Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito
|
|
- Elisabet Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaisa Huotari ja Jarkko Leskinen Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito Onnistunut tekonivelleikkaus parantaa potilaan toimintakykyä, helpottaa kipua ja kohentaa elämänlaatua. Tekonivelinfektio on yksi vakavimmista tekonivelleikkauksen komplikaatioista. Lisäksi tekonivel on koko eliniän altis infektoitumaan veriteitse tai toisesta infektiopesäkkeestä. Vähäisenkin tekonivelinfektion epäilyn syntyessä on tärkeää konsultoida tekonivelyksikköä ja olla aloittamatta mikrobilääkitystä ennen asianmukaisten mikrobiologisten näytteiden ottoa. Diagnoosi tehdään anamneesin, kliinisen kuvan, tulehdusarvojen, nivelnesteen solujen ja mikrobiologisten löydösten perusteella. Kuva täydentyy tarvittaessa radiologisilla tutkimuksilla ja viimeistään leikkauslöydöksen perusteella. Yleisimmät kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat varhainen puhdistusleikkaus ja irto-osien vaihto sekä proteesin vaihtaminen yksi- tai kaksivaiheisessa leikkauksessa. Mikrobilääkehoidon laatu ja kesto suunnitellaan kirurgisen hoitomuodon ja aiheuttajabakteerin mukaan. S uomessa tehdään vuosittain yli lonkan tai polven tekonivelleikkausta, ja määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2000 (1). Vaikka leikkauksenjälkeisten infektioiden ilmaantuvuus on vähentynyt tekonivelkirurgian alkuaikoihin verrattuna, tekonivelinfektio on edelleen yksi vakavimmista leikkauksenjälkeisistä komplikaatioista. Se johtaa lähes aina uuteen leikkaukseen ja pitkiin mikrobilääkehoitoihin, mikä kuormittaa huomattavasti niin potilasta kuin terveydenhuoltojärjestelmää. Leikkauksenjälkeisten infektioiden ilmaantuvuus lonkan ja polven ensimmäisissä tekonivelleikkauksissa on yleensä alle 1 2 % (2). Leikkaukseen liittyvää infektioriskiä lisäävät muun muassa huonossa tasapainossa oleva diabetes, aliravitsemus, sairaalloinen lihavuus, munuaisten tai maksan vajaatoiminta, immunosuppressiivinen lääkitys ja alkoholin haitallinen käyttö (3,4). Lisäksi tekonivel on koko potilaan eliniän altis infektoitumaan veriteitse tai toisesta infektiopesäkkeestä. Näiden myöhäisten tekonivelinfektioiden ilmaantuvuus on noin 0,5 0,7 %/10 proteesivuotta (5). Kliininen kuva Tekonivelinfektion kliininen kuva vaihtelee aiheuttajamikrobin virulenssin, infektion syntytavan (leikkauksenjälkeinen/hematogeeninen), immunologisten tekijöiden ja nivelen seudun pehmytkudosten kunnon mukaan (6). Tilanteita, joissa tekonivelinfektion mahdollisuus tulee pitää mielessä, on koottu TAULUKKOON 1. Leikkaushaavan tulisi olla täysin kuiva ja siisti viimeistään ompeleiden poiston aikaan eli kahden viikon kuluttua leikkauksesta. Pitkittynyt eritys, TAULUKKO 1. Milloin tulee epäillä tekonivelinfektiota? Tekonivelleikkauksen jälkeinen haavainfektio Leikkaushaavan paraneminen viivästyy tai haavaeritys pitkittyy Fisteli tai muu haavauma iholla tekonivelen lähettyvillä Kipeä tekonivel, ei koskaan ole ollut hyvä Proteesin irtoaminen liian aikaisin Aiemmin oireeton tekonivel kipeytyy ilman traumaa, kuume mahdollinen Oireileva tekonivel ilman muuta syytä 1009 Duodecim 2016;132:
2 TAULUKKO 2. Tekonivelinfektioiden luokittelu ja tyypilliset piirteet (2). Varhainen Viivästynyt Myöhäinen Ajankohta Alle 3 kk leikkauksesta 3 24 kk leikkauksesta Yli 24 kk leikkauksesta Infektion alku Tekonivelleikkauksessa Tekonivelleikkauksessa1 Veriteitse tai muuta reittiä leviten Kliininen kuva Tyypilliset aiheuttajabakteerit Haavan märkäeritys, punoitus ja kuumotus Usein kuumetta Staphylococcus aureus Streptokokit Gramnegatiiviset bakteerit Hiipivä alku Pitkittyvä kipu proteesin alueella Ei koskaan ollut oikein hyvä Koagulaasinegatiiviset stafylokokit Propionibacterium acnes Aiemmin oireeton tekonivel kipeytyy äkillisesti ilman traumaa Usein kuumetta Staphylococcus aureus Streptokokit Gramnegatiiviset bakteerit 1 24 kuukauden kuluessa leikkauksesta ilmenee myös joskin hyvin harvoin akuutteja veriteitse alkunsa saaneita infektioita. Riippumatta ilmaantumisajankohdasta akuutit hematogeeniset infektiot voidaan yleensä hoitaa varhaisella puhdistusleikkauksella. vaikkei se olisikaan märkäistä, on aina syytä arvioida sairaalassa, jossa leikkaus on tehty. Tekonivelinfektiot voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Yleisesti käytetään ilmaantumisajankohdan mukaista jakoa varhaisiin (alle 3 kk leikkauksesta), viivästyneisiin (3 24 kk) ja myöhäisiin infektioihin (yli 24 kk) (2). Varhaiset ja viivästyneet infektiot ovat yleensä saaneet alkunsa proteesileikkauksessa, kun taas myöhäiset pääasiassa hematogeenisen leviämisen kautta (TAULUKKO 2). Varhaiset tekonivelinfektiot ilmaantuvat tyypillisesti 2 4 viikkoa leikkauksen jälkeen: haavasta tulee märkäistä eritettä, haavan ympäristö punoittaa, ja potilaalle voi nousta kuumetta. Yleensä nivel on myös kipeä. Infektion toteaminen ei yleensä ole varhaisissa infektioissa vaikeaa, mutta sen syvyyden arviointi voi olla haasteellista. Sen vuoksi kaikkien pinnallisiltakin vaikuttavien haavatulehdusten kohdalla on konsultoitava leikkauksen suorittanutta yksikköä ennen hoidon aloittamista. Viivästyneet tekonivelinfektiot ovat vähemmän virulenttien bakteerien aiheuttamia, ja oireet ilmenevät pikku hiljaa: nivel on jatkuvasti tai ajoittain kipeä ja mahdollisesti jonkin verran turvoksissa. Usein potilaat kuvaavat, että leikattu nivel ei missään vaiheessa ole ollut oikein hyvä. Tulehdusparametrit ovat usein lievästi tai korkeintaan kohtalaisesti suurentuneet. Röntgenkuvissa voidaan toisinaan havaita proteesin irtoaminen ympäröivästä luusta. Myöhäisissä infektioissa aiemmin oireeton ja hyvin toiminut tekonivel kipeytyy äkillisesti ilman traumaa. Usein nivel on niin kipeä, että potilaan on vaikea kävellä. Useimmiten potilaalle nousee myös kuume. Nivel ei ole välttämättä punoittava, mutta siinä on ylimäärin nestettä ja sen liikkeet voivat olla rajoittuneet (lonkassa ensimmäisenä kierrot ja koukistus, polvessa koukistus). Tyypillisimmin infektio on peräisin iholta, suusta ja hampaistosta tai virtsateistä, mutta infektion tarkka lähtökohta voi myös jäädä epäselväksi. Jos tekonivelpotilas saa Staphylococcus aureus bakteremian, hematogeenisen tekonivelinfektion riski on suuri, noin % (7). Hematogeeninen infektio voi joskus ilmaantua myös alle 24 kuukauden kuluttua leikkauksesta (TAULUKKO 2). Diagnostiikka Vähäisenkin infektioepäilyn syntyessä on tärkeää konsultoida tekonivelyksikköä ja olla aloittamatta mikrobilääkitystä ennen asianmukaisia mikrobiologisia näytteitä. Jokaisessa tekonivelleikkauksia tekevässä keskuksessa tulee olla ohjeet siitä, miten toimitaan infektioepäilyn syntyessä. Paikalliset ohjeet voivat vaihdella hieman, mutta yleisperiaatteet ovat samat. Tekonivelinfektion diagnostiikka perustuu anamneesiin ja statukseen, laboratoriotutkimuksiin, nivelnesteanalyysiin sekä mikrobiologisiin tuloksiin. Apua voi saada myös radiologisista tutkimuksista. Leikkaukseen edettäessä makroskooppiset näkymät ja leikkauksessa otettavat mikrobiologiset näytteet usein varmistavat infektiodiagnoosin. K. Huotari ja J. Leskinen 1010
3 TAULUKKO 3. Perustutkimukset tekonivelinfektion diagnostiikassa (2,6,12). Tutkimus CRP, B-leukosyyttimäärä, (lasko) Nivelnesteen leukosyyttimäärä ja leukosyyyttien erittely Bakteeriviljely nivelnesteestä PCR nivelnesteestä Natiiviröntgenkuva Veriviljelyt Keuhkokuva, virtsaviljely Huomioitavaa Jos tulehdusparametrit ovat normaalit, infektio on epätodennäköinen, mutta ei suljettu pois. Infektioon viittaa Yli 3 6 kuukautta tekonivelleikkauksesta (ei tulehduksellista nivelsairautta): Lonkissa Sy-leuk yli x 10 6 /l Polvissa Sy-leuk yli x 10 6 /l Neutrofiilien osuus yli % Alle 3 6 kuukautta tekonivelleikkauksesta raja-arvot suurempia Tulos tulkitaan suhteessa kliiniseen kuvaan ja muihin tutkimustuloksiin. Negatiivinen tulos ei sulje pois infektiota (etenkin viivästyneissä infektioissa voi jäädä negatiiviseksi). Väärä positiivinen on harvinainen mutta mahdollinen (näytekontaminaatio). Negatiivinen tulos ei sulje pois infektiota. Näytekontaminaatio on mahdollinen. Viivästyneissä infektioissa kirkastumat proteesi luu- tai sementti luurajapinnalla Myöhäisissä infektioissa arvioidaan proteesin komponenttien tilanne. Varhaisissa leikkauksenjälkeisissä infektioissa: ei yleensä tarvita, ellei traumaa Otetaan ainakin kuumeisissa infektioissa. Otetaan harkinnan mukaan infektion lähtökohdan selvittelynä tai erotusdiagnostisina tutkimuksina. Viime vuosina on etenkin tutkimuskäyttöön luotu hieman toisistaan poikkeavia tekonivelinfektion määritelmiä (8,9,10). Tärkeimpiä löydöksiä näissä ovat mahdollinen fisteli (ihon ja tekonivelen välinen käytävä merkitsee aina tekonivelinfektiota), mikrobiologiset löydökset, leikkauksessa nähty märkäisyys proteesin ympärillä ja akuutti tulehdus proteesia ympäröivän kudoksen histologisessa tutkimuksessa. Osassa määritelmistä huomioidaan myös nivelnesteen leukosyyttien määrä ja neutrofiilien osuus sekä lasko ja CRP (8,10). Laboratoriotutkimukset. Käytännössä tekonivelinfektioepäilyn herätessä tutkitaan CRP, verenkuva ja viivästyneissä infektioissa myös lasko (TAULUKKO 3). Tekonivelinfektion hoidon onnistumisen kannalta aiheuttajabakteerin ja sen mikrobilääkeherkkyyksien selvittäminen on keskeistä: mikrobiologiset näytteet tulee ottaa ennen mikrobilääkehoidon alkua. Nivelestä otetaan steriilisti punktionäyte tulehtumattoman alueen kautta, tarvittaessa kaikukuvausohjatusti (9,11,12). Nivelnesteestä tehdään bakteeriviljely sekä solulaskenta ja valkosolujen erittely. Punktionäytteen bakteeriviljelyn herkkyys on parempi akuuteissa kuin kroonisissa infektioissa (91 % vs 79 %) (13). Bakteeri nukleiinihapon osoitus (PCR) voi auttaa tunnistamaan aiheuttajabakteerin, jos mikrobilääke on jo ollut käytössä tai niissä harvinaisissa tilanteissa, joissa aiheuttajabakteeri kasvaa huonosti tai ei lainkaan normaaleilla elatusaineilla (6,14). Tekonivelinfektioissa bakteerivärjäyksen herkkyys ei ole riittävä, eikä sitä kannata ottaa (6). Jos potilas on septinen, mikrobilääkkeen aloitusta ei voi viivyttää kauaa punktionäytteen ottoa varten, vaan veriviljelyiden ja haavan pintaviljelyn jälkeen aloitetaan suoraan mikrobilääkehoito. Nivelnestepunktio järjestetään kuitenkin mahdollisimman pikaisesti, ja siitä tutkitaan solut, viljely ja PCR. Nivelnesteen solumäärän ja valkosolujen erittelylaskennan tulokset valmistuvat nivelnestenäytteistä nopeimmin, noin tunnissa. Ne antavat yhdessä tulehdusparametrien kanssa nopeasti alustavan käsityksen teko nivel infektion todennäköisyydestä. Jos CRP, lasko sekä 1011 Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito
4 Ydinasiat Tekonivelinfektiota epäiltäessä konsultoidaan aina ortopedia. Hoito kuuluu erikoissairaanhoitoon. Asianmukaiset mikrobiologiset näytteet tulee ottaa ennen hoidon aloittamista. Hoito muodostuu kirurgisesta hoidosta ja mikrobilääkeherkkyyksien mukaan valitusta mikrobilääkkeestä. Akuuteissa infektioissa saadaan hyviä hoitotuloksia varhaisella puhdistusleikkauksella ja irto-osien vaihdolla. Tuloksekkainta on ortopedin, infektiolääkärin ja mikrobiologian laboratorion yhteistyö. Joskus tarvitaan myös plastiikkakirurgia. nivelnesteen valkosolujen määrä ja neutro fiilien osuus ovat pieniä, kyseessä ei todennäköisesti ole tekonivelinfektio (15,16). Vastaavasti tekonivelinfektio on hyvin todennäköinen, jos potilaalla ei ole tulehduksellista nivelsairautta, leikkauksesta on yli kuusi kuukautta, tulehdusarvot ovat suurentuneet ja nivelnesteessä on leukosyyttejä enemmän kuin x 10 6 /l, vaikka nivelnesteen bakteeriviljely jäisikin negatiiviseksi (TAULUKKO 3) (6). Raja-arvot varhaisemmassa leikkauksenjälkeisessä vaiheessa ovat huonommin tiedossa. Yhdessä tutkimuksessa 45 päivän kuluessa polven tekonivelleikkauksesta nivelnesteen leukosyyttimäärän keski arvo ilman infektiota oli noin x 10 6 /l (standardideviaatio x 10 6 /l) (17). Näytteet leikkauksessa. Infektion tai infektioepäilyn vuoksi tehtävässä leikkauksessa suositellaan yleensä otettavaksi 5 6 kudosnäytettä bakteeriviljelyyn (6,9,12). Näytteet tulisi ottaa kukin omalla erillisellä steriilillä instrumentilla (8). Pienempi määrä näytteitä tai pyyhkäisynäytteet pumpulipuikolla heikentävät viljelyiden diagnostista arvoa. Kuten röntgenkuvauksissakin myös mikrobiologisissa tutkimuksissa lähetetiedot vaikuttavat oleellisesti näytteen tulkintaan: laboratorioon on tärkeää välittää tieto, että näyte on tekonivelestä. Ainakin jos potilaalla on ennen leikkausta ollut käytössä mikrobilääke, on syytä ottaa viljelyiden lisäksi muutama näyte PCR-tutkimukseen. Erityistilanteissa voidaan ottaa myös sieni- tai tuberkuloosinäytteitä. Poistetun proteesin pinnasta voidaan laboratoriossa irrottaa bakteeribiofilmiä ravistelemalla ja sonikaatiolla (6,18,19). Suurin hyöty sonikaatiosta saadaan, jos potilas on edeltävästi saanut mikrobilääkettä (19). Alfadefensiinin määrittäminen nivelnesteestä on uusi tutkimus tekonivelinfektion toteamiseen (20). Se on neutrofiilien tuottama antimikrobinen peptidi, jonka pitoisuus nousee infektiossa. Jatkotutkimukset osoittavat sen aseman tekonivelinfektioiden diagnostiikassa. Hoito Tekonivelinfektion hoitoa vaikeuttaa vierasesineen pintaan muodostuva biofilmi, jonka sisällä bakteerit jakautuvat hitaasti sekä ovat suojassa mikrobilääkkeiltä ja elimistön puolustusmekanismeilta (21). Kun mikrobit ovat ehtineet muodostaa ympärilleen vierasesineen pinnalle paksun biofilmikerroksen, infektion lopulliseen parantamiseen tarvitaan aina kirurgisen ja mikrobilääkehoidon yhdistelmä. Tekonivelinfektioiden hoitoa on tutkittu paljon, mutta valtaosa kliinisistä tutkimuksista on ollut yhden keskuksen takautuvia kohorttitutkimuksia (6,9). On tehty vain muutama etenevä satunnaistettu sokkoutettu tutkimus (22,23). Vaikka vertailevat tutkimukset eri kirurgisista hoitovaihtoehdoista, mikrobilääkevalinnoista ja mikrobilääkehoitojen kestoista puuttuvat, useissa kohorttitutkimuksissa on todettu, että hyväksyttäviin hoitotuloksiin päästään noudattamalla systemaattista hoitoalgoritmia (2,6). Kirurgisen hoitomuodon valinta tehdään yleensä infektion keston, aiheuttajamikrobin ja muiden tapauskohtaisten tekijöiden perusteella. Kirurgiset hoitovaihtoehdot ovat varhainen puhdistusleikkaus ja irto-osien vaihto sekä proteesin vaihto yksi- tai kaksivaiheisella leikkauksella. Joskus voidaan joutua poistamaan proteesi kokonaan, jäykistämään nivel tai amputoimaan raaja. K. Huotari ja J. Leskinen 1012
5 Mikrobilääkehoidon laatu ja kesto suunnitellaan kirurgisen hoitomuodon ja aiheuttajabakteerin mukaan. Empiirinen aloitusmikrobilääke näytteiden ottamisen jälkeen on yleensä kefuroksiimi tai joissakin tilanteissa kefuroksiimin ja vankomysiinin yhdistelmä. Varhainen huolellinen puhdistus leikkaus ja irto-osien vaihto. Akuuteissa tekonivelinfektioissa (varhaiset leikkauksenjälkeiset ja hematogeeniset, yleensä myöhäiset infektiot) tekonivel voidaan usein säästää huolellisella varhaisella puhdistusleikkauksella ja irtoosien vaihdolla, jotka yhdistetään biofilmiin tehoavaan mikrobilääkehoitoon (2,22). Onnistuessaan varhainen puhdistusleikkaus on potilaalle huomattavasti muita kirurgisia hoitovaihtoehtoja kevyempi. Parhaimmillaan tutkimuksissa on päästy jopa yli 90 %:n paranemistuloksiin. Hoitotulosten kannalta oleellista on oikea potilasvalinta. Puhdistusleikkaus tulee tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja käytettävissä tulee olla aiheuttajabakteerin muodostamaan biofilmiin tehoava mikrobilääke (TAULUKKO 4). Leikkauspäätöstä tehdessä aiheuttajabakteeri ja sen herkkyydet eivät aina ole käytettävissä, vaan toimitaan todennäköisyyksien perusteella. Avoleikkauksessa poistetaan tarkasti kaikki nekroottinen tai infektoitunut kudos, hematoomat sekä kaikki märkäisyys nivelestä ja proteesin ympäriltä. Leikkauksen aikana otetaan runsaat mikrobiologiset näytteet, kuten edellä on kuvattu. Irto-osa vaihdetaan (polvessa muovi-insertti, lonkassa yleensä reisikomponentin irrotettava nuppi ja mahdollinen kuppiosan insertti). Nivel huuhdellaan huolellisesti ja suljetaan (2). Raajaa saa alkaa heti leikkauksen jälkeen käyttää, ja varaaminen sallitaan täydellä painolla. Onnistuneen puhdistusleikkauksen jälkeen kuumeilu väistyy, tulehdusarvot pienenevät ja leikkaushaava paranee. Varhaisen puhdistuksen ja irto-osien vaihdon yhteydessä mikrobilääkettä annetaan yleensä 2 4 viikkoa suonensisäisesti ja sen jälkeen suun kautta. Hoidon kokonaiskesto on yleensä kolme kuukautta (TAULUKKO 5) (2,24). Yhdysvaltalaisissa suosituksissa hoidon kestot ovat pidempiä ja pitkäaikaista lääkehoitoa käytetään enemmän kuin eurooppalaisissa (2,6,9). TAULUKKO 4. Edellytykset varhaiseen puhdistusleikkaukseen ja irto-osien vaihtoon (2). Infektio on akuutti: oireita on esiintynyt alle kolme viikkoa (varhainen leikkauksenjälkeinen tai akuutti hematogeeninen). Proteesi on hyvin kiinnittyneenä luuhun. Pehmytkudokset ovat hyvässä kunnossa. Aiheuttajabakteeri on herkkä biofilmiin tehoavalle mikrobilääkkeelle. Stafylokokki on herkkä rifampisiinille. Gramnegatiivinen bakteeri on herkkä fluorokinolonille. Streptokokit (biofilmilääke ei tarpeen) Paranemisen edellytyksenä pidetään biofilmiin tehoavaa mikrobilääkkettä, joka aloitetaan vasta puhdistusleikkauksen jälkeen. Stafylokokkiinfektioissa biofilmilääke on rifampisiini, joka tulee aina yhdistää toiseen mikrobilääkkeeseen vastustuskyvyn kehittymisen estämiseksi. Rifampisiinin teho on osoitettu useissa tutkimuksissa (2,22,25). Sen käytön haasteena ovat lukuisat lääkeyhteisvaikutukset (huomioitava sekä lääkettä aloittaessa että lopettaessa) ja mahdollinen maksatoksisuus. Streptokokki-infektioiden hoidossa rifampisiini ei ole tarpeen (26). Gramnegatiivisissa infektioissa fluorokinolonien katsotaan tehoavan biofilmiin (2,11). Kaksivaiheista proteesinvaihtoa on perinteisesti pidetty tekonivelinfektion varmimpana hoitomuotona. Satunnaistettuja tutkimuksia yksi- ja kaksivaiheisen proteesinvaihdon vertailemiseksi ei ole tehty. Osassa meta-analyyseista kaksivaiheinen proteesinvaihto on vaikuttanut olevan hieman parempi kuin yksivaiheinen, mutta myös yhtä hyviä tuloksia on raportoitu (2,6,11,27,28,29). Useimmat tutkimukset ovat olleet kohorttitutkimuksia, jotka on tehty jompaankumpaan hoitomuotoon keskittyneissä keskuksissa. Yksivaiheista vaihtoa tutkittaessa mukana on ollut toisinaan myös tekonivelinfektioita, jotka olisivat voineet parantua pelkällä varhaisella puhdistuksella ja irto-osien vaihdolla. Kaksivaiheisen proteesinvaihdon ensimmäisessä leikkauksessa otetaan kattavat mikrobiologiset näytteet, poistetaan kaikki infektoitunut kudos verestävälle raakapinnalle sekä irro 1013 Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito
6 TAULUKKO 5. Mikrobilääkkeen valinta tavallisimpien bakteerien aiheuttamissa tekonivelinfektioissa (2,6,9,12)1. Bakteeri Suonensisäinen Suun kautta Metisilliinille herkkä stafylokokki Metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokki Kloksasilliini 2 g x 6 ja harkinnan mukaan rifampisiini mg/vrk (suun kautta) (Kloksasilliinin vaihtoehtona kefuroksiimi 1,5 g x 3) Vankomysiini pitoisuusmittausten mukaan ja harkinnan mukaan rifampisiini mg/vrk (suun kautta) Levofloksasiini mg/vrk ja harkinnan mukaan rifampisiini mg/vrk Levofloksasiini mg/vrk ja harkinnan mukaan rifampisiini mg/vrk Streptokokki G-penisilliini 4 milj. IU x 6 tai keftriaksoni 2 g x 1 Amoksisilliini 750 mg x 3 Enterokokki, herkkä ampisilliinille Enterobacteriaceae, herkkä fluorokinolonille Ampisilliini 2 g x 6 ja harkinnan mukaan aminoglykosidi Amoksisilliini 750 mg x 3 Herkkyysmäärityksen mukainen beetalaktaami Siprofloksasiini 750 mg x 2 Pseudomonas aeruginosa, herkkä fluorokinolonille Herkkyysmäärityksen mukainen beetalaktaami ja harkinnan mukaan aminoglykosidi (tai fluorokinoloni) Siprofloksasiini 750 mg x 2 1 Mikrobilääkehoito suunnitellaan aiheuttajabakteerin mikrobilääkeherkkyyksien mukaan. Mikrobilääkeannokset aikuisille, joilla normaali munuaisten ja maksan toiminta. 2 Rifampisiinia käytetään varhaisen puhdistusleikkauksen ja irto-osien vaihdon tai yksivaiheisen proteesinvaihdon jälkeen. Kaksivaiheisissa proteesinvaihdoissa käytännöt vaihtelevat. 3Jos stafylokokki on vastustuskykyinen levofloksasiinille, rifampisiinin kanssa joku muu stafylokokkilääke, esimerkiksi fusidiinihappo tai trimetopriimi/sulfa. tetaan proteesikomponentit ja mahdollinen luusementti. Nivel huuhdellaan huolellisesti. Samassa leikkauksessa asetetaan useimmiten väliaikainen proteesi esimerkiksi mikrobi lääkesementistä muotoiltuna (ns. spacer) ja suljetaan nivel. Leikkauksen jälkeen annetaan herkkyysmäärityksen mukaista mikrobilääkettä 6 8 viikon ajan (suonensisäisesti 2 4 viikkoa) (TAU- LUKKO 5), ja yleensä pidetään 2 4 viikon mikrobilääkkeetön väliaika ennen uuden proteesin asentamista. Jos kliininen tilanne ja tulehdusarvot pysyvät kunnossa, tehdään uusinta leikkaus. Toisen vaiheen leikkauksessa poistetaan spacer, otetaan mikrobiologiset näytteet ja asennetaan uusi tekonivel, jos infektiotilanne vaikuttaa makroskooppisesti rauhalliselta. Edellä kuvatun klassisen pitkän intervallin lisäksi Zimmerlin algoritmissa kuvataan myös lyhyen intervallin kaksivaiheinen vaihto (2). Tämä on Suomessa hyvin vähän käytetty hoito muoto. Siihen soveltuvat vain biofilmimikrobi lääkkeille herkkien bakteerien aiheuttamat infektiot. Yksivaiheista proteesinvaihtoa on Suomessa tehty sangen harvoin. Aiheuttajamikro bin tulee olla varmuudella tiedossa ja herkkä biofilmimikrobilääkkeille. Yksivaiheisessa pro teesin vaihtoleikkauksessa poistetaan tekonivel ja mahdollinen luusementti, tehdään hyvin laaja pehmytkudospuhdistus, huuhdellaan nivel huolellisesti ja asetetaan samassa leikkauksessa uusi tekonivel. Mikrobilääkehoito on vähintään kolmen kuukauden mittainen. Tekonivelen poisto, jäykistysleikkaus tai amputaatio. Tekonivelen lopulliseen poistoon, nivelen jäykistämiseen tai raajan amputaatioon päädytään harvoin. Niihin voidaan kuitenkin joutua, jos infektio ei ole mitenkään muuten hallittavissa tai parannettavissa tai tapauksissa, joissa potilas on vuodepotilaana muista syistä. Pitkäaikaista infektiota rajoittavaa mikrobilääkehoitoa käytetään, jos parantava leik kaus hoito ei ole potilaan perussairauksien vuoksi mahdollinen tai jos proteesin poisto ilman huomattavan suurta kudosvauriota (esim. tuumoriproteesit) on mahdotonta. Joskus pitkä aikaiseen mikrobilääkehoitoon voidaan päätyä myös kirurgisen hoidon epäonnistuttua tai esimerkiksi varhaisen puhdistusleikkauksen jälkeen, jos infektion uusimisriski on poikkeuksellisen suuri ja mahdollisen uusimisen hoito K. Huotari ja J. Leskinen 1014
7 olisi haasteellista potilaan yleistilan tai nivelen anatomian vuoksi (29,30). Lopuksi Tekonivelinfektioiden onnistuneen hoitotuloksen edellytyksenä ovat varhainen kliininen epäily ja hyvät mikrobiologiset näytteet ennen mikrobilääkityksen aloitusta. Käytännönläheiset paikalliset toimintaohjeet ja systemaattinen lähestymistapa selkeyttävät toimintaa. Hoitoalgoritmien noudattaminen kirurgisen hoitomuodon valinnassa sekä mikrobilääkeherkkyyksien mukainen ja biofilmiin tehoava mikrobilääke parantavat hoitotuloksia. Tekonivelinfektioiden määrässä ei ole nähtävissä merkittävää pienenemistä tulevaisuudessa: uusia tekoniveliä asennetaan vuosittain vähintään nykyinen määrä ja uusinta leik kausten määrä kasvaa. Eliniän pidetessä potilaat ovat myös pidempään alttiina hematogeenisille tekonivelinfektioille. Tulevaisuudessa biofilmin ja vierasesineinfektioiden perustutkimus voi tuoda edistysaskeleita näiden infektioiden ehkäisyyn ja hoitoon. Kliinisten tutkimusten haasteena on, että tekonivelinfektiot ovat harvinaisia ja aiheuttajabakteereiltaan ja kliiniseltä kuvaltaan heterogeeninen ryhmä. Laadukkaiden tutkimusten tekemiseen tarvittaisiin hyvin suuret tutkimusaineistot ja pitkä seuranta-aika. Kansainväliset etenevät satunnaistetut monikeskustutkimukset voisivat vastata tekonivelinfektioiden hoidossa epäselviin kohtiin ja auttaa hoidon kehittämistä potilaita ja hoitojärjestelmää mahdollisimman vähän kuormittavaan suuntaan. KAISA HUOTARI, LT, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, HYKS, Tulehduskeskus, infektiosairaudet JARKKO LESKINEN, LL, ortopedian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri HUS, HYKS, Ortopedia ja traumatologia, tukielinkirurgia SIDONNAISUUDET Kaisa Huotari: Koulutus- ja kongressikuluja yrityksen tuella (MSD), lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Kustannus Oy Duodecim), luentopalkkio (MSD) Jarkko Leskinen: Apuraha (Sigrid Juséliuksen Säätiö), koulutus- ja kongressikuluja yrityksen tuella (Stryker Finland, Zimmer Finland Oy) SUMMARY Diagnosis and treatment of prosthetic hip and knee joint infections Successful replacement arthroplasty enhances the patient s functional capacity, alleviates pain and improves the quality of life. Prosthetic joint infection is one of the most dangerous complications following replacement arthroplasty. In cases of suspected prosthetic joint infection it is essential to consult with the prosthetic joint unit and abstain from starting antibiotics before the appropriate microbiological samples. The diagnosis is made on the basis of history, clinical picture, levels of inflammatory markers, synovial fluid cells and microbiological findings. The most common options of surgical treatment are early debridement and replacement of loose parts, and replacement of the prosthesis. Antimicrobial drug therapy will be planned according to the surgical mode of treatment and the causative bacterium Lonkan ja polven tekonivelinfektioiden diagnostiikka ja hoito
8 KIRJALLISUUTTA 1. Rainio J, Perälä A, Pelanteri S. Lonkka- ja polviproteesit Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastoraportti 29/ Zimmerli W, Trampuz A, Ochsner PE. Prosthetic-joint infections. N Engl J Med 2004;351: Aggarwal VK, Tischler EH, Lautenbach C, ym. Mitigation and education. J Orthop Res 2014;32(Suppl 1):S Jämsen E, Nevalainen P, Eskelinen A, Huotari K, Kalliovalkama J, Moilanen T. Obesity, diabetes, and preoperative hyperglycemia as predictors of periprosthetic joint infection: a single-center analysis of 7181 primary hip and knee replacements for osteoarthritis. J Bone Joint Surg Am 2012;94:e Huotari K, Peltola M, Jämsen E. The incidence of late prosthetic joint infections: a registry-based study of 112,708 primary hip and knee replacements. Acta Orthop 2015;86: Tande AJ, Patel R. Prosthetic joint infection. Clin Microbiol Rev 2014;27: Sendi P, Banderet F, Graber P, Zimmerli W. Periprosthetic joint infection following Staphylococcus aureus bacteremia. J Infect 2011;63: Parvizi J, Zmistowski B, Berbari EF, ym. New definition for periprosthetic joint infection: from the Workgroup of the Musculoskeletal Infection Society. Clin Orthop Relat Res 2011;469: Osmon DR, Berbari EF, Berendt AR, ym. Diagnosis and management of prosthetic joint infection: clinical practice guidelines by the Infectious Diseases Society of America. Clin Infect Dis 2013;56:e1 e Parvizi J, Gehrke T; International Consensus Group on Periprosthetic Joint Infection. Definition of periprosthetic joint infection. J Arthroplasty 2014;29: Matthews PC, Berendt AR, McNally MA, Byren I. Diagnosis and management of prosthetic joint infection. BMJ 2009;338: b Enayatollahi MA, Parvizi J. Diagnosis of infected total hip arthroplasty. Hip Int 2015;25: Font-Vizcarra L, García S, Martínez-Pastor JC, Sierra JM, Soriano A. Blood culture flasks for culturing synovial fluid in prosthetic joint infections. Clin Orthop Relat Res 2010;468: Metso L, Mäki M, Tissari P, ym. Efficacy of a novel PCR- and microarray-based method in diagnosis of a prosthetic joint infection. Acta Orthop 2014;85: Ghanem E, Parvizi J, Burnett RS, ym. Cell count and differential of aspirated fluid in the diagnosis of infection at the site of total knee arthroplasty. J Bone Joint Surg Am 2008;90: McArthur BA, Abdel MP, Taunton MJ, Osmon DR, Hanssen AD. Seronegative infections in hip and knee arthroplasty: periprosthetic infections with normal erythrocyte sedimentation rate and C- reactive protein level. Bone Joint J 2015; 97-B: Christensen CP, Bedair H, Della Valle CJ, Parvizi J, Schurko B, Jacobs CA. The natural progression of synovial fluid white blood-cell counts and the percentage of polymorphonuclear cells after primary total knee arthroplasty: a multicenter study. J Bone Joint Surg Am 2013;95: Høiby N, Bjarnsholt T, Moser C, ym. ESCMID guideline for the diagnosis and treatment of biofilm infections Clin Microbiol Infect 2015;21(Suppl 1):S Trampuz A, Piper KE, Jacobson MJ, ym. Sonication of removed hip and knee prostheses for diagnosis of infection. N Engl J Med 2007;357: Deirmengian C, Kardos K, Kilmartin P, Cameron A, Schiller K, Parvizi J. Combined measurement of synovial fluid α-defensin and C-reactive protein levels: highly accurate for diagnosing periprosthetic joint infection. J Bone Joint Surg Am 2014;96: Gbejuade HO, Lovering AM, Webb JC. The role of microbial biofilms in prosthetic joint infections. Acta Orthop 2015;86: Zimmerli W, Widmer AF, Blatter M, Frei R, Ochsner PE. Role of rifampin for treatment of orthopedic implant-related staphylococcal infections: a randomized controlled trial. Foreign-Body Infection (FBI) Study Group. JAMA 1998;279: Byren I, Rege S, Campanaro E, ym. Randomized controlled trial of the safety and efficacy of Daptomycin versus standardof-care therapy for management of patients with osteomyelitis associated with prosthetic devices undergoing two-stage revision arthroplasty. Antimicrob Agents Chemother 2012;56: Puhto AP, Puhto T, Syrjälä H. Short-course antibiotics for prosthetic joint infections treated with prosthesis retention. Clin Microbiol Infect 2012;18: Puhto AP, Puhto T, Niinimäki T, Ohtonen P, Leppilahti J, Syrjälä H. Predictors of treatment outcome in prosthetic joint infections treated with prosthesis retention. Int Orthop 2015;39: Sendi P, Christensson B, Uçkay I, ym. Group B streptococcus in prosthetic hip and knee joint-associated infections. J Hosp Infect 2011;79: Romanò CL, Gala L, Logoluso N, Romanò D, Drago L. Two-stage revision of septic knee prosthesis with articulating knee spacers yields better infection eradication rate than one-stage or two-stage revision with static spacers. Knee Surg Sports Traumatol Arthrosc 2012;20: Leone S, Borrè S, Monforte AD, ym. Consensus document on controversial issues in the diagnosis and treatment of prosthetic joint infections. Int J Infect Dis 2010;14(Suppl 4):S Kapadia BH, Berg RA, Daley JA, Fritz J, Bhave A, Mont MA. Periprosthetic joint infection. Lancet 2016;387: Siqueira MB, Saleh A, Klika AK, ym. Chronic suppression of periprosthetic joint infections with oral antibiotics increases infection-free survivorship. J Bone Joint Surg Am 2015;97: K. Huotari ja J. Leskinen 1016
Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotLEIKKAUSTYYPIN VALINNAT TEKONIVELINFEKTIOIDEN HOIDOSSA TEKONIVELSAIRAALA COXASSA VUONNA 2010
LEIKKAUSTYYPIN VALINNAT TEKONIVELINFEKTIOIDEN HOIDOSSA TEKONIVELSAIRAALA COXASSA VUONNA 2010 Sampo Lehtinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Tekonivelinfektioiden
LisätiedotProteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen
Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotVII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP
VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotBMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS
BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²
LisätiedotLEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT
Milloin pitää olla huolissaan ja mitä voi tehdä? LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT 27.3.2019 Infektiolääkäri Kaisa Huotari, HUS, Peijaksen sairaala Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät, Jyväskylä LEIKKAUSALUEEN
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotINFEKTOITUNUT TEKONIVEL Maija Pesola, oyl, K-SKS sisältöä yleistä riskitekijöistä bakteriologiasta preventiosta hoidosta menettelytavoista Esiintyvyys s Mayo Clinic i 1969 1996 Lonkkaproteesi 1,7 % (n=30680)
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotUusintaleikkausten asiantuntija
C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden
LisätiedotLeikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002
Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotKuppirevisiot. Tyks/FAR Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019
Kuppirevisiot Tyks/FAR 2018 Mikko Karvonen, Tyks VTK 2019 Kuppirevisiot Tyks 2018, acetabulum-komponentti peräisen syyn mukaan jaoteltuna Uusintaleikkauksen syy Lukumäärä Aseptinen irtoaminen, acetabulum
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public
LisätiedotVeren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa
Veren ja nivelnesteen tulehdusmerkkiaineet infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Jaakko Lassila, Olli Lainiala, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotHyvä tietää biofilmistä
Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit
LisätiedotLonkan ja polven. tekonivelseuranta. Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri
Lonkan ja polven tekonivelseuranta Antti Eskelinen Dosentti, apulaisylilääkäri Sidonnaisuudet (36 kk) Tutkimusrahoitusta (Coxalle) DePuy Luentopalkkioita DePuy, Duodecim-seura Taustaa Esityksen sisältö
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI
Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotHammaslääkärin tarkastuksen tarpeellisuus tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla prospektiivinen kyselytutkimus
Hammaslääkärin tarkastuksen tarpeellisuus tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla prospektiivinen kyselytutkimus Markku Vuorinen 1, Tatu Mäkinen 1, Mikko Rantasalo 1, Jarkko Leskinen 1, Hanna Välimaa
LisätiedotHammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy
Katsaus tieteessä Jukka H. Meurman professori, ylilääkäri HYKS, Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka jukka.meurman@helsinki.fi Pekka Paavolainen ortopedi, professori h.c. Sairaala Orton,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotBakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta
Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotJaakko Niinimäki, OYS
Jaakko Niinimäki, OYS ASR recall toteaa: MRI, jos MARS-protokolla UÄ vaihtoehto CT ei suositella Natiivikuvat? Inklinaatio 40 ± 10 Anteversio 15 ± 10 Pinnoiteproteesi Anteversio 15-25 Valgus ~5-10 Abduktio/inklinaatio
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotTekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen
Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotVARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN
JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN
MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot
Tekonivelleikkauksen jälkeiset komplikaatiot ortopedi Hannes Keemu TYKS TULES PROTE Sisältö Määritelmä Tavanomainen leikkauksesta toipuminen Milloin epäilen komplikaatioita? Miten hoidan komplikaation?
LisätiedotSYVENTÄVIEN OPINNÄYTETYÖ
SYVENTÄVIEN OPINNÄYTETYÖ Veren ja nivelnesteen tulehdusmarkkerit infektion ja metallireaktion erotusdiagnostiikassa ja metallireaktion vaikeusasteen arvioinnissa Tutkimusryhmä: LK Jaakko Lassila LK Olli
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotAntibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa. Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri
Antibioottikulutus Suomen akuuttisairaaloissa Mari Kanerva Dos, infektiolääkäri 18.11.2010 Antibioottien sairaalakulutus Euroopan maissa ESAC:n vuosikirja 2008 ESAC= European surveillance of antimicrobial
LisätiedotPolven puolitekonivelet ja PF-proteesi
Polven puolitekonivelet ja PF-proteesi VTK 2019, Turku Mikko Rantasalo, HUS Tekonivelkirurgian yksikkö, Peijaksen sairaala Käsitellään UKA ja PF-indikaatiot Kontraindikaatiot Rekisteridataa Australia ja
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotHOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset
HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA MITÄ PREVALENSSITUTKIMUKSET KERTOVAT? Emmi Sarvikivi LT, asiantuntijalääkäri THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset 6.11.2018 1 PREVALENSSITUTKIMUS
LisätiedotINTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ
INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ VIRTSATIEINFEKTIOT Mikrobilaä kekaÿto n sudenkuopat Maarit Wuorela, oyl Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Astra, Boehringer-Ingelheim, Lilly, MSD, Novo, Novartis, Orion,
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotTuberkuloosi uutena haasteena. Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä
Tuberkuloosi uutena haasteena Tuula Vasankari Prof., el Pääsihteeri Filha ry Pj TB hoidon valtak. asiantunt.ryhmä 18.11.2016 Tuberkuloosi tänään 9,6 milj. tapausta ja 1,5 milj. kuolemaa/vuosi 7. yleisin
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotPolven periproteettiset murtumat
Polven periproteettiset murtumat VTK 2017 Mika Junnila TYKS Esiintyvyys Polven periproteettisten murtumien esiintyvyys on n 2,5% Patellamurtumat harvinaisia Mayo Clinic Joint Registry 0,68% Tibiamurtumat
LisätiedotYli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset
Yli 80-vuotiaiden seniorikansalaisten ensitekonivelleikkaukset Daisuke Ogino 1, Hiroyuki Kawaji 2, Liisa Konttinen 3, Matti Lehto 4, Pekka Rantanen 5, Antti Malmivaara 6, Yrjö T. Konttinen 1, 3, 4, Jari
LisätiedotNäin hoidan kierukkavammaa
Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen Ortopedi, Diacor Urheilulääketiede 2016 Näin hoidan kierukkavammaa Jyrki Halinen ortopedi Diacor Ruoholahti Diacor Leppävaara Diacor Tikkurila Leikkaukset Diacorin
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotTEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007
TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotRANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS
RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti
LisätiedotSeptinen infektio lonkan pseudotuumorissa metalli-metalli-liukupintapariin liittyen
Septinen infektio lonkan pseudotuumorissa metalli-metalli-liukupintapariin liittyen Sanna Ristolainen, Rami Madanat, Tatu Mäkinen, Lauri Handolin, Ville Remes HUS Töölön sairaala, HUS Peijaksen sairaala
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotAMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi
AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotVTK päivät Logomo
Jari Mokka VTK päivät Logomo 25.4.2019 Turku Olkatekonivelen uusintaleikkaus Jari Mokka Ortopedi, LT Tekonivelsairaala Coxa Sidonaisuudet Luento- ja konsulttipalkkiota ZimmerBiomet Depuy Stryker Kongressimatkoja
LisätiedotYleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät
2.10.2018 Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät Teemu Moilanen Johtava ylilääkäri Tekonivelleikkaus Indikaationa oman nivelen pitkälle edennyt niveltuho Korvaa vaurioituneet nivelpinnat keinomateriaaleilla
LisätiedotKirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
LisätiedotSidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015
Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotAseptiikka haavahoidossa
Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotBAKTEERIKERATIITTI. ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY Levi
BAKTEERIKERATIITTI ILPO S. TUISKU, LT, FEBO Helsinki University Eye Hospital SSLY 22.-23.3.2017 Levi 1 SIDONNAISUUDET Santen Oy Consulting Fee Lecture Fee Alcon Finland Lecture Fee LUENNON SISÄLTÖ Keratiitti
LisätiedotMiten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?
Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta? Risto Vuento Fimlab mikrobiologia 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian erikoislääkäri,
LisätiedotHoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3
Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 3 Leikkausalueen infektiot ja raportit Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015 1 www.thl.fi/siro SIRO 28.10.2015
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotUudet tekniikat infektio- diagnostiikassa
Uudet tekniikat infektio- diagnostiikassa Labquality Days 5.2.2015 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks mikrobiologia ja genetiikka VSSHP Tyks-Sapa-liikelaitos Uusia tuulia kl. mikrobiologiassa MALDI-TOF bakteerien
LisätiedotTyytymätön potilas lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen
Tieteessä katsaus Petri Virolainen dosentti, sairaalajohtaja TYKS petri.virolainen@tyks.fi Jari Mokka LL (väit.), osastonlääkäri Matti Seppänen LL, osastonlääkäri Mika Junnila LL, osastonlääkäri Keijo
Lisätiedot