TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN"

Transkriptio

1

2 TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja. Tapaturmien ja vahinkojen käyttämistä turvallisuuden mittareina on perusteltu sillä, että määrällisinä ne ovat objektiivisia mittareita verrattuna laadullisiin, subjektiivisiin mittareihin. Ne eivät kuitenkaan ole riittäviä turvallisuuden tason mittareita; vaarallisten tapahtumien puuttumista ei voi päätellä näytöksi siitä, että kaikki on kunnossa. Vakavan onnettomuuden tai tapaturman esiintymistodennäköisyys on pieni, jolloin jo tilastollisesti voi olla pitkiä tapaturmattomia kausia. Luottaminen ainoastaan reagoiviin mittareihin voi antaa turvallisuustoiminnasta näennäisesti hyviä tuloksia, koska organisaation toiminnassa ja teknisissä järjestelmissä piilevät, onnettomuuksille altistavat virheet ja puutteet jäävät huomaamatta. Turvallisuuden mittaamisen tarkoituksena on kuitenkin estää, ei vain tilastoida ei-toivottuja tapahtumia. Ennalta ehkäisevässä turvallisuustyössä mitataan ja arvioidaan turvallisuuden mahdollista heikkenemistä jo ennen kuin vahinko on tapahtunut. Turvallisuuden ennakoivilla mittareilla tarkkaillaan esimerkiksi teknisten järjestelmien, koneiden ja laitteiden kuntoa, organisaation toimintatapoja ja työympäristön siisteyttä ja järjestystä. Ennakoiva mittaaminen perustuu ajatukseen, että onnettomuuksien syntyyn vaikuttavat mm. teknisten järjestelmien kunto, turvallisuusjohtaminen ja menettelytavat sekä turvallisuuskulttuuri. Seuraamalla ja mittaamalla näitä asioita voidaan onnettomuusriskit tunnistaa etukäteen. Myös lainsäädäntö edellyttää yrityksiltä henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien riskien tunnistamista etukäteen. Esim. Seveso II -direktiiviin perustuva uusi asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) vaatii toiminnanharjoittajaa luomaan turvallisuusjohtamisjärjestelmän. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää mm. kuvauksen menetelmistä, joilla toiminnanharjoittaja arvioi yrityksen turvallisuuden tason. Turvallisuustason arvioinnissa yhtenä tietolähteenä ovat erilaiset turvallisuuden mittarit ja menetelmät. Tehokas turvallisuuden mittaaminen edellyttää sekä ennakoivien että jälkikäteismittareiden käyttöä. Valitsemalla erilaisia mittareita, sekä ennakoivia ja reagoivia että laadullisia ja määrällisiä, saadaan turvallisuuden kehittymisestä monipuolista tietoa. Turvallisuusmittareiden valinnassa voidaan käyttää apuna riskinarviointia ja muiden yritysten malleja. Mittareita ei ole syytä kopioida muilta, vaan yritysten kannattaa hyödyntää normaalin toimintansa ohessa kertyvää tietoa. Käsitteitä Turvallisuus (safety) Turvallisuus voidaan määritellä haittaa tai vahinkoa aiheuttavan vaaran poissaoloksi. Turvalliseksi voidaan kutsua tilannetta tai järjestelmän tilaa, jossa riskit ovat hyväksyttävällä tasolla. Riski (risk) Riskillä tarkoitetaan vaarallisen tapahtuman todennäköisyyttä ja siitä aiheutuvien seurausten vakavuutta. Riskin suuruus = vahingon todennäköisyys x seurausten vakavuus. Turvallisuuden mittari (safety indicator) Turvallisuuden mittari antaa tietoa turvallisuuden tasosta. Turvallisuuden mittarit jaetaan ennakoiviin mittareihin ja reagoiviin eli jälkikäteisiin mittareihin. Ennakoiva mittaaminen ja mittarit (proactive measurement) Ennakoiva mittaaminen on turvallisuustason seuraamista ennen kuin mitään vahinkoa on tapahtunut. Ennakoivia mittareita ovat esim. seurantatiedot laitteistojen kunnosta ja työympäristön järjestystasosta sekä henkilöstön turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusasenteista. Reagoiva mittaaminen ja mittarit (reactive measurement) Jälkikäteinen, reagoiva mittaaminen on ei-toivottujen tapahtumien seuraamista ja tilastointia. Reagoivilla mittareilla seurataan esimerkiksi onnettomuuksia, tapaturmia ja vaaratilanteita.

3 MÄÄRÄLLINEN LAADULLINEN REAGOIVA Ei-toivotut tapahtumat ENNAKOIVA Työympäristö Organisaatio MITTARISTO Kuva 1. Turvallisuuden mittaaminen ENNAKOIVA REAGOIVA turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä tehtyjen riskinarviointien määrä lakisääteisten vaatimusten täyttyminen ylimmän johdon turvallisuuskierrokset henkilöstön turvallisuusaloitteet henkilöstön turvallisuusasenteet turvallisuusauditointien taajuus terveysseurantaraportit työpaikan altisteiden mittaukset henkilösuojainten käyttö vaaralliset toimintatavat vaaralliset olosuhteet vaaratilanteet materiaalivahingot sattuneet tapaturmat sairauspoissaolot tuotantohäiriöt asiakasreklamaatiot viranomaisten kritiikki viranomaisten määräämät velvoittavat toimenpiteet Taulukko 1. Esimerkkejä ennakoivista ja reagoivista turvallisuusmittareista. MÄÄRÄLLINEN järjestys ja siisteys, (esim. TUTTAVA-indeksillä) työhygieeniset suureet: melu, ilmanlaatu tms. tapaturmat (taajuus, vakavuus, kustannukset) sairauspoissaolot (määrä ja kustannukset) työkyky (indeksi, kävelytesti, barometri) riskinarvioinnit turvallisuuskoulutus LAADULLINEN tapaturmien syyt sairauspoissaolojen syyt työilmapiiri asenteet sitoutuminen Taulukko 2. Esimerkkejä määrällisistä ja laadullisista turvallisuusmittareista. OBJEKTIIVISET MÄÄRÄLLISET työhygieeniset mittaukset vaaranarvioinnit menetelmäauditoinnit käyttäytymisen havainnointi tapaturma- ja sairauspoissaolot SUBJEKTIIVISET asenne- ja työilmapiirikyselyt sanktiot ja reklamaatiot sisäiset katselmukset vaaratilanteet LAADULLISET työpaikkaselvitykset tapaturmatutkimukset turvallisuuskoulutuksen riittävyys työpaikkahavainnoinnit turvallisuuskierrokset asiantuntijoiden ja viranomaisten lausunnot Taulukko 3. Esimerkkejä objektiivisista ja subjektiivisista turvallisuusmittareista.

4 TURVALLISUUDEN OSA-ALUEET JA MITTARIT Turvallisuuden mittaamisessa voidaan käyttää apuna mallia turvallisuuden osa-alueista. Mallin mukaan turvallisuus muodostuu osista, kuten tekniset järjestelmät (prosessit, koneet, laitteet), turvallisuuskulttuuri (arvot, asenteet ja turvallisuuskäyttäytyminen), johtamisjärjestelmät ja menettelytavat (toiminta) ja ei-toivotut tapahtumat (häiriöt, tapaturmat, vuodot). Mallin mukaan teknisistä järjestelmistä, turvallisuuskulttuurista sekä johtamisjärjestelmistä ja menettelytavoista saatavan ennakoitavan tiedon avulla vähennetään riippuvuutta jälkikäteisestä mittaustiedosta. Ennakoiva mittaaminen korostaa turvallisuuden tavoitteellista, ennalta ehkäisevää kehittämistä verrattuna reagoivaan mittaamiseen, jossa korostuu turvallisuuden ongelmalähtöinen kehittäminen sattuneiden vahinkojen perusteella. riskinarvioinnit siisteys ja järjestys häiriötiedot kunnossapitotiedot luotettavuustiedot käytettävyys johdon kierrokset auditoinnit henkilösuojainten käyttö viranomaispalaute paloturvallisuus ja hätätilannevalmius lakien ja asetusten noudattaminen työilmapiiri Teknisten järjestelmien turvallisuutta voidaan seurata tunnistamalla vaaroja ja kriittisiä toimintoja sekä arvioimalla niiden aiheuttamia riskejä. Kunnossapidon ja huoltotoiminnan tietoja sekä prosessihäiriöitä voidaan kirjata kunnossapidon tietojärjestelmään ja hyödyntää turvallisuustarkasteluissa. Työhygieenisten mittausten ja ergonomisten selvitysten avulla saadaan tietoja fyysisistä työolosuhteista. Turvallisuuskulttuuri Tekniset järjestelmät Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Ei-toivotut tapahtumat tapaturmien vakavuus tapaturmataajuus vaaratilanteet tapaturmien syyt sopimuskumppaneiden tapaturmat sairaspoissaolot ammattitaudit poissaolokustannukset vastaanottokäynnit ongelmajätteet satunnaispäästöt turvallisuustoimenpiteet koulutus turvallisuuskierrokset auditoinnit pienryhmätoiminta aloitteet työkyky ja kuntotestit ergonomia turvallisuuskustannukset Kuva 2. Esimerkkejä turvallisuuden eri osa-alueiden mittareista. Tekniset järjestelmät

5 Johtamisjärjestelmiä ja menettelytapoja voidaan arvioida turvallisuusjohtamisjärjestelmän tehokkuuden avulla. Mittareita ovat esimerkiksi suunnitellut ja toteutuneet tavoitteet, auditoinnit, kokoukset ja turvallisuuskustannukset. Henkilöstöstä kertovia tunnuslukuja ovat osaaminen, terveys ja työkyky. Sidosryhmien yhteydenottojen ja viranomaisten antamien toimenpidesuositusten avulla voidaan arvioida vaatimustenmukaisuutta. Riskinarvioinnit voidaan toteuttaa sekä pienryhmissä että projektien ja muutosten yhteydessä. Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Organisaation turvallisuuteen vaikuttavat ihmisten päivittäiset toimintatavat, joiden taustalla vaikuttaa organisaation turvallisuuskulttuuri. Turvallisuuskulttuuri muodostuu yksilöiden ja ryhmien arvoista, asenteista, taidoista ja käyttäytymisestä, jotka määräävät miten turvallisuuden johtamiseen sitoudutaan ja miten sitä toteutetaan organisaatiossa. Turvallisuuskulttuuriin vaikuttavat myös henkilöstön riskikäsitykset sekä suhtautuminen turvallisuustoiminnan tarpeellisuuteen, tarkoituksenmukaisuuteen sekä tehokkuuteen. Turvallisuuskulttuurin mittaamisessa ollaan kiinnostuneita ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden selvittämisestä. Näitä asioita voidaan arvioida esim. tarkkailemalla käyttäytymistä ja työtapoja, selvittämällä asenteita ja arvoja sekä auditoimalla turvallisuustoimintaa yleisesti. Turvallisuuskulttuuri Ulkoiset, havaittavat tekijät Turvallisuusohjelmat TYÖ Turvalliset työtavat Auditit ORGANISAATIO Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Sisäiset, psykologiset tekijät IHMINEN Turvallisuusilmapiiri, turvallisuusasenteet Kyselyt Kuva 3. Turvallisuuskulttuurin jäsentäminen ja mittaaminen. Ei-toivottujen tapahtumien mittareita ovat esimerkiksi tapaturmatiedot, sairauspoissaolot ja ammattitaudit, tuotannon satunnaispäästöt sekä laite- ja kuljetusvahingot. Tapaturmien ja vahinkojen syyt tulee selvittää ja luokitella. Muita ei-toivottujen tapahtumien mittareita ovat mm. vaaratilanteet, päästöjen ja jätteiden lupaehtojen ylitykset, ympäristöhaittailmoitukset, tulipalot sekä asiakasreklamaatiot. Ei-toivotut tapahtumat

6 TURVALLISUUDEN MITTAAMISEN JA MITTARISTON KEHITTÄMINEN Turvallisuuden mittaamisen lähtökohtana on yrityksen oman turvallisuustason arviointi esim. riskinarvioinnin avulla. Mittareita kehitettäessä on hyvä kartoittaa ensin normaalin toiminnan ohessa syntyviä dokumentteja ja tilastoja sekä arvioida niiden kehittämistarpeita ja soveltuvuutta turvallisuusmittareiksi. Mittariston kehittämisessä lähdetään yrityksen omista tarpeista, eikä mittaristoa ole syytä kopioida muilta yrityksiltä. Mittaristoa kannattaa kuitenkin vertailla muiden yritysten käyttämiin mittareihin, jotta voidaan arvioida kattavuutta. RISKINARVIOINTI Merkittävien riskien tunnistaminen ja arviointi. SIDOSRYHMÄT Henkilöstön, asiakkaiden, viranomaisten tai ympäristön asukkaiden tiedontarpeet. VERTAILU Vertailu muiden yritysten käyttämiin mittareihin. MITTAREIDEN VALINTA Valitaan mittarit uusista ja käytössä olevista tilastoista ja dokumenteista. Kuva 4. Mittariston kehittämisen vaiheet. Turvallisuutta mitataan, jotta sitä voitaisiin parantaa. Mittarit toimivat apuna turvallisuuden jäsentämisessä. Mittareita voidaan hyödyntää toiminnan suunnittelussa. Niiden avulla tuloksia voidaan verrata tavoitteisiin ja siten seurata yrityksen toiminnan onnistumista. Mittarit voivat toimia myös johtamisen apuvälineinä. Turvallisuuden mittarit ja tunnusluvut tulisikin kytkeä osaksi yrityksen strategista suunnittelua ja taloudenpitoa. Mittarit toimivat todistuksena siitä, että yrityksen toiminta on suunnitelmien mukaista ja eettisesti kestävällä pohjalla.

7 OSA-ALUE Tekniset järjestelmät MITTARI TAI MENETELMÄ riskinarvioinnit (todetut/korjatut puutteet) turvallisuusanalyysit vaarallisten aineiden luettelo kunnossapito, ennakkohuollot ja testaukset kriittisten toimintojen tunnistaminen työhygieeniset mittaukset (mm. melu, valaistus) prosessihäiriöt Prosessien häiriötilanteet ja poikkeamat Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Turvallisuuskulttuuri pienryhmien tekemät oman työn riskinarvioinnit laatupalkintokriteeristön mukainen itsearviointi sopimuskumppaneiden turvallisuus- ja ympäristönäkökohta-arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmä (suunnitellut ja toteutuneet päivitykset, tavoitteet, auditoinneissa todetut ja korjatut puutteet) turvallisuuskokoukset (suunnitellut ja toteutuneet) johdon turvallisuuskierrokset (suunnitellut ja toteutuneet) koulutus (henkilökunnan suoritustaso, koulutustarpeen arviointi, koulutustapahtumat, koulutuksiin ja kertauksiin osallistuneet henkilöt) muutokset henkilöstössä, laitteissa tai toiminnassa (riskinarvioinnit sekä muutoksenhallintaan koulutetut ja pidetyt koulutukset) suunnitellut ja toteutuneet hätätilanneharjoitukset ja -koulutukset tulityöluvat ja kaasutestitodistukset projektien riskinarvioinnit työpaikkaselvitys ja ergonominen selvitys työhöntulotarkastukset terveystarkastukset, työkyky ja kuntoutus sekä liikunta ja viriketoiminta turvallisuuskustannukset toimenpidesuositukset mm. viranomaisilta ympäristön tilan tarkkailu TUTTAVA työilmapiirikysely riskinarvioinnissa inhimilliset lisätekijät tarkistuslista sidosryhmäanalyysit (esim. oma henkilöstö) Tavoite Johto sitoutuu turvallisuuteen (%) Oma yritys Kilpailija 5 Turvallisuuskoulutus tunteina/työntekijä 0 Suunnitellut ja toteutuneet turvallisuusauditoinnit 5 Suunnitellut Toteutuneet Esimieheni kannustaa minua turvallisiin työtapoihin 100 Tavoite Tulos Ei-toivotut tapahtumat tapaturmat (määrä ja taajuus) vahingot (muut kuin henkilövahingot, esim. satunnaispäästöt, laitevahingot) vaaratilanteet sairauspoissaolot ja ammattitaudit vapaa-ajan ja alihankkijoiden tapaturmat (määrä ja taajuus) kuljetusvahingot vahinkojen ja tapaturmien syyt päästöjen ja jätteiden lupaehtojen ylitykset ympäristöhaittailmoitukset syttymät ja soihdutus asiakasreklamaatiot 0 Sairauspoissaolot-% vuosina ,98 3,37 2,76 2,85 3,1 Vuosittaiset tapaturmapoissaolot/1000 työntekijää Taulukko 4. Esimerkkejä yritysten käyttämistä turvallisuusmittareista.

8 Lähde: TUKES-julkaisu 7/2000 Turvallisuuden mittaaminen Taija Henttonen Lisätietoa: TUKES-julkaisu 1/2000 Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen yrityksissä Kaarin Ruuhilehto, Katja Vilppola Julkaisut ovat saatavissa myös Internetissä, osoitteessa TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123 (Lönnrotinkatu 37), HELSINKI Puhelin (09) , faksi (09)

Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit

Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit Lasikeraamisen teollisuuden ajankohtaispäivä 15.11. 2012 Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1, Tampere 5.11.2012, TEAM Teollisuusalojen

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN TAMPEREEN TEKNILLINEN KORKEAKOULU Ympäristötekniikan osasto Turvallisuustekniikan laitos Taija Henttonen TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Diplomityö Tarkastaja: prof. Markku Mattila Määrätty osastoneuvoston

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

tavoitteet ja seuranta Tiimipäällikkö Mika Liuhamo Turvalliset johtamiskäytännöt Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun

tavoitteet ja seuranta Tiimipäällikkö Mika Liuhamo Turvalliset johtamiskäytännöt Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun Työturvallisuuden tavoitteet ja seuranta Tiimipäällikkö Mika Liuhamo Turvalliset johtamiskäytännöt Lasikeraamisen teollisuuden työsuojelun ajankohtaispäivä 10.11.2010, 11 Hämeenlinna Työsuojelun ensisijaisuusperiaate

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Moduuli 3: Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa 1. Luennon aihesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä

Lisätiedot

Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen

Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen Työturvallisuuden ennakoivan ohjauksen kehittäminen 10. Turvallisuusjohdon koulutusohjelma Teknillinen korkeakoulu Koulutuskeskus Dipoli Tutkielma 20.8.2010 (julkinen versio) Reino Ratilainen 2 Tiivistelmä

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista

Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista 11.11.2010 Ratuke-syysseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto Turvallisuuden

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Itsearviointityökalu on selkeä kysymyssarja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan itsearviointiin ja raportointiin kannustaa jatkuvaan kehittämiseen antaa

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA

TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVATEKNIIKAN KESKUS 1 1. Tavoitteena nolla onnettomuutta 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä keino onnettomuuksien ehkäisemiseen 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

5.3.2013 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 2

5.3.2013 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 2 Yritys Oy Ab Suorite t e - markkinat Suoritteet Valmistus Kassa Tuotannon- tekijät Tuotannon tekijämarkkinat Tulot Menot Pääoman palautus Pääoman sijoitus Rahoitusmarkkinat CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/

Lisätiedot

Ennakoivan mittariston kehittäminen

Ennakoivan mittariston kehittäminen Ennakoivan mittariston kehittäminen Kemikaaliturvallisuuden parantaminen teollisuuslaitoksessa Turvallisuusjohdonkoulutusohjelma TJK13 Tutkielma Juha Murtola Abloy Oy Joensuu 19.04.2015 Aalto University

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta

Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum. Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta Tuiri Kerttula 17.10.2012 SFS Forum Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta TUKES ENTISTÄ LAAJEMPI TUOTEVALVONNAN KESKUS Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti toimintansa

Lisätiedot

Alihankintayritysten turvallisuusarviointi. Rakennusala

Alihankintayritysten turvallisuusarviointi. Rakennusala Alihankintayritysten turvallisuusarviointi Rakennusala Sisältö Alihankintayritysten turvallisuusarviointi... 3 Johdanto... 3 Tarkoitus ja tavoite... 3 Arviointiprosessi... 3 Arviointikysymysten tarkennukset...

Lisätiedot

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ

YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ YRITYKSEN NIMI KUNNOSSA EI KUNNOSSA EI KOSKE YRITYSTÄ Johtajuus Yrityksessä on johtoryhmä/tiimi, jonka toiminnasta on näyttöä (pöytäkirjat) Henkilöstölle on perehdytetty yrityksen toimintatapa laatuun,

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet. 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan turvallisuus

Yritysturvallisuuden perusteet. 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan turvallisuus Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 12. Luento - Tuotannon ja toiminnan

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TUKES-julkaisu 7/2001. Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI. Kirsi Levä Susanna Ritola

TUKES-julkaisu 7/2001. Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI. Kirsi Levä Susanna Ritola TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 7/2001 Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI Kirsi Levä Susanna Ritola Helsinki 2001 Mikä Turvatekniikan keskus on ja mitä se tekee? Turvatekniikan keskus

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2.

Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Kuinka Sandvik huomioi murskausturvallisuuden Pekka Jauhiainen 13.2. Turvallisuus ensin Hätäuloskäynti Suojavarusteet 112 Kokoontumispaikka Hälytys Sandvikin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuta

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

MetsäSake työhyvinvoinnin KÄYTTÖOHJE. Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura

MetsäSake työhyvinvoinnin KÄYTTÖOHJE. Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura MetsäSake työhyvinvoinnin seurantatyökalu KÄYTTÖOHJE Annikki Pere, TTS Työtehoseura Veli-Matti Tuure, TTS Työtehoseura 1 SISÄLTÖ 1 METSÄSAKE-TYÖHYVINVOINNIN MITTARITYÖKALU...1 1.1 MetsäSaken mittareiden

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009

QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 QPR Riskienhallintajärjestelmä Case: Skanska 29.1.2009 Teemu Lehto, Vice President, QPR Software Oyj Antti Leino, Turvallisuuspäällikkö, Skanska Finland Oy QPR Software Plc QPR Quality. Processes. Results

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

VirtuaaliKYLÄ. Työtur vallisuusanaly ysi.» www.virtuaali.info/tyoturvallisuus

VirtuaaliKYLÄ. Työtur vallisuusanaly ysi.» www.virtuaali.info/tyoturvallisuus VirtuaaliKYLÄ Työtur vallisuusanaly ysi» www.virtuaali.info/tyoturvallisuus Työturvallisuusanalyysi Analyysin avulla voit helposti tarkistaa ja seurata toimintasi turvallisuutta, eri aihealueittain: Melu

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

Riskiperusteisuus valvonnassa

Riskiperusteisuus valvonnassa Meriturvallisuusseminaari 28.5.2014 Pekka Henttu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Lähtökohta viranomaistyölle Suorituskykyinen liikennejärjestelmä luo perustan yhteiskunnan hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES)

PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) PALOTURVALLISUUDEN TUTKIMUSOHJELMA Turvatekniikan keskus (TUKES) TAUSTASELVITYKSET SÄHKÖLAITTEIDEN PALO-OMINAISUUDET Sähköpalojen henkilöja omaisuusvahingot 3/1997 * Palonsyyntutkinnan kehittäminen ja

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Päivi Hämäläinen, Sanna Anttila. ONNISTUNEEN TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSJOHTAMISEN SISÄLTÖ JA KÄYTÄNNÖT Seurantatutkimus

Päivi Hämäläinen, Sanna Anttila. ONNISTUNEEN TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSJOHTAMISEN SISÄLTÖ JA KÄYTÄNNÖT Seurantatutkimus Tampereen teknillinen yliopisto Raportti 31.01.2008 Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Päivi Hämäläinen, Sanna Anttila ONNISTUNEEN TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSJOHTAMISEN SISÄLTÖ JA KÄYTÄNNÖT Seurantatutkimus

Lisätiedot