahatavarana olon lisäksi muita käytön mahdollisuuksia. Kullan tuotantohinta on Marxin mukaan sen arvo, jota vasten kaikkien muiden tavaroiden arvot heijastetaan. Tätä rahanäkemystä vasten muun muassa Duncan K. Foley (1983) on todennut, että raha on ainoa puhdas arvon muoto, jonka olemassaolon voimme todentaa ja täten raha saa yleisen vastikkeen muodon toisin sanoen se on tavara, joka ratkaisee arvojen keskinäisen vertailun ongelman. 3 Kuitenkin niin sanotun fiat-rahajärjestelmän syntyminen vuoden 1971 jälkeen on tehnyt kullasta rahavarana ja yleisenä vastikkeena vanhentuneen. Rahan arvoa ei enää teoreettisestikaan määritä sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika, vaan sen arvo ja määrä ovat täysin kullan tuottamisesta riippuvaisten tekijöiden ulottumattomissa. Kulta ei rahatavarana enää ole luonnollisena esteenä rahavarainnon laajentumiselle. Toisin sanoen kullan etsintä, louhinta ja 1 Marx 1974, Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika asettaa kuitenkin rajoituksia rahan arvon määrittymiselle. Jos rahatavaran tuottaminen vaatii paljon yhteiskunnallisesti välttämätöntä työaikaa, on sen arvo suuri; jos rahan tuottaminen on vaivatonta, on sen arvo alhaisempi. Rahan saatavuus asettaakin rajan sille, että jostain tavarasta kehittyy arvon mitta ja rahatavara. 3 Foley 1983, 3 4.
2 rikastaminen sekä sulattaminen harkoiksi ja kolikoiksi eivät enää ole esteenä rahan määrän ja arvon muuttumiselle. 4 Rahan merkitys on kapitalistisessa taloudessa keskeinen. Mikään nykyaikainen talous ei voi harjoittaa tavaratuotantoa ja -vaihdantaa sujuvasti ilman rahan nimellä kulkevaa yleisvastiketta. Kapitalismi on tavaraa tuottava ja rahaan vaihtava järjestelmä, ja Marxin yksinkertaisissa kiertokulkukaavioissa tekijöinä ovat täten tavara (C) ja raha (M). Yksinkertaisimmillaan tuotanto ja vaihdanta eli kiertokulku kulkee siten, että M C M', jossa raha laajentuu tavarana olonsa aikana suuremmaksi rahasummaksi M'. 5 Tässä kiertokulkukaavassa on helppo ajatella, että myös raha M on tavara, rahatavara, joka toimii vastikkeena tavaralle C. Tavara vaihtuu tavaraan ja kumpikin tavara, C ja M, ovat vaihdettavissa toisiinsa. Nykyään on kuitenkin itsestään selvää, että mikäli kaikkien maailmassa tuotettavien tavaroiden arvosumma Σ w C ja kaiken maailmassa (Σw M ) olevan rahan summa Σ w M asetettaisiin jakolaskuun, jossa, niin tulos ei olisi (Σw C ) Σ w M =Σw C, vaan Σ w M >Σ w C. Toisin sanoen rahaa on maailmassa paljon enemmän kuin tavaraa, johon sen voisi vaihtaa. Raha ei olekaan pelkkä tavaravastike ja vaihdon väline, vaan sillä on tehtäviä, jotka liikkuvat välittömän kiertokulun ulkopuolella, rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä. Raha on tavaran lisäksi myös yhteiskunnallinen suhde. Raha on välttämätön omistussuhteen osoitin, joka siirtää yhteiskunnassa tehdyn työn sen tekijältä sen ostajalle. Patrick Murrayn (2005) mukaan raha mahdollistaa lisätyön ja lisäarvon saman asian kahden eri ilmenemismuodon siirron työntekijältä kapitalistille. 6 Tällä tavoin raha onkin väline, jolla tuotettu lisäarvo voidaan realisoida markkinoilta ja siirtää voittona tuotantokapitalistin käyttöön. Rahoitusmarkkinat, jotka toimivat pitkälti tämän realisoidun lisäarvon pohjalta, ilmentävät rahan yhteiskunnallista suhdetta ja mahdollistavat voittoa tuottavan liiketoiminnan, joka on vain epäsuorasti riippuvainen varsinaisesta tuotannosta. Täten rahoitusmarkkinoilla toimivan rahan yhteiskunnallinen suhde onkin rahakapitalistinen erioikeus voittoon, joka koostuu miltei yksinomaan muiden tekemästä työstä. Yksityisomaisuutta suojaava lainsäädäntö sekä markkinalaki tekee osaltaan tämän yhteiskunnallisen suhteen näkyväksi ja rankaisee sen rikkomisesta. 2. Luotonlaajennus, rahan synty Miten raha syntyy nykyaikaisessa fiat-rahajärjestelmässä, jossa rahatavaran arvo ei ole sidoksissa kullan määrään keskuspankkien holveissa? Nykyinen rahan syntymekanismi tunnetaan luotonlaajennuksen nimellä. Luotonlaajennuksessa keskuspankki viranomainen, jolla on rahan liikkeellelaskuoikeus lainaa keskuspankkirahaa liikepankeille ohjauskorolla ja edellyttää liikepankeilta, että nämä tallettavat osan lainaamastaan rahasta keskuspankkiin niin sanottuna vakavaraisuusvaatimuksena. Kun liikepankki lainaa edelleen keskuspankista saamaansa lainan, tulee lainasta jälleen tallettaa osa vakavaraisuuden nimissä keskuspankkiin ja raha jatkaa laajentumistaan. Kaava luotonlaajennukselle on yksinkertainen m= 1 R, jossa m = rahakerroin, 1 = lainasumma ja R = reservivaade eli vakavaraisuusvaatimus. Jos vaikkapa lainasumma = 100 ja 4 Tämä ei tarkoita, etteikö luottotoimi olisi myös kultakannassa ollut olennainen keino laajentaa rahaa. 5 Marxin suomennetuissa kirjoituksissa kiertokulku kirjoitetaan yleensä muotoon R T R', mutta kirjoittaja on mieltynyt käyttämään englanninkielistä kirjainmatematiikkaa yleismaailmallisuuden nimissä. 6 Murray 2005, 51.
3 reservivaade = 5 % talletuksesta ( 5% = 1,05), niin m (100)= ,2. Tätä 1,05 luotonlaajennuksen ketjua, talletusten kertautumista, voidaan jatkaa niin kauan kuin reservivaade R sallii, eli ketjun m 0, m 1, m 2, m 3... m n summa riippuu siitä, kuinka suuri R on suhteessa lainattavaan summaan. Luotonlaajennus ei perustukaan Marxin rahatavaran ajatukselle vaan luottamukseen siitä, että luotonlaajennuksen talletusketju ei katkea eli tallettajat eivät nosta talletuksiaan ketjun varrella olevista liikepankeista, vaan niin liikepankkien kuin niiden asiakkaidenkin maksukyky säilyvät. Luotonlaajennuksessa oleva raha ei ole nykyään rahatavaraa siinä mielessä, että se olisi aineellista. Sen sijaan se on pääsääntöisesti pelkkiä kilotavuja liikepankkien tietokoneilla, eikä sen tuottaminen itsessään rajoitu yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan asettamiin raameihin. Liikepankit toimivat koron avulla. Korkomarginaali eli erotus ottolainauksen, jonka pankki ottaa taseeseensa vastattavaa -puolelle, ja antolainauksen, eli lainan, jonka pankki myöntää asiakkailleen ja merkitsee vastaavaa -puolelle, välillä ratkaisee pankin tuoton ja voiton. Näin ollen rahan syntyminen kirjanpidollisin menetelmin luotonlaajennuksen kautta on samalla myös voiton synnyttämistä. Raha poikii rahaa, voittoa syntyy tyhjästä tai siltä ainakin näyttää. 3. Luotonlaajennuksen rajat I: rahapolitiikka ja talletukset Luotonlaajennus ei ole rajaton prosessi. Sitä rajoittavat ensisijaisesti keskuspankin rahapoliittiset toimet, kuten keskuspankkirahan antolainauksen sääntely ja vähimmäisvarantovaatimusten asettaminen. Reservivaateita korottamalla luotonlaajennusta on mahdollista hidastaa, kun entistä suurempi summa lainasta on jätettävä keskuspankkiin ja entistä pienempi summa on mahdollista lainata eteenpäin. Inflaation pelko on keskeisin rahapolitiikkaa ohjaava tekijä. Tiukkaa keskuspankkipolitiikkaa on vuosikymmeniä perusteltu juuri rahan arvon alentumisen pelolla. Kuitenkin vain murto-osa markkinoilla olevasta rahasta on keskuspankkirahaa. Näin ollen liikepankit ovat riippuvaisia keskuspankkirahan lisäksi asiakkaiden talletuksista, jotka perustuvat rahaan, jonka lähteet ovat moninaiset aina palkoista pääomatuloihin. 7 Nykyinen rahajärjestelmä perustuukin luotonlaajennuksen myötä ennen kaikkea lupaukselle siitä, että jonkin arvon ostaja ennemmin tai myöhemmin lunastaa lupauksensa myymällä yhtä suuren arvon. 8 Luottamus ja olettamukset pitävät rahajärjestelmän kasassa. Luotonlaajennusta tai sitä ohjaavaa rahapolitiikkaa ei voi harjoittaa ilman talletuksia liikepankkien taseissa. Talletukset taas ovat riippuvaisia tallettajien käytettävissä olevasta tuloista ja varallisuudesta, jonka tallettajat päättävät säilyttää rahana kiinteän omaisuuden sijaan. Luottamus rahan arvon säilymistä kohtaan pitää yllä tallettajien talletushalukkuutta, joten ensisijainen rajoite luotonlaajennukselle onkin (i) luottamus. Talletuksia ei kuitenkaan voi tehdä ilman (ii) kapitalistista uusintamista, jossa yritykset ja muut tuotantolaitokset uusintavat kansantuotteen ja -tulon arvon. Talletuksien määrä taasen ei voi kasvaa ilman (iii) kansantuotteen nettoarvonlisäystä eli sitä, että kasvava kokonaisarvomäärä, jonka ilmaus raha on, päätyy osin talletetuksi liikepankkeihin. Luotonlaajennuksen mittakaava ja nopeus rajoittuvatkin paitsi keskuspankkien rahapolitiikkaan ja muihin julkisen vallan sääntelytoimiin, myös yksityisten tallettajien kykyyn tallettaa tulojaan. 7 Tietenkin myös tallettajien tulojen taustalla on luotonlaajennuksen kautta luotua rahaa. 8 Foley 1983, 7 8.
4 Marxilaisittain voidaan tulkita, että luotonlaajennuksen ehtona toimii lisäarvon (s) tuottaminen ja se, kuinka paljon voitoista, rahoitusylijäämästä, (p) talletetaan. Koska myös työntekijät (v) tallettavat tulojaan, usein paljon suuremman osuuden kuin työnantajat, on kyse myös tuotettavasta kokonaisarvosta w, joka jakautuu osatekijöihin w = c + v + s. Keynesiläinen likviditeettipreferenssin käsite on tässä yhteydessä hyödyksi, sillä sen avulla on mahdollista hahmottaa, kuinka paljon yrittäjät ovat valmiit tallettamaan lisäarvosta s puhtaana rahana liikepankkeihin ja kuinka paljon s:stä sijoitetaan uusiin tuotantovälineisiin c ja työvoimaan v tai kuinka paljon s:stä jaetaan osinkoina omistajille ja kuinka suuren osan kaupan ala vie tuotannossa syntyneestä s:stä välityskustannuksina tuottajien ja kuluttajien välillä. Työntekijöiden tulot v puolestaan määrittävät paitsi heidän kulutus- ja säästämishalukkuutensa, myös heidän kykynsä velanottoon eli tulevan kulutuksen aikaistamiseen. Kulutusta ei voi olla ilman tuotantoa ja tuloja. Koska luotonlaajennus on riippuvainen p:stä ja v:stä eli pääoma- ja työntekijätuloista, ei myöskään rahaa ole mahdollista luoda ilman tuotantoa, arvonluontia. 4. Luotonlaajennuksen rajat II: pääoman arvonlisäys [L]uotto antaa mahdollisuuden pitää osto- ja myyntitapahtumat pitempään erillään toisistaan ja toimii siten keinottelun pohjana. 9 Vain murto-osa maailman rahasta toimii varsinaisena maksuvälineenä. Tiedetään, että lähes kaikki maailmassa oleva raha on sijoittajien tietokoneilla kilotavuina ja pyrkimys on tehdä voittoa sen sijoittelun avulla. Suurin osa rahoitustoimesta, jonka perimmäisenä päämääränä on rahan ja tavaran kysynnän ja tarjonnan kohdentaminen kitkattomasti, toimii itseriittoisena liiketoimena. Korkomarginaalien etsintä ja piirtäminen on rahoitusalan elinehto, mutta samalla korot vaikuttavat aina rahoituksen perimmäiseen päämäärään, tuotantoon, ja toisin päin. Luottotoimen kehittyminen on mahdollistanut, kuten yllä olevasta lainauksesta käy ilmi, osto- ja myyntitapahtuminen ajallisen erottamisen. Mitä pitempi jonkin luoton takaisinmaksuaika on, sitä useamman mahdollisuuden se tarjoaa luotoksi myönnetystä rahasta hyötymiselle. Se, että tavara C ei vaihdu välittömästi rahaan M, on luottorahan määrän kasvun luotonlaajennuksen ensisijainen ehto. Ajatellaan, että velkakirjan A₁ nimellisarvo on 1000 rahayksikköä, sen takaisinmaksuaika on 12 kuukautta ja kuukausittainen korko on 2 %. A₁ on jälkimarkkinakelpoinen eli velallinen voi myydä sen eteenpäin. Lasketaan A₁:n nykyarvo kaavalla PV = D, jossa PV = nykyarvo (1+i) n (diskontattu), D = velkakirja A₁, i = korko ja n = korkomaksujen määrä, jolloin PV ( A₁)= ,5. Erotus A₁:n nimellisarvon ja nykyarvon PV = 788,5 välillä = (1+0,02) 788,5 = 211,5, jolloin velkakirjan A₁ myyjälle jää korkotuloa i 211,5 rahayksikön verran. 12 kuukauden maksusitoumuksen tekeminen mahdollistaa täten paitsi (i) korkotulon i = 211,5 velkakirjan A₁ myyjälle; (ii) myös nimellisarvoltaan 1000 rahayksikön suuruisen velkakirjan A₁ jälleenmyynnin velalliselle korkeammalla korolla kuin i. 9 Marx 1980, 433.
5 Tehdään kohta (ii) seuraavasti: A₁:n alkuperäinen ostaja myy A₁:n eteenpäin 11 kuukauden maksuajalla ja asettaa sen kuukausittaiseksi koroksi 3 % velkakirjan nimellisarvosta. Nimetään edelleen lainattu A₁ täten A₂:ksi ja sijoitetaan sen nykyarvo kaavaan PV ( A 2 )= 1000 (1+0,03) ,4, jolloin korkotulon i summa = ,4 = 277,6. Kun A₂:n ostaja myy A₂:n, hän saa voittoa näiden kahden velkakirjan korkoerotuksen i(a₂) i(a₁) verran eli 277,6 211,5 = 66,1. Toisin sanoen A₁:n ostaja ja A₂:n myyjä sama henkilö tekee toimellaan voittoa 66,1:n rahayksikön verran. Kaikkinensa näiden toimien jälkeen 1000 rahayksikköä on kasvanut luotonlaajennuksen kautta 2000:ksi ja korkotuloja i on saatu yhteensä 489,1:n rahayksikön verran. Luotonlaajennuksen ja voiton korkomarginaalien avulla mahdollistaa vain ja ainoastaan velallisten kyky selviytyä summan 1000 maksamisesta. Mikäli A₂:n ostaja ei kykene maksamaan sitä takaisin 11 kuukauden jälkeen, sen myyjä A₁:n ostaja ei puolestaan kykene maksamaan 1000:a rahayksikköään A₁:n myyjälle, joka myi A₁:n 12 kuukautta aiemmin. Koko luotonlaajennuksen ketju, luottotoimen mahdollistama luottamus sekä pörssin tavanomainen toiminta häiriintyvät, eikä rahoitustoimen jatkaminen ole mahdollista. Mikä sitten on luottoketjun A₁A₂ häiriöttömän toteutumisen viimekätinen määrittäjä? Marxilainen tulkinta on yksinkertainen: lisäarvo s. Mikäli ketjun A₁A₂ loppupäässä oleva velallinen, joka osti A₂:n, ei kykene tuottamaan A₂:n nimellisarvoa PV = 1000 vastaavaa lisäarvosummaa s ja muuntamaan sitä rahaksi siten, että s = p eli lisäarvo vastaa (vähintään) voittoa, niin A₂:n ostaja ei välttämättä kykene selviytymään velastaan. Hahmotetaan tätä seuraavasti: tuottaja B ostaa A₂:n hintaan 1000 rahayksikköä. Tällä 1000:lla B ostaa kiinteää pääomaa c ja työvoimaa v. Summa c + v = 1000, ja näin muodostetun kokonaispääoman C = c + v tulee tuottaa lisäarvosumma s joka on suurempi kuin A₂. Katsotaan, miten B voi selviytyä velastaan taulukon avulla: A₂ C c v s s' p' s A₂ ,00% 100,00% 0 Havaitaan, että tuotettu lisäarvosumma s = 1000 eli lisäarvon suhdeluku s' = 125% ja voiton suhdeluku p' = 100%. B selviytyy velastaan A₂, sillä erotus s A₂ = 0. B ei tee voittoa, mutta kattaa tuotantonsa kustannukset, eikä luottoketju A₁A₂ kaadu. 10 Marxin mukaan onkin niin, että [pääoma on] perusta luoton päällysrakenteelle 11, eli rahapääoma, jota A₁A₂ edustaa, ei voi tehdä voittoa ilman, että tuotantopääoma C, jonka B on A₂:lla ostanut, tuottaa lisäarvosumman s = Työarvoteorian mukaisesti vain vaihteleva pääoma v eli työvoima voi luoda uutta arvoa tuotannossa. Koska lisäarvo s on tuotannossa luotua arvoa siinä missä muukin, on selvää, että v on myös s:n lähde ainoa lähde. Täten myös korkoa tuottavan rahapääoman, tässä A₁A₂, voiton eli koron i lähde on aina s, sillä mikäli v ei kuin uusinna C:n arvon siten, että tuotannossa syntynyt kokonaisarvo w on vain = c + v, ei synny s:ää, josta B voisi maksaa A₂:n myyjälle. Tiedetään, ettei B maksa velkaa A₂ lisäarvolla s, vaan s pitää realisoida, muuntaa p:ksi, rahamuotoiseksi voitoksi. Marxin mukaan p', voiton suhdeluku, on aina alempi kuin s', lisäarvon suhdeluku, sillä s '= s v on 10 Tässä esitetty malli on hyvin epätodennäköinen. Ani harvoin sijoittaja vaatii luottonsa takaisinmaksua saman tien vain yhden tuotantokierroksen jälkeen, kuten tässä. Samoin voiton suhdeluku p' = 100,00% on varsin epärealistinen. 11 Emt., 436.
6 suurempi kuin p'= s C käytännössä aina sen vuoksi, että C ei ole koskaan = v, vaan tuottaminen vaatii aina kiinteää pääomaa c, joka tulee korvata kulumisen myötä. 12 Tämän lisäksi B:n myyntihinta, tuotantohinta, on alempi kuin markkinahinta, sillä kauppias, joka ostaa B:ltä tämän tuottaman tavaran, kuluttaa osan sen arvosumman w = c + v + s lisäarvosta s. Kauppias tarvitsee s:ää oman liiketoimensa, kaupan, uusintamiseen eli palkkoihin, kuljetukseen, markkinointiin sekä myyntitiloihin ja lopulta, luonnollisesti, myös omaan toimeentuloonsa, yrittäjänpalkkaansa. Käytännössä onkin niin, että B:n pitää tuottaa lisäarvosumma s, joka on suurempi kuin A₂. 5. Luotonlaajennuksen rajat III: kapitalistinen tuotantotapa Yhtä kaikki: [k]apitalistisen tuotannon tosi raja on pääoma itse 13 ; tämä koskee niin tuotantokapitalistia, joka tuottaa pääomallaan uutta arvoa ja lisäarvoa kuin rahakapitalistia, jonka rahalla tämä pääoman arvonluonti tehdään. Kumpikaan ei pääse pakoon lisäarvon välttämättömyyttä luotto ja luotonlaajennus ovat riippuvaiset arvosta, vaikka rahakapitalistista, joka lainaa A₂:n voikin näyttää siltä, että raha loisi itsestään uutta arvoa, kun sitä vain liikuttelee. Koska s on p:n lähde ja p on edellytys i:lle (korkovoitolle), on s:n oltava edellytys myös i:lle. Korkokannalla on yleensä voiton suhdeluku rajanaan 14 juuri syystä, että voiton suhdeluvulla on rajanaan lisäarvon suhdeluku. Rahoitus ja tuotanto eivät olekaan millään tavalla erilliset toisistaan, vaikka niiden välinen keskinäisriippuvuus voikin välillä vaikuttaa kyseenalaiselta. Tämä pätee myös rahoitusmarkkinavälineisiin, kuten johdannaisiin, joissa jokin kohde-etuus (esim. tonni viljaa) vaihtaa omistajaansa ennalta sovittuun hintaan sekä johdannaisvakuutuksiin (cds, credit default swap), jotka rakentuvat niiden ympärille. Se, että rahan määrä rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä kasvaa suhteessa tuotantoon sijoitettuun rahaan ei tarkoita, että tuotannolliset investoinnit vähentyisivät. 15 Sen sijaan rahoitusmarkkinoiden korostuminen suhteessa tuotantoon voi tarkoittaa, että tuotantokapitalistien ja -yritysten kyky hankkia turvallista rahoitusta heikkenee. Marxin mukaan luotto nopeuttaa tämän [rahoituksen ja tuotannon] ristiriidan väkivaltaisia purkauksia, kriisejä, ja siten voimistaa vanhan tuotantotavan hajoamisen aineksia. [kursiivi lisätty] 16. Voiton suhdeluvun laskutendenssin mukaisesti on luontevaa olettaa, että paineet antolainauksen kasvattamiseen, korkojen laskemiseen ja rahan kierron nopeuttamiseen kasvavat, mikäli tuotantokapitalistien kyky investointien tuottavuuden kasvattamiseen heikkenee. Tuotannossa, oli kyse sitten kapitalistisesta tuotantotavasta tai jostakin muusta, on aina kyse arvonlisäyksestä. Tuotantokapitalisti ostaa c:tä, v:tä ja tuotannontekijöitä mp ja pyrkii siihen, että hänen kustannus- eli ostohintansa ja tuotantohintansa hinnan, jolla tuottaja myy tavaransa eteenpäin välinen erotus mahdollisimman pieni. Samoin tuottaja tavoittelee mahdollisimman suurta lisäarvo-osuutta tavaransa kokonaisarvosta w = c + v + s. Koska vain v tuottaa s:ää, niin c:n lisääminen kokonaispääomasta C voi johtaa s':n eli s '= s v laskuun, jolloin myös p':n, kaavassa p'= s C, lasku on todennäköinen. Tämä taas tarkoittaa, että rahakapitalistin, joka on sijoittanut rahapääomaansa tuotantokapitalistin yritykseen, kyky myöntää luottoaan 12 Emt., Emt., 253. Kursiivi alkuperäinen. 14 Emt., Kliman 2012, Marx 1980, 438.
7 aiemman suuruisella korolla heikentyy. Kumpikin, rahoittaja ja tuottaja, joutuvat tyytymään heikompaan tuottoon ensimmäinen korko-, jälkimmäinen pääomatuottoon. Myös sijoittajat eli rahakapitalistit, jotka ovat sijoittaneet rahansa suoraan tuotantokapitalistien osakkeisiin, joutuvat tyytymään mahdollisesti vähäisempään osinkoon. Katsotaan taulukossa, miten erilainen pääoman kokoonpano C = c + v vaikuttaa yhdessä lisäarvon s kanssa 100 yksikön suuruisen velkakirjan maksuun. Tiedetään, että tuotantokapitalistien on tuotettava lisäarvoa s, jotta he voivat maksaa velkansa rahakapitalisteille. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että s = p eli tuotantokapitalistit saavat tavaransa myytyä arvoaan vastaavaan hintaan. E C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 25,00% II ,00% 25,00% III ,00% 25,00% F C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 50,00% II ,00% 50,00% 55 2,75-7,75 III ,00% 50,00% 10 0,5 39,5 Taulukossa on kaksi tuotantokapitalistia, E ja F, joilla on kummallakin 100 rahayksikön suuruinen velka (D = 100), josta maksetaan jaksoittain I III 5 % suuruinen korko (so. aluksi i = 5). Täten voidaan laskea nykyarvomenetelmällä PV = D velkakirjojen korottomiksi nykyhinnoiksi (1+i) n PV (D)= ,4 rahayksikköä. E käyttää D:n ostaakseen sillä kokonaispääoman C = 3 (1+0,05) 100 ja hänen pääomansa kokoonpano on 75c + 25v. Koska lisäarvon suhdeluku s' = 100%, niin voiton suhdeluku p' = 25% ja F pystyy lyhentämään velkaansa (s - D + i) aina 25 rahayksikköä kerrallaan. F ostaa D:llä kokonaispääoman, jonka kokoonpano on 50c + 50v ja lisäarvon suhdeluvun ollessa sama kuin E hän tuottaa lisäarvoa s 50 yksikköä kerrallaan. Täten hän myös lyhentää lainaansa aluksi 50:llä yksiköllä. Taulukon johtopäätös on, että lisäarvo s on ratkaiseva tekijä velan D + i takaisinmaksunopeudessa, tuotantokapitalistien E ja F korkomenoissa ja siinä, kuinka nopeasti E ja F kykenevät tekemään tuotannostaan kannattavaa. F onnistuu kuolettamaan velkansa jaksoon III mennessä, E ei. Koska lisäarvo s on aina lisätyötä, on tuotantokapitalistien E ja F kannalta välttämätöntä, että heidän työvoimansa v työskentelee enemmän kuin oman palkkansa v = 25 ja v = 50 verran. Mikäli näin ei tapahdu, ei myöskään rahakapitalisti, joka on lainannut D:n, voi korvata hankkimaansa 100:a rahayksikköä (D) eikä tekemään korkovoittoa i. Lopuksi: rahan ja tavaran yhteys säilyy Tämän kirjoituksen pohjalta on mahdollista väittää, että Marxin rahateorialla on edelleen selitysvoimaa. Vaikka rahoituksen valta tuotantoon nähden onkin viime vuosikymmeninä näennäisesti kasvanut, on selvää, että pelkkä rahoitus ilman tuotantoa ei ole mahdollista pitkällä aikavälillä. Rahan pohjalla on aina arvoa, ja koska arvon tuotanto on riippuvainen v:n kyvystä tuottaa s:ää, myös rahoitusmarkkinat ovat riippuvaiset lisäarvosta. Rahan määrän hallinta on luotonlaajennusjärjestelmässä kiinni keskuspankkien liikkeellelaskuista (emissioista) ja siitä, kuinka paljon liikepankit ja muut rahoituslaitokset lainaavat talletuksiaan ja muita varallisuuseriään eteenpäin. Mikäli täten luotu raha ei investoidu arvontuotantoon eli kansantuotteen arvonlisäykseen, on vaarana rahan arvon lasku, inflaatio.
