Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija- Työseminaarin avaus, järjestäjien j j avaussanat Irmeli Vuoriluoto,

Transkriptio

1 Terveydenhuoltoalan siirtoergonomian asiantuntija- työseminaari, Folkhälsan, Helsinki Työseminaarin avaus, järjestäjien j j avaussanat Irmeli Vuoriluoto, asiantuntijatyöryhmän tij t puheenjohtaja ht j

2 The Work Foundation Fit For Work? Musculoskeletal l ldisorders in the European Workforce Over 100 million European citizens suffer from chronic musculoskeletal pain (CMP) and musculoskeletal disorders (MSDs) account for a higher proportion of sickness absence from work than any other health condition (Veale, Woolf and Carr, 2008). Over 40 million workers in Europe are affected by MSDs attributable to work (Cammarota, 2005).

3 Table 2.2: Summary of intrinsic risk factors for non specific MSDs Obesity, height Spinal abnormalities Genetic predisposition Pregnancy Psychosocial stress: self perception Health beliefs: locus of control, self efficacy, perception of disability and expectation Family stress Psychological stress: somatisation, anxiety and depression Ageing Source: adapted from WHO, 2003

4 Terveyden edistäminen Riskitekijöiden Mahdollisuuk Kuntou ja haittojen sien luominen Hoito Kuntoutu ehkäisy tus Kuntou Promotio Primääripreventio Sekundääri Tertiääri preventio preventio Voimavarat, päätöksenteko Riskit,oireet, sairaudet, työkyvyttömyys

5 Työhyvinvoinnin edistämisen verkostot Eurooppatasolla epävirallinen terveyden edistäminen työpaikoilla ( verkosto Kansallisella tasolla stm:n Työhyvinvointifoorumi (osa hallituksen työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmaa, Nolla tapaturmaa foorumi (

6 Työtapaturma! Työurien pidentäminen!

7 Tapaturmavakuutus ja ammattitautilain uudistaminen (TAU1:Stm, Selvityksiä 2008:46, TAU2 alkoi loppuvuodesta 2009) Nykylaissa ei tapaturman määritelmää Oikeus ja korvauskäytännössä vakiintunut KKO:n ratkaisut, määritelmässä 5 tunnusmerkistöä (kaikki täytyttävä): 1. Äkillisyys 2. Odottamattomuus 3. Ulkoinen tekijä 4. Vamma 5. Syy yhteys ulkoisen tekijän ja vamman välillä

8 Työhyvinvointikorttijärjestelmän luominen kolmikantainen työryhmä asetettu Jukka Ahtelan vetämän, työmarkkinajärjestöjen Työelämäryhmän neuvottelutuloksessa Työhyvinvointikorttia esitettiin Työturvallisuuskeskukseen: Työhyvinvoinnin palvelukeskus kehittää ja ottaa käyttöön työhyvinvointikortin. Työhyvinvointikorttia hallinnoi TTK. Työhyvinvointikorttiin sisältyy yhteisesti sovittu koulutussisältö. Kortti osoittaa, että henkilö hallitsee työhyvinvoinnin perusasiat jaosaatoimiatyöpaikallaoman työpaikalla oman ja työyhteisönsä hyvinvoinnin edistäjänä; tietää keskeiset asiaa säätelevät lait ja työpaikan eri toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet; osaa viedä työhyvinvointiasiat käytännön toimintaan sekä ymmärtää työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja laadun yhteyden

9 Työhyvinvointikortin hyödyt VAIHDAPA SANA! Kortti on tapa osoittaa, että henkilö hallitsee työhyvinvoinnin perusasiat ja osaa toimia työpaikalla oman ja työyhteisönsä hyvinvoinnin edistämiseksi. Kortin haltija tietää keskeiset työhyvinvointia säätelevät lait ja työpaikan eri toimijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Kortin haltija osaa ottaa työpaikallaan työhyvinvointiasiat esiin ja viedä niitä käytännön toteutukseen. Korttikoulutus lisää työssä jaksamista, työn iloa ja pidentää työuria sekä vähentää sairauspoissaoloja. Koulutuksen suorittanut henkilö ymmärtää työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja laadun yhteyden.

10 Potilassiirtoergonomiaverkoston toiminta ajatus Jäsenillä ja yhteistyökumppaneilla pyrkimys yhdessä ja vastavuoroisesti: 1. terveyden ja turvallisuuden parantaminen työpaikoilla 2. työperäisten sairauksien vaikutusten vähentäminen Jäsenillä kiinnostus terveyden edistämiseen ja siihen liittyvän tiedon kuten hyvien käytäntöjen ja ideoiden levittämiseen innostus sekä oman osaamisensa täydentämiseen

11 Palaute vuoden takaisista verkoston toiminnan arvioinneista (N=44) 1(4) Vahvuuksia (2009): mukana asiantuntijoita toimivilla tahoilla yksimielisyys asiasta TTK:n avulla taloudelliset lli resurssit toiminta toimintaperustuu todelliseen tarpeeseen jäsenillä annettavaa toisilleen, osallisuus verkosto on avoin Vahvuuksia (2009): saman asian tarkastelu eri näkökulmista yhteinen asia, aito innostus jatkuvuusj k uusimmat ideat esiin ajankohtaisuusk h maanlaajuinen uutiskirje, verkon kutojan merkitys

12 Jatk. 2 (4 ) Heikkouksia: toiminta ei ole riittävän tunnettua talouden taantuman vaikutukset organisaatioiden g päättäjien tietämys/ tietämättömyys verkoston vaikuttavuudesta ei ole tietoa > tutkimushanke? liiallinen itsekriittisyys Heikkouksia: miten tiedon kulku molempiin suuntiin verkkokeskustelupalstan tarve hankala ottaaosaaosaa verkkokeskusteluun tietoa t ei välitetä tä verkostossa verkostosta huolimatta yksin miten saada johto mukaan

13 Uhkia: talouden taantuman vaikutukset? institutionaalistuminen verkostolainen pettyy, ei tunne saavansa sitä mitä odottaa Jatk. 3 (4) Uhkia: jatkuvuuden turvaaminen keskittyy harvoille vetäjät väsyvät, hyytyvät, kutojan yksinpuhelua ki hl esimies ei ota vakavasti tärkeät asiat hukkuvat tietotulvaan jos otat niin annat aktiiviset/passiiviset kasvaa liian nopeasti verkkosivujen päivitys rahan puute rajoittaa media ei ole kiinnostunut

14 Jatk. 4 (4) Mahdollisuuksia: i Mahdollisuuksia: i uudistuminen? verkkoalusta, nettisivut (enemmän vai vähemmän) alueellinen toiminta alan tutkimustieto saataville hyvät käytänteet näkyviin verkoston pilkkominen alaryhmiä seminaareissa mainoskampanja Ergonomiakorttikou työnantajien integrointi/lisäresursseja luttajien nimet hoitotyön edustajat mukaan tietoon. kansainvälinen yhteistyö Esite verkostosta. osaajien ammattitaidon hyödyntäminen avoin verkko uudistaa itse itseään vierivä kivi ei sammaloidu

15 Kysymyksiä iäjokaiselle: * Toimiiko tämä verkosto asiakaslähtöisesti? * Kuka tai ketkä ovatkaan asiakkaita? * Onko meillä velvollisuus tehdä verkoston toiminnasta arviointia? * Onko kivaa olla tässä verkostossa mukana?

16 Hyvää verkostopäivää kaikille!