Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Marx ja raha. Saska Heino. Aluksi"

Transkriptio

1 Marx ja raha Saska Heino Aluksi Tämä kirjoitus tutkii Marxin ja rahan välistä suhdetta. Marxin käsitys rahasta poikkeaa ratkaisevasti tavallisesta taloustieteellisestä näkemyksestä, jonka mukaan raha on vain arvon mitta, sen säilyttäjä ja vaihdon väline. Marxin mukaan raha on ensisijaisesti yhteiskunnallinen suhde, joka ilmentää ja vakioi kapitalismissa vallitsevia omistussuhteita. Toisaalta raha on, totta kai, myös kiertoväline, joka siirtää tavaran omistuksen myyjältä ostajalle. Tämän kiertovälineenä toimivan rahan arvo on yhtä suuri kysymys kuin sen ilmentävät yhteiskunnalliset suhteet. Arvo ja omistus ovat vain saman asian eri puolia. Marxin rahakäsityksen siirtäminen nykypäivään ei ole kitkatonta, sillä rahajärjestelmämme on varsin erilainen kuin hänen aikanaan. Kirjoituksessa onkin tarkoitus sekä esitellä Marxin käsitys rahasta sekä katsoa, miten hänen talousteoriansa sopii nykyisen rahajärjestelmän moninaisuuksien selvittämiseen. 1. Raha on tavara... ja yhteiskunnallinen suhde Marxin mukaan [n]iiden yhteiskuntien varallisuus, joissa kapitalistinen tuotantotapa on vallitsevana, ilmenee 'valtavana tavarajoukkona', ja yksityinen tavara tämän varallisuuden alkeismuotona. 1 Marxille myös raha on tavara, rahatavara. Näin ollen onkin helppo korvata sana tavara sanalla raha ja päätyä luonnehdintaan, joka kuvaa nykyistä kapitalistista yhteiskuntajärjestelmää kenties tavaroiden paljouttakin täsmällisemmin. Marxin käsitys rahasta on nykypäivänä osin vanhentunut. Hänen mukaansa rahatavaran arvon kuten minkä tahansa muunkin tavaran määrittää sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika. Kunhan rahatavaran arvo on määritelty kiinteäksi, rahatavara voi Marxin mukaan olla mikä tahansa tavara, joka toimii tavaravastikkeena kaikille muille tavaroille. Useimmiten tämä rahatavara ja tavaravastike on kulta. 2 Kullasta tekee tavarana mielenkiintoisen se, että se on paitsi arvon mitta, myös käyttöarvo, jolla on rahatavarana olon lisäksi muita käytön mahdollisuuksia. Kullan tuotantohinta on Marxin mukaan sen arvo, jota vasten kaikkien muiden tavaroiden arvot heijastetaan. Tätä rahanäkemystä vasten muun muassa Duncan K. Foley (1983) on todennut, että raha on ainoa puhdas arvon muoto, jonka olemassaolon voimme todentaa ja täten raha saa yleisen vastikkeen muodon toisin sanoen se on tavara, joka ratkaisee arvojen keskinäisen vertailun ongelman. 3 Kuitenkin niin sanotun fiat-rahajärjestelmän syntyminen vuoden 1971 jälkeen on tehnyt kullasta rahavarana ja yleisenä vastikkeena vanhentuneen. Rahan arvoa ei enää teoreettisestikaan määritä sen tuottamiseen tarvittu yhteiskunnallisesti välttämätön työaika, vaan sen arvo ja määrä ovat täysin kullan tuottamisesta riippuvaisten tekijöiden ulottumattomissa. Kulta ei rahatavarana enää ole luonnollisena esteenä rahavarainnon laajentumiselle. Toisin sanoen kullan etsintä, louhinta ja 1 Marx 1974, Yhteiskunnallisesti välttämätön työaika asettaa kuitenkin rajoituksia rahan arvon määrittymiselle. Jos rahatavaran tuottaminen vaatii paljon yhteiskunnallisesti välttämätöntä työaikaa, on sen arvo suuri; jos rahan tuottaminen on vaivatonta, on sen arvo alhaisempi. Rahan saatavuus asettaakin rajan sille, että jostain tavarasta kehittyy arvon mitta ja rahatavara. 3 Foley 1983, 3 4.