8 Marxin voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian pohjalta tiedetään, että työvoiman ollessa aina rajallinen, tarvitaan arvonlisäyksen nopeuden kasvattamiseen pääoman kiertokulun nopeuttamiseen pysyvää pääomaa c. Koska c syrjäyttää v:tä kokonaispääomasta C = c + v ja vain v pystyy tuottamaan lisäarvoa s, niin sekä lisäarvon suhdeluku s' että voiton suhdeluku p' voivat laskea. Näin ollen myös rahan määrän viimekätiseksi määrittäjäksi jää työvoiman v kyky tuottaa lisäarvoa s, mikäli inflaation ei haluta tuhoavan talouden arvonlisäysprosessin edellytyksiä. Rahoitus ei elä tuotannosta riippumattomassa pilvilinnassa, vaan talouden luontaiseen suhdannekiertoon, jossa huippusuhdanteet ja kriisit vuorottelevat enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin, kuuluu myös rahoituksen ajoittainen romahtaminen. Kyse ei ole markkinoiden epäonnistumisesta, sillä voiton suhdeluvun laskutendenssi on voimakkain taloudessa vaikuttavista lainalaisuuksista. Kyse ei myöskään ole siitä, että kapitalistinen talous tuottaisi muuttumattoman tai alati nousevan voiton suhdeluvun, mikäli rahoittajat eivät vetäisi välistä osuuttaan. Rahoitus ja tuotanto, pääoman kasautumisen välttämättömät tekijät, kulkevat käsi kädessä vaikka hautaan asti, mikäli tarvis. Lehdet Lähteet Foley Duncan K., On Marx's Theory of Money. Artikkeli lehdessä Social Concept 1(1), Kirjallisuus Kliman Andrew, The Failure of Capitalist Production. Pluto Press, London Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. Progress, Moskova Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova Murray Patrick, Money as Displaced Social Form: Why Value cannot be Independent of Price. Artikkeli teoksessa Marx's Theory of Money: Modern Appraisals, Toim. Fred Moseley. Palgrave Macmillan, New York 2005.
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
LisätiedotRaha kulttuurimme sokea kohta
Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki
LisätiedotRahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011
Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotRavintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa
Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
LisätiedotModerni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011
Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha
LisätiedotVoiton suhdeluvun vertailua
Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä
LisätiedotKapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014
Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotTunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä?
Tunteeko marxilainen taloustiede uusklassista kriisin käsitettä? Saska Heino Vuoden 2008 jälkeiset maailmantaloudelliset tapahtumat on lähes kaikkialla pyritty ymmärtämään käsitteen kriisi avulla. Sanakirjamaisesti
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin
LisätiedotRaha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja
Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki
LisätiedotEnnen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino
Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotLainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat milloin markkinat onnistuvat, milloin epäonnistuvat Tänään lainaaminen, säästäminen,
LisätiedotDiskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä
Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot
Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät
LisätiedotLainaaminen, säästäminen ja pankit. Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki
Lainaaminen, säästäminen ja pankit Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Johdanto Viimeksi hyödyke- ja työmarkkinat Tänään lainaaminen, säästäminen, investoinnit rahoitusmarkkinat ja pankit Tästä eteenpäin
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotKapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi
SISÄLTÖ Lukijalle Alkusanat 5-6 7-29 KOLMAS KIRJA Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi ENSIMMÄINEN JAKSO ENSIMMÄINEN OSASTO Lisäarvon muuttuminen voitoksi ja lisäarvon suhdeluvun muuttuminen voiton
LisätiedotRaha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com
Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon
LisätiedotBLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66).
BLOGI Filosofit ja taloustieteilijät ovat kautta aikojen pohtineet rahan olemusta. Yleensä tällainen keskustelu on voimistunut murrosaikoina, sotien ja kriisien jälkeen. Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotRahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014
Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen
LisätiedotMat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008
Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot
LisätiedotEurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase
Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET
KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:
Lisätiedotdiskonttaus ja summamerkintä, L6
diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson
LisätiedotEurojärjestelmän perusteista
Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin
LisätiedotHahmotetaan tätä tavaran luomistyön ja sen valmistamisesta maksamisen välistä suhdetta seuraavilla yksinkertaisilla kaavoilla.
Velan puhdistava vaikutus Saska Heino 1. Alkusanat Velka on loppu ja alku. Šiva ja Vishnu. Tuotantotavan lopettaja, mutta myös sen olemassaolon uusintaja. Kapitalistinen tuotantotapa, jota ilmentää [y]leisen
LisätiedotMat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.
Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun
LisätiedotPub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi
Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja
LisätiedotOy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet
Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM
LisätiedotArvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta
Sivu 1/5 HEDGEHOG OY Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta 6.10.2014 Tässä on kuvailtu Hedgehog Oy:n käyttämän arvonlaskentajärjestelmän toimintaa sijoitusten merkinnän, tuottosidonnaisten palkkioiden,
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L14
Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...
LisätiedotMitä tilinpäätös kertoo?
Kati Leppälä 2018 Mitä tilinpäätös kertoo? Tilinpäätös on yrityksestäsi tilikaudelta eli vuosittain tehtävä laskelma, josta selviää yrityksesi tulos ja varallisuus. Tilinpäätös on osa yrityksen valvontajärjestelmää
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
Lisätiedota) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on
Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L7
Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa
LisätiedotLuentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrot
Luentorunko 10: Kv. pääomaliikkeet ja lyhyen aikavälin makrotasapaino Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Kiinteä valuuttakurssi Edelleen lyhyen aikavälin makrotasapaino,
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotOpetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1
Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156
LisätiedotTaloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys
Työpoli(ikka 2 2014 Taloudellisten järjestelmien historiallinen kehitys Esikapitalistinen vaihe Merkantilismi Tavaroiden tuottaminen rahan avulla (T 1 -R-T 2 ) Teollinen kapitalismi: esifordismi ja fordismi
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotNykyarvo ja investoinnit, L9
Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5
LisätiedotEuroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia
Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotRAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset
RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotInflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I
Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa
LisätiedotMITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND
MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
Lisätiedot10 Liiketaloudellisia algoritmeja
218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS
HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12
LisätiedotTilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1
Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ
Lisätiedot(1) Katetuottolaskelma
(1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto
LisätiedotBBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase
Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit
LisätiedotTULOSLASKELMA
TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493
LisätiedotVaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010
» Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen
LisätiedotJaksolliset suoritukset, L13
, L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
LisätiedotArkijärjen koettelua. Saska Heino
Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai
Lisätiedottalletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?
TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)
LisätiedotMillaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet
Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
LisätiedotYRITYKSEN PERUSTAMINEN
YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön
LisätiedotLaskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen
Laskentatoimen perusteet Tilinpäätöksen laadinta Jaksottaminen Seppo Ikäheimo Tehtävä 1 Marraskuu Oy:n tilinpäätöksen laadinta Laadi seuraavista 1.-31.11 välillä toteutuneista liiketapahtumista tuloslaskelma
LisätiedotKullo Golf Oy TASEKIRJA
Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma
LisätiedotPK -yritykset rahoitusmarkkinoilla
PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat
LisätiedotTÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012
TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän
LisätiedotYrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy
Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?
LisätiedotKasvun edellytykset. Saska Heino
Kasvun edellytykset Saska Heino 1. Aluksi Pääoman kasvunopeus asettaa rajan kansantuotteen kasvulle. Mitä nopeammin pääoma kasvaa, sitä nopeammin kasvaa myös mahdollisuus tuotannollisiin sijoituksiin eli
LisätiedotSUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite
Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.
Lisätiedot1 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause
Taloustieteen matemaattiset menetelmät 27 materiaali 4 Komparatiivinen statiikka ja implisiittifunktiolause. Johdanto Jo opiskeltu antaa nyt valmiu tutkia taloudellisia malleja Kiinnostava malli voi olla
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotTalousmatematiikka (3 op)
Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu
LisätiedotTalouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013
5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun
LisätiedotSOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA
SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus
LisätiedotYksinkertainen korkolasku
Sivu 1/7 Rahan lainaus voidaan innastaa tavaan vuokaukseen, jolloin lainatusta ahasta maksetaan kokoa sitä enemmän, mitä suuemmasta ahamääästä on kysymys ja mitä pidempään aha on lainattuna. äyttöön saatua
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
Lisätiedot1.1 Tulos ja tase. Oy Yritys Ab Syyskuu Tilikauden alusta
1.1 Tulos ja tase KUMULATIIVINEN MYYNTI Current Ratio koko yritys 12 1 8 6 4 2 215 KUM TOT. 115 KUM TOT. 415 KUM TOT. 315 KUM TOT. 715 KUM TOT. 615 KUM TOT. 515 KUM TOT. 915 KUM TOT. 815 KUM TOT. 1,77
LisätiedotNyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F
Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan
LisätiedotVesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen
Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan
LisätiedotEnnuste vuosille
ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2020 18.12.2017 11:00 EURO & TALOUS 5/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT Suomen talouden ennuste vuosille 2017 2020 joulukuussa 2017. Tässä esitetyt luvut voivat poiketa hieman
Lisätiedot1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ)
1. TUNNUSLUVUT JA RAHOITUSLASKELMA (20 PISTETTÄ) Tunnusluvut: Pienituotanto Oy harjoittaa pienimuotoista valmistustoimintaa. Laske ja esitä Pienituotanto Oy:n seuraavat tunnusluvut tilikauden 1.1.-31.12.20X5
LisätiedotSALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.
SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.
LisätiedotRakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat
Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat
LisätiedotLainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä
Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen
LisätiedotOikean hinnan asettaminen
Oikean hinnan asettaminen Hinnoittelu on yrityksen kannattavuuden kannalta tärkeä tekijä. Tuotteen myyntihintaa voidaan ajatella o markkinoiden kannalta = kuinka paljon asiakkaat ovat valmiita tuotteesta
LisätiedotTalousmatematiikka (3 op)
Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu
Lisätiedot