Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
|
|
- Juho Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
2 Mitä ovat ajattelu ja tietoisuus? Mikä niiden suhde on? Kenellä on tietoisuus/tietoisuutta? Mistä tietoisuus alkaa? Voiko tietoisuutta tehdä? Voiko tietoisuutta mitata? Mikä on tietoisuuden merkitys? Onko tietoisuus ihmisyyden mitta? Mikä on etiikan ja tietoisuuden suhde?
3 Ajattelu on henkinen prosessi, jonka avulla olio voi hahmottaa todellisuutta ja pyrkiä tehokkaammin tavoitteisiinsa. Se on informaation käsittelemistä, jossa aineksina käytetään havaintoja ja muistia. Sen avulla muodostamme käsitteitä, ratkomme ongelmia, päättelemme asioita ja teemme päätöksiä. Ihmisen kehittynyt ajattelu erottaa ihmisen selvimmin muista eläimistä.
4 Tietoisuus tarkoittaa joko yksilön kullakin hetkellä kokemien aistimusten, elämysten, tunteiden, muistikuvien ja ajatusten kokonaisuutta tai yksilön tietoisuutta itsestään ja ympäristöstään. Tietoisuuteen kuuluu sellaisia ominaisuuksia kuin subjektiivisuus, itsetajunta, aistivuus, äly sekä kyky hahmottaa itsen ja ympäristön välisiä suhteita.
5 Voiko ajattelua olla ilman tietoisuutta? Entä tietoisuutta ilman ajattelua? Määritelmäkysymys Ajattelu on prosessuaalista toimintaa, tietoisuus lokalisoitunut (?) kokonaisuus TÄSSÄ tarkastelussa ajattelu on tietoista tiedonkäsittelyä ja edellyttää siten tietoisuutta. Tiedonkäsittely ilman tietoisuutta ei tarkastelussani ole ajattelua.
6 Tieteessä tietoisuutta tutkitaan muun muassa psykologian ( mielitutkimuksen ), kognitiotieteen ( tietoisuustutkimuksen ) ja neurotieteiden ( aivotutkimuksen ) aloilla. Kysymystä tietoisuudesta on käsitelty myös fysiikassa ja filosofiassa, jossa se liittyy mielenfilosofiaan. Arkikielessä tietoisuus viittaa usein tajuntaan: siihen, että yksilö on hereillä ja reagoi aistiärsykkeisiin. Tällöin se erottuu esimerkiksi unitilasta ja koomasta.
7 Ymmärrys tietoisuudesta voi mahdollistaa erilaisten eettisten kysymysten käsittelyn. Tällaisia kysymyksiä ovat mm.: Kuinka vakavasti sairaiden tai vammautuneiden ihmisten tietoisuuteen tulisi suhtautua? Missä määrin muut eläimet kuin ihmiset ovat tietoisia? Missä vaiheessa sikiönkehitystä tietoisuus saa alkunsa? Voivatko koneet saavuttaa tietoisuutta? Nämä kysymykset liittyvät toisten olentojen eettiseen kohteluun, olivat kyseessä sitten eläimet (kysymys eläinten oikeuksista), sikiöt (kysymys abortista) tai koneet.
8 Ihmisellä Apinalla Oravalla Harakalla Sammakolla Kärpäsellä Kuusella Tietokoneella Robotilla
9 Sidottu tietoisuuteen? Tietoisuus itsestä? Fysikaalisiin aistimuksiin, esim. kipu? Fyysinen/henkinen kärsimys? Kommunikaatiokuilu Onko ratkaisevaa? Voimmeko ulottaa muihin lajeihin tai olentoihin omia eettisiä normejamme? Mitä muuta voimme?
10 Yläluokka Vapaat Valkoiset Varakkaat Miehet Naiset, lapset Muun väriset ihmiset Ihmisen kaltaiset eläimet Söpöt pörröiset eläimet Muut eläimet..? Kasvit?? Elämä sinänsä..?? Koneet???
11 Tietoisuuden synty ja kehitys Mistä alkaa? Miten mitataan? Kehittyykö tasaisesti vai hyppäyksittäin? Mihin raja vedetään? Pitäisikö vetää? Voidaanko tuottaa keinotekoisesti? Luojan vastuu
12 Sana tekoäly tarkoittaa sellaisia tietokoneen toimintoja, jotka jäljittelevät ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. Tekoälystä puhutaan keinotekoisen olennon osoittamana älynä. Yleensä sen oletetaan olevan tietokoneohjelma, joka pyrkii suorittamaan ihmismäistä ajattelua (laskennallinen lähestymistapa). Tekoälyn määritelmä on varsin kiistelty, koska älykkyyttä itsessään on vaikea määritellä.
13 Turingin testi eli Turingin koe on Alan Turingin 1950 esittämä tapa kysymyksen "voivatko koneet ajatella?" ratkaisuun. Koe on tarkoitettu mittaamaan tekoälyn ihmismäisyyttä asettamalla se keskustelemaan kokeen tarkkailijana toimivan ihmisen kanssa. Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, onko keskustelukumppani ihminen vai kone. Alan Turing kuvasi tekoälytestin 1950 ilmestyneessä julkaisussaan Computing machinery and intelligence. Testiä alettiin myöhemmin kutsua hänen mukaansa. Siitä on tullut tekoälytutkimuksen klassikko, ja käsite on hyvin tuttu myös suurelle yleisölle.
14 1. Teologinen 2. Moraalinen 3. Matemaattinen 4. Tietoisuusargumentti 5. Rajoitusargumentti 6. Lady Lovelace vastalause 7. Hermojärjestelmän jatkuvuus 8. Vapaa tahto 9. Yliaistinen havaitseminen
15 Teologinen vastalause: Tämän mukaan ajattelu liittyy ihmisen kuolemattomaan sieluun, eikä siten ole mahdollista eläimille saati koneille. Vastalause on epätieteellinen, mutta Turing huomauttaa kuitenkin, ettei kaikkivoivalle jumalalle varmastikaan olisi mahdotonta antaa sielua koneellekin, jos tämä niin haluaisi.
16 "Päät painettuina hiekkaan" -vastalause: "Seuraukset koneiden ajattelukyvystä olisivat kammottavia. Toivokaamme etteivät ne pysty siihen." Kysymyksessä on argumentum ad consequentiam, seurauksiin vetoava argumentaatiovirhe; asian epätoivottavuus ei estä sen olemassaolon mahdollisuutta.
17 Matemaattinen vastalause: Tämä käyttää matemaattisia teorioita, kuten Gödelin epätäydellisyysteoreemaa, osoittaen rajoitukset sille, millaisiin kysymyksiin looginen tietokonejärjestelmä voi vastata. Turing katsoo ihmistenkin olevan usein väärässä, joten koneen mahdollisuus väärin vastaamiseen ei haittaa.
18 Tietoisuusargumentti: Tämä professori Geoffrey Jeffersonin 1949 esittämä perustelu väittää, että "vasta kun kone voi kirjoittaa sonetin tai säveltää konsertin tuntemiensa ajatusten ja tunteiden pohjalta, eikä sattuman kautta, voidaan konetta pitää aivojen vertaisena". Turing vastaa, ettei meillä itse asiassa ole varmaa tapaa tietää, tunteeko yksikään olento itseämme lukuun ottamatta tunteita, emmekä siis voi hyväksyä tällaista vastalausetta.
19 Erinäisten rajoitusten argumentit: Usein esitetään vastalauseita, joiden mukaan kone ei koskaan pystyisi johonkin tiettyyn asiaan, kuten tunteisiin, huumorintajuun, uusien asioiden oppimiseen tms. Turing ei pidä näitä vastalauseita perusteltuina, ja huomauttaa koneiden silminnähtävien rajoitusten olevan seurausta tuonaikaisesta hyvin vähäisestä tallennuskapasiteetista ja konetehosta, eikä jostain ylittämättömästä esteestä.
20 Lady Lovelace -vastalause: Tämän kuuluisan vastalauseen mukaan koneet eivät kykene omaperäisyyteen. Soveltaen se toteaa, ettei tietokone voi tehdä mitään oikeasti uutta. Toteamuksen alkuperäinen esittäjä on Ada Lovelace, jonka mukaan koneelta puuttuu kyky itsenäiseen oppimiseen. Turing esittää vastineessaan, että Lady Lovelacen oletukseen on vaikuttanut teknisen kehityksen silloinen taso, ja että uudemman tieteellisen tiedon perusteella on ilmeistä, että aivoilla ja tietokoneilla on paljon yhteistä.
21 Hermojärjestelmän jatkuvuus (tiedonkäsittely) -vastalause: Kone käsittelee tietoa merkki kerrallaan, ihminen holistisesti. On esitetty, ettei erillisten tilojen pohjalta toimiva kone voi jäljitellä hermojärjestelmää; matkimispelissä tämä ei kuitenkaan aiheuta ongelmaa. (Viimeaikainen kehitys rinnakkaislaskennan ja sumean logiikan tukimuksessa on lähentänyt tällaisen koneen toimintaa ihmisen hermojärjestelmään tapaan.)
22 Vapaamuotoinen käyttäytyminen (vapaa tahto): Vastalauseessa esitetään, että määrättyjen sääntöjen mukaan toimiva järjestelmä on ennustettavissa eikä siten aidosti älykäs. Turing vastaa, ettei jokaista tilannetta varten erikseen määriteltyjä sääntöjä tulisi sekoittaa ohjeluontoisiin yleisiin toimintatapoihin, ja että sääntöjen ollessa riittävän löyhästi määriteltyjä (vrt. ihminen) olisi koneen käytöksen ennustaminen hyvin vaikeaa.
23 Yliaistinen havaitseminen: Tässä kohdassa Turing vaikuttaa väittävän, että olisi olemassa todisteita (näennäistieteellisestä) "yliaistillisesta havaitsemisesta". Esittelemänsä testin suhteen hän kuitenkin toteaa, ettei tällainen "telepatia" pääsisi vaikuttamaan tuloksiin, mikäli testiolosuhteet järjestetään oikein.
24 Usein esitetty kritiikki Turingin testiä kohtaan toteaa, että se, vaikkakin mielenkiintoinen, ei ole käyttökelpoinen määrittelemään koneen älykkyyttä tai ajattelua, sillä testin läpäisevä kone voi kyllä matkia ihmisen keskustelukäyttäytymistä, mutta olla silti vailla älykkyyttä, seuraten vain nokkelasti määriteltyjä sääntöjä. Tekoälytutkimuksessa tähän vastataan joskus, ettemme voi tietää, seuraavatko ihmisetkin tällaisia sääntöjä.
25 Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär (10. joulukuuta marraskuuta 1852) tunnetaan henkilönä, joka kirjoitti kuvauksen Charles Babbagen varhaisesta mekaanisesta yleistietokoneesta eli analyyttisestä koneesta. Ada Lovelacea pidetään yleisesti kaikkien aikojen ensimmäisenä tietokoneohjelmoijana. Hän oli runoilija lordi Byronin tytär. Analyyttinen kone ei pysty tekemään mitään omaperäistä. Se voi tehdä vain mitä me käskemme sen tehdä.
26 Lovelacen testi on tietojenkäsittelytieteilijä Selmer Bringsjordin kehittämä testi, joka liittyy keinotekoisten agenttien omaperäisen luovuuden määrittämiseen. Testin mukaan keinotekoinen agentti on omaperäisesti luova, jos agentin tekijä ei pysty selittämään, kuinka agentti tuotti tulosteensa. Bringsjordin mukaan Lovelacen testi on tekoälytutkimuksessa perinteisesti käytettyä Turingin testiä parempi, koska Turingin testi houkuttelee kehittämään järjestelmiä, jotka ainoastaan vaikuttavat älykkäiltä.
27 Kiinalaisia merkkejä sisään ja ulos, sisällä kiinaa osaamaton henkilö sääntökirjan kanssa. Ulkopuolelta vaikuttaa, että huoneessa on kiinaa ymmärtävä henkilö tai että huone ymmärtää kiinaa. Sisällä oleva henkilö ei kuitenkaan ymmärrä kiinaa. Ongelmia: Kuka on laatinut sääntökirjan? Ymmärtääkö sääntökirja tai sen tekijä kiinaa??
28 Laajemmassa muodossaan argumentti väittää, että syntaksista ei voisi johtaa semantiikkaa. Searlen mukaan semantiikka (symbolien merkitykset) on riippumaton syntaksista (symbolien mekaanisista käsittelysäännöistä). Tietokone kykenee Searlen mukaan ainoastaan syntaksiin eikä lainkaan semantiikkaan, mitä kiinalainen huone kansantajuisesti pyrkii havainnollistamaan. Searle on kehittänyt biologiseksi naturalismiksi kutsumansa ajatusrakennelman, jonka mukaan merkityksiä voisi syntyä vain neurobiologisissa prosesseissa.
29 Miten symbolit tai merkit ylipäätään voivat viitata johonkin ulkopuoliseen? Mistä merkitykset syntyvät? Ymmärtämisen kriteerit Merkkien tulkinta Kieli ja kommunikaatio Voiko olla mieltä ilman kieltä? Entä kieltä ilman mieltä? => semiotiikka
30 Semiotiikka (kreik. sēmeiōtikē [tekhnē'], merkitsemistaito) eli merkkioppi on filosofinen suuntaus, joka tutkii merkkien, kuten sanojen semantiikkaa eli merkkien merkitystä. Tieteenala, joka analysoi merkkejä ja tutkii merkkijärjestelmien toimintaa. Inspiroitunut kielitieteestä, mutta sitä laajempi, jaetaan joskus syntaktiikkaan (vrt. syntaksi), semantiikkaan ja pragmatiikkaan (Charles Morris)
31 Merkki on periaatteessa mikä tahansa, mikä edustaa tai tuo mieleen jotain muuta itsensä lisäksi (lat. aliquid stat pro aliquo, joku jonkin puolesta). Mikä tahansa asia tai olio voi olla merkki, mutta sen ei tarvitse olla (potentiaalisuus aktuaalisuus). Merkkejä ovat mm. ajatukset, eleet, ilmeet, kielelliset ilmaukset, sosiaaliset viestit, kulttuurisiset artifaktit jne.
32 Koska ajatukset, kielelliset ilmaukset jne. luonnostaan kohdistuvat johonkin itsensä ulkopuolelle, ne ovat automaattisesti merkkejä. Siten ei-semioottinen ajattelu, kieli, viestintä ym. ei edes määritelmällisesti ole mahdollista => "semioottinen imperialismi". Kritiikki: "Kaiken selittäjä ei selitä mitään". Sikäli väärin, että semiotiikka selittää juuri mainittujen suhteiden toiminnan merkkirelaatioiden kautta.
33 Historiallinen jako: 1. "Mannermainen semiotiikka" Ferdinand de Saussure ( ) - kielitiede, strukturalismi, 2-osainen merkki (merkitsijä/merkitty) 2. "Amerikkalainen semiotiikka" Charles Sanders Peirce ( ) - filosofia, pragmatismi, 3-osainen merkki (merkki objekti interpretantti)
34 Toiminnallinen hierarkia; Thomas A. Sebeok ( ): Yleinen semiotiikka Biosemiotiikka (Kognitiivinen semiotiikka) Eläin (zoo-) semiotiikka Antroposemiotiikka (ihminen) Psykosemiotiikka Sosiosemiotiikka Kieli-, kulttuuri-, viestintä- ym. semiotiikka
35 Yleisen semiotiikan osa, joka kognitiotieteen, semiotiikan ja eräiden muiden lähitieteiden (esim. neurotiede, filosofia, kielitiede, psykologia ja sosiologia) käsitteistöjen avulla tutkii ihmisten ja muiden eläinten (koneiden?) kognitiivisia toimintoja ja pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi ne toimivat siten kuin toimivat.
36 Semiotiikan ala, jossa otetaan huomioon evoluutioprosessin kaikki tasot; semioosin tasot, tasojen muodostuminen ja suhteet toisiinsa, eliölajien kehitys, yksilökehitys, sosiaalisen, kielellisen ja kulttuurisen vuorovaikutuksen kehitys sekä myös metasemioottinen teorianmuodostus. Olennaista muutos ja muutoksen prosessuaalisuus.
37 Lähtökohtana olemisen kolme kategoriaa: ensiys (firstness), toiseus (secondeness) ja kolmannuus (thirdness). 1. Ensiys = oleminen sellaisenaan ilman suhdetta mihinkään muuhun. 2. Toiseus = kahden elementin suhde toisiinsa. 3. Kolmannuus = kahden elementin suhde toisiinsa suhteessa johonkin kolmanteen.
38 Merkkinä oleminen eli merkkiys ei ole niinkään yksittäinen entiteetti vaan dynaaminen ja välittävä suhde kolmen position välillä. Merkki koostuu aina kolmesta osasta: merkki itse eli representamen, objekti (kohde) ja interpretantti (tulkitsin). Semiotiikka on universaalia eli mikä tahansa voi toimia merkkinä.
39
40
41 Samankaltaisuus jonkin tekijän suhteen, ei välttämättä visuaalinen yhteys Liittyy kognitiivisessa kielitieteessä suosituksi tulleeseen metaforisuuteen eli näkemykseen että kieli ja ajattelu kehittyvät samankaltaisuuden avulla yhdeltä alueelta toiselle, yleensä noudattaen bottom-up suuntaa eli konkreettisesta kohti abstraktia, yksinkertaisesta kohti kompleksista ja ihmisen kokoisesta kohti suurempaa tai pienempää (Protagoras: Homo Mensura)
42 Metafora (muinaiskreikaksi μεταφορά, kuljettaa yli ) on kielikuva eli trooppi, jossa kahta toisiinsa liittymättöntä sanaa verrataan ilman kuin-sanaa. Metaforassa tapahtuu merkityssiirtymä, jonka johdosta se eroaa kirjaimellisesta kielestä. Metaforia ja muita kielenkäytön muotoja tutkivat ja pyrkivät selittämään kielitiede, retoriikka ja kielifilosofia. Myös neuropsykologiassa on tutkittu, kuinka metaforien ymmärtäminen eroaa aivotasolla kirjaimellisen kielen ymmärtämisestä.
43 Kielitieteilijä George Lakoff on tutkinut metaforien merkitystä käsitemaailmallemme. Yhdessä Mark Johnsonin kanssa Lakoff julkaisi vuonna 1980 kirjan Metaphors We Live By. Lakoffin mukaan koko kielemme rakentuu monien metaforien varaan. Esimerkiksi suunnat liittyvät käsitemaailmassamme myös mielialaan sekä hyvään. Elämä koetaan käsitteellisesti matkana; siksi kieli tulvii ilmaisuja, joissa "olemme päässeet pitkälle" tai "tuntui, että halusin pysähtyä ja miettiä elämäni suuntaa". Koko ajattelu on siis organisoitunut joidenkin tärkeiden ja perustavien metaforien kautta.
44 Metafora on luomisen työkalu, jonka Jumala unohti maan päälle Metafora ei ole konkreettinen ilmaisu: metaforaa ei voi lukea kirjaimellisesti, vaan kuvitteellisella tasolla. Se mahdollistaa äärettömästi uutta luovan ilmaisun, mutta on helposti myös vaikeatajuista. Metafora voi verrata seikkoja hillitysti ja kahden asian väliltä kaltaisuutta löytäen. Metafora voi toisaalta mielivaltaisesti yhdistää mitä etäisempiä seikkoja, ja lukijan tehtäväksi jää kuvitella niiden välinen yhteys.
45 Yhteys, joka muodostuu jonkin konkreettisen yhteenkuuluvuuden tai suhteen kautta (indeksi osoitin, vrt. engl. index finger = etusormi) Liittyy retoriikasta lainattuihin metonyymisyyden ja synekdokeen käsitteisiin
46 Sanan korvaaminen toisella, joka kuvaa jotain läheisesti siihen liittyvää tai sen osaa. esim. Valkoinen talo = Yhdysvaltain hallitus Metonymia on merkitysten vaihtoa ilman muodonmuutosta, kuten tapahtuu metaforassa.
47 Metonymia on konkreettinen ja helppotajuinen ilmaisu. Voidaan lukea kirjaimellisesti ja samalla huomata, että ilmaisu tarkoittaa enemmän kuin mitä se kirjaimellisesti sanoo. Metonyminen periaate on laajempi kuin yksittäisten metonymisten kuvien käyttö. Lähes kaikki konkreettinen kuvaus perustuu metonymiseen periaatteeseen, jossa yksityiskohdista voi tunnistaa laajemman kokonaisuuden.
48 Osaa tarkoittavalla sanalla viitataan suurempaan kokonaisuuteen Kokonaisuutta tarkoittavalla sanalla viitataan sen osaan Yleisemmällä käsitteellä viitataan erityisempään Erityisemmällä käsitteellä viitataan yleisempään Ainetta tarkoittavalla sanalla viitataan siitä tehtyyn esineeseen
49 On metonymian alalaji eli kuva, jossa osasta voi aavistaa kokonaisuuden (Teletopelius) Metonymian ja synekdokeen käsitteet siis jossain määrin sekavia ja osin päällekkäisiä, molemmille kuitenkin yhteistä indeksisyys eli merkityksenmuodostuksesta riippumaton (eiarbitraarinen) yhteys
50 Symboli on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys. Esimerkiksi lippu voi edustaa tiettyä valtiota. Sana tulee kreikan kielen sanasta symbolon (sopimus, tunnus; sanaosat syn adverbi: yhteen ja ballein verbi: heittää, liittää) ja tarkoittaa merkkiä, tunnusmerkkiä, tunnuskuvaa tai vertauskuvaa.
51 Käsitetään usein merkin synonyymiksi, mutta semiotiikan näkökulmasta siis vain yksi merkkien objektisuhteen kolmesta perustyypistä ikonin ja indeksin ohella. Muita merkkityyppejä mm. merkki itsessään (qualisign, sinsign, legisign), merkin ja tulkinnan välistä suhdetta kuvaavat reema, Lause ja argumentti sekä merkin, objektin ja interpretantin merkkirelaation sisäiset ja ulkoiset aspektit.
52 Retoriikan puolella ei suoraa vastinetta. Ironiaa joskus ehdotettu, sillä siihen liittyy merkityksen kääntö sopimuksella, jonka perusteet ovat ironisen ilmauksen ulkopuolella. Toisin sanoen ironiaa ei voi ymmärtää pelkän ilmauksen perusteella. Toisaalta ironia on vain eräs tapa muuttaa merkitystä, muita esim. liioittelu (hyperbola), vähättely, antiteesi, eufemismi jne. Yhtenäistä sopimuksenvaraista merkityksen muutostrooppia eli kielikuvaa ei ole kehitetty.
53 1. Välitön (immediate) objekti: Objekti tietyn merkkirelaation sisällä tietyn merkin ja tulkinnan välittämänä (esim. em. koira, jonka näen tai josta keskustelen). 2. Dynaaminen (dynamical) objekti: Objekti sellaisena kun se on merkkirelaation ulkopuolella (esim. tietty koira olemassaolevana eläimenä). Välitön objekti tuo esiin osan dynaamisesta ja se on aina olemassa kun merkkirelaatiokin on, mutta ei välttämättä dynaamista objektia (esim. fiktiiviset objektit ensimmäisen kerran mainittuina. Toisaalta fiktiivisille objekteillekin kehittyy dynaaminen aspekti kun niihin viitataan toistamiseen).
54 Peircen omaperäisin ja moniulotteisin käsite, samalla hänen semiotiikkansa "ydin". Yhdistää tulkinnan, tulkitsijan ja yleisemmän tulkintahorisontin. Jakautuu moniin aspekteihin: A. Aspektit merkin näkökulmasta: 1. Välitön: Tulkkiutuvuus eli potentiaalisuus tulla tulkituksi (ensiys). 2. Dynaaminen: Merkin aktuaalinen vaikutus tulkitsijaan (toiseus). 3. Lopullinen (final): Tulkintatulos, jota kohti dynaamiset interpretantit haketuvat tai vaikutus, jonka merkki tuottaisi jos voisi vaikuttaa "täydellisesti".
55 B. Aspektit tulkitsijan näkökulmasta: 1. Emotionaalinen: Merkin synnyttämät reflektoimattomat tunnevaikutelmat, tulkitsijan osuus passiivinen (ensiys). 2. Energeettinen: Vaikutus tai toiminta, joika syntyy merkin vaikutuksesta (toiseus). 3. Looginen: Tietoinen tai älyllinen tulkinta, joka aiheuttaa muutoksen tietoon tai toimintaan (kolmannuus). C. Aspektit sekä merkkkien että tulkitsijan näkökulmasta: 1. Lopullinen looginen (final logical): Yhdistelmä A.3. & B.3., tietoisen ja loogisen päättelyn ohjaama "lopullinen" tulkinta eli tulkkiuma, joka tosin voi muuttua uuden tiedon myötä (esim. tieteelliset teoriat ja "totuudet").
56 Merkit eivät ole irrallaan toisistaan, vaan kytkeytyvät toisiinsa ketjuiksi ja verkoiksi. Interpretantti on aina samalla myös potentiaalinen merkki valmiina uusille tulkinnoille, toisaalta objektikin voi toimia merkkinä toiselle merkkisuhteelle, joten tuloksena on periaatteessa päättymätön semioottinen verkko, jossa tosin jotkut merkityssuhteet ja tulkinnat saavat enemmän painoarvoa kuin toiset ja muodostavat enemmän tai vähemmän pysyviä tulkkiumia, eräänlaisia paksunnoksia verkossa.
57
58 Peircen systeemi universaali, toisaalta tulkitsijan rooli jää suhteellisen vähälle huomiolle. Kaikki tulkinnat periaatteessa mahdollisia; miksi jotkut kuitenkin yleisempiä kuin toiset? Monessa tapauksessa ympäristötekijät sekä merkin luonne sinänsä ohjaavat tulkintoja, mutta silti erittäin merkittävää on tulkintojen kasautuminen ja aiemmista tulkinnoista oppiminen. Peircen pragmatismin idealistinen komponentti johtaa erityisesti lopullisten ja loogisten interpretanttien tapauksessa (vrt. ed.) tiettyyn determinismiin, joka ei ole täysin yhteensopiva myöhempien kognitiivisten ja evolutiivisten päätelmien kanssa.
59 Jos tulkitsin eli interpretantti jaetaan kahteen pooliin eli itse tulkintaan ja tulkitsijaan kuten Peirce itse asiassa aspektiryhmittelyssään tekee (vrt. ed.), voidaan hänen semioottinen kolmionsa täydentää nelikärkiseksi tetraedriksi (eli lyhyesti tetraksi), jonka neljättä kärkeä voidaan kutsua esim. subjektiksi, joka toisaalta asettuu perinteisessä kielenkäytössä binäärisuhteeseen objektin kanssa, toisaalta korostaa suhteen tietoisuutta ja "minuutta" konstituoivaa merkitystä. Semioottisen tetra on heuristinen apuneuvo, jonka jakamisessa komponentteihinsa voidaan korostaa merkkirelaation eri elementtejä.
60 Semioottisen tetran osat (pohjautuu osin Jörgen Dines Johansenin teoksessaan Dialogical Semiosis (1993) esittämään semioottisen pyramidin malliin ja John Deelyn teoksessaan The Human Use of Signs (1994) siitä esittämään tulkintaan): Neljä kärkeä: Merkki (M) Objekti (O) Interpretantti (I) Subjekti (S)
61 Kuusi särmää: 1. Merkitsevä särmä (miten merkki esittää tai edustaa kohdetta) 2. Määrittävä särmä (miten merkin tulkinta määräytyy) 3. Intentionaalinen särmä (mikä suhde merkillä on tulkitsijalle) 4. Informatiivinen särmä (mitä tulkinta kertoo kohteesta) 5. Kokemuksellinen särmä (miten tulkitsija kokee kohteen) 6. Tulkinnallinen särmä (miten tulkitsija tulkitsee)
62 Neljä tasoa: 1. MOI: Proposition taso (merkin merkitys sinänsä) 2. MIS: Konvention taso (tulkitsijan tulkintahorisontti) 3. MOS: Representaation taso (mitä merkki edustaa tulkitsijalle) 4. OIS: Informaation taso (mitä merkki kertoo tulkitsijalle)
63 Kokonaisuutena mallin tavoitteena on kuvata merkityksen muodostumisprosessia subjektiivista tietoisuutta konstituoivana ja uusintavana prosessina. Tietoisuus ei synny ilman merkityksiä ja tulkintoja, mutta toisaalta ne eivät muodostu neutraalissa tilassa vaan suhteessa subjektin tulkintahorisonttiin, jota ne samalla kuitenkin jatkuvasti muokkaavat.
64 Kognitiivisen semioosin merkkirelaatio muodostuu kunkin subjektin tietoisuuden sisällä, toisaalta jokaisen kärkensä kautta se on yhteydessä tietoisuuden ulkopuolisiin entiteetteihin: 1. Merkki siihen konkreettiseen tai konventionaaliseen olioon, joka merkkiä kantaa. 2. Objektin merkkirelaation sisäinen välitön aspekti ulkopuoliseen dynaamiseen. 3. Interpretantin välitön aspekti sosiaalisesti muotoutuneeseen tulkintahorisonttiin. 4. Tietoinen subjekti itse ympäröivään maailmaansa.
65 Yritys muodostaa malli, jolla lähestyä tietoisuuden perusongelmaa eli mitä mentaaliset ilmiöt ovat ja mikä niiden suhde fysikaaliseen maailmaan on. Tietoisuus muodostuu tulkituista ja koetuista merkityksistä. Jatkossa tavoitteena testata miten mallia voi soveltaa ihmisen yksilöllisen ja yhteisöllisen toiminnan kuvaamiseen ja analysointiin.
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA Hgin työväenopisto 30.9.2008 FM Jussi Tuovinen KYSYMYKSIÄ Mikä on arvo? Millä on arvoa? Miten arvoa mitataan? Objektiivinen vai subjektiivinen?
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotTEKOÄLY JA TIETOISET KONEET
ITU:n Kansainvälinen Telepäivä 17.5.2018 TEKOÄLY JA TIETOISET KONEET Pentti O A Haikonen, TkT JOHTAAKO TEKOÄLY KONETIETOISUUDEN SYNTYYN? TULEEKO INTERNET TIETOISEKSI? ALUSSA OLI ENIAC SÄHKÖAIVOT Ensimmäiset
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotOngelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs
Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotIlmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotPSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA
SESKOn kevätseminaari 2017 KOHTI TIETOISIA ROBOTTEJA Dr. Pentti O A Haikonen Adjunct Professor Department of Philosophy University of Illinois at Springfield pentti.haikonen@pp.inet.fi ESITYKSEN PÄÄAIHEET
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotHomo sapiens älykäs vai älytön ihminen? luentosarja, osa III. Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Homo sapiens älykäs vai älytön ihminen? luentosarja, osa III Helsingin työväenopisto 23.3.2009 FM Jussi Tuovinen Ihmisen paikka luonnossa Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso:
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTuringin testin historia
Turingin testin historia Jessika Penttinen Seminaariesitelmä Tietojenkäsittelytieteen historia, kevät 2007 Slide 1 Esityksen rakenne Johdanto - Mikä on Turingin testi Turingin testi eri vuosikymmeninä
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotHERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN
HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN 25.02.2015-01.04.2015 KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä,
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 7.10.2008 FM Jussi Tuovinen Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0005/4. Tarkistus
8.2.2017 A8-0005/4 4 Jean-Luc Schaffhauser 1 kohta kehottaa komissiota ehdottamaan kyberfyysisille järjestelmille, autonomisille järjestelmille, älykkäille autonomisille roboteille ja niiden alaluokille
LisätiedotFokuksessa jokaisen oma ajattelu. Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento
Esa Saarinen Henkilökohtainen henkinen kasvu, soveltava filosofia ja systeemiäly päätösluento Teknillinen korkeakoulu 3.4.2008 Fokuksessa jokaisen oma ajattelu Erotuksena jonkun auktoriteetin tai E. Saarisen
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotTietoisuuden ongelman ytimessä. Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.
Tietoisuuden ongelman ytimessä Paavo Pylkkänen Högskolan i Skövde, Sverige Helsingin yliopisto E-mail: paavo.pylkkanen@helsinki.fi Konteksti: filosofinen naturalismi Filosofinen naturalismi olettaa, että
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotRekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä
Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,
LisätiedotKieli ja viestinnän kokonaisuus
Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotVälineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1
Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotSähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3
Sähkötekniikan historia ja innovaatiot: Essee 3 Tommi Rimpiläinen 1.4.2016, S4 Georg Wilhelm Friedrich Hegel (1770 1831) Saksalainen filosofi dealisti Seurasi mmanuel Kantin jalanjäljissä Teleologinen
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotEETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?
Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotTietotekniikan valintakoe
Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Tietotekniikan valintakoe 2..22 Vastaa kahteen seuraavista kolmesta tehtävästä. Kukin tehtävä arvostellaan kokonaislukuasteikolla - 25. Jos vastaat useampaan
LisätiedotTekoälyn perusteita ja sovelluksia (TIEP1000)
Tekoälyn perusteita ja sovelluksia (TIEP1000) Informaatioteknologian tiedekunta 6. marraskuuta 2018 JYU. Since 1863. 6.11.2018 1 Kurssin osanottajat Tiedekunta Ei tiedossa 3 HTK 77 ITK 211 KTK 4 LTK 20
LisätiedotOppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.
Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan
LisätiedotIhmistieteet vs. luonnontieteet: Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta. Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin
Tieteiden erot ja ihmistieteiden suhde luonnontieteisiin Johdatus yhteiskuntatieteiden filosofiaan 7. Luento 4.2. Ihmistieteet vs. luonnontieteet: inhimillinen toiminta Inhimillinen toiminta on intentionaalista
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotOsaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles
LisätiedotYHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta
YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotTekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä. Mika Rantonen
Tekoäly ja sen soveltaminen yrityksissä Mika Rantonen Tekoäly- paljon puhetta, mistä kyse? Lyhyesti sanottuna: tekoäly on sellaista koneen tekemää toimintaa, joka ihmisen tekemänä olisi älykästä Otetaan
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotVieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien
Vieraan kielen viestinnällinen suullinen harjoittelu skeema- ja elaborointitehtävien avulla Pirjo Harjanne Vieraiden kielten opetuksen tutkimuskeskus http://www.edu.helsinki.fi/vk/index.htm Soveltavan
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)
Lisätiedot