ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
|
|
- Joonas Heino
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
2 KYSYMYKSIÄ Mikä on arvo? Millä on arvoa? Miten arvoa mitataan? Objektiivinen vai subjektiivinen? Arvo ja arvostus? Arvo ja merkitys? Itseisarvo ja välinearvo Minun ja muiden arvot Meidän ja muiden arvot
3 ARVO [WIKIPEDIA] Arvo on subjektiivinen käsitys tavoiteltavasta ja haluttavasta asiasta. Yksi keskeinen arvoja koskeva kysymys on, onko olemassa objektiivisia eli ihmisestä riippumattomia arvoja. Toisten mukaan tällaisia arvoja on olemassa. Tällöin arvoja koskevat väittämät voisivat olla samalla tapaa tosia kuin vaikkapa säätiloja tai materiaalien koostumusta koskevat väittämät.
4 ARVO (JATKOA) Jos objektiivisia arvoja ei ole, ovat arvot viime kädessä aina makuasioiden kaltaisia ihmisistä itsestään riippuvaisia seikkoja. Näin ollen myöskään perimmäisiä arvoja koskevia arvoristiriitoja on vaikea ratkaista. Tähän asiaan liittyvät läheisesti käsitteet moraalirelativismi ja eettinen objektivismi. Humen giljotiinina tunnettu väitelause sanoo, että arvoja ei voida päätellä tosiasioista. Väitteestä seuraa, että arvoilla ei ole mitään tajuavan olennon ulkopuolista perustaa.
5 MORAALINEN RELATIVISMI Moraalinen relativismi eli moraalirelativismi on etiikan oppi, jonka mukaan moraaliarvostelmia ei voi ainakaan viime kädessä todeta objektiivisessa mielessä oikeiksi tai vääriksi. Moraalinen relativismi on eräs muoto moraalista subjektivismia. Relativismin mukaan moraaliarvostelmat ovat suhteellisia ja riippuvat yksilöstä, ryhmästä, yhteiskuntaluokasta, heimosta ja kansasta. Relativismin mukaan tietystä näkökulmasta tehdyt moraaliarvostelmat ovat tästä näkökulmasta katsottuina päteviä.
6 MORAALINEN SUBJEKTIVISMI Moraalinen subjektivismi katsoo, että moraaliset arvot syntyvät inhimillisistä tunteista, tarpeista ja toiveista. Subjektivismin mukaan moraaliarvoilla ei ole näistä riippumatonta merkitystä. Edward Westermarckin mukaan moraali on subjektiivista ja perustuu tunteisiin. Kun henkilö sanoo tietyn teon olevan moraalisesti väärin, se herättää hänessä tunteen, ettei teko ole oikein. Moraali on siis henkilökohtaista.
7 MORAALIRELATIVISMI (JATKOA) Äärimmilleen vietynä moraalirelativismi johtaa kuitenkin väistämättä moraaliseen nihilismiin - tällöin kaikki moraaliset kysymykset ovat yhdentekeviä. Jos kaikki kulttuurit ovat samanarvoisia, tällöin kannibalismi on pelkkä makuasia. Kuitenkin täydellinen moraalinihilismi on äärimmäisen harvinaista, ja em. argumentaatiota pidetään olkinukkena.
8 EETTINEN OBJEKTIVISMI Eettinen objektivismi on etiikan oppi, jonka mukaan on objektiivisia syitä hyväksyä joitakin moraalia koskevia väittämiä ja hylätä toisia. Globaalin etiikan perusta Ihmisillä kulttuureista riippumatta paljon yhteistä, lajityypilliset ominaisuudet
9 ARVOT JA KULTTUURI Arvot periytyvät sukupolvilta toisille eri kulttuureissa. Kulttuuria itseään voidaan pitää tiettyjen arvojen toteuttajina tai välittäjinä. Kantaa, jonka mukaan kulttuurien välisiä arvokonflikteja ei voida lopulta ratkaista, kutsutaan kulttuurirelativismiksi.
10 KULTTUURIRELATIVISMI Kulttuurirelativistisen ajattelutavan mukaan kaikki yhteiskunnat tai kulttuurit ovat laadullisesti erilaisia ja kaikilla on oma sisäinen logiikkansa. Olisi siis tieteellisesti järjetöntä asettaa ne järjestykseen jollekin asteikolle. Kulttuurirelativismi sisältää epistemologisia ja metodologisia väitteitä. Se ei sisällä moraalista periaatetta eikä sitä pidä sekoittaa moraaliseen relativismiin.
11 ITSEISARVOT JA VÄLINEARVOT Arvojen määrittelemisessä ja arvojen tutkimisessa käytetään hyvin monenlaisia tapoja ryhmitellä erilaisia arvoja. Perustava erottelu tehdään itseisarvojen ja välinearvojen välillä. Itseisarvoinen asia on arvokas oman itsensä vuoksi, kun taas välinearvo on jotain sellaista, jota tavoitellaan jonkin muun asian saavuttamiseksi. Itseisarvoiksi on esimerkiksi ehdotettu esimerkiksi hyvyyttä, kauneutta ja totuutta. Miksi juuri nämä? Ovatko samanarvoisia?
12 ITSEISARVOT JA VÄLINEARVOT (JATKOA) Välinearvot saavat usein arvonsa vasta silloin, kun niitä käytetään pyrittäessä it seisarvoihin. Esimerkiksi rahan avulla voi tavoitella itseisarvoja, valmistaa kauniita esineitä tai rakennuksia, tukea tieteellistä tutkimusta tai auttaa köyhiä ihmisiä. Toisaalta jotkut filosofit, kuten Georg Henrik von Wright, näkevät erottelun väline- ja itseisarvoihin ongelmallisena. Saatetaan esimerkiksi sanoa, että lopulta välinearvotkin ovat itsessään arvokkaita. Ja eivätkö itseisarvot johda mihinkään itsensä lisäksi? (vrt. Peirce: jatkuva semioosi)
13 MORAALISET JA EI-MORAALISET ARVOT Arvot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: moraalisiin arvoihin ja ei-moraalisiin arvoihin. Yksilöryhmiä, yksilöitä ja heidän luonteenpiirteitään luonnehditaan usein moraalisilla arvoilla. Voidaan esimerkiksi sanoa, että marsilaiset ovat hyviä olentoja. Jos sen sijaan sanotaan, että lentävä lautanen on hyvä kulkuväline, kyse ei ole moraaliarvosta. Kun sanotaan, että lentävä lautanen on kaunis kulkuväline, kyse on esteettisestä arvosta. Sanaa "arvo" käytetään myös monissa muissa merkityksissä.
14 ARVOT JA ARVOSTELMAT Arvoja ilmaistaan arvoarvostelmien avulla. Lause, jonka mukaan marsilaiset ovat hyviä olentoja, on arvoarvostelma, jota kutsutaan moraaliarvostelmaksi. Lause "lentävät lautaset ovat kauniita" on puolestaan esteettinen arvostelma. Arvoarvostelmien lisäksi on esimerkiksi totuusarvostelmia. Totuusarvostelma on esimerkiksi lause "Tämä lentävä lautanen on pyöreä". Totuusarvostelma (propositio) on joko tosi tai epätosi. Sen sijaan monet ovat sitä mieltä, että arvoarvostelmat eivät ole samassa mielessä tosia tai epätosia kuin totuusarvostelmat.
15 ARVO JA ARVONKANTAJA Voidaan erottaa myös itse arvo ja arvonkantaja. Jälkimmäisen kautta tavoitellaan arvoa. Esimerkiksi jos toisten ihailu on arvostettu asia, sitä voidaan hankkia esimerkiksi jonkin esineen avulla, ja tuo esine on tällöin arvonkantaja. Vrt. semiotiikassa merkki merkityksenkantaja.
16 MERKKI Merkki on mikä tahansa, mikä edustaa tai tuo mieleen jotain muuta itsensä lisäksi (lat. aliquid stat pro aliquo, joku jonkin puolesta). Mikä tahansa asia tai olio voi olla merkki, mutta sen ei tarvitse olla (potentiaalisuus aktuaalisuus). Merkkejä ovat mm. ajatukset, eleet, kielelliset ilmaukset, sosiaaliset viestit, kulttuuriset artefaktit jne. Koska ajatukset, kielelliset ilmaukset jne. luonnostaan kohdistuvat johonkin itsensä ulkopuolelle, ne ovat automaattisesti merkkejä. Siten ei-semioottinen ajattelu, kieli, viestintä ym. ei edes määritelmällisesti ole mahdollista => "semioottinen imperialismi".
17 MERKITYS Merkitys on semiotiikan ja kielifilosofian käsite. C. S. Peircen mukaan merkitys on ajatussisältö, joka on yhteydessä merkkiin. Gottlob Frege jakoi ilmauksen semanttisen sisällön mieleen ja merkitykseen (Sinn und Bedeutung). Ludwig Wittgensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa. Sana merkitys symboloi kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri kielipelien sääntöjen yhteydessä.
18 MIELI JA MERKITYS Mieli ja merkitys (saks. Sinn und Bedeutung) on Gottlob Fregen tekemä erottelu ilmauksen semanttisen sisällön, eli sen mitä ilmaus merkitsee, suhteen. Frege jakoi semanttisen sisällön merkitykseen (Bedeutung) ja mieleen (Sinn). Termin merkitys on se olio, johon se viittaa, ja mieli se tapa, jolla se viittaa tuohon olioon. Mieli ja merkitys ovat siis kaksi eri näkökulmaa ilmaisujen merkitykseen: Merkitys on lauseen totuusarvo. Mieli se ajatus, jonka se ilmaisee. Vaatiiko Fregen mieli tietoisuutta?
19 FREGE JA SEARLE Kiinalaisia merkkejä sisään ja ulos, sisällä kiinaa osaamaton henkilö sääntökirjan kanssa. Ulkopuolelta vaikuttaa, että huoneessa on kiinaa ymmärtävä henkilö tai että huone ymmärtää kiinaa. Sisällä oleva henkilö ei kuitenkaan ymmärrä kiinaa. Ongelmia: Kuka on laatinut sääntökirjan? Ymmärtääkö sääntökirja tai sen tekijä kiinaa?? Jos merkitykset ovat (vain) totuusarvoja, kiinalainen huone epäilemättä tuottaa merkityksiä, mutta tuottaako mieltä Fregen mielessä?
20 ONGELMIA: Loogisen positivismin ongelma: Onko vain totuusarvollisilla arvostelmilla merkitystä? Jos merkitys vain objektiivista, entä subjektiiviset käsitykset, merkitykset, arvostukset...? Väärät käsitykset, tulkintavirheet ym Evolutiivinen näkökulma: MISTÄ arvot, arvostukset, merkitykset ym. alun perin tulevat?
21 JA ALUSSA OLI VALINTA Kausaalisissa prosesseissa (esim. fysikaaliset, kemialliset ym. luonnon prosessit), joissa tapaus A johtaa välttämättömästi tilaan B, ei ole valintaa eikä siten tulkintaa eikä myöskään merkityksiä. Tällöinkin oliot voivat kantaa potentiaalisia merkityksiä, mutta vaativat valinnanmahdollisuutta ja tulkintaprosessia aktualisoituakseen. Satunnaisissa eli stokastisissa prosesseissa ei myöskään valintaa vaan erittäin suuri määrä pieniä kausaalisia prosesseja, joiden kuvaustaso olennaisesti tapahtumien tasoa karkeampi => kuvausten tilastollisuus ja sumeus.
22 VALINTA JA TULKINTA (JATKOA) Luonnon kehityksessä eliöiden valinnoilla tärkeä merkitys, sillä niiden säilyminen elossa ja lisääntyminen olennaisesti kiinni niistä. Perusvaihtoehtoja: onko toinen olio syötävä/eisyötävä, vaarallinen/ei-vaarallinen, tarjoaa/ei-tarjoa mahdollisuuden lisääntymiseen jne. Valinta vaatii kuitenkin tulkintaa ja tulkinta valinnan mahdollisuutta. Luonnon valinta hieman harhaanjohtava käsite, sillä luonto ei ole valintoja tekevä entiteetti vaan kokonaisuus, jossa tapahtuu sekä kausaalisia että semioottisia prosesseja.
23 RICHARD DAWKINS JA GEENIEN ITSEKKYYS Valinta on jonkinasteinen tietoinen kognitiivinen prosessi. Geeneillä ei ole tietoisuutta eikä valintaa, vaan niitä ohjaavat kausaaliset biologiset prosessit virheineen (mutaatiot), jotka johtavat eliön kehitystä erilaisiin fenotyyppeihin, joista toiset ovat ympäristössään menestyksekkäämpiä kuin toiset => evolutiivinen kehitys. Geenien itsekkyys metafora, sillä prosessi näyttää ulkopuolelta siltä kuin geenit ohjaisivat kehitystä tietoisesti ja itseään hyödyttävällä itsekkäällä tavalla.
24 HANKALA KYSYMYS Jos geenien itsekkyys vain näennäistä, entä sitten ihmisten ja muiden tietoisten olioiden itsekkyys ja muut intentiot, ovatko nekin vain metaforia?? Voisivatko koneet olla myös itsekkäitä?? Itsekkyys ja muut oikeat (ei siis metaforiset) intentiot vaativat tietoisuutta, valintaa ja tulkintaa eli ovat aitoja semioottisia prosesseja.
25 MÄÄRITELMIÄ Valinta = kaksi tai useampi tapa tulkita jokin merkki ja toimia siten tulkinnan kautta muutenkin kuin kausaalisesti välttämättömällä tavalla Tulkinta = tapa, jolla merkki kussakin merkkirelaatiossa viittaa objektiin tai edustaa sitä (Peirce) Merkitys = merkkirelaation arvo tai vaikutus tulkitsijalleen Arvo = verrattavissa tai mitattavissa oleva merkitys
26 ARVOJEN SUBJEKTIIVISUUS JA OBJEKTIIVISUUS Merkitys (arvo) muodostuu vain merkkirelaation, tulkinnan ja tulkitsijan kautta => pohjimmiltaan aina subjektiivinen, mutta koska tulkitsijat yleensä olennaisesti toisiaan muistuttavia olioita (esim. ihmisiä), tulkinnat ja sitä kautta merkitykset ja arvot usein varsin samansuuntaisia ja suhteellisesti (ei absoluuttisesti) objektiivisia. Tulkitsijoiden lajityypillinen merkityksiä tuottava ympäristö (Umwelt).
27 UMWELT (saks.) Ympäristö, ympäröivä maailma. Jakob von Uexküll ( ): Kunkin eliölajin lajityypillinen tapa hahmottaa ympäröivä todellisuus biologis-kognitiivisten edellytystensä perusteella. "Subjektiivinen universumi" Thomas A. Sebeok ( ): Merkitsevä ympäristö, yhteys perustuu merkkeihin. Juri Lotman ( ): Yksilöiden ja lajien Umweltien kohtaama yhteinen merkitysten muodostumis alue on semiosfääri.
28 SEMIOOTTINEN TETRA ARVONMUODOSTUKSESSA Merkki (M) = Merkityksen kantaja tai kohde, johon huomio tai havainto kohdistuu Objekti (O) = Asia tai olio, johon merkki viittaa tai jonka se tuo merkin välityksellä huomion kohteeksi Interpretantti (I) = Tulkintahorisontti, jossa merkin ja objektin suhde muotoutuu Subjekti (S) = Tulkitsija, jolle merkkirelaatio tuottaa tietyn arvon tai merkityksen
29 ARVONMUODOSTUKSEN SÄRMÄT 1. Merkitsevä särmä (merkin ja kohteen välitön suhde) 2. Määrittävä särmä (merkin ja tulkinnan suhde) 3. Intentionaalinen särmä (merkin ja tulkitsijan suhde) 4. Informatiivinen särmä (tulkinnan ja kohteen suhde) 5. Kokemuksellinen särmä (tulkitsijan ja kohteen suhde) 6. Tulkinnallinen särmä (tulkitsijan ja tulkinnan suhde)
30 1. MERKITSEVÄ SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Merkkirelaation edellytyksenä on jokin asia tai olento suhteessa johonkin toiseen. Merkitsevä särmä kuvaa mitkä ovat merkki ja objekti ja millä tavoin ne ovat olemassa ja suhteessa toisiinsa. Suhde voi olla ikoninen, indeksinen, symbolinen tai jokin näiden yhdistelmä.
31 2. MÄÄRITTÄVÄ SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Määrittävä särmä kuvaa sitä, miten merkki itsessään määrittää potentiaalisia tulkintoja relaation ulkopuolisten olosuhteiden, vaihtoehtoja rajaavien tekijöiden, tulkintakontekstin ja/tai vakiintuneiden tulkintakonventioiden kautta.
32 3. INTENTIONAALINEN SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Jotta tulkintaa tekevälle subjektille merkillä olisi jotain merkitystä tai arvoa, hänellä täytyy olla siihen jokin intentionaalinen tai motivoiva suhde. Intentionaalinen särmä kuvaa tuota suhdetta.
33 4. INFORMATIIVINEN SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Tulkinta tuo aina jonkin tiedollisen komponentin merkin kohteesta. Tieto voi olla tulkitsijalle joko uutta tai vanhaa, mutta yleensä vanhankin tiedon tapauksessa siihen liittyy jokin uusi elementti, näkökulma tai vähintäänkin uusi tulkintatilanne.
34 5. KOKEMUKSELLINEN SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Yleensä tulkintatilanne ei lähde nollatilasta, vaan tulkitsijalla on tietoa ja kokemusta siitä, mihin suuntaan tulkintaa olisi tehtävä ja miten mihinkin tilanteeseen on syytä reagoida. Kokemus voi johtaa harhaan ja uusi tilanne voi tuoda radikaalisti uutta ja poikkeavaa merkitystä johonkin tilanteeseen, mutta tällöinkin se vertautuu aikaisempiin merkityksiin.
35 6. TULKINNALLINEN SÄRMÄ ARVONMUODOSTUKSESSA Tulkinnallinen särmä kuvaa tulkitsija tulkinnallista eli semioottista kompetenssia eli kykyä tulkita merkkejä eri konteksteissa ja koodijärjestelmissä. Ilman semioottista kompetenssia merkkirelaation tulkinta on mahdotonta.
36 ARVONMUODOSTUKSEN TASOT SEMIOOTTISESSA TETRASSA 1. MOI: Proposition taso = merkin merkitys sinänsä 2. MIS: Konvention taso = tulkitsijan tulkintahorisontti 3. MOS: Representaation taso = mitä merkki edustaa tulkitsijalle 4. OIS: Informaation taso = mitä merkki kertoo tulkitsijalle
37 1. PROPOSITION TASO ARVONMUODOSTUKSESSA Merkkirelaation tuottama merkitys tai arvo sellaisenaan tulkitsijasta riippumatta. Periaatteessa objektiivinen arvo tai merkitys, mutta käytännössä tulkitsijan rooli aina keskeinen. Tulkitsijat elävät kuitenkin yleensä samassa umweltissa => tulkintojen lähestyminen toisiaan.
38 2. KONVENTION TASO ARVONMUODOSTUKSESSA Kullekin tulkitsijalle muodostuu koko ajan täydentyvä ja kumuloituva merkitysten sfääri (semiosfääri), joka muokkaa olennaisesti hänen uusia tulkintojaan ja kytkee uudet olemassa oleviin konventioihin sekä subjektiivisesti että vuorovaikutuksen kautta yhteisöllisesti.
39 3. REPRESENTAATION TASO ARVONMUODOSTUKSESSA Kukin merkkirelaatio ilmenee tai representoituu jossain muodossa kullekin tulkitsijalle hänen lajityypillisen semioottisen ympäristönsä (umwelt) määrämissä rajoissa ja avaa sitten tilannekohtaisiin tulkintoihin. Kyseessä on eräänlainen esisemioottinen tila ennen tulkintaprosessin alkua.
40 4. INFORMAATION TASO ARVONMUODOSTUKSESSA Informaation taso kuvaa sitä konkreettista tietoa, jonka tulkitsija saa tulkintaprosessista ja joka määrää merkin merkityksen eli arvon tälle mainitussa tilanteessa. Kumuloituessaan muiden merkkien kanssa se tuottaa yleisen tietoisuuden ja tavan reagoida umweltissaan ilmeneviin merkkeihin.
41 ARVOT TIETOISUUDEN KUPLASSA Subjektiivisen semioosin tuottama tietoisuus on tapa kuvata ja mallintaa ympäröivää todellisuutta. Se tuottaa virtuaalisen fenomeenien maailma, joka kytkeytyy ulkopuoliseen maailmaan semioottisen tetran kärjissä eli merkin, objektin, interpretantin ja subjektin sisäisten ja ulkoisten aspektien kohtauspinnoissa (vrt. Popperin 3:n maailman keskinäinen suhde).
42 ARVOT JA SEMIOSFÄÄRI (JATKOA) Arvot ovat tavalla tai toisella vertailtavia tai mitattavia merkityksiä, jotka semioottinen prosessi tuottaa erilaisille asioille ja käsitteille suhteessa ympäröivään maailmaan. Toiset arvot ovat arvokkaampia kuin toiset suhteessa johonkin tai joihinkin merkkirelaation elementteihin tulkitsijan näkökulmasta. Tulkitsijoiden yhteisten lajityypillisten, ryhmä- ja kulttuurisidonnaisten sekä yksilöllisten erojen ja yhtäläisyyksien suhteelliset suhteet vasta määräävät arvojen (ja niihin liittyvien tulkintojen ja valintojen) keskinäisen järjestyksen. Tätä kysymyksenasettelua käsitellään ja varioidaan eri muodoissaan luentosarjan tulevissa osissa.
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
Lisätiedot1. Luento Hyvä, hyvyys ja hyveet. Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen
1. Luento 19.1. Hyvä, hyvyys ja hyveet Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hyvä ja paha luentosarja kevät 2011 Pohdimme hyvyyttä ja hyviä asioita eri näkökulmista
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 7.10.2008 FM Jussi Tuovinen Vaistot, vietit ja tunteet Ratkaisevasti erilaisia vaiko saman jatkumon osia? Perittyjä vai opittuja? Voidaanko luokitella ja jakaa kategorioihin? Samanarvoisia
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
Lisätiedot10. Luento Hyvä ja paha elämä
10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
Lisätiedot9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen
9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotMITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto
MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 28.10.2008 FM Jussi Tuovinen Identiteetin muodostuminen Geenit vai kulttuuri? Kehityspsykologia Muna vai kana? Yksilö vai yhteisö? Individualismi vai kollektivismi? Semioottinen humanismi?
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTekstien ääniä. Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto
Tekstien ääniä Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto 39. Kielitieteen päivät, Tallinna 16. 18.5.2012 Mitä väliä? teoreettinen ja metodologinen tarve? teksti ääni suhde työkaluajatteluun ei ääniä > monologinen
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotMaailmankansalaisen etiikka
Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotAlussa oli merkki johdatusta teosemiotiikkaan FM Jussi Tuovinen 2. Luento 6.4.2010
Alussa oli merkki johdatusta teosemiotiikkaan FM Jussi Tuovinen 2. Luento 6.4.2010 Keskeisiä käsitteitä Valinta = kaksi tai useampi tapa tulkita jokin merkki ja toimia siten tulkinnan kautta muutenkin
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotTutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006
Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedot6.9 Filosofia. Opetuksen tavoitteet
6.9 Filosofia Filosofinen ajattelu tarkastelee koko todellisuutta ja eri tapoja hahmottaa sitä. Sen kysymyksenasettelujen tunteminen on olennainen osa yleissivistystä. Filosofiassa ongelmia jäsennetään
LisätiedotEtiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007
Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotYksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona
Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 4.11.2008 FM Jussi Tuovinen Moraalin ja etiikan lähde? Egoismia vai altruismia? Luontoa vai kulttuuria? Absoluuttista vai suhteellista? Yksilöllistä vai yhteisöllistä? Egoismin ja altruismin
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotUusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki
Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,
LisätiedotToimiva työyhteisö DEMO
Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 23.9.2008 FM Jussi Tuovinen Mitä ovat ajattelu ja tietoisuus? Mikä niiden suhde on? Kenellä on tietoisuus/tietoisuutta? Mistä tietoisuus alkaa? Voiko tietoisuutta tehdä? Voiko tietoisuutta
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen
LisätiedotIhmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila
Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?
Lisätiedotb) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.
Johdatus yliopistomatematiikkaan Helsingin yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos Kurssikoe 23.10.2017 Ohjeita: Vastaa kaikkiin tehtäviin. Ratkaisut voi kirjoittaa samalle konseptiarkille, jos
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
Lisätiedot3. Predikaattilogiikka
3. Predikaattilogiikka Muuttuja mukana lauseessa. Ei yksikäsitteistä totuusarvoa. Muuttujan kiinnittäminen määrän ilmaisulla voi antaa yksikäsitteisen totuusarvon. Esimerkki. Lauseella x 3 8 = 0 ei ole
LisätiedotPA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET
PA5 KASVATUSFILOSOFIAN PERUSTEET AUDIOLUENTO 2000-02 - 09 Muistiinpanot EDUSERVER s. 29.02.1952 Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Aikuiskasvatustiede 15 ov Kasvatusfilosofian per. (2ov) Monimuoto-opetus
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
LisätiedotTiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus?
Tiede ja usko kaksi kieltä, yksi todellisuus? Uskon ja tieteen vuorovaikutusmallit Neljä vuorovaikutusmallia eli tapaa ymmärtää uskon ja tieteen suhde 1. Konflikti 2. Erillisyys 3. Dialogi 4. Yhteneväisyys
LisätiedotLuento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )
Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotItsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin
Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotTET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa. Audiovisuaalinen. Kulttuuri. Juha Herkman, 12.3.
TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Johdanto: Katseen politiikkaa Juha Herkman, 12.3.2013 Helsingin yliopisto: osiaalitieteiden laitos, viestinnän tutkimus Audiovisuaalinen Audio (lat.)
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotYmpärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia
VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotMAPOLIS toisenlainen etnografia
MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,
LisätiedotItseisarvon tulkinnat ja luonto
Itseisarvon tulkinnat ja luonto Kim Jotuni Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Filosofian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 2011 Tiivistelmä TAMPEREEN YLIOPISTO Historiatieteen ja
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotSokrates. Sokrates. 469 399 eaa. 469 399 ekr
Sokrates 469 399 eaa Sokrates 469 399 ekr tunnetaan ennen kaikkea Platonin dialogeista; muut lähteet: Xenefonin kirjoitukset, eräät Aristoteleen lausumat, Aristofanesin farssi Pilvet Sokrates vastusti:
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotHallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1
Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus
LisätiedotToimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät
Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen
LisätiedotGlobal Mindedness -kysely
Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Tiede ja arvot Luento 4. Farmasian tdk. 8.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Kertausta: Kaikilla on jonkinlainen moraali Kaikilla on
LisätiedotPropositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.
Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E. Perusaksioomat: Laki 1: Kukin totuusfunktio antaa kullekin propositiolle totuusarvoksi joko toden T tai epätoden
Lisätiedot