ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKUPERÄISTUTKIMUS. Lonkan ja polven tekonivelleikkausten. kahden vuoden seurantatutkimus"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus Pekka Rissanen, Seppo Aro, Harri Sintonen, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen Tekonivelleikkausten määrä on kasvanut nopeasti, ja kasvun arvioidaan jatkuvan. Leikkaukset on havaittu vaikuttaviksi mutta kalliiksi toimenpiteiksi. Suomessa ei ole tehty seurantaan perustuvia tutkimuksia, eikä kirjallisuudestakaan löydy tutkimuksia, joissa olisi arvioitu kustannusvaikuttavuuden vaihtelua potilasryhmittäin. Tässä tutkimuksessa arvioitiin primaarin totaaliendoproteesileikkauksen vaikuttavuutta ja kustannuksia lonkan tai polven artroosia potevilla. Seurasimme 276 lonkka- ja 176 polvipotilaan kipujen, liikkumisen, toimintakyvyn ja elämänlaadun muutoksia sekä terveyden- ja sosiaalihuollon kustannuksia kahden vuoden aikana. Elämänlaatu, toimintakyky ja liikkuminen kohenivat huomattavasti ja kivut poistuivat. Lonkkapotilaat hyötyivät leikkauksista polvipotilaita enemmän, mutta yksittäisten potilaiden välillä oli huomattavia vaikuttavuuseroja, eivätkä kaikki hyötyneet leikkauksesta. Lonkkaleikkaukset olivat keskimäärin vähän halvempia ja kustannusvaikuttavampia kuin polvileikkaukset. Ikä ei vaikuttanut lonkkaleikkausten kustannusvaikuttavuuteen. Nuorimpien polvipotilaiden leikkausten kustannusvaikuttavuus oli sama kuin lonkkapotilailla keskimäärin. Vanhimpien polvipotilaiden leikkaukset olivat vähiten kustannusvaikuttavia. Vaihtelu oli potilasryhmien sisällä suurta, jopa suurempaa kuin lonkka- ja polvileikkausryhmien välillä. Tekonivelleikkausten avulla voidaan merkittävästi vähentää kulumaviasta kärsivien potilaiden kipuja, lisätä heidän kykyään selviytyä jokapäiväisistä askareista ja kohentaa elämänlaatua. Endoprotetiikka on kuitenkin kallista, ja koska näiden toimenpiteiden kysyntä kasvaa nopeasti (Paavolainen ym. 1991), myös niiden taloudellinen merkitys on yhä suurempi. Kysynnän kasvuun on selvät syyt: väestön ikääntyessä yhä useampi kärsii nivelrikoista, ja toisaalta leikkausaiheet ovat laajentuneet (Paavolainen ym. 1991, Quam ym. 1991, Friedman ja Elixhauser 1993, Knutson ym. 1994). Lisäksi primaarileikkausten yleistyessä myös uusintaleikkausten määrä lisääntyy. Uusintaleikkausten osuus kaikista lonkan tekonivelleikkauksista oli vuonna 1994 jo 17 % ja polvileikkauksissa revisioiden osuus oli 7 % (Hirvonen ja Paavolainen 1995). Kustannusvaikuttavuuden tutkiminen on välttämätöntä sen arvioimiseksi, miten ortopediset voimavarat tulisi kohdentaa tekonivelleikkauksissa, jotta niukkojen voimavarojen avulla saataisiin suurin mahdollinen hyöty potilaiden terveydelle ja elämänlaadulle. Aiemmat tutkimukset ovat lähinnä kuvailleet näiden toimenpiteiden keskimääräistä kustannusvaikuttavuutta (Konttinen 1982, Nevalainen 1994) tai eri tekniikoiden välisiä eroja (Rorabeck ym. 1994). Muutamat tutkimukset Duodecim 114: ,

2 ovat pyrkineet vertailemaan eri nivelten leikkausten suhteellista edullisuutta (Coast 1993, Nevalainen 1994). Saman nivelen leikkauksissa voivat potilaiden väliset vaikuttavuuden ja kustannusten erot olla hyvin suuria. Siksi rationaalinen päätöksenteko voimavarojen kohdentamisessa vaatii tietoa myös saman toimenpiteen eroista eri potilasryhmien välillä eikä pelkästään eri toimenpiteiden välisistä tehokkuuseroista. Tässä tutkimuksessa vertailtiin kahden tavallisen tekonivelleikkauksen, lonkan ja polven totaaliendoproteesileikkauksen, kustannusvaikuttavuutta (K/V-suhdetta) ja sen vaihtelua potilasryhmien välillä samassa toimenpiteessä. Potilasryhmät muodostettiin iän perusteella, sillä nimenomaan iän on arvioitu vaikuttavan leikkauksesta saatavaan hyötyyn (Jacobsson ym. 1991, Boettcher 1992, Zicat ym. 1993, Adam ja Noble 1994, NIH Consensus Conference 1995). Systemaattisia tutkimuksia iän vaikutuksista ei ole kuitenkaan julkaistu. Tämä tutkimus pyrki siten vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten kustannusvaikuttavuus eroaa lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa? 2) Missä ikäryhmissä lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ovat kustannusvaikuttavimpia? Aineisto ja menetelmät Tutkimuksemme oli kaksivuotinen seurantatutkimus. Potilaat saatiin aineistoon seitsemästä sairaalasta: HYKS:n kirurgisen sairaalan ja Töölön sairaalan, Sairaala Ortonin, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistosairaaloiden sekä Keski-Suomen keskussairaalan ortopedisilta osastoilta. Endoproteesirekisterin mukaan näissä sairaaloissa tehtiin kolmasosa kaikista tekonivelleikkauksista Suomessa vuonna Määrät vaihtelivat lonkkaleikkauksissa välillä ja polvileikkauksissa välillä Tutkimukseen valituilla potilailla oli kyseessä ensimmäinen koko nivelen korvaava endoproteesileikkaus, jonka aiheena oli primaari tai sekundaari nivelrikko. Tulehduksellisen syyn vuoksi tehdyt endoproteesileikkaukset jätettiin ulkopuolelle. Kaikki maaliskuun 1991 ja kesäkuun 1992 välillä sairaalaan tulleet otettiin mukaan seurantaan. Potilaat täyttivät kyselylomakkeen muutamia päiviä ennen leikkausta ja uudelleen kuusi, kaksitoista ja 24 kuukautta leikkauksen jälkeen. Kyselylomakkeella kerättiin tietoja kivuista, liikunta- ja toimintakyvystä sekä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Lisäksi lomakkeessa tiedusteltiin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen käyttöä ja potilaalle koituneita kustannuksia. Jokaisella osastolla oli koulutettu henkilö auttamassa potilaita ennen leikkausta annetun lomakkeen täyttämisessä, mikäli nämä tarvitsivat apua kysymysten tulkin- nassa. Tämä oli tärkeää siksi, että leikkauksen jälkeen kyselylomakkeet lähetettiin potilaiden kotiin. K u s t a n n u s t e n m i t t a a m i n e n. Tekonivelleikkausten kustannuksiin laskettiin seuraavat kustannuserät: leikkauksen sairaalakustannukset sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen käytön muutos (markkoina) leikkauksen jälkeen verrattuna leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen. Leikkaussairaalan kustannukset laskettiin hoitopäivähinnan ja jakson pituuden tulona. Näihin kustannuksiin lisättiin potilaalle asennetun nivelen hinta. Hoitopäivähintana käytettiin kunkin sairaalan kyseisen erikoisalan keskimääräiskustannusta, josta kuitenkin oli poistettu tekonivelten hankinnasta aiheutuneet menot kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi. Asennetun nivelen malli saatiin implanttirekisteristä, ja kunkin mallin hintana käytettiin markkinahintaa. Mikäli potilas siirrettiin leikkaussairaalasta johonkin toiseen sairaalaan, laskettiin koko leikkausepisodin hinnaksi leikkaussairaalan kustannusten lisäksi toipumissairaalan hoitokustannukset. Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttöä mitattiin kyselylomakkeilla tiedustelemalla potilailta, montako kertaa (6 tai 12 kuukauden aikana) he olivat käyttäneet palveluja. Terveyspalveluihin lueteltiin lääkärissäkäynnit, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin luona käynnit sekä lääkkeiden ja epävirallisten terveyspalvelujen käyttö. Palvelujen hintoina käytettiin Kuopion kaupungin ja Helsingin kaupungin tilinpäätöksistä johdettuja palvelujen keskimääräiskustannuksia tai markkinahintoja, mikäli sellaiset olivat saatavissa. Omaisten tekemän hoivatyön määrää ja kustannuksia tiedusteltiin seurantalomakkeissa. Puolison tai omaisen hoivaamiseen käytetyn ajan erottaminen muusta ajankäytöstä tuotti kuitenkin vastaajille vaikeuksia, ja on luultavaa, etteivät tulokset niiden osalta olleet luotettavia, eikä niitä siksi raportoida. Ikäryhmien vertailun tasapuolisuuden vuoksi leikkausten vaikutuksia potilaiden työssäkäyntiin ja siten syntyviin hyötyihin tai kustannussäästöihin ei tutkittu. V a i k u t t a v u u t t a mitattiin kivuliaisuuden, liikkumiskyvyn, päivittäisistä toimista selviämisen ja terveyteen liittyvän elämänlaadun muutoksina. Toimintakykyä mitattiin 14-osioisella päivittäisen toimintakyvyn mittarilla (ADL), jota on käytetty Suomessa vanhustenhuollon tutkimuksissa (Jylhä 1985, Jylhä ym. 1992). Sen perusteella voidaan potilaiden toimintakyky jakaa kolmeen luokkaan: hyvä, kohtalainen ja huono (Jylhä 1985). Terveyteen liittyvän elämänlaadun mittareina käytettiin Nottingham Health Profilea (NHP) (Koivukangas ym ja 1995) ja Suomessa kehitettyä viisitoista ulottuvuutta sisältävää terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaria (15D) (Sintonen ja Pekurinen 1993, Sintonen 1994 ja 1995). NHP sisältää kuusi elämänlaadun ulottuvuutta, joita ei voida yhdistää yhdeksi elämänlaatua kuvaavaksi muuttujaksi. 15D:n perusteella voidaan terveyteen liittyvää elämänlaatua kuvata yhdellä luvulla. Kipua ja liikkumiskykyä mitattiin NHP:n kyseisten ulottuvuuksien avulla. K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u t t a vertailtiin leikkaustyypeittäin ja ikäryhmittäin. Kustannusvaikuttavuus laskettiin jakamalla kunkin leikkaustyypin ja ryhmän potilaskohtaiset kustannukset vaikuttavuudella (»shopping spree» -menetelmä, Weinstein 1990). 542 P. Rissanen ym.

3 Koska kustannukset ja vaikuttavuus voivat korreloida keskenään eikä suhdelukumuuttujilla (mm. K/V-suhteilla) välttämättä ole äärellistä keskiarvoa tai varianssia, tavanomaiset tilastolliset testit (kuten t-testi) eivät sovellu K/V-suhteen testaamiseen (O Brien ym. 1994, van Hout ym. 1994, Wakker ja Klaassen 1995). Koska toistaiseksi ei ole käytettävissä yleisesti hyväksyttyä menetelmää K/V-suhteen tilastolliseen testaamiseen, potilasryhmien välisten erojen merkitsevyyttä ei selvitetty. Tulosten herkkyyttä terveydentilan lähtötasolle ja sairaalasta johtuvalle kustannusvaihtelulle testattiin vertaamalla vakioimattomia kustannuksia ja vaikuttavuutta vakioituihin. Vakioinnit toteutettiin regressioanalyysilla käyttäen tavanomaista pienimmän neliösumman estimointitekniikkaa. Tilastolliset analyysit tehtiin LIMDEP v6.0 for PC386 -ohjelmistolla. K a t o. Leikkausta edeltävän kyselylomakkeen täytti 345 lonkka- ja 223 polvipotilasta. Seurannan aikana kuoli seitsemän lonkka- ja kuusi polvipotilasta. Neljä potilasta jätti vastaamatta seurantakyselyihin lomakkeen kielen vuoksi (vain suomenkielinen lomake oli käytössä). Neljätoista potilasta oli seurannan aikana muuttanut tuntemattomaan osoitteeseen. Lonkkapotilaista 33 ja polvipotilaista 18 jätti vastaamatta tuntemattomasta syystä johonkin kolmesta seurantakyselystä. Kaikkiin neljään kyselyyn vastasi 276 lonkkapotilasta (vastausosuus 80.0 %) ja 176 polvipotilasta (78.9 %), ja he muodostivat lopullisen tutkimusaineiston. Lopulliseen aineistoon kuuluneista 413:n tiedot löytyivät sekä poistoilmoitus- että implanttirekisteristä. Implanttirekisterissä oli tiedot kahdesta potilaasta, joita ei löytynyt poistoilmoitusrekisteristä, ja poistoilmoitusrekisterissä oli 35 potilaasta, joita ei ollut implanttirekisterissä. Puuttuvat sairaalakustannustiedot korvattiin sairaala- ja potilasryhmäkohtaisella keskiarvolla, mutta muiden muuttujien puuttuvia tietoja ei korvattu. Tulokset Potilaista valtaosa oli naimisissa, eläkkeellä ja naisia (taulukko 1). Polvipotilaiden keski-ikä leikkauksen aikaan oli noin viisi vuotta korkeampi kuin lonkkapotilailla. Katoon luettujen keski-ikä (67.2 vuotta) oli vähän korkeampi kuin lopulliseen aineistoon kuuluneiden. Leikkausta edeltävässä mittauksessa heidän 15D-indeksinsä keskiarvo oli myös hiukan huonompi (.81) kuin muiden potilaiden (.82). Iän ja elämänlaadun erot katoon kuuluneiden ja muiden välillä eivät kuitenkaan olleet merkitseviä. Vaikuttavuus. Kipu muuttui NHP:n ulottuvuuksista eniten sekä lonkan että polven tekonivelleikkauksissa (kuva 1). Liikkuminen ja nukkuminen kohenivat NHP:n mukaan myös huomattavasti. T a u l u k k o 1. Potilasaineiston ominaisuuksia. Mukana ovat ne potilaat, jotka vastasivat kaikkiin toimenpiteen jälkeisiin lomakekyselyihin. Päivittäisistä toimista selviytyminen oli huonoa ennen leikkausta 78 %:lla lonkkapotilaista ja 65 %:lla polvipotilaista, mutta kaksi vuotta leikkauksen jälkeen vain 20 ja 31 %:lla. Huono suoriutuminen tarkoittaa, että potilaalla on vaikeuksia sisällä liikkumisessa, pukeutuessa, sängystä noustessa tai sinne laskeutuessa tai WC:n käytössä. Terveyteen liittyvä elämänlaatu koheni selvästi sekä lonkan että polven tekonivelleikkauksissa (kuva 1). Lonkkapotilaiden 15D-indeksi oli suurentunut jo kuuden kuukauden seurannassa, ja se pysyi samalla tasolla koko seurannan ajan, kun taas polvipotilailla se pieneni hiukan kuuden kuukauden jälkeen. Lonkkapotilaat hyötyivät keskimäärin polvipotilaita enemmän tekonivelen asentamisesta kaikkien vaikuttavuusmittareiden mukaan, mutta molempien leikkausten vaikuttavuus oli keskimäärin hyvin positiivinen. Osalla tämä yleinen vaikutus jäi kuitenkin toteutumatta: leikkausta edeltävään tasoon verrattuna 13 lonkkapotilasta (4.7 %) ja 17 polvipotilasta (9.7 %) raportoi kaikissa seurantamittauksissa terveyteen liittyvän elämänlaadun (15D) heikentyneen. Elämänlaadun huonontumisen syitä tai riskitekijöitä ei analysoitu tilastollisesti negatiivisten havaintojen vähäisen määrän vuoksi. Kolmella viimeksi mainituista polvipotilaista oli implanttirekisteriin merkitty leikkausta seurannut komplikaatio (tromboembolia). Muillakin on voinut esiintyä kompli- Muuttuja Lonkan Polven tekonivel- tekonivelleikkaus leikkaus Potilasmäärä Iän vaihteluväli, v Keski-ikä, v (keskivirhe) 65.0 (.31) 69.7 (.28) Naisia, % Naimisissa, % Leskiä, % Työssä käyviä, % Eläkkeellä, % Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus 543

4 Ennen leikkausta 6 kk jälkeen 24 kk jälkeen THA TKA 0 THA TKA THA TKA THA TKA THA TKA THA TKA THA TKA THA TKA THA TKA Kipu Liikkumineminesyyreaktiot Nukku- Energi- Tunne- Sosiaalinen Hyvä, % Huono, % eristyneisyys 15D-indeksi 1 Nottingham Health Profile 2 Toimintakyky D: paras terveyteen liittyvä elämänlaatu = 1, huonoin (kuollut) = 0 2 NHP: kussakin ulottuvuudessa paras terveyteen liittyvä elämänlaatu = 0, huonoin = Toimintakyky Jylhän (1985) luokituksen mukaan K u v a 1. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja toimintakyky ennen lonkan (THA) ja polven (TKA) tekonivelleikkausta ja niiden jälkeen. kaatioita, vaikka merkintää ei löytynytkään potilasrekistereistä. Kustannukset. Hoitojakson pituus leikkaussairaalassa oli keskimäärin 12 päivää lonkka- ja 14 päivää polvileikkauksissa. Kun mukaan laskettiin myös jatkohoidot toisissa sairaaloissa, koko episodin pituus oli keskimäärin kaksi päivää pidempi molemmissa leikkauksissa. Lonkkaleikkausten keskimääräiset kustannukset leikkaussairaalassa olivat noin markkaa ja polvileikkausten noin markkaa ja koko episodien hiukan suuremmat (taulukko 2). Proteesin osuus koko episodin kustannuksista oli runsas viidennes. Lonkkaleikkausten kokonaiskustannukset eivät riippuneet potilaan iästä, sillä potilaan iän kasvaessa lonkkaproteesin hinta laski saman verran kuin hoitokustannukset kasvoivat. Sen sijaan polvileikkausten sairaalakustannukset nousivat potilaan iän myötä, sillä proteesin keskihinta oli sama kaikissa ikäryhmissä, mutta hoidon kustannukset olivat vanhoilla potilailla suuremmat. Sairaalapalvelujen käyttö ei muuttunut merkitsevästi leikkausta seuraavan vuoden kuluessa (taulukko 3). Hoidon kustannuksia mittaavien DRG-arvojen mukaan sekä leikkausta edeltäneet että niitä seuranneet hoitojaksot olivat sairaaloiden keskimääräisiä hoitojaksoja kalliimpia. Vaikka hoitojaksojen määrä ei muuttunut leikkausta edeltävään tasoon nähden, sekä lonkka- että polvipotilaiden postoperatiiviset jaksot olivat DRGarvojen mukaan hiukan leikkausta edeltäviä jaksoja kalliimpia. Lääkärissä ja fysioterapiassa käyntien määrät vähenivät selvästi (p < 0.05) leikkauksen jälkeen molemmissa leikkaustyypeissä. Sen sijaan käynnit terveydenhoitajien luona ja reseptilääkkeiden käyttö pysyivät muuttumattomina. Sosiaalihuollon koti- ja kuljetuspalvelujen käyttäjien lukumäärä väheni, mutta ne, jotka näihin palveluihin turvautuivat leikkauksen jälkeen, käyttivät niitä aiempaa useammin. Siten sosiaalipalvelujen kokonaismäärä ja kustannukset eivät vähentyneet leikkauksen jälkeen. Muut kustannuserät olivat vähäisiä leikkauksen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna (taulukko 3). Leikkaussairaalasta johtuva kustannusten vaihtelu oli vähäistä, sillä potilasrakenne oli eri sairaaloissa varsin samankaltainen (taulukko 4). 544 P. Rissanen ym.

5 T a u l u k k o 2. Hoitojakson keskipituus leikkaussairaalassa 1 ja koko episodin aikana 2 sekä lonkan ja polven tekonivelleikkauksen sairaalakustannukset ikäryhmittäin vuoden 1992 rahana; keskiarvot (keskivirheet). 60 v v > 70 v Yhteensä Lonkkaleikkaus Hoitojakson pituus leikkaus, päivää 13 (0.54) 11.7 (0.35) 12.2 (0.42) 12.2 (0.25) Hoitojakson pituus episodi, päivää 14.4 (1.12) 13.2 (0.49) 15.1 (0.65) 14.2 (0.42) Hoitokustannukset, leikkaus (1 040) (710) (1 100) (570) Hoitokustannukset, episodi (3 530) (950) (1 210) (1 080) Proteesikustannukset (410) (410) (310) (260) Kokonaiskustannukset, leikkaus (1 130) (780) (1 160) (610) Kokonaiskustannukset, episodi (3 580) (980) (1 270) (1 110) Potilaita Polvileikkaus Hoitojakson pituus leikkaus, päivää 15 (1.55) 12.8 (0.58) 13.9 (0.48) 13.7 (0.36) Hoitojakson pituus, episodi, päivää 15 (1.55) 14.1 (0.62) 17.3 (0.78) 16.1 (0.53) Hoitokustannukset, leikkaus (3 480) (1 170) (1 080) (830) Hoitokustannukset, episodi (3 480) (1 170) (1 280) (930) Proteesikustannukset (410) (270) (240) (170) Kokonaiskustannukset, leikkaus (3 580) (1 100) (1 080) (820) Kokonaiskustannukset, episodi (3 580) (1 130) (1 300) (930) Potilaita Jakso, jonka aikana tekonivelleikkaus tehtiin 2 Episodi koostuu leikkauksen sisältäneestä hoitojaksosta ja välittömästi sitä seuranneesta jatkohoitojaksosta jossakin toisessa sairaalassa (toipumissairaalassa) Potilaiden menot kasvoivat vähän leikkauksen jälkeen, mutta potilasryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Näitä menoja ei sisällytetty K/Vlaskelmaan, sillä osa potilaiden menoista oli hoitopäivä- ja muita palvelumaksuja, joilla katetaan terveydenhuollon kustannuksia. Niiden mukaanotto olisi johtanut kaksinkertaiseen laskentaan. Kustannusvaikuttavuus. Vaikka lonkkaleikkaukset olivat keskimäärin halvempia kuin polvileikkaukset, ikävakioinnin jälkeen kustannuksissa ei ollut merkitsevää eroa. Sen sijaan lonkkaleikkaukset olivat vaikuttavampia. Esimerkiksi ikävakioitu elämänlaadun (15D-indeksin) muutos oli merkitsevästi suurempi lonkkapotilailla. Siten lonkkanivelen leikkaukset osoittautuivat keskimäärin kustannusvaikuttavammiksi. Kustannusvaikuttavuus vaihteli kuitenkin huomattavasti ikäluokittain samassa toimenpideryhmässä. Kun K/V-suhteet järjestettiin sekä leikkaus- että ikäryhmittäin, alle 60-vuotiaille polvipotilaille suoritetut leikkaukset osoittautuivat yhtä kustannusvaikuttaviksi kuin lonkkaleikkauk- Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus 545

6 T a u l u k k o 3. Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kustannusten muutos lonkan ja polven tekonivelleikkausta seuraavan vuoden aikana ikäryhmittäin; keskiarvot (keskivirhe) vuoden 1992 rahana. n Avopalvelut 1 Sosiaalipalvelut 2 Sairaalapalvelut 3 Lonkkaleikkaus 60 v (590) 220 (100) (2 630) v (690) 190 (170) (1 920) > 70 v (410) 630 (320) 90 (1 480) Yhteensä (330) 240 (140) (1 120) Polvileikkaus 60 v (1480) 0 (0) (5 080) v (740) 370 (250) (1 500) > 70 v (580) 600 (630) 570 (2 780) Yhteensä (440) 460 (370) 550 (1 770) 1 Sisältävät kuntoutuspalvelut, lääkärissäkäynnit, terveydenhoitajien ja fysioterapeuttien luona käynnit, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä»epävirallisen» hoidon kuten kiropraktikoiden tai kansanparantajien hoidon kustannukset. 2 Sisältävät kotiavun ja kuljetuspalvelujen kustannukset. Kahden vuoden seurannassa mitatut miinus preoperatiiviset vuotuiset kustannukset kuukauden seurannassa mitatut miinus preoperatiiviset vuotuiset sairaalakustannukset (ei sisällä leikkaushoitojaksoa eikä sitä välittömästi seurannutta jatkohoitoa). set keskimäärin, ja tämän ryhmän K/V-suhde oli jopa hiukan parempi kuin yli 70-vuotiaiden lonkkapotilaiden leikkauksissa. Yli 70-vuotiaille tehdyt polven tekonivelleikkaukset tuottivat epäedullisimman K/V-suhteen (taulukko 4). Ryhmien väliset K/V-suhteet eivät muuttuneet, vaikka sairaaloista johtuva kustannusten vaihtelu vakioitiin. Potilaiden leikkausta edeltävän terveyteen liittyvän elämänlaadun vakiointi johti vakioimatonta selvemmin nuoria potilasryhmiä suosiviin K/V-suhteisiin. Pohdinta Koettu terveydentila ja elämänlaatu olivat sekä lonkan että polven tekonivelleikkauksen jälkeen samanlaiset kuin vastaavan ikäisellä normaaliväestöllä (Aro ym. 1994, Koivukangas ym. 1995, Rissanen ym. 1995c). Kivut, liikkuminen ja nukkuminen paranivat eniten elämänlaadun (NHP:n) ulottuvuuksista. Toimintakyky parani huomattavasti. Leikkausten terveyshyödyt oli saavutettu jo kuuden kuukauden seurannassa, ja ne pysyivät jokseenkin samoina kahden vuoden seurannassakin. Aiemman poikkileikkaustutkimuksemme mukaan tekonivelpotilaiden elämänlaatu ja toimintakyky olivat yhtä hyvät kaksi ja viisi vuotta leikkauksen jälkeen, joten leikkausten vaikutukset kestävät kauan (Rissanen ym. 1995b). Lonkkapotilaat hyötyivät keskimäärin enemmän kuin polvipotilaat, mutta molempien ryhmien sisällä oli huomattavia eroja leikkauksen vaikuttavuudessa. Polvileikkausten sairaalakustannukset olivat hiukan suuremmat kuin lonkkaleikkausten. Osittain ero johtui polvipotilaiden korkeammasta iästä. Ikä ei vaikuttanut lonkkaleikkausten kokonaiskustannuksiin, mutta vanhimmilla polvipotilailla kustannukset olivat korkeimmat. Proteesikustannukset olivat 21 % lonkka- ja 24 % polvileikkausten hoitoepisodin kokonaiskustannuksista. Nivelen hinnan osuus vastaa ulkomaisia tuloksia (Barber ja Healy 1993, Healy ja Finn 1994). Sairaalahoitojakson pituus on lyhentynyt viime vuosina selvästi (Rissanen ym. 1995a), minkä seurauksena asennetun nivelen osuus kokonaiskustannuksista on kasvanut. Myös proteesien hintojen nousun on raportoitu vaikuttaneen samaan suuntaan (Healy ja Finn 1994). Terveys- ja sosiaalipalvelujen käyttö ei muuttunut leikkauksen jälkeen, eikä niissä syntynyt säästöjä seurannan aikana. Jacobsson ym. (1991) saivat saman tuloksen vanhoilla tekonivelpotilail- 546 P. Rissanen ym.

7 T a u l u k k o 4. 15D-indeksin 1, NHP:n kipu, liikkumis- ja nukkumisulottuvuuksien 2 sekä päivittäisistä toimista selviytymisen (ADL) summaindeksin 3 muutokset ( ) 24 kuukauden seurannassa leikkausta edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna sekä terveyden- ja sosiaalihuollon nettokustannukset lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ikäryhmittäin; keskiarvot (keskivirhe) vuoden 1992 rahana. Ikäryhmä, n 15D Kipu Liikku- Nukku- ADL Mk/ Mk/ v minen minen indeksi potilas 15D 6 Lonkkaleikkaus ) 36.84) 25.70) 6.94) ) (0.008) (3.25) (3.12) (3.33) (0.74) (3 520) ) 39.19) 24.86) 7.07) ) (0.007) (2.82) (2.80) (2.85) (0.75) (2 180) > ) 33.85) 24.63) 7.45) ) (0.007) (3.44) (3.35) (3.95) (0.74) (2 010) Polvileikkaus ) 22.02) 36.30) 4.29) ) (0.015) (6.56) (4.05) (7.75) (1.19) (6 900) ) 23.33) 12.54) 5.01) ) (0.008) (3.98) (3.26) (3.62) (0.73) (1 840) > ) 23.01) 15.61) 4.26) ) (0.008) (2.98) (3.21) (3.75) (0.80) (3 300) 1 15D:n paras elämänlaatu = 1, huonoin (kuollut) = 0 2 NHP:n ulottuvuuksien paras elämänlaatu = 0, huonoin = Paras suoriutumiskyky = 0, huonoin = D vakioitu leikkausta edeltävän 15D-indeksin suhteen; vakioinnin vuoksi keskivirhettä ei esitetä 5 Sairaalasta johtuva kustannusten vaihtelu vakioitu; vakioinnin vuoksi keskivirhettä ei esitetä 6 15D kerrottu sadalla la. Eniten vähenivät fysioterapiapalvelujen käyttö ja lääkärissäkäynnit, mikä vastasi aikaisempia tutkimustuloksia (Drugge ym. 1987, Munck ym. 1987, Munk ym. 1991). Nämä säästöt eivät kuitenkaan kattaneet sairaalapalvelukustannusten pientä kasvua leikkausepisodin jälkeen. Lonkkaleikkaukset olivat polvileikkauksia vaikuttavampia kaikkien vaikuttavuusmittareiden mukaan. Koska leikkausten kustannukset eivät juuri eronneet toisistaan, lonkkaleikkausten kustannusvaikuttavuus oli parempi kuin polvileikkausten. Liang ym. (1986) päätyivät päinvastaiseen tulokseen, tosin hiukan erilaisella potilasaineistolla. Lonkkaleikkausten kustannusvaikuttavuudessa ei havaittu suuria eroja ikäryhmien välillä, toisin kuin Taylor (1976) ja Goldie (1991) raportoivat. Sen sijaan polvileikkausten kustannusvaikuttavuus huononi potilaiden iän kasvaessa, mikä vastaa Zicatin ym. (1993) tuloksia. Nuorimpien polvipotilaiden tekonivelleikkaukset olivat jopa yhtä kustannusvaikuttavia kuin keskimääräiset lonkkaleikkaukset. Liangin ym. (1986) mukaan huonoimman lähtötason potilaiden leikkaukset tuottivat parhaan K/V-suhteen sekä lonkka- että polvipotilailla. Tulostemme mukaan vanhimpien potilaiden elämänlaatu oli ennen toimenpidettä huonompi kuin nuoremmilla molemmissa leikkausryhmissä. Huonomman lähtötason potilaiden mahdollisuus suurempaan elämänlaadun muutokseen voi johtua pikemminkin mittareihin liittyvästä ns. kattovaikutuksesta (ceiling effect) (Bindman ym. 1990, Rissanen ym. 1996) kuin todellisista muutoksista ihmisten elämässä. Lähtötilanteen vakiointi johti nuorempia potilaita voimakkaasti suosiviin K/V-suhteisiin. Leikkausta edeltävää terveydentilaa, ikää tai sosioekonomisia tekijöitä ei tutkimuksessamme pidetty valintakriteereinä. Aineistomme edustikin tekonivelleikkausten tavanomaista potilasjoukkoa: keski-ikä ja sukupuolijakauma olivat lähes samat kuin artroosin vuoksi leikatuilla implanttirekisterin potilailla. Seurannan aikana kuolleet suljettiin lopullisen Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus 547

8 aineiston ulkopuolelle, sillä kuolemantapausten ei voitu katsoa johtuneen leikkauksesta. Tekonivelpotilaiden kuolleisuus on ollut 90 päivän kuluessa leikkauksesta hiukan suurempi kuin tämän jälkeen (Holmberg 1992). Aineistossamme vain yksi potilas kuoli kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta. Seurannan aikana menehtyneiden potilaiden keski-ikä leikkauksen aikaan oli noin viisi vuotta korkeampi kuin muilla. Jos suurin terveyshyöty on terveydenhuollon voimavarojen kohdentamisen kriteerinä, palveluja joudutaan priorisoimaan. Priorisointikeskustelussa on tavallisesti haluttu verrata eri sairauksien tai hoitomuotojen tehokkuutta (K/V-suhdetta). Kuitenkin saman hoitomuodon piirissä vaikuttavuus ja kustannukset voivat vaihdella jopa niin paljon, että hoitomuotojen sisäinen vaihtelu on suurempaa kuin niiden välinen vaihtelu. Niinpä systemaattinen osa polvipotilaille tehdyistä leikkauksista, alle 60-vuotiaille tehdyt, koostui vähintään yhtä tehokkaista toimenpiteistä kuin lonkkaleikkaukset keskimäärin. Vanhimmille polvipotilaille tehdyt leikkaukset olivat vähiten kustannusvaikuttavia. Tulos merkitsee sitä, että terveydenhuollon voimavarojen tehokas kohdentaminen edellyttää paitsi hoitojen myös potilaiden priorisointia. Samalla kuitenkin jouduttaisiin luopumaan terveydenhuollon tasa-arvotavoitteista, kuten oikeudesta hoitoon pääsyyn iästä riippumatta. Tasa-arvo siis maksaa tekonivelkirurgiassa, kuten luultavasti muillakin lääketieteen aloilla, ja hintana on luopuminen voimavarojen tehokkaimmasta kohdentamisesta. * * * Omistamme tutkimuksen professori Seppo Aron muistolle. Kirjallisuutta Adam R F, Noble J. Primary total knee arthroplasty in the elderly. J Arthroplasty 1994; 9: Aro S, Byckling T, Häkkinen U, Kerppilä S, Salonen M. Use of health services and health status among Finnish adult population in /94. Helsinki: STAKES, Themes 24/94, Barber T C, Healy W L. Hospital cost of total hip arthroplasty. A comparison between 1981 and J Bone Joint Surg (Br) 1993; 75-A(3): Bindman A B, Keane D, Lurie N. Measuring health changes among severely ill patients. The floor phenomenon. Med Care 1990; 28: Boettcher W G. Total hip arthroplasties in the elderly. Morbidity, mortality, and cost-effectiveness. Clin Orthop 1992; 274: Coast J. The role of economic evaluation in setting priorities for elective surgery. Health Policy 1993; 24: Drugge D, Fröhling H, Hägglund Y, ym. Cost analysis of arthrosis of hip. Acta Orthop Scand 1987; 58: Friedman B, Elixhauser A. Increased use of an expensive, elective procedure: total hip replacements in the 1980s. Med Care 1993; 31: Goldie I. Total hip and knee replacements. Acta Orthop Scand 1991; 62 Suppl 241: Healy W L, Finn D. The hospital cost and the cost of the implant for total knee arthroplasty. J Bone Joint Surg (Br) 1994; 76- A(6): Hirvonen A, Paavolainen P. Vuosiraportti implanttirekisteristä: Ortopediset encoproteesit Helsinki: Lääkelaitos (National Agency for Medicines), Holmberg S. Life expectancy after total hip arthroplasty. J Arthroplasty 1992; 7: Jacobsson Sven-A, Rehnberg C, Djerf K. Risks, benefits and economic consequences of total hip arthroplasty in an aged population. Scand J Soc Med 1991; 19: Jylhä M. Oman terveyden kokeminen eläkeiässä [väitöskirja]. Tampere: Tampereen yliopisto, Jylhä M, Jokela J, Tolvanen E, ym. The Tampere longitudial study on ageing. Scand J Soc Med 1992; 47 Suppl: Knutson K, Lewold S, Robertsson O, Lindgren L. The Swedish knee arthroplasty register. Acta Orthop Scand 1994; 64: Koivukangas P, Koivukangas J, Ohinmaa A, Kivelä S L, Krause K. NHP: Koetun terveydentilan mittari terveydenhuollon arviointitutkimuksiin. Sosiaalilääket Aikak 1992; 29: Koivukangas P, Ohinmaa A, Koivukangas J. Nottingham Health Profilen (NHP) suomalainen versio. Raportteja 187. Helsinki: STAKES, Konttinen M. Endoproteesikirurgia kallistako? Suom Lääkäril 1982; 37: Liang M H, Cullen K E, Larson M G, ym. Cost-effectiveness of total joint arthroplasty in osteoarthritis. Arthritis Rheum 1986; 29: Munck S, Pedersen K M, Helmer-Hansen H B. A cost-effectiveness analysis of total hip replacement. Acta Orthop Scand 1987; 58: Munk S, Hattens E, Andersen P. Total hoftealloplastik. Langtidsökonomiske konsekvenser. Ugersk Laeger 1991; 153: Nevalainen J. Arvio tekonivelkirurgian taloudellisista vaikutuksista ja niiden parantamismahdollisuuksista. Väitöskirja. Tampere: Tampereen yliopisto, NIH Consensus Conference. Total hip replacement. JAMA 1995; 273: O Brien B J, Drummond M F, Labelle R J, Willan A. In search of power and significance: issues in the design and analysis of stochastic cost-effectiveness in health care. Med Care 1994; 32: Paavolainen P, Hämäläinen M, Mustonen H, Slätis P. Registration of arthroplasties in Finland. A nationwide prospective project. Acta Orthop Scand 1991; 62 Suppl 241: Quam J P, Michet C J, Wilson M G, ym. Total knee arthroplasty: a population-based study. Mayo Clin Proc 1991; 66: Rissanen P, Aro S, Paavolainen P. Hospital and patient related characteristics determining length of stay for hip and knee replacements. Int J Technol Assess Health Care 1995a; 12: Rissanen P, Aro S, Slätis P, Sintonen H, Paavolainen P. Health and quality of life before and after hip and knee arthroplasty. J Arthroplasty 1995b; 10: Rissanen P, Sintonen H, Pekurinen M. 15D-terveyteen liittyvän elämänlaatumittarin, visuaalisen analogiamittarin ja koetun terveydentilan mittarin arvot aikuisikäisessä normaaliväestössä. Sosiaalilääket Aikak 1995c; 32: P. Rissanen ym.

9 Rissanen P, Aro S, Sintonen H, Slätis P, Paavolainen P. Quality of life and functional ability in hip and knee replacements. A prospective study. Q Life Res 1996; 5: Rorabeck C H, Bourne R B, Laupacis A, ym. A double-blind study of 250 cases comparing cemented with cementless total hip arthroplasty. Cost-effectiveness and its impact on healthrelated quality of life. Clin Orthop 1994; 298: Sintonen H. The 15-D measure of health-related quality of life: reliability, validity and sensitivity of its health state descriptive system. NCHPE, Working Paper 41, Melbourne Sintonen H. The 15-D measure of health related quality of life: feasibility, reliability and validity of its valuation system. NCHPE, Working Paper 42, Melbourne Sintonen H, Pekurinen M. A fifteen-dimensional measure of healthrelated quality of life (15D) and its applications. Kirjassa: Walker S R, Rosser R M, toim. Quality of life assessment: key issues in the 1990s. Dordrecht: Kluwer Academic Publichers, 1993, s Taylor D G. The costs of arthritis and the benefits of joint replacement surgery. Proc R Soc Lond B 1976; 192: van Hout B A, Al M J, Gordon G S, Rutten H F H. Costs, effects and C/E-ratios alongside clinical trial. Health Econ 1994; 3: Wakker P, Klaassen M P. Confidence intervals for cost/effectiveness ratios. Health Econ 1995; 4: Weinstein M C. Principles of cost-effective allocation in health care organizations. Int J Technol Assess Health Care 1990; 6: Zicat B, Rorabeck C H, Bourne R B, Devane P A, Nott L. Total knee arthroplasty in the octogenerian. J Arthroplasty 1993; 8: PEKKA RISSANEN, FF, erikoistutkija SEPPO ARO, professori ( ) Stakes, terveydenhuollon tutkimusyksikkö PL 220, Helsinki HARRI SINTONEN, professori Kuopion yliopisto PL 1625, Kuopio PÄR SLÄTIS, professori Sairaala Orton Tenholantie 10, Helsinki PEKKA PAAVOLAINEN, dosentti, ylilääkäri Jorvin sairaala Turuntie 150, Espoo Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi Lonkan ja polven tekonivelleikkausten kustannusvaikuttavuus: kahden vuoden seurantatutkimus 549

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon

Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon Lonkan ja polven tekonivelleikkaushoidon vaikuttavuus. Satunnaistettu vertailututkimus nopeasti leikattujen ja ei-leikattujen (jonossa olevien) potilaiden välillä Blom M 1, Tuominen U 2,7, Seitsalo S 3,

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003

Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Lonkan tekonivelleikkausten alueelliset erot Suomessa vuosina 1998 2003 Keijo Mäkelä 1, Ville Remes 2, Miika Linna 3, Mikko Peltola 3, Unto Häkkinen 3 1 TYKS; 2 HUS; 3 STAKES Hospital discharge register

Lisätiedot

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS

BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku EL, LT Outi Väyrynen OYS BMI:N VAIKUTUS TEKONIVELLEIKKAUKSEEN IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Turku 24.4.2019 EL, LT Outi Väyrynen OYS Painoindeksi eli BMI (WHO:n luokittelu) BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus²

Lisätiedot

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu

Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Coxan vuodeosaston ja ortopedisesti suuntautuneiden kirurgisten vuodeosastojen kuvailu Työpaperi T17 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 2009-2011 (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen

Lisätiedot

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen

Tekonivelleikkausten PROM tulokset. Antti Eskelinen Tekonivelleikkausten PROM tulokset Antti Eskelinen 26.4.2019 Sidonnaisuudet Työantaja: Tekonivelsairaala Coxa Oy Luottamustehtävät: Asiantuntijatyöryhmän jäsen, Tekonivelrekisteri, THL Steering Committee

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1

Lisätiedot

oyl Konsta Pamilo 9/27/12 3 9/27/12 4 9/27/12 5 Tekonivel leikausten määrän on arvioitu lisääntyvän 50% tulevan vuosi kymmenen aikana Revisio taakka kasvaa Paine terveydenhuollon kustannusten laskemiseen

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkauksen tulokset

Polven tekonivelleikkauksen tulokset Valtakunnalliset tekonivelpäivät 2017 Polven tekonivelleikkauksen tulokset Mika Niemeläinen Miksi tuloksia tulee arvioida? Lisääntyneet insidenssit 40 Lisäävät tarvetta saada tietoa tuloksista 35 30 25

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein

Lisätiedot

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f.

Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Suomen Artroplastiayhdistys r.y. Artroplastikföreningen i Finland r.f. Tekonivelkirurgian asiantuntijalääkärin koulutusohjelma Tekonivelkirurgia on nivelten kivuliaiden ja asentovirheitä aiheuttavien degeneratiivisten

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA Yhteystiedot: Pekka Rissanen, pekka.rissanen@thl.fi Jan Klavus, jan.klavus@tuni.fi Leena Forma,

Lisätiedot

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila Liiteosa II Keski-Suomen Sote - aineistoa, syksy 2017 Markku Harvisalo, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA, SYKSY 2017 15.9.2017

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Lataa Nivelkirja - Tuula Vainikainen. Lataa

Lataa Nivelkirja - Tuula Vainikainen. Lataa Lataa Nivelkirja - Tuula Vainikainen Lataa Kirjailija: Tuula Vainikainen ISBN: 9789510368329 Sivumäärä: 136 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.82 Mb Kuinka ehkäistä nivelrikon kehittymistä? Mitä tekonivelleikkauksessa

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ohjeet Tällä lomakkeella pyydämme Teitä arvioimaan elämänlaatuanne, terveyttänne ja muita arkielämänne asioita. Vastatkaa kaikkiin

Lisätiedot

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä

Nimi Henkilötunnus Päivämäärä WOMAC-KYSELYLOMAKE 1 (5) Nimi Henkilötunnus Päivämäärä OHJTA KYSELYYN VASTAAVALLE Osissa A, B ja C kysymykset esitetään seuraavassa muodossa. Vastatkaa merkitsemällä rasti ( X ) vaakasuoralle viivalle.

Lisätiedot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvien ryhmien muuta väestöä heikompi elämänlaatu/hyvinvointi.

Lisätiedot

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata?

Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Yli 80-vuotiaan polvinivelrikko leikatako vai eikö leikata? Esa Jämsen 1, Matti UK Lehto 2, Yrjö T Konttinen 2,3 1 Lääketieteen laitos, Tampereen yliopisto; 2 Tekonivelsairaala Coxa; 3 Sisätautien klinikka,

Lisätiedot

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon

Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Visio ja strategia muutoksen toteuttamiseksi Suomen polku kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Suomen terveydenhuollon uusi tuleminen - vaikuttajatapaaminen Helsinki, 2.10.2008 Peruspalveluministeri

Lisätiedot

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä

Lisätiedot

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset

Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000

Lisätiedot

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset

Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Markku Heliövaara, Pär Slätis ja Pekka Paavolainen NIVELRIKKO Nivelrikon esiintyvyys ja kustannukset Nivelrikko on yleisin nivelsairaus. Etenkin polven ja lonkan nivelrikko ovat kustannuksiltaan kalliita

Lisätiedot

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies

Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015 Sonja Lumme 1 Esityksen rakenne Terveyspalveluiden tutkimus rekisteriaineistoilla Oikeudenmukaisuus terveydenhuollossa Rekisterit Oikeudenmukaisuuden

Lisätiedot

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES

Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman

SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan. Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman SEP vai TEP reisiluun kaulan murtumaan Valtakunnalliset tekonivelpäivät el Elina Ekman Sisältö Johdanto Reisiluun kaulan murtuma potilas Mitä RCT:t kertoo Rekisteri tilastoja Yhteenveto Johdanto Yleinen

Lisätiedot

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2. Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset

Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Metalli-metalli -liukupintaisten lonkan tekonivelleikkausten 5-vuotisseurantatulokset Henri Miettinen, Simo Miettinen, Hannu Miettinen, Jukka Kettunen Ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka,

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT Suomalaisten näkö ja elämänlaatu Alexandra Mikhailova, FT 7..27 Näkövammaisuus ja sokeus Näkövammaisuuden ja sokeuden aiheuttajat maailmanlaajuisesti: IAPB vision atlas, 27 Näön merkitys Heikentynyt näkökyky

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS

RANTEEN TEKONIVEL. IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi el Miika Stenholm TYKS RANTEEN TEKONIVEL IX Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi 25.4.2019 el Miika Stenholm TYKS Historiaa 1890 Themistocles Gluck suoritti ensimmäisen ranteen tekonivelleikkauksen 1967 Swanson käytti

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Mistä tekonivelkirurgian kustannusvaikuttavuus riippuu?

Mistä tekonivelkirurgian kustannusvaikuttavuus riippuu? Matti Lehto, Antti Eskelinen, Antti Malmivaara ja Esa Jämsen Mistä tekonivelkirurgian kustannusvaikuttavuus riippuu? riippuu leikkausaiheista, potilasvalinnasta, leikkaavan ortopedin kokemuksesta ja sairaalan

Lisätiedot

Tekonivelkirurgian organisointi ja palveluntuotannon kehittäminen HUS-alueella

Tekonivelkirurgian organisointi ja palveluntuotannon kehittäminen HUS-alueella 1 Tekonivelkirurgian organisointi ja palveluntuotannon kehittäminen HUS-alueella HUS Ville Remes Antti Eskelinen Arja Mäkelä Erja Tenhunen Iiris Santala Ilkka Saario Eero Hirvensalo Nordic Healthcare Group

Lisätiedot

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri

Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta. ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta ft Tuula Pohjonen Yhdyshenkilöpalaveri 3.6.2014 1 Tekonivelpotilaiden määräaikaisseuranta Historiassa seurannat Pikonlinnassa ja Taysissa Coxa aloitti toimintansa

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Lonkan ja polven tekonivelet 2015

Lonkan ja polven tekonivelet 2015 15/2016 13.12.2016 Lonkan ja polven tekonivelet 2015 Päälöydökset Vuonna 2015 tehtiin 9 211 lonkan kokotekonivelen ja 10 492 polven tekonivelen ensileikkausta. Lonkkaleikkausten määrä on kasvanut ja polvileikkausten

Lisätiedot

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi

Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi Näyttöön perustuva ortopedia MATTI U.K. LEHTO, ESA JÄMSEN JA PEKKA RISSANEN Lonkan ja polven endoproteesikirurgia varaosien avulla liikkujaksi Endoproteesikirurgia on kustannusvaikuttavaa, ja sillä parannetaan

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa Terveysfoorumi 2011 Terveydenhuollon valinnat Hanasaari 3.-4.2.2011 Ilmo Keskimäki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Terveydenhuollon tutkijan

Lisätiedot

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa

Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen tunnuslukutyössä perusterveydenhuollossa Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen hoitotyön prosessin kuvaamisessa perusterveydenhuollossa VeTeHH-raportti PPT_12B taina.pitkaaho@kuh.fi

Lisätiedot

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja

Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen

Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen Näyttöön perustuva ortopedia HENNAMARI MIKKOLA, JUTTA JÄRVELIN, SEPPO SEITSALO JA ILMO KESKIMÄKI Ortopediset leikkaukset Suomessa 1987 22 Leikkausmäärien alueelliset erot, jonotusajat ja keskittyminen

Lisätiedot

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät

Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät 2.10.2018 Yleisimmät tekonivelleikkaukseen johtavat tekijät Teemu Moilanen Johtava ylilääkäri Tekonivelleikkaus Indikaationa oman nivelen pitkälle edennyt niveltuho Korvaa vaurioituneet nivelpinnat keinomateriaaleilla

Lisätiedot

Ennuste HYKS:n ortopedisten toimenpiteiden määristä vuoteen 2025 mennessä

Ennuste HYKS:n ortopedisten toimenpiteiden määristä vuoteen 2025 mennessä Ennuste HYKS:n ortopedisten toimenpiteiden määristä vuoteen 2025 mennessä Axel Somersalo LK Opiskelijanumero: 013165165 Helsinki 7.6.2010 Tutkielma Ohjaaja: prof. Ilkka Kiviranta HELSINGIN YLIOPISTO Lääketieteellinen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

231 hyöty eivät välttämättä kohtaa kyseisellä sektorilla optimaalisesti. Mittaamismenetelmän täytyy olla siis helppo täyttää, käyttää ja ennen kaikkea tulkita. Stakes:ssa on runsaasti projekteja, joissa

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA

SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA SUMMIT-PINNACLE MOM-TEKONIVELTEN TULOKSET KESKIPITKÄSSÄ SEURANNASSA PERINTEISILLÄ TEKONIVELSEURANNAN MENETELMILLÄ ARVIOITUINA Juho Salivaara Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen

Lisätiedot

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat

Lisätiedot

PERFECT Tekonivelkirurgia

PERFECT Tekonivelkirurgia S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 2 9 / 2 0 0 7 Ville remes, mikko peltola, unto häkkinen, heikki kröger, juhana leppilahti, miika linna, antti malmivaara, keijo mäkelä, olavi nelimarkka, ilmo parvinen,

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

TULE- vaivat, liikunta ja terveys

TULE- vaivat, liikunta ja terveys TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen

Lisätiedot

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA

TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö 2015 Tapaturmakatsaukset 1 Tapaturma on neljänneksi yleisin kuolemansyy

Lisätiedot

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA

LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa

Lisätiedot

Luottamus. Väestökysely 2019

Luottamus. Väestökysely 2019 Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.

Lisätiedot

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info

Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info Polven ja lonkan tekonivelleikkaukseen tulevan info 28.09.2016 1 Tekonivelleikkaus Tekonivelleikkausjono Kutsu leikkaukseen Esikäynti 28.09.2016 2 Ennen tekonivelleikkausta Kartoitetaan terveydentila,

Lisätiedot

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto Tausta Haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien muuta väestöä heikompi

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi

Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi 1 Kehitysvammainen henkilö terveydenhuollon palvelupoluilla kustannusvaikuttavuuden arviointi Virpi Sillanpää Tampereen teknillinen yliopisto Loppuraportti TEPA projekti 12.8.2016 2 Tavoitteet Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO

WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO WHOQOL-BREF MAAILMAN TERVEYSJÄRJESTÖN ELÄMÄNLAATUMITTARI - LYHYT VERSIO Ulottuvuus 1 Ulottuvuus 2 Ulottuvuus 3 Ulottuvuus 4 Kaavat eri ulottuvuuksien yhteispisteiden laskemiseen (6-Q3) + (6-Q4) + Q10 +

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010. Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2010 Kaupunkikohtainen vertailu 24.2.2011 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute

Haittakustannusmalli - taustaa. Väinö Nurmi Finnish Meteorological Institute Haittakustannusmalli - taustaa Väinö Nurmi Vaino.Nurmi@fmi.fi Finnish Meteorological Institute Ilmansaasteiden haittakustannuset Tavoitteena on laskea haittakustannus yhdelle yksikölle päästöä tietyntyyppisestä

Lisätiedot

Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta

Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta Polven tekonivelleikkaukseen tulevien työikäisten potilaiden toimintakyky ja elämänlaatu ennen leikkausta Sanna-Riina Nurmi, Mika Niemeläinen, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala Coxa, Tampere Polven tekonivelleikkauksen

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot