Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jukka H. Meurman professori, ylilääkäri HYKS, Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka Pekka Paavolainen ortopedi, professori h.c. Sairaala Orton, Invalidisäätiö Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy Tekonivelleikkauksiin liittyy infektioriski, jonka syy voi löytyä huonosta hampaistosta. Infektiomekanismi on suun mikrobien leviäminen veriteitse. Potilaan suu ja hampaisto on syytä tutkia ja hoitaa kuntoon ennen leikkausta sekä korostaa hyvän suuhygienian merkitystä. Hampaisto ja siihen kohdistuvat toimenpiteet aiheuttavat lähinnä myöhäisinfektioita leikkauksen jälkeen. Antibioottiprofylaksia harkitaan tekonivelpotilaan suun invasiivisissa toimenpiteissä, varsinkin jos potilaalla on infektioille altistava sairaus. Aikaisempi tekonivelleikkauksen jälkeinen aikarajoitus on poistettu. Vertaisarvioitu VV Tekonivelinfektioiden esiintyvyys lonkan elektiivisen tekonivelleikkauksen jälkeen on vaihdellut 0,8 0,9 % ja vastaavien polvileikkausten jälkeen 0,8 1,9 % (1,2,3,4). THL:n sairaalainfektioiden seuranta-aineistossa vuosilta syviä haavainfektioita ja tekonivelinfektioita ilmeni 0,85 % lonkan ensileikkausten, 0,89 % lonkan uusintaleikkausten, 0,85 % polven ensileikkausten ja 1,3 % polven uusintaleikkausten jälkeen (www.thl.fi). Vuosina nivelrikon vuoksi tehdyistä polven primaaritekonivelleikkauksista 71 (0,4 %) ja vastaavista lonkan leikkauksista 49 (0,4 %) oli vuoden 2010 loppuun mennessä jouduttu uusimaan infektion takia. Tiedot ilmenevät Suomen endoproteesirekisteristä. Nämä luvut koskevat lähinnä varhaisvaiheen tekonivelinfektioita. Myöhäisvaiheen, yleensä verenkierron kautta levinneiden, infektioiden lukumäärästä ei ole luotettavaa tietoa. Infektioiden riskitekijöitä on tutkittu runsaasti, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Hyvin harvoin varhaisvaiheen infektion syy löytyy huonosta hampaistosta, mutta myöhäisvaiheessa hammasperäisten infektioiden osuus kasvanee, ja tällöin suun mikrobit ovat levinneet hematogeenisesti infektoiden tekoniveltä ympäröivän kudoksen. Maaliskuussa 2012 tehdyssä PubMed -haussa löytyi hakusanoilla hip prosthesis, orthopaedic surgery, endoprosthesis, dental, dental infection, oral infection osumaa hakusanayhdistelmästä riippuen. Suurin osa julkaisuista, jotka ajoittuivat vuosille , oli joko tapausselostuksia tai katsausartikkeleita. Hyviä tuoreita katsausartikkeleita ovat mm. Uckay ym (5), Aminoshariae ja Kulild (6), Olsen ym. (7) sekä Dunbar ja Richardson (4). Alkuperäistutkimuksia löysimme vain 7, ja niistäkin kolme oli kyselytutkimuksia, joissa tiedusteltiin kollegojen mielipiteitä antibioottiprofylaksin tarpeellisuudesta eri tilanteissa. Yhtään satunnaistettua hoitotukimusta ei aiheesta löytynyt. Mainittakoon, että Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet ilmestyi (8). Bakteeriendokardiitin uusin antibioottiprofylaksipäivitys on julkaistu vuonna 2008 (9). Tekonivelpotilaiden hammasperäinen bakteremia Rubinin ym. vuonna 1976 julkaisemat kolme tapausselostusta hammashoidon jälkeisestä tekonivelinfektiosta lienee ensimmäinen tutkimus aiheesta (10). Vuoteen 1980 mennessä kirjallisuudessa esiintyy kuitenkin jo huoli hammasperäisen bakteremian aiheuttamista tekonivel infektioista. Jacobsen ja Murray (11) kuvasivat 1 855:n tekonivelpotilaan aineistossa 33 infektiotapausta, joista hammasperäisen riskin suuruudeksi tosin arvioitiin vain 0,05 %. Staphylococcus aureus oli infektoituneista lonkan tekonivelistä useimmiten eristetty mikrobi. Suomessa asiaan kiinnittivät ensimmäisinä huomiota Christian Lindqvist ja Per Slätis julkaisemassaan kolmen potilaan tapausselostuksessa, joissa infektion aiheuttaja oli Streptococcus viridans (12). Kaikilla potilailla oli ollut vaikea parodontiitti, ja he olivat olleet hammashoidossa ennen lonkkainfektion puhkeamista. 139

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Huotari K. Surveillance of surgical site infections following major hip and knee surgery in Finland. KTL:n A7/2007. Kansanterveyslaitos, Helsinki Remes V, Eskelinen A, Huopio J, Kettunen J, Virolainen P, toim. Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa Suomen artroplastiayhdistys, Helsinki Jämsen E, Huhtala H, Puolakka T, Moilanen T. Risk factors for infection after knee artrhroplasty. A register based analysis of 43,149 cases. J Bone Joint Surg (Am) 2009;91: Dunbar MJ, Richardson G. Minimizing infection risk: fortune favours the prepared mind. Orthopedics 2011;34: Uçkay I, Pittet D, Bernard L, Lew D, Perrier A, Peter R. Antibiotic prophylaxis before invasive dental procedures in patients with arthroplasties of the hip and knee. J Bone Joint Surg Br 2008;90: Aminoshariae A, Kulild J. Premedication of patients undergoing dental procedures causing bacteremia after total joint arthroplasty. J Endod 2010;36: Olsen I, Snorrason F, Lingaas E. Should patients with hip joint prosthesis receive antibiotic prophylaxis before dental treatment? J Oral Microbiol 2010;30:2. 8 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus Meurman JH, Lumio J, Valtonen V ym. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Lääkäril 2008;63: Rubin R, Salvati EA, Lewis R. Infected total hip replacement after dental procedures. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1976;41: Jacobsen PL, Murray W. Prophylactic coverage of dental patients with artificial joints: a retrospective analysis of thirty-three infections in hip prostheses. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1980;50: Lindqvist C, Slätis P. Dental bacteremia--a neglected cause of arthroplasty infections? Three hip cases. Acta Orthop Scand 1985;56: Jacobson JJ, Millard HD, Plezia R, Blankenship JR. Dental treatment and late prosthetic joint infections. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1986;61: Strazzeri JC, Anzel S. Infected total hip arthroplasty due to Actinomyces israelii after dental extraction. A case report. Clin Orthop Relat Res 1986;210: Rajasuo A, Perkki K, Nyfors S, Jousimies-Somer H, Meurman JH. Bacteremia following surgical dental extraction with an emphasis on anaerobic strains. J Dent Res 2004;83: Jacobson ym. (13) tutkivat 2 693:n tekonivelpotilaan aineiston kahdesta yhdysvaltalaisesta sairaalasta. Potilaista 30 (1,1 %) oli saanut tekonivelinfektion yli 6 kk:n kuluttua leikkauksesta, mutta näistä vain yksi sopi ajallisesti hammashoidon jälkiseuraamukseksi. Tutkijat päättelivät, ettei hammashoito lisännyt tekonivelinfektion riskiä. Tässäkin aineistossa suurimmassa osassa tapauksista aiheuttajamikrobi oli S. aureus (13). Infektioita voivat kuitenkin aiheuttaa myös harvinaisemmat mikrobit, joista esimerkkinä Actinomyces israelii. Strazzerin ja Anzelin julkaisemassa tapausselostuksessa hampaan poisto johti kyseisen bakteerin aiheuttamaan lonkkainfektioon (14). Käytännössä kaikissa hammashoidon toimenpiteissä voi aiheutua ohimenevää bakteremiaa kuten myös aivan normaalissa elämässä, esimerkiksi ruokaa pureskeltaessa tai hampaita harjatessa. Hammasperäinen bakteremia voi kestää yli 30 minuuttia, ja sen aiheuttajina hampaan poiston jälkeen voivat olla paitsi tavanomaisella veriviljelyllä tunnistettavat mikrobit, myös yli 70 %:ssa tapauksista esiintyvät runsaat anaerobiset bakteerit verenkierrossa (15). On syytä korostaa, että myös ns. noninvasiiviset hammashoidon toimenpiteet aiheuttavat bakteremiaa. Esimerkiksi Kaar ym. (16) ovat raportoineet, kuinka hampaiden puhdistus ilman antibioottisuojaa johti muuten terveen miehen tekonivelen infektioon. Sen aiheutti suuperäinen S. intermedius/milleri -ryhmän bakteeri. Terveelle ihmiselle suuperäisestä bakteremiasta ei ole haittaa, mutta altistavat yleissairaudet on otettava huomioon. Kotimainen endokardiittiprofylaksisuositus sekä Käypä hoito -ohjeet antavat osviittaa niiden potilaiden osalta, joiden yleisterveys on vakavasti heikentynyt ja joille kannattaa harkita antibioottiprofylaksia ennen hammashoidon toimenpiteitä (8,9). Schaafin ja Yoderin julkaisemassa kyselytutkimuksessa ilmeni, että kefalosporiinit saattaa olla suositeltavin antibioottiryhmä pyrittäessä ehkäisemään hammastoimenpiteistä johtuvia tekonivelinfektioita (17). Tämä onkin sittemmin vakiintunut käytännöksi ja sisältyy mm. Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen (AAOS) suosituksiin (18). Mutta antibioottiprofylaksi ei aina suojaa potilasta infektiolta, varsinkaan mikäli valittu lääke ei ole suositusten mukainen. Skiest ja Coykendal (19) ovat julkaisseet tapausselostuksen, jossa erytromysiiniresistentti Streptococcus oralis osoittautui lonkan tekonivelinfektion aiheuttajaksi potilaan saatua erytromysiiniä ennen hammashoidon alkua. Sopivimman profylaksiin soveltuvan antibiootin valinta ei vuosien varrella ole ollut yksinkertaista (20). Irlantilaisten ortopedien ja hammaslääkärien kyselytutkimuksessa ortopedit pitivät useimmiten hammashoitoa edeltävää antibioottiprofylaksia tarpeellisena, kun taas hammaslääkärien yleisin vastaus oli en tiedä (!) (21). Aikaisemmin Yhdysvalloissa tehdyssä vastaavanlaisessa kyselytutkimuksessa sekä ortopedit että hammaslääkärit olivat pitäneet hammashoitoa edeltävää antibioottiprofylaksia tarpeellisena, mutta kyseessä olivat siis vain mielipiteet (22). Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen ensimmäinen asiaa koskeva suositus julkaistiin vasta vuonna 2003, joten sikäli irlantilaisten hammaslääkärien yllä mainittu vastaus on ymmärrettävä. Yhdysvalloissa 2 973:n lonkan tekonivelpotilaan aineistossa infektioita ilmaantui yli 6 kk:n kuluttua leikkauksesta 52:lle potilaalle (1,7 %), joista kolmella hammasperäinen syy-yhteys katsottiin vahvaksi. S. viridans löytyi infektiokohdasta kahdelta ja Peptostreptococcus yhdeltä potilaalta. Kahdella potilaista oli kuitenkin altistava syy: yhdellä oli diabetes, toisella nivelreuma (23). Tätä tutkimusta edelsi jo vuonna 1997 julkaistu vastaava retrospektiivinen analyysi polven tekonivelpotilaan aineistosta vuosilta Siinä 62 potilaalla todettiin polven tekonivelen infektio myöhäisvaiheessa (yli 6 kk leikkauksesta). Näistä 7 (11 % infektioista ja 0,2 % primaarileikkauksista) oli selkeästi yhteydessä edeltävään hammastoimenpiteeseen lähinnä aiheuttajabakteerin mukaan arvioituna (24). Tietääksemme ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus hammasinfektioiden merkityksestä lonkan ja polven tekonivelinfektioissa on vasta vuodelta 2010 (25). Tässä tutkimuksessa kaikkiaan 339 potilasta oli ollut osastolla tekonivelen infektion vuoksi, kun taas 339:lla verrokilla ei ollut infektiota. Kaikki ajateltavissa olevat riski tekijät analysoitiin tilastollisesti, mukaan lukien leikkausta edeltävä hammashoito. Hammastoimenpiteillä ei osoittautunut olevan merkitystä infektoitumisen kannalta. Vaarasuhde hammashoitoa saaneiden osalta oli 0,8 (95 %:n LV 0,4 1,6) kun taas ei hammashoitoa saaneilla 140

3 tieteessä 16 Kaar TK, Bogoch ER, Devlin HR. Acute metastatic infection of a revision total hip arthroplasty with oral bacteria after noninvasive dental treatment. J Arthroplasty 2000;15: Schaaf JE, Yoder KM. Antibiotic prophylaxis for dental patients with prosthetic joints. Indiana Med 1989;82: American Academy of Orthopaedic Surgeons. Antibiotic prophylaxis for bacteremia in patients with joint replacements org/about/papers/advistmt/1033. asp 19 Skiest DJ, Coykendall AL. Prosthetic hip infection related to a dental procedure despite antibiotic prophylaxis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1995;79: Sanderson PJ. Infection in orthopaedic implants. J Hosp Infect 1991;18: Kingston R, Kiely P, McElwain JP. Antibiotic prophylaxis for dental or urological procedures following hip or knee replacement. J Infect 2002;45: Shrout MK, Scarbrough F, Powell BJ. Dental care and the prosthetic joint patient: a survey of orthopedic surgeons and general dentists. J Am Dent Assoc 1994;125: LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA, Hungerford DS. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81: Waldman BJ, Mont MA, Hungerford DS. Total knee arthroplasty infections associated with dental procedures. Clin Orthop 1997;343: Berbari EF, Osmon DR, Carr A ym. Dental procedures as risk factors for prosthetic hip or knee infection: a hospital-based prospective case-control study. Clin Infect Dis 2010;50: Skaar DD, O Connor H, Hodges JS, Michalowicz BS. Dental procedures and subsequent prosthetic joint infections: findings from the Medicare Current Beneficiary Survey. J Am Dent Assoc 2011;142: Zimmerli W, Sendi P. Antibiotics for prevention of periprosthetic joint infections following dentistry: time to focus on data. Clin Infect Dis 2010;50: Barrington JW, Barrington TA. What is the true incidence of dental pathology in the total joint arthroplasty population? J Arthroplasty 2011;26: Fletcher N, Sofianos D, Berkes MB, Obremskey WT. Current concepts review. Prevention of perioperative infection. J Bone Jt Surg (Am) 2007;89: James M, Marinez EA. Antibiotics and perioperative infections. Best PRC Anest 2008;22: Council on Dental Therapeutics. Management of dental patients with prosthetic joints. J Am Dent Assoc 1990;121: se oli 0,6 (0,4 1,1). Hammashoitoa edeltäneellä antibioottiprofylaksilla ei myöskään ollut merkitystä proteesi-infektion estossa: vaarasuhteet tekonivelinfektion kannalta olivat antibioottia saaneiden suuren ja pienen riskin potilailla 0,9 (0,5 1,6) ja 1,2 (0,7 2,2). Kirjoittajat toteavatkin, että hammastoimenpiteisiin liittyvän antibioottiprofylaksin merkitystä lonkan tai polven tekonivelpotilaille on syytä arvioida kriittisesti (25). Yhdysvalloissa Skaar ym. selvittivät Medicare-rekisteritutkimuksessa hammastoimenpiteiden merkitystä tekonivelinfektioissa (26). Tutkijat havaitsivat, että tuhannesta potilaasta 42:lle oli tehty invasiivinen hammastoimenpide 90 vrk:n sisällä tekonivelinfektion puhkeamisesta, kun taas 142 infektiopotilaalla ei ollut edeltävää hammashoitoa, jolloin tapaus-verrokkivaarasuhteeksi tuli 0,56 (0,18 1,74). Toistaiseksi joudumme luottamaan vain tapaus-verrokkitutkimusten antamaan informaatioon profylaksin tehosta, koska todellisen prospektiivisen kontrolloidun tutkimuksen laatiminen näinkin harvoin ilmaantuvassa komplikaatiossa on lähes mahdotonta. Teoreettisesti on laskettu, että vaikka antibioottiprofylaksi pystyisi estämään 80 % hammashoidon jälkeisistä tekonivelinfektioista, niin absoluuttisesti riski pienenisi vain noin 0,08 % ja NNT-arvo olisi potilasta (27). Kuinka yleisiä hammassairaudet ovat lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen? Asian selvittämiseksi tutkijat Yhdysvalloissa lähettivät 100 perättäistä lonkkapotilasta hammashoitoon. Potilaista 23:lla oli hoidettavaa hampaistossa, 2 9 toimenpidettä vaativaa ongelmaa potilasta kohden mitkä sitten hoidettiin. Yhdellekään potilaalle ei tullut infektiota lonkkaleikkauksen jälkeen (28). Kirjallisuudesta ei löydy muita vastaavia prevalenssilukuja hammassairauksien yleisyydestä tällä potilasryhmällä, ja kuten mainittu, tutkittua tietoa ei myöskään Suomesta ole saatavilla. Profylaksi ennen tekonivelleikkausta Tekonivelleikkauksen yhteydessä annetun antibioottiprofylaksin teho on osoitettu useissa prospektiivisissa ja kaksoissokkotutkimuksissa. Selkeä yhteisymmärrys vallitsee siitä, että tekonivelleikkauksen yhteydessä tulee aina käyttää antibioottiprofylaksia. Ensisijainen antibiootti on kefuroksiimi (3 g 1 alle 60 min ennen leikkausta tai 1,5 g 3). Mikäli kefuroksiimi ei sovi, sen sijasta voidaan käyttää klindamysiiniä (600 mg 4) tai vankomysiiniä (0,75 1 g 1) (2). Jos tekonivelen kiinnitykseen käytetään sementtiä, tulisi siihen olla sekoitettuna antibioottia (29,30). Suomessa pidetään aiheellisena tehdä hampaiston preoperatiivinen tarkistus aikaisintaan kolme kuukautta ennen suunniteltua leikkausta. Kela korvaa osan yksityishammaslääkärin toimenpiteistä. Vaikka varsinaista tilastoa tämän tarkastuksen pohjalta hammashoitoihin johtaneista tapauksista ei ole saatavilla, on käytäntö osoittanut, että varsin usein hoidettavaa löytyy potilaiden hampaistosta. Leikkausta joudutaan sen vuoksi jopa usein siirtämään (28). On muistettava, että hammashoito saattaa vaatia useita käyntikertoja ja vie siten aikaa. Huonokuntoisen ja pahoin karioottisen hampaan osalta paras hoito on hampaan poisto, jolloin tekonivelleikkaus voidaan tehdä turvallisesti jo kahden viikon kuluttua toimenpiteestä, kun poistokuoppa on epitelisoitunut. Profylaksi tekonivelleikkauksen jälkeen Hammasinfektioiden ja myöhäisvaiheen tekonivelinfektioiden välinen syy-yhteys nousee aina ajoittain keskusteluun. Yhdysvaltojen hammaslääkäriliitto (ADA) kiinnitti huomiota tekonivelpotilaiden hammasperäisiin infektioihin ensimmäisen kerran vuonna 1990 (31). Liitto on vuonna 2010 päivittänyt antibioottiprofylaksisuositukset, jotka liittyvät tekonivelpotilaiden hammastoimenpiteisiin (18). Uutta on suositus harkita profylaksia ennen invasiivisia, bakteremiaa aiheuttavia, toimenpiteitä kaikille tekonivelpotilaille aikaisempi tekonivelleikkauksen jälkeinen aikarajoitus on siis poistettu. Toisaalta profylaksia kehotetaan harkittavaksi varsinkin, mikäli anamneesissa on aikaisempi tekonivelinfektio, tai potilaalla on jokin infektioille altistava sairaus. Suosituksen takana ei toki vieläkään ole vahvaa tieteellistä näyttöä, vaan se perustuu siihen, että proteesi-infektiosta aiheutuu sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta usein katastrofaalisia, pitkäkestoisia ja kalliita seuraamuksia. Näiden ehkäisemiseksi on pyrittävä tekemään kaikki mahdollinen. Kliinikoiden keskinäistä konsultaatiota yksittäisen potilaan kohdalla on myös syytä korostaa, mikäli on epäilystä siitä onko profylaksi tarpeen vai ei (32). 141

4 katsaus 32 Little JW, Jacobson JJ, Lockhart PB. The dental treatment of patients with joint replacements: a position paper from the American Academy of Oral Medicine. J Am Dent Assoc 2010;141: Riggio MP, Dempsey KE, Lennon A, Allan D, Ramage G, Bagg J. Molecular detection of transcriptionally active bacteria from failed prosthetic hip joints removed during revision arthroplasty. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010;29: Témoin S, Chakaki A, Askari A ym. Identification of oral bacterial DNA in synovial fluid of patients with arthritis with native and failed prosthetic joints. J Clin Rheumatol 2012;18: Goffart J, Gillet P. Endodontic biofilms and secondary infection of total hip arthroplasty. Rev Med Liege 2007;62: Fujimura S, Sato T, Kikuchi T, Zaini J, Gomi K, Watanabe A. Efficacy of clarithromycin plus vancomycin in mice with implant-related infection caused by biofilm-forming Staphylococcus aureus. J Orthop Sc 2009;14: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Meurman: Luentopalkkiot (Meda Ab, GABA AG). Pekka Paavolainen: Ei sidonnaisuuksia. Päätelmät Lukuisissa katsausartikkeleissa todetaan, että hammashoitoa edeltävän antibioottiprofylaksin tieteellinen näyttö on olematonta lonkka- tai muuhun tekonivelleikkaukseen menevän potilaan postoperatiivisen infektion estossa (7). Uusilla molekyylitekniikoilla on kuitenkin osoitettu, että tekonivelinfektioihin liittyvissä biofilmeissä on myös suun bakteereja uusimpana tulokkaana Lysobacter gummosus, mitä löytyy myös kielen pinnalta (33). Fusobacterium nucleatum ja Serratia proteamaculans ovat toinen esimerkki mikrobeista, joita on DNA-tekniikalla identifioitu sekä infektoitunutta tekoniveltä ympäröivästä kudosnesteestä että potilaan hammasplakista (34). Niin suussa kuin tekonvelinfektioissa mikrobikasvusto muodostaa biofilmiä, johon antibiootit tehoavat heikosti (35,36). Tätäkin seikkaa on tulevaisuudessa syytä tutkia tarkemmin. Oleellisimmaksi tekijäksi näyttää nousevan hyvä hampaiston ja suun hygienia sekä ennen tekonivelleikkausta että sen jälkeen. Myös päivittäisen hyvän hampaiden hoidon sekä säännöllisten hammaslääkärin ja suuhygienistin kontrolli- ja hoitokäyntien merkitystä tekonivelpotilaan jatkohoidossa on korostettu. Berbarin ym. tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin säännöllisten kontrollikäyntien vähentävän myöhäisinfektion riskiä riippumatta siitä, oliko antibioottiprofylaksia käytetty (25). Tärkeä huomio, jonka merkitystä tulee potilaille korostaa, sillä potilaat saattavat jopa karttaa käyntejä hammashoidossa tekonivelinfektion pelossa (27). Lopuksi Vahvempaa tieteellistä tutkimusnäyttöä hammasinfektioiden merkityksestä tekonivelpotilaille odotellessa kliinikon on syytä pitäytyä hippokratelaisessa etiikassa primum non nocere, tärkeintä on olla vahingoittamatta. Keskeistä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä on korostaa potilaan päivittäistä suuhygienian hyvää ylläpitoa ja että mahdolliset infektiopesäkkeet on hoidettava ajoissa. Tapauskohtaisesti on harkittava antibioottisuojan tarpeellisuus elektiivisiä tekonivelleikkauksia edeltävissä hammashoitotoimenpiteissä, mutta etenkin potilaan hoidossa leikkauksen jälkeen. Uuden suosituksen mukaisesti tämä harkinta kattaa potilaan koko loppuiän, mikäli potilaan yleisterveys on heikentynyt. Tekonivelinfektion estäminen on toisessa vaakakupissa, toisessa on antibioottilääkitykseen liittyvät haitat: resistenssiongelmat ja pahimmillaan anafylaktiset reaktiot. Taulukossa 1 on Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen suosituksen mukaisesti lueteltu potilasryhmiä, joiden suhteen kannattaa olla varuillaan. Mainittakoon lopuksi, että jos potilaan ortopedisessa leikkauksessa on käytetty esim. murtumien korjausruuveja ja -levyjä, jotka eivät joudu kosketuksiin synoviaalinesteen kanssa, nivelinfektion riskiä ei ole. Tällaisille potilaille antibioottiprofylaksi ei siis ole tarpeen. Taulukossa 2 on tämänhetkinen antibioottiprofylaksisuositus. n taulukko 1. Potilasryhmiä, joilla saattaa olla suurentunut tekonivelinfektion riski (mukailtu viitteestä 18). Tekonivelpotilaat (yleensä) Immunosuppressiopotilaat ja potilaat, joiden puolustuskyky on muuten huonontunut, esimerkiksi HIV-positiiviset Tulehduksellisia nivelsairauksia, kuten reumaa ja systeemistä lupus erythematosusta sairastavat Syöpäpotilaat Diabetespotilaat Potilaat joilla on ollut tekonivelinfektio Hemofiliapotilaat Ylipainoiset potilaat Tupakoivat potilaat English summary > in english Antibiotic prophylaxis before dental treatment of patients with joint replacements taulukko 2. Tekonivelpotilaalle annettava antibioottiprofylaksi. Lääke annos ajoitus kesto Kefaleksiini 1,5 g suun kautta Tunti ennen toimenpidettä Kerta-annos riittää useimmiten. Harkinnan mukaan lääkitystä jatketaan 24 tuntia Amoksisilliini 2 g suun kautta Tunti ennen toimenpidettä toimenpiteen jälkeen suuren riskin potilaille. 142

5 tieteessä english summary Jukka H. Meurman Professor, Head Physician Helsinki University Central Hospital, Department of Oral and Maxillofacial Diseases Pekka Paavolainen Professor, Orthopaedic Surgeon Orton Hospital Antibiotic prophylaxis before dental treatment of patients with joint replacements The prevalence of prosthetic joint infections is low in general: % after hip surgery, and % after knee surgery. There is general agreement in orthopaedic surgery that antibiotic prophylaxis is mandatory before the operation, but less so after the surgery. Haematogenic spread of oral microorganisms from carious teeth and inflamed periodontal tissue is common and occasional prosthetic joint infections through this mechanism have been reported. Consequently, the American Academy of Orthopaedic Surgeons has given recommendations for antibiotic prophylaxis before invasive dental treatment of patients with joint replacements. According to the recommendations cefalexin (or amoxycillin) 2g 1 h before treatment should be given to dental patients, particularly if the patient is prone to infection due to a systemic disease or has a history of prosthetic joint infection. Unlike previously, the recommendation now holds true for the rest of the patient s life following the endoprosthetic surgery. However, scientific evidence for the recommendation is weak and thus all cases should be critically assessed by the clinician. 142a

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Hammaslääkärin tarkastuksen tarpeellisuus tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla prospektiivinen kyselytutkimus

Hammaslääkärin tarkastuksen tarpeellisuus tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla prospektiivinen kyselytutkimus Hammaslääkärin tarkastuksen tarpeellisuus tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla prospektiivinen kyselytutkimus Markku Vuorinen 1, Tatu Mäkinen 1, Mikko Rantasalo 1, Jarkko Leskinen 1, Hanna Välimaa

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta ja raportointi Pekka Ylipalosaari infektiolääkäri OYS/infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue 21.5.2015 Mikä on hoitoon liittyvä infektio? paikallinen

Lisätiedot

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Markku Heliövaara, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen NIVELRIKKO Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat kustannuksiltaan kalliita

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla

Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla Marjut Hirviheimo, vs. ylihoitaja, TtM, Eija Kivekäs, THM², Ulla Mari Kinnunen,

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito

Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito Kaisa Huotari ja Jarkko Leskinen Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito Onnistunut tekonivelleikkaus parantaa potilaan toimintakykyä, helpottaa kipua ja kohentaa elämänlaatua. Tekonivelinfektio

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen Tieteessä katsaus Petri Virolainen dosentti, sairaalajohtaja TYKS petri.virolainen@tyks.fi Jari Mokka LL (väit.), osastonlääkäri Matti Seppänen LL, osastonlääkäri Mika Junnila LL, osastonlääkäri Keijo

Lisätiedot

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi?

Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Proksimaalisen reiden periproteettinen murtuma; koska levytys ja koska revisioproteesi? Jari Mokka Ortopedian ja traumatologian klinikka, TYKS Total hip replacement is among the most cost effective orthopaedic

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri, HUS 19.5.2016 Kirurgisten infektioiden seuranta Postoperatiiviset leikkausalueen infektiot

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella

Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Lonkan tekonivelleikkausten hajautetun seurannan toteutuminen Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella Saara Väänänen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nivelreumapotilailla 4 019 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

response letter Jouko Miettunen

response letter Jouko Miettunen response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto

MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA. Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto MORBIDIOBEESIN POTILAAN ANESTESIA Seppo Alahuhta Anestesiologian klinikka Oulun yliopisto Tavoitteena on, että kuulijalla on esityksen jälkeen tiedossa Lihavuuden esiintyvyys Lihavuuden aiheuttamat patofysiologiset

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto KATRI AALTONEN Proviisori Tutkija, Kelan tutkimusosasto LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto PITKÄVAIKUTTEISTEN INSULIINIANALOGIEN JA GLIPTIINIEN KÄYTTÖ yleistyy diabeteksen hoidossa

Lisätiedot

Seppo Syrjänen Rapid Recovery Coordinator

Seppo Syrjänen Rapid Recovery Coordinator Seppo Syrjänen Rapid Recovery Coordinator Suomen terveydenhuollon haasteet Suomen terveydenhuollon haasteet Rauno Vanhanen 2008, Suomi vuonna 2050 visioita tulevaisuudesta Suomen terveydenhuollon haasteet

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET

COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET COXAN TEKONIVELREKISTERIN VALIDOINTI POLVEN ENSITEKONIVELLEIKKAUKSET Sanna Multanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Postoperatiivisen i peroneushermovaurion hoitokäytännöistä Suomen endoproteesihoitajat ry. Tietoja ja ajatuksia tekonivelpotilaan hoidosta 19.- 21.4.2007 Katri Patteri fysioterapeutti Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere

VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, Tampere VIII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 19.- 21.4.2017 Solo Sokos Hotel Torni Tampere, Ratapihankatu 43, 33100 Tampere Ilmoittautuminen ja kahvi klo 8.00 9.00 Keskiviikko 19.4.2017 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Näin hoidan kierukkavammaa

Näin hoidan kierukkavammaa Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5. Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2 Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013

LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 LONKKA- JA POLVITEKONIVELREVISIOIDEN SYYT TEKONIVELSAIRAALA COXASSA 2013 Jake von Hintze Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta

Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Polven nivelrikon hoitaminen alkaa jalasta Agilium Freestep Agilium Freestep Ottobock 1 Uutta ajattelua Tuore lähestymistapa hoitoon Nivelrikko on maailman yleisin aikuisten nivelsairaus. Väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla

HPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja

Lisätiedot

Infektoitunut nilkkamurtuma mitkä tekijät ennustavat huonoa lopputulosta?

Infektoitunut nilkkamurtuma mitkä tekijät ennustavat huonoa lopputulosta? Infektoitunut nilkkamurtuma mitkä tekijät ennustavat huonoa lopputulosta? Mikko T. Ovaska, Tatu J. Mäkinen, Rami Madanat, Tero Vahlberg, Eero Hirvensalo, Jan Lindahl Ortopedian ja traumatologian klinikka,

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä.

Apuvälineet Teidän tulee ennen leikkaukseen tuloa hakea itsellenne kyynärsauvat omasta terveyskeskuksesta / apuvälineyksiköstä. TYKS POTILASOHJE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko eli polven kuluma. Nivelrikko kehittyy tavallisesti ikääntymisen myötä ilman erityistä syytä.

Lisätiedot

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE

OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI 1 POLVI KUNTOON OHJEITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULE- VILLE POTILAILLE POLVEN TEKONIVELLEIKKAUS Polven tekonivelleikkauksen yleisin syy on polvinivelen nivelrikko

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP

LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP 88 LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN 88 MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT ACCORDING TO POPULATION GROUP LÄÄKEKORVAUKSET JA -KUSTANNUKSET VÄESTÖRYHMITTÄIN MEDICINE COSTS AND THEIR REIMBURSEMENT

Lisätiedot