TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA
|
|
- Lasse Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVATEKNIIKAN KESKUS 1
2 1. Tavoitteena nolla onnettomuutta 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä keino onnettomuuksien ehkäisemiseen 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet 2.2. Turvallisuustyön organisointi ja vastuu 2.3. Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi 2.4. Turvalliset toimintatavat 2.5. Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin 2.6. Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen 3. Vahingot, vaaratilanteet ja laitoksen tekniset puutteet oireita turvallisuusjohtamisjärjestelmän puutteista 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet 3.2. Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa 3.3. Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä 4. Tuloksellinen turvallisuustoiminta alkaa johtamisesta Käsitteet 2
3 1. TAVOITTEENA NOLLA ONNETTOMUUTTA Tekninen turvallisuus ja luotettavuus vaarallisia kemikaaleja käsittelevissä laitoksissa on Suomessa hyvällä tasolla, mutta kansainvälisessä vertailussa emme vielä yllä turvallisimpien maiden joukkoon. Maailman parhailla organisaatioilla turvallisuustyötä ohjaavana tavoitteena on nolla onnettomuutta. Yhtään onnettomuutta ei pidä hyväksyä. Jokainen räjähdys, tulipalo, päästö, vuoto tai henkilövahinko on liikaa. Toisaalta onnettomuuksien puuttuminen ei vielä takaa toiminnan turvallisuutta. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus on tärkeää, mutta paraskaan tekniikka ei yksinään riitä. Ratkaisevaa on johdon, turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön suhtautuminen ja toiminta oman ja muiden turvallisuuden hyväksi. Turvallisuuden tulisi olla arvo, joka ohjaa johdon ja henkilöstön arkista tekemistä ja valintoja. Turvallisuutta pitää myös tahtoa. Onnettomuuksien välittömiä syitä ovat tekniset viat, inhimilliset virheet tai puutteet työympäristössä. Turvallisuuden kehittämisen kannalta työ jää kesken ellei paneuduta organisaation toimintatavoissa oleviin puutteisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat onnettomuuksien syntymisen. Turvallisuusjohtaminen on turvallisten toimintatapojen suunnittelua ja turvallisuuden kehittämistä ennalta, ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. 3
4 2. TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ KEINO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEEN Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet Tavoitteellinen turvallisuustoiminta on määrätietoista turvallisuuden tahtomista. Onnettomuuksia ei hyväksytä ja turvallisen lopputuloksen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Laitoksella kannustetaan turvallisuuteen ja turvallisiin toimintatapoihin. Rikkomuksia ja riskinottoa ei hyväksytä niihin puututaan. Johdon ja koko organisaation tahtotila ja toimintaperiaatteet on yhteisesti hyväksytty ja ne esitetään kirjallisesti. Toimintaperiaateasiakirja on lyhyt, kirjallinen vahvistus siitä, mille tasolle ja miten tuotantolaitoksen johto sitoutuu kehittämään laitoksen turvallisuutta. Toimintaperiaatteista käy ilmi johdon henkilökohtainen toiminta, sitoutuminen ja vastuut turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi oleellista on henkilöstön valtuuttamista, osallistamista ja vastuunottoa koskevat periaatteet. Toimintaperiaatteet kuvaavat yrityksen turvallisuuskulttuuria, missä tavoitteena on parhaimmillaan nolla onnettomuutta. Päämäärät ja toimintaperiaatteet muutetaan käytännön toiminnaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää organisaation tehtävät ja vastuumääritykset, vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin, turvalliset toimintatavat sekä varautumisen hätä- ja onnettomuustilanteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Toimivaan ja tehokkaaseen johtamisjärjestelmään tulee sisältyä myös turvallisuustason mittaamista ja seurantaa sekä nykyisen turvallisuustoiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arviointia. Turvallisuuden ylläpito edellyttää jatkuvaa työtä ja kehittämistä Turvallisuustyön organisointi ja vastuut Teknisen turvallisuuden varmistaminen ja vaarallisten kemikaalien turvallinen käsittely vaatii alan erityisasiantuntemusta. Onnistunut turvallisuustoiminta kuitenkin edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä koko linjaorganisaatiossa ylimmästä johdosta yksittäiseen työntekijään. Myös alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuus on otettava huomioon. Johto viestii muulle organisaatiolle omilla asenteillaan ja käyttäytymisellään henkilökohtaisesti tärkeinä pitämistään asioista. Johto osoittaa omaa sitoutumistaan asettamalla turvallisuutta koskevat tavoitteet ja varaamalla tarvittavat resurssit, seuraamalla säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita kokouksissaan ja tehdaskierroksilla sekä tarvittaessa puuttumalla ripeästi havaitsemiinsa epäkohtiin. Johto kannustaa linjaorganisaatiota ottamaan vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta sekä turvallisuuden oma-aloitteisesta kehittämisestä. Johdon ja linjaorganisaation tukena voi toimia turvallisuusasiantuntijoita, mutta päävastuu turvallisuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin johdolla. Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja on nimettävä. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön tehtäviin sisältyy toimintaperiaatteiden voimaansaattamisen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä kehittämistarpeiden tunnistaminen. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön organisatorisen aseman ja toimintavaltuuksien pitää vastata tehtävän vaatimuksia. Lisäksi toimintaperiaatteista vastaavan velvollisuuksiin kuuluu valvoa, että laitoksella on nimetty käytönvalvojat. Käytönvalvoja tuntee laitoksella käsiteltäviä vaarallisia kemikaaleja koskevat säädökset ja turvallisuusvaatimukset ja on osoittanut pätevyytensä TUKESin virallisessa tutkinnossa. Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön on parhaimmillaan aloitteellista, jatkuvaa ja osa normaalia tuotantotoimintaa. Henkilöstön tiedotuksen, koulutuksen ja perehdyttämisen tavoitteena on, että henkilöstö tuntee laitoksen erityispiirteet, vaaranlähteet ja niiltä suojautumisen sekä osaa tarvittaessa toimia hätä- ja onnettomuustilanteissa. Turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen järjestäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, osa laitoksen osaamisen kehittämistä ja koulutussuunnittelua. Turvallisuuskoulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja kohdennetusti valituille ammattiryhmille, koulutustiedot rekisteröidään ja periaatteiden omaksumisesta tai uusintakoulutustarpeista voidaan järjestää kokeita. Henkilöstöä kannustetaan olemaan aloitteellinen, ottamaan vastuuta ja osallistumaan laitoksen turvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Parhaimmillaan henkilöstö osallistuu omien ja muiden työtehtävien vaarojen järjestelmälliseen tunnistamiseen, työohjeiden laadintaan sekä kehitys- ja muutoshankkeiden toteutukseen. Alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuuden varmistamisen lähtökohtana on, että ulkopuolinen voi tehdä työnsä turvallisesti ja että hän tuntee laitoksen erityispiirteet ja osaa tarvittaessa toimia hätätilanteissa. Toimittajaa valittaessa turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota, asiat sisällytetään osaksi sopimusehtoja ja toimintatapoihin kiinnitetään huomiota tekemällä valvontakierroksia tai toimittaja-auditointeja. Alueella työskentelevillä ulkopuolisilla on työ- ja kulkuluvat alueelle ja laitoksen nimetty asiantuntija valvoo töiden turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille jaetaan kirjallisia turvallisuusohjeita, järjestetään koulutusta ja tarvittaessa myös kertausta
5 laitoksen erityispiirteistä ja turvallisuuden huomioonottamisesta. Koulutusta koskevat tiedot rekisteröidään. Lisäksi ulkopuolinen toimittaja ja laitoksen edustaja voivat yhdessä tunnistaa ja arvioida vaaroja. Toiminnanharjoittaja on kiinnostunut ulkopuolisille sattuneista vaaratilanteista ja vahingoista, toimittajan velvollisuus on ilmoittaa tapahtumista. Tapahtumat tutkitaan ja tiedot rekisteröidään osaksi yrityksen omia vahinkotietoja. Käytönaikaisen turvallisuuden seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä, kuten häiriötilanneanalyyseja, työpaikan siisteys- ja järjestyskierroksia, huolto- ja kunnossapitokierroksia, laitteiden, laitteistojen ja koneiden vaarojen tunnistamista ja arviointia, työsuojelukierroksia, turvallisuusauditointeja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä sekä ilmapiirikartoituksia. Toiminnan siisteys- ja järjestystaso voidaan kytkeä myös osaksi palkkausjärjestelmää. Laitoksen erityispiirteisiin sekä käsiteltävien kemikaalien määriin ja ominaisuuksiin liittyvät vaarat ovat lähtökohta turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisällön suunnittelulle, vastuiden määrittelylle ja toimintatapojen valinnalle sekä hätätilanteisiin varautumiselle Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten suuronnettomuusvaarat ja muut vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja seurausten vakavuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysi, Hazard and Operability Study (HAZOP), Management Oversight and Risk Tree (MORT) -tarkastelu, toimintovirheanalyysi, ympäristöriskikartoitukset ja päästöjen riskianalyysit. Tehtyjä arviointeja päivitetään muutostöiden yhteydessä ja säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. Laajoja riskinarviointeja täydennetään yksittäisillä menetelmillä sekä tehdaskierroksilla käytönaikaisen turvallisuuden arvioimiseksi sekä turvallisuuspuutteiden tunnistamiseksi Turvalliset toimintatavat Turvallisiin toimintatapoihin sisältyvät toimintojen ohjaukseen ja muutosten toteuttamiseen liittyvät vastuut ja ohjeet. Toimintojen ohjausta koskevat ohjeet voidaan jakaa yleisiin tuotanto-, työ- ja turvallisuusohjeisiin sekä vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä koskeviin erityisohjeisiin. Yleisohjeistukseen voivat sisältyä laatu-, turvallisuus- ja ympäristökäsikirjat, projektikäsikirjat sekä laatu-, ympäristö- tai työsuojeluohjeet. Erityisohjeistusta ovat prosessien alas- ja ylösajo-ohjeet, prosessien ja laitteistojen käyttöohjeet, huolto- ja kunnossapito-ohjelmat vaarallisten kemikaalien käsittelylaitteistoille, säiliöille, painelaitteille ja putkistoille, varusteille, sähkölaitteistoille, maadoituksille sekä muille teknisille järjestelmille, työlupamenettelyt, käyttöturvallisuustiedotteet, vaarallisten kemikaalien käsittelyohjeet sekä kuljetusvälineiden lastaus- ja purkausohjeet. Ohjeet ovat selkeitä ja kattavat olennaiset asiat, mutta niiden määrä on kyetty pitämään minimissään hallittavissa. Laitoksella on menettelyt ohjeistuksen tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. 5
6 6 Laitoksella on kirjallinen huollon ja kunnossapidon suunnitelma, kattavimmillaan atk-järjestelmässä. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapidon järjestelmään, samoin toteutetut huoltotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman toimivuutta seurataan ja kehitetään. Muutosten hallinnan tavoitteena on varmistaa turvallisuus uusissa, poikkeavissa ja muuttuvissa tilanteissa. Muutoksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi uuden laitoksen rakentamista, merkittäviä putkisto- tai laitteistomuutoksia, organisaation omistussuhteissa tai vastuuhenkilöissä tapahtuvia muutoksia, ohjelmistomuutoksia, toimintatapoja tai henkilöstöä koskevia muutoksia. Laitoksella on selkeästi määritelty, mitä muutoksella tarkoitetaan ja mitkä muutokset edellyttävät ilmoittamista Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Muutosten suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa koskevat vastuut määritellään ja nimetään. Muutosten toteuttamista, valvontaa ja hyväksymistä koskevien menettelytapojen lisäksi määritellään menettelyt muutosten kirjaamiseksi sekä muutoksista tiedottamiseksi tai niiden käsittelemiseksi yhdessä henkilöstön kanssa Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin Laitokselle laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, johon sisältyy vastuuhenkilöiden nimeäminen ja tehtävien määrittely, tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet sekä hätätilanneharjoittelu. Suunnittelu ja varautuminen hätätilanteisiin on välttämätöntä, jotta organisaatio on toimintakykyinen hätätilanteessa ja että sillä on käytössään tarvittavat resurssit seurausten rajoittamiseksi. Hätätilanneharjoittelua koskevat periaatteet kirjataan. Harjoittelu on suunnitelmallista ja säännöllisin aikavälein toistuvaa. Harjoitteluun voi sisältyä ensiapuja sammutusharjoituksia, varuste- ja suojainharjoituksia, poistumistieharjoituksia, harjoittelua vuotojen varalta, vaunu- ja säiliöpaloharjoituksia sekä ulkoiseen vaaraan liittyviä harjoituksia. Pelastussuunnitelmaa harjoitellaan vähintään kolmen vuoden välein yhdessä paloja pelastustoimen kanssa. Harjoitteluun osallistuu koko henkilöstö ja parhaimmillaan myös yhteistyökumppanit. Laitoksella varaudutaan onnettomuuksien ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen kattavin ja monipuolisin teknisin ratkaisuin. Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ovat esim. vallitilat, palo-osastointi, laitteistojen keskinäinen sijoittelu, säiliöiden pinnanvalvonta, sammutus- ja torjuntakalusto. Lisäksi laitoksella voi olla vuotojen hallinta- ja keräilyjärjestelmä, sammutusvesien keräilyjärjestelmä, sammutusjärjestelmä tai erillinen turvallisuusautomaatiojärjestelmä. Laitoksella on järjestetty kulunvalvonta ja vartiointi. Tarvittaessa hätä- ja vaaratilannehälytykset ohjautuvat automaattisesti laitoksen ulkopuolelle Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitoon, arviointiin ja kehittämiseen sisällytetään tietojen keruu ja analysointi laitoksen turvallisuustasosta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä johtamisjärjestelmän, menettelytapojen ja vastuiden järjestelmällinen sisäinen auditointi ja johdon turvallisuuskatselmukset. Turvallisuuden (suorituskyvyn) mittaamisessa ja arvioinnissa on kyse siitä, miten organisaatiossa kerätään, analysoidaan ja käsitellään turvallisuutta koskevaa tietoa ja miten tietoa käytetään arvioitaessa asetettujen turvallisuuspäämäärien, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteismittareilla, joita ovat tapaturmat, poissaolot, vuodot ja päästöt, ympäristövahingot, tulipalot, syttymät, häiriöt sekä läheltä-piti-tilanteet. Tämän tiedon tueksi tarvitaan turvallisuustason kehittymisestä ennakoivaa tietoa, jotta toiminnan painopiste siirtyisi ongelmiin reagoimisesta tavoitteelliseen turvallisuuden kehittämiseen. Ennakoivia mittareita ovat esimerkiksi poikkeamien seuranta, riskin arviointien ja turvallisuusauditointien tulokset, siisteys- ja järjestysindeksi, turvallisuuskoulutus, henkilöstökyselyn tulokset, altistumisten seuranta tai henkilöstön palkitseminen vaaratilanneilmoituksista. Laitoksella sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnassa käytetään järjestelmällisiä menettelyjä, joilla teknisten syiden ja työntekijän toimintatapoihin liittyvien tekijöiden lisäksi selvitetään parannuskohteet työympäristössä sekä organisaation menettelytavoissa ja vastuissa. Sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet rekisteröidään. Turvallisuuden kehittymisen kannalta ratkaisevaa on, opitaanko laitoksella sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista ja ovatko valitut toimenpiteet riittävän kattavia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi ohjeistetaan. Tuloksia vertaillaan konsernin sisäisiin ja sopiviin kansallisiin tai kansainvälisiin vertailutietoihin. Tulosten perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Sisäisten turvallisuusauditointien tarkoituksena on kerätä tietoa ja arvioida sovittujen menettelytapojen noudattamista ja toimivuutta käytännössä sekä tunnistaa turvallisuuden kehittämiskohteita. Sisäisiä auditointeja koskevat vastuut ja menettelytavat kuvataan.
7 Tähän sisältyy auditoijien pätevyys ja koulutus, auditointisuunnitelma ja auditoinnin kohteet, havaintojen raportointi ja käsittely sekä korjaavien toimenpiteiden seuranta. Auditointihavainnot ja toteutettavat toimenpiteet kirjataan. Toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa kantaa sekä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin esim. laitteistossa ilmenneen vian tekniseen korjaamiseen, että ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin esim. huolto- ja kunnossapito-ohjelman täydentämiseen. Korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutuksia arvioidaan poistuivatko ongelmat ja saavutettiinko halutut tulokset. Yrityksen kannalta sisäisten auditointien tulisi olla ensisijaisesti turvallisuustoiminnan kehittämisen väline ja tuottaa tietoa sekä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi käytännössä. Johdon turvallisuuskatselmuksessa yritysjohto varmistaa, että laitoksen turvallisuusjärjestelyt, vastuumääritykset ja toimintatavat kattavat laitoksella käsiteltäviin, valmistettaviin tai varastoitaviin kemikaaleihin liittyvät vaarat ja että mahdollisessa onnettomuustilanteessa seuraukset voidaan pitää minimissään. Johdon katselmukset voivat sisältää päämäärien, toimintaperiaatteiden ja turvallisuusmittareiden arviointia sekä sisäisten turvallisuusauditointien tulosten ja vaikutusten tarkastelua. Yritysjohto varmistaa, että turvallisuudesta tehdyt havainnot johtavat toimenpiteisiin ja arvioi päämäärien, toimintaperiaatteiden, organisaation ja menettelyjen uudistamistarpeita. Johdon katselmusten tulokset kirjataan. 77
8 3. VAHINGOT, VAARATILANTEET JA LAITOKSEN TEKNISET PUUTTEET OIREITA TURVALLISUUSJOHTAMIS- JÄRJESTELMÄN PUUTTEISTA 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet Vakavimmat onnettomuudet ja niiden seuraukset Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyy suuronnettomuusriski. Vakavimpia vahinkoja ovat tapaturmat, tulipalot, räjähdykset, päästöt ja vuodot, maaperän tai vesistöjen pilaantuminen. Henkilö- tai ympäristövahinkojen lisäksi seurauksena on aina myös taloudellisia menetyksiä, joista merkittävimpinä tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt tai omaisuusvahingot. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen ehkäisykeinojen löytämiseksi Onnettomuuksista oppiminen ja kattavien ehkäisykeinojen löytäminen edellyttää, että välittömien onnettomuuteen johtaneiden syiden lisäksi organisaatiolla on kykyä ja osaamista tunnistaa työympäristössä, toimintatavoissa, organisaatiossa tai johtamisessa olevia puutteita puutteita turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa. Merkittävimpiä välittömiä onnettomuuksien syitä ovat odottamaton kemiallinen reaktio, reaktion karkaaminen, prosessin tukkeutuminen tai laitteiston tekninen vikaantuminen (laitevaurio, korroosio, staattinen sähkö, kitkalämpö, väärä materiaalin valinta tai rakennevirhe sekä turvallisuusjärjestelmän puuttuminen tai vikaantuminen). Teknisen vikaantumisen tai kemiallisen reaktion lisäksi välittömiin syihin sisältyy työntekijän toiminta onnettomuuden syntyhetkellä. Onnettomuus voi seurata työntekijän toimintovirheestä, inhimillisestä erehdyksestä, tahallisesta tai tahattomasta riskinotosta tai ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Välittömien syytekijöiden taustalta löytyy useita organisaation toimintatavoissa ja johtamisessa olevia puutteita. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa tulisi paneutua myös näihin tekijöihin, jotta onnettomuuksista voitaisiin oppia ja jotta korjaavat toimenpiteet olisivat riittävän kattavia. Merkittävimmät välilliset syytekijät voidaan tunnistaa arvioimalla laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältöä: menettelyjen, ohjeistuksen ja vastuiden kattavuutta ja toimivuutta käytännössä. Yleisimpiä organisaation toiminnasta johtuvia syytekijöitä ovat puutteet huollossa ja kunnossapidossa, koulutuksessa tai opastuksessa, käyttö- tai työohjeissa, suunnittelussa, vaarojen tunnistamisessa ja seurausten arvioinnissa, laitteistojen asennuksissa tai valvonnassa. Välillisiin syytekijöihin sisältyvät myös työympäristön siisteydessä ja järjestyksessä olevat puutteet sekä puutteet käyttöhyödykkeiden saatavuudessa tai ympäristöolosuhteissa tapahtuneet muutokset (sää, lämpötila) Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa Viranomaisluvat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely, varastointi ja valmistus on suuronnettomuusvaarallista toimintaa ja laitoksella tulee olla käsiteltävien aineiden määrän ja laadun mukaiset TUKESin myöntämät luvat. Laitoksella tehtävät merkittävät muutokset edellyttävät muutosilmoituksen tekemistä TUKESille tai tarvittaessa uuden luvan hakemista. Hyvän toiminnan tunnuspiirteitä on, että teollisesti käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja sekä laitteistoja, painelaitteita, nestekaasulaitteistoja, kemikaalisäiliöitä ja muita teknisiä järjestelmiä koskevat luvat ovat kunnossa ja ajan tasalla. Luvat on luetteloitu, rekisteröity ja ne ovat helposti saatavilla. Teknisten järjestelmien asiakirjat ja kunnonvalvonta Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn, valmistuksen tai varastoinnin kannalta keskeisiä teknisiä asiakirjoja ovat räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokitussuunnitelma, painelaite-, putkisto-, säiliö-, sähkölaitteisto-, maadoitus-, ilmanvaihto- sekä vuodonvalvonta-asiakirjat ja tarkastuspöytäkirjat. Hyvän toiminnan tunnusmerkkejä on, että teknisten järjestelmien asiakirjat ja lakisääteiset tarkastukset ovat kunnossa ja että tarkastukset ovat liitetty osaksi laitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä Yleisimpiä turvallisuuspuutteita laitoksissa ovat esim. puutteet vuotojen hallinnassa ja keräilyssä, säiliöiden allastuksissa ja vallitiloissa, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastointipaikkojen rakenteellisessa kunnossa tai torjunta- ja sammutuskaluston riittävyydessä. Laitteiden ja laitteistojen rakenteellisessa kunnossa on todettu myös puutteita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän heikkouksista kertovat myös puutteet tehdaslaitoksen, tuotantotilojen, säiliöalueiden, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastojen yleisessä siisteydessä ja järjestyksessä. Lisäksi puutteita on havaittu teknisen turvallisuuden kannalta oleellisissa merkinnöissä kuten säiliö- ja putkistomerkinnöissä, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen, varastotilojen ja 8
9 varastoitavien tuotteiden, poistumisteiden ja kulkureittien sekä onnettomuuksiin varautumista koskevissa merkinnöissä. Teknisten korjaustoimenpiteiden lisäksi laitoksella on oleellista tunnistaa, mistä turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvistä oireista puutteet kertovat puutteista vastuumäärityksissä, perehdyttämisessä, vaarojen tunnistamisessa, ohjeistuksessa, valvonnassa vai jossain muussa. 99
10 4. TULOKSELLINEN TURVALLISUUSTOIMINTA ALKAA JOHTAMISESTA Turvallisuuden merkitys on korostunut ja korostuu edelleen lähivuosina. Yrityksen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana tai investointikohteena arvioidaan myös eettisesti kestävien arvojen ja toimintatapojen kautta. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen alkaa johtamisesta johdon roolista ja vastuusta. Mikä on johdon rooli ja tehtävät laitoksen turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Mikä on riittävä turvallisuustaso? Onko se hyvä? Johdon henkilökohtainen sitoutuminen ja osallistuminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden kehittäminen on myös yhteistyötä turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön kanssa. Parhaimmissa organisaatioissa niin johto kuin koko henkilöstökin kantaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta, puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin ja tekee töitä yhteisen turvallisuuden hyväksi. Onnettomuuksista voidaan oppia, mutta niitä ei pidä hyväksyä. Jokainen organisaatio voi olla turvallinen ja teknisesti luotettava. Ratkaisevaa on tekijöiden tahto ja toiminta turvallisemman tulevaisuuden hyväksi. 10
11 KÄSITTEET Vaarallinen kemikaali Erittäin myrkyllinen, myrkyllinen, hapettava tai räjähtävä kemikaali tai erittäin helposti syttyvä, helposti syttyvä tai syttyvä palava neste, palava kaasu tai ympäristölle vaarallinen aine. Onnettomuus Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, varastointiin tai valmistukseen liittyvä äkillinen ei-toivottu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi on suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällistä tunnistamista ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten vakavuuden arviointia, riskien arviointia. Toimintaperiaateasiakirja sisältää yrityksen johdon tahtotilan turvallisuustasosta ja toimintalinjauksista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä koko henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena tulisi olla nolla onnettomuutta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Toimintatavat ja vastuut vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muiden vaarojen hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Auditointi on turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden järjestelmällistä ja säännöllisin väliajoin toistuvaa arviointia sen varmistamiseksi, että laaditut ohjeet toimivat käytännössä ja että voidaan tunnistaa turvallisuuden kehittämisen kannalta oleellisia puutteita. Katselmus Ylimmän johdon tekemä järjestelmällinen ja säännöllinen arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta. Katselmuksen perusteella tarkistetaan asetettuja päämääriä ja tavoitteita sekä uudistetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmää. 11
12 LÄHTEET Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) Turvatekniikan keskus. Levä, Kirsi & Ritola, Susanna Turvallisuusjohtamisen pika-arviointi. TUKES-JULKAISU 7/2001. Levä, Kirsi Turvallisuusjohtamisjärjestelmä SEVESO II-direktiivin voimaansaattaminen ja vaikutukset Suomessa. (Käynnissä oleva tutkimushanke) TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, HELSINKI Puhelin (09) Faksi ( ) Internet:
Toimintaperiaateasiakirja
Ohje 10/2015 24.8.2015 0 (10) Tukes-ohje 10/2015 Toimintaperiaateasiakirja ja Ohje 10/2015 24.8.2015 1 (10) Sisältöalue Toimintaperiaateasiakirjaa koskevat määräykset Säännökset, joihin ohjeen antaminen
LisätiedotTUKES-julkaisu 7/2001. Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI. Kirsi Levä Susanna Ritola
TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 7/2001 Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI Kirsi Levä Susanna Ritola Helsinki 2001 Mikä Turvatekniikan keskus on ja mitä se tekee? Turvatekniikan keskus
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Johdanto
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Johdanto Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2016 sattuneista onnettomuuksista.
LisätiedotMääräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin
Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2013 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2010
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 20 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna 2005
LisätiedotMeri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote
Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotRakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti
Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Sara Lax 28.3.2012 Tukesin valvomien kemikaalilaitosten arviointi Kemikaalilaitosten selvitysvelvoite ja tarkastustaajuus Kemikaalien määrä ja luokitus Laajamittainen
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2011
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotSoodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset
1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin
LisätiedotYHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015
YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2009
Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2012 Osa 3 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
LisätiedotTehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotSuomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi
Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2014
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
LisätiedotPertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus
Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotOnnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne
LisätiedotKirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä.
Tarkastusohjelma 1. Tarkastuksen avaus ja läsnäolijat Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. 2. Kohteen esittely ja toimintaan liittyvät vaarat 1 5
LisätiedotOrion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä
PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
LisätiedotIndustrial Fire Protection Handbook
Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig
LisätiedotRiskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet
Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotVIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.
VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotTurvallisuusilmapiiri
Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto
LisätiedotSISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...
RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta
Lisätiedot28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.
Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä
LisätiedotKEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit
KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö
LisätiedotTurvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto
Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan
LisätiedotNestekaasun käsittelyä ja varastointia koskevat erityismääräykset ovat. kauppa- ja teollisuusministeriön päätös nestekaasuasetuksen soveltamisesta
Etusivu > Toimialat > Vaaralliset aineet > Uudet nestekaasumääräykset UUDET NESTEKAASUMÄÄRÄYKSET Muutoksia nestekaasumääräyksiin Nestekaasun teknistä käyttöä, käsittelyä ja varastointia koskevat määräykset
LisätiedotTURVALLISUUDEN MITTAAMINEN
TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja.
LisätiedotATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen
ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä
LisätiedotLIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset
67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille
LisätiedotSuojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat
LisätiedotMiksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja
Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.
LisätiedotKemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä
Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus
LisätiedotRiskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Riskienhallinta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä Omavalvonta on riskienhallintaa -seminaari 22.11.2017 Jaana Keränen, VTT
LisätiedotSeinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio. SeAMKin johtoryhmän hyväksymä
Seinäjoen ammattikorkeakoulun työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMKin johtoryhmän 21.6.2017 hyväksymä Työsuojelu- ja turvallisuusorganisaatio SeAMK turvallisuuden johtoryhmä Rehtori (vararehtori)
LisätiedotYhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue [Tekijän nimi ja osasto] 13.12.2018 1 Mikä on yhteinen työpaikka? TtL 49 : Yhteisellä
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotTyöturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset
Hyvinvointia työstä Työturvallisuusilmapiirikyselyn tulokset 25.1.2018 Henriikka Ratilainen ja Maria Tiikkaja 24.1.2018 Työterveyslaitos Ratilainen & Tiikkaja www.ttl.fi 2 Mikä on turvallisuusilmapiirikysely?
LisätiedotTURVALLISUUSTIEDOTE 2013
RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista
LisätiedotYhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon
Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen
LisätiedotRAKSAKYMPPI käytännöksi
RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi
LisätiedotVaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella
PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13
LisätiedotInex Partners Oy, Sipoo PT, Keuksuontie 3, 04220 Kerava. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.
PÄÄTÖS 1 (4) Inex Partners Oy PL 33 00088 S-RYHMÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätös logistiikkakeskuksen sijoituksesta Inex Partners Oy, Sipoo PT, Keuksuontie 3, 04220 Kerava. Kohde ei sijaitse
LisätiedotMölnlycke Health Care Oy, Mikkeli, Saimaankatu 6, MIKKELI. Kohde sijaitsee pohjavesialueella, luokka I.
PÄÄTÖS 1 (4) Mölnlycke Health Care Oy PL 76 50101 MIKKELI Mölnlycke Health Care Oy:n hakemus 11.11.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta PUR-vaahtolinjan käyttöönotto Mölnlycke
LisätiedotSanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle
Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle Mika Liuhamo, tuotepäällikkö https://fi.linkedin.com/in/liuhamo 2 Miksi? Lähtökohtia kehittämiselle Liiketoiminta Työn sujuvuus, tuottavuuden parantaminen
LisätiedotKäytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.
Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA
KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu
LisätiedotUusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT
Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty
LisätiedotAT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella sattunut onnettomuus. Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/ /2018
AT-Tuote Oy Sipoon tuotantolaitoksella 2.3.2018 sattunut onnettomuus Onnettomuustutkintaraportti dnro 4044/00.05.12/2018 Tapahtumien kulku Onnettomuuspäivänä tuotantolaitoksella tapahtui aerosolien täyttämistä
LisätiedotMÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA
lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain
LisätiedotTurvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä
Turvallisuusjohtamisjärjestelmäyleistä Heidi Niemimuukko 12.3.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esitys Turvallisuusjohtamisjärjestelmä konseptina Miksi turvallisuusjohtamista? Johtamisjärjestelmässä
LisätiedotPOTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice
POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna
Potilasturvallisuuden johtaminen turvallisuuskävelyt työkaluna Arto Helovuo M.Sc. (Human Factors and Systems Safety) Lentokapteeni, Finnar Oyj Toimialajohtaja, Qreform Oy Turvallisuuden hallinnan lähtökohtia
LisätiedotTeknokemian tehtaan rakentaminen
PÄÄTÖS 1 (5) Taerosol Oy Aakkulantie 21 36220 Kangasala Asia Kohde ja sen sijainti Teknokemian tehtaan rakentaminen Taerosol Oy, Kangasalan kunta, Lemposen kylä, osoitteessa Hampuntie, korttelialueen tontti
LisätiedotPÄÄTÖS 1 (4) 9.9.2014 5156/36/2014. Avain Logistiikka Oy. Ansatie 5 01740 VANTAA. Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus 30.6.2014
PÄÄTÖS 1 (4) Avain Logistiikka Oy Ansatie 5 01740 VANTAA Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus 30.6.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Kemikaalilupa varastokeskukselle Avain Logistiikka Oy:n varastokeskus sijaitsee
LisätiedotTapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä
Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni
LisätiedotTulosyksikköohje
Vahvistus pvm 16.01.2014 Sivu 1(6) Tämä ohje kumoaa aikaisemmat sammutusjätevesien talteenotosta annetut ohjeet ja astuu voimaan välittömästi. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimialue: Vantaa, Nurmijärvi,
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotSMS ja vaatimustenmukaisuuden
SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen. Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35
Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Tampere 2002 Esipuhe Turvallisuusriskien hallinnasta ja johtamisesta
LisätiedotPÄÄTÖS Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely ja varastointi myymälässä
sivu 1 / 5 Vastaanottaja Kimmo Tuominen Kärsämäentie 3 23 TURKU Tarkastuskohde Talouspörssi Paimio Jokipellontie 2 2153 PAIMIO Viite Ilmoituksenne 22.1.215 Asia Vaarallisten kemikaalien vähäinen käsittely
LisätiedotKäyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KÄP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Työntekijöiden altistuminen väkeville hajukaasuille Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla 7.11.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Työntekijöiden altistuminen väkeville hajukaasuille Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtailla 7.11.2016 Tapahtumien kulku Hajukaasujärjestelmän häiriöt vuonna 2016
LisätiedotTIETOTURVA- POLITIIKKA
TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...
LisätiedotOnnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.
Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotTurvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen
ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The
LisätiedotHenkilöturvallisuus räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Työvälineet riskien tunnistamiseen ja henkilöturvallisuuden nykytilan arviointiin
Työvälineiden tausta Nämä työvälineet ovat syntyneet vuosina 2006 2008 toteutetun Henkilöturvallisuus räjähdysvaarallisessa ympäristössä (HenRI) - hankkeen tuloksena. (http://www.vtt.fi/henri). HenRI-hanke
LisätiedotKiviniemen seudun asukkaille
Säilytä tämä tiedote! Kiviniemen seudun asukkaille 1 Tämän Kiviniemen teollisuusalueen lähiseudun asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen toimittaminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen vaarallisten
LisätiedotLoviisan voimalaitoksen turvallisuustiedote. Kemialliset vaaratekijät
Loviisan voimalaitoksen turvallisuustiedote Kemialliset vaaratekijät Loviisan voimalaitoksen turvallisuustiedote Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Loviisan ydinvoimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta
LisätiedotKäyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Onnettomuudet ja vaaratilanteet
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 016 Onnettomuudet ja vaaratilanteet VARO-rekisteriin kirjattavien onnettomuuksien toimialat vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely
LisätiedotVaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskeva lupa sekä johtopäätökset sisäisestä pelastussuunnitelmasta
PÄÄTÖS 1 (4) Gemalto Oy Myllynkivenkuja 4 01620 VANTAA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Vaarallisten kemikaalien käsittelyä ja varastointia koskeva lupa sekä johtopäätökset sisäisestä
LisätiedotHyväksytyt asiantuntijat
1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotHankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.
PÄÄTÖS 1 (4) Hankkija Oy PL 120 27801 SÄKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde
LisätiedotRataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti
Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen
Lisätiedot18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin
TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...
LisätiedotTurvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä. Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala
Turvallisuusjohtaminen osana esimiestyötä Merja Ahonen Osastonhoitaja Keski-Suomen seututerveyskeskus Keuruun sairaala Esityksen päästepit Turvallisuusjohtaminen Työturvallisuuslaki Turvallisuustyöryhmä
LisätiedotTurvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT
Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja
LisätiedotTarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.
LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden
LisätiedotYleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, Tammisaari
Yleisötiedote tuotantolaitoksen toiminnasta IDO Kylpyhuone Oy, Wärtsilänkatu 1, 10600 Tammisaari IDO Kylpyhuone Oy:n yleisötiedote 2016 Yrityksen yhteystiedot ja vastuuhenkilö: IDO Kylpyhuone Oy Wärtsilänkatu
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2016 Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet / muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon
Lisätiedot