TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA"

Transkriptio

1 TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVATEKNIIKAN KESKUS 1

2 1. Tavoitteena nolla onnettomuutta 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä keino onnettomuuksien ehkäisemiseen 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet 2.2. Turvallisuustyön organisointi ja vastuu 2.3. Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi 2.4. Turvalliset toimintatavat 2.5. Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin 2.6. Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen 3. Vahingot, vaaratilanteet ja laitoksen tekniset puutteet oireita turvallisuusjohtamisjärjestelmän puutteista 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet 3.2. Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa 3.3. Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä 4. Tuloksellinen turvallisuustoiminta alkaa johtamisesta Käsitteet 2

3 1. TAVOITTEENA NOLLA ONNETTOMUUTTA Tekninen turvallisuus ja luotettavuus vaarallisia kemikaaleja käsittelevissä laitoksissa on Suomessa hyvällä tasolla, mutta kansainvälisessä vertailussa emme vielä yllä turvallisimpien maiden joukkoon. Maailman parhailla organisaatioilla turvallisuustyötä ohjaavana tavoitteena on nolla onnettomuutta. Yhtään onnettomuutta ei pidä hyväksyä. Jokainen räjähdys, tulipalo, päästö, vuoto tai henkilövahinko on liikaa. Toisaalta onnettomuuksien puuttuminen ei vielä takaa toiminnan turvallisuutta. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus on tärkeää, mutta paraskaan tekniikka ei yksinään riitä. Ratkaisevaa on johdon, turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön suhtautuminen ja toiminta oman ja muiden turvallisuuden hyväksi. Turvallisuuden tulisi olla arvo, joka ohjaa johdon ja henkilöstön arkista tekemistä ja valintoja. Turvallisuutta pitää myös tahtoa. Onnettomuuksien välittömiä syitä ovat tekniset viat, inhimilliset virheet tai puutteet työympäristössä. Turvallisuuden kehittämisen kannalta työ jää kesken ellei paneuduta organisaation toimintatavoissa oleviin puutteisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat onnettomuuksien syntymisen. Turvallisuusjohtaminen on turvallisten toimintatapojen suunnittelua ja turvallisuuden kehittämistä ennalta, ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. 3

4 2. TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ KEINO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEEN Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet Tavoitteellinen turvallisuustoiminta on määrätietoista turvallisuuden tahtomista. Onnettomuuksia ei hyväksytä ja turvallisen lopputuloksen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Laitoksella kannustetaan turvallisuuteen ja turvallisiin toimintatapoihin. Rikkomuksia ja riskinottoa ei hyväksytä niihin puututaan. Johdon ja koko organisaation tahtotila ja toimintaperiaatteet on yhteisesti hyväksytty ja ne esitetään kirjallisesti. Toimintaperiaateasiakirja on lyhyt, kirjallinen vahvistus siitä, mille tasolle ja miten tuotantolaitoksen johto sitoutuu kehittämään laitoksen turvallisuutta. Toimintaperiaatteista käy ilmi johdon henkilökohtainen toiminta, sitoutuminen ja vastuut turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi oleellista on henkilöstön valtuuttamista, osallistamista ja vastuunottoa koskevat periaatteet. Toimintaperiaatteet kuvaavat yrityksen turvallisuuskulttuuria, missä tavoitteena on parhaimmillaan nolla onnettomuutta. Päämäärät ja toimintaperiaatteet muutetaan käytännön toiminnaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää organisaation tehtävät ja vastuumääritykset, vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin, turvalliset toimintatavat sekä varautumisen hätä- ja onnettomuustilanteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Toimivaan ja tehokkaaseen johtamisjärjestelmään tulee sisältyä myös turvallisuustason mittaamista ja seurantaa sekä nykyisen turvallisuustoiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arviointia. Turvallisuuden ylläpito edellyttää jatkuvaa työtä ja kehittämistä Turvallisuustyön organisointi ja vastuut Teknisen turvallisuuden varmistaminen ja vaarallisten kemikaalien turvallinen käsittely vaatii alan erityisasiantuntemusta. Onnistunut turvallisuustoiminta kuitenkin edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä koko linjaorganisaatiossa ylimmästä johdosta yksittäiseen työntekijään. Myös alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuus on otettava huomioon. Johto viestii muulle organisaatiolle omilla asenteillaan ja käyttäytymisellään henkilökohtaisesti tärkeinä pitämistään asioista. Johto osoittaa omaa sitoutumistaan asettamalla turvallisuutta koskevat tavoitteet ja varaamalla tarvittavat resurssit, seuraamalla säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita kokouksissaan ja tehdaskierroksilla sekä tarvittaessa puuttumalla ripeästi havaitsemiinsa epäkohtiin. Johto kannustaa linjaorganisaatiota ottamaan vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta sekä turvallisuuden oma-aloitteisesta kehittämisestä. Johdon ja linjaorganisaation tukena voi toimia turvallisuusasiantuntijoita, mutta päävastuu turvallisuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin johdolla. Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja on nimettävä. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön tehtäviin sisältyy toimintaperiaatteiden voimaansaattamisen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä kehittämistarpeiden tunnistaminen. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön organisatorisen aseman ja toimintavaltuuksien pitää vastata tehtävän vaatimuksia. Lisäksi toimintaperiaatteista vastaavan velvollisuuksiin kuuluu valvoa, että laitoksella on nimetty käytönvalvojat. Käytönvalvoja tuntee laitoksella käsiteltäviä vaarallisia kemikaaleja koskevat säädökset ja turvallisuusvaatimukset ja on osoittanut pätevyytensä TUKESin virallisessa tutkinnossa. Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön on parhaimmillaan aloitteellista, jatkuvaa ja osa normaalia tuotantotoimintaa. Henkilöstön tiedotuksen, koulutuksen ja perehdyttämisen tavoitteena on, että henkilöstö tuntee laitoksen erityispiirteet, vaaranlähteet ja niiltä suojautumisen sekä osaa tarvittaessa toimia hätä- ja onnettomuustilanteissa. Turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen järjestäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, osa laitoksen osaamisen kehittämistä ja koulutussuunnittelua. Turvallisuuskoulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja kohdennetusti valituille ammattiryhmille, koulutustiedot rekisteröidään ja periaatteiden omaksumisesta tai uusintakoulutustarpeista voidaan järjestää kokeita. Henkilöstöä kannustetaan olemaan aloitteellinen, ottamaan vastuuta ja osallistumaan laitoksen turvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Parhaimmillaan henkilöstö osallistuu omien ja muiden työtehtävien vaarojen järjestelmälliseen tunnistamiseen, työohjeiden laadintaan sekä kehitys- ja muutoshankkeiden toteutukseen. Alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuuden varmistamisen lähtökohtana on, että ulkopuolinen voi tehdä työnsä turvallisesti ja että hän tuntee laitoksen erityispiirteet ja osaa tarvittaessa toimia hätätilanteissa. Toimittajaa valittaessa turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota, asiat sisällytetään osaksi sopimusehtoja ja toimintatapoihin kiinnitetään huomiota tekemällä valvontakierroksia tai toimittaja-auditointeja. Alueella työskentelevillä ulkopuolisilla on työ- ja kulkuluvat alueelle ja laitoksen nimetty asiantuntija valvoo töiden turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille jaetaan kirjallisia turvallisuusohjeita, järjestetään koulutusta ja tarvittaessa myös kertausta

5 laitoksen erityispiirteistä ja turvallisuuden huomioonottamisesta. Koulutusta koskevat tiedot rekisteröidään. Lisäksi ulkopuolinen toimittaja ja laitoksen edustaja voivat yhdessä tunnistaa ja arvioida vaaroja. Toiminnanharjoittaja on kiinnostunut ulkopuolisille sattuneista vaaratilanteista ja vahingoista, toimittajan velvollisuus on ilmoittaa tapahtumista. Tapahtumat tutkitaan ja tiedot rekisteröidään osaksi yrityksen omia vahinkotietoja. Käytönaikaisen turvallisuuden seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä, kuten häiriötilanneanalyyseja, työpaikan siisteys- ja järjestyskierroksia, huolto- ja kunnossapitokierroksia, laitteiden, laitteistojen ja koneiden vaarojen tunnistamista ja arviointia, työsuojelukierroksia, turvallisuusauditointeja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä sekä ilmapiirikartoituksia. Toiminnan siisteys- ja järjestystaso voidaan kytkeä myös osaksi palkkausjärjestelmää. Laitoksen erityispiirteisiin sekä käsiteltävien kemikaalien määriin ja ominaisuuksiin liittyvät vaarat ovat lähtökohta turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisällön suunnittelulle, vastuiden määrittelylle ja toimintatapojen valinnalle sekä hätätilanteisiin varautumiselle Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten suuronnettomuusvaarat ja muut vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja seurausten vakavuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysi, Hazard and Operability Study (HAZOP), Management Oversight and Risk Tree (MORT) -tarkastelu, toimintovirheanalyysi, ympäristöriskikartoitukset ja päästöjen riskianalyysit. Tehtyjä arviointeja päivitetään muutostöiden yhteydessä ja säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. Laajoja riskinarviointeja täydennetään yksittäisillä menetelmillä sekä tehdaskierroksilla käytönaikaisen turvallisuuden arvioimiseksi sekä turvallisuuspuutteiden tunnistamiseksi Turvalliset toimintatavat Turvallisiin toimintatapoihin sisältyvät toimintojen ohjaukseen ja muutosten toteuttamiseen liittyvät vastuut ja ohjeet. Toimintojen ohjausta koskevat ohjeet voidaan jakaa yleisiin tuotanto-, työ- ja turvallisuusohjeisiin sekä vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä koskeviin erityisohjeisiin. Yleisohjeistukseen voivat sisältyä laatu-, turvallisuus- ja ympäristökäsikirjat, projektikäsikirjat sekä laatu-, ympäristö- tai työsuojeluohjeet. Erityisohjeistusta ovat prosessien alas- ja ylösajo-ohjeet, prosessien ja laitteistojen käyttöohjeet, huolto- ja kunnossapito-ohjelmat vaarallisten kemikaalien käsittelylaitteistoille, säiliöille, painelaitteille ja putkistoille, varusteille, sähkölaitteistoille, maadoituksille sekä muille teknisille järjestelmille, työlupamenettelyt, käyttöturvallisuustiedotteet, vaarallisten kemikaalien käsittelyohjeet sekä kuljetusvälineiden lastaus- ja purkausohjeet. Ohjeet ovat selkeitä ja kattavat olennaiset asiat, mutta niiden määrä on kyetty pitämään minimissään hallittavissa. Laitoksella on menettelyt ohjeistuksen tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. 5

6 6 Laitoksella on kirjallinen huollon ja kunnossapidon suunnitelma, kattavimmillaan atk-järjestelmässä. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapidon järjestelmään, samoin toteutetut huoltotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman toimivuutta seurataan ja kehitetään. Muutosten hallinnan tavoitteena on varmistaa turvallisuus uusissa, poikkeavissa ja muuttuvissa tilanteissa. Muutoksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi uuden laitoksen rakentamista, merkittäviä putkisto- tai laitteistomuutoksia, organisaation omistussuhteissa tai vastuuhenkilöissä tapahtuvia muutoksia, ohjelmistomuutoksia, toimintatapoja tai henkilöstöä koskevia muutoksia. Laitoksella on selkeästi määritelty, mitä muutoksella tarkoitetaan ja mitkä muutokset edellyttävät ilmoittamista Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Muutosten suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa koskevat vastuut määritellään ja nimetään. Muutosten toteuttamista, valvontaa ja hyväksymistä koskevien menettelytapojen lisäksi määritellään menettelyt muutosten kirjaamiseksi sekä muutoksista tiedottamiseksi tai niiden käsittelemiseksi yhdessä henkilöstön kanssa Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin Laitokselle laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, johon sisältyy vastuuhenkilöiden nimeäminen ja tehtävien määrittely, tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet sekä hätätilanneharjoittelu. Suunnittelu ja varautuminen hätätilanteisiin on välttämätöntä, jotta organisaatio on toimintakykyinen hätätilanteessa ja että sillä on käytössään tarvittavat resurssit seurausten rajoittamiseksi. Hätätilanneharjoittelua koskevat periaatteet kirjataan. Harjoittelu on suunnitelmallista ja säännöllisin aikavälein toistuvaa. Harjoitteluun voi sisältyä ensiapuja sammutusharjoituksia, varuste- ja suojainharjoituksia, poistumistieharjoituksia, harjoittelua vuotojen varalta, vaunu- ja säiliöpaloharjoituksia sekä ulkoiseen vaaraan liittyviä harjoituksia. Pelastussuunnitelmaa harjoitellaan vähintään kolmen vuoden välein yhdessä paloja pelastustoimen kanssa. Harjoitteluun osallistuu koko henkilöstö ja parhaimmillaan myös yhteistyökumppanit. Laitoksella varaudutaan onnettomuuksien ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen kattavin ja monipuolisin teknisin ratkaisuin. Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ovat esim. vallitilat, palo-osastointi, laitteistojen keskinäinen sijoittelu, säiliöiden pinnanvalvonta, sammutus- ja torjuntakalusto. Lisäksi laitoksella voi olla vuotojen hallinta- ja keräilyjärjestelmä, sammutusvesien keräilyjärjestelmä, sammutusjärjestelmä tai erillinen turvallisuusautomaatiojärjestelmä. Laitoksella on järjestetty kulunvalvonta ja vartiointi. Tarvittaessa hätä- ja vaaratilannehälytykset ohjautuvat automaattisesti laitoksen ulkopuolelle Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitoon, arviointiin ja kehittämiseen sisällytetään tietojen keruu ja analysointi laitoksen turvallisuustasosta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä johtamisjärjestelmän, menettelytapojen ja vastuiden järjestelmällinen sisäinen auditointi ja johdon turvallisuuskatselmukset. Turvallisuuden (suorituskyvyn) mittaamisessa ja arvioinnissa on kyse siitä, miten organisaatiossa kerätään, analysoidaan ja käsitellään turvallisuutta koskevaa tietoa ja miten tietoa käytetään arvioitaessa asetettujen turvallisuuspäämäärien, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteismittareilla, joita ovat tapaturmat, poissaolot, vuodot ja päästöt, ympäristövahingot, tulipalot, syttymät, häiriöt sekä läheltä-piti-tilanteet. Tämän tiedon tueksi tarvitaan turvallisuustason kehittymisestä ennakoivaa tietoa, jotta toiminnan painopiste siirtyisi ongelmiin reagoimisesta tavoitteelliseen turvallisuuden kehittämiseen. Ennakoivia mittareita ovat esimerkiksi poikkeamien seuranta, riskin arviointien ja turvallisuusauditointien tulokset, siisteys- ja järjestysindeksi, turvallisuuskoulutus, henkilöstökyselyn tulokset, altistumisten seuranta tai henkilöstön palkitseminen vaaratilanneilmoituksista. Laitoksella sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnassa käytetään järjestelmällisiä menettelyjä, joilla teknisten syiden ja työntekijän toimintatapoihin liittyvien tekijöiden lisäksi selvitetään parannuskohteet työympäristössä sekä organisaation menettelytavoissa ja vastuissa. Sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet rekisteröidään. Turvallisuuden kehittymisen kannalta ratkaisevaa on, opitaanko laitoksella sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista ja ovatko valitut toimenpiteet riittävän kattavia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi ohjeistetaan. Tuloksia vertaillaan konsernin sisäisiin ja sopiviin kansallisiin tai kansainvälisiin vertailutietoihin. Tulosten perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Sisäisten turvallisuusauditointien tarkoituksena on kerätä tietoa ja arvioida sovittujen menettelytapojen noudattamista ja toimivuutta käytännössä sekä tunnistaa turvallisuuden kehittämiskohteita. Sisäisiä auditointeja koskevat vastuut ja menettelytavat kuvataan.

7 Tähän sisältyy auditoijien pätevyys ja koulutus, auditointisuunnitelma ja auditoinnin kohteet, havaintojen raportointi ja käsittely sekä korjaavien toimenpiteiden seuranta. Auditointihavainnot ja toteutettavat toimenpiteet kirjataan. Toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa kantaa sekä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin esim. laitteistossa ilmenneen vian tekniseen korjaamiseen, että ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin esim. huolto- ja kunnossapito-ohjelman täydentämiseen. Korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutuksia arvioidaan poistuivatko ongelmat ja saavutettiinko halutut tulokset. Yrityksen kannalta sisäisten auditointien tulisi olla ensisijaisesti turvallisuustoiminnan kehittämisen väline ja tuottaa tietoa sekä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi käytännössä. Johdon turvallisuuskatselmuksessa yritysjohto varmistaa, että laitoksen turvallisuusjärjestelyt, vastuumääritykset ja toimintatavat kattavat laitoksella käsiteltäviin, valmistettaviin tai varastoitaviin kemikaaleihin liittyvät vaarat ja että mahdollisessa onnettomuustilanteessa seuraukset voidaan pitää minimissään. Johdon katselmukset voivat sisältää päämäärien, toimintaperiaatteiden ja turvallisuusmittareiden arviointia sekä sisäisten turvallisuusauditointien tulosten ja vaikutusten tarkastelua. Yritysjohto varmistaa, että turvallisuudesta tehdyt havainnot johtavat toimenpiteisiin ja arvioi päämäärien, toimintaperiaatteiden, organisaation ja menettelyjen uudistamistarpeita. Johdon katselmusten tulokset kirjataan. 77

8 3. VAHINGOT, VAARATILANTEET JA LAITOKSEN TEKNISET PUUTTEET OIREITA TURVALLISUUSJOHTAMIS- JÄRJESTELMÄN PUUTTEISTA 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet Vakavimmat onnettomuudet ja niiden seuraukset Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyy suuronnettomuusriski. Vakavimpia vahinkoja ovat tapaturmat, tulipalot, räjähdykset, päästöt ja vuodot, maaperän tai vesistöjen pilaantuminen. Henkilö- tai ympäristövahinkojen lisäksi seurauksena on aina myös taloudellisia menetyksiä, joista merkittävimpinä tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt tai omaisuusvahingot. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen ehkäisykeinojen löytämiseksi Onnettomuuksista oppiminen ja kattavien ehkäisykeinojen löytäminen edellyttää, että välittömien onnettomuuteen johtaneiden syiden lisäksi organisaatiolla on kykyä ja osaamista tunnistaa työympäristössä, toimintatavoissa, organisaatiossa tai johtamisessa olevia puutteita puutteita turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa. Merkittävimpiä välittömiä onnettomuuksien syitä ovat odottamaton kemiallinen reaktio, reaktion karkaaminen, prosessin tukkeutuminen tai laitteiston tekninen vikaantuminen (laitevaurio, korroosio, staattinen sähkö, kitkalämpö, väärä materiaalin valinta tai rakennevirhe sekä turvallisuusjärjestelmän puuttuminen tai vikaantuminen). Teknisen vikaantumisen tai kemiallisen reaktion lisäksi välittömiin syihin sisältyy työntekijän toiminta onnettomuuden syntyhetkellä. Onnettomuus voi seurata työntekijän toimintovirheestä, inhimillisestä erehdyksestä, tahallisesta tai tahattomasta riskinotosta tai ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Välittömien syytekijöiden taustalta löytyy useita organisaation toimintatavoissa ja johtamisessa olevia puutteita. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa tulisi paneutua myös näihin tekijöihin, jotta onnettomuuksista voitaisiin oppia ja jotta korjaavat toimenpiteet olisivat riittävän kattavia. Merkittävimmät välilliset syytekijät voidaan tunnistaa arvioimalla laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältöä: menettelyjen, ohjeistuksen ja vastuiden kattavuutta ja toimivuutta käytännössä. Yleisimpiä organisaation toiminnasta johtuvia syytekijöitä ovat puutteet huollossa ja kunnossapidossa, koulutuksessa tai opastuksessa, käyttö- tai työohjeissa, suunnittelussa, vaarojen tunnistamisessa ja seurausten arvioinnissa, laitteistojen asennuksissa tai valvonnassa. Välillisiin syytekijöihin sisältyvät myös työympäristön siisteydessä ja järjestyksessä olevat puutteet sekä puutteet käyttöhyödykkeiden saatavuudessa tai ympäristöolosuhteissa tapahtuneet muutokset (sää, lämpötila) Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa Viranomaisluvat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely, varastointi ja valmistus on suuronnettomuusvaarallista toimintaa ja laitoksella tulee olla käsiteltävien aineiden määrän ja laadun mukaiset TUKESin myöntämät luvat. Laitoksella tehtävät merkittävät muutokset edellyttävät muutosilmoituksen tekemistä TUKESille tai tarvittaessa uuden luvan hakemista. Hyvän toiminnan tunnuspiirteitä on, että teollisesti käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja sekä laitteistoja, painelaitteita, nestekaasulaitteistoja, kemikaalisäiliöitä ja muita teknisiä järjestelmiä koskevat luvat ovat kunnossa ja ajan tasalla. Luvat on luetteloitu, rekisteröity ja ne ovat helposti saatavilla. Teknisten järjestelmien asiakirjat ja kunnonvalvonta Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn, valmistuksen tai varastoinnin kannalta keskeisiä teknisiä asiakirjoja ovat räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokitussuunnitelma, painelaite-, putkisto-, säiliö-, sähkölaitteisto-, maadoitus-, ilmanvaihto- sekä vuodonvalvonta-asiakirjat ja tarkastuspöytäkirjat. Hyvän toiminnan tunnusmerkkejä on, että teknisten järjestelmien asiakirjat ja lakisääteiset tarkastukset ovat kunnossa ja että tarkastukset ovat liitetty osaksi laitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä Yleisimpiä turvallisuuspuutteita laitoksissa ovat esim. puutteet vuotojen hallinnassa ja keräilyssä, säiliöiden allastuksissa ja vallitiloissa, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastointipaikkojen rakenteellisessa kunnossa tai torjunta- ja sammutuskaluston riittävyydessä. Laitteiden ja laitteistojen rakenteellisessa kunnossa on todettu myös puutteita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän heikkouksista kertovat myös puutteet tehdaslaitoksen, tuotantotilojen, säiliöalueiden, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastojen yleisessä siisteydessä ja järjestyksessä. Lisäksi puutteita on havaittu teknisen turvallisuuden kannalta oleellisissa merkinnöissä kuten säiliö- ja putkistomerkinnöissä, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen, varastotilojen ja 8

9 varastoitavien tuotteiden, poistumisteiden ja kulkureittien sekä onnettomuuksiin varautumista koskevissa merkinnöissä. Teknisten korjaustoimenpiteiden lisäksi laitoksella on oleellista tunnistaa, mistä turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvistä oireista puutteet kertovat puutteista vastuumäärityksissä, perehdyttämisessä, vaarojen tunnistamisessa, ohjeistuksessa, valvonnassa vai jossain muussa. 99

10 4. TULOKSELLINEN TURVALLISUUSTOIMINTA ALKAA JOHTAMISESTA Turvallisuuden merkitys on korostunut ja korostuu edelleen lähivuosina. Yrityksen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana tai investointikohteena arvioidaan myös eettisesti kestävien arvojen ja toimintatapojen kautta. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen alkaa johtamisesta johdon roolista ja vastuusta. Mikä on johdon rooli ja tehtävät laitoksen turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Mikä on riittävä turvallisuustaso? Onko se hyvä? Johdon henkilökohtainen sitoutuminen ja osallistuminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden kehittäminen on myös yhteistyötä turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön kanssa. Parhaimmissa organisaatioissa niin johto kuin koko henkilöstökin kantaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta, puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin ja tekee töitä yhteisen turvallisuuden hyväksi. Onnettomuuksista voidaan oppia, mutta niitä ei pidä hyväksyä. Jokainen organisaatio voi olla turvallinen ja teknisesti luotettava. Ratkaisevaa on tekijöiden tahto ja toiminta turvallisemman tulevaisuuden hyväksi. 10

11 KÄSITTEET Vaarallinen kemikaali Erittäin myrkyllinen, myrkyllinen, hapettava tai räjähtävä kemikaali tai erittäin helposti syttyvä, helposti syttyvä tai syttyvä palava neste, palava kaasu tai ympäristölle vaarallinen aine. Onnettomuus Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, varastointiin tai valmistukseen liittyvä äkillinen ei-toivottu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi on suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällistä tunnistamista ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten vakavuuden arviointia, riskien arviointia. Toimintaperiaateasiakirja sisältää yrityksen johdon tahtotilan turvallisuustasosta ja toimintalinjauksista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä koko henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena tulisi olla nolla onnettomuutta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Toimintatavat ja vastuut vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muiden vaarojen hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Auditointi on turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden järjestelmällistä ja säännöllisin väliajoin toistuvaa arviointia sen varmistamiseksi, että laaditut ohjeet toimivat käytännössä ja että voidaan tunnistaa turvallisuuden kehittämisen kannalta oleellisia puutteita. Katselmus Ylimmän johdon tekemä järjestelmällinen ja säännöllinen arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta. Katselmuksen perusteella tarkistetaan asetettuja päämääriä ja tavoitteita sekä uudistetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmää. 11

12 LÄHTEET Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) Turvatekniikan keskus. Levä, Kirsi & Ritola, Susanna Turvallisuusjohtamisen pika-arviointi. TUKES-JULKAISU 7/2001. Levä, Kirsi Turvallisuusjohtamisjärjestelmä SEVESO II-direktiivin voimaansaattaminen ja vaikutukset Suomessa. (Käynnissä oleva tutkimushanke). 12 TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, HELSINKI Puhelin (09) Faksi ( ) Internet:

Toimintaperiaateasiakirja

Toimintaperiaateasiakirja Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2012

Toimialan onnettomuudet 2012 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2011

Toimialan onnettomuudet 2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta

Nestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä

Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Mölnlycke Health Care Oy, Mikkeli, Saimaankatu 6, MIKKELI. Kohde sijaitsee pohjavesialueella, luokka I.

Mölnlycke Health Care Oy, Mikkeli, Saimaankatu 6, MIKKELI. Kohde sijaitsee pohjavesialueella, luokka I. PÄÄTÖS 1 (4) Mölnlycke Health Care Oy PL 76 50101 MIKKELI Mölnlycke Health Care Oy:n hakemus 11.11.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta PUR-vaahtolinjan käyttöönotto Mölnlycke

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin

Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke

Lisätiedot

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä

PÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely

Lisätiedot

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35

Turvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Käsiteltävät kemikaalit 3. Tuotantomäärät 4. Olemassa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta

Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Turvallisuuskulttuuri mitä se on? Organisaatiokyvykkyys turvallisuuden näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Ennakoiva turvallisuuskulttuuri tapa onnistua Työturvallisuuskeskus Oulu

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy

Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Teollisuuden tapaturmat ja ennaltaehkäisy Työsuojelupäivät 25. 26.9.2014 POHTO Oulu Kari Häkkinen 25.9.2014 Sisältö Työtapaturmakehitys teollisuudessa Viimeaikaiseen tapaturmakehitykseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA.

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA. PÄÄTÖS 1 (4) Kemira Chemicals Oy PL 7 32741 SASTAMALA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740

Lisätiedot

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari

Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KÄP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) /36/2013. Omya Oy PL KEMI. Lupahakemus Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle

PÄÄTÖS 1 (4) /36/2013. Omya Oy PL KEMI. Lupahakemus Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle PÄÄTÖS 1 (4) Omya Oy PL 168 94101 KEMI Lupahakemus 27.2.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Lupa kalsiumkarbonaatin valmistukselle Tuotantolaitos sijaitsee Kemin kaupungin Veitsiluodon tehdasalueella.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta

Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksista oppiminen tutkinnan näkökulmasta Onnettomuuksien ehkäisy 2012, Espoo 7.2.2012 Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Uutisointia:

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Tulosyksikköohje

Tulosyksikköohje Vahvistus pvm 16.01.2014 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat sammutusjätevesien talteenotosta annetut ohjeet ja astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue: Vantaa, Nurmijärvi,

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella. PÄÄTÖS 1 (4) Woikoski Oy Ab Sälpäkuja 6 90620 OULU hakemuksenne 5.3.2015 Lupapäätös Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (SUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskeva lupa sekä johtopäätökset sisäisestä pelastussuunnitelmasta

Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskeva lupa sekä johtopäätökset sisäisestä pelastussuunnitelmasta PÄÄTÖS 1 (4) Gemalto Oy Myllynkivenkuja 4 01620 VANTAA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskeva lupa sekä johtopäätökset sisäisestä

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos?

Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos? Miten johdan turvallisesti kasvu- ja oppimisympäristöä? Mitä eroa onko johdettavana päiväkoti vai ammatillinen oppilaitos? Aluehallintovirasto Tiina Ranta ja Soili Martikainen Arjen turvallisuustyön lähtökohdat

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Sara Lax Onnettomuusskenaariot turvallisuusselvityksessä ja ulkoisessa pelastussuunnitelmassa

Sara Lax Onnettomuusskenaariot turvallisuusselvityksessä ja ulkoisessa pelastussuunnitelmassa Sara Lax 31.1.2017 Onnettomuusskenaariot turvallisuusselvityksessä ja ulkoisessa pelastussuunnitelmassa Tukesin organisaatio 31.1.2017 SM:n UPS-seminaari, Sara Lax 2 Tukesin valvontakohteet Turvallisuusselvityslaitokset

Lisätiedot

Metallituotteiden pintakäsittelylaitoksen rakentaminen

Metallituotteiden pintakäsittelylaitoksen rakentaminen PÄÄTÖS 1 (5) CrTe-Plating Oy PL 246 78201 VARKAUS Lupahakemus 15.1.2008 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Metallituotteiden pintakäsittelylaitoksen rakentaminen Tuotantolaitos rakennetaan Varkauden kaupungissa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu

Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA. (Pelastuslaki 379/ ) (VN asetus pelastustoimesta 407/ ) Tarkastettu 2016 2017 Sallan koulukeskuksen YLEISÖTILAISUUDEN PELASTUSSUUNNITELMA (Pelastuslaki 379/2011 16 ) (VN asetus pelastustoimesta 407/2011 3 ) Tarkastettu Pelastusviranomaisen hyväksyntä / 20 / 20 Sallan kunta

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI

RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU HELSINKI Pauli Korhonen 9.8.2016 1 (5) RÄJÄHDYSSUOJAUSASIAKIRJA ATEX 1999/92/EY ja VNA 576/2003 MUKAISESTI HELSINGIN NORMAALILYSEO RATAKATU 6 00120 HELSINKI 1 9.8.2016 RSA TEHTY Ex/PKo REV. PVM. SELITYS LAAT. TARK.

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietoturvan ylläpito 15 osp Tietoturvan ylläpito Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset

Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset 1 Pienet koulutusorganisaatiot: vaiheen 1 arviointityökalu / itsearviointikysymykset Organisaatio: Toimiluvan numero(t): Allekirjoitus: Asema: Nimenselvennys: Päiväys: SMS-käsikirn muutosnro: Turvallisuuspäällikkö

Lisätiedot

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje

Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Leena Ahonen Kaavoitus ja erityistä vaaraa aiheuttavat laitokset - säädöstausta, Tukesin ohje Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Espoo, Dipoli 13-14.2.2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos,

Lisätiedot