Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi"

Transkriptio

1 Marx ja raha Saska Heino Aluksi Tämä kirjoitus tutkii Marxin ja rahan välistä suhdetta. Marxin käsitys rahasta poikkeaa ratkaisevasti tavallisesta taloustieteellisestä näkemyksestä, jonka mukaan raha on vain arvon mitta, sen säilyttäjä ja vaihdon väline. Marxin mukaan raha on ensisijaisesti yhteiskunnallinen suhde, joka ilmentää ja vakioi kapitalismissa vallitsevia omistussuhteita. Toisaalta raha on, totta kai, myös kiertoväline, joka siirtää tavaran omistuksen myyjältä ostajalle. Tämän kiertovälineenä toimivan rahan arvo on yhtä suuri kysymys kuin sen ilmentävät yhteiskunnalliset suhteet. Arvo ja omistus ovat vain saman asian eri puolia. Marxin rahakäsityksen siirtäminen nykypäivään ei ole kitkatonta, sillä rahajärjestelmämme on varsin erilainen kuin hänen aikanaan. Kirjoituksessa onkin tarkoitus sekä esitellä Marxin käsitys rahasta sekä katsoa, miten hänen talousteoriansa sopii nykyisen rahajärjestelmän moninaisuuksien selvittämiseen. 1. Raha on tavara... ja yhteiskunnallinen suhde Marxin mukaan [n]iiden yhteiskuntien varallisuus, joissa kapitalistinen tuotantotapa on vallitsevana, ilmenee 'valtavana tavarajoukkona', ja yksityinen tavara tämän varallisuuden alkeismuotona. 1 Marxille myös raha on tavara, rahatavara. Näin ollen onkin helppo korvata sana tavara sanalla raha ja päätyä luonnehdintaan, joka kuvaa nykyistä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää kenties tavaroiden paljouttakin täsmällisemmin. Marxin käsitys rahasta on nykypäivänä osin vanhentunut. Hänen mukaansa rahatavaran arvon kuten minkä tahansa muunkin tavaran määrittää sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Kunhan rahatavaran arvo on määritelty kiinteäksi, rahatavara voi Marxin mukaan olla mikä tahansa tavara, joka toimii tavaravastikkeena kaikille muille tavaroille. Useimmiten tämä rahatavara ja tavaravastike on kulta. 2 Kullasta tekee tavarana mielenkiintoisen se, että se on paitsi arvon mitta, myös käyttöarvo, jolla on rahatavarana olon lisäksi muita käytön mahdollisuuksia. Kullan tuotantohinta on Marxin mukaan sen arvo, jota vasten kaikkien muiden tavaroiden arvot heijastetaan. Tätä rahanäkemystä vasten muun muassa Duncan K. Foley (1983) on todennut, että raha on ainoa puhdas arvon muoto, jonka olemassaolon voimme todentaa ja täten raha saa yleisen vastikkeen muodon toisin sanoen se on tavara, joka ratkaisee arvojen keskinäisen vertailun ongelman. 3 Kuitenkin niin sanotun fiat-rahajärjestelmän syntyminen vuoden 1971 jälkeen on tehnyt kullasta rahavarana ja yleisenä vastikkeena vanhentuneen. Rahan arvoa ei enää teoreettisestikaan määritä sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika, vaan sen arvo ja määrä ovat täysin kullan tuottamisesta riippuvaisten tekijöiden ulottumattomissa. Kulta ei rahatavarana enää ole luonnollisena esteenä rahavarainnon laajentumiselle. Toisin sanoen kullan etsintä, louhinta ja 1 Marx 1974, Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika asettaa kuitenkin rajoituksia rahan arvon määrittymiselle. Jos rahatavaran tuottaminen vaatii paljon yhteiskunnallisesti välttämätöntä työaikaa, on sen arvo suuri; jos rahan tuottaminen on vaivatonta, on sen arvo alhaisempi. Rahan saatavuus asettaakin rajan sille, että jostain tavarasta kehittyy arvon mitta ja rahatavara. 3 Foley 1983, 3 4.

2 rikastaminen sekä sulattaminen harkoiksi ja kolikoiksi eivät enää ole esteenä rahan määrän ja arvon muuttumiselle. 4 Rahan merkitys on kapitalistisessa taloudessa keskeinen. Mikään nykyaikainen talous ei voi harjoittaa tavaratuotantoa ja -vaihdantaa sujuvasti ilman rahan nimellä kulkevaa yleisvastiketta. Kapitalismi on tavaraa tuottava ja rahaan vaihtava järjestelmä, ja Marxin yksinkertaisissa kiertokulkukaavioissa tekijöinä ovat täten tavara (C) ja raha (M). Yksinkertaisimmillaan tuotanto ja vaihdanta eli kiertokulku kulkee siten, että M C M', jossa raha laajentuu tavarana olonsa aikana suuremmaksi rahasummaksi M'. 5 Tässä kiertokulkukaavassa on helppo ajatella, että myös raha M on tavara, rahatavara, joka toimii vastikkeena tavaralle C. Tavara vaihtuu tavaraan ja kumpikin tavara, C ja M, ovat vaihdettavissa toisiinsa. Nykyään on kuitenkin itsestään selvää, että mikäli kaikkien maailmassa tuotettavien tavaroiden arvosumma Σ w C ja kaiken maailmassa (Σw M ) olevan rahan summa Σ w M asetettaisiin jakolaskuun, jossa, niin tulos ei olisi (Σw C ) Σ w M =Σw C, vaan Σ w M >Σ w C. Toisin sanoen rahaa on maailmassa paljon enemmän kuin tavaraa, johon sen voisi vaihtaa. Raha ei olekaan pelkkä tavaravastike ja vaihdon väline, vaan sillä on tehtäviä, jotka liikkuvat välittömän kiertokulun ulkopuolella, rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä. Raha on tavaran lisäksi myös yhteiskunnallinen suhde. Raha on välttämätön omistussuhteen osoitin, joka siirtää yhteiskunnassa tehdyn työn sen tekijältä sen ostajalle. Patrick Murrayn (2005) mukaan raha mahdollistaa lisätyön ja lisäarvon saman asian kahden eri ilmenemismuodon siirron työntekijältä kapitalistille. 6 Tällä tavoin raha onkin väline, jolla tuotettu lisäarvo voidaan realisoida markkinoilta ja siirtää voittona tuotantokapitalistin käyttöön. Rahoitusmarkkinat, jotka toimivat pitkälti tämän realisoidun lisäarvon pohjalta, ilmentävät rahan yhteiskunnallista suhdetta ja mahdollistavat voittoa tuottavan liiketoiminnan, joka on vain epäsuorasti riippuvainen varsinaisesta tuotannosta. Täten rahoitusmarkkinoilla toimivan rahan yhteiskunnallinen suhde onkin rahakapitalistinen erioikeus voittoon, joka koostuu miltei yksinomaan muiden tekemästä työstä. Yksityisomaisuutta suojaava lainsäädäntö sekä markkinalaki tekee osaltaan tämän yhteiskunnallisen suhteen näkyväksi ja rankaisee sen rikkomisesta. 2. Luotonlaajennus, rahan synty Miten raha syntyy nykyaikaisessa fiat-rahajärjestelmässä, jossa rahatavaran arvo ei ole sidoksissa kullan määrään keskuspankkien holveissa? Nykyinen rahan syntymekanismi tunnetaan luotonlaajennuksen nimellä. Luotonlaajennuksessa keskuspankki viranomainen, jolla on rahan liikkeellelaskuoikeus lainaa keskuspankkirahaa liikepankeille ohjauskorolla ja edellyttää liikepankeilta, että nämä tallettavat osan lainaamastaan rahasta keskuspankkiin niin sanottuna vakavaraisuusvaatimuksena. Kun liikepankki lainaa edelleen keskuspankista saamaansa lainan, tulee lainasta jälleen tallettaa osa vakavaraisuuden nimissä keskuspankkiin ja raha jatkaa laajentumistaan. Kaava luotonlaajennukselle on yksinkertainen m= 1 R, jossa m = rahakerroin, 1 = lainasumma ja R = reservivaade eli vakavaraisuusvaatimus. Jos vaikkapa lainasumma = 100 ja 4 Tämä ei tarkoita, etteikö luottotoimi olisi myös kultakannassa ollut olennainen keino laajentaa rahaa. 5 Marxin suomennetuissa kirjoituksissa kiertokulku kirjoitetaan yleensä muotoon R T R', mutta kirjoittaja on mieltynyt käyttämään englanninkielistä kirjainmatematiikkaa yleismaailmallisuuden nimissä. 6 Murray 2005, 51.

3 reservivaade = 5 % talletuksesta ( 5% = 1,05), niin m (100)= ,2. Tätä 1,05 luotonlaajennuksen ketjua, talletusten kertautumista, voidaan jatkaa niin kauan kuin reservivaade R sallii, eli ketjun m 0, m 1, m 2, m 3... m n summa riippuu siitä, kuinka suuri R on suhteessa lainattavaan summaan. Luotonlaajennus ei perustukaan Marxin rahatavaran ajatukselle vaan luottamukseen siitä, että luotonlaajennuksen talletusketju ei katkea eli tallettajat eivät nosta talletuksiaan ketjun varrella olevista liikepankeista, vaan niin liikepankkien kuin niiden asiakkaidenkin maksukyky säilyvät. Luotonlaajennuksessa oleva raha ei ole nykyään rahatavaraa siinä mielessä, että se olisi aineellista. Sen sijaan se on pääsääntöisesti pelkkiä kilotavuja liikepankkien tietokoneilla, eikä sen tuottaminen itsessään rajoitu yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan asettamiin raameihin. Liikepankit toimivat koron avulla. Korkomarginaali eli erotus ottolainauksen, jonka pankki ottaa taseeseensa vastattavaa -puolelle, ja antolainauksen, eli lainan, jonka pankki myöntää asiakkailleen ja merkitsee vastaavaa -puolelle, välillä ratkaisee pankin tuoton ja voiton. Näin ollen rahan syntyminen kirjanpidollisin menetelmin luotonlaajennuksen kautta on samalla myös voiton synnyttämistä. Raha poikii rahaa, voittoa syntyy tyhjästä tai siltä ainakin näyttää. 3. Luotonlaajennuksen rajat I: rahapolitiikka ja talletukset Luotonlaajennus ei ole rajaton prosessi. Sitä rajoittavat ensisijaisesti keskuspankin rahapoliittiset toimet, kuten keskuspankkirahan antolainauksen sääntely ja vähimmäisvarantovaatimusten asettaminen. Reservivaateita korottamalla luotonlaajennusta on mahdollista hidastaa, kun entistä suurempi summa lainasta on jätettävä keskuspankkiin ja entistä pienempi summa on mahdollista lainata eteenpäin. Inflaation pelko on keskeisin rahapolitiikkaa ohjaava tekijä. Tiukkaa keskuspankkipolitiikkaa on vuosikymmeniä perusteltu juuri rahan arvon alentumisen pelolla. Kuitenkin vain murto-osa markkinoilla olevasta rahasta on keskuspankkirahaa. Näin ollen liikepankit ovat riippuvaisia keskuspankkirahan lisäksi asiakkaiden talletuksista, jotka perustuvat rahaan, jonka lähteet ovat moninaiset aina palkoista pääomatuloihin. 7 Nykyinen rahajärjestelmä perustuukin luotonlaajennuksen myötä ennen kaikkea lupaukselle siitä, että jonkin arvon ostaja ennemmin tai myöhemmin lunastaa lupauksensa myymällä yhtä suuren arvon. 8 Luottamus ja olettamukset pitävät rahajärjestelmän kasassa. Luotonlaajennusta tai sitä ohjaavaa rahapolitiikkaa ei voi harjoittaa ilman talletuksia liikepankkien taseissa. Talletukset taas ovat riippuvaisia tallettajien käytettävissä olevasta tuloista ja varallisuudesta, jonka tallettajat päättävät säilyttää rahana kiinteän omaisuuden sijaan. Luottamus rahan arvon säilymistä kohtaan pitää yllä tallettajien talletushalukkuutta, joten ensisijainen rajoite luotonlaajennukselle onkin (i) luottamus. Talletuksia ei kuitenkaan voi tehdä ilman (ii) kapitalistista uusintamista, jossa yritykset ja muut tuotantolaitokset uusintavat kansantuotteen ja -tulon arvon. Talletuksien määrä taasen ei voi kasvaa ilman (iii) kansantuotteen nettoarvonlisäystä eli sitä, että kasvava kokonaisarvomäärä, jonka ilmaus raha on, päätyy osin talletetuksi liikepankkeihin. Luotonlaajennuksen mittakaava ja nopeus rajoittuvatkin paitsi keskuspankkien rahapolitiikkaan ja muihin julkisen vallan sääntelytoimiin, myös yksityisten tallettajien kykyyn tallettaa tulojaan. 7 Tietenkin myös tallettajien tulojen taustalla on luotonlaajennuksen kautta luotua rahaa. 8 Foley 1983, 7 8.

4 Marxilaisittain voidaan tulkita, että luotonlaajennuksen ehtona toimii lisäarvon (s) tuottaminen ja se, kuinka paljon voitoista, rahoitusylijäämästä, (p) talletetaan. Koska myös työntekijät (v) tallettavat tulojaan, usein paljon suuremman osuuden kuin työnantajat, on kyse myös tuotettavasta kokonaisarvosta w, joka jakautuu osatekijöihin w = c + v + s. Keynesiläinen likviditeettipreferenssin käsite on tässä yhteydessä hyödyksi, sillä sen avulla on mahdollista hahmottaa, kuinka paljon yrittäjät ovat valmiit tallettamaan lisäarvosta s puhtaana rahana liikepankkeihin ja kuinka paljon s:stä sijoitetaan uusiin tuotantovälineisiin c ja työvoimaan v tai kuinka paljon s:stä jaetaan osinkoina omistajille ja kuinka suuren osan kaupan ala vie tuotannossa syntyneestä s:stä välityskustannuksina tuottajien ja kuluttajien välillä. Työntekijöiden tulot v puolestaan määrittävät paitsi heidän kulutus- ja säästämishalukkuutensa, myös heidän kykynsä velanottoon eli tulevan kulutuksen aikaistamiseen. Kulutusta ei voi olla ilman tuotantoa ja tuloja. Koska luotonlaajennus on riippuvainen p:stä ja v:stä eli pääoma- ja työntekijätuloista, ei myöskään rahaa ole mahdollista luoda ilman tuotantoa, arvonluontia. 4. Luotonlaajennuksen rajat II: pääoman arvonlisäys [L]uotto antaa mahdollisuuden pitää osto- ja myyntitapahtumat pitempään erillään toisistaan ja toimii siten keinottelun pohjana. 9 Vain murto-osa maailman rahasta toimii varsinaisena maksuvälineenä. Tiedetään, että lähes kaikki maailmassa oleva raha on sijoittajien tietokoneilla kilotavuina ja pyrkimys on tehdä voittoa sen sijoittelun avulla. Suurin osa rahoitustoimesta, jonka perimmäisenä päämääränä on rahan ja tavaran kysynnän ja tarjonnan kohdentaminen kitkattomasti, toimii itseriittoisena liiketoimena. Korkomarginaalien etsintä ja piirtäminen on rahoitusalan elinehto, mutta samalla korot vaikuttavat aina rahoituksen perimmäiseen päämäärään, tuotantoon, ja toisin päin. Luottotoimen kehittyminen on mahdollistanut, kuten yllä olevasta lainauksesta käy ilmi, osto- ja myyntitapahtuminen ajallisen erottamisen. Mitä pitempi jonkin luoton takaisinmaksuaika on, sitä useamman mahdollisuuden se tarjoaa luotoksi myönnetystä rahasta hyötymiselle. Se, että tavara C ei vaihdu välittömästi rahaan M, on luottorahan määrän kasvun luotonlaajennuksen ensisijainen ehto. Ajatellaan, että velkakirjan A₁ nimellisarvo on 1000 rahayksikköä, sen takaisinmaksuaika on 12 kuukautta ja kuukausittainen korko on 2 %. A₁ on jälkimarkkinakelpoinen eli velallinen voi myydä sen eteenpäin. Lasketaan A₁:n nykyarvo kaavalla PV = D, jossa PV = nykyarvo (1+i) n (diskontattu), D = velkakirja A₁, i = korko ja n = korkomaksujen määrä, jolloin PV ( A₁)= ,5. Erotus A₁:n nimellisarvon ja nykyarvon PV = 788,5 välillä = (1+0,02) 788,5 = 211,5, jolloin velkakirjan A₁ myyjälle jää korkotuloa i 211,5 rahayksikön verran. 12 kuukauden maksusitoumuksen tekeminen mahdollistaa täten paitsi (i) korkotulon i = 211,5 velkakirjan A₁ myyjälle; (ii) myös nimellisarvoltaan 1000 rahayksikön suuruisen velkakirjan A₁ jälleenmyynnin velalliselle korkeammalla korolla kuin i. 9 Marx 1980, 433.

5 Tehdään kohta (ii) seuraavasti: A₁:n alkuperäinen ostaja myy A₁:n eteenpäin 11 kuukauden maksuajalla ja asettaa sen kuukausittaiseksi koroksi 3 % velkakirjan nimellisarvosta. Nimetään edelleen lainattu A₁ täten A₂:ksi ja sijoitetaan sen nykyarvo kaavaan PV ( A 2 )= 1000 (1+0,03) ,4, jolloin korkotulon i summa = ,4 = 277,6. Kun A₂:n ostaja myy A₂:n, hän saa voittoa näiden kahden velkakirjan korkoerotuksen i(a₂) i(a₁) verran eli 277,6 211,5 = 66,1. Toisin sanoen A₁:n ostaja ja A₂:n myyjä sama henkilö tekee toimellaan voittoa 66,1:n rahayksikön verran. Kaikkinensa näiden toimien jälkeen 1000 rahayksikköä on kasvanut luotonlaajennuksen kautta 2000:ksi ja korkotuloja i on saatu yhteensä 489,1:n rahayksikön verran. Luotonlaajennuksen ja voiton korkomarginaalien avulla mahdollistaa vain ja ainoastaan velallisten kyky selviytyä summan 1000 maksamisesta. Mikäli A₂:n ostaja ei kykene maksamaan sitä takaisin 11 kuukauden jälkeen, sen myyjä A₁:n ostaja ei puolestaan kykene maksamaan 1000:a rahayksikköään A₁:n myyjälle, joka myi A₁:n 12 kuukautta aiemmin. Koko luotonlaajennuksen ketju, luottotoimen mahdollistama luottamus sekä pörssin tavanomainen toiminta häiriintyvät, eikä rahoitustoimen jatkaminen ole mahdollista. Mikä sitten on luottoketjun A₁A₂ häiriöttömän toteutumisen viimekätinen määrittäjä? Marxilainen tulkinta on yksinkertainen: lisäarvo s. Mikäli ketjun A₁A₂ loppupäässä oleva velallinen, joka osti A₂:n, ei kykene tuottamaan A₂:n nimellisarvoa PV = 1000 vastaavaa lisäarvosummaa s ja muuntamaan sitä rahaksi siten, että s = p eli lisäarvo vastaa (vähintään) voittoa, niin A₂:n ostaja ei välttämättä kykene selviytymään velastaan. Hahmotetaan tätä seuraavasti: tuottaja B ostaa A₂:n hintaan 1000 rahayksikköä. Tällä 1000:lla B ostaa kiinteää pääomaa c ja työvoimaa v. Summa c + v = 1000, ja näin muodostetun kokonaispääoman C = c + v tulee tuottaa lisäarvosumma s joka on suurempi kuin A₂. Katsotaan, miten B voi selviytyä velastaan taulukon avulla: A₂ C c v s s' p' s A₂ ,00% 100,00% 0 Havaitaan, että tuotettu lisäarvosumma s = 1000 eli lisäarvon suhdeluku s' = 125% ja voiton suhdeluku p' = 100%. B selviytyy velastaan A₂, sillä erotus s A₂ = 0. B ei tee voittoa, mutta kattaa tuotantonsa kustannukset, eikä luottoketju A₁A₂ kaadu. 10 Marxin mukaan onkin niin, että [pääoma on] perusta luoton päällysrakenteelle 11, eli rahapääoma, jota A₁A₂ edustaa, ei voi tehdä voittoa ilman, että tuotantopääoma C, jonka B on A₂:lla ostanut, tuottaa lisäarvosumman s = Työarvoteorian mukaisesti vain vaihteleva pääoma v eli työvoima voi luoda uutta arvoa tuotannossa. Koska lisäarvo s on tuotannossa luotua arvoa siinä missä muukin, on selvää, että v on myös s:n lähde ainoa lähde. Täten myös korkoa tuottavan rahapääoman, tässä A₁A₂, voiton eli koron i lähde on aina s, sillä mikäli v ei kuin uusinna C:n arvon siten, että tuotannossa syntynyt kokonaisarvo w on vain = c + v, ei synny s:ää, josta B voisi maksaa A₂:n myyjälle. Tiedetään, ettei B maksa velkaa A₂ lisäarvolla s, vaan s pitää realisoida, muuntaa p:ksi, rahamuotoiseksi voitoksi. Marxin mukaan p', voiton suhdeluku, on aina alempi kuin s', lisäarvon suhdeluku, sillä s '= s v on 10 Tässä esitetty malli on hyvin epätodennäköinen. Ani harvoin sijoittaja vaatii luottonsa takaisinmaksua saman tien vain yhden tuotantokierroksen jälkeen, kuten tässä. Samoin voiton suhdeluku p' = 100,00% on varsin epärealistinen. 11 Emt., 436.

6 suurempi kuin p'= s C käytännössä aina sen vuoksi, että C ei ole koskaan = v, vaan tuottaminen vaatii aina kiinteää pääomaa c, joka tulee korvata kulumisen myötä. 12 Tämän lisäksi B:n myyntihinta, tuotantohinta, on alempi kuin markkinahinta, sillä kauppias, joka ostaa B:ltä tämän tuottaman tavaran, kuluttaa osan sen arvosumman w = c + v + s lisäarvosta s. Kauppias tarvitsee s:ää oman liiketoimensa, kaupan, uusintamiseen eli palkkoihin, kuljetukseen, markkinointiin sekä myyntitiloihin ja lopulta, luonnollisesti, myös omaan toimeentuloonsa, yrittäjänpalkkaansa. Käytännössä onkin niin, että B:n pitää tuottaa lisäarvosumma s, joka on suurempi kuin A₂. 5. Luotonlaajennuksen rajat III: kapitalistinen tuotantotapa Yhtä kaikki: [k]apitalistisen tuotannon tosi raja on pääoma itse 13 ; tämä koskee niin tuotantokapitalistia, joka tuottaa pääomallaan uutta arvoa ja lisäarvoa kuin rahakapitalistia, jonka rahalla tämä pääoman arvonluonti tehdään. Kumpikaan ei pääse pakoon lisäarvon välttämättömyyttä luotto ja luotonlaajennus ovat riippuvaiset arvosta, vaikka rahakapitalistista, joka lainaa A₂:n voikin näyttää siltä, että raha loisi itsestään uutta arvoa, kun sitä vain liikuttelee. Koska s on p:n lähde ja p on edellytys i:lle (korkovoitolle), on s:n oltava edellytys myös i:lle. Korkokannalla on yleensä voiton suhdeluku rajanaan 14 juuri syystä, että voiton suhdeluvulla on rajanaan lisäarvon suhdeluku. Rahoitus ja tuotanto eivät olekaan millään tavalla erilliset toisistaan, vaikka niiden välinen keskinäisriippuvuus voikin välillä vaikuttaa kyseenalaiselta. Tämä pätee myös rahoitusmarkkinavälineisiin, kuten johdannaisiin, joissa jokin kohde-etuus (esim. tonni viljaa) vaihtaa omistajaansa ennalta sovittuun hintaan sekä johdannaisvakuutuksiin (cds, credit default swap), jotka rakentuvat niiden ympärille. Se, että rahan määrä rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä kasvaa suhteessa tuotantoon sijoitettuun rahaan ei tarkoita, että tuotannolliset investoinnit vähentyisivät. 15 Sen sijaan rahoitusmarkkinoiden korostuminen suhteessa tuotantoon voi tarkoittaa, että tuotantokapitalistien ja -yritysten kyky hankkia turvallista rahoitusta heikkenee. Marxin mukaan luotto nopeuttaa tämän [rahoituksen ja tuotannon] ristiriidan väkivaltaisia purkauksia, kriisejä, ja siten voimistaa vanhan tuotantotavan hajoamisen aineksia. [kursiivi lisätty] 16. Voiton suhdeluvun laskutendenssin mukaisesti on luontevaa olettaa, että paineet antolainauksen kasvattamiseen, korkojen laskemiseen ja rahan kierron nopeuttamiseen kasvavat, mikäli tuotantokapitalistien kyky investointien tuottavuuden kasvattamiseen heikkenee. Tuotannossa, oli kyse sitten kapitalistisesta tuotantotavasta tai jostakin muusta, on aina kyse arvonlisäyksestä. Tuotantokapitalisti ostaa c:tä, v:tä ja tuotannontekijöitä mp ja pyrkii siihen, että hänen kustannus- eli ostohintansa ja tuotantohintansa hinnan, jolla tuottaja myy tavaransa eteenpäin välinen erotus mahdollisimman pieni. Samoin tuottaja tavoittelee mahdollisimman suurta lisäarvo-osuutta tavaransa kokonaisarvosta w = c + v + s. Koska vain v tuottaa s:ää, niin c:n lisääminen kokonaispääomasta C voi johtaa s':n eli s '= s v laskuun, jolloin myös p':n, kaavassa p'= s C, lasku on todennäköinen. Tämä taas tarkoittaa, että rahakapitalistin, joka on sijoittanut rahapääomaansa tuotantokapitalistin yritykseen, kyky myöntää luottoaan 12 Emt., Emt., 253. Kursiivi alkuperäinen. 14 Emt., Kliman 2012, Marx 1980, 438.

7 aiemman suuruisella korolla heikentyy. Kumpikin, rahoittaja ja tuottaja, joutuvat tyytymään heikompaan tuottoon ensimmäinen korko-, jälkimmäinen pääomatuottoon. Myös sijoittajat eli rahakapitalistit, jotka ovat sijoittaneet rahansa suoraan tuotantokapitalistien osakkeisiin, joutuvat tyytymään mahdollisesti vähäisempään osinkoon. Katsotaan taulukossa, miten erilainen pääoman kokoonpano C = c + v vaikuttaa yhdessä lisäarvon s kanssa 100 yksikön suuruisen velkakirjan maksuun. Tiedetään, että tuotantokapitalistien on tuotettava lisäarvoa s, jotta he voivat maksaa velkansa rahakapitalisteille. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että s = p eli tuotantokapitalistit saavat tavaransa myytyä arvoaan vastaavaan hintaan. E C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 25,00% II ,00% 25,00% III ,00% 25,00% F C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 50,00% II ,00% 50,00% 55 2,75-7,75 III ,00% 50,00% 10 0,5 39,5 Taulukossa on kaksi tuotantokapitalistia, E ja F, joilla on kummallakin 100 rahayksikön suuruinen velka (D = 100), josta maksetaan jaksoittain I III 5 % suuruinen korko (so. aluksi i = 5). Täten voidaan laskea nykyarvomenetelmällä PV = D velkakirjojen korottomiksi nykyhinnoiksi (1+i) n PV (D)= ,4 rahayksikköä. E käyttää D:n ostaakseen sillä kokonaispääoman C = 3 (1+0,05) 100 ja hänen pääomansa kokoonpano on 75c + 25v. Koska lisäarvon suhdeluku s' = 100%, niin voiton suhdeluku p' = 25% ja F pystyy lyhentämään velkaansa (s - D + i) aina 25 rahayksikköä kerrallaan. F ostaa D:llä kokonaispääoman, jonka kokoonpano on 50c + 50v ja lisäarvon suhdeluvun ollessa sama kuin E hän tuottaa lisäarvoa s 50 yksikköä kerrallaan. Täten hän myös lyhentää lainaansa aluksi 50:llä yksiköllä. Taulukon johtopäätös on, että lisäarvo s on ratkaiseva tekijä velan D + i takaisinmaksunopeudessa, tuotantokapitalistien E ja F korkomenoissa ja siinä, kuinka nopeasti E ja F kykenevät tekemään tuotannostaan kannattavaa. F onnistuu kuolettamaan velkansa jaksoon III mennessä, E ei. Koska lisäarvo s on aina lisätyötä, on tuotantokapitalistien E ja F kannalta välttämätöntä, että heidän työvoimansa v työskentelee enemmän kuin oman palkkansa v = 25 ja v = 50 verran. Mikäli näin ei tapahdu, ei myöskään rahakapitalisti, joka on lainannut D:n, voi korvata hankkimaansa 100:a rahayksikköä (D) eikä tekemään korkovoittoa i. Lopuksi: rahan ja tavaran yhteys säilyy Tämän kirjoituksen pohjalta on mahdollista väittää, että Marxin rahateorialla on edelleen selitysvoimaa. Vaikka rahoituksen valta tuotantoon nähden onkin viime vuosikymmeninä näennäisesti kasvanut, on selvää, että pelkkä rahoitus ilman tuotantoa ei ole mahdollista pitkällä aikavälillä. Rahan pohjalla on aina arvoa, ja koska arvon tuotanto on riippuvainen v:n kyvystä tuottaa s:ää, myös rahoitusmarkkinat ovat riippuvaiset lisäarvosta. Rahan määrän hallinta on luotonlaajennusjärjestelmässä kiinni keskuspankkien liikkeellelaskuista (emissioista) ja siitä, kuinka paljon liikepankit ja muut rahoituslaitokset lainaavat talletuksiaan ja muita varallisuuseriään eteenpäin. Mikäli täten luotu raha ei investoidu arvontuotantoon eli kansantuotteen arvonlisäykseen, on vaarana rahan arvon lasku, inflaatio.

8 Marxin voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian pohjalta tiedetään, että työvoiman ollessa aina rajallinen, tarvitaan arvonlisäyksen nopeuden kasvattamiseen pääoman kiertokulun nopeuttamiseen pysyvää pääomaa c. Koska c syrjäyttää v:tä kokonaispääomasta C = c + v ja vain v pystyy tuottamaan lisäarvoa s, niin sekä lisäarvon suhdeluku s' että voiton suhdeluku p' voivat laskea. Näin ollen myös rahan määrän viimekätiseksi määrittäjäksi jää työvoiman v kyky tuottaa lisäarvoa s, mikäli inflaation ei haluta tuhoavan talouden arvonlisäysprosessin edellytyksiä. Rahoitus ei elä tuotannosta riippumattomassa pilvilinnassa, vaan talouden luontaiseen suhdannekiertoon, jossa huippusuhdanteet ja kriisit vuorottelevat enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin, kuuluu myös rahoituksen ajoittainen romahtaminen. Kyse ei ole markkinoiden epäonnistumisesta, sillä voiton suhdeluvun laskutendenssi on voimakkain taloudessa vaikuttavista lainalaisuuksista. Kyse ei myöskään ole siitä, että kapitalistinen talous tuottaisi muuttumattoman tai alati nousevan voiton suhdeluvun, mikäli rahoittajat eivät vetäisi välistä osuuttaan. Rahoitus ja tuotanto, pääoman kasautumisen välttämättömät tekijät, kulkevat käsi kädessä vaikka hautaan asti, mikäli tarvis. Lehdet Lähteet Foley Duncan K., On Marx's Theory of Money. Artikkeli lehdessä Social Concept 1(1), Kirjallisuus Kliman Andrew, The Failure of Capitalist Production. Pluto Press, London Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. Progress, Moskova Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova Murray Patrick, Money as Displaced Social Form: Why Value cannot be Independent of Price. Artikkeli teoksessa Marx's Theory of Money: Modern Appraisals, Toim. Fred Moseley. Palgrave Macmillan, New York 2005.

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta

RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66).

BLOGI. käsittely on haluttu rajata minimiin sen takia, että se on kautta kapitalismin historian johtanut kriiseihin (s. 66). BLOGI Filosofit ja taloustieteilijät ovat kautta aikojen pohtineet rahan olemusta. Yleensä tällainen keskustelu on voimistunut murrosaikoina, sotien ja kriisien jälkeen. Jussi Ahokas ja Lauri Holappa ovat

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Rahatalouden perusasioita I 26.10.2010 Hanna Freystätter, VTL Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 1 Inflaatio = Yleisen hintatason nousu. Deflaatio

Lisätiedot

Arkijärjen koettelua. Saska Heino

Arkijärjen koettelua. Saska Heino Arkijärjen koettelua Saska Heino Ajatellaan niin sanotulla arkijärjellä. Kumpi ala kuulostaa kannattavammalta: korkean tuottavuuden pääomavaltainen ja matalien työvoimakustannusten paperiteollisuus vai

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä

Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Lainalaisuuksia ja vastakkaisia tekijöitä marxilaisessa taloustieteessä Saska Heino Tämä kirjoitus jatkaa siitä, mihin edelliset kirjoitukset Marxilaista taloustiedettä visualisoimassa ja Tunteeko marxilainen

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli. Tommi Välimäki S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli Tommi Välimäki 29.1.2003 Peruskäsitteitä: kysyntä ja tarjonta Hyödykkeen arvo kuluttajalle on maksimihinta, jonka hän olisi siitä valmis maksamaan Arvon raja-arvo vähenee määrän funktiona, D=MV

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Taloustieteen oppikirja, luku 4) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016

Korko ja inflaatio. Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Korko ja inflaatio Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Sisältö Nimellis ja reaalikorot, Fisher yhtälö Lyhyt ja pitkä korko Rahapolitiikka ja korot Korko ja inflaatio Nimellinen korko i: 1 tänä vuonna

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Elvyttävä kansalaisosinko

Elvyttävä kansalaisosinko Elvyttävä kansalaisosinko 6.2.2016 Helsingin yliopisto Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n pääsihteeri Määrällisen elvytyksen (QE) ongelmia Inflaatiotavoitteen epäonnistuminen (kuvio) Nollakorkorajoite

Lisätiedot

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C =

4. Lasketaan transienttivirrat ja -jännitteet kuvan piiristä. Piirielimien arvot ovat C = BMA58 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 6, Syksy 5. Olkoon [ 6 6 A =, B = 4 [ 3 4, C = 4 3 [ 5 Määritä matriisien A ja C ominaisarvot ja ominaisvektorit. Näytä lisäksi että matriisilla B

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat

I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat 2010 1 (5) I. Nordean rahastot Corporate governance -ohjeistus omistajaohjauksen suuntaviivat Nordean rahastot 1 ovat hyväksyneet seuraavat omistajaohjausta koskevat suuntaviivat, joita sovelletaan suomalaisilla

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5

MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 MS-C2105 Optimoinnin perusteet Malliratkaisut 5 Ehtamo Demo 1: Arvaa lähimmäksi Jokainen opiskelija arvaa reaaliluvun välillä [0, 100]. Opiskelijat, joka arvaa lähimmäksi yhtä kolmasosaa (1/3) kaikkien

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

Nimi ja opiskelijanro :

Nimi ja opiskelijanro : 1 (6) Lappeenrannan teknillinen yliopisto KATI / Pasi Syrjä A250A0250 Kirjanpidon peruskurssi Tentti 4.2.2016 Nimi ja opiskelijanro : Tentissä ei saa olla mukana kirjallista materiaalia. Laskimen käyttö

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

Talouden mahdollisuudet 2009

Talouden mahdollisuudet 2009 Talouden mahdollisuudet 2009 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Talous 2009 seminaari 23.10.2008 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden häiriötilat Suomen ja muiden pohjoismaiden rahoituskriisi 1990-luvulla

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Euro & talous 4/2015. Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015. Julkinen Erkki Liikanen Suomen Pankki Euro & talous 4/2015 Rahapolitiikasta syyskuussa 2015 24.9.2015 1 EKP:n neuvosto seuraa taloustilannetta ja on valmis toimimaan 2 Inflaatio hintavakaustavoitetta hitaampaa

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot