Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy"

Transkriptio

1 Katsaus tieteessä Jukka H. Meurman professori, ylilääkäri HYKS, Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka Pekka Paavolainen ortopedi, professori h.c. Sairaala Orton, Invalidisäätiö Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy Tekonivelleikkauksiin liittyy infektioriski, jonka syy voi löytyä huonosta hampaistosta. Infektiomekanismi on suun mikrobien leviäminen veriteitse. Potilaan suu ja hampaisto on syytä tutkia ja hoitaa kuntoon ennen leikkausta sekä korostaa hyvän suuhygienian merkitystä. Hampaisto ja siihen kohdistuvat toimenpiteet aiheuttavat lähinnä myöhäisinfektioita leikkauksen jälkeen. Antibioottiprofylaksia harkitaan tekonivelpotilaan suun invasiivisissa toimenpiteissä, varsinkin jos potilaalla on infektioille altistava sairaus. Aikaisempi tekonivelleikkauksen jälkeinen aikarajoitus on poistettu. Vertaisarvioitu VV Tekonivelinfektioiden esiintyvyys lonkan elektiivisen tekonivelleikkauksen jälkeen on vaihdellut 0,8 0,9 % ja vastaavien polvileikkausten jälkeen 0,8 1,9 % (1,2,3,4). THL:n sairaalainfektioiden seuranta-aineistossa vuosilta syviä haavainfektioita ja tekonivelinfektioita ilmeni 0,85 % lonkan ensileikkausten, 0,89 % lonkan uusintaleikkausten, 0,85 % polven ensileikkausten ja 1,3 % polven uusintaleikkausten jälkeen (www.thl.fi). Vuosina nivelrikon vuoksi tehdyistä polven primaaritekonivelleikkauksista 71 (0,4 %) ja vastaavista lonkan leikkauksista 49 (0,4 %) oli vuoden 2010 loppuun mennessä jouduttu uusimaan infektion takia. Tiedot ilmenevät Suomen endoproteesirekisteristä. Nämä luvut koskevat lähinnä varhaisvaiheen tekonivelinfektioita. Myöhäisvaiheen, yleensä verenkierron kautta levinneiden, infektioiden lukumäärästä ei ole luotettavaa tietoa. Infektioiden riskitekijöitä on tutkittu runsaasti, mutta tulokset ovat ristiriitaisia. Hyvin harvoin varhaisvaiheen infektion syy löytyy huonosta hampaistosta, mutta myöhäisvaiheessa hammasperäisten infektioiden osuus kasvanee, ja tällöin suun mikrobit ovat levinneet hematogeenisesti infektoiden tekoniveltä ympäröivän kudoksen. Maaliskuussa 2012 tehdyssä PubMed -haussa löytyi hakusanoilla hip prosthesis, orthopaedic surgery, endoprosthesis, dental, dental infection, oral infection osumaa hakusanayhdistelmästä riippuen. Suurin osa julkaisuista, jotka ajoittuivat vuosille , oli joko tapausselostuksia tai katsausartikkeleita. Hyviä tuoreita katsausartikkeleita ovat mm. Uckay ym (5), Aminoshariae ja Kulild (6), Olsen ym. (7) sekä Dunbar ja Richardson (4). Alkuperäistutkimuksia löysimme vain 7, ja niistäkin kolme oli kyselytutkimuksia, joissa tiedusteltiin kollegojen mielipiteitä antibioottiprofylaksin tarpeellisuudesta eri tilanteissa. Yhtään satunnaistettua hoitotukimusta ei aiheesta löytynyt. Mainittakoon, että Käypä hoito -suositus Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet ilmestyi (8). Bakteeriendokardiitin uusin antibioottiprofylaksipäivitys on julkaistu vuonna 2008 (9). Tekonivelpotilaiden hammasperäinen bakteremia Rubinin ym. vuonna 1976 julkaisemat kolme tapausselostusta hammashoidon jälkeisestä tekonivelinfektiosta lienee ensimmäinen tutkimus aiheesta (10). Vuoteen 1980 mennessä kirjallisuudessa esiintyy kuitenkin jo huoli hammasperäisen bakteremian aiheuttamista tekonivel infektioista. Jacobsen ja Murray (11) kuvasivat 1 855:n tekonivelpotilaan aineistossa 33 infektiotapausta, joista hammasperäisen riskin suuruudeksi tosin arvioitiin vain 0,05 %. Staphylococcus aureus oli infektoituneista lonkan tekonivelistä useimmiten eristetty mikrobi. Suomessa asiaan kiinnittivät ensimmäisinä huomiota Christian Lindqvist ja Per Slätis julkaisemassaan kolmen potilaan tapausselostuksessa, joissa infektion aiheuttaja oli Streptococcus viridans (12). Kaikilla potilailla oli ollut vaikea parodontiitti, ja he olivat olleet hammashoidossa ennen lonkkainfektion puhkeamista. 139

2 katsaus Kirjallisuutta 1 Huotari K. Surveillance of surgical site infections following major hip and knee surgery in Finland. KTL:n A7/2007. Kansanterveyslaitos, Helsinki Remes V, Eskelinen A, Huopio J, Kettunen J, Virolainen P, toim. Hyvä hoito lonkan ja polven tekonivelkirurgiassa Suomen artroplastiayhdistys, Helsinki Jämsen E, Huhtala H, Puolakka T, Moilanen T. Risk factors for infection after knee artrhroplasty. A register based analysis of 43,149 cases. J Bone Joint Surg (Am) 2009;91: Dunbar MJ, Richardson G. Minimizing infection risk: fortune favours the prepared mind. Orthopedics 2011;34: Uçkay I, Pittet D, Bernard L, Lew D, Perrier A, Peter R. Antibiotic prophylaxis before invasive dental procedures in patients with arthroplasties of the hip and knee. J Bone Joint Surg Br 2008;90: Aminoshariae A, Kulild J. Premedication of patients undergoing dental procedures causing bacteremia after total joint arthroplasty. J Endod 2010;36: Olsen I, Snorrason F, Lingaas E. Should patients with hip joint prosthesis receive antibiotic prophylaxis before dental treatment? J Oral Microbiol 2010;30:2. 8 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä. Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet. Käypä hoito -suositus Meurman JH, Lumio J, Valtonen V ym. Bakteeriendokardiitin uusi antibioottiprofylaksisuositus. Suom Lääkäril 2008;63: Rubin R, Salvati EA, Lewis R. Infected total hip replacement after dental procedures. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1976;41: Jacobsen PL, Murray W. Prophylactic coverage of dental patients with artificial joints: a retrospective analysis of thirty-three infections in hip prostheses. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1980;50: Lindqvist C, Slätis P. Dental bacteremia--a neglected cause of arthroplasty infections? Three hip cases. Acta Orthop Scand 1985;56: Jacobson JJ, Millard HD, Plezia R, Blankenship JR. Dental treatment and late prosthetic joint infections. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1986;61: Strazzeri JC, Anzel S. Infected total hip arthroplasty due to Actinomyces israelii after dental extraction. A case report. Clin Orthop Relat Res 1986;210: Rajasuo A, Perkki K, Nyfors S, Jousimies-Somer H, Meurman JH. Bacteremia following surgical dental extraction with an emphasis on anaerobic strains. J Dent Res 2004;83: Jacobson ym. (13) tutkivat 2 693:n tekonivelpotilaan aineiston kahdesta yhdysvaltalaisesta sairaalasta. Potilaista 30 (1,1 %) oli saanut tekonivelinfektion yli 6 kk:n kuluttua leikkauksesta, mutta näistä vain yksi sopi ajallisesti hammashoidon jälkiseuraamukseksi. Tutkijat päättelivät, ettei hammashoito lisännyt tekonivelinfektion riskiä. Tässäkin aineistossa suurimmassa osassa tapauksista aiheuttajamikrobi oli S. aureus (13). Infektioita voivat kuitenkin aiheuttaa myös harvinaisemmat mikrobit, joista esimerkkinä Actinomyces israelii. Strazzerin ja Anzelin julkaisemassa tapausselostuksessa hampaan poisto johti kyseisen bakteerin aiheuttamaan lonkkainfektioon (14). Käytännössä kaikissa hammashoidon toimenpiteissä voi aiheutua ohimenevää bakteremiaa kuten myös aivan normaalissa elämässä, esimerkiksi ruokaa pureskeltaessa tai hampaita harjatessa. Hammasperäinen bakteremia voi kestää yli 30 minuuttia, ja sen aiheuttajina hampaan poiston jälkeen voivat olla paitsi tavanomaisella veriviljelyllä tunnistettavat mikrobit, myös yli 70 %:ssa tapauksista esiintyvät runsaat anaerobiset bakteerit verenkierrossa (15). On syytä korostaa, että myös ns. noninvasiiviset hammashoidon toimenpiteet aiheuttavat bakteremiaa. Esimerkiksi Kaar ym. (16) ovat raportoineet, kuinka hampaiden puhdistus ilman antibioottisuojaa johti muuten terveen miehen tekonivelen infektioon. Sen aiheutti suuperäinen S. intermedius/milleri -ryhmän bakteeri. Terveelle ihmiselle suuperäisestä bakteremiasta ei ole haittaa, mutta altistavat yleissairaudet on otettava huomioon. Kotimainen endokardiittiprofylaksisuositus sekä Käypä hoito -ohjeet antavat osviittaa niiden potilaiden osalta, joiden yleisterveys on vakavasti heikentynyt ja joille kannattaa harkita antibioottiprofylaksia ennen hammashoidon toimenpiteitä (8,9). Schaafin ja Yoderin julkaisemassa kyselytutkimuksessa ilmeni, että kefalosporiinit saattaa olla suositeltavin antibioottiryhmä pyrittäessä ehkäisemään hammastoimenpiteistä johtuvia tekonivelinfektioita (17). Tämä onkin sittemmin vakiintunut käytännöksi ja sisältyy mm. Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen (AAOS) suosituksiin (18). Mutta antibioottiprofylaksi ei aina suojaa potilasta infektiolta, varsinkaan mikäli valittu lääke ei ole suositusten mukainen. Skiest ja Coykendal (19) ovat julkaisseet tapausselostuksen, jossa erytromysiiniresistentti Streptococcus oralis osoittautui lonkan tekonivelinfektion aiheuttajaksi potilaan saatua erytromysiiniä ennen hammashoidon alkua. Sopivimman profylaksiin soveltuvan antibiootin valinta ei vuosien varrella ole ollut yksinkertaista (20). Irlantilaisten ortopedien ja hammaslääkärien kyselytutkimuksessa ortopedit pitivät useimmiten hammashoitoa edeltävää antibioottiprofylaksia tarpeellisena, kun taas hammaslääkärien yleisin vastaus oli en tiedä (!) (21). Aikaisemmin Yhdysvalloissa tehdyssä vastaavanlaisessa kyselytutkimuksessa sekä ortopedit että hammaslääkärit olivat pitäneet hammashoitoa edeltävää antibioottiprofylaksia tarpeellisena, mutta kyseessä olivat siis vain mielipiteet (22). Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen ensimmäinen asiaa koskeva suositus julkaistiin vasta vuonna 2003, joten sikäli irlantilaisten hammaslääkärien yllä mainittu vastaus on ymmärrettävä. Yhdysvalloissa 2 973:n lonkan tekonivelpotilaan aineistossa infektioita ilmaantui yli 6 kk:n kuluttua leikkauksesta 52:lle potilaalle (1,7 %), joista kolmella hammasperäinen syy-yhteys katsottiin vahvaksi. S. viridans löytyi infektiokohdasta kahdelta ja Peptostreptococcus yhdeltä potilaalta. Kahdella potilaista oli kuitenkin altistava syy: yhdellä oli diabetes, toisella nivelreuma (23). Tätä tutkimusta edelsi jo vuonna 1997 julkaistu vastaava retrospektiivinen analyysi polven tekonivelpotilaan aineistosta vuosilta Siinä 62 potilaalla todettiin polven tekonivelen infektio myöhäisvaiheessa (yli 6 kk leikkauksesta). Näistä 7 (11 % infektioista ja 0,2 % primaarileikkauksista) oli selkeästi yhteydessä edeltävään hammastoimenpiteeseen lähinnä aiheuttajabakteerin mukaan arvioituna (24). Tietääksemme ensimmäinen tapaus-verrokkitutkimus hammasinfektioiden merkityksestä lonkan ja polven tekonivelinfektioissa on vasta vuodelta 2010 (25). Tässä tutkimuksessa kaikkiaan 339 potilasta oli ollut osastolla tekonivelen infektion vuoksi, kun taas 339:lla verrokilla ei ollut infektiota. Kaikki ajateltavissa olevat riski tekijät analysoitiin tilastollisesti, mukaan lukien leikkausta edeltävä hammashoito. Hammastoimenpiteillä ei osoittautunut olevan merkitystä infektoitumisen kannalta. Vaarasuhde hammashoitoa saaneiden osalta oli 0,8 (95 %:n LV 0,4 1,6) kun taas ei hammashoitoa saaneilla 140

3 tieteessä 16 Kaar TK, Bogoch ER, Devlin HR. Acute metastatic infection of a revision total hip arthroplasty with oral bacteria after noninvasive dental treatment. J Arthroplasty 2000;15: Schaaf JE, Yoder KM. Antibiotic prophylaxis for dental patients with prosthetic joints. Indiana Med 1989;82: American Academy of Orthopaedic Surgeons. Antibiotic prophylaxis for bacteremia in patients with joint replacements org/about/papers/advistmt/1033. asp 19 Skiest DJ, Coykendall AL. Prosthetic hip infection related to a dental procedure despite antibiotic prophylaxis. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1995;79: Sanderson PJ. Infection in orthopaedic implants. J Hosp Infect 1991;18: Kingston R, Kiely P, McElwain JP. Antibiotic prophylaxis for dental or urological procedures following hip or knee replacement. J Infect 2002;45: Shrout MK, Scarbrough F, Powell BJ. Dental care and the prosthetic joint patient: a survey of orthopedic surgeons and general dentists. J Am Dent Assoc 1994;125: LaPorte DM, Waldman BJ, Mont MA, Hungerford DS. Infections associated with dental procedures in total hip arthroplasty. J Bone Joint Surg Br 1999;81: Waldman BJ, Mont MA, Hungerford DS. Total knee arthroplasty infections associated with dental procedures. Clin Orthop 1997;343: Berbari EF, Osmon DR, Carr A ym. Dental procedures as risk factors for prosthetic hip or knee infection: a hospital-based prospective case-control study. Clin Infect Dis 2010;50: Skaar DD, O Connor H, Hodges JS, Michalowicz BS. Dental procedures and subsequent prosthetic joint infections: findings from the Medicare Current Beneficiary Survey. J Am Dent Assoc 2011;142: Zimmerli W, Sendi P. Antibiotics for prevention of periprosthetic joint infections following dentistry: time to focus on data. Clin Infect Dis 2010;50: Barrington JW, Barrington TA. What is the true incidence of dental pathology in the total joint arthroplasty population? J Arthroplasty 2011;26: Fletcher N, Sofianos D, Berkes MB, Obremskey WT. Current concepts review. Prevention of perioperative infection. J Bone Jt Surg (Am) 2007;89: James M, Marinez EA. Antibiotics and perioperative infections. Best PRC Anest 2008;22: Council on Dental Therapeutics. Management of dental patients with prosthetic joints. J Am Dent Assoc 1990;121: se oli 0,6 (0,4 1,1). Hammashoitoa edeltäneellä antibioottiprofylaksilla ei myöskään ollut merkitystä proteesi-infektion estossa: vaarasuhteet tekonivelinfektion kannalta olivat antibioottia saaneiden suuren ja pienen riskin potilailla 0,9 (0,5 1,6) ja 1,2 (0,7 2,2). Kirjoittajat toteavatkin, että hammastoimenpiteisiin liittyvän antibioottiprofylaksin merkitystä lonkan tai polven tekonivelpotilaille on syytä arvioida kriittisesti (25). Yhdysvalloissa Skaar ym. selvittivät Medicare-rekisteritutkimuksessa hammastoimenpiteiden merkitystä tekonivelinfektioissa (26). Tutkijat havaitsivat, että tuhannesta potilaasta 42:lle oli tehty invasiivinen hammastoimenpide 90 vrk:n sisällä tekonivelinfektion puhkeamisesta, kun taas 142 infektiopotilaalla ei ollut edeltävää hammashoitoa, jolloin tapaus-verrokkivaarasuhteeksi tuli 0,56 (0,18 1,74). Toistaiseksi joudumme luottamaan vain tapaus-verrokkitutkimusten antamaan informaatioon profylaksin tehosta, koska todellisen prospektiivisen kontrolloidun tutkimuksen laatiminen näinkin harvoin ilmaantuvassa komplikaatiossa on lähes mahdotonta. Teoreettisesti on laskettu, että vaikka antibioottiprofylaksi pystyisi estämään 80 % hammashoidon jälkeisistä tekonivelinfektioista, niin absoluuttisesti riski pienenisi vain noin 0,08 % ja NNT-arvo olisi potilasta (27). Kuinka yleisiä hammassairaudet ovat lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen? Asian selvittämiseksi tutkijat Yhdysvalloissa lähettivät 100 perättäistä lonkkapotilasta hammashoitoon. Potilaista 23:lla oli hoidettavaa hampaistossa, 2 9 toimenpidettä vaativaa ongelmaa potilasta kohden mitkä sitten hoidettiin. Yhdellekään potilaalle ei tullut infektiota lonkkaleikkauksen jälkeen (28). Kirjallisuudesta ei löydy muita vastaavia prevalenssilukuja hammassairauksien yleisyydestä tällä potilasryhmällä, ja kuten mainittu, tutkittua tietoa ei myöskään Suomesta ole saatavilla. Profylaksi ennen tekonivelleikkausta Tekonivelleikkauksen yhteydessä annetun antibioottiprofylaksin teho on osoitettu useissa prospektiivisissa ja kaksoissokkotutkimuksissa. Selkeä yhteisymmärrys vallitsee siitä, että tekonivelleikkauksen yhteydessä tulee aina käyttää antibioottiprofylaksia. Ensisijainen antibiootti on kefuroksiimi (3 g 1 alle 60 min ennen leikkausta tai 1,5 g 3). Mikäli kefuroksiimi ei sovi, sen sijasta voidaan käyttää klindamysiiniä (600 mg 4) tai vankomysiiniä (0,75 1 g 1) (2). Jos tekonivelen kiinnitykseen käytetään sementtiä, tulisi siihen olla sekoitettuna antibioottia (29,30). Suomessa pidetään aiheellisena tehdä hampaiston preoperatiivinen tarkistus aikaisintaan kolme kuukautta ennen suunniteltua leikkausta. Kela korvaa osan yksityishammaslääkärin toimenpiteistä. Vaikka varsinaista tilastoa tämän tarkastuksen pohjalta hammashoitoihin johtaneista tapauksista ei ole saatavilla, on käytäntö osoittanut, että varsin usein hoidettavaa löytyy potilaiden hampaistosta. Leikkausta joudutaan sen vuoksi jopa usein siirtämään (28). On muistettava, että hammashoito saattaa vaatia useita käyntikertoja ja vie siten aikaa. Huonokuntoisen ja pahoin karioottisen hampaan osalta paras hoito on hampaan poisto, jolloin tekonivelleikkaus voidaan tehdä turvallisesti jo kahden viikon kuluttua toimenpiteestä, kun poistokuoppa on epitelisoitunut. Profylaksi tekonivelleikkauksen jälkeen Hammasinfektioiden ja myöhäisvaiheen tekonivelinfektioiden välinen syy-yhteys nousee aina ajoittain keskusteluun. Yhdysvaltojen hammaslääkäriliitto (ADA) kiinnitti huomiota tekonivelpotilaiden hammasperäisiin infektioihin ensimmäisen kerran vuonna 1990 (31). Liitto on vuonna 2010 päivittänyt antibioottiprofylaksisuositukset, jotka liittyvät tekonivelpotilaiden hammastoimenpiteisiin (18). Uutta on suositus harkita profylaksia ennen invasiivisia, bakteremiaa aiheuttavia, toimenpiteitä kaikille tekonivelpotilaille aikaisempi tekonivelleikkauksen jälkeinen aikarajoitus on siis poistettu. Toisaalta profylaksia kehotetaan harkittavaksi varsinkin, mikäli anamneesissa on aikaisempi tekonivelinfektio, tai potilaalla on jokin infektioille altistava sairaus. Suosituksen takana ei toki vieläkään ole vahvaa tieteellistä näyttöä, vaan se perustuu siihen, että proteesi-infektiosta aiheutuu sekä potilaan että yhteiskunnan kannalta usein katastrofaalisia, pitkäkestoisia ja kalliita seuraamuksia. Näiden ehkäisemiseksi on pyrittävä tekemään kaikki mahdollinen. Kliinikoiden keskinäistä konsultaatiota yksittäisen potilaan kohdalla on myös syytä korostaa, mikäli on epäilystä siitä onko profylaksi tarpeen vai ei (32). 141

4 katsaus 32 Little JW, Jacobson JJ, Lockhart PB. The dental treatment of patients with joint replacements: a position paper from the American Academy of Oral Medicine. J Am Dent Assoc 2010;141: Riggio MP, Dempsey KE, Lennon A, Allan D, Ramage G, Bagg J. Molecular detection of transcriptionally active bacteria from failed prosthetic hip joints removed during revision arthroplasty. Eur J Clin Microbiol Infect Dis 2010;29: Témoin S, Chakaki A, Askari A ym. Identification of oral bacterial DNA in synovial fluid of patients with arthritis with native and failed prosthetic joints. J Clin Rheumatol 2012;18: Goffart J, Gillet P. Endodontic biofilms and secondary infection of total hip arthroplasty. Rev Med Liege 2007;62: Fujimura S, Sato T, Kikuchi T, Zaini J, Gomi K, Watanabe A. Efficacy of clarithromycin plus vancomycin in mice with implant-related infection caused by biofilm-forming Staphylococcus aureus. J Orthop Sc 2009;14: sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Jukka Meurman: Luentopalkkiot (Meda Ab, GABA AG). Pekka Paavolainen: Ei sidonnaisuuksia. Päätelmät Lukuisissa katsausartikkeleissa todetaan, että hammashoitoa edeltävän antibioottiprofylaksin tieteellinen näyttö on olematonta lonkka- tai muuhun tekonivelleikkaukseen menevän potilaan postoperatiivisen infektion estossa (7). Uusilla molekyylitekniikoilla on kuitenkin osoitettu, että tekonivelinfektioihin liittyvissä biofilmeissä on myös suun bakteereja uusimpana tulokkaana Lysobacter gummosus, mitä löytyy myös kielen pinnalta (33). Fusobacterium nucleatum ja Serratia proteamaculans ovat toinen esimerkki mikrobeista, joita on DNA-tekniikalla identifioitu sekä infektoitunutta tekoniveltä ympäröivästä kudosnesteestä että potilaan hammasplakista (34). Niin suussa kuin tekonvelinfektioissa mikrobikasvusto muodostaa biofilmiä, johon antibiootit tehoavat heikosti (35,36). Tätäkin seikkaa on tulevaisuudessa syytä tutkia tarkemmin. Oleellisimmaksi tekijäksi näyttää nousevan hyvä hampaiston ja suun hygienia sekä ennen tekonivelleikkausta että sen jälkeen. Myös päivittäisen hyvän hampaiden hoidon sekä säännöllisten hammaslääkärin ja suuhygienistin kontrolli- ja hoitokäyntien merkitystä tekonivelpotilaan jatkohoidossa on korostettu. Berbarin ym. tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin säännöllisten kontrollikäyntien vähentävän myöhäisinfektion riskiä riippumatta siitä, oliko antibioottiprofylaksia käytetty (25). Tärkeä huomio, jonka merkitystä tulee potilaille korostaa, sillä potilaat saattavat jopa karttaa käyntejä hammashoidossa tekonivelinfektion pelossa (27). Lopuksi Vahvempaa tieteellistä tutkimusnäyttöä hammasinfektioiden merkityksestä tekonivelpotilaille odotellessa kliinikon on syytä pitäytyä hippokratelaisessa etiikassa primum non nocere, tärkeintä on olla vahingoittamatta. Keskeistä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä on korostaa potilaan päivittäistä suuhygienian hyvää ylläpitoa ja että mahdolliset infektiopesäkkeet on hoidettava ajoissa. Tapauskohtaisesti on harkittava antibioottisuojan tarpeellisuus elektiivisiä tekonivelleikkauksia edeltävissä hammashoitotoimenpiteissä, mutta etenkin potilaan hoidossa leikkauksen jälkeen. Uuden suosituksen mukaisesti tämä harkinta kattaa potilaan koko loppuiän, mikäli potilaan yleisterveys on heikentynyt. Tekonivelinfektion estäminen on toisessa vaakakupissa, toisessa on antibioottilääkitykseen liittyvät haitat: resistenssiongelmat ja pahimmillaan anafylaktiset reaktiot. Taulukossa 1 on Yhdysvaltojen ortopediyhdistyksen suosituksen mukaisesti lueteltu potilasryhmiä, joiden suhteen kannattaa olla varuillaan. Mainittakoon lopuksi, että jos potilaan ortopedisessa leikkauksessa on käytetty esim. murtumien korjausruuveja ja -levyjä, jotka eivät joudu kosketuksiin synoviaalinesteen kanssa, nivelinfektion riskiä ei ole. Tällaisille potilaille antibioottiprofylaksi ei siis ole tarpeen. Taulukossa 2 on tämänhetkinen antibioottiprofylaksisuositus. n taulukko 1. Potilasryhmiä, joilla saattaa olla suurentunut tekonivelinfektion riski (mukailtu viitteestä 18). Tekonivelpotilaat (yleensä) Immunosuppressiopotilaat ja potilaat, joiden puolustuskyky on muuten huonontunut, esimerkiksi HIV-positiiviset Tulehduksellisia nivelsairauksia, kuten reumaa ja systeemistä lupus erythematosusta sairastavat Syöpäpotilaat Diabetespotilaat Potilaat joilla on ollut tekonivelinfektio Hemofiliapotilaat Ylipainoiset potilaat Tupakoivat potilaat English summary > in english Antibiotic prophylaxis before dental treatment of patients with joint replacements taulukko 2. Tekonivelpotilaalle annettava antibioottiprofylaksi. Lääke annos ajoitus kesto Kefaleksiini 1,5 g suun kautta Tunti ennen toimenpidettä Kerta-annos riittää useimmiten. Harkinnan mukaan lääkitystä jatketaan 24 tuntia Amoksisilliini 2 g suun kautta Tunti ennen toimenpidettä toimenpiteen jälkeen suuren riskin potilaille. 142

5 tieteessä english summary Jukka H. Meurman Professor, Head Physician Helsinki University Central Hospital, Department of Oral and Maxillofacial Diseases Pekka Paavolainen Professor, Orthopaedic Surgeon Orton Hospital Antibiotic prophylaxis before dental treatment of patients with joint replacements The prevalence of prosthetic joint infections is low in general: % after hip surgery, and % after knee surgery. There is general agreement in orthopaedic surgery that antibiotic prophylaxis is mandatory before the operation, but less so after the surgery. Haematogenic spread of oral microorganisms from carious teeth and inflamed periodontal tissue is common and occasional prosthetic joint infections through this mechanism have been reported. Consequently, the American Academy of Orthopaedic Surgeons has given recommendations for antibiotic prophylaxis before invasive dental treatment of patients with joint replacements. According to the recommendations cefalexin (or amoxycillin) 2g 1 h before treatment should be given to dental patients, particularly if the patient is prone to infection due to a systemic disease or has a history of prosthetic joint infection. Unlike previously, the recommendation now holds true for the rest of the patient s life following the endoprosthetic surgery. However, scientific evidence for the recommendation is weak and thus all cases should be critically assessed by the clinician. 142a

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

LEIKKAUSTYYPIN VALINNAT TEKONIVELINFEKTIOIDEN HOIDOSSA TEKONIVELSAIRAALA COXASSA VUONNA 2010

LEIKKAUSTYYPIN VALINNAT TEKONIVELINFEKTIOIDEN HOIDOSSA TEKONIVELSAIRAALA COXASSA VUONNA 2010 LEIKKAUSTYYPIN VALINNAT TEKONIVELINFEKTIOIDEN HOIDOSSA TEKONIVELSAIRAALA COXASSA VUONNA 2010 Sampo Lehtinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tekonivelinfektioiden

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä

SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä SATEENVARJOPROJEKTI Peijaksen sairaala 10.10.2007 Ehkäisevän hoidon mahdollisuudet mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistämisessä J.H. Meurman Professori, ylilääkäri Helsingin yliopisto, Hammaslääketieteen

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Markku Heliövaara, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen NIVELRIKKO Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat kustannuksiltaan kalliita

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla

Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla Tekonivelinfektioita aiheuttavien riskitekijöiden selittäminen tai ennustaminen potilaskertomukseen tallennetun tiedon avulla Marjut Hirviheimo, vs. ylihoitaja, TtM, Eija Kivekäs, THM², Ulla Mari Kinnunen,

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio

VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio VI valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 3.- 5.4.2013 Hotelli Scandic, Kuopio Keskiviikko 3.4.2013 8.00 9.00 Ilmoittautuminen ja kahvi 9.00 9.05 Avauspuheenvuoro Polven tekonivel Moderaattori: Petri

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS

Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset. Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Tekonivelpotilaan leikkausindikaatiot, lonkan tekonivelleikkaukset Matti Seppänen Ortopedi Lasten ja nuorten aikuisten lonkkakeskus TYKS Polvi- ja lonkkanivelrikko Polvi- ja lonkkanivelrikko Suomalaisen

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista

Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista Nykyaikaisen sementointitekniikan erityisosaamista PALACOS THE GOLD STANDARD LAATU. ASIANTUNTEMUS. INNOVAATIO. Nykyaikainen sementointitekniikka artroplastiikkaan. PALACOS -luusementti on yli 50 vuoden

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus ALKUPERÄISTUTKIMUS Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus Pekka Rissanen, Seppo Aro, Harri Sintonen, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen Tekonivelleikkausten

Lisätiedot

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen

Tyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen Tieteessä katsaus Petri Virolainen dosentti, sairaalajohtaja TYKS petri.virolainen@tyks.fi Jari Mokka LL (väit.), osastonlääkäri Matti Seppänen LL, osastonlääkäri Mika Junnila LL, osastonlääkäri Keijo

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa

Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Katsaus tieteessä Veli-Jukka Anttila LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, medisiininen tulosyksikkö veli-jukka.anttila@hus.fi Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Mikrobilääkeprofylaksi

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä

Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Leikkausalueen infektioiden seurantatietojen hyödyntäminen infektioiden ehkäisyssä Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri, HUS 19.5.2016 Kirurgisten infektioiden seuranta Postoperatiiviset leikkausalueen infektiot

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Julkaistu 27.5.2011 Käypä hoito

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Kokouspaikka: Crowne Plaza, 27 29.4. 2011, Helsinki. V valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi pidetään Helsingissä 27.-29.4.2011 hotelli Crowne Plazassa.

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät

Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät Nilkkamurtuman leikkaushoidon jälkeisen syvän infektion riskitekijät Mikko T. Ovaska, Tatu J. Mäkinen, Rami Madanat, Kaisa Huotari, Tero Vahlberg, Eero Hirvensalo, Jan Lindahl Ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla

Tutkimusasetelmat. - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Tutkimusasetelmat - Oikea asetelma oikeaan paikkaan - Vaikeakin tutkimusongelma voi olla ratkaistavissa oikealla tutkimusasetelmalla Jotta kokonaisuus ei unohdu Tulisi osata Tutkimusasetelmat Otoskoko,

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset

Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari

Lisätiedot

INFEKTOITUNUT TEKONIVEL Maija Pesola, oyl, K-SKS sisältöä yleistä riskitekijöistä bakteriologiasta preventiosta hoidosta menettelytavoista Esiintyvyys s Mayo Clinic i 1969 1996 Lonkkaproteesi 1,7 % (n=30680)

Lisätiedot

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit

Sairaalan volyymi. Leikkaajan volyymi(bozic et al. JBJS Am 2010) Standardoidut prosessit Konsta Pamilo } Potilaskohtaiset (Husted et al. Acta Ortho 2008) Ikä Siviilisääty Sukupuoli Liitännäissairaudet Sosiaaliset tekijät (den Hartog et al. 2015) Preop. Ja postop hemoglobin Kävelyn apuvälineiden

Lisätiedot

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan

TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan TOOTHGUIDE suun luonnollinen maitohappobakteerisuoja ientulehduksia, hiivoja ja plakin muodostusta vastaan Kehitys ja markkinointi GutGuide Oy www.toothguide.fi I www.gutguide.fi Veli-Matti Mäkinen I veli-matti.makinen@gutguide.fi

Lisätiedot

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS

Ortopedian ja traumatologian klinikka, Peijaksen sairaala, HYKS Lonkan tekonivelten pysyvyys 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla nivelreumapotilailla 4 019 lonkan tekonivelleikkauksen pitkäaikaistulokset Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T. Mäkelä 1, Antti Eskelinen

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011

Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala

Reumaolkapää. Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala Reumaolkapää Hannu Tiusanen, TYKS, Paimion sairaala The natural course of the rheumatoid shoulder disease is presented with different treatment options during the course of the disease. Nivelreuman insidenssi

Lisätiedot

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi

Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Puoli- vai kokotekonivel olkanivelen artroosin hoidoksi Jarkko Pajarinen HUS/HYKS, Ortopedian ja traumatologian klinikka Charles Neer raportoi ensimmäisenä olkanivelen puoliproteesin käytöstä olkaluun

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata?

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Esa Jämsen 1, Matti UK Lehto 2, Yrjö T Konttinen 2,3 1 Lääketieteen laitos, Tampereen yliopisto; 2 Tekonivelsairaala Coxa; 3 Sisätautien klinikka,

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008

Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Suomen Ortopediyhdistys XVIII Ortopedian ja traumatologian kurssi Hotelli Levitunturi, Kittilä 6.4.-11.4.2008 Traumakurssi 6.4.-8.4.2008 Su 6.4.08 13-18 Ilmoittautuminen, kurssireppujen jako 18-19 Avajaiset

Lisätiedot

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012

Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Zinforo taustamateriaalia Joulukuu 2012 Johdanto Seitsemänkymmentä vuotta sitten penisilliinihoidon kehittäminen mullisti bakteerien aiheuttamien tulehdusten hoidon. Antibiootit ovat enemmän kuin mikään

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin.

Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Vaihda suun huonot bakteerit hyviin. Ien- ja hammasvaivojen taustalla epätasapainoinen mikrobisto kk Annika Mäyrä I annika.mayra@versofinland.fi I +358 40 549 7114 Maailmanlaajuisesti 2.43 miljardia ihmistä

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Jaakko Niinimäki, OYS

Jaakko Niinimäki, OYS Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola

HIV ja ammatilliset kysymykset. 15.2.2012 Matti Ristola HIV ja ammatilliset kysymykset 15.2.2012 Matti Ristola Perustelut HIV-positiivisten ammatillisiin rajoituksiin Tartunnanvaara Vaikutus toimintakykyyn Hammaslääkärin vastaanottoon liittyneet HIV-tartunnat

Lisätiedot

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases

Lisätiedot

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi

Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Hyvät kokemukset pankkiluun käytöstä posteriorisessa spondylodeesissa: 206 peräkkäisen deformiteettileikkauksen retrospektiivinen analyysi Dietrich Schlenzka, Timo Yrjönen, Timo Laine, Teija Lund, Heikki

Lisätiedot

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09

Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa. Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 Kiireettömän hoidon kriteerit ortopediassa Juhana Leppilahti ortop dos,oyl 08.10.09 OYS ortopedian osaamisalueet Johtoryhmä Prof, oyl, hayl Trauma Tekonivel Reuma Selkä Olka Jalka Endo LETE:n organisaatio

Lisätiedot

Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tulosta

Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tulosta Lihavuus voi huonontaa polven tekonivelleikkauksen tulosta Jaakko Järvenpää 2, Jukka Kettunen 1, Jarmo Heiskanen 1, Jukka Huopio 1, Juha Lumiaho 1, Hannu Miettinen 1 1Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian

Lisätiedot

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi?

Sementillinen vai sementitön puolitekonivel reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Sementillinen vai sementitön reisiluun kaulan murtuman hoidoksi? Tero Yli-Kyyny, Johanna Ojanperä, Petri Venesmaa, Jukka Kettunen ja Hannu Miettinen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka

Lisätiedot

Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan murtuman hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa

Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan murtuman hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa Lubinuksen puoliproteesin komplikaatiot akuutin reisiluun kaulan n hoidossa Keski-Suomen keskussairaalassa Elina Ekman, Heikki Nurmi, Juha Paloneva Keski-Suomen keskussairaala, kirurgian klinikka A total

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

Oireita aiheuttavasta polven tai lonkan

Oireita aiheuttavasta polven tai lonkan Katsaus Ville Remes, Petri Virolainen, Jukka Kettunen ja Hannu Miettinen Polven nivelrikon kirurginen hoito Polven nivelrikon ensisijainen hoito on konservatiivinen. Jos se osoittautuu tuloksettomaksi,

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Antibakteeriaineiden

Antibakteeriaineiden TEEMANA ANTIBIOOTIT Antibakteeriaineiden profylaktinen käyttö hammashoidossa ERNÖ GUTSCHIK Hammaslääkärin profylaktinen antibioottien käyttö perustuu kokemukseen. Oikeiden päätösten tekeminen edellyttää

Lisätiedot

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS

TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS TAPAUS-VERROKKI TUTKIMUKSEN TYYPIT JA TULOSTEN ANALYYSI Simo Näyhä Jari Jokelainen Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitoksen jatkokoulutusmeeting.3.4.2007 TAPAUS-VERROKKITUTKIMUS Idea Tutkimusryhmät

Lisätiedot

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO

KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN POLVITEKONIVELLEIKKAUSTEN KLIINISET TULOKSET JA LEIKKAUKSEN VAIKUTUS TOIMINTA- JA TYÖKYKYYN SEKÄ ELÄMÄNLAATUUN VUODEN

TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN POLVITEKONIVELLEIKKAUSTEN KLIINISET TULOKSET JA LEIKKAUKSEN VAIKUTUS TOIMINTA- JA TYÖKYKYYN SEKÄ ELÄMÄNLAATUUN VUODEN TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN POLVITEKONIVELLEIKKAUSTEN KLIINISET TULOKSET JA LEIKKAUKSEN VAIKUTUS TOIMINTA- JA TYÖKYKYYN SEKÄ ELÄMÄNLAATUUN VUODEN SEURANNASSA Antti Kovalainen Syventävien opintojen kirjallinen

Lisätiedot

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULEVIEN TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN TOIMINTAKYKY JA ELÄMÄNLAATU ENNEN LEIKKAUSTA

POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULEVIEN TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN TOIMINTAKYKY JA ELÄMÄNLAATU ENNEN LEIKKAUSTA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEEN TULEVIEN TYÖIKÄISTEN POTILAIDEN TOIMINTAKYKY JA ELÄMÄNLAATU ENNEN LEIKKAUSTA Sanna-Riina Nurmi Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö

Lisätiedot

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille

Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille Sementitön lonkan tekonivel primaarin lonkan nivelrikon hoitona yli 54-vuotiaille potilaille - kahdeksan yleisintä sementitöntä tekoniveltä 0 25 vuoden seurannassa Suomen tekonivelrekisteristä Keijo T.

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012

Hengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012 Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit

Lisätiedot

Hirviheimo Marjut Pro gradu -tutkielma Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Itä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Hirviheimo Marjut Pro gradu -tutkielma Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto Itä-Suomen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ SAADUN TIEDON HYÖDYNTÄMINEN TIEDON- JA TEKSTINLOUHINNAN AVULLA Tekonivelinfektion ennustaminen ja haittatapahtuman ehkäiseminen erikoissairaanhoidossa Hirviheimo Marjut Pro gradu

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET

LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUS DUAL MOBILITY - TEKONIVELTÄ KÄYTTÄEN LYHYEN SEURANTA-AJAN KLIINISET TULOKSET Markus Tujunen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tammikuu

Lisätiedot

Keskiviikko 20.11.2013 Europae Suomen ortopediyhdistys

Keskiviikko 20.11.2013 Europae Suomen ortopediyhdistys Keskiviikko 20.11.2013 Europae Suomen ortopediyhdistys 10.00-13.00 Vapaat esitelmät Puheenjohtajina Jarmo Kangas Coxa & Ilkka Sinisaari Orton 10.00-10.05 Päivien avaus Suomen Ortopediyhdistyksen puheenjohtaja

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA Juho Salivaara Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot