JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 3 2. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 4 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 5 4. POISSAOLOT 6

Transkriptio

1 1(10) JOHDANTO 2 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 3 2. TYÖVOIMAKUSTANNUKSET 4 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 5 4. POISSAOLOT 6 5. TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Tavoitekeskustelut Työnohjaus Tiedottaminen Yhteistoiminta ja paikallisneuvottelut Perehdyttäminen Työterveyshuolto Työsuojelu ja turvallisuus TYKY-toiminta Tasa-arvon toteutumisen seuranta Palkitseminen ja muistamiset Täydennyskoulutusvelvoite 10

2 2(10) Johdanto Vuotta 2006 leimasi yksi asia; Sosteriin valmistautuminen. Työtä organisaatiomuutoksen toteuttamiseksi tehtiin todella paljon ja tunteja laskematta. Onhan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistyminen suurin muutos koko alueen terveydenhuollon historiassa sitten sairaalan rakentamisen. Henkilöstökertomuksessa käsitellään henkilöstön rakennetta, kustannuksia, työaikaa ja työhyvinvointia. Henkilöstökertomuksen rakenteesta sovittiin yhteistoiminnallisesti. Tähän henkilöstökertomukseen liitettiin tasa-arvolain vaatima selvitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sairaanhoitopiirissä. Tasa-arvolaki ei anna tarkkaa ohjeistusta raportin muodosta. Tasa-arvolain edellyttämää palkkavertailua tehtiin tällä kertaa harkinnanvaraisten henkilökohtaisten lisen jakamisesta KVTESin

3 3(10) piirissä. Vertailu osoitti, että lisien jako on tapahtunut tasapuolisesti molemmille sukupuolille suhteessa miesten ja naisten määrään Henkilöstöstrategia ohjaa toimintaa. Se perustuu sairaalan arvoihi ja elää ajassa mukana ohjaten toimintaa vaatien jatkuvaa kriittistä tarkastelua pysyäkseen ajassa mukana. Sosterin henkilöstöstrategian luominen aloitettiin muun palvelustrategia työn rinnalla. Strategiatyö jatkuu vuoden 2007 puolella. Hoitotakuun velvoitteeseen vastattiin pääasiassa oman henkilöstön voimin. Hoitojonoja purettiin myös ostopalvelulääkäreiden toimesta. Poissaolot työstä lisääntyivät kokonaisuudessaan. Eniten lisääntyivät vuosilomapoissaolot. Sairauspoissaolojen lisääntyminen taittui. 1. Henkilöstön määrä Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja seurattiin HRM- info- ohjelmalla. Henkilöstön määrää tarkastellaan vuoden viimeisenä päivänä. Vuoden 2006 viimeisenä päivänä (suluissa vuoden 2005 vastaava luku) sairaanhoitopiirin palveluksessa oli yhteensä 894 (894) henkilöä, josta vakinaista henkilöstöä oli 674 (629) ja

4 4(10) määräaikaista 220 (265). Henkilöstömäärä pysyi edelliseen vuoteen verraten samana, mutta vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi. Henkilöstömäärä lisääntyi edelliseen vuoteen verraten ammattiryhmissä: akateemiset/tutkimushenkilökunta, hoitohenkilökunta opistotaso, hoitohenkilökunta koulutaso ja toimistohenkilökunta. Henkilöstömäärä väheni ammattiryhmissä: lääkärit ja huoltohenkilökunta (KUVIO 1) KUVIO 1. Henkilöstömäärän kehitys ammattiluokittain vuosina Rekrytointiongelmia oli erityisesti lääkäreiden ammattiryhmässä sekä hoi to- ja huoltohenkilökunnan lyhytaikaisten sijaisuuksien osalta. Henkilökunnasta naisia oli 85 prosenttia (n= 761) ja miehiä 15 (n= 133) prosenttia. Sukupuolijakauma muuttui edelliseen vuoteen verraten prosentin miesten hyväksi. Henkilöstön keski-ikä nousi hieman edelliseen vuoteen verraten ja oli vuoden 2007 lopussa 44,8 vuotta, vuonna 2005 keski-ikä oli 44,5 vuotta. Naisten keski-ikä (45) on puolitoista vuotta korkeampi kuin miesten (43,5). Ammattiluokittain tarkasteltuna huoltohenkilökunnan keski-ikä 49 vuotta oli korkein ja opistotasoisen hoitohenkilökunnan keski-ikä 42,8 vuotta oli matalin. Lääkäreiden keski-ikä oli 45,4 vuotta. 2. Työvoimakustannukset

5 5(10) Työvoimakustannukset lisääntyivät edelliseen vuoteen verraten 4,5 prosenttia. Eniten lisäystä tapahtui varsinaisissa palkoissa. Varsinaiset palkat nou sivat 4,8 prosenttia edelliseen vuoteen verraten. Säännöllisen työajan korvaukset ja ylityökorvaukset nousivat myös. Palkkatason nousu jatkui kokonaisuudessaan varsin hillitysti. Vielä vuoden 2006 aikana jatkunut hoitojonojenpurku vaikutti jonkin verran lisä- ja ylitöiden määriin, mutta väheni edellisestä vuodesta (Taulukko 1) Varsinaiseen palkkaan kuuluu tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen palkka (vuosisidonnainen ja harkinnanvarainen) ja määrävuosilisät. Työaikakorvaukset säännöllisenä työaikana muodostuvat normaalin työajan puitteissa tehtävästä ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntaityöstä. Lisä- ja ylityöt sisäl tää työaikakorvaukset sekä normaalin työajan lisäksi tehtävän työn kuten päivystysajan korvaukset. Laskennalliset sivukulut olivat 31 prosenttia vuonna (Taulukko 1) Taulukoiden 1 ja 2 kustannuksissa ei ole huomioitu siviilipalvelusmiesten päivärahoja, lomapalkkojen jaksotuksia eikä työnantajan kansaneläkelaitokselta saamia korvauksia * muutos % Varsinaiset palkat ,8 Työaikakorvaukset ,5 Lisä- ja ylityöt ,1 YHTEENSÄ ,0 +laskennalliset sivukulut noin 31 % ,5 Taulukko 1. Palkkakulut vuosina * palkkasummat deflatoimatta Tehdyn työn hinta (maksetut palkat/tehdyt tunnit, ei sisällä laskennallisia sivukuluja) nousi edellisestä vuodesta eli keskimääräinen tuntipalkka nousi. Tehdyn työn tuntihinta oli vuonna 2006 keskimäärin 21,9 euroa (Taulukko 2). Lääkäripalvelujen osto t eivät näy näissä luvuissa vaan ostopalveluissa. Tehdyn työn hinta /tehty nousu % työtunti v v Koko henkilöstö 19 19,3 18,7 21,9 14,6 Taulukko 2. Tehdyn työn hinta vuosina Työaika ja työpanos

6 6(10) Koko sairaanhoitopiirin vuosityöpanos (tehty työaika tunteina/ kokonaistyöaika tunteina) laskennallisina virkoina/työsopimussuhteina oli vuonna 2006 yhteensä 688 ja vuonna 2005 yhteensä 678,7. Edelliseen vuoteen verraten työpanoksen lisäys oli 9,3. Ammattiluokittain tarkasteltuna kaikkien muiden paitsi huoltohenkilöstön työpanos nousi. (KUVIO 2) KUVIO 2. Työpanos ammattiluokittain vuosina Henkilötyövuosia lasketaan kaavalla: kokonaistyöaika poissaolot + lisätyöt + ylityöt/ vakio. Vertailu tehtiin vuoden 2005 ja 2006 kesken. Vuonna 2006 kertyi henkilötyövuosia koko sairaanhoitopiirin tasolla 0,6 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2006 henkilötyövuosia oli sijaisilla ja vakinaisilla yhteensä 758,50 ja edellisenä vuonna 762, Poissaolot Poissaoloja seurattiin poissaololajeittain ja kalenteripäivittäin. Merkittävin poissaolon peruste oli

7 7(10) vuosilomat. Poissaolot kokonaisuudessaan lisääntyivät edelliseen vuoteen verraten. Ainoastaan ryhmässä sairauspoissalot tapahtui vähennystä edelliseen vuoteen verraten. Taulukon 3 sairauspoissa oloissa ovat mukana ainoastaan sairauslomapäivät, mutta ei vuosiloman aikaisia sairauspäi viä. Tosiasiassa sairastaminen edelliseen vuoteen verraten hieman lisääntyi, mutta henkilöstö sairasti osittain loma-aikanaan. Pitkien sairauslomien (yli 60 päivää) osuus sairauspoissaoloista oli 52 prosenttia. Pitkiä sairauslomia (yli 60 päivää) oli 63:lla henkilöllä ja niistä kertyi yhteensä 6740 poissaolopäivää. POISSAOLOT vuosilomat sairauslomat lakisääteiset muut yhteensä Taulukko 3. Poissaolot poissaololajeittain vuosina Sairauspoissaoloja seurataan työterveyshuollossa sairauslomien mukaan (mukana luvuissa ovat myös vuosiloman aikaiset sairauspäivät). Näin laskien vuonna 2006 sairauslomapäiviä oli yhteensä Tämä oli 423 päivää eli 2,9 prosenttia enemmän kuin vuonna Eniten sairauspäiviä oli tuki- ja liikuntaelin sairauksien ryhmässä (30 prosenttia) ja ryhmässä muut sairauspoissaolot (30 prosenttia). Hengityselin sairauksien osuus oli 13 prosenttia ja 12 prosenttia sairauspoissaoloista kertyi tapaturmista. 15 prosenttia sairauspoissaoloista oli ryh mässä mielenterveyssyyt. (KU VIO 3) Selkeästi työstä johtuvia työpahoinvointi sairauspoissaoloja oli vuoden 2006 aikana viidellä henkilöllä ja niistä kertyi yhteensä 208 poissaolopäivää. KUVIO 3. Sairauspoissaolot vuonna Työntekijöiden toimintakyky ja työhyvinvointi

8 8(10) 5.1 Tavoitekeskustelut Tavoitekeskustelujen käymisestä on sovittu koko organisaation tasolla ja tavoitteena on se, että jokainen käy tavoitekeskustelun esimiehensä kanssa kerran vuodessa. Tavoitteeseen ei päästy vaan käytyjen tavoitekeskustelujen keskiarvo koko talon tasolla oli 84 prosenttia. Edellisenä vuonna vastaavaluku oli Työnohjaus Työnohjausta järjestettiin jonkin verran, mutta tarvetta oli suurempiin työnohjausmääriin. Erityisesti somatiikan alueella työskentelevät ilmaisivat tarpeensa työnohjaukseen. Työnohjausmenetelminä olivat ryhmätyönohjaus ja yksilötyönohjaus. Somatikan henkilöstöstä yksilötyönohjaukseen osallistui 2 henkilöä, yhteensä 10 päivää ja ryhmätyön ohjaukseen osallistui 29 henkilöä yhteensä 57 päivää. 5.3 Tiedottaminen Tiedottamiseen kiinnitettiin erityishuomiota uuden organisaation valmistelun ja käyntiin saattamisen vuoksi. Ajantasaista tiedotusta järjestettiin sekä esimiehille, luottamusmiehille kuin henkilöstölle useita kertoja vuoden aikana. Koulutuksiin osallistui valtaosa henkilöstöstä. 5.4 Yhteistoiminta ja paikallisneuvottelut Yhteistoimintavaliokunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa ja käsitteli yhteensä 41 asiaa. Kokouksissa seurattiin pääasiassa Sosterin valmistelutyötä. Paikallisneuvotteluja käytiin vuoden aikana 11. Asiat koskivat järjestelyerien jakoa, henkilökohtaisia palkankorotuksia ja jononpurkutyöhön liittyviä asioita. Sosteriin liittyvien organisaatioiden pääsopijajärjestöjen luottamusmiesten kanssa kokoonnuttiin viisi kertaa keskustelemaan organisaatioiden yhdistymiseen liittyvien henkilöstöasioiden ympärille. Lisäksi organisaatioiden palkka-asiamiehet valmistelivat henkilöstön siirtämistä Sosterin palvelukseen. Molemmat viralliset henkilöstöneuvottelut käytiin jokaisen organisaation kanssa erikseen vuoden 2006 lopulla. 5.5 Perehdyttäminen

9 9(10) Perehdytyspäivä järjestettiin kesäkuun alussa. Osallistujia oli noin kaksikymmentä. Käsiteltävät asiat olivat: terveydenhuoltopiiriin liittyvät valmistelut, työsuojelu, työterveyshuolto, henkilöstöpalvelut ja ammattijärjestöasiat. Perehtymisen apuna käytetään perehtymiskorttia, johon perehtyvä henkilö merkitsee asiat, joihin on perehtynyt. Yksiköissä seurataan perehtymisen onnistumista perehtymiskyselyllä. 5.6 Työterveyshuolto Työterveyshuollon palvelu painottuu ennaltaehkäisevään työhön. Ennalta ehkäisevää toimintaa on palvelusta 60 prosenttia ja sairaanhoidollista toimintaa 40 prosenttia. Työterveyshuolto toteutettiin omana toimintana. Effica- tietojärjestelmää käytettiin työterveyshuollon kertomusjärjestelmänä. 5.7 Työsuojelu ja turvallisuus Työsuojelujaos toimi osana yhteistoimintavaliokuntaa. Yhteistyötä tehtiin kiinteästi työterveyshuollon kanssa. Lakisääteisiä työpaikkakäyntejä tehtiin työterveyshuollon ja työsuojelujaoston yhteistyönä kuuteen eri yksikköön. Työpaikkakäynneillä selvitettiin henkilöstön fyysistä ja psyykkistä toimintaympäristöä ja annettiin tarvittaessa korjausehdotuksia. Henkilöstöön kohdistuvia uhka- ja väkivaltatilanteita ilmeni yhteensä 156 edellisenä vuonna vastaava luku oli 280. Vakavia väkivaltatilanteita oli yhteensä 59, edellisenä vuonna vastaava luku oli 66. Eniten uhkatilanteita oli psykiatrian vuodeosastoilla. 5.8 TYKY-toiminta Vuoden 2006 teemana oli Terveydenhuollon valvontahanke, jonka yhtenä tavoitteena oli riskien kartoitus henkisen kuormituksen osalta koko sairaalan tasolla. Tyky- rahaa käytettiin eri liikuntamuotojen tu kemiseen ja tavoitteena oli yhteisöllisyyden lisääminen työyhteisöissä. Tukimuotoina olivat käytössä Smartum- liikuntasetelit sekä yksiköiden virkistysraha. Kuntoremonttiin osallistui 10 henkilöä 5.9 Tasa-arvon toteutumisen seuranta

10 10(10) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaki edellyttää työnantajan laatimaan suunnitelman työpaikalla toteutettavasta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Sairaalassamme on ollut yhteistoiminnallisesti laadittu tasa-arvo suunnitelma vuodesta 2003 lähtien, johon liitettiin vuonna 2005 yhdenvertaisuuslain vaatimukset. Lainsäätäjä velvoittaa laatimaan tasa-arvoselvityksen ja tilannekartoituksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikoilla. Seurannan tulee olla seikkaperäinen selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin ja vertailuja naisten ja miesten palkoista. Määrämuotoa tasa-arvoasioiden raportoinnille ei ole määrätty. Naisten ja miesten palkkauksen toteutumista seurattiin tällä kertaa harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän jakamisesta KVTESin piiriin kuuluvien osalta. KVTESin piiriin kuuluvat kaikki muut sairaalan työntekijät paitsi lääkärit ja teknisten sopimuksen piiriin kuuluvat. KVTESin piiriin kuului 783 henkilöä, joista 56 (7,2 %) oli miestä ja 727 (92,8 %) oli naisia. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää KVTESin piirissä jaettiin yhteensä 120:lle henkilölle, joista miehiä oli 8 (6,7 %) ja naisia 93 (93,3 %). Tämän selvityksen mukaan näyttää siltä, että harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän jakaminen on tapahtunut henkilöstön määrään ja sukupuoleen nähden tasapuolisesti. Harkinnanvaraisen henkilökohtaisen lisän jakamisessa käytetään pohjana lomaketta, jossa on jaoteltu työsuorituksen arvioinnin kannalta keskeiset kriteerit, joille annetaan työsuorituksen perusteella pistemäärä. Kriteeristö on ollut käytössä kolme vuotta Palkitseminen ja muistamiset Henkilökuntaa ja työyksiköitä palkittiin laatupäivänä. Vuoden yksiköksi valittiin tietohallinto. Perusteena oli tietoteknisten edellytysten luominen palveluketjujen hallinnalle terveydenhuoltopiirissä. Henkilökunta sai äänestää vuoden henkilöitä: hoitajaa, lääkäriä ja muuta henkilöä. Raija Sopasen muotoileman kivisen Saimi-norpan saivat diabeteshoitaja Päivi Sallinen, osastonylilääkäri Juha Nykänen ja ravitsemistyöntekijä Pasi Lundberg. 30- vuotisesta kunnallisesta palvelusta muistettiin 23 työntekijää ja 20- vuotisesta sairaalan palveluksesta 17 työntekijää. Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I- luokan mitali kultaristein luovutettiin johtavalle sosiaalityöntekijälle, potilasasimiehelle Seija Harjulle. Juhlatilaisuus järjestettiin toukokuussa ravintola Paviljongilla Täydennyskoulutusvelvoite Terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoite oli 3-10 päivää. Täydennyskoulutuksen määritelmä on: suunnitelmallista koulutusta, jonka tarkoituksena oli ylläpitää ja lisätä viranhaltijan ja työntekijän ammattitaitoa ja osaamista sekä tukea terveydenhuollon toimintaa. Täydennyskoulutuksen tavoitteena oli parantaa erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä, saumattomia palveluketjuja ja kansallisiin hoitosuosituksiin

11 11(10) perustuvien hoito-ohjeiden toimeenpanoa. Täydennyskoulutuspäiviä kertyi tulosalueittainen seuraavasti: konservatiivinen 3,6, operatiivinen 3,8, psykiatria 3,9, sairaanhoidolliset palvelut 3,8 ja tukipalvelu 3. Vähimmäistavoitteeseen päästiin kokonaisuudessaan, mutta yksittäisten ammattiryhmien ja henkilöiden osalta tavoite jäi osin saavuttamatta.