VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT"

Transkriptio

1 VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS

2 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski veriviljelypositiiviselle infektiolle /100 laitettua katetria (Maki & Mermel 2007): - perifeerinen katetri 0,2 - keskuslaskimokatetri 3 (vaihteluväli 1-7). Suomessa prevalenssitutkimuksessa v 2011 (ECDC ja THL) - 50 %:lla potilaista (4871/9712) ääreislaskimokatetri, 5 %:lla keskuslaskimokatetri (525/9712) - yleisinfektioiden esiintyvyys merkittävämpiä. - infektioiden esiintyvyys suurempi niillä potilailla, joilla oli vierasesine: keskuslaskimokatetri 32,6 % vs. 5,9 %, p <0,001, perifeerinen katetri 10,4 % vs. 4,3 % p <0,001 (Kärki ym SLL). Kansallisessa veriviljelypositiivisten infektioiden seurannassa (SIRO) infektioiden esiintyvyys 0,7 tapausta 1000 hoitopäivää kohden. Primaarisista infektioista 55 % liittyi keskuslaskimokatetreihin (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007).

3 VERISUONIKATETRI- INFEKTIOIDEN MERKITYS Pidentävät potilaan sairaalassa oloaikaa Aiheuttavat kärsimystä ja kuolleisuutta Aiheuttavat kustannuksia

4 VERISUONIKATETRI- INFEKTIOIDEN AIHEUTTAJAT SIRO seurannassa Suomessa tavallisimmat aiheuttajamikrobit olivat: - koagulaasinegatiiviset stafylokokit (29 %) - Staphylococcus aureus (13 %) - Escherichia coli (11 %) - enterokokit (9 %) (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007)

5 KATETRI-INFEKTIOIDEN LÄHTÖKOHDAT Kotilainen ym Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta. Henkilökunnan katetrin ja pistokohdan käsittelyn aseptiikka ja käsihygienia ovat merkittävässä roolissa mikrobikontaminaation ehkäisyssä.

6 MIKROBIN KIINNITTYMINEN KATETRIIN Electron micrograph of Staphylococcus aureus biofilm. Biofilmin synnyn vaiheet. Hewlett & Rupp 2012 A) Mikrobien kiinnittyminen elolliseen tai elottomaan pintaan. B) Irreversiibeli adheesio. C) Monisoluinen kerroksittainen rakenne. D) Osa mikrobeista muodostaa biofilmissä sienimäisiä rakenteita ja vesikanavia. E) Biofilmistä voi irrota mikrobeja, jotka saattavat aiheuttaa uuden infektion. Tapiainen ym Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim.

7 MIKROBIT VERISUONIKATETRIN BIOFILMISSÄ Kompleksinen eliöyhteisö, jota ympäröi suojaava kalvo (biofilmi). Biofilmin tärkeän rakenneosan glukocalyxin muodostuskyky on erilainen eri bakteerilajeilla - > erilainen kyky biofilmin muodostukseen. Välittäjäaineet vaikuttavat biofilmin muodostukseen (mikrobien kommunikointi). Biofilmissä olevien bakteerisolujen välinen viestintä voi vaikuttaa bakteerin taudinaiheuttamiskykyyn. Biofilmi yhteisö muodostuu yleensä useista eri bakteerilajeista voivat olla toisilleen hyödyllisiä (tai haitallisia). Biofilmin muodostumiseen vaikuttavat useat asiat kuten katetrimateriaali, katetriin kosketuksissa olevien aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet ja mikrobien ominaisuudet. Bakteerien kasvu biofilmissä hidasta, mutta bakteerikasvun ollessa runsasta tai ulkoisten olosuhteiden muuttuessa, saattaa biofilmistä irrota mikrobeja, jotka aiheuttavat infektion. Biofilmi tarjoaa mikrobille paikan kehittää mikrobilääkkeille resistenttejä organismeja. Biofilmi lisää bakteerien mikrobilääketoleranssia. Biofilmi vähentää elimistön immuunireaktioita.

8 Yleisimmin verisuonikatetrin pinnan biofilmistä eristetyt mikrobit ovat: Staphylococcus epidermidis, S. aureus, Candida albicans, P. aeruginosa, K. pneumoniae ja Enterococcus faecalis (Donlan CID 7(2); ). STAPHYLOCOCCUS AUREUS BIOFILMIÄ KATETRIN PINNALLA (Kolodkin IDWeek.)

9 VERISUONIKATETRI- INFEKTIOIDEN TORJUNTA Katetrin asettamisessa ja hoidossa infektion torjunnan niput - CVK:n laitossa reisilaskimon välttäminen - Katetrin mahdollisimman nopea poistaminen - Katetrin pistokohdan käsittely * katetrin laitto aseptisesti (keskuslaskimokatetrin laitossa laittajan täysi suojautuminen ja potilaan laajat peittelyt) * pistokohdan mikrobien vähentäminen: desinfektio klooriheksidiinialkoholilla/alkoholilla, harkiten klooriheksidiinisidokset * pistokohtaan ei viedä mikrobeja = pistokohdan aseptinen käsittely: käsien desinfektio, steriili/non-touch - katetrin ja nesteensiirtolaitteiston käsittely: koskettelu vain desinfioiduin käsin, yhdistetään vain steriili ja kantakappaleen desinfektio

10 VERISUONIKATETRI-INFEKTIOIDEN TORJUNTA biofilmiin vaikuttaminen Pinnoitetut katetri Mikrobilääkelukot Kelaattilukot esim. EDTA, joita on käytetty mm yhdessä mikrobilääkkeiden kanssa. Etanolilukot Bakteerien viestintään vaikuttavat aineet Jossakin tulevaisuudessa ehkä: - hapettavat entsyymit, bakteriofaageilla tai nanoteknologialla käsitellyt katetrit

11 In vitro biofilm adherence of various microorganisms to different antimicrobials coating CVC surfaces after 24 h of biofilm formation. Raad I et al. Antimicrob. Agents Chemother. 2012;56:

12 ETANOLILUKON VAIKUTUS INFEKTIORISKIIN Pooled relative risk of CRBSI rate of the 2 groups. Oliveira ym Pediatrics 129(2):

13 ETANOLILUKON VAIKUTUS INFEKTIORISKIIN Pooled relative risk of CRBSI rate of the 2 groups. Oliveira ym Pediatrics 129(2):

14 JOHTOPÄÄTÖKSET Verisuonikatetrit altistavat potilaat infektioille. Mikrobien taipumus kehittää biofilmiä vaikuttaa merkittävästi infektioiden ehkäisyssä, diagnostiikassa ja hoidossa. Uusia lupaavia keinoja on kehitetty ja kehitteillä, mutta tutkimusta tarvitaan vielä paljon myös itse biofilmin toiminnasta. Verisuonikatetrihoidon mahdollisimman lyhyt kesto ja katetrin laiton ja hoidon aseptinen toteuttaminen ovat aina ensisijaisia.

15 KIRJALLISUUTTA Costerton 1999: Bacterial Biofilms: A Common Cause of Persistent Infections. Science 284(5418); Donlan & Costerton Biofilms: survival mechanisms of clinically relevant microorganisms. Clin Microbiol Rev 15(8); Donlan Biofilms: Microbial Life on Surfaces. Emer Infect Dis 8 (9); Donlan Biofilm elimination on intravascular catheters: important considerations for the infectious disease practitioner. CID 52; Duodecim verkkokurssi: Keskuslaskimokatetrin (CVK) laitto ja käyttö. Hewlett & Rupp New developments in the prevention of intravascular catheter associated infections. Infect Dis Clin North Am 26(1);1-11. Maiefski ym Ethanol Lock Technique: Review of the Literature. Infection Control and Hospital Epidemiology 30 (11); O`Grady ym Guidelines for the Prevention of Intravascular Catheter-Related Infections. Oliveira ym Ethanol locks to prevent catheter-related bloodstream infections in parenteral nutrition: a meta-analysis. Pediatrics 129(2): Raad ym Improved Antibiotic-impregnated Catheters with Extended-Spectrum Activity against Resistant Bacteria and Fungi. AAC 56(2); Tapiainen ym Bakteerit biofilmissä. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 126(7); Zhang ym Reducing the risk of infection associated with vascular access devices through nanotechnology: a perspective. International Journal of Nanomedicine 8;

16 KIITOS Biofilm structure cartoon. Donlan R M, and Costerton J W Clin. Microbiol. Rev. 2002;15:

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2

Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Hoitoon liittyvät infektiot: SIRO-seuranta Osa 2 Veriviljely positiiviset infektiot ja raportit sekä ilmoitusten lähettäminen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos SIRO 28.10.2015

Lisätiedot

Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy

Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy Verisuonikatetri-infektiot ja niiden ehkäisy Anestesiahoitajien koulutuspäivä 8.5.15 Hygieniahoitaja Anne-Mari Kaarto VSSHP Verisuonikatetreihin liittyvät infektiot Paikallinen tromboflebiitti Pehmytkudosinfektiot

Lisätiedot

IV-kanyylien käsittely

IV-kanyylien käsittely IV-kanyylien käsittely Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 26.10.2015 Hygieniahoitaja Tuula Keränen infektioiden torjuntayksikkö, OYS Puh 0405094097 Sisältö

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002

Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2004 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 17/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B17 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä

Lisätiedot

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö

Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi

Lisätiedot

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY

Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella. 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät Katrine Pesola PHHYKY Keskuslaskimokatetrit teho-osaston ulkopuolella 43. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Katrine Pesola PHHYKY Luennon rakenne Keskuslaskimokatetrien käyttötarkoitukset Minkä verran keskuslaskimokatetreja

Lisätiedot

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011

Moniresistenttien ongelmamikrobien aiheuttamat hoitoon liittyvät infektiot Suomessa vuonna 2011 tieteessä Mari Kanerva dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, vs. osastonylilääkäri HYKS, infektiosairauksien klinikka vs. erikoistutkija THL, tartuntatautiseurannan ja torjunnan

Lisätiedot

Akuuttisairaalan potilaista 5

Akuuttisairaalan potilaista 5 S UOMEN L ÄÄKÄRILEHTI 44/2000 VSK 55 4483 Alkuperäistutkimus Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot ja niiden aiheuttajat Vuoden 1999 seurantatulokset OUTI LYYTIKÄINEN JUKKA LUMIO HANNU SARKKINEN ELINA

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP

KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP KOULUTUS ANNOSTELU JA ANNOSTELULAITTEIDEN KÄYTTÖEDUT PUHTAUS- JA HYGIENIA-ALAN ALUEELLINEN KOULUTUS KSSHP 30.11.2017 HELI LANKINEN 30.11.2017 1 TAUDINAIHEUTTAJAT TARTTUVAT HOITOYMPÄRISTÖN KOSKETUSPINNOILTA

Lisätiedot

Verisuonikatetriperäiset infektiot

Verisuonikatetriperäiset infektiot Verisuonikatetriperäiset infektiot Jaana Syrjänen Verisuonikatetriperäiset infektiot ovat jatkuvasti kasvava sairaalainfektio-ongelma. Verisuonikatetri on yleisin sairaalasyntyisen sepsiksen syy. Suurimmalla

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Kansallinen sairaalainfektioiden prevalenssitutkimus 005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 4/005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B4/005 Copyright National Public Health

Lisätiedot

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance

Lisätiedot

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017

Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM 2017 Hygieniayhdyshenkilöitä lisääntyvästi 1980 luvulta asti. Erityisesti Englannista julkaisuja, joissa kuvataan roolia, tehtäviä ja hygieniayhdyshenkilöltä vaadittavia

Lisätiedot

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta

Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Keskuslaskimokanyyliin liittyvien infektioiden torjunta Kuvallisten ohjeiden kehittäminen Kehittämistyö, Arcada, Hygieniahoitajan opinnot Maarit Juti Sisältö Miksi nämä ohjeet? Verinäytteenotto CVK:sta

Lisätiedot

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa

Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Infektioiden torjunta potilasturvallisuussuunnitelmassa Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Potilasturvallisuuskoordinaattori TtM, tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2003 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 16/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B16 / 2005 Copyright National Public

Lisätiedot

Hyvä tietää biofilmistä

Hyvä tietää biofilmistä Hyvä tietää biofilmistä S a i r a a l a h y g i e n i a p ä i v ä t 2 5. 3. 1 4 K a i s u R a n t a k o k k o - J a l a v a K l i i n i s e n m i k r o b i o l o g i a n e l, T y k s l a b Mitä biofilmit

Lisätiedot

OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN

OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN 3119 Alkuperäistutkimus Sairaalainfektioiden esiintyvyys Suomessa 2005 OUTI LYYTIKÄINEN MARI KANERVA NIINA AGTHE TEEMU MÖTTÖNEN Lähtökohdat Suomessa ei ole aiemmin tehty kansallista sairaalainfektioiden

Lisätiedot

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä Outi Lyytikäinen, ylilääkäri Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Tartuntatautien torjuntayksikkö (TART) Tartuntatautiseurannan ja

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015

DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT. Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 DESINFEKTIOPYYHKEET JA LIINAT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 9.-11.3.2015 HISTORIAA (KEVEÄSTI) Joskus oli vain Savett, käsien ja intiimialueiden pyyhintään Sitten

Lisätiedot

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002

Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B11/2004 Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 8 sairaalaa. Seurannan

Lisätiedot

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä

Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä Never ending story -käsihygieniahavainnointi käytännössä 42. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 16. 17.3.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, sh,ttm PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa

Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa Terhi Tapiainen, Jarmo Salo ja Matti Uhari KATSAUS Bakteeribiofilmit infektiotaudeissa Biofilmillä tarkoitetaan mikrobien muodostamaa järjestynyttä rakennetta, joka on kiinnittynyt elolliseen tai elottomaan

Lisätiedot

Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimokanyyli,

Verisuonen sisäisiä katetreja ovat ääreislaskimokanyyli, Katsaus Verisuonikatetriperäinen infektio Tero Ala-Kokko, Jouko Laurila, Seppo Alahuhta ja Hannu Syrjälä Kun potilaalle asetetaan suonensisäinen katetri, ihon luonnollinen suojamekanismi rikkoutuu ja mikrobit

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen ohje moniresistenttien mikrobien tartunnantorjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä ja rahoittama projekti julkaistu 6/14 Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Mikrobilääkeresistenssi Suomessa Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI) Sisältö Mikrobilääkeresistenssin seuranta FiRe TTR SIRO Kohdennetut tutkimukset esim. karbapenemaasidiagnostiikka

Lisätiedot

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015

Välinehuollon pintojen puhtaus. Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Välinehuollon pintojen puhtaus Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, Oh, TtM VSSHP/Sairaalahygienia ja infektiontorjunta 2015 Ylläpitosiivous Henkilöhygienia, käsihygienia, tavanomaiset varotoimet Työskentelypintojen

Lisätiedot

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet,

PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, PREVALENSSITUTKIMUS HOITOON LIITTYVISTÄ INFEKTIOISTA JA MIKROBILÄÄKKEIDEN KÄYTÖSTÄ EUROOPPALAISISSA AKUUTTISAIRAALOISSA: tausta, tavoitteet, mukaanotto/poissulkukriteerit ja tiedonkeruu Kertaluontoinen

Lisätiedot

Käsihygienia -Never ending story

Käsihygienia -Never ending story Käsihygienia -Never ending story Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 25.4.2016 Helena Ojanperä osastonhoitaja/hygieniahoitaja, PPSHP/OYS infektioiden torjuntayksikkö

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Katetri-infektion määritelmät ovat vaihdelleet

Katetri-infektion määritelmät ovat vaihdelleet Sairaalainfektiot TERO ALA-KOKKO JA HANNU SYRJÄLÄ Keskuslaskimokatetri-infektioiden ehkäisy Katetriperäiseen sepsikseen liittyy sairastavuuden ja hoitokustannusten merkittävä lisääntyminen. Suurin uhka

Lisätiedot

Verisuonikatetrien käsittely

Verisuonikatetrien käsittely Verisuonikatetrien käsittely 6.5.2013 klo 9-15.30 ls 5 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä Hygieniahoitaja Raija Järvinen p. 08-3152308 raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

Käsihygienian havainnointi

Käsihygienian havainnointi Käsihygienian havainnointi 40. Valtakunnalliset Sairaalahygieniapäivät 26.3.2014 Tiina Kurvinen Hygieniahoitaja, TtM Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri/ TYKS tiina.kurvinen@tyks.fi VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

Lisätiedot

Ihotaipeiden sieni-infektio

Ihotaipeiden sieni-infektio Ihotaipeiden sieni-infektio Sorbact Luonnollinen RATKAISU HAAVANHOITOON Sitoo välittömästi ja Tehokkaasti hydrofobisia mikrobeja Sorbact -menetelmä perustuu luonnollisiin fysikaalisiin voimiin, joiden

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa

Veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi Skogberg LT, infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala kirsi.skogberg@hus.fi Jukka Ollgren FM, tilastotutkija -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA

ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA Aseptiikka = kaikki toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään ja estämään infektioiden syntyminen ASEPTIIKKA LÄÄKEHOIDOSSA LÄÄKEHOITO 1 A. KENTTÄ/M. M-K Aseptiikka lääkehoidon osana Lääkehoidon toteuttaminen

Lisätiedot

Hygienia ja infektioiden hallinta

Hygienia ja infektioiden hallinta Hygienia ja infektioiden hallinta Elina Seiro 26.10.2015 Infektiot sairaalassa Hoitoon liittyvien infektioiden määrä suuri 7,4 % potilaista saa vähintään yhden infektion (THL, 2011) Vuosittain tämä tekee

Lisätiedot

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ:

06.10.2015. Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MDR) MDR = multi-drug resistant = moniresistentti KÄYTÄNNÖSSÄ: Mitä ovat moniresistentit bakteerit (=MD) MD pähkinänkuoressa: Anne-Mari issanen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, ISLAB Kuopio 8.10.2015 bakteeri Liikkuva geenielementti MD-bakteeri MD = multi-drug

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot:

CVK. Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: CVK Keskuslaskimoon laitettavan katetrin käyttöindikaatiot: Pitkäkestoisen (yli 3 4 vrk) nestehoidon ja parenteraalisen ravitsemuksen toteuttaminen Vasoaktiivisen lääkehoidon toteuttaminen Ääreislaskimoita

Lisätiedot

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012

Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Infektioiden torjunnan suositusten toteutumisen kartoitus 2012 Terveyskeskusten ja pitkäaikaishoitolaitosten infektioyhdyshenkilöiden koulutuspäivä 12.11.2012 hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys

Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys Sairaalainfektioiden taloudellinen merkitys High-Tech foorumin aloitusseminaari 24.11.2010 Mari Kanerva dos, infektiolääkäri HUS Infektiosairauksien klinikka ja THL Sairaalainfektio-ohjelma SIRO Sairaalainfektio

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö

Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 17.3.2016 Välineiden puhtaustaso suun terveydenhuoltoyksiköiden tartunnantorjunnassa TtM, MBA Suun terveydenhuolto ja toimintaympäristö Terveyskeskusten suun

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011

Käsihygieniakampanja 2012. ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja 2012 Tk -yhdysjäsenten senten koulutuspäiv ivä 7.11.2011 Käsihygieniakampanja Tavoitteena parantaa käsihygienian k toteutumista Vähentää hoitoon liittyviä infektioita Käsihygienian

Lisätiedot

Kun bakteerilääkkeet otettiin käyttöön

Kun bakteerilääkkeet otettiin käyttöön Lääkehoito Uudet bakteerilääkkeet Martti Vaara ja Harri Saxén Bakteerilääkkeitä on käytetty jo yli puolen vuosisadan ajan, ja monet bakteerit ovat oppineet sietämään useita osa jopa melkein kaikkia käytössä

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.

Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10. Hoitoon liittyvät infektiot voiko niitä estää? Esa Rintala Ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 28.10.2014 MITEN HOITOON LIITTYVIÄ INFEKTIOITA MITATAAN? Poikkileikkaustutkimus

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA

INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA INFEKTIOIDEN TORJUNTA LEIKKAUKSEN AIKANA 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 12.-13.3.2013 Helsinki Congress Paasitorni Jaana Palosara Hygieniakoordinaattori TAVOITTEET Toimenpiteisiin liittyvien

Lisätiedot

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta

Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta Puhtauspalvelun laatu ja tehokkuus sairaalan näkökulmasta V-J Anttila osastonylilääkäri, infektiolääkäri, dos HUS/Medisiininen tulosyksikkö Infektiosairauksienklinikka 26.10.2011 26.10.2011 1 Sairaalan

Lisätiedot

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ

HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ green wound healing HAAVAN HOITOA KAIKKIALLA MAAILMASSA YMPÄRISTÖÄ Ajatellen Green Wound Healing -menetelmä on ruotsalainen kliinisesti testattu innovaatio kaikentyyppisten haavojen hoitoon. Bakteerit

Lisätiedot

Tarkoitus, tutkimusongelmia

Tarkoitus, tutkimusongelmia LIITE 1/1 kohderyhmä yms Terveydenhuoltotutkim us. Terveystieteiden maisteri Marianne Routamaa ja THT Maija Hupli. 2007 Turku. Pro gradu. Käsihygienia hoitotyössä. Suomen lääkärilehti. Tutkimusaineisto

Lisätiedot

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen

11.2.2015 Hoitoon liittyvät infektiot/o Lyytikäinen Hoitoon liittyvät infektiot - aiheuttajamikrobit ja niiden tartuntatiet Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA), Infektiotaudit - osasto

Lisätiedot

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö

Turvalliset työtavat: suojainten käyttö Turvalliset työtavat: suojainten käyttö 30.9.2016 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Hygieniahoitaja Tuula Keränen Infektioiden torjuntayksikkö, Oys Työvaate ja suojavaate Työvaatteessa ei

Lisätiedot

Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella

Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella 26.05.2015 Puhdistus ja desinfiointi Hygio-otsonointilaitteella 1. Hygio-laitteen käyttötarkoitus terveydenhuollossa Hygio a40 on tarkoitettu tekstiilien, kenkien ja tavaroiden puhdistamiseen ja desinfiointiin.

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,

Lisätiedot

Biofilmit bakteeri-infektioissa

Biofilmit bakteeri-infektioissa Biofilmit bakteeri-infektioissa Tekijä: Salla Talvitie Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Ohjaaja: Joanna Koort Eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011

Hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Suomessa 2011 Alkuperäistutkimus tieteessä Tommi Kärki HuK, tutkimushoitaja Outi Lyytikäinen LT, dosentti, ylilääkäri outi.lyytikainen@thl.fi THL, Tartuntatautien seurannan ja torjunnan osasto, Sairaalainfektioohjelma

Lisätiedot

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014

Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan. Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Ryhtiä pientoimenpiteiden aseptiikkaan Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo Keski-Suomen keskussairaala 25.3. 2014 Pientoimenpide Invasiivinen toimenpide, joka vaati hyvää aseptiikkaa hoitoon liittyvien

Lisätiedot

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito

Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Ohje henkilökunnalle/ Virtsan katetrointi ja katetrin hoito Virtsan katetrointi ja katetrin hoito 1.1. Yleistä Syitä katetroimiseen ovat rakkoon annettu lääkehoito, rakko ei tyhjene normaalisti tai tilanteet,

Lisätiedot

Riikka Rahnasto & Mira Tuominen HENKILÖSTÖKOULUTUSTILAISUUS KESKUSLASKIMOKATETRIN KÄY- TÖSTÄ JA HOIDOSTA VAASAN KAU- PUNGINSAIRAALASSA

Riikka Rahnasto & Mira Tuominen HENKILÖSTÖKOULUTUSTILAISUUS KESKUSLASKIMOKATETRIN KÄY- TÖSTÄ JA HOIDOSTA VAASAN KAU- PUNGINSAIRAALASSA Riikka Rahnasto & Mira Tuominen HENKILÖSTÖKOULUTUSTILAISUUS KESKUSLASKIMOKATETRIN KÄY- TÖSTÄ JA HOIDOSTA VAASAN KAU- PUNGINSAIRAALASSA Sosiaali- ja terveysala 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta

Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Hoitoon liittyvien infektioiden torjunta osa potilasturvallisuutta Outi Lyytikäinen, tutkimusprofessori Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektiotautien torjuntayksikkö (INTA) Infektiotaudit - osasto (INFO)

Lisätiedot

Infektioiden torjunta leikkausosastolla

Infektioiden torjunta leikkausosastolla Infektioiden torjunta leikkausosastolla S R-N 09.10.2014 Potilaan oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetussa laissa kerrotaan hyvän hoidon periaatteet ja niiden potilaalle koituva hyöty ja

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla Katsaus tieteessä Jari Jalava FT, dosentti, laboratoriopäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mikrobilääkeresistenssiyksikkö jari.jalava@thl.fi Esa Rintala dosentti, ylilääkäri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla

SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla SAIRAANHOITAJA KÄSIHYGIENIAN OHJAAJANA Sairaanhoitajien kokemukset ja näkemykset potilaiden ohjauksessa akuuttiosastolla Polina Toivonen ja Ljudmilla Leppik Opinnäytetyö, kevät 2010 Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro

Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT 1.10.2013 Moniresistenssin määrittäminen Yleensä: resistentti = I+R Hankittu resistenssiominaisuus 1. Resistenssiprofiili Yleensä resistenssi

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni

Lisätiedot

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien

Lisätiedot

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.

Osastokierron hygieniakysymykset. el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3. Osastokierron hygieniakysymykset el Ulla Hohenthal Infektiotautien osasto, Medisiininen toimialue, TYKS Sairaalahygieniapäivät 15.3.2017 Lääkärintakki Staphylococcus aureus 5-32 % Gramnegatiivisia sauvoja

Lisätiedot

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi!

Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! Miten moniresistenttien mikrobien leviäminen estetään terveydenhuollossa? Hygieniahoitaja Maija-Liisa Lauritsalo 6.5.2015 Mikrobeja on kaikkialla! - emme vain näe niitä, onneksi! 1 Moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet Outi Lyytikäinen Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Infektioepidemiologian ja -torjunnan osasto Kansanterveyslaitos MRSA MRSA ja muut moniresistentit mikrobit

Lisätiedot

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku

Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus , Turku Pintadesinfektion merkitys ja valmisliinojen käyttökelpoisuus VSSHP hygieniakoulutus 17.5.2015, Turku Pintojen puhtauden merkitys terveydenhuollossa onko väliä? 1940-50 luvuilla MSSA ja A-ryhmän streptokokin

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan

Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot