Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Julkaistu Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste ja luotettavuus arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein sähköisinä, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät sähköisissä versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä > Anna palautetta tai lähettämällä ne osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine tausta-aineistoineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus viitteet typistetyssä muodossa. Vastuun rajaus 1 Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien 2769 diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta, hoidosta ja kuntoutuksesta hoitopäätöksiä tehtäessä.

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Hammasperäiset äkilliset infektiot ja mikrobilääkkeet Keskeinen sanoma Äkillisistä suun alueen infektioista valtaosa on hammasperäisiä. Hammasperäisten infektioiden hoidossa mikrobilääkehoito on toissijainen, eikä sen aloittamisella voi perustella hammaslääketieteellisen hoidon lykkäämistä, sillä infektiopesäkkeen tehokkaan hoidon viivästyminen tai puuttuminen voi johtaa infektion kehittymiseen henkeä uhkaavaksi. Mikrobilääkehoitoon päädyttäessä tulee potilaan seurannan olla yhtä tiivistä ja huolellista kuin ilman mikrobilääkkeitä annettavan hammaslääketieteellisen hoidon yhteydessä. Suun äkillisistä infektioista pääosa on suun normaalin mikrobiston aerobisten ja anaerobisten bakteerien aiheuttamia sekainfektioita. Hammasperäisten infektioiden hoidossa ensisijaisesti käytettäviä lääkkeitä ovat infektion vakavuuden, potilaan infektioalttiuden ja mikrobilääkkeiden viimeaikaisen käytön mukaan määräytyen penisilliini tai amoksisilliini yhdessä metronidatsolin kanssa tai amoksisilliini-klavulaanihappo. Kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmää käytetään ensisijaisena potilaille, jotka ovat allergisia penisilliinille. Anafylaktisen reaktion penisilliinistä saaneiden potilaiden hoitoon voidaan käyttää klindamysiiniä tai doksisykliiniä. Mikrobilääkeprofylaksi on aiheellinen aina ennen infektoituneen alueen kirurgisia toimenpiteitä. Se annetaan kerta-annoksena tuntia ennen toimenpidettä. 2 Aiheen rajaus Tämä suositus käsittää äkillisten hammasperäisten infektioiden empiirisen eli kokemusperäisen hoidon ja hammasperäisten infektiokomplikaatioiden ehkäisyn systeemisillä mikrobilääkkeillä äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidon yhteydessä avoterveydenhuollossa. Tämä suositus ei käsittele paikallisantiseptien tai mikrobilääkkeiden paikallista käyttöä suun infektioiden hoidossa. Tämä suositus ei kata suun hiiva- ja virusinfektioiden ehkäisyä tai hoitoa, sylkirauhasinfektioita eikä myöskään suun ja leukojen alueen kroonisten infektioiden tutkimus- ja hoitolinjoja. Bakteeriendokardiitin mikrobilääkeprofylaksista hammashoidon yhteydessä on oma suosituksensa [1, 2]. Suositus ei kata hammasperäisen infektion operatiivista hoitoa, joka on lähes aina ensisijainen hoitomuoto. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

3 Taulukko 1. Vakavan infektion tunnusmerkit. Potilaan tutkiminen Avoterveydenhuollossa hoidettava Sairaalaan lähettämisen aiheet Yleisanamneesi Ei yleissairauksia Infektiokomplikaatioille altistava yleissairaus tai lääkitys: suuren infektioriskin potilaat Yleistila Normaali Kuume Suuri syketaajuus Sairauden tunne Poikkeava huimaus tai väsymys Tajunnan tason muutokset Inspektio ja palpaatio Paikallinen turvotus, lievä punoitus tai kuumotus Lisääntyvä turvotus Nielemis-, puhe- tai hengitysvaikeudet Ihottuma Suun avaus Normaali tai vähän rajoittunut Selkeästi rajoittunut Tavoitteet Päivittää tiedot antibioottien käyttöaiheista ja vasta-aiheista suun akuuttien infektioiden hoidossa. Ohjeistaa mikrobilääkkeen valintaa suun äkillisten infektioiden empiirisessä hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä ottaen huomioon potilaan muut sairaudet ja niiden hoito. Kohderyhmä Avoterveydenhuollon hammaslääkärit ja lääkärit. Muut potilaille tietoa jakavat terveydenhuollon ammattihenkilöt, kuten suuhygienistit, sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Määritelmät Äkillisellä suun alueen infektiolla tarkoitetaan tässä suosituksessa äkillisesti alkanutta ja kliinisesti ja/tai radiologisesti todennettavissa olevaa infektioita, jonka keskeisiä oireita ovat kipu ja turvotus ja johon voi liittyä infektion yleisoireita kuten kuumetta. Mikrobilääkehoidon kohteena on infektio Empiirisellä mikrobilääkehoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka annetaan ilman mikrobiologista diagnoosia kokemusperäisen tiedon ja paikallisten herkkyystilastojen perusteella. Kohdennettu mikrobilääkehoito perustuu mikrobiologiseen diagnoosiin. Mikrobilääkeprofylaksilla tarkoitetaan systeemistä mikrobilääkitystä, jolla pyritään estämään joko toimenpidealueen infektio, sen vaikeutuminen tai yleistyneen infektion kuten sepsiksen tai etäinfektion kehittyminen. Kerta-annosprofylaksi annetaan yhtenä, tavanomaista hoitoannosta suurempana annoksena noin 60 minuuttia ennen toimenpidettä. Jatkettu profylaksi tarkoittaa kerta-annosprofylaksin ja toimenpiteen jälkeen annettavaa lyhytkestoista normaaliannoksista mikrobilääkehoitoa. Paikallisantisepti on pinnallisesti käytettävä kemiallinen aine tai aineseos, joka vähentää mikrobimäärää. Hammasperäisten infektioiden ilmaantuvuus Vakavien sairaalahoitoa vaativien hammasperäisten infektioiden (taulukko 1) ilmaantuvuus on eri tutkimusten perusteella 1,5 7,2/ /v [3, 4]. Hammasperäiset sairaalahoitoa vaativat infektiot ovat lapsilla harvinaisia. Lievät hammasperäiset infektiot ovat avoterveydenhuollossa huomattavan yleisiä, mutta niiden tarkkaa ilmaantuvuutta ei tiedetä. 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 4 Kuolleisuus hammasperäisiin infektioihin Kuolleisuus vakaviin hammasperäisiin yleistyneisiin infektioihin on noin 0,2/ /v [3, 5]. Jopa % kaikista yleistyneeseen sairaalahoitoa vaativaan hammasperäiseen infektioon sairastuneista aikuisista kuolee [3, 5]. Vaikeat perussairaudet ja immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot altistavat hammasperäisen infektion yleistymiselle [3, 5 10] B. Kuolleisuus hammasperäiseen infektioon on näissä potilasryhmissä suurinta [3, 5]. Etiologia Valtaosa leukojen alueen infektioista on hammasperäisiä [11, 12]. Infektion lähtökohtana voi toimia hampaan juuren kärkeä ympäröivä osteiitti eli apikaalinen parodontiitti hampaan poiston jälkeinen luukuopan osteiitti eli alveoliitti [12] puhkeavan hampaan ympäryskudosten tulehdus eli perikoroniitti [12] hampaan kiinnityskudosten (ien ja alveoliluu) tulehdus eli parodontiitti [12] hammastrauma, leukamurtuma [13 17] kirurginen toimenpide, kuten hammasimplantin asettaminen [18]. Tavallisin infektioreitti kulkee hampaan juuren kautta; infektio saa alkunsa pulpanekroosista ja johtaa apikaaliseen parodontiittiin [19]. Hampaan kiinnityskudosten äkillisiä tulehduksia ovat parodontaalipaise, jonka taustalla on yleensä hoitamaton krooninen infektio, harvoin vierasesine [20, 21]. nekrotisoiva ulseratiivinen gingiviitti (NUG) [21, 22]. Yleisimpiä suun alueen märkäisten infektioiden patogeeneja ovat aerobiset ja anaerobiset streptokokit ja anaerobiset gramnegatiiviset sauvat, kuten Prevotella- ja Fusobacterium-lajit. Staphylococcus aureus ja muut stafylokokit ovat tavallisia löydöksiä erityisesti lasten ja vanhusten infektioissa, mutta niistä ainoastaan S. aureus on merkittävä infektion aiheuttaja [5, 23 32]. NUG:ssa spirokeetoilla ja muilla anaerobeilla katsotaan olevan keskeinen rooli [21, 33, 34]. NUG:lle altistavia tekijöitä voivat olla stressi, heikentynyt elimistön puolustusvaste (esimerkiksi HIV, akuutti leukemia), huono suuhygienia, tupakointi ja aliravitsemus [21]. Suun alueen märkäisten infektioiden keskeisten patogeenien herkkyys V-penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmälle on Suomessa edelleen melko hyvä [35], (ks. Helsingin ja Uudenmaan alueen herkkyystilastot 24,2049,2265,2845,5460). Klindamysiinin herkkyystilannetta tulee seurata ja sen käyttö vaatii harkintaa, koska viitteitä myös suun mikrobien, etenkin streptokokkien resistenssin yleistymisestä ja huonosta hoitovasteesta on olemassa [35]. Ehkäisy Huolellinen päivittäinen omahoito on tärkein tekijä suun ja leukojen infektioiden sekä hammasperäisten infektioiden ehkäisyssä. Suuperäisten yleisinfektioiden estämiseksi hampaiston infektiot tulisi pyrkiä hoitamaan ennen leikkauksia, joissa elimistöön asetetaan vierasesine (sydänläppä, nivel- tai verisuoniproteesi) tai aloitetaan voimakas immunosuppressiivinen lääkehoito. Suun infektioiden hoito on tärkeää myös ennen leukojen alueelle kohdistuvaa sädehoitoa sekä ennen suonensisäisten bisfosfonaattien aloitusta [36 39]. Suun alueen infektioiden tehokas hoitaminen potilaan ollessa terve ilman suuperäisille infektiolle altistavia yleissairauksia tai lääkityksiä vähentäisi merkittävästi mikrobilääkkeiden käytön tarvetta hammashoidon yhteydessä. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

5 Taulukko 2. Potilaskohtaiset infektion riskitekijät. Suurentuneen infektioriskin potilaat - Komplisoitumaton diabetes (B- GHbA1C < 8 %, < 64 mmol/mol) - Autoimmuunitautia sairastavat, joilla ei lääkitystä tai lievä immunosuppressio (prednisoni aikuisilla < 10 mg/vrk, enintään yksi immunosuppressiivinen lääke) - Remissiossa oleva reumatauti ja aiemmissa leikkauksissa ei infektiokomplikaatioita - Elinsiirron jälkeinen immunosuppressio, joka jo keventynyt ja vakiintunut (noin > 6 kk siirrosta) - Endokardiitin tai reumakuumeen jälkitila (> 12 kk sairastumisesta) - Nivel- tai verisuoniproteesipotilaat postoperatiivisen paranemisajan jälkeen (> 6 kk), jos useita tai ongelmallisia proteeseja - Kliinisesti oireeton tai vähäoireinen maksakirroosi - Lääkehoidon aiheuttama tai muu lievä leukopenia (< 2,5 x10 9 /l) tai lievä neutropenia (> 1 x 10 9 /l) - Potilaat, joiden suun infektiota on toistuvasti hoidettu mikrobilääkkeillä ilman infektio-pesäkkeeseen kohdistuvaa hammaslääketieteellistä hoitoa Keskisuuren infektioriskin potilaat - Labiili tai komplisoitunut diabetes (B-GHbA1C 8 9 %, mmol/ mol tai selkeät elinkomplikaatiot, kuten nefro-, retino- tai neuropatia) - Pitkälle edennyttä munuaistautia sairastavat potilaat, predialyysi- ja dialyysipotilaat (P-krea > 300 µmol/l) - Kompensoitu maksakirroosi, johon liittyy jo hyytymistekijöiden vähentyminen - Kantasolusiirron saaneet potilaat, joilla jatkuva immunosuppression tarve - Autoimmuunitautia tai nivelreumaa sairastavat, joilla useampia immunosuppressiivisia lääkkeitä tai biologinen lääkitys - Nivel- tai verisuoniproteesipotilaat 6 kuukauden ajan leikkauksen jälkeen - Vuoden sisällä sairastettu todennäköinen suuperäinen etäinfektio, kuten esimerkiksi suun mikrobien aiheuttama sepsis, endokardiitti tai etäpaise Suuren infektioriskin potilaat - Akuutit verisyövät (leukemiat, lymfoomat) ja niiden hoidot (solunsalpaajat, kantasolusiirtoon menevät) - Lääkehoidon aiheuttama tai muu syvä neutropenia (< 1 x 10 9 /l) - Kliinisesti manifestoitunut maksan vajaatoiminta: keltaisuutta (ikterus), s-bilirubiini yli 2 3-kertaisesti suurentuneet maksa-arvot - Elinsiirtoa odottavat tai juuri elinsiirron saaneet potilaat (< 6 kk siirrosta) - Sydämen mekaaninen keinoläppä tai alle vuoden sisällä asetettu muu verisuoniston keinomateriaali (sydämen bioläppä, verisuoniproteesi tai verisuonistentti) - Huonosti tasapainossa oleva sydämen vajaatoiminta - Todennäköinen suuperäinen akuutti yleis- tai etäinfektio Diagnostiikka Diagnostiikan kulmakiviä ovat huolellinen anamneesi, potilaan kokonaisvaltainen kliininen tutkimus sekä radiologinen kuvantaminen [12]. Mikäli potilaalla on yleisoireita tai jokin vakava yleissairaus, tulee lisäksi tehdä infektion ja potilaan perussairauden kannalta keskeiset laboratoriotutkimukset. Kliininen diagnoosi Hammasperäisen infektion oireet vaihtelevat epämukavasta olosta voimakkaaseen kipuun, vähäisestä turvotuksesta suun avauksen ja nielemisen vaikeutumiseen sekä ilmateiden ahtautumiseen. Suunsisäinen turvotus ei välttämättä näy ulospäin [12, 40] (taulukko 1). Paikalliset imusolmukkeet ovat usein suurentuneet, potilaalla voi olla kuumetta ja pahanhajuinen hengitys. Infektion lähtökohtana oleva hammas voi olla koputusarka ja kohonnut, sen liikkuvuus voi olla lisääntynyt, ien voi olla arka ja turvonnut, ja ientaskuista voi tulla verta tai märkää [12, 20, 40], (taulukko 1). 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 3. Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet äkillisten hammasperäisten infektioiden hoidossa ja infektiokomplikaatioiden ehkäisyssä. Kerta-annosprofylaksi Jatkettu profylaksi (yleensä 3 5 vrk) Mikrobilääkehoito (yleensä 5 7 vrk) Hammasperäisen äkillisen infektion kirurginen hoito kaikille paisepotilaille fokushampaan poiston yhteydessä ei tule kyseeseen aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito aina keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaille Endodonttisen äkillisen infektion hoito infektioriskipotilaille apikaalisen parodontiitin endodonttisen hoidon yhteydessä aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito ei tule kyseeseen aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio harkittava keskisuuren ja suuren infektioriskin potilaiden apikaalisen parodontiitin endodonttisen hoidon lisänä Parodontologisen äkillisen infektion hoito infektioriskipotilaille aina, jos toimenpiteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito ei tule kyseeseen aina, jos potilaalla yleisoireita tai nopeasti leviävä infektio harkittava nekrotisoivien parodontaalisairauksien paikallishoidon lisänä parodontaalipaiseen mekaanisen hoidon lisänä keskisuuren tai suuren infektioriskin potilailla Hammastraumojen hoito kaikille potilaille kaikille hammas-luksaatioja leukamurtuma-potilaille (5 7 vrk) ei tule kyseeseen Luuhun ulottuvat operatiiviset toimenpiteet (vrt. hampaan operatiivinen poisto, ei infektiota) kaikille potilaille yleensä terveille kirurgisen toimenpiteen laajuuden mukaan infektioriskipotilaille ei tule kyseeseen 6 NUG:ssa on kolme aina esiintyvää piirrettä: haavainen ja nekroottinen ienpapilla, herkästi verta vuotavat ikenet ja kipu. Haavaumia voi peittää kellertävän valkoinen tai harmahtava peite [21]. Nielemis-, puhe-, suunavaus-, päänkääntämis- ja hengitysvaikeudet, kaulan turvotus, korkea kuume sekä oireiden nopea kehittyminen ovat vakavan infektion merkkejä (taulukko 1). Jos yksikin näistä esiintyy, on yleensä aiheellista lähettää potilas sairaalan päivystykseen arvioitavaksi. Lievätkin yleisoireet voivat olla merkki levinneestä infektiosta. Päivystyksellistä lääkärin tilannearviota tulee harkita etenkin infektioriskipotilaiden kohdalla. Huonokuntoinen hampaisto lisää infektion paikallisen leviämisen riskiä [41]. Radiologiset tutkimukset Avohoidossa panoraamakuvaus (OPTG/ PTG) on ensisijainen radiologinen tutkimus [12]. Joissakin tapauksissa tarvitaan lisäkuvauksia. Nopeasti etenevissä infektioissa osteiitin radiologiset löydökset voivat jäädä vähäisiksi. Laboratoriotutkimukset Vakavaa infektiota epäiltäessä anamneesin ja kliinisen tutkimuksen antamaa infor- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

7 maatiota voidaan täydentää määrittämällä perusverenkuva (leukosyytit) ja seerumin C-reaktiivinen proteiini (CRP). Jos CRP:n pitoisuus on yli 50 mg/l tai leukosyyttimäärä yli /l, voi kyseessä olla vakava tauti [4]. Yleisoireisilta potilaita otetaan veriviljelynäytteet ennen mikrobilääkehoidon aloitusta (ks. Käypä hoito -suositus Aikuisten vaikean sepsiksen hoito) [42]. Mikrobinäytteen otto on suositeltavaa, mikäli potilaalla on jokin infektioriskiä lisäävä yleissairaus tai vakavan infektion merkit (taulukko 1). Mikrobinäytteestä tulisi tunnistaa suun infektioiden keskeiset patogeenit sekä muut vakavat taudinaiheuttajat, ja näiden mikrobilääkeherkkyys tulisi määrittää; ks. suosituksen sähköinen tausta-aineisto. Mikrobilääkehoito Käyttöaiheet Mikrobilääkkeiden käyttöaiheet hammashoidossa ovat (taulukko 3) äkillisen infektion hoito * hammaslääketieteellisen hoidon lisänä infektion profylaksi (verekkäät toimenpiteet, etenkin luuhun ulottuvat) * kerta-annosprofylaksi ja jatkettu profylaksi * profylaksin tarve määräytyy toimenpidealueen infektioasteen, potilaan yleistilan ja toimenpiteen luonteen perusteella. Vasta-aiheet Mikrobilääkehoidon vasta-aiheet ovat Yleiset lääkehoidon ehdottomat ja suhteelliset vasta-aiheet (esimerkiksi allergia lääkeaineelle tai valmisteen muulle ainesosalle, yhteisvaikutukset muiden potilaan käyttämien lääkkeiden kanssa, yleissairauksien tai niiden hoidon aiheuttama poikkeava lääkeainemetabolia tai muu yhteisvaikutus). Noudatettava varovaisuutta, mikäli potilas on aiemmin sairastanut rajun antibioottiripulin (Clostridium difficile -ripuli). Raskauden ja imetyksen aikana on käytettävä harkintaa mikrobilääkityksen aloituksessa ja varmistuttava sen turvallisuudesta sikiölle ja imetettävälle lapselle. Mikrobilääkehoito ei vähennä akuutin pulpiitin oireita [43, 44] C eikä sitä yleensä suositella hampaan sisään rajoittuvien infektioiden hoitoon. Mikrobilääkehoito ei korvaa hammaslääketieteellistä hoitoa. Mikrobilääkeprofylaksi hammashoidon yhteydessä Suun mikro-organismit saattavat spontaanisti tai infektiolähteeseen kohdistuvan toimenpiteen yhteydessä aiheuttaa etäinfektion muualle elimistöön [45 48]. Suun yleisimpiin bakteereihin tehoava mikrobilääke otettuna 60 minuuttia ennen toimenpidettä vähentää merkittävästi siihen liittyvän bakteremian riskiä [49, 50] A. Mikrobilääkeprofylaksin tarve hammasperäisen infektion akuuttihoidon yhteydessä arvioidaan potilaan muiden sairauksien, elimistöön asetettujen vierasesineiden (esimerkiksi sydänläppä- tai nivelproteesit) määrän ja laadun, toimenpidealueen infektioasteen ja verenkierron sekä toimenpiteen luonteen ja laajuuden perusteella (taulukko 3). Infektioriskipotilaat voidaan karkeasti jakaa kolmeen eri ryhmään. Taulukossa 2 on esimerkkejä kunkin ryhmän potilaiden lääkehoidosta ja taustasairauksista. Luokitus perustuu HYKS:n leukakirurgian klinikan käytössä olevaan ohjeistukseen. Vaikeat perussairaudet sekä immuunivastetta heikentävät sairaudet ja hoidot altistavat hammasperäisen infektion yleistymiselle [3, 5 10] B, [51]. Mikrobilääkeprofylaksi on tarpeellinen verekkäissä toimenpiteissä infektoituneita kudoksia käsiteltäessä ja etenkin, jos potilaalla on infektion yleisoireita (taulukko 4) tai infektiokomplikaatioille altistava yleissairaus tai lääkitys tai jos toimen- 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 piteen lisäksi aloitetaan mikrobilääkehoito (taulukko 3). Bakteeriendokardiitin mikrobilääkeprofylaksista hammashoidon yhteydessä on oma suosituksensa [1]. Profylaksin tulee kattaa toimenpidealueen mikrobeista kunkin potilasryhmän keskeisimmät etäinfektioiden aiheuttajat. Näihin kuuluvat aina suun tavanomaiset streptokokit ja anaerobiset bakteerit, mutta Staphyloccus aureus tulee myös ottaa huomioon, jos potilaalla on erityinen alttius stafylokokkien aiheuttamille infektiokomplikaatioille (endoproteesit, edeltävä penisilliinihoito, joka on voinut lisätä stafylokokkikasvua) [3, 32, 48]. Potilailla, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi, ensisijaisena profylaksilääkkeenä on näin ollen kefaleksiini (taulukko 4). (Internet-linkki AAOS, Information Statement Amoksisilliini on myös mahdollinen. Hammasperäisen yleisinfektion yhteydessä yleisimmin verestä viljeltyjä bakteereita ovat Streptococcus-, Actinomyces-, Klebsiella-, Bacteroides-, Prevotella-, ja Enterococcus-sukujen bakteerit [3, 5]. Potilaan edeltävän kuukauden aikana saama mikrobilääkehoito sekä sairaalabakteerialtistukset ja -kantajuudet tulee selvittää, ja resistenttien kantojen valikoitumisen ja rikastumisen mahdollisuus tulee ottaa lääkevalinnassa huomioon. Yleensä saman mikrobilääkkeen toistaminen lyhyen ajan sisällä ei ole tehokasta, sillä potilaan suun mikrobikasvusto on aiemman hoidon vaikutuksesta korvautunut uusilla mikrobeilla. Sairaalabakteerilla kolonisoituneen potilaan hoidossa sairaalabakteerin lääkeherkkyyttä ei tule heikentää turhalla siihen tehoavalla lääkityksellä, sillä se voi heikentää hoitomahdollisuuksia jatkossa. Sairaalabakteereiden kasvua suosivaa tarpeettoman laajakirjoista mikrobilääkehoitoa tulee myös välttää. Kerta-annosprofylaksi annetaan suun kautta noin 60 minuuttia (30 90 minuuttia) ennen toimenpidettä. Jatketun profylaksin pituus riippuu potilaan kudosvasteesta, mutta se on tavallisesti 3 5 vuorokautta [52]. Oraalisessa mikrobilääkeprofylaksissa tulee ensisijaisesti käyttää lääkkeitä, jotka imeytyvät hyvin suun kautta otettuna, joilla saavutetaan hyvät pitoisuudet kohdekudoksessa ja joiden herkkyystilanne on hyvä. Veren välityksellä leviävien hammasperäisten infektioiden ehkäisyyn soveltuvat erityisesti amoksisilliini ja ensimmäisen polven kefalosporiinit joko yksinään tai yhdessä metronidatsolin kanssa [53]. Penisilliiniryhmän lääkkeestä anafylaktisen allergisen reaktion saaneille potilaille ensisijainen vaihtoehto on klindamysiini, poikkeustapauksissa moksifloksasiini. Mikrobilääkeprofylaksisuositukset on esitetty taulukossa 4. Jatkettuun profylaksiin soveltuu edellisten lisäksi myös fenoksimetyylipenisilliini tai doksisykliini (taulukko 5). Jatketun profylaksin pituus on yleensä kolme, enintään viisi vuorokautta. Yleensä jatkettua profylaksia edeltää ennen infektiolähteeseen kohdistuvaa hammaslääketieteellistä hoitoa annettu kerta-annosprofylaksi (taulukko 4). Desinfioivan suuveden käyttö on aiheellista systeemisen mikrobilääkkeen lisänä. Mikrobilääkeprofylaksi kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä Ennen toimenpidettä annettu mikrobilääkeprofylaksi estää tehokkaasti viisaudenhammaskirurgian ja implantin asettamisen infektiokomplikaatiota [18, 52] A. Laajan meta-analyysin [52] perusteella ennen leikkausta (30 90 minuuttia) aloitettu ja 2 7 vuorokautta jatkettu, suun streptokokkeihin ja anaerobeihin kohdistettu mikrobilääkitys vähentää kirurgisen hampaanpoiston jälkeisiä hammaskuopan tulehduksia sekä haavainfektioita. Ennen implanttikirurgiaa annettu mikrobilääkeprofylaksi näyttäisi vähentävän toi- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

9 Taulukko 4. Ensisijaiset mikrobilääkkeet hammasperäisten infektiokomplikaatioiden kerta-annosprofylaksissa. Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle (muu kuin anafylaktinen reaktio) 1) Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio) Aiemmin terveet ja suurentuneen infektioriskin potilaat Aikuiset Amoksisilliini 2 g Kefaleksiini 1,5 g Klindamysiini 600 mg Lapset Amoksisilliini 50 mg/kg Kefaleksiini 50 mg/kg Klindamysiini 20 mg/kg Keskisuuren infektioriskin potilaat Aikuiset Amoksisilliini 2 g + metronidatsoli 400 mg Kefaleksiini 1,5 g + metronidatsoli 400 mg Klindamysiini 600 mg ± metronidatsoli 400 mg Lapset Amoksisilliini 50 mg/kg + metronidatsoli 15 mg/kg Kefaleksiini 50 mg/kg + metronidatsoli 15 mg/kg Klindamysiini 20 mg/kg ± metronidatsoli 15 mg/kg Suuren infektioriskin potilaat Aikuiset Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito 1. Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko 2, työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista). Amoksisilliini on myös mahdollinen. Taulukko 5. Jatketun profylaksin ensilinjan mikrobilääkehoidot. Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle (muu kuin anafylaktinen reaktio) 1) Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio) Aiemmin terveet ja suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat Aikuiset Lapset V-penisilliini 1 milj. IU 3 4 V-penisilliini 66 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Kefaleksiini 500 mg 3 1. Doksisykliini 100 mg 1 Kefaleksiini mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan 2. Klindamysiini 300 mg 4 Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan Suuren infektioriskin potilaat Aikuiset Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito 1. Ensisijainen potilaille, joilla on profylaksia vaativa nivelproteesi tai muu tuore elimistöön asennettu vierasesine (taulukko 2, työryhmä suosittaa Staphylococcus aureuksen kattamista). menpiteen jälkeisiä infektiokomplikaatioita. Profylaksin käyttöä on puollettu Cochranekatsauksessa [18]. Muiden suukirurgisten toimenpiteiden (kuten endodonttinen kirurgia ja paikalliset luusiirteet) yhteydessä annettavasta mikrobilääkeprofylaksin tehosta ei ole riittävää tieteellistä näyttöä, mutta sen voidaan olettaa vähentävän infektiokomplikaatioita samalla tavalla kuin hampaanpoiston tai implantin asettamisen yhteydessä [54, 55]. Tutkimusnäytön perusteella ennen leikkausta annettu yksittäinen mikrobilääkeannos (taulukko 4) on aiheellinen [18, 52] A. Lyhyen jatketun profylaksin tarve ja sopiva mikrobilääke (taulukko 5) tulee harkita potilaan muiden sairauksien ja toimenpidealueen infektioasteen mukaan. Mikrobilääkehoidon periaatteet Hammasperäisen infektion hoidon kulmakivi on infektiopesäkkeen kirurginen tai muu mekaaninen puhdistus, eikä mikrobilääkitys yksinään riitä infektion hoidoksi [41, 56]. 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Taulukko 6. Ensilinjan mikrobilääkityksen vaihtoehdot hammasperäisen infektion hoidossa. Ensisijaisesti Penisilliiniallergikolle (muu kuin anafylaktinen reaktio) Penisilliiniallergikolle (anafylaktinen reaktio) Aiemmin terveet Aikuiset V-penisilliini 1 milj. IU metronidatsoli 400 mg 3 Kefaleksiini 500 mg 3 + metronidatsoli 400 mg 3 Klindamysiini 300 mg 4 Lapset V-penisilliini 66 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22,5 mg/ kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Kefaleksiini mg/kg/vrk + metronidatsoli 22,5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan Suurentuneen ja keskisuuren infektioriskin potilaat Aikuiset 1. Amoksisilliini 500 mg x 3 + metronidatsoli 400 mg x 3 2. Amoksisilliiniklavulaanihappo 500 (125) mg x 3 Kefaleksiini 500 mg 3 + metronidatsoli 400 mg 3 Klindamysiini 300 mg 4 Lapset 1. Amoksisilliini 40 mg/kg/vrk + metronidatsoli 22,5 mg/kg/ vrk jaettuna 3 antokertaan Kefaleksiini mg/kg/vrk + metronidatsoli 22,5 mg/kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Klindamysiini 20 mg/kg/vrk jaettuna 4 antokertaan 2. Amoksisilliiniklavulaanihappo 45 (6,4) mg/ kg/vrk jaettuna 3 antokertaan Suuren infektioriskin potilaat Aikuiset Lapset Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito Lääkitys ensisijaisesti laskimoon, sairaalahoito 10 Mikrobilääkehoidon tarve hammasperäisen infektion akuuttihoidon yhteydessä arvioidaan potilaan yleisoireiden, muiden sairauksien, elimistössä olevien vierasesineiden, toimenpidealueen infektioasteen ja verenkierron sekä toimenpiteen luonteen ja laajuuden perusteella (taulukko 3). Valittavan mikrobilääkkeen tulee kattaa suun mikro-organismit, jotka todennäköisimmin aiheuttavat operoitavan alueen infektoitumisen tai etäinfektion syntymisen. Näihin mikrobeihin kuuluvat suun streptokokit ja Bacteroides-, Fusobacterium-, Actinomyces- sekä Prevotella-lajit [3, 32, 57]. Penisilliinin ja metronidatsolin yhdistelmä soveltuu yleensä terveiden potilaiden hammasperäisten infektioiden hoitoon (taulukko 6). Vakavampien infektioiden hoidossa, suurentuneen infektioriskin potilaalla tai hiljattain useita penisilliinikuureja saaneella potilaalla ensisijaisena vaihtoehtona on kuitenkin amoksisilliini, joko yksinään tai yhdessä klavulaanihapon tai metronidatsolin kanssa (taulukko 6). Jos potilas on yliherkkä penisilliinille, ensimmäisen polven kefalosporiinin ja metronidatsolin yhdistelmä on varteenotettava vaihtoehto (taulukko 6). Toisena vaihtoehtona on klindamysiini yksinään. Sen lisääntyvä resistenssitilanne on kuitenkin huomioitava. Myös makrolidien käyttöä tulisi välttää niiden lisääntyneen resistenssin vuoksi. Penisilliinille allergisen potilaan vakavien infektioiden hoitoon voidaan erityistilanteessa käyttää moksifloksasiinia, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

11 jolla on raportoitu klindamysiiniä parempia hoitovasteita [58]. Moksifloksasiinia tulee kuitenkin käyttää erityisen harkiten sen tehon säilyttämiseksi. Moksifloksasiini ei sovellu käytettäväksi lapsilla. Mikrobilääkehoitosuositukset on esitetty taulukossa 6. Hammasperäisen infektion mikrobilääkehoito aloitetaan 60 minuuttia ennen infektiolähteeseen kohdistuvaa hammaslääketieteellistä hoitoa kerta-annosprofylaksilla (taulukko 4). Hoidon kesto tulee arvioida yksilöllisesti toimenpiteen ja potilaan kudosten paranemisedellytysten perusteella. Infektiopesäkkeen avauksen onnistuessa ja kudosten verenkierron ollessa hyvä riittää tavallisesti seitsemän vuorokauden mittainen hoito. Desinfioivan suuveden käyttö on aiheellista systeemisen mikrobilääkkeen lisänä. Potilaan mahdollinen antibioottiallergia ja mahdollisesti heikentynyt maksa- ja munuaisfunktio pitää selvittää ja ottaa huomioon. Potilaan edeltävän kuukauden aikana saamat mikrobilääkkeet sekä sairaalabakteerialtistukset ja -kantajuudet tulee selvittää ja resistenttien kantojen valikoitumisen ja rikastumisen mahdollisuus tulee ottaa lääkevalinnassa huomioon kuten yllä mikrobilääkeprofylaksin kohdalla on selostettu. Endodonttisten infektioiden mikrobilääkehoito Pulpiitti Pulpiitissa hammaspulpa on ainakin osittain vitaali, mikä estää mikrobien lisääntymistä ja leviämistä elimistöön [59]. Mikrobilääkehoidoista ei ilmeisesti ole hyötyä eikä sitä suositella äkillisen pulpiitin hoidossa [43, 44] C, [60]. Hoitona on ensisijaisesti hampaan korjaava hoito tai pulpan poisto ja sitä seuraava juurihoito. Primaarinen akuutti apikaalinen parodontiitti Mikrobilääkkeiden tehoa primaarisen akuutin apikaalisen parodontiitin hoidossa ei ole tutkittu. Koska primaarisessa akuutissa apikaalisessa parodontiitissa juurikanavassa on edelleen elävää kudosta jäljellä ainakin juuren kärkikolmanneksessa, on se infektioasteeltaan verrattavissa pulpiittiin. Siten mikrobilääkehoidolle ei ole käyttöaiheita [61]. Krooninen apikaalinen parodontiitti Mikrobilääkehoidolla ei ole yleensä terveillä koehenkilöillä osoitettu olevan vaikutusta juurihoitotoimenpiteiden jälkeiseen kipuun tai infektion akutisoitumiseen [62, 63] B. Lyhyttä mikrobilääkehoitoa tulee kuitenkin harkita endodonttisen hoidon tukena potilailla, joilla on yleissairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt kudosvaste ja suurentunut infektioalttius (taulukko 6). Sekundaarinen akuutti apikaalinen parodontiitti Sekundaarisen akuutin apikaalisen parodontiitin ensisijainen hoito on tulehduseritteen poistaminen hampaan juurikanavien kautta ja/tai inkisoimalla. Myös hampaan poisto voi tulla kyseeseen. Sekundaarisen akuutin apikaalisen parodontiitin infektiofokus on hampaan juurikanavassa, jossa ei tässä vaiheessa ole verenkiertoa jäljellä. Näin ollen se on systeemisen mikrobilääkehoidon tavoittamattomissa eikä sitä tule hoitaa yksinomaan mikrobilääkkeillä [31, 64]. Mikrobilääkehoidolla ei yleensä terveillä potilailla saavuteta lisähyötyä dreneerauksen lisänä infektion hallinnassa tai kivun lievityksessä [64 66] B. Mikäli potilaalla on yleisoireita (kuume, huonovointisuus), paise sijaitsee leukakulman alla tai nenä-silmäalueella, potilaalla on selluliitti, etenevä diffuusi turvotus ja/tai trismus, kuuluu potilaalle antaa mikrobilääkitys (taulukot 1 ja 6), vaikka tulehduserite saataisiinkin poistettua hampaan kautta tai inkisoimalla (tai mieluummin molempia reittejä) tai hampaan poistolla [64]. Mikrobilääkitys on usein aiheellinen myös yleisoireetto- 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 12 malla potilaalla, jolla on suurentunut infektioriski. Mikrobilääkkeen valinta endodonttisessa hoidossa Eri mikrobilääkkeiden välisiä vertailututkimuksia akuutin sekundaarisen apikaalisen parodontiitin hoidossa on julkaistu useita. Yhteistä niille on, että yleensä mikrobilääkkeiden välillä ei ole kyetty vastemuuttujasta riippumatta osoittamaan tehoeroja ja että useimmat mikrobilääkkeiden vertailututkimukset ovat olleet menetelmällisesti tai raportoinniltaan sellaisia, ettei niistä voi luotettavasti todeta mahdollisia tehoeroja. Tuore suomalaistutkimus [35], jossa kartoitettiin juurikanavanäytteistä eristettyjen mikrobien mikrobilääkeresistenssiä, osoittaa, että V-penisilliini yhdessä metronidatsolin kanssa on edelleen käyttökelpoinen vaihtoehto juurikanavaperäisten infektioiden empiirisessä antimikrobihoidossa. Ensisijaisena vaihtoehtona voidaan kuitenkin pitää amoksisilliinia muun muassa V-penisilliiniä paremman imeytymisensä ja enterokokkeihin kohdistuvan tehonsa vuoksi, etenkin suurentuneen infektioriskin potilailla [35], (taulukko 6). Amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä tulee kyseeseen, jos on epäily amoksisilliinille resistenttien anaerobien tai stafylokokkien osallisuudesta. Suomalaistutkimuksen tulokset ovat linjassa aiempien juurikanavaperäisten paiseiden mikrobiologiaa selvittäneiden tutkimusten kanssa [25, 32, 67 74]. Kolmantena vaihtoehtona on kefaleksiinin ja metronidatsolin yhdistelmä [35]. Penisilliiniryhmän lääkkeestä anafylaktisen allergisen reaktion saaneille potilaille ensisijainen vaihtoehto on klindamysiini tai doksisykliini [35], (taulukko 6). Suurentuneen tai keskisuuren infektioriskin potilaiden kohdalla mikrobilääkehoitoa tulee harkita, vaikka potilaalla ei olisi yleisoireita. Suuren infektioriskin potilaat on syytä hoitaa aina keskussairaalatasolla. Akuuttien parodontologisten infektioiden mikrobilääkehoito Parodontaalipaiseen hoitolinjat Ensisijaisena hoitona on aina märän poistaminen joko ientaskun kautta ja/tai kirurgisesti kanavoimalla [75 77]. Mikrobilääkehoidon tarjoamasta lisähyödystä ei ole olemassa lumekontrolloituja tutkimuksia [26, 34, 78, 79] D. Kun kyseessä on nopeasti kasvojen alueella leviävä tulehdus tai potilaalla on diffuusia turvotusta, yleisoireita ( 38 C kuume) tai suurentunut infektioriski tai märkää ei saada purkautumaan, käytetään parodontologisen hoidon lisäksi systeemistä mikrobilääkettä [76, 80], (taulukko 6). Empiirisenä parodontaaliabsessin antimikrobihoitona on käytetty penisilliiniä, amoksisilliinia, metronidatsolia tai amoksisilliiniklavulaanihappoa [76, 77, 80]. Penisilliiniallergikoille on käytetty klindamysiiniä tai asitromysiiniä [76]. Amoksisilliini-klavulaanihapolla on saatu parempia hoitotuloksia kuin atsitromysiinillä [26]. Amoksisilliinia on suositeltu käytettäväksi suurennetulla (1 g) aloitusannoksella [77, 80]. Nekrotisoivien parodontaalisairauksien hoitolinjat Primaarihoidon tarkoitus on saada potilas kivuttomaksi, eliminoida altistavia tekijöitä ja estää sairauden eteneminen. Akuuttihoito käsittää pseudomembraanin varovaisen poiston ja mekaanisen hoidon varoen ärsyttämästä ikeniä. Hoitoa jatketaan 1 2 vuorokauden kuluttua [75, 81, 82]. Kotihoitoon kuuluvat antiseptiset suuhuuhtelut [82 85] sekä varovainen plakin poisto sairaalta alueelta. Jos potilaalla on yleisoireita (kuume, imusolmukkeiden turvotus), aloitetaan mikrobilääkehoito mekaanisen hoidon tueksi [75, 82, 83, 86]. Laadukkaita nykykäytäntöjen mukaisia tutkimuksia mikrobilääkkeiden käytöstä nekrotisoivien parodontaalisairauksien hoidossa ei ole. Mikrobilääkehoito perustuukin asiantuntijoiden kokemukseen ja suosi- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

13 tuksiin [26, 34, 78, 79] D. Hoitoon voidaan suositella metronidatsolia, amoksisilliinia, penisilliiniä tai doksisykliiniä [82, 83, 87], (taulukko 6). Mikrobilääkkeet hammas- ja leukatraumojen hoidossa Hammastraumoissa systeemisellä mikrobilääkkeellä pyritään ehkäisemään hampaan juuren tulehduksellista resorptiota tai suojaamaan suurentuneen infektioriskin potilasta trauma-alueen mikrobeilta [17]. Mikrobilääkehoidon tehosta juuren tulehduksellisen resorption ehkäisyssä ei kuitenkaan ole vahvaa tutkimuksellista näyttöä [17]. Sen puuttuessa hammastraumojen yhteydessä tulee noudattaa yleisiä kansainvälisiä hoitokäytäntöjä, joiden mukaan mikrobilääkitystä tulee harkita lähinnä tilanteissa, joissa kuopastaan irronnut hammas (avulsio) palautetaan paikoilleen (replantaatio) [14 17]. Tällöin kyseeseen tulee ensisijaisesti doksisykliini tai lapsilla V-penisilliini [14 16]. Alaleuan murtumien operatiivisen hoidon yhteydessä kerta-annosprofylaksi tai lyhyt (24 tuntia) jatkettu profylaksi vähentää infektioita. Yläleuan-, poskiluun- ja alaleuan nivelhaarakkeen murtumien yhteydessä infektiot ovat harvinaisia [13]. Lasten mikrobilääkehoidon erityispiirteet Maitohampaiden aiheuttamista infektioista suurin osa on paikallisia ja suuonteloon rajoittuvia [23, 24]. Infektoituneen maitohampaan ensisijainen hoito on sen poistaminen. Mikrobilääkehoitoa on syytä käyttää muun hoidon tukena, kun terveellä lapsella on nopeasti etenevä hammasperäinen infektio, joka aiheuttaa kasvojen alueen turvotusta, kuumetta ja yleistä sairauden tunnetta. kun lapsen immuunipuolustus poikkeaa normaalista joko sairauden tai sen hoidon vuoksi [87]. Lasten aineenvaihdunta ja muun muassa elimistön vesipitoisuus poikkeavat selvästi aikuisten vastaavista. Sen vuoksi kaikkia mikrobilääkkeitä annosteltaessa tulee pitäytyä painonmukaisiin suosituksiin. Lasten hammasinfektioiden hoidossa käytetään joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta samoja lääkkeitä kuin aikuisilla. Pienillä lapsilla voidaan tablettien tai kapselien sijaan käyttää nestemäistä lääkemuotoa (oraalisuspensiota). Tetrasykliini aiheuttaa kehittyvän hampaan sisäistä värjäytymistä. Tämän vuoksi sen käyttöä ei suositella alle 8-vuotiaille lapsille eikä raskaana oleville [88, 89]. Doksisykliiniä käytettäessä värjäytymisen riski näyttäisi olevan vähäisempi [90]. Seuranta Potilaan huolellinen seuranta ja selkeiden jatkohoito-ohjeiden antaminen suullisesti ja kirjallisesti on leukojen alueen infektioiden hoidon yhteydessä erityisen tärkeää, koska suun ja leukojen infektioissa tilanteen kehittymistä on hyvin vaikea arvioida [91, 92] D. Taudin vaikeusasteen mukaan ensimmäinen seurantakäynti on hyvä ajoittaa jo 1 2 vuorokauden päähän, jolloin hoitovaste jo yleensä näkyy. Suun ja nielun alueen turvotus ja kivut haittaavat syömistä ja juomista ja saattavat vaikeuttaa myös lääkkeenottoa. Varsinaisen infektion hoidon lisäksi tulee huolehtia myös potilaan ravitsemuksesta, neste- ja elektrolyyttitasapainosta, kipulääkityksestä ja suuhygieniasta. Aloitetusta hoidosta huolimatta hammasperäinen tulehdus voi jatkaa leviämistä. Etu- ja kulmahammasalueiden infektiot vastaavat yleensä hyvin hammaslääkärin antamaan hoitoon. Poskihampaiden, etenkin alaleuan poskihampaiden tulehdukset voivat levitä nopeastikin. Alaleuan poskihammasalueelta tulehdus leviää tyypillisesti suunpohjan kielenpuoleisiin pehmytkudoksiin, mistä on suora yhteys nielua ja kaulaa ympäröiviin syviin rakenteisiin alas aina välikarsinaan saakka. 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Alaleuan aition infektio voi myös kehittyä suunpohjan flegmoniksi (angina Ludovici eli ns. Ludwigin angiina). Yläleuan poskihammasperäiset infektiot leviävät yleensä suulakeen tai poskeen, mutta ne voivat levitä poskionteloihin ja jopa silmäkuoppaan. Potilaan tulee ottaa yhteyttä lähimpään päivystävään sairaalaan aina, jos hänelle nousee kuume tai kehittyy muita vakavan infektion merkkejä (taulukko 1). Porrastus ja työnjako Potilas, jolla on hammasperäinen infektio, tutkitaan ja hoidetaan aina viipymättä. Potilaat, joilla on vakavan infektion oireita (taulukko 1), tulee ohjata hoitoon päivystystapauksena. Potilaat, joilla on hammasperäisille infektiokomplikaatioille altistava perussairaus tai lääkitys, tulee myös arvioida päivystystapauksena. Aiemmin terveen potilaan suun alueen infektiot hoidetaan avoterveydenhuollossa. Sama koskee sellaista suurentuneen infektioriskin potilasta (taulukko 2), jolla ei ole yleisoireita eikä infektio uhkaa henkiteitä (taulukko 1). Septisen potilaan (tunnistettu infektiofokus ja systeeminen elimistön vaste sille: kuume, suurentunut syke ja hengitystaajuus) ja potilaan, jolla on muita vakavan infektion merkkejä, hoito kuuluu aina sairaalaan (taulukko 1). Keskisuuren infektioriskin potilaan (taulukko 2) ensisijainen hoitopaikka on vastaavasti avoterveydenhoito, mutta hoitolinjoista ja työnjaosta suositellaan konsultoimaan lähialueen suutautien poliklinikkaa tai perussairauden hoidosta vastuussa olevaa lääkäriä. Suuren infektioriskin potilaan (taulukko 2) ensisijainen hoitopaikka on sairaala, mutta niin sovittaessa hoito voidaan toteuttaa yhteistyössä avoterveydenhuollon kanssa. Tällöin ensisijainen hoitovastuu on sairaalalla. SUOMALAISEN LÄÄKÄRISEURAN DUODECIMIN JA SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRISEURA APOLLONIAN ASETTAMA TYÖRYHMÄ Puheenjohtaja: RIINA RICHARDSON, dosentti, kliinisen mikrobiologian erikoishammaslääkäri, suulääketieteen yliopistolehtori HY ja HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka Sihteeri: ANNE HIIRI, HLT, terveydenhuollon erikoishammaslääkäri, terveysjohtaja Kotkan kaupunki, (Käypä hoito -toimittaja) Jäsenet: HEIKKI ALAPULLI, lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri HYKS:n suu- ja leukasairauksien klinikka, Lastenklinikan yksikkö ASKO JÄRVINEN, dosentti, sisätautien, infektiosairauksien ja kliinisen farmakologian erikoislääkäri, osastonylilääkäri HYKS:n infektiosairauksien klinikka MARIANNE PINNOLA, kliinisen hammashoidon (parodontologia) erikoishammaslääkäri, terveyskeskushammaslääkäri Salon kaupunki HARRI SAXÉN, dosentti, lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, apulaisylilääkäri HYKS:n lasten- ja nuortensairaala TERO SOUKKA, dosentti, suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäri, apulaisylihammaslääkäri TYKS:n suusairauksien klinikka LEO TJÄDERHANE, kariologian ja endodontian professori Oulun yliopisto 14 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonian asettama työryhmä

15 Kirjallisuutta 1. Meurman JH ym. Suom Hammaslääkäril 2008;15: Meurman JH ym. Suom Lääkäril 2008;63: Lee JJ ym. Oral Dis 2009;15: Seppänen L ym. Clin Oral Investig 2010;14: Seppänen L ym. J Infect 2008;57: LaPorte DM ym. J Bone Joint Surg Br 1999;81: Tomás Carmona I ym. Arch Gerontol Geriatr 2003;36: Akintoye SO ym. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2002;94: Michalowicz BS ym. N Engl J Med 2006;355: Brown JB ym. AIDS Patient Care STDS 2002;16: Chow AW. Philadelphia: Churchill Livingstone 2005: Richardson R ym. Duodecim 2010;126: Andreasen JO ym. J Oral Maxillofac Surg 2006;64: Flores MT ym. Dent Traumatol 2007;23: Flores MT ym. Dent Traumatol 2007;23: Flores MT ym. Dent Traumatol 2007;23: Hinckfuss SE ym. Dent Traumatol 2009;25: Esposito M ym. Cochrane Database Syst Rev 2010;7:CD Ylijoki S ym. J Oral Maxillofac Surg 2001;59:867-72; discussion Herrera D ym. J Clin Periodontol 2000;27: Marucha PT. Acute gingival infections. Kirjassa: Carranza s clinical periodontology. Newman MG ym. (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006a: Novak MJ. Classification of diseases and conditions affecting the periodontium. Kirjassa: Carranza s clinical periodontology. Newman MG ym. (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St.Louis, MO, USA 2006: Dodson TB ym. J Oral Maxillofac Surg 1989;47: Biederman GR ym. J Oral Maxillofac Surg 1994;52: Kuriyama T ym. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90: Herrera D ym. J Clin Periodontol 2000;27: Dahlén G. Periodontol ;28: Jacinto RC ym. Oral Microbiol Immunol 2003;18: Jaramillo A ym. J Clin Periodontol 2005;32: Brook I. Ann Otol Rhinol Laryngol 2007;116: Siqueira J. Microbiology of apical periodontitis. Kirjassa: Essential Endodontology. Prevention and treatment of apical periodontitis. Ørstavik D ym. (toim.) 2. painos. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK 2008: Robertson D ym. J Med Microbiol 2009;58: Listgarten MA ym. Arch Oral Biol 1964;9: Loesche WJ ym. J Periodontol 1982;53: Rihtniemi L ym. Suom Hammaslääkäril 2010;1: Bergmann OJ. J Clin Microbiol 1988;26: Melkos AB ym. Clin Oral Investig 2003;7: Bamias A ym. J Clin Oncol 2005;23: Yamagata K ym. Bone Marrow Transplant 2006;38: Seppänen L ym. Suom Hammaslääkäril 2006;13: Seppänen L ym. J Oral Maxillofac Surg 2011;69: Aikuisten vaikean sepsiksen hoito (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2009 ( ) Keenan JV ym. Cochrane Database Syst Rev 2005;2:CD Nagle D ym. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 2000;90: Gendron R ym. Microbes Infect 2000;2: Rajasuo A ym. Int J Oral Maxillofac Surg 2004;33: Kinane DF ym. J Clin Periodontol 2005;32: Parahitiyawa NB ym. Clin Microbiol Rev 2009;22:46-64, Table of Contents 49. Lockhart PB ym. Circulation 2004;109: Diz Dios P ym. Antimicrob Agents Chemother 2006;50: Grubeck-Loebenstein B ym. Adv Immunol 2002;80: Ren YF ym. J Oral Maxillofac Surg 2007;65: Pharmaca Fennica terveysportti/pharmaca2.pharmaca 54. Lindeboom JA ym. Int Endod J 2005;38: Lindeboom JA ym. Mund Kiefer Gesichtschir 2005;9: Brennan MT ym. J Am Dent Assoc 2006;137: Lambrecht JT. Quintessence Int 2007;38: Cachovan G ym. Antimicrob Agents Chemother 2011;55: Sigurdsson A. Blackwell Munksgaard Ltd, Oxford, UK 2008: Keenan JV ym. J Endod 2006;32: Commentary by Ram Nair Nair PNR ym. Int Endod J 2009;42: Walton RE ym. J Endod 1993;19: Pickenpaugh L ym. J Endod 2001;27: Matthews DC ym. J Can Dent Assoc 2003;69: Fouad AF ym. Oral Surg Oral Med Oral Pathol Oral Radiol Endod 1996;81: Henry M ym. J Endod 2001;27: Lewis MA ym. Br Dent J 1986;161: Lewis MA ym. Br Dent J 1993;175: Baumgartner JC ym. J Endod 2003;29: Pinheiro ET ym. Int Endod J 2004;37: Brescó-Salinas M ym. Med Oral Patol Oral Cir Bucal 2006;11:E Jacinto RC ym. Int Endod J 2006;39: Kuriyama T ym. Br Dent J 2005;198:759-63; discussion 754; quiz Skucaite N ym. J Endod 2010;36: Ahl DR ym. Dent Clin North Am 1986;30: Heitz- Mayfield LJ. Aust Dent J 2009;54 Suppl 1:S Melnik PR ym. Treatment of periodontal abscess. Kirjassa: Carranza s clinical periodontology. Newman MG ym. (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St.Louis, MO, USA 2006: Duckworth R ym. Br Dent J 1966;120: Wade AB ym. Dent Pract Dent Rec 1966;16: Slots J ym. J Periodontol 2004;75: Preshaw PM. Dent Update 2004;31:448-50, 453-4, Holmstrup P ym. Necrotizing periodontal disease. Kirjassa: Clinical periodontology and implant dentistry. Lindhe J ym. (toim). Volume I, 5. painos. Blackwell Munksgaard, Oxford, UK 2008: Marucha PT. Treatment of acute gingival disease. Kirjassa: Carranza s clinical periodontology. Newman MG ym. (toim.) 10. painos. Saunders Elsevier, St. Louis, MO, USA 2006b: Hartnett AC ym. Quintessence Int 1991;22: Horning GM. Compend Contin Educ Dent 1996;17:951-4, 956, passim; quiz Johnson BD ym. J Periodontol 1986;57: American Academy on Pediatric Dentistry Council on Clinical Affairs. Pediatr Dent 2008;30: Guggenheimer J. Compend Contin Educ Dent 1984;5:245-8, 251-2, Olson CA ym. J Pediatr 1966;68: Volovitz B ym. Clin Pediatr (Phila) 2007;46: Oliver R ym. Cochrane Database Syst Rev 2008;4:CD Van der Meer JT ym. Lancet 1992;339:

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

SUU JA YLEISSAIRAUDET

SUU JA YLEISSAIRAUDET SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET

Lisätiedot

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa

Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus

Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet

Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet 25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle.

Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Carepen vet 600 mg intramammaarisuspensio lypsävälle lehmälle. 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ruiskullinen (= 10 g) valmistetta sisältää: Vaikuttava

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka

HIV-potilaan raskauden seuranta. Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka HIV-potilaan raskauden seuranta Elina Korhonen, kätilö HYKS, Naistenklinikka Naistenklinikan HIVpoliklinikka raskauden seuranta tapahtuu keskitetysti NKL:n äitiyspoliklinikalla erikoislääkäri Marja Kaijomaa

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)

VALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina) VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin

Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Liite III Muutoksia valmisteyhteenvedon merkittäviin kohtiin ja pakkausselosteisiin Huom.: Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon, pakkausmerkintöihin ja pakkausselosteeseen saatetaan päivittää myöhemmin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini

CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat

Lisätiedot

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa

Lisätiedot

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET

LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit. 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit 3.11.2014, versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1b Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vuonna

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Erityisturvallisuustiedote

Erityisturvallisuustiedote Erityisturvallisuustiedote Arava (leflunomidi) on tautiprosessia hidastava antireumaattinen lääke (DMARD), joka on tarkoitettu aikuisten aktiivista nivelreumaa tai aktiivista nivelpsoriaasia sairastavien

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ilari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos

Ilari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos Sairaanhoitajan lääkevalikoiman mikrobilääkkeiden kliininen farmakologia ja yhteisvaikutukset Ilari Paakkari Prof. emer. Helsingin yliopiston biolääke=eteen laitos Mikrobilääkkeet an=bioo@, kemoterapeu@

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Aseptiikka haavahoidossa

Aseptiikka haavahoidossa Aseptiikka haavahoidossa Lehtori, SAMK Aseptiikka Elävän kudoksen tai steriilin materiaalin suojaaminen mikrobikontaminaatiolta poistamalla estämällä tai tuhoamalla mikro-organismit 1 Mikrobilajien joutuminen

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4.

VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 3. LÄÄKEMUOTO 4. KLIINISET TIEDOT. 4. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI TROSYD 1 % emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää 10 mg tiokonatsolia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxiclav vet 400 mg/100 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Amoksisilliini (amoksisilliinitrihydraattina) Klavulaanihappo

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu sovittelumenettelyssä. Direktiivin

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea

Lisätiedot

Välikasvattamojen lääkitykset

Välikasvattamojen lääkitykset Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja

Lisätiedot

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa 4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)

Lisätiedot

Päivystykselliset kar-endo tilanteet

Päivystykselliset kar-endo tilanteet Päivystykselliset kar-endo tilanteet Alueellinen päivystyskoulutus terveyskeskusten hammaslääkäreille ja hammashoitajille 12.12.2014 Ehl Hannaleena Havia, YTHS Päivystykselliset tilanteet Pulpiitti Reversiibeli

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet: Yksi Metronidazol Actavis 500 mg tabletti sisältää 50 mg laktoosimonohydraattia.

VALMISTEYHTEENVETO. Apuaineet: Yksi Metronidazol Actavis 500 mg tabletti sisältää 50 mg laktoosimonohydraattia. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Metronidazol Actavis 500 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Metronidatsoli 500 mg Apuaineet: Yksi Metronidazol Actavis 500 mg tabletti sisältää

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI XEDEN vet 50 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi tabletti sisältää: Enrofloksasiini... 50,0 mg Apuaineet: Täydellinen

Lisätiedot

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon.

Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. Emättimen luontaisen bakteerikannan tasapainottamiseen ja ylläpitoon. C-vitamiini 250 mg, 6 emätinpuikkoa. Apteekista ilman reseptiä. Emättimen bakteeritasapainon häiriö Emättimen bakteeritasapainon häiriö

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Fusidic Acid Orifarm 20 mg/g, emulsiovoide 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma emulsiovoidetta sisältää fusidiinihappoa hemihydraattina, joka vastaa

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 50 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 50 mg/ml jauhe oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Yksi millilitra käyttövalmista oraalisuspensiota sisältää

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus

Käypä hoito -suositus. Sivuontelotulehdus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Korva-, nenä- ja kurkkutaudit - Pään ja kaulan kirurgia ry:n asettama työryhmä Päivitetty 10.6.2013 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas

Kissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,

Lisätiedot

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys

Toiminta leikkausosastolla. Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Toiminta leikkausosastolla Eija Similä Leikkaussairaanhoitaja Keskusleikkausosasto Oys Leikkausalueen infektio Hoitoon liittyvä infektio Terveydenhuollon toimintayksikössä annetun hoidon aikana tai alkunsa

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

Uusintaleikkausten asiantuntija

Uusintaleikkausten asiantuntija C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

11.9.2012. What is he doing? he is killing us all!! LUENNON JÄLKEEN TE OSAATTE (Pitkäaikaistavoite) Hammaslääketieteeseen liittyvien riskien hallinta

11.9.2012. What is he doing? he is killing us all!! LUENNON JÄLKEEN TE OSAATTE (Pitkäaikaistavoite) Hammaslääketieteeseen liittyvien riskien hallinta LUENNON JÄLKEEN TE OSAATTE (Pitkäaikaistavoite) Hammaslääketieteeseen liittyvien riskien hallinta kuvata hammaslääketieteeseen liittyvät potilasriskit Suunnitella työskentelytapanne siten että hoitoon

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Antirobe vet. 25 mg kapseli, kova koiralle ja kissalle Antirobe vet. 75 mg kapseli, kova koiralle ja kissalle Antirobe vet. 150 mg kapseli, kova koiralle Antirobe

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö

Työperäinen tuberkuloosi epidemia. V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Työperäinen tuberkuloosi epidemia V-J Anttila 26.3.2011 dos, osastonylilääkäri HYKS/Infektioepidemiologinen yksikkö/sairaalahygieniayksikkö Tuberkuloosi ja terveydenhuoltohenkilöstö Suomessa terveydenhuoltohenkilökunnan

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN OLEELLISET OSAT Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen

Lisätiedot

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0

Abstral, EU:n riskienhallintasuunnitelma, versio 4.0 Vaikuttavat aineet (kansainvälinen INN-nimi tai Fentanyyli (fentanyylisitraattina) yleinen nimi): Farmakoterapeuttinen ryhmä (ATC-koodi): Opioidianalgeetit, fenyylipiperidiinijohdannaiset, N02ABO3 Myyntiluvan

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxibactin vet 250 mg tabletit koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliini 250 mg (vastaa 287,50 mg:aa amoksisilliinitrihydraattia)

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttava aine: VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI AMOXIVAL VET 200 mg tabletti koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttava aine: Amoksisilliini... 200,00 mg Vastaten amoksisilliinitrihydraattia...

Lisätiedot

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa

Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä

Lisätiedot

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Sisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä

Lisätiedot