Homo sapiens älykäs vai älytön ihminen? luentosarja, osa III. Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
|
|
- Ville-Veikko Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Homo sapiens älykäs vai älytön ihminen? luentosarja, osa III Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
2 Ihmisen paikka luonnossa Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Kädelliset Primates Heimo: Ihmisapinat Hominidae Suku: Ihmiset Homo Laji: sapiens Alalaji: sapiens
3 Ihminen älykäs eläin? Ihminen (Homo sapiens sapiens) on ihmisapinoiden heimoon kuuluva eläinlaji. Ihminen on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt, älykkäin ja runsaslukuisin laji. Ihmisellä on kaikkiin muihin eläimiin verrattuna pitkälle kehittyneet aivot, jotka pystyvät abstraktiin ajatteluun, kieleen ja itsetarkkailuun. Tämä on yhdessä pystyasennon ja esineiden käsittelyyn kykenevien yläraajojen kanssa mahdollistanut ihmiselle kyvyn käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji.
4 Ihminen sosiaalinen eläin Ihmiset ovat muiden kädellisten tapaan luonnostaan yhteisöllisiä, mutta ihmiset ovat erityisen hyviä käyttämään viestintää ja kieltä itseilmaisuun ja ideoiden välittämiseen. Ihmiset muodostavat monimutkaisia yhteistyötä tekeviä ja kilpailevia sosiaalisia ryhmiä, aina kansakunnista perheisiin asti. Ihmisyhteisön perustan muodostavat kielen kautta välittyvät rituaalit, traditiot, arvot ja lait. Ihmisellä on myös taiteen, kirjallisuuden ja musiikin tapaisia kulttuuriinnovaatioita. Ihmiset tekevät ainoana lajina tulen, kypsentävät ruoan, pukeutuvat ja käyttävät lukuisia teknologioita.
5 Ihminen ja hänen serkkunsa Lähimmät elossa olevat sukulaiset ihmiselle ovat tavallinen simpanssi ja bonobo. Ihmisen perintöaineksen kartoituksen perusteella ihmisen ja simpanssin sukulinjojen 6,5 miljoonan vuoden erossa olo on johtanut eroon perimässä, joka on vain kymmenen kertaa suurempi kuin ero toisilleen tuntemattomien ihmisyksilöiden välillä. Simpanssien kehityslinja erkani ihmisistä noin 5 6 miljoonaa vuotta sitten ja gorillojen noin 7 8 miljoonaa vuotta sitten.
6 Juuret Afrikassa Nykytiedon mukaan ihmiset kehittyivät Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja myöhemmin syrjäyttivät muut kädelliset muualla maapallolla. Ihmisten DNA-perimä verrattuna muihin samaan aikaan eläneisiin lajeihin viittaa myöhäisellä pleistoseenikaudella ihmispopulaation olleen erittäin pieni, maksimissaan yksilöä, mikä johti ihmisten pieneen geenipooliin. Nykyihmiset kehittyivät Afrikan savanneilla noin vuotta sitten syrjäyttäen Homo erectus -lajin. Ihmiset valloittivat Euraasian ja Oseanian noin vuotta sitten ja viimeisimpänä Amerikan vuotta sitten. Nykyihminen säilyi nykypäivään saakka muiden kuollessa sukupuuttoon.
7 Aivot, mieli ja tietoisuus Ihmisen aivot ovat keskushermoston tärkein osa. Ihmisen aivojen arvellaan olevan tehokkaammat kuin minkään muun nykyisen tai edesmenneen lajin. Ihmiset ovat tiettävästi myös ainoa laji, jota voidaan kutsua tieteellisesti todella älykkääksi. Ihminen on yksi seitsemästä lajista, joka läpäisee peilitestin, tosin yleensä alle 2 v. ihmislapset eivät läpäise sitä. Testattavan pitää tunnistaa oma itsensä peilistä. Muut lajit, jotka läpäisevät testin, ovat simpanssi, norsu, bonobo, oranki, delfiini ja kyyhkynen. Yleensä muiden eläinlajien edustajat reagoivat omaan peilikuvaansa samalla tavalla kuin lajikumppaniinsa.
8 Äly ja muut avut Evoluutiossa ihmisen keinoja selvitä muita lajeja paremmin on ollut keskeisesti älykkyys, ihmisen aivot. Muita vastaavia keinoja, osin aivoihin perustuen, ovat olleet esimerkiksi: kommunikaatiotekniikka, kieli muu teknologia tieto ja ymmärrys organisaatiotaito, joukon voima ja sen mahdollistama erikoistuminen. pitkälle kehittyneet kädet, jotka mahdollistavat työkalujen käytön
9 Ihminen ja kieli Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi. Puhutuissa kielissä kuuluvia (auditiivisia) merkkejä tuotetaan puhe-elimillä. Kirjoitetussa kielessä kielelliset ilmaukset on tehty silmin nähtäviksi eli luettaviksi. Viitotuissa kielissä kielelliset ilmaukset ovat visuaalisia, eivät auditiivisia.
10 Kieli ja kommunikaatio Kieli on kommunikoinnin ja abstraktin ajattelun väline. Sitä on pidetty eräänä olennaisena erona ihmisen ja muiden eläinten välillä. Useimmat eläimet tosin viestivät jollakin tavalla, mutta ihmiskieli on kehittynyt selvästi pisimmälle. Eräät kädellisten yksilöt, kuten simpanssit ja gorillat, ovat ihmisten koulutuksessa oppineet ilmaisemaan monimutkaisiakin käsitteitä viittomilla.
11 Kieli ja käsitteellinen ajattelu Kieli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi ja staattisuuden dynaamiseksi. Kieli laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Kielen syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
12 Luonnollinen kieli Luonnollisen kielen piirteitä ovat: Se on kehittynyt vuosituhansien aikana jossakin ihmisyhteisössä. Se on jonkun yksilön ensikieli eli äidinkieli, jonka hän on lapsena omaksunut (ei opiskellut tietoisesti). Sitä käytetään erilaisissa tilanteissa yhteydenpitovälineenä ja maailman hahmotustapana.
13 Kieli ja kirjoitus Kaikilla ihmisillä on puhuttu kieli, mutta kirjoitusjärjestelmiä on kehitetty ja omaksuttu vain satunnaisesti. Kirjoituksen suurin etu on tiedon säilyttäminen sen alkuperäisestä esitystapahtumasta riippumattomasti. Kirjoitustaidottomassa yhteisössä kaiken tiedon välityksen on tapahduttava ihmiseltä ihmiselle suullisesti. Kirjoitustaidon myötä on tullut mahdolliseksi välittää tietoja sekä kaukaisiin maihin että tuleville sukupolville.
14 Kirjoituksen kehitys Kirjoitusjärjestelmiä edelsivät esikirjoitusjärjestelmät, jotka koostuivat ideogrammeista ja muistimerkeistä. Näiden kuvien avulla pyrittiin merkitsemään asioita. Kuvat toimivat muistamisen apuvälineenä, ja niitä katsomalla saatettiin palauttaa mieleen asioita pelkkää muistelua tehokkaammin. Usein heimojen kulttiesineisiin tehtiin kuvioita, joita katsomalla asiaan vihkiytynyt saattoi muistaa niihin liittyviä tarinoita, heimon historiaa tai yliluonnollisen maailman rakennetta.
15 Kuvista kirjoitukseen Ongelmana kirjoitustaitoon nähden oli, ettei merkeillä ja kuvioilla ei ollut täysin vakiintuneita, muihin kuvioihin yleistettäviä merkityksiä, joten tulkinnallisuus oli suurta. Kuva oli usein pyhä, ja sen tulkintataito oli vain pienen ryhmän käsissä, ja pääsi siksi helposti unohtumaan. Varsinainen kirjoitustaito syntyi ilmeisesti kaupankäyntiin ja hallintoon liittyvistä merkinnöistä, joilla merkittiin usein lukumääriä.
16 Semiotiikka ja semioosi Semiotiikka (sēmeiōtikē [tekhnē'], merkitsemistaito) eli merkkioppi on tieteenala, joka tutkii merkkejä, merkityksiä ja merkkijärjestelmien toimintaa. Merkit ja merkitykset muodostuvat semioosissa. Semioosi on prosessi, joka muuttaa: biologisen, universaalin ja faktuaalisen maailman (Karl Popper: Maailma 1) mentaaliseksi, kulttuurispesifiksi ja suhteelliseksi artifaktuaaliseksi maailmaksi (Popper: Maailma 3) ja päinvastoin kunkin lajin ja yksilön lajityypillisten kykyjen ja ominaisuuksien määräämissä puitteissa ja erikseen kunkin yksilön mielessä (Popper: Maailma 2).
17 Merkki Semioosi koostuu merkeistä ja niiden vaikutuksista eli merkityksistä. Merkki on periaatteessa mikä tahansa, mikä edustaa, esittää tai tuo mieleen jotain muuta kuin itsensä (lat. aliquid stat pro aliquo, joku jonkin puolesta). Mikä tahansa asia tai olio voi olla merkki, mutta sen ei tarvitse olla (potentiaalisuus / aktuaalisuus). Merkkejä ovat mm. ajatukset, eleet, ilmeet, kielelliset ilmaukset, sosiaaliset viestit, kulttuurisiset artifaktit jne.
18 Merkit ja meemit Meemit ovat mm. Richard Dawkinsin ja Susan Blackmoren tunnetuksi tekemä ajatus kulttuurisista yksiköistä, jotka käyttäytyvät itsenäisesti ja "itsekkäästi" kuten geenit vaikuttaen "kantajiensa" käyttäytymiseen ja kopioituvat näiltä toisille. Toisin kuin merkit meemit selittävät kuitenkin vain tiettyjen kulttuuristen ilmiöiden kopioituvuuden, mutta eivät sitä miksi toiset ilmiöt kopioituvat ja toiset eivät. Meemeissä muitakin ongelmia, esim. miten ne rajataan ja määritellään ja mikä on niiden kopioitumismekanismi. Geeneillähän nämä ovat tunnettuja bio-kemiallisia prosesseja.
19 Charles Sanders Peirce ( ) Charles Sanders Peirce oli amerikkalainen filosofi, loogikko ja tiedemies. Nykyään hän on tunnettu ennen kaikkea pragmatismin perustajana sekä monipuolisen merkkejä ja merkkien toimintaa koskevan teorian eli semiotiikankehittäjänä. Lisäksi hänet tunnetaan modernin logiikan ja tieteen metodologian keskeisenä hahmona. Peirce pyrki filosofiassaan systemaattisuuteen käyttäen perustana fenomenologista teoriaa kolmesta peruskategoriasta.
20 Peircen kolme kategoriaa Lähtökohtana olemisen kolme kategoriaa: ensiys (firstness), toiseus (secondeness) ja kolmannuus (thirdness). 1. Ensiys = oleminen sellaisenaan ilman suhdetta mihinkään muuhun. 2. Toiseus = kahden elementin suhde toisiinsa. 3. Kolmannuus = kahden elementin suhde toisiinsa suhteessa johonkin kolmanteen. Kategorioiden nimet kuvaavat niiden loogista järjestystä. Ensiys ei vaadi muita, mutta toiseus vaatii ensiyttä ja kolmannuus sekä ensiyttä että toiseutta.
21 Peircen triadinen merkkikäsitys Merkkinä oleminen eli merkkiys ei ole niinkään yksittäinen entiteetti vaan dynaaminen ja välittävä suhde kolmen position välillä. Merkki koostuu aina kolmesta osasta: Objekti eli kohde on käsite, johon merkki viittaa Merkki(väline) eli representamen on itse merkin näkyvä osuus Interpretantti eli tulkinnos tai tulkitsin on merkitys, joka merkistä syntyy
22 Peircen systeemin dynaamisuus Merkit eivät ole irrallaan toisistaan, vaan kytkeytyvät toisiinsa ketjuiksi ja verkoiksi. Interpretantti on aina myös potentiaalinen merkki uusille tulkinnoille, toisaalta objektikin voi toimia merkkinä toiselle merkkisuhteelle, joten tuloksena on periaatteessa päättymätön semioottinen verkko, jossa tosin jotkut merkityssuhteet ja tulkinnat saavat enemmän painoarvoa kuin toiset ja muodostavat enemmän tai vähemmän pysyviä tulkkiumia, eräänlaisia paksunnoksia verkossa. Malli liittyy Peircen pragmatistiseen tietoteoriaan ja yleisempään filosofiaan, jossa absoluuttisten totuuksien sijasta painotetaan suhteellisia, mutta mahdollisimman hyvin perusteltuja päätelmiä. Kyseessä ei siis ole relativismi.
23 Esimerkki Peircen merkkiketjusta Leif Åbergin (2000) mukaan
24 Merkkien luokkia Peircellä useita merkkien luokittelukategorioita, joista keskeisin ja tunnetuin on merkin ja sen objektin suhdetta kuvaava kolmijako ikoniin, indeksiin ja symboliin: Ikoni (kuva) muistuttaa kohdettaan, esimerkiksi maalaus muistuttaa maalattua henkilöä ja viittaa täten sisältönsä puolesta häneen. Indeksi (osoitin) on merkki, jolla on selkeä kausaalinen yhteys kohteeseensa. Esimerkiksi savu toimii tulen merkkinä, koska ihmiset käsittävät savun ainoaksi syyksi tulen. Symboli (tunnus) on konventionaalinen merkki, jonka viittaus kohteeseensa perustuu sopimukseen. Sanat, kuten tiettyyn rajaan asti myös matemaattiset symbolit, ovat pääosin sopimuksenvaraisia.
25 Merkkien aspektuaalisuus Merkkiluokat esiintyvät harvoin käytännössä puhtaina, vaan kaikissa merkeissä on useimmiten mukana aineksia kaikista kolmesta luokasta vaihtelevina pitoisuuksina. Sama merkki voi olla yhtä aikaa niin ikoni, indeksi kuin symbolikin. Kyse on lähinnä näkökulmasta ja siitä mikä aspekti missäkin tarkastelussa tai merkkisuhteessa painottuu. Ikonisuudessa painottuu samankaltaisuus jonkin aspektin suhteen ja korrelaatio, indeksisyydessä kausaaliset suhteet ja symbolisuudessa näistä riippumattomat konventionaaliset ja/tai arbitraariset suhteet.
26 Merkkihierarkia Merkkiaspektit eivät toisistaan riippumattomia tai samanarvoisia, vaan ne asettuvat Peircen kategoriamallia (ensiys, toiseus, kolmannuus) vastaavaan hierarkiaan: Vain ikonisuus voi esiintyä puhtaana riippumatta toisista. Indeksisyydessä on aina mukana myös ikonisuutta. Symbolisuudessa on aina mukana sekä ikonisuutta että indeksisyyttä. Alempi taso toimii ylemmän rakennuspalikoina.
27 Merkit ja ihmisen evoluutio Amerikkalainen antropologi Terrence W. Deacon on pohtinut ihmisen evoluutiota erityisesti kielen ja symbolisen ajattelun kehittymisen kautta teoksessaan The Symbolic Species The Co-evolution of Language and the Brain (1997).
28 Potentiaaliset ja aktuaaliset merkit Ikonisuus on siis ensimmäinen kolmesta merkkiluokasta, mutta se ei ole pelkkää ensiyttä, sillä siinä jo verrataan kahta asiaa, merkkiä ja objektia, toisiinsa (toiseus), jonkin tekijän tai näkökulman (kolmannuus) suhteen. Kaikissa toteutuneissa tai aktualisoituneissa merkkisuhteissa on jo kaikki kolme kategoriaa läsnä. Merkkisuhde voi olla myös piilevä tai potentiaalinen, jolloin potentiaalisilla kohteella ja sen merkillä voi olla samanlaisuutta (ikonisuus) tai jokin kausaalinen suhde (ikonisuus), mutta ei ketään tulkitsijaa tai tulkintakontekstia, jolloin ei ole myöskään aktualisoitunutta merkkirelaatiota.
29 Ikonisuus ja ero Ikonisuus on siis kahden tai useamman eri asian samanlaisuutta jonkin tekijän suhteen. Täydellinen identiteetti eli samuus ei ole tarkkaan ottaen ikonisuutta, sillä siinä ei ole kahden eri asian välistä suhdetta. Se olisi lähinnä vain ensiyttä ilman semioottista merkkisuhdetta. Kaikki samanlaisuus ei myöskään automaattisesti ole ikonisuutta, vaan ainoastaan sellainen, jolla on merkitystä jollekin tarkkailijalle tai toimijalle. Samanlaisuus voi olla potentiaalista ikonisuutta, joka aktualisoituu jonkun tarkkailijan tai toimijan tulkinnan ja/tai toiminnan kautta.
30 Ikonisuus ja tunnistaminen Ikonisuus havaitaan jonkin tai joidenkin aistien kautta ja arkikielellä se on keskeisesti samaa kuin tunnistaminen (re-kognitio = uudelleen tietäminen). Tunnistaminen on ratkaisevassa asemassa kaikille valintoja (= tulkintoja) tekeville eläimille. Ratkaisevia erotteluja (esimerkkejä): Syötävä ei-syötävä Vaarallinen turvallinen Saalistaja saalistettu Parittelukumppani ei-parittelukumppani Oma jälkeläinen ei-jälkeläinen
31 Tunnistusmarkkerit merkitsevä ero Tunnistustilanteissa tietyt ikoniset piirteet ovat merkitsevämpiä kuin toiset. Myös käänteinen ikonisuus eli samanlaisuuden puute voi jossain tilanteessa olla merkitsevää. Deaconin esimerkki puunrungolla olevasta suojavärittyneestä perhosesta, jota lintu etsii saaliikseen: Niin kauan kuin perhonen on paikoillaan, lintu ei välttämättä tunnista sitä, mutta jos se liikahtaa eli tuottaa eron itsensä ja puunrungon samanlaisuudelle, lintu voi havaita sen ja napata ruuakseen. Merkitsevä tekijä niin perhoselle kuin linnullekin.
32 Ikonista indeksiin Itse asiassa edellisessä esimerkissä ikonisuuden lisäksi on myös indeksisyyttä eli kahden asian kausaalisuhde varsinkin linnun näkökulmasta. Sen pitää tietää tai muistaa, että toisin kuin pala puunkuorta perhonen on syötävää ja se tyydyttää sen ruokahalua. Lintu ei toki mitä ilmeisemmin ole tietoinen ruuansulatusprosessinsa yksityiskohdista, mutta sillä on tunne ruokahalusta, joka johtaa syötävän etsimiseen ja kokemuksen kautta se oppii mitkä asiat ovat syötäviä ja mitkä eivät. Tämän se oppii yhdistämällä kaksi ikonista suhdetta toisiinsa kolmannella muodostaen näin uudentyyppisen indeksisen suhteen.
33 Indeksisyys ja oppiminen Deaconin mukaan indeksisyys koostuu siis kolmesta ikonisuuden muodosta: 1. Havaittavien kohteiden eli merkkien tunnistaminen toisistaan (1. asteen) ikonisten suhteiden perusteella. 2. Syötäväksi kelpaavien asioiden tunnistaminen toisistaan (2. asteen)ikonisten suhteiden perusteella. 3. Kahden em. ryhmän edustajien kytkeminen toisiinsa opittujen (3. asteen) ikonisten suhteiden perusteella. Kaikissa kolmessa tarvitaan muistia ja oppimista, mutta näin erityisesti 3. kohdassa, sillä kyseessä on eri kategorioihin kuuluvien asioiden kokemusperäinen yhdistäminen toisiinsa.
34 Indeksisyys ja tulkitsija Indeksisyys on siis käytännössä ennen kaikkea oppimista, erilaisten asioiden yhdistämistä toisiinsa ja syy-/seuraussuhteiden (kausaaliteetti) oivaltamista. Indeksisyys on semioottinen eli tulkintasidonnainen suhde tulkitsijan näkökulmasta. Se voi faktuaalisessa tai tieteellisessä mielessä olla joko oikea tai väärä; esim. auringon kiertäminen maan ympäri, mikä on tulkitsijan näkökulmasta aivan validi päätelmä, vaikka nyt tiedämmekin, ettei se tosiasiassa pidä paikkaansa.
35 Symboli ja konventionaalisuus Symboli on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen eli konventionaalinen yhteys. Esimerkiksi lippu voi edustaa tiettyä valtiota. Sana tulee kreikan kielen sanasta symbolon (sopimus, tunnus; sanaosat syn adverbi: yhteen ja ballein verbi: heittää, liittää) ja tarkoittaa merkkiä, tunnusmerkkiä, tunnuskuvaa tai vertauskuvaa. Sopimus ei tässä tarkoita välttämättä tietoista sopimista, vaan konventio voi ja usein syntyykin enemmän tai vähemmän hyviksi osoittautuneiden tapojen ja käytäntöjen kautta.
36 Indeksistä symboliin Deaconin mukaan vastaavasti kuten indeksisyys koostuu kolmesta ikonisuuden muodosta, niin vastaavasti symbolisuus muodostuu kolmesta indeksisyyden muodosta tai paremminkin vaiheesta: 1. Tulkitsija oppii ja painaa mieleensä erilaisia (1. asteen) indeksisiä suhteita. 2. Tulkitsija oppii yhdistämään tiettyjä indeksisuhteita toisiinsa jonkin systematiikan tai logiikan perusteella muodostaen näin uusia (2. asteen) indeksisiä suhteita. 3. Kun toisen asteen indeksien muodostama systeemi alkaa toimia riittävän luotettavasti, ei alkuperäisiä indeksisuhteita tarvitse välttämättä enää pitää mielessä, vaan ne voidaan ohittaa uusilla (3. asteen) indeksisillä suhteilla.
37 Symboli ja systematiikka Symbolin etu indeksiin nähden on se, että toisin kuin indeksin tapauksessa suhteen ei tarvitse olla läsnä eikä sitä tarvitse erikseen joka kerta palauttaa mieleen uudestaan, vaan symboli on tietyllä tavalla valmiina mielessä muistuttamassa ko. suhteesta. Symboli on siis ennen kaikkea muistin apu ja aivokapasiteetin säästäjä => evolutiivinen etu. Kehittynyt todennäköisesti toistuvien ja merkityksellisten (ruoka, vaara, parittelu, jälkeläisten hoivaaminen) tapahtumien merkitsijäksi eli markkeriksi, esim. tietyntyyppiset eläinten varoitushuudot ym. Kehittynyt myös tästä sopeumasta eli adaptaatiosta oheissopeuman eli preadaptaation kautta käsitteellisen ajattelun mahdollistajaksi.
38 Adaptaatio ja preadaptaatio Adaptaatio eli sopeuma/sopeutuminen: 1. Piirre, joka on kehittynyt luonnonvalinnan tuloksena koska se edesauttaa kantajansa elossasäilyvyyttä tai jälkeläistuottoa. 2. Prosessi, jonka kautta sopeutuminen tapahtuu. Jotta piirre olisi adaptaatio, sen on oltava johdettu piirre, joka on kehittynyt vasteena spesifeihin valintatekijöihin. Preadaptaatio eli oheissopeuma /-sopeutuminen: 1. Piirre, joka ei ole kehittynyt nykyiseen tehtäväänsä, mutta on menestyksekkäästi otettu uuteen käyttöön, esim. suun ja nielun elinten kehittyminen hengityksen ja syömisen mahdollistajista myös äänteiden ja edelleen puheen tuottamiseen. 2. Prosessi, jonka kautta oheissopeutuminen tapahtuu.
39 Symboli ja käsitteellinen ajattelu Symboli mahdollistaa abstraktina ajatteluna tulevaisuuden ja menneisyyden käsittelyn. Se laajentaa olemisen tulemiseksi ja staattisuuden dynaamiseksi. Symboli laajentaa ja tehostaa niiden vasteiden määrää, joilla yksilö voi sopeutua ympäristöönsä, erityisesti yhteisönä, yhteistyötä tekevänä yksilöiden kokonaisuutena. Symbolin syntyminen on ilmeisesti ollut laukaiseva tekijä tieteen, taiteen ja teknologian syntyyn.
40 Symboli ja kieli Kieli on erityisen leimallinen symbolisuuteen perustuva merkkijärjestelmä, mutta symbolisia järjestelmiä on monia muitakin sekä sanattomiin konventioihin perustuvia (eleet, ilmeet, sosiaaliset tavat) että eksplisiittiseen sopimukseen perustuvia (musiikkinotaatio, heraldiikka, liikennemerkit, rituaalit). Varsinkin jälkimmäiset edellyttävät yhteistä kieltä, jolla asioista voidaan sopia. Kieli tiettävästi ainoa universaali ja yleinen merkkijärjestelmä, jolla ei ole rajoja ja jolla voidaan käsitellä mitä tahansa ja luoda tarvittaessa uusia sekundaarisia merkkijärjestelmiä.
41 Semioottinen etäisyys Edettäessä ikonista indeksin kautta symboliin kasvaa myös semioottinen etäisyys merkin ja sen kohteen välillä: Ikonisuudessa yhdistävät tekijät ovat ilmeisiä ja havaittavia, eivätkä välttämättä vaadi (vaikka usein niihin liittyy) opettelua ja oppimista. Indeksisyydessä yhdistävät tekijät pitää oppia tai löytää joko kokemuksen, sattuman tai tietoisen oppimisen kautta. Symbolisuudessa yhdistävät tekijät pitää sopia tai omaksua jonkin sovitun järjestelmän perusteella.
42 Kombinaatio ja rekombinaatio Kaikissa tapauksissa merkkisuhde säilyy ja uusintuu toistojen ja uudelleenkytkentöjen kautta, mutta näissä on aste-eroja: Ikonisuudessa voidaan löytää uusia vastaavuuksia ja samanlaisuuksia, mutta kuitenkin näiden rajoissa ja puitteissa. Indeksisyydessä voidaan löytää uusia syy- ja vuorovaikutussuhteita, mutta kuitenkin näiden rajoissa ja puitteissa. Symbolisuudessa ei käytännössä ole rajaa, miten merkkejä voidaan kytkeä uusiin kohteisiin => käsitteellinen vapaus ja mielikuvitus.
43 Giambattista Vico ( ) Vaikutti Napolissa. Retoriikan professori yliopistossa. Kuninkaan virallinen historiankirjoittaja. Kiinnostukset kohde: kulttuurin ja kansakunnan (uskomusten, tapojen, instituutioiden) kehitys. Teoria kulttuurien kehityksestä pääteoksessa La Scienza Nuova (1725 ja 1744). Kulttuuriteorian osana myös ajatus kielen (ja ajattelun) metaforisesta alkuperästä.
44 Vicon malli mielestä ja kielestä Vicon mukaan kieli heijastaa voimakkaasti mielen rakennetta, niinpä puhetaidon eli retoriikan käsitteitä voidaan käyttää perustellusti myös mielen rakenteen kuvaukseen. Yhteys katkesi sittemmin tieteiden eriytymisen myötä ja vasta semiotiikassa (Ferdinand de Saussure) ja kognitiivisessa lingvistiikassa (George Lakoff, Mark Turner, Mark Johnson, Gilles Fauconnier ea.) löydetty uudestaan 1900-luvulla. Vicon mukaan retoriset kielikuvat eli troopit myös ajattelua ohjaavia ja laajentavia prosesseja.
45 Vicon triadinen mielenmalli Vicon mukaan mieli ja ajattelu rakentuu kolmivaiheisen prosessin kautta: 1. Mielikuvitus eli imaginaatio (fantasia), jossa kohteesta muodostetaan mielikuva mieleen. 2. Muisti (memoria), johon mielikuvat varastoidaan. 3. Kekseliäisyys tai luovuus (ingegno), jolla muistissa olevia mielikuvia voidaan yhdistää joko alkuperäisiin tai uusiin kohteisiin. Mahdollistaa käsitteellisen ajattelun, luovuuden ja tiedon kumuloitumisen, ts. uusien asioiden kytkemisen olemassaolevaan tietoon.
46 Vicon ingegno Hankala käsite, sillä sillä on laaja merkityskenttä ja useita synonyymeja: 1. Äly, älykkyys, mieli (intelligence, mind, brains) 2. Nerokkuus, kekseliäisyys, nokkeluus (ingenuity, wits) 3. Lahja, kyky, taito (gift, talent) Vicolla kaikkea tuota eli keskeisesti lähes kaikkia aivojen ns. korkeampia toimintoja. Vicolla keskeinen ihmisiä ja eläimiä erottava tekijä, ei sielu kuten hänen arkkivastustajallaan René Descartes illa.
47 Yhdistämisen neljä perustrooppia Vicolla ingegnon mukainen mielikuvien ja uusien kohteiden yhdistäminen ei satunnaista, vaan perustuu neljään perusmieli- /-kielikuvaan eli trooppiin: 1. Metafora eli jonkin asian ymmärtäminen jonkin toisen asian kautta. 2. Metonymia eli jonkin abstraktin ilmaiseminen konkreettisen kautta. 3. Synekdokee eli jonkin ilmiön jokin piirre edustaa koko ilmiötä, kuten osa kokonaisuutta tai muoto sisältöä. 4. Ironia eli jonkin näkökulman kyseenalaistaminen tuomalla esiin vastakkaisen näkökulman mahdollisuus.
48 Antiikin kielikuvia (edellisten lisäksi) anafora, lauseen alun toisto antiteesi, vastakkainasettelu antonomasia, yleisnimen käyttö erisnimen sijasta asyndeton, normaalisti käytettävien sidesanojen pois jättäminen hyperbola, liioittelu kiasmi, tehostus sanajärjestystä kääntämällä litoteesi, vastakohdan kielto perifraasi, kiertoilmaus, ilmaisu toisin sanoin pleonasmi, tehostus käyttämällä useita samaa tarkoittavia sanoja syllepsi, sanan lisäys, joka muuttaa muiden sanojen merkityksen
49 Vicon trooppien hierarkia Vicon ja monen hänen seuraajiensa kuten Kenneth Burke ( ) ja Hayden White (s. 1928) mukaan troopeilla on hierarkiansa metaforasta metonymian ja synekdokeen kautta ironiaan, mikä leimaa myös kulttuurien kehitystä arkaaisesta vakavan ja kehittyneen kautta hajoamiseen ja taantumiseen. Vicon syklinen historiakäsitys erotettuna mm. positivistisesta ja valistuksen käsityksen mukaisesta lineaarisesta. Jumalten (metafora), sankarien (metonymia), ihmisten (synekdokee) ja hajoamisen (ironia) aikakaudet.
50 Vico ja Peirce Ovatko Vicon ryhmittelyt luontevia ja miten ne istuvat Peircen systeemiin? Molemmissa hierarkia, mutta hiukan eri näkökulmia painottava. Metaforassa merkityksensiirto ei periaatteessa määritelty, mutta perustuu usein jonkinasteiseen samanlaisuuteen tai mielleyhtymään (vrt. ikonisuus). Metonymiassa myös kyse samanlaisuudesta, mutta tarkemmin määriteltynä sen abstraktioasteen mukaan (ikonisuus/indeksisyys) Synekdokee edellyttää selvemmin kausaalisuhdetta eli siis indeksisyyttä. Ironia edellyttää symbolisuutta, muttei toki ole ainoa sen mahdollistama merkityksensiirto.
51 Semioottinen kompetenssi Mieli ja kieli liittyvät läheisesti yhteen. Kieli ja käsitteellinen ajattelu ylipäätään edellyttävät semioottista kompetenssia sen kaikkien tasojen suhteen eli ennen kaikkea mukaan lukien myös symbolien käytön. Evoluution periaatteiden mukaan valintapaineet vaikuttavat adaptaatioiden ja preadaptaatioiden kautta niin fysiologisten piirteiden kuin funktionaalisten kykyjen ja toimintojen kehitykseen. Erityisesti Deaconin mukaan semioottiset suhteet ja ennen kaikkea kieli ovat vaikuttaneet myös aivojen fysiologiseen kehitykseen, ei pelkästään päinvastoin.
52 Ihminen symbolinen eläin Ihmisen ja muiden eläinten välinen keskeinen ero on symbolisuuden hallinnassa, mikä on sitten mahdollistanut kielen, käsitteellisen ajattelun ja sitä kautta kaikkinaiset kulttuurin muodot. Muillakin eläimillä on havaittu tiettyjä orastavia merkkejä symbolisuuden hallinnasta, mutta jostain vielä osin tuntemattomista syistä ne eivät ole kehittyneet samanlaisiksi kuin ihmisellä tai ainakaan tällaiseen ei ole ollut riittävän voimakasta valintapainetta. Ihminen on korostetusti symbolikynnyksen ylittänyt ja siten symbolinen eläin eli Deaconin kirjan otsikon mukaisesti symbolinen laji (Symbolic Species).
53 Ihminen homo semioticus Toisaalta koska symbolisuuskin vain osa semiotiikkaa ja koska siinä kulkee mukana myös niin ikonisuutta kuin indeksisyyttä, niin myös nimitys semioottinen ihminen eli homo semioticus on myös perusteltu. Symbolista kynnystä voimakkaammin se korostaa semioottisen kompetenssin merkitystä evoluutiossa ja lajinkehityksessä yleisemminkin. Välimuotoja ihmisen ja muiden eläinten väliltä ei tällä hetkellä ole tiedossa, mutta epäilemättä tulevaisuus tuo tähän lisävalaistusta mm. aivotutkimuksen ja tekoälyn kehittelyn suunnilta, mahdollisesti myös geeniteknologian, mikäli esim. neanderthalin ihmisiä aletaan joskus kloonaamaan. Asiaan liittyy toki melkoisia eettisiä ongelmia, joita varmasti olisi syytä myös pohtia hyvissä ajoin
LAUMAELÄIMESTÄ HEIMON JÄSENEKSI
LAUMAELÄIMESTÄ HEIMON JÄSENEKSI Luolamiehestä maailmankansalaiseksi ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia 1. luento 21.10.2009 Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen YLEISKATSAUS LUENNON
LisätiedotHgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotSkitsofrenia ja C.S. Peirce
Skitsofrenia ja C.S. Peirce Ymmärtäminen lääketieteessä seminaari 13.11.2010 Jukka Aaltonen 11/15/2010 c J. Aaltonen 1 Charles Sanders Peirce (1839-1914) Yhdysvaltalainen filosofi ja semiotiikan klassikko,
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen. Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin
Hgin työväenopisto 06.11.07 FM Jussi Tuovinen Yleiskatsaus kognitiiviseen semiotiikkaan, sen teoriaan ja käytännön sovelluksiin Lähtökohtia Mikä on suurin selvittämätön filosofinen ongelma? Entä tieteellinen?
LisätiedotSemioottinen Analyysi
Semioottinen Analyysi Hannele Leskinen 1 Määritelmä Semiotiikka = oppi merkeistä, merkkijärjestelmistä ja merkityksistä Kielenrakenne merkkijärjestelmänä Koiran viittaus suhde todelliseen koiraan. Tieteenalana
LisätiedotHgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
Hgin työväenopisto 23.9.2008 FM Jussi Tuovinen Mitä ovat ajattelu ja tietoisuus? Mikä niiden suhde on? Kenellä on tietoisuus/tietoisuutta? Mistä tietoisuus alkaa? Voiko tietoisuutta tehdä? Voiko tietoisuutta
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotBIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet
BIOS 1 ja OPS 2016 Biologian opetussuunnitelma 2016 Biologian opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä. Opetus lisää ymmärrystä biologian merkityksestä osana
LisätiedotIlmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit
Ilmiön merkitystulkintoihin liittyvät semioottiset analyysit Semioottinen analyysi Semiotiikka tutkii ja tulkitsee merkkien muodostumisprosesseja ja esiintymistä yhteiskunnassa. Merkit voivat olla tunnusmerkkejä,
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi
Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin
LisätiedotHERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN
HERALDIIKKA EILEN JA TÄNÄÄN 25.02.2015-01.04.2015 KE 16:50-18:20 OPISTOTALO - HELSINGINSALI / HELSINGINKATU 26 FM JUSSI TUOVINEN LUENTOSARJAN OHJELMA Heraldiikka eli vaakunaoppi voi kuulostaa pölyiseltä,
LisätiedotJorma Joutsenlahti / 2008
Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA. Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen
ARVON MEKIN ANSAITSEMME? ARVOJEN, ARVOSTUSTEN JA MERKITYSTEN ETIOLOGIAA Hgin työväenopisto 30.9.2008 FM Jussi Tuovinen KYSYMYKSIÄ Mikä on arvo? Millä on arvoa? Miten arvoa mitataan? Objektiivinen vai subjektiivinen?
LisätiedotRuma merkitys. Tommi Nieminen. XLII Kielitieteen päivät. Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite. tommi.nieminen@uef.fi. Itä-Suomen yliopisto ...
Ruma merkitys Kielitieteen epäilyttävin välttämätön käsite Tommi Nieminen tomminieminen@ueffi Itä-Suomen yliopisto XLII Kielitieteen päivät 21 23 toukokuuta 2015, Vaasa Merkitys, subst lingvistisen merkityksen
LisätiedotLukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla
Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotLataa Vain yksi jäi - Chris Stringer. Lataa
Lataa Vain yksi jäi - Chris Stringer Lataa Kirjailija: Chris Stringer ISBN: 9789524953344 Sivumäärä: 333 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.96 Mb Ajatus luonnonvalinnan ylläpitämästä evoluutiosta hyväksytään
LisätiedotLeikki-ikä. kognitiivinen kehitys. KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla
Leikki-ikä kognitiivinen kehitys KEHONKUVA: käsitys oman kehon rajoista ja muodosta kehittymistä voidaan havainnoida lasten piirustusten avulla kaksi teoriaa ajattelun kehityksestä: A Jean Piaget: ajattelu
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotOpetuksen tavoitteet
5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMODERNIN IHMISEN SYNTY
MODERNIN IHMISEN SYNTY Luolamiehestä maailmankansalaiseksi ihmisen eettisen sosiaalistumisen lyhyt historia 4. luento 11.11.2009 Helsingin työväenopisto FM Jussi Tuovinen LUENTOSARJAN LUENNOT JA RATIONAALISUUDEN
LisätiedotLataa Älykäs eläin - Jussi Viitala. Lataa
Lataa Älykäs eläin - Jussi Viitala Lataa Kirjailija: Jussi Viitala ISBN: 9789517967174 Sivumäärä: 206 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.40 Mb Mitä älykkyys on? Kuka on älykäs? Miten älyä voidaan mitata?
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotKiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)
Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotVISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotDNA sukututkimuksen tukena
Järvenpää 12,2,2019 Teuvo Ikonen teuvo.ikonen@welho.com DNA sukututkimuksen tukena DNA sukututkimuksessa (Peter Sjölund: Släktforska med DNA) tiesitkö, että olet kävelevä sukukirja? on kuin lukisit kirjaa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1
Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotHabits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa
Habits of Mind- 16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (Costa & Kallick, 2000) Päivi Nilivaara 2018 Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan ongelmia,
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.
Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan
LisätiedotYleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset
Yleisen kielitieteen peruskurssi Y02 (kevät 2012) UrhoMäättä(urho.maatta@uta.fi) 3 op : tentti + tehtäväpalautukset Luennot: ma 10 12 ja to 8-10 PINNI B 3107 Tenttiminen (= tentti ja kotitehtävien palautus):
Lisätiedot7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet
7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotIII Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 15. Populaatiogenetiikka ja evoluutio 1. Avainsanat 2. Evoluutio muuttaa geenipoolia 3. Mihin valinta kohdistuu? 4. Yksilön muuntelua
LisätiedotKulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs
Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja
LisätiedotKäyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin
Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne
LisätiedotTommi Nieminen. 35. Kielitieteen päivät Vaasa
Kielten laitos Jyväskylän yliopisto 35. Kielitieteen päivät Vaasa 23. 24.5.2008 Jäsennys Jäsennys Jäsennys Jäsennys Metateorian ongelma taustalla kielitieteen metateorian tai tieteenparadigman epätyydyttävä
LisätiedotSuomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena
Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotLapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma
Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotAlussa oli merkki johdatusta teosemiotiikkaan FM Jussi Tuovinen 1. Luento 30.3.2010
Alussa oli merkki johdatusta teosemiotiikkaan FM Jussi Tuovinen 1. Luento 30.3.2010 Semioottinen näkökulma Semiotiikka = yleinen merkkitiede, asioiden tarkastelua merkkien ja merkitysten näkökulmasta Semioosi
LisätiedotTieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat
Kunnallistieteen yhdistys tutkijaseminaari Kuopio 14.5.2009 Tieteellinen tutkimus, käytännölliset odotukset tutkijan valinnat Professori Vuokko Niiranen Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto
LisätiedotLuova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla
Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotEvoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä
Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt
LisätiedotFT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011
FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
LisätiedotFI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:
LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi
Lisätiedotluontopolkuja punaisilla naruilla
luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai
LisätiedotHabits of Mind16 taitavan ajattelijan. toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara
Habits of Mind16 taitavan ajattelijan toimintatapaa (COSTA & KALLICK, 2000) Ajatella! valmennus Päivi Nilivaara Habits of Mind Tapoja, miten taitavat ajattelijat toimivat uusissa tilanteissa ja kohdatessaan
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotKielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta
Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotLEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat
LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.
Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan
LisätiedotEdistyksen päivät, Helsinki. Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla.
Edistyksen päivät, Helsinki Voiko tutkija muuttaa maailmaa? Humanistista meta-analyysiä merkitysneuvottelevien koneiden avulla Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi 5.10.2017 Taustaa: Rauhankone-konsepti
LisätiedotOpetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset. Eero Ropo
Opetussuunnitelma ja selviytymisen kertomukset Tapaus Ahmed 2 3 Minuuden ja maailman kertomuksellisuus Itseä voi tuntea ja ymmärtää vain kertomuksina ja kertomusten kautta Oppimisen ja opetuksen ymmärtäminen
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015
ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKokeellinen yhteiskuntatiede
Kokeellinen yhteiskuntatiede Metodifestivaali 2019 Syistä selityksiin Samuli Reijula samuli.reijula@helsinki.fi Kokeita yhteiskuntatieteessä? EI Yhteiskuntatieteen tutkimuskohde erityinen Vapaa tahto
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotTutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti
Tutkimus lapsen abstraktin ajattelun kehittymisestä Piaget n teorian mukaisesti Joonatan Porkkala PSw2.1 2017 2 1 Johdanto 1.1 Taustateoria Tutkimuksen taustateoriana on Piaget n teoria lapsen kognitiivisesta
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotMitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.
Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotToimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo
Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä
LisätiedotHuittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma Liite 1
Huittisten musiikkiopiston opetussuunnitelma 13.6.2018 Liite 1 HUITTISTEN MUSIIKKIOPISTON MUSIIKIN PERUSOPINTOJEN SISÄLLÖLLISET TAVOITTEET TAVOITEALUEITTAIN EKAT SÄVELET myönteisten tunnekokemusten saaminen
LisätiedotLukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa
Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotLaskut käyvät hermoille
Laskut käyvät hermoille - Miten ja miksi aivoissa lasketaan todennäköisyyksiä Aapo Hyvärinen Matematiikan ja tilastotieteen laitos & Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin Yliopisto Tieteen päivät 13.1.2011
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotSteven Kelly & Mia+Janne
Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotSIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA
SIJAISSISARUUS NYT! TEHTÄVÄKIRJA KUN NÄET NÄITÄ KUVIA KIRJASSA, NIIN TIEDÄT MISTÄ ON KYSE: Pilviin voit kirjoittaa vastauksia kysymyksiin Huom! Tärkeää tietoa Onneksi olkoon uudesta sisaruksesta, jonka
LisätiedotAlberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi
Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotKielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia. Timo Honkela.
Kielellisten merkitysten tilastollinen ja psykologinen luonne: Kognitiivisia ja filosofisia näkökulmia Timo Honkela timo.honkela@helsinki.fi Helsingin yliopisto 29.3.2017 Merkityksen teoriasta Minkälaisista
LisätiedotOhjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML
582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti
LisätiedotTietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15
Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?
Lisätiedot