2 rikastaminen sekä sulattaminen harkoiksi ja kolikoiksi eivät enää ole esteenä rahan määrän ja arvon muuttumiselle. 4 Rahan merkitys on kapitalistisessa taloudessa keskeinen. Mikään nykyaikainen talous ei voi harjoittaa tavaratuotantoa ja -vaihdantaa sujuvasti ilman rahan nimellä kulkevaa yleisvastiketta. Kapitalismi on tavaraa tuottava ja rahaan vaihtava järjestelmä, ja Marxin yksinkertaisissa kiertokulkukaavioissa tekijöinä ovat täten tavara (C) ja raha (M). Yksinkertaisimmillaan tuotanto ja vaihdanta eli kiertokulku kulkee siten, että M C M', jossa raha laajentuu tavarana olonsa aikana suuremmaksi rahasummaksi M'. 5 Tässä kiertokulkukaavassa on helppo ajatella, että myös raha M on tavara, rahatavara, joka toimii vastikkeena tavaralle C. Tavara vaihtuu tavaraan ja kumpikin tavara, C ja M, ovat vaihdettavissa toisiinsa. Nykyään on kuitenkin itsestään selvää, että mikäli kaikkien maailmassa tuotettavien tavaroiden arvosumma Σ w C ja kaiken maailmassa (Σw M ) olevan rahan summa Σ w M asetettaisiin jakolaskuun, jossa, niin tulos ei olisi (Σw C ) Σ w M =Σw C, vaan Σ w M >Σ w C. Toisin sanoen rahaa on maailmassa paljon enemmän kuin tavaraa, johon sen voisi vaihtaa. Raha ei olekaan pelkkä tavaravastike ja vaihdon väline, vaan sillä on tehtäviä, jotka liikkuvat välittömän kiertokulun ulkopuolella, rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä. Raha on tavaran lisäksi myös yhteiskunnallinen suhde. Raha on välttämätön omistussuhteen osoitin, joka siirtää yhteiskunnassa tehdyn työn sen tekijältä sen ostajalle. Patrick Murrayn (2005) mukaan raha mahdollistaa lisätyön ja lisäarvon saman asian kahden eri ilmenemismuodon siirron työntekijältä kapitalistille. 6 Tällä tavoin raha onkin väline, jolla tuotettu lisäarvo voidaan realisoida markkinoilta ja siirtää voittona tuotantokapitalistin käyttöön. Rahoitusmarkkinat, jotka toimivat pitkälti tämän realisoidun lisäarvon pohjalta, ilmentävät rahan yhteiskunnallista suhdetta ja mahdollistavat voittoa tuottavan liiketoiminnan, joka on vain epäsuorasti riippuvainen varsinaisesta tuotannosta. Täten rahoitusmarkkinoilla toimivan rahan yhteiskunnallinen suhde onkin rahakapitalistinen erioikeus voittoon, joka koostuu miltei yksinomaan muiden tekemästä työstä. Yksityisomaisuutta suojaava lainsäädäntö sekä markkinalaki tekee osaltaan tämän yhteiskunnallisen suhteen näkyväksi ja rankaisee sen rikkomisesta. 2. Luotonlaajennus, rahan synty Miten raha syntyy nykyaikaisessa fiat-rahajärjestelmässä, jossa rahatavaran arvo ei ole sidoksissa kullan määrään keskuspankkien holveissa? Nykyinen rahan syntymekanismi tunnetaan luotonlaajennuksen nimellä. Luotonlaajennuksessa keskuspankki viranomainen, jolla on rahan liikkeellelaskuoikeus lainaa keskuspankkirahaa liikepankeille ohjauskorolla ja edellyttää liikepankeilta, että nämä tallettavat osan lainaamastaan rahasta keskuspankkiin niin sanottuna vakavaraisuusvaatimuksena. Kun liikepankki lainaa edelleen keskuspankista saamaansa lainan, tulee lainasta jälleen tallettaa osa vakavaraisuuden nimissä keskuspankkiin ja raha jatkaa laajentumistaan. Kaava luotonlaajennukselle on yksinkertainen m= 1 R, jossa m = rahakerroin, 1 = lainasumma ja R = reservivaade eli vakavaraisuusvaatimus. Jos vaikkapa lainasumma = 100 ja 4 Tämä ei tarkoita, etteikö luottotoimi olisi myös kultakannassa ollut olennainen keino laajentaa rahaa. 5 Marxin suomennetuissa kirjoituksissa kiertokulku kirjoitetaan yleensä muotoon R T R', mutta kirjoittaja on mieltynyt käyttämään englanninkielistä kirjainmatematiikkaa yleismaailmallisuuden nimissä. 6 Murray 2005, 51.

3 reservivaade = 5 % talletuksesta ( 5% = 1,05), niin m (100)= ,2. Tätä 1,05 luotonlaajennuksen ketjua, talletusten kertautumista, voidaan jatkaa niin kauan kuin reservivaade R sallii, eli ketjun m 0, m 1, m 2, m 3... m n summa riippuu siitä, kuinka suuri R on suhteessa lainattavaan summaan. Luotonlaajennus ei perustukaan Marxin rahatavaran ajatukselle vaan luottamukseen siitä, että luotonlaajennuksen talletusketju ei katkea eli tallettajat eivät nosta talletuksiaan ketjun varrella olevista liikepankeista, vaan niin liikepankkien kuin niiden asiakkaidenkin maksukyky säilyvät. Luotonlaajennuksessa oleva raha ei ole nykyään rahatavaraa siinä mielessä, että se olisi aineellista. Sen sijaan se on pääsääntöisesti pelkkiä kilotavuja liikepankkien tietokoneilla, eikä sen tuottaminen itsessään rajoitu yhteiskunnallisesti välttämättömän työajan asettamiin raameihin. Liikepankit toimivat koron avulla. Korkomarginaali eli erotus ottolainauksen, jonka pankki ottaa taseeseensa vastattavaa -puolelle, ja antolainauksen, eli lainan, jonka pankki myöntää asiakkailleen ja merkitsee vastaavaa -puolelle, välillä ratkaisee pankin tuoton ja voiton. Näin ollen rahan syntyminen kirjanpidollisin menetelmin luotonlaajennuksen kautta on samalla myös voiton synnyttämistä. Raha poikii rahaa, voittoa syntyy tyhjästä tai siltä ainakin näyttää. 3. Luotonlaajennuksen rajat I: rahapolitiikka ja talletukset Luotonlaajennus ei ole rajaton prosessi. Sitä rajoittavat ensisijaisesti keskuspankin rahapoliittiset toimet, kuten keskuspankkirahan antolainauksen sääntely ja vähimmäisvarantovaatimusten asettaminen. Reservivaateita korottamalla luotonlaajennusta on mahdollista hidastaa, kun entistä suurempi summa lainasta on jätettävä keskuspankkiin ja entistä pienempi summa on mahdollista lainata eteenpäin. Inflaation pelko on keskeisin rahapolitiikkaa ohjaava tekijä. Tiukkaa keskuspankkipolitiikkaa on vuosikymmeniä perusteltu juuri rahan arvon alentumisen pelolla. Kuitenkin vain murto-osa markkinoilla olevasta rahasta on keskuspankkirahaa. Näin ollen liikepankit ovat riippuvaisia keskuspankkirahan lisäksi asiakkaiden talletuksista, jotka perustuvat rahaan, jonka lähteet ovat moninaiset aina palkoista pääomatuloihin. 7 Nykyinen rahajärjestelmä perustuukin luotonlaajennuksen myötä ennen kaikkea lupaukselle siitä, että jonkin arvon ostaja ennemmin tai myöhemmin lunastaa lupauksensa myymällä yhtä suuren arvon. 8 Luottamus ja olettamukset pitävät rahajärjestelmän kasassa. Luotonlaajennusta tai sitä ohjaavaa rahapolitiikkaa ei voi harjoittaa ilman talletuksia liikepankkien taseissa. Talletukset taas ovat riippuvaisia tallettajien käytettävissä olevasta tuloista ja varallisuudesta, jonka tallettajat päättävät säilyttää rahana kiinteän omaisuuden sijaan. Luottamus rahan arvon säilymistä kohtaan pitää yllä tallettajien talletushalukkuutta, joten ensisijainen rajoite luotonlaajennukselle onkin (i) luottamus. Talletuksia ei kuitenkaan voi tehdä ilman (ii) kapitalistista uusintamista, jossa yritykset ja muut tuotantolaitokset uusintavat kansantuotteen ja -tulon arvon. Talletuksien määrä taasen ei voi kasvaa ilman (iii) kansantuotteen nettoarvonlisäystä eli sitä, että kasvava kokonaisarvomäärä, jonka ilmaus raha on, päätyy osin talletetuksi liikepankkeihin. Luotonlaajennuksen mittakaava ja nopeus rajoittuvatkin paitsi keskuspankkien rahapolitiikkaan ja muihin julkisen vallan sääntelytoimiin, myös yksityisten tallettajien kykyyn tallettaa tulojaan. 7 Tietenkin myös tallettajien tulojen taustalla on luotonlaajennuksen kautta luotua rahaa. 8 Foley 1983, 7 8.

4 Marxilaisittain voidaan tulkita, että luotonlaajennuksen ehtona toimii lisäarvon (s) tuottaminen ja se, kuinka paljon voitoista, rahoitusylijäämästä, (p) talletetaan. Koska myös työntekijät (v) tallettavat tulojaan, usein paljon suuremman osuuden kuin työnantajat, on kyse myös tuotettavasta kokonaisarvosta w, joka jakautuu osatekijöihin w = c + v + s. Keynesiläinen likviditeettipreferenssin käsite on tässä yhteydessä hyödyksi, sillä sen avulla on mahdollista hahmottaa, kuinka paljon yrittäjät ovat valmiit tallettamaan lisäarvosta s puhtaana rahana liikepankkeihin ja kuinka paljon s:stä sijoitetaan uusiin tuotantovälineisiin c ja työvoimaan v tai kuinka paljon s:stä jaetaan osinkoina omistajille ja kuinka suuren osan kaupan ala vie tuotannossa syntyneestä s:stä välityskustannuksina tuottajien ja kuluttajien välillä. Työntekijöiden tulot v puolestaan määrittävät paitsi heidän kulutus- ja säästämishalukkuutensa, myös heidän kykynsä velanottoon eli tulevan kulutuksen aikaistamiseen. Kulutusta ei voi olla ilman tuotantoa ja tuloja. Koska luotonlaajennus on riippuvainen p:stä ja v:stä eli pääoma- ja työntekijätuloista, ei myöskään rahaa ole mahdollista luoda ilman tuotantoa, arvonluontia. 4. Luotonlaajennuksen rajat II: pääoman arvonlisäys [L]uotto antaa mahdollisuuden pitää osto- ja myyntitapahtumat pitempään erillään toisistaan ja toimii siten keinottelun pohjana. 9 Vain murto-osa maailman rahasta toimii varsinaisena maksuvälineenä. Tiedetään, että lähes kaikki maailmassa oleva raha on sijoittajien tietokoneilla kilotavuina ja pyrkimys on tehdä voittoa sen sijoittelun avulla. Suurin osa rahoitustoimesta, jonka perimmäisenä päämääränä on rahan ja tavaran kysynnän ja tarjonnan kohdentaminen kitkattomasti, toimii itseriittoisena liiketoimena. Korkomarginaalien etsintä ja piirtäminen on rahoitusalan elinehto, mutta samalla korot vaikuttavat aina rahoituksen perimmäiseen päämäärään, tuotantoon, ja toisin päin. Luottotoimen kehittyminen on mahdollistanut, kuten yllä olevasta lainauksesta käy ilmi, osto- ja myyntitapahtuminen ajallisen erottamisen. Mitä pitempi jonkin luoton takaisinmaksuaika on, sitä useamman mahdollisuuden se tarjoaa luotoksi myönnetystä rahasta hyötymiselle. Se, että tavara C ei vaihdu välittömästi rahaan M, on luottorahan määrän kasvun luotonlaajennuksen ensisijainen ehto. Ajatellaan, että velkakirjan A₁ nimellisarvo on 1000 rahayksikköä, sen takaisinmaksuaika on 12 kuukautta ja kuukausittainen korko on 2 %. A₁ on jälkimarkkinakelpoinen eli velallinen voi myydä sen eteenpäin. Lasketaan A₁:n nykyarvo kaavalla PV = D, jossa PV = nykyarvo (1+i) n (diskontattu), D = velkakirja A₁, i = korko ja n = korkomaksujen määrä, jolloin PV ( A₁)= ,5. Erotus A₁:n nimellisarvon ja nykyarvon PV = 788,5 välillä = (1+0,02) 788,5 = 211,5, jolloin velkakirjan A₁ myyjälle jää korkotuloa i 211,5 rahayksikön verran. 12 kuukauden maksusitoumuksen tekeminen mahdollistaa täten paitsi (i) korkotulon i = 211,5 velkakirjan A₁ myyjälle; (ii) myös nimellisarvoltaan 1000 rahayksikön suuruisen velkakirjan A₁ jälleenmyynnin velalliselle korkeammalla korolla kuin i. 9 Marx 1980, 433.

5 Tehdään kohta (ii) seuraavasti: A₁:n alkuperäinen ostaja myy A₁:n eteenpäin 11 kuukauden maksuajalla ja asettaa sen kuukausittaiseksi koroksi 3 % velkakirjan nimellisarvosta. Nimetään edelleen lainattu A₁ täten A₂:ksi ja sijoitetaan sen nykyarvo kaavaan PV ( A 2 )= 1000 (1+0,03) ,4, jolloin korkotulon i summa = ,4 = 277,6. Kun A₂:n ostaja myy A₂:n, hän saa voittoa näiden kahden velkakirjan korkoerotuksen i(a₂) i(a₁) verran eli 277,6 211,5 = 66,1. Toisin sanoen A₁:n ostaja ja A₂:n myyjä sama henkilö tekee toimellaan voittoa 66,1:n rahayksikön verran. Kaikkinensa näiden toimien jälkeen 1000 rahayksikköä on kasvanut luotonlaajennuksen kautta 2000:ksi ja korkotuloja i on saatu yhteensä 489,1:n rahayksikön verran. Luotonlaajennuksen ja voiton korkomarginaalien avulla mahdollistaa vain ja ainoastaan velallisten kyky selviytyä summan 1000 maksamisesta. Mikäli A₂:n ostaja ei kykene maksamaan sitä takaisin 11 kuukauden jälkeen, sen myyjä A₁:n ostaja ei puolestaan kykene maksamaan 1000:a rahayksikköään A₁:n myyjälle, joka myi A₁:n 12 kuukautta aiemmin. Koko luotonlaajennuksen ketju, luottotoimen mahdollistama luottamus sekä pörssin tavanomainen toiminta häiriintyvät, eikä rahoitustoimen jatkaminen ole mahdollista. Mikä sitten on luottoketjun A₁A₂ häiriöttömän toteutumisen viimekätinen määrittäjä? Marxilainen tulkinta on yksinkertainen: lisäarvo s. Mikäli ketjun A₁A₂ loppupäässä oleva velallinen, joka osti A₂:n, ei kykene tuottamaan A₂:n nimellisarvoa PV = 1000 vastaavaa lisäarvosummaa s ja muuntamaan sitä rahaksi siten, että s = p eli lisäarvo vastaa (vähintään) voittoa, niin A₂:n ostaja ei välttämättä kykene selviytymään velastaan. Hahmotetaan tätä seuraavasti: tuottaja B ostaa A₂:n hintaan 1000 rahayksikköä. Tällä 1000:lla B ostaa kiinteää pääomaa c ja työvoimaa v. Summa c + v = 1000, ja näin muodostetun kokonaispääoman C = c + v tulee tuottaa lisäarvosumma s joka on suurempi kuin A₂. Katsotaan, miten B voi selviytyä velastaan taulukon avulla: A₂ C c v s s' p' s A₂ ,00% 100,00% 0 Havaitaan, että tuotettu lisäarvosumma s = 1000 eli lisäarvon suhdeluku s' = 125% ja voiton suhdeluku p' = 100%. B selviytyy velastaan A₂, sillä erotus s A₂ = 0. B ei tee voittoa, mutta kattaa tuotantonsa kustannukset, eikä luottoketju A₁A₂ kaadu. 10 Marxin mukaan onkin niin, että [pääoma on] perusta luoton päällysrakenteelle 11, eli rahapääoma, jota A₁A₂ edustaa, ei voi tehdä voittoa ilman, että tuotantopääoma C, jonka B on A₂:lla ostanut, tuottaa lisäarvosumman s = Työarvoteorian mukaisesti vain vaihteleva pääoma v eli työvoima voi luoda uutta arvoa tuotannossa. Koska lisäarvo s on tuotannossa luotua arvoa siinä missä muukin, on selvää, että v on myös s:n lähde ainoa lähde. Täten myös korkoa tuottavan rahapääoman, tässä A₁A₂, voiton eli koron i lähde on aina s, sillä mikäli v ei kuin uusinna C:n arvon siten, että tuotannossa syntynyt kokonaisarvo w on vain = c + v, ei synny s:ää, josta B voisi maksaa A₂:n myyjälle. Tiedetään, ettei B maksa velkaa A₂ lisäarvolla s, vaan s pitää realisoida, muuntaa p:ksi, rahamuotoiseksi voitoksi. Marxin mukaan p', voiton suhdeluku, on aina alempi kuin s', lisäarvon suhdeluku, sillä s '= s v on 10 Tässä esitetty malli on hyvin epätodennäköinen. Ani harvoin sijoittaja vaatii luottonsa takaisinmaksua saman tien vain yhden tuotantokierroksen jälkeen, kuten tässä. Samoin voiton suhdeluku p' = 100,00% on varsin epärealistinen. 11 Emt., 436.

6 suurempi kuin p'= s C käytännössä aina sen vuoksi, että C ei ole koskaan = v, vaan tuottaminen vaatii aina kiinteää pääomaa c, joka tulee korvata kulumisen myötä. 12 Tämän lisäksi B:n myyntihinta, tuotantohinta, on alempi kuin markkinahinta, sillä kauppias, joka ostaa B:ltä tämän tuottaman tavaran, kuluttaa osan sen arvosumman w = c + v + s lisäarvosta s. Kauppias tarvitsee s:ää oman liiketoimensa, kaupan, uusintamiseen eli palkkoihin, kuljetukseen, markkinointiin sekä myyntitiloihin ja lopulta, luonnollisesti, myös omaan toimeentuloonsa, yrittäjänpalkkaansa. Käytännössä onkin niin, että B:n pitää tuottaa lisäarvosumma s, joka on suurempi kuin A₂. 5. Luotonlaajennuksen rajat III: kapitalistinen tuotantotapa Yhtä kaikki: [k]apitalistisen tuotannon tosi raja on pääoma itse 13 ; tämä koskee niin tuotantokapitalistia, joka tuottaa pääomallaan uutta arvoa ja lisäarvoa kuin rahakapitalistia, jonka rahalla tämä pääoman arvonluonti tehdään. Kumpikaan ei pääse pakoon lisäarvon välttämättömyyttä luotto ja luotonlaajennus ovat riippuvaiset arvosta, vaikka rahakapitalistista, joka lainaa A₂:n voikin näyttää siltä, että raha loisi itsestään uutta arvoa, kun sitä vain liikuttelee. Koska s on p:n lähde ja p on edellytys i:lle (korkovoitolle), on s:n oltava edellytys myös i:lle. Korkokannalla on yleensä voiton suhdeluku rajanaan 14 juuri syystä, että voiton suhdeluvulla on rajanaan lisäarvon suhdeluku. Rahoitus ja tuotanto eivät olekaan millään tavalla erilliset toisistaan, vaikka niiden välinen keskinäisriippuvuus voikin välillä vaikuttaa kyseenalaiselta. Tämä pätee myös rahoitusmarkkinavälineisiin, kuten johdannaisiin, joissa jokin kohde-etuus (esim. tonni viljaa) vaihtaa omistajaansa ennalta sovittuun hintaan sekä johdannaisvakuutuksiin (cds, credit default swap), jotka rakentuvat niiden ympärille. Se, että rahan määrä rahoitusmarkkinoilla ja pörssissä kasvaa suhteessa tuotantoon sijoitettuun rahaan ei tarkoita, että tuotannolliset investoinnit vähentyisivät. 15 Sen sijaan rahoitusmarkkinoiden korostuminen suhteessa tuotantoon voi tarkoittaa, että tuotantokapitalistien ja -yritysten kyky hankkia turvallista rahoitusta heikkenee. Marxin mukaan luotto nopeuttaa tämän [rahoituksen ja tuotannon] ristiriidan väkivaltaisia purkauksia, kriisejä, ja siten voimistaa vanhan tuotantotavan hajoamisen aineksia. [kursiivi lisätty] 16. Voiton suhdeluvun laskutendenssin mukaisesti on luontevaa olettaa, että paineet antolainauksen kasvattamiseen, korkojen laskemiseen ja rahan kierron nopeuttamiseen kasvavat, mikäli tuotantokapitalistien kyky investointien tuottavuuden kasvattamiseen heikkenee. Tuotannossa, oli kyse sitten kapitalistisesta tuotantotavasta tai jostakin muusta, on aina kyse arvonlisäyksestä. Tuotantokapitalisti ostaa c:tä, v:tä ja tuotannontekijöitä mp ja pyrkii siihen, että hänen kustannus- eli ostohintansa ja tuotantohintansa hinnan, jolla tuottaja myy tavaransa eteenpäin välinen erotus mahdollisimman pieni. Samoin tuottaja tavoittelee mahdollisimman suurta lisäarvo-osuutta tavaransa kokonaisarvosta w = c + v + s. Koska vain v tuottaa s:ää, niin c:n lisääminen kokonaispääomasta C voi johtaa s':n eli s '= s v laskuun, jolloin myös p':n, kaavassa p'= s C, lasku on todennäköinen. Tämä taas tarkoittaa, että rahakapitalistin, joka on sijoittanut rahapääomaansa tuotantokapitalistin yritykseen, kyky myöntää luottoaan 12 Emt., Emt., 253. Kursiivi alkuperäinen. 14 Emt., Kliman 2012, Marx 1980, 438.

7 aiemman suuruisella korolla heikentyy. Kumpikin, rahoittaja ja tuottaja, joutuvat tyytymään heikompaan tuottoon ensimmäinen korko-, jälkimmäinen pääomatuottoon. Myös sijoittajat eli rahakapitalistit, jotka ovat sijoittaneet rahansa suoraan tuotantokapitalistien osakkeisiin, joutuvat tyytymään mahdollisesti vähäisempään osinkoon. Katsotaan taulukossa, miten erilainen pääoman kokoonpano C = c + v vaikuttaa yhdessä lisäarvon s kanssa 100 yksikön suuruisen velkakirjan maksuun. Tiedetään, että tuotantokapitalistien on tuotettava lisäarvoa s, jotta he voivat maksaa velkansa rahakapitalisteille. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että s = p eli tuotantokapitalistit saavat tavaransa myytyä arvoaan vastaavaan hintaan. E C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 25,00% II ,00% 25,00% III ,00% 25,00% F C c v s s' p' D i s - D + i I ,00% 50,00% II ,00% 50,00% 55 2,75-7,75 III ,00% 50,00% 10 0,5 39,5 Taulukossa on kaksi tuotantokapitalistia, E ja F, joilla on kummallakin 100 rahayksikön suuruinen velka (D = 100), josta maksetaan jaksoittain I III 5 % suuruinen korko (so. aluksi i = 5). Täten voidaan laskea nykyarvomenetelmällä PV = D velkakirjojen korottomiksi nykyhinnoiksi (1+i) n PV (D)= ,4 rahayksikköä. E käyttää D:n ostaakseen sillä kokonaispääoman C = 3 (1+0,05) 100 ja hänen pääomansa kokoonpano on 75c + 25v. Koska lisäarvon suhdeluku s' = 100%, niin voiton suhdeluku p' = 25% ja F pystyy lyhentämään velkaansa (s - D + i) aina 25 rahayksikköä kerrallaan. F ostaa D:llä kokonaispääoman, jonka kokoonpano on 50c + 50v ja lisäarvon suhdeluvun ollessa sama kuin E hän tuottaa lisäarvoa s 50 yksikköä kerrallaan. Täten hän myös lyhentää lainaansa aluksi 50:llä yksiköllä. Taulukon johtopäätös on, että lisäarvo s on ratkaiseva tekijä velan D + i takaisinmaksunopeudessa, tuotantokapitalistien E ja F korkomenoissa ja siinä, kuinka nopeasti E ja F kykenevät tekemään tuotannostaan kannattavaa. F onnistuu kuolettamaan velkansa jaksoon III mennessä, E ei. Koska lisäarvo s on aina lisätyötä, on tuotantokapitalistien E ja F kannalta välttämätöntä, että heidän työvoimansa v työskentelee enemmän kuin oman palkkansa v = 25 ja v = 50 verran. Mikäli näin ei tapahdu, ei myöskään rahakapitalisti, joka on lainannut D:n, voi korvata hankkimaansa 100:a rahayksikköä (D) eikä tekemään korkovoittoa i. Lopuksi: rahan ja tavaran yhteys säilyy Tämän kirjoituksen pohjalta on mahdollista väittää, että Marxin rahateorialla on edelleen selitysvoimaa. Vaikka rahoituksen valta tuotantoon nähden onkin viime vuosikymmeninä näennäisesti kasvanut, on selvää, että pelkkä rahoitus ilman tuotantoa ei ole mahdollista pitkällä aikavälillä. Rahan pohjalla on aina arvoa, ja koska arvon tuotanto on riippuvainen v:n kyvystä tuottaa s:ää, myös rahoitusmarkkinat ovat riippuvaiset lisäarvosta. Rahan määrän hallinta on luotonlaajennusjärjestelmässä kiinni keskuspankkien liikkeellelaskuista (emissioista) ja siitä, kuinka paljon liikepankit ja muut rahoituslaitokset lainaavat talletuksiaan ja muita varallisuuseriään eteenpäin. Mikäli täten luotu raha ei investoidu arvontuotantoon eli kansantuotteen arvonlisäykseen, on vaarana rahan arvon lasku, inflaatio.

8 Marxin voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian pohjalta tiedetään, että työvoiman ollessa aina rajallinen, tarvitaan arvonlisäyksen nopeuden kasvattamiseen pääoman kiertokulun nopeuttamiseen pysyvää pääomaa c. Koska c syrjäyttää v:tä kokonaispääomasta C = c + v ja vain v pystyy tuottamaan lisäarvoa s, niin sekä lisäarvon suhdeluku s' että voiton suhdeluku p' voivat laskea. Näin ollen myös rahan määrän viimekätiseksi määrittäjäksi jää työvoiman v kyky tuottaa lisäarvoa s, mikäli inflaation ei haluta tuhoavan talouden arvonlisäysprosessin edellytyksiä. Rahoitus ei elä tuotannosta riippumattomassa pilvilinnassa, vaan talouden luontaiseen suhdannekiertoon, jossa huippusuhdanteet ja kriisit vuorottelevat enemmän tai vähemmän säännöllisin väliajoin, kuuluu myös rahoituksen ajoittainen romahtaminen. Kyse ei ole markkinoiden epäonnistumisesta, sillä voiton suhdeluvun laskutendenssi on voimakkain taloudessa vaikuttavista lainalaisuuksista. Kyse ei myöskään ole siitä, että kapitalistinen talous tuottaisi muuttumattoman tai alati nousevan voiton suhdeluvun, mikäli rahoittajat eivät vetäisi välistä osuuttaan. Rahoitus ja tuotanto, pääoman kasautumisen välttämättömät tekijät, kulkevat käsi kädessä vaikka hautaan asti, mikäli tarvis. Lehdet Lähteet Foley Duncan K., On Marx's Theory of Money. Artikkeli lehdessä Social Concept 1(1), Kirjallisuus Kliman Andrew, The Failure of Capitalist Production. Pluto Press, London Marx Karl, Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 1. osa. Pääoman tuotantoprosessi. Progress, Moskova Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. 3. osa. Kapitalistisen tuotannon kokonaisprosessi. Progress, Moskova Murray Patrick, Money as Displaced Social Form: Why Value cannot be Independent of Price. Artikkeli teoksessa Marx's Theory of Money: Modern Appraisals, Toim. Fred Moseley. Palgrave Macmillan, New York 2005.

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Voiton suhdeluvun vertailua

Voiton suhdeluvun vertailua Saska Heino Voiton suhdeluvun vertailua Teollisuus ja rahoitusmarkkinat vuosina 1976 2010 1. Aluksi [L]iiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä. 1 Marxin mukaan

Lisätiedot

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011

Moderni rahatalousjärjestelmä. Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Moderni rahatalousjärjestelmä Lauri Holappa Helsingin työväenopisto, 27.9.2011 Luennon sisältö 1. Liikepankkiraha ja keskuspankkiraha 2. FunkBonaalinen rahoitus 3. FunkBonaalinen rahoitus ja inflaabo Liikepankkiraha

Lisätiedot

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014

Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Kapitalismi rahatalousjärjestelmänä Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 28.10.2014 Luennon sisältö Kertaus: Moderni raha ja rahatalous Toimintamotiivit rahataloudessa miksi kerrytämme rahavarallisuutta?

Lisätiedot

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino

Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012. Saska Heino Ennen oli paremmin. Suomen talouden kehitystä raamittaneita tekijöitä 1960 2012 Saska Heino i. JOHDATUS AIHEESEEN Tämän pienoistutkielman lähtökohtana on aiemmin laadittujen aikasarjojen jatkaminen vuotta

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia Generalia Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Ekonomisti, kansantalousosasto Suomen Pankki Rahan käsite mitä raha on? Rahan voi määritellä

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja

Raha taseessa. Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Raha taseessa Talousdemokratian keskustelutilaisuus Old Bankissa, Turussa 19.10.2013 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja Aiheet Millaista rahaa on olemassa? Mikä on tase? Kuinka keskuspankki

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Eurojärjestelmän perusteista

Eurojärjestelmän perusteista Eurojärjestelmän perusteista Matti Estola Yleisöluento Muikku -salissa Joensuussa 15.3.2012 Paperirahan historiasta lyhyesti Aluksi ihmiset vaihtoivat tavaroita keskenään, jolloin niiden arvoja mitattiin

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014

Rahan synty ja historia. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Rahan synty ja historia Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 21.10.2014 Luennon sisältö Fiktiivinen valtavirtainen rahatarina Rahatarinan ja todellisuuden väliset ristiriidat Raha velkana ennen

Lisätiedot

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com

Raha ja velka. Mundus Socialis 16.7.2010. Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Raha ja velka Mundus Socialis 16.7.2010 Patrizio Lainà pate.laina@gmail.com Mitä raha on? Rahan tehtävät Perinteisesti Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vai? Vaihdon kohde Arvon heiluttaja Ihmisarvon

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase

Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Eurojärjestelmän rahapolitiikka Tavoite, välineet ja tase Elvyttävä kansalaisosinko tilaisuus 6.2.2016 Esitetyt näkemykset ovat omiani.

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki 25 20 15 10 5 0-5 Inflaatio Suomessa Kuluttajahintaindeksin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola

Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset

Lisätiedot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot

Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Studia monetaria Rahatalouden perusasioita I Inflaatio, deflaatio, valuuttakurssit ja korot Lauri Kajanoja, VTT Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen Pankki Mitä teen työkseni Suomen Pankin tehtävät

Lisätiedot

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi

Pub. Muinainen pankkitoiminta. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi. Pankin kassakaappi Muinainen pankkitoiminta Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Kultaa annetaan lainaan Pankin kassakaappi Kultaa otetaan säilöön Pankin kassakaappi Pub Muinoin pankkiirit säilöivät asiakkaiden kultaharkkoja

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset

RAHA- JA PANKKITEORIA. 1. Hyödykeraha. 2. Raha-aggregaatin M2 muutokset RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900 1. Hyödykeraha Miten seuraavat asiat sopisivat hyödykerahaksi? Tarkastele asiaa rahan kolmen perusominaisuuden valossa! (1 piste/hyödyke) Vaihtovirta (230 V) Hyvä arvon mitta,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MITÄ RAHA ON? K. Kauko 10.4.2012 1 Mitä on raha? Raha on sellainen millä maksetaan (Ilona, 7 v.) Se on vain sellaista rahaa (Justus, 5 v.) Todella hyvää määritelmää ei taida olla Perinteinen litania: arvon

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012

TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 TÄYTTÄ RAHAA! Kuinka täysvarantopankkijärjestelmä toimisi? Suomen Talousdemokratian keskustelutilaisuus 25.11.2012 Patrizio Lainà sihteeri Suomen Talousdemokratia ry Agenda Nykyinen pankkijärjestelmä Täysvarantopankkijärjestelmän

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia

Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely. Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Euroryhmässä 3.10. sovittu Suomen vakuusjärjestely Lähestymistapa Täytäntöönpano Vakuuksien määrä Suomen kustannus vakuuksista Arviointia Lähestysmistapa Kolme rajoitetta Panttaamattomuussitoumuslausekkeen

Lisätiedot

Jaksolliset suoritukset, L13

Jaksolliset suoritukset, L13 , L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Nykyarvo ja investoinnit, L9 Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta

Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta Sivu 1/5 HEDGEHOG OY Arvonlaskennan toiminta sijoitusten osalta 6.10.2014 Tässä on kuvailtu Hedgehog Oy:n käyttämän arvonlaskentajärjestelmän toimintaa sijoitusten merkinnän, tuottosidonnaisten palkkioiden,

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia

Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa 1975 2012. Saska Heino. Aluksi. Teoriaa ja tuloksia Kello käy, vaan kenelle työ ja aika Suomessa Saska Heino Aluksi Vuonna 2012 suomalaiset palkansaajat tekivät 3 547 000 000 tuntia töitä. 2 214 000 palkansaajaa kohden tunteja kertyi näin ollen 1602. 1

Lisätiedot

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta

Komission ilmoitus. annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 16.12.2014 C(2014) 9950 final Komission ilmoitus annettu 16.12.2014, Komission ohjeet asetuksen (EU) N:o 833/2014 tiettyjen säännösten soveltamisesta FI FI Komission ohjeet

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02

Pankkitoiminnan perusteet. Versio 1.02 Pankkitoiminnan perusteet Versio 1.02 Alkuperäinen teksti: Positive Money How Banks Create Money: The Balance Sheets Suomennos: Patrizio Lainà, Tomi Meilahti ja Toma Kavonius Suomen Talousdemokratia Sisällys

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN henri.huovinen.1@gmail.com Korkosijoitusten analysointi Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden

Lisätiedot

Marx ja ekonometria joitakin laskelmia

Marx ja ekonometria joitakin laskelmia Saska Heino Marx ja ekonometria joitakin laskelmia 1. JOHDANTO Taloudellisia teorioita on koeteltava tilastojen avulla. Marxilainen taloustiede ja -tutkimus ei ole tästä velvoitteesta vapaa, mikäli se

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Valuuttariskit ja johdannaiset

Valuuttariskit ja johdannaiset Valuuttariskit ja johdannaiset Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, kansantaloustiede Lähde: Hull, Options, Futures, & Other

Lisätiedot

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN

PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN PIENSIJOITTAJAN PERUSKURSSI HENRI HUOVINEN Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset, yrityslainat ja valtioiden joukkolainat. Korkosijoitukset ovat yleensä osakkeita

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00

Pankin maksukyvyttömyys. Maaliskuu 2013, versio 1.00 Pankin maksukyvyttömyys Maaliskuu 2013, versio 1.00 Alkuperäinen teksti: Positive Money How do banks become insolvent and the importance of deposit insurance Suomennos: Tomi Meilahti ja Patrizio Lainà

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa?

Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Miten estetään finanssikriisit tulevaisuudessa? Heikki Koskenkylä Valtiot. Tri, yrittäjä Suomen sosiaalifoorumi 20.4.2013 Arbis, Dagmarinkatu 3 Vapaus Valita Toisin Yhdistys Sisällys 1. Tausta ja johtopäätös

Lisätiedot

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj

Rahoitusseminaari / Posintra. 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Rahoitusseminaari / Posintra 12.3.2014 Jani Tuominen, Finnvera Oyj Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Lainoja ja takauksia Vientitakuita Pääomasijoituksia Puitteet toiminnalle Lainsäädäntö

Lisätiedot

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja.

Velkojan tulee olla ammattitaitonsa puolesta ammattimainen sijoittaja. 1. SOPIMUS MULTIFIRE PÄÄOMALAINAN EHDOISTA SOPIJAPUOLET Velkoja Sijoittaja X (123456 1234) ( Yritys X ) Kotipolku 1 a 2 12345 Rahala Velallinen Hedgehog Oy 1920825 8 Vesannontie 9 A 00510 Helsinki 040

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008

Rahan evoluutio. JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Rahan evoluutio JuhaTarkka Tieteiden yö Rahamuseossa 8.1.2008 Evoluutio rahataloudessa Rahajärjestelmien ja maksuvälineiden kehitys on esimerkki taloudellisesta evoluutiosta Kehitys tapahtunut evoluutiovoimien

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.

Raha ja velka. Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014. Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia. Raha ja velka Kulosaaren yhteiskoulu 9.9.2014 Patrizio Lainà Suomen Talousdemokratia ry:n puheenjohtaja patrizio@talousdemokratia.fi Mitä raha on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus

Yrityskaupan rahoitus Yrityskaupan rahoitus Sami Heikkilä, Pohjois-Suomen Yritysalue 26/3/2015 Nordean rooli yrityskaupassa Rahoituspaketin kokoaminen Neuvonantajaverkoston kokoaminen Ostajan rahoittaminen Ostokohteen rahoittaminen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Yksityinen ja julkinen rahoitus 3.6. klo 16.45-20.45 Finnvera Oy Eteläesplanadi 8 Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Moderaattorina Esa Blomberg, Rastor Oy 16.45 Kahvitarjoilu 17.00 Ensimmäinen osio -

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino

1990-luvun laman edellytyksistä. Saska Heino 1990-luvun laman edellytyksistä Saska Heino i Johdanto 1990-luvun lama oli Suomen talous- ja yhteiskuntahistorian mitassa poikkeuksellisen syvä. Kansantuote supistui kahtena peräkkäisenä vuotena 1991 1992

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 8 Optioiden hinnoittelusta Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 8 Optioiden hinnoittelusta 1. Optioiden erilaiset kohde-etuudet 1.1. Osakeoptiot Yksi optio antaa yleensä oikeuden ostaa/myydä 1 kpl kohdeetuutena olevia

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot