TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA"

Transkriptio

1 TURVALLISUUS ALKAA JOHTAMISESTA TURVATEKNIIKAN KESKUS 1

2 1. Tavoitteena nolla onnettomuutta 2. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä keino onnettomuuksien ehkäisemiseen 2.1. Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet 2.2. Turvallisuustyön organisointi ja vastuu 2.3. Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi 2.4. Turvalliset toimintatavat 2.5. Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin 2.6. Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen 3. Vahingot, vaaratilanteet ja laitoksen tekniset puutteet oireita turvallisuusjohtamisjärjestelmän puutteista 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet 3.2. Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa 3.3. Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä 4. Tuloksellinen turvallisuustoiminta alkaa johtamisesta Käsitteet 2

3 1. TAVOITTEENA NOLLA ONNETTOMUUTTA Tekninen turvallisuus ja luotettavuus vaarallisia kemikaaleja käsittelevissä laitoksissa on Suomessa hyvällä tasolla, mutta kansainvälisessä vertailussa emme vielä yllä turvallisimpien maiden joukkoon. Maailman parhailla organisaatioilla turvallisuustyötä ohjaavana tavoitteena on nolla onnettomuutta. Yhtään onnettomuutta ei pidä hyväksyä. Jokainen räjähdys, tulipalo, päästö, vuoto tai henkilövahinko on liikaa. Toisaalta onnettomuuksien puuttuminen ei vielä takaa toiminnan turvallisuutta. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus on tärkeää, mutta paraskaan tekniikka ei yksinään riitä. Ratkaisevaa on johdon, turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön suhtautuminen ja toiminta oman ja muiden turvallisuuden hyväksi. Turvallisuuden tulisi olla arvo, joka ohjaa johdon ja henkilöstön arkista tekemistä ja valintoja. Turvallisuutta pitää myös tahtoa. Onnettomuuksien välittömiä syitä ovat tekniset viat, inhimilliset virheet tai puutteet työympäristössä. Turvallisuuden kehittämisen kannalta työ jää kesken ellei paneuduta organisaation toimintatavoissa oleviin puutteisiin tekijöihin, jotka mahdollistavat onnettomuuksien syntymisen. Turvallisuusjohtaminen on turvallisten toimintatapojen suunnittelua ja turvallisuuden kehittämistä ennalta, ennen kuin onnettomuuksia pääsee tapahtumaan. 3

4 2. TURVALLISUUSJOHTAMISJÄRJESTELMÄ KEINO ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMISEEN Tavoitteellinen turvallisuustoiminta turvallisuuspäämäärät ja toimintaperiaatteet Tavoitteellinen turvallisuustoiminta on määrätietoista turvallisuuden tahtomista. Onnettomuuksia ei hyväksytä ja turvallisen lopputuloksen eteen ollaan valmiita tekemään töitä. Laitoksella kannustetaan turvallisuuteen ja turvallisiin toimintatapoihin. Rikkomuksia ja riskinottoa ei hyväksytä niihin puututaan. Johdon ja koko organisaation tahtotila ja toimintaperiaatteet on yhteisesti hyväksytty ja ne esitetään kirjallisesti. Toimintaperiaateasiakirja on lyhyt, kirjallinen vahvistus siitä, mille tasolle ja miten tuotantolaitoksen johto sitoutuu kehittämään laitoksen turvallisuutta. Toimintaperiaatteista käy ilmi johdon henkilökohtainen toiminta, sitoutuminen ja vastuut turvallisuuden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi oleellista on henkilöstön valtuuttamista, osallistamista ja vastuunottoa koskevat periaatteet. Toimintaperiaatteet kuvaavat yrityksen turvallisuuskulttuuria, missä tavoitteena on parhaimmillaan nolla onnettomuutta. Päämäärät ja toimintaperiaatteet muutetaan käytännön toiminnaksi turvallisuusjohtamisjärjestelmän avulla. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä sisältää organisaation tehtävät ja vastuumääritykset, vaarojen tunnistamisen ja arvioinnin, turvalliset toimintatavat sekä varautumisen hätä- ja onnettomuustilanteisiin. Tämä ei kuitenkaan riitä. Toimivaan ja tehokkaaseen johtamisjärjestelmään tulee sisältyä myös turvallisuustason mittaamista ja seurantaa sekä nykyisen turvallisuustoiminnan vahvuuksien ja kehittämiskohteiden arviointia. Turvallisuuden ylläpito edellyttää jatkuvaa työtä ja kehittämistä Turvallisuustyön organisointi ja vastuut Teknisen turvallisuuden varmistaminen ja vaarallisten kemikaalien turvallinen käsittely vaatii alan erityisasiantuntemusta. Onnistunut turvallisuustoiminta kuitenkin edellyttää vastuiden ja tehtävien määrittelyä koko linjaorganisaatiossa ylimmästä johdosta yksittäiseen työntekijään. Myös alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuus on otettava huomioon. Johto viestii muulle organisaatiolle omilla asenteillaan ja käyttäytymisellään henkilökohtaisesti tärkeinä pitämistään asioista. Johto osoittaa omaa sitoutumistaan asettamalla turvallisuutta koskevat tavoitteet ja varaamalla tarvittavat resurssit, seuraamalla säännöllisesti turvallisuuteen liittyviä asioita kokouksissaan ja tehdaskierroksilla sekä tarvittaessa puuttumalla ripeästi havaitsemiinsa epäkohtiin. Johto kannustaa linjaorganisaatiota ottamaan vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta sekä turvallisuuden oma-aloitteisesta kehittämisestä. Johdon ja linjaorganisaation tukena voi toimia turvallisuusasiantuntijoita, mutta päävastuu turvallisuuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä on kuitenkin johdolla. Toimintaperiaatteista vastaava henkilö ja käytönvalvoja on nimettävä. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön tehtäviin sisältyy toimintaperiaatteiden voimaansaattamisen ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden varmistaminen sekä kehittämistarpeiden tunnistaminen. Toimintaperiaatteista vastaavan henkilön organisatorisen aseman ja toimintavaltuuksien pitää vastata tehtävän vaatimuksia. Lisäksi toimintaperiaatteista vastaavan velvollisuuksiin kuuluu valvoa, että laitoksella on nimetty käytönvalvojat. Käytönvalvoja tuntee laitoksella käsiteltäviä vaarallisia kemikaaleja koskevat säädökset ja turvallisuusvaatimukset ja on osoittanut pätevyytensä TUKESin virallisessa tutkinnossa. Henkilöstön kannustaminen ja osallistuminen turvallisuustyöhön on parhaimmillaan aloitteellista, jatkuvaa ja osa normaalia tuotantotoimintaa. Henkilöstön tiedotuksen, koulutuksen ja perehdyttämisen tavoitteena on, että henkilöstö tuntee laitoksen erityispiirteet, vaaranlähteet ja niiltä suojautumisen sekä osaa tarvittaessa toimia hätä- ja onnettomuustilanteissa. Turvallisuuskoulutustarpeiden tunnistaminen ja koulutuksen järjestäminen on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, osa laitoksen osaamisen kehittämistä ja koulutussuunnittelua. Turvallisuuskoulutusta järjestetään koko henkilöstölle ja kohdennetusti valituille ammattiryhmille, koulutustiedot rekisteröidään ja periaatteiden omaksumisesta tai uusintakoulutustarpeista voidaan järjestää kokeita. Henkilöstöä kannustetaan olemaan aloitteellinen, ottamaan vastuuta ja osallistumaan laitoksen turvallisuuden arviointiin ja kehittämiseen. Parhaimmillaan henkilöstö osallistuu omien ja muiden työtehtävien vaarojen järjestelmälliseen tunnistamiseen, työohjeiden laadintaan sekä kehitys- ja muutoshankkeiden toteutukseen. Alueella työskentelevien ulkopuolisten turvallisuuden varmistamisen lähtökohtana on, että ulkopuolinen voi tehdä työnsä turvallisesti ja että hän tuntee laitoksen erityispiirteet ja osaa tarvittaessa toimia hätätilanteissa. Toimittajaa valittaessa turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota, asiat sisällytetään osaksi sopimusehtoja ja toimintatapoihin kiinnitetään huomiota tekemällä valvontakierroksia tai toimittaja-auditointeja. Alueella työskentelevillä ulkopuolisilla on työ- ja kulkuluvat alueelle ja laitoksen nimetty asiantuntija valvoo töiden turvallista suorittamista ja ohjeiden noudattamista. Ulkopuolisille jaetaan kirjallisia turvallisuusohjeita, järjestetään koulutusta ja tarvittaessa myös kertausta

5 laitoksen erityispiirteistä ja turvallisuuden huomioonottamisesta. Koulutusta koskevat tiedot rekisteröidään. Lisäksi ulkopuolinen toimittaja ja laitoksen edustaja voivat yhdessä tunnistaa ja arvioida vaaroja. Toiminnanharjoittaja on kiinnostunut ulkopuolisille sattuneista vaaratilanteista ja vahingoista, toimittajan velvollisuus on ilmoittaa tapahtumista. Tapahtumat tutkitaan ja tiedot rekisteröidään osaksi yrityksen omia vahinkotietoja. Käytönaikaisen turvallisuuden seurantaan ja arviointiin sekä kehittämiskohteiden tunnistamiseen käytetään useita erilaisia menetelmiä, kuten häiriötilanneanalyyseja, työpaikan siisteys- ja järjestyskierroksia, huolto- ja kunnossapitokierroksia, laitteiden, laitteistojen ja koneiden vaarojen tunnistamista ja arviointia, työsuojelukierroksia, turvallisuusauditointeja, työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä sekä ilmapiirikartoituksia. Toiminnan siisteys- ja järjestystaso voidaan kytkeä myös osaksi palkkausjärjestelmää. Laitoksen erityispiirteisiin sekä käsiteltävien kemikaalien määriin ja ominaisuuksiin liittyvät vaarat ovat lähtökohta turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisällön suunnittelulle, vastuiden määrittelylle ja toimintatapojen valinnalle sekä hätätilanteisiin varautumiselle Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyvien vaarojen tunnistaminen ja arviointi Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten suuronnettomuusvaarat ja muut vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti. Vaarojen tunnistamiseen ja seurausten vakavuuden arviointiin käytettäviä menetelmiä ovat esimerkiksi potentiaalisten ongelmien analyysi, Hazard and Operability Study (HAZOP), Management Oversight and Risk Tree (MORT) -tarkastelu, toimintovirheanalyysi, ympäristöriskikartoitukset ja päästöjen riskianalyysit. Tehtyjä arviointeja päivitetään muutostöiden yhteydessä ja säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein. Laajoja riskinarviointeja täydennetään yksittäisillä menetelmillä sekä tehdaskierroksilla käytönaikaisen turvallisuuden arvioimiseksi sekä turvallisuuspuutteiden tunnistamiseksi Turvalliset toimintatavat Turvallisiin toimintatapoihin sisältyvät toimintojen ohjaukseen ja muutosten toteuttamiseen liittyvät vastuut ja ohjeet. Toimintojen ohjausta koskevat ohjeet voidaan jakaa yleisiin tuotanto-, työ- ja turvallisuusohjeisiin sekä vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä koskeviin erityisohjeisiin. Yleisohjeistukseen voivat sisältyä laatu-, turvallisuus- ja ympäristökäsikirjat, projektikäsikirjat sekä laatu-, ympäristö- tai työsuojeluohjeet. Erityisohjeistusta ovat prosessien alas- ja ylösajo-ohjeet, prosessien ja laitteistojen käyttöohjeet, huolto- ja kunnossapito-ohjelmat vaarallisten kemikaalien käsittelylaitteistoille, säiliöille, painelaitteille ja putkistoille, varusteille, sähkölaitteistoille, maadoituksille sekä muille teknisille järjestelmille, työlupamenettelyt, käyttöturvallisuustiedotteet, vaarallisten kemikaalien käsittelyohjeet sekä kuljetusvälineiden lastaus- ja purkausohjeet. Ohjeet ovat selkeitä ja kattavat olennaiset asiat, mutta niiden määrä on kyetty pitämään minimissään hallittavissa. Laitoksella on menettelyt ohjeistuksen tarkastamiseen, ylläpitämiseen ja muutoksista tiedottamiseen. 5

6 6 Laitoksella on kirjallinen huollon ja kunnossapidon suunnitelma, kattavimmillaan atk-järjestelmässä. Häiriöt kirjataan vikavihkoon tai kunnossapidon järjestelmään, samoin toteutetut huoltotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman toimivuutta seurataan ja kehitetään. Muutosten hallinnan tavoitteena on varmistaa turvallisuus uusissa, poikkeavissa ja muuttuvissa tilanteissa. Muutoksella voidaan tarkoittaa esimerkiksi uuden laitoksen rakentamista, merkittäviä putkisto- tai laitteistomuutoksia, organisaation omistussuhteissa tai vastuuhenkilöissä tapahtuvia muutoksia, ohjelmistomuutoksia, toimintatapoja tai henkilöstöä koskevia muutoksia. Laitoksella on selkeästi määritelty, mitä muutoksella tarkoitetaan ja mitkä muutokset edellyttävät ilmoittamista Turvatekniikan keskukselle (TUKES). Muutosten suunnittelua, toteutusta ja käyttöönottoa koskevat vastuut määritellään ja nimetään. Muutosten toteuttamista, valvontaa ja hyväksymistä koskevien menettelytapojen lisäksi määritellään menettelyt muutosten kirjaamiseksi sekä muutoksista tiedottamiseksi tai niiden käsittelemiseksi yhdessä henkilöstön kanssa Varautuminen hätä- ja onnettomuustilanteisiin Laitokselle laaditaan sisäinen pelastussuunnitelma, johon sisältyy vastuuhenkilöiden nimeäminen ja tehtävien määrittely, tarvittavat suunnitelmat ja ohjeet sekä hätätilanneharjoittelu. Suunnittelu ja varautuminen hätätilanteisiin on välttämätöntä, jotta organisaatio on toimintakykyinen hätätilanteessa ja että sillä on käytössään tarvittavat resurssit seurausten rajoittamiseksi. Hätätilanneharjoittelua koskevat periaatteet kirjataan. Harjoittelu on suunnitelmallista ja säännöllisin aikavälein toistuvaa. Harjoitteluun voi sisältyä ensiapuja sammutusharjoituksia, varuste- ja suojainharjoituksia, poistumistieharjoituksia, harjoittelua vuotojen varalta, vaunu- ja säiliöpaloharjoituksia sekä ulkoiseen vaaraan liittyviä harjoituksia. Pelastussuunnitelmaa harjoitellaan vähintään kolmen vuoden välein yhdessä paloja pelastustoimen kanssa. Harjoitteluun osallistuu koko henkilöstö ja parhaimmillaan myös yhteistyökumppanit. Laitoksella varaudutaan onnettomuuksien ehkäisemiseen ja seurausten rajoittamiseen kattavin ja monipuolisin teknisin ratkaisuin. Yksittäisiä teknisiä ratkaisuja ovat esim. vallitilat, palo-osastointi, laitteistojen keskinäinen sijoittelu, säiliöiden pinnanvalvonta, sammutus- ja torjuntakalusto. Lisäksi laitoksella voi olla vuotojen hallinta- ja keräilyjärjestelmä, sammutusvesien keräilyjärjestelmä, sammutusjärjestelmä tai erillinen turvallisuusautomaatiojärjestelmä. Laitoksella on järjestetty kulunvalvonta ja vartiointi. Tarvittaessa hätä- ja vaaratilannehälytykset ohjautuvat automaattisesti laitoksen ulkopuolelle Turvallisuuden ylläpito, arviointi ja kehittäminen Turvallisuusjohtamisjärjestelmän ylläpitoon, arviointiin ja kehittämiseen sisällytetään tietojen keruu ja analysointi laitoksen turvallisuustasosta ja siinä tapahtuneista muutoksista sekä johtamisjärjestelmän, menettelytapojen ja vastuiden järjestelmällinen sisäinen auditointi ja johdon turvallisuuskatselmukset. Turvallisuuden (suorituskyvyn) mittaamisessa ja arvioinnissa on kyse siitä, miten organisaatiossa kerätään, analysoidaan ja käsitellään turvallisuutta koskevaa tietoa ja miten tietoa käytetään arvioitaessa asetettujen turvallisuuspäämäärien, tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden toteutumista ja mahdollisia kehittämistarpeita. Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteismittareilla, joita ovat tapaturmat, poissaolot, vuodot ja päästöt, ympäristövahingot, tulipalot, syttymät, häiriöt sekä läheltä-piti-tilanteet. Tämän tiedon tueksi tarvitaan turvallisuustason kehittymisestä ennakoivaa tietoa, jotta toiminnan painopiste siirtyisi ongelmiin reagoimisesta tavoitteelliseen turvallisuuden kehittämiseen. Ennakoivia mittareita ovat esimerkiksi poikkeamien seuranta, riskin arviointien ja turvallisuusauditointien tulokset, siisteys- ja järjestysindeksi, turvallisuuskoulutus, henkilöstökyselyn tulokset, altistumisten seuranta tai henkilöstön palkitseminen vaaratilanneilmoituksista. Laitoksella sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet tutkitaan. Tutkinnassa käytetään järjestelmällisiä menettelyjä, joilla teknisten syiden ja työntekijän toimintatapoihin liittyvien tekijöiden lisäksi selvitetään parannuskohteet työympäristössä sekä organisaation menettelytavoissa ja vastuissa. Sattuneet onnettomuudet, läheltä-piti- ja vaaratilanteet rekisteröidään. Turvallisuuden kehittymisen kannalta ratkaisevaa on, opitaanko laitoksella sattuneista vahingoista ja vaaratilanteista ja ovatko valitut toimenpiteet riittävän kattavia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi ohjeistetaan. Tuloksia vertaillaan konsernin sisäisiin ja sopiviin kansallisiin tai kansainvälisiin vertailutietoihin. Tulosten perusteella ryhdytään kehittämistoimenpiteisiin. Sisäisten turvallisuusauditointien tarkoituksena on kerätä tietoa ja arvioida sovittujen menettelytapojen noudattamista ja toimivuutta käytännössä sekä tunnistaa turvallisuuden kehittämiskohteita. Sisäisiä auditointeja koskevat vastuut ja menettelytavat kuvataan.

7 Tähän sisältyy auditoijien pätevyys ja koulutus, auditointisuunnitelma ja auditoinnin kohteet, havaintojen raportointi ja käsittely sekä korjaavien toimenpiteiden seuranta. Auditointihavainnot ja toteutettavat toimenpiteet kirjataan. Toimenpiteistä päätettäessä tulee ottaa kantaa sekä välittömiin korjaaviin toimenpiteisiin esim. laitteistossa ilmenneen vian tekniseen korjaamiseen, että ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin esim. huolto- ja kunnossapito-ohjelman täydentämiseen. Korjaavien ja ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikutuksia arvioidaan poistuivatko ongelmat ja saavutettiinko halutut tulokset. Yrityksen kannalta sisäisten auditointien tulisi olla ensisijaisesti turvallisuustoiminnan kehittämisen väline ja tuottaa tietoa sekä ehdotuksia turvallisuuden parantamiseksi käytännössä. Johdon turvallisuuskatselmuksessa yritysjohto varmistaa, että laitoksen turvallisuusjärjestelyt, vastuumääritykset ja toimintatavat kattavat laitoksella käsiteltäviin, valmistettaviin tai varastoitaviin kemikaaleihin liittyvät vaarat ja että mahdollisessa onnettomuustilanteessa seuraukset voidaan pitää minimissään. Johdon katselmukset voivat sisältää päämäärien, toimintaperiaatteiden ja turvallisuusmittareiden arviointia sekä sisäisten turvallisuusauditointien tulosten ja vaikutusten tarkastelua. Yritysjohto varmistaa, että turvallisuudesta tehdyt havainnot johtavat toimenpiteisiin ja arvioi päämäärien, toimintaperiaatteiden, organisaation ja menettelyjen uudistamistarpeita. Johdon katselmusten tulokset kirjataan. 77

8 3. VAHINGOT, VAARATILANTEET JA LAITOKSEN TEKNISET PUUTTEET OIREITA TURVALLISUUSJOHTAMIS- JÄRJESTELMÄN PUUTTEISTA 3.1. Vahingot ja vaaratilanteet Vakavimmat onnettomuudet ja niiden seuraukset Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, valmistukseen ja varastointiin liittyy suuronnettomuusriski. Vakavimpia vahinkoja ovat tapaturmat, tulipalot, räjähdykset, päästöt ja vuodot, maaperän tai vesistöjen pilaantuminen. Henkilö- tai ympäristövahinkojen lisäksi seurauksena on aina myös taloudellisia menetyksiä, joista merkittävimpinä tuotantotoiminnalle aiheutuvat häiriöt tai omaisuusvahingot. Onnettomuuksien syiden tunnistaminen ehkäisykeinojen löytämiseksi Onnettomuuksista oppiminen ja kattavien ehkäisykeinojen löytäminen edellyttää, että välittömien onnettomuuteen johtaneiden syiden lisäksi organisaatiolla on kykyä ja osaamista tunnistaa työympäristössä, toimintatavoissa, organisaatiossa tai johtamisessa olevia puutteita puutteita turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudessa ja tehokkuudessa. Merkittävimpiä välittömiä onnettomuuksien syitä ovat odottamaton kemiallinen reaktio, reaktion karkaaminen, prosessin tukkeutuminen tai laitteiston tekninen vikaantuminen (laitevaurio, korroosio, staattinen sähkö, kitkalämpö, väärä materiaalin valinta tai rakennevirhe sekä turvallisuusjärjestelmän puuttuminen tai vikaantuminen). Teknisen vikaantumisen tai kemiallisen reaktion lisäksi välittömiin syihin sisältyy työntekijän toiminta onnettomuuden syntyhetkellä. Onnettomuus voi seurata työntekijän toimintovirheestä, inhimillisestä erehdyksestä, tahallisesta tai tahattomasta riskinotosta tai ohjeiden vastaisesta toiminnasta. Välittömien syytekijöiden taustalta löytyy useita organisaation toimintatavoissa ja johtamisessa olevia puutteita. Onnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinnassa tulisi paneutua myös näihin tekijöihin, jotta onnettomuuksista voitaisiin oppia ja jotta korjaavat toimenpiteet olisivat riittävän kattavia. Merkittävimmät välilliset syytekijät voidaan tunnistaa arvioimalla laitoksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän sisältöä: menettelyjen, ohjeistuksen ja vastuiden kattavuutta ja toimivuutta käytännössä. Yleisimpiä organisaation toiminnasta johtuvia syytekijöitä ovat puutteet huollossa ja kunnossapidossa, koulutuksessa tai opastuksessa, käyttö- tai työohjeissa, suunnittelussa, vaarojen tunnistamisessa ja seurausten arvioinnissa, laitteistojen asennuksissa tai valvonnassa. Välillisiin syytekijöihin sisältyvät myös työympäristön siisteydessä ja järjestyksessä olevat puutteet sekä puutteet käyttöhyödykkeiden saatavuudessa tai ympäristöolosuhteissa tapahtuneet muutokset (sää, lämpötila) Puutteet viranomaisluvissa tai teknisten järjestelmien lakisääteisissä tarkastuksissa Viranomaisluvat Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely, varastointi ja valmistus on suuronnettomuusvaarallista toimintaa ja laitoksella tulee olla käsiteltävien aineiden määrän ja laadun mukaiset TUKESin myöntämät luvat. Laitoksella tehtävät merkittävät muutokset edellyttävät muutosilmoituksen tekemistä TUKESille tai tarvittaessa uuden luvan hakemista. Hyvän toiminnan tunnuspiirteitä on, että teollisesti käsiteltäviä ja varastoitavia kemikaaleja sekä laitteistoja, painelaitteita, nestekaasulaitteistoja, kemikaalisäiliöitä ja muita teknisiä järjestelmiä koskevat luvat ovat kunnossa ja ajan tasalla. Luvat on luetteloitu, rekisteröity ja ne ovat helposti saatavilla. Teknisten järjestelmien asiakirjat ja kunnonvalvonta Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn, valmistuksen tai varastoinnin kannalta keskeisiä teknisiä asiakirjoja ovat räjähdysvaarallisten tilojen tilaluokitussuunnitelma, painelaite-, putkisto-, säiliö-, sähkölaitteisto-, maadoitus-, ilmanvaihto- sekä vuodonvalvonta-asiakirjat ja tarkastuspöytäkirjat. Hyvän toiminnan tunnusmerkkejä on, että teknisten järjestelmien asiakirjat ja lakisääteiset tarkastukset ovat kunnossa ja että tarkastukset ovat liitetty osaksi laitoksen huolto- ja kunnossapito-ohjelmaa Puutteet teknisessä turvallisuudessa ja laitoksen järjestyksessä Yleisimpiä turvallisuuspuutteita laitoksissa ovat esim. puutteet vuotojen hallinnassa ja keräilyssä, säiliöiden allastuksissa ja vallitiloissa, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastointipaikkojen rakenteellisessa kunnossa tai torjunta- ja sammutuskaluston riittävyydessä. Laitteiden ja laitteistojen rakenteellisessa kunnossa on todettu myös puutteita. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän heikkouksista kertovat myös puutteet tehdaslaitoksen, tuotantotilojen, säiliöalueiden, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen sekä varastojen yleisessä siisteydessä ja järjestyksessä. Lisäksi puutteita on havaittu teknisen turvallisuuden kannalta oleellisissa merkinnöissä kuten säiliö- ja putkistomerkinnöissä, täyttö- ja tyhjennyspaikkojen, varastotilojen ja 8

9 varastoitavien tuotteiden, poistumisteiden ja kulkureittien sekä onnettomuuksiin varautumista koskevissa merkinnöissä. Teknisten korjaustoimenpiteiden lisäksi laitoksella on oleellista tunnistaa, mistä turvallisuusjohtamisjärjestelmään liittyvistä oireista puutteet kertovat puutteista vastuumäärityksissä, perehdyttämisessä, vaarojen tunnistamisessa, ohjeistuksessa, valvonnassa vai jossain muussa. 99

10 4. TULOKSELLINEN TURVALLISUUSTOIMINTA ALKAA JOHTAMISESTA Turvallisuuden merkitys on korostunut ja korostuu edelleen lähivuosina. Yrityksen houkuttelevuutta yhteistyökumppanina, työnantajana tai investointikohteena arvioidaan myös eettisesti kestävien arvojen ja toimintatapojen kautta. Turvallisuuden ylläpitäminen ja kehittäminen alkaa johtamisesta johdon roolista ja vastuusta. Mikä on johdon rooli ja tehtävät laitoksen turvallisuuden ylläpitämisessä ja kehittämisessä? Mikä on riittävä turvallisuustaso? Onko se hyvä? Johdon henkilökohtainen sitoutuminen ja osallistuminen ei kuitenkaan yksinään riitä. Turvallisuuden kehittäminen on myös yhteistyötä turvallisuusasiantuntijoiden ja koko henkilöstön kanssa. Parhaimmissa organisaatioissa niin johto kuin koko henkilöstökin kantaa vastuuta omasta ja muiden turvallisuudesta, puuttuu havaitsemiinsa epäkohtiin ja tekee töitä yhteisen turvallisuuden hyväksi. Onnettomuuksista voidaan oppia, mutta niitä ei pidä hyväksyä. Jokainen organisaatio voi olla turvallinen ja teknisesti luotettava. Ratkaisevaa on tekijöiden tahto ja toiminta turvallisemman tulevaisuuden hyväksi. 10

11 KÄSITTEET Vaarallinen kemikaali Erittäin myrkyllinen, myrkyllinen, hapettava tai räjähtävä kemikaali tai erittäin helposti syttyvä, helposti syttyvä tai syttyvä palava neste, palava kaasu tai ympäristölle vaarallinen aine. Onnettomuus Vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn, varastointiin tai valmistukseen liittyvä äkillinen ei-toivottu henkilö-, omaisuus- tai ympäristövahinko. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi on suuronnettomuus- ja muiden onnettomuusvaarojen järjestelmällistä tunnistamista ja mahdollisten onnettomuuksien seurausten vakavuuden arviointia, riskien arviointia. Toimintaperiaateasiakirja sisältää yrityksen johdon tahtotilan turvallisuustasosta ja toimintalinjauksista turvallisuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä koko henkilöstön ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Perimmäisenä tavoitteena tulisi olla nolla onnettomuutta. Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Toimintatavat ja vastuut vaarallisiin kemikaaleihin liittyvien suuronnettomuus- ja muiden vaarojen hallitsemiseksi ja seurausten rajoittamiseksi. Auditointi on turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden järjestelmällistä ja säännöllisin väliajoin toistuvaa arviointia sen varmistamiseksi, että laaditut ohjeet toimivat käytännössä ja että voidaan tunnistaa turvallisuuden kehittämisen kannalta oleellisia puutteita. Katselmus Ylimmän johdon tekemä järjestelmällinen ja säännöllinen arviointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimivuudesta ja tehokkuudesta. Katselmuksen perusteella tarkistetaan asetettuja päämääriä ja tavoitteita sekä uudistetaan turvallisuusjohtamisjärjestelmää. 11

12 LÄHTEET Asetus vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista (59/1999). Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) Turvatekniikan keskus. Levä, Kirsi & Ritola, Susanna Turvallisuusjohtamisen pika-arviointi. TUKES-JULKAISU 7/2001. Levä, Kirsi Turvallisuusjohtamisjärjestelmä SEVESO II-direktiivin voimaansaattaminen ja vaikutukset Suomessa. (Käynnissä oleva tutkimushanke). 12 TUKES TURVATEKNIIKAN KESKUS PL 123, Lönnrotinkatu 37, HELSINKI Puhelin (09) Faksi ( ) Internet:

TUKES-julkaisu 7/2001. Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI. Kirsi Levä Susanna Ritola

TUKES-julkaisu 7/2001. Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI. Kirsi Levä Susanna Ritola TURVATEKNIIKAN KESKUS TUKES-julkaisu 7/2001 Seveso II TURVALLISUUSJOHTAMISEN PIKA-ARVIOINTI Kirsi Levä Susanna Ritola Helsinki 2001 Mikä Turvatekniikan keskus on ja mitä se tekee? Turvatekniikan keskus

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi

Suomen Turvallisuusneuvonantajat. Laatu ja turvallisuus auditointi Suomen Turvallisuusneuvonantajat Laatu ja turvallisuus auditointi Yritys: Tarkastelun kohde: Auditoija: Päiväys: 1.1 Vastuuhenkilöt 1.1.1 Onko kemikaalien maakuljetuksille nimetty turvallisuusneuvonantaja?

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä.

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. Tarkastusohjelma 1. Tarkastuksen avaus ja läsnäolijat Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. 2. Kohteen esittely ja toimintaan liittyvät vaarat 1 5

Lisätiedot

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä

Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä PÄÄTÖS 1 (4) Orion Oyj Hanna Nurmi PL 425 20101 TURKU Orion Oyj:n hakemus 10.1.2013 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Orion Oyj:n Turun tehtaan kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin merkittävä muutos

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit

KEMIKAALIT. valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset. 28.2.2008 Yritysneuvojat Kemikaalit KEMIKAALIT valvonta ja säädökset tunnistaminen käsittelyn vaatimukset KEMIKAALILAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTA Teollinen käsittely ja varastointi Ympäristön suojelu Terveyden suojelu ja työsuojelu Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen

ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa. STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi valistaa ja kouluttaa STAHA-yhdistyksen ATEX-työryhmän kokous Kiilto Oy 15.5.2008 Pirjo I. Korhonen ATEX-foorumi kouluttaa pk-yrityksiä Sisältö ATEX lainsäädännöstä ja sen erikoispiirteistä

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä

Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Kemikaalivalvonta-asiat pk-yrityksissä Yritysneuvojien ympäristökoulutus Hotelli Haaga, Haaga- sali valvonta ja säädökset tunnistaminen varastoinnin vaatimukset 1 TOIMINNANHARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET huolehtimisvelvollisuus

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Inex Partners Oy, Sipoo PT, Keuksuontie 3, 04220 Kerava. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

Inex Partners Oy, Sipoo PT, Keuksuontie 3, 04220 Kerava. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. PÄÄTÖS 1 (4) Inex Partners Oy PL 33 00088 S-RYHMÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätös logistiikkakeskuksen sijoituksesta Inex Partners Oy, Sipoo PT, Keuksuontie 3, 04220 Kerava. Kohde ei sijaitse

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella

Vaarallisten kemikaalien käyttö ja varastointi varakattilalaitoksella PÄÄTÖS 1 (5) Suomen Teollisuuden Energiapalvelut - STEP Oy PL 9 28101 PORI STEP Oy:n lupahakemus 18.7.2014, täydennykset 29.8.2014 ja 2.9.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Vaarallisten kemikaalien

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Kiviniemen seudun asukkaille

Kiviniemen seudun asukkaille Säilytä tämä tiedote! Kiviniemen seudun asukkaille 1 Tämän Kiviniemen teollisuusalueen lähiseudun asukkaille jaettavan turvallisuustiedotteen toimittaminen perustuu Valtioneuvoston asetukseen vaarallisten

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti

Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle. Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti Turvapassi-koulutus päivähoidon ja koulun henkilöstölle Tapaturmapäivä 13.8.2010 Kristiina Myllyrinne asiantuntija, ensiapu Suomen Punainen Risti SPR:n Turvapassi-koulutus Turvapassi-koulutus Yksi työpäivä

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Teknokemian tehtaan rakentaminen

Teknokemian tehtaan rakentaminen PÄÄTÖS 1 (5) Taerosol Oy Aakkulantie 21 36220 Kangasala Asia Kohde ja sen sijainti Teknokemian tehtaan rakentaminen Taerosol Oy, Kangasalan kunta, Lemposen kylä, osoitteessa Hampuntie, korttelialueen tontti

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hannu Nuolivirta 21.10.2011 Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8-9. 11.2011 Painelaitteita koskevien säädösten vaikutus sammutuslaitteistoihin 21.10.2011 Hannu Nuolivirta

Lisätiedot

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA.

Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen. Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740 SASTAMALA. PÄÄTÖS 1 (4) Kemira Chemicals Oy PL 7 32741 SASTAMALA Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Märkälujahartsin ja selkeytyksen apuaineen tuotannon aloittaminen Kemira Chemicals Oy, Äetsä, Harmajantie 3, 32740

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) 9.9.2014 5156/36/2014. Avain Logistiikka Oy. Ansatie 5 01740 VANTAA. Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus 30.6.2014

PÄÄTÖS 1 (4) 9.9.2014 5156/36/2014. Avain Logistiikka Oy. Ansatie 5 01740 VANTAA. Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus 30.6.2014 PÄÄTÖS 1 (4) Avain Logistiikka Oy Ansatie 5 01740 VANTAA Avain Logistiikka Oy:n lupahakemus 30.6.2014 Asia Kohde ja sen sijainti Kemikaalilupa varastokeskukselle Avain Logistiikka Oy:n varastokeskus sijaitsee

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

TUKES-julkaisu 3/2003 TEOLLISUUSLAITOSTEN TURVALLISUUSSELVITYSTEN KESKEISIMMÄT PUUTTEET. Turvallisuusjohtamisen erikoistyö.

TUKES-julkaisu 3/2003 TEOLLISUUSLAITOSTEN TURVALLISUUSSELVITYSTEN KESKEISIMMÄT PUUTTEET. Turvallisuusjohtamisen erikoistyö. TUKES-julkaisu 3/2003 TEOLLISUUSLAITOSTEN TURVALLISUUSSELVITYSTEN KESKEISIMMÄT PUUTTEET Turvallisuusjohtamisen erikoistyö Irmeli Muje Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto TURVATEKNIIKAN

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

PÄÄTÖS 1 (4) 30.9.2014 572/36/2014. Tikomet Oy. Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ. Päätös laitoksen perustamisesta

PÄÄTÖS 1 (4) 30.9.2014 572/36/2014. Tikomet Oy. Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ. Päätös laitoksen perustamisesta PÄÄTÖS 1 (4) Tikomet Oy Iskutie 9 40320 JYVÄSKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Tikomet Oy, Iskutie 9, 40320 JYVÄSKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

Lisätiedot

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan

Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan PÄÄTÖS 1 (5) Baltic Bulk Oy Ulkosatamantie 15 64260 KASKINEN Baltic Bulk Oy:n Haminan varaston perustamislupahakemus Asia Päätös Kalsiumoksidin varaston perustaminen Haminan satamaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

Lisätiedot

Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella.

Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. PÄÄTÖS 1 (4) Hankkija Oy PL 120 27801 SÄKYLÄ Asia Kohde ja sen sijainti Päätös Päätöstä koskeva toiminta Päätös laitoksen perustamisesta Hankkija Oy, Säkylän rehutehdas, Maakunnantie 4, 27820 SÄKYLÄ. Kohde

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri koostuu...

Turvallisuuskulttuuri koostuu... Turvallisuuskulttuuri koostuu... Oikeat arvot, asenne Riittävästi tietoa ja taitoa Käytännön teot ja toimet motivaatio X osaaminen X mahdollisuudet= tulos Professori Veikko Teikari / Aalto- yliopisto 1

Lisätiedot

TIETOTURVA- POLITIIKKA

TIETOTURVA- POLITIIKKA TIETOTURVA- POLITIIKKA Kaupunginhallitus 3.9.2013 216 HAAPAJÄRVEN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1. JOHDANTO... 3 2. KATTAVUUS... 3 3. TIETOTURVA... 3 4. TIETOTURVATYÖ... 4 5. ORGANISOINTI JA VASTUUT...

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset

Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset www.turvallisuustutkinta.fi SPPL, Kouvola 30.10.2014 Turvallisuustutkinnan havainnot ja suositukset Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus Tutkinnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 MARKKINOINTIVIESTINNÄN TOIMENPITEIDEN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS MAVI 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009

Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri. Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Lentoliikenteen turvallisuus Ilmailun turvallisuuskulttuuri Kim Salonen Ylijohtaja 7.9.2009 Ilmailun turvallisuus Ilmailu on perusluonteeltaan riskialtista toimintaa Turvallisuuden parantaminen ja ylläpitäminen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus tutkinnon osa (MAVI) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Markkinointiviestinnän

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA

9.2.2015 1 (3) KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA UUDENKAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö / K.R-P 9.2.2015 1 (3) B. RISKIEN ARVIOINTI JA RISKIENHALUNTASUUNNITELMA Olennaisimmat toimintaan ja talouteen liittyvät riskit sekä niihin suunnitellut

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan

Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Patoturvallisuuslainsäädännön ja muun lainsäädännön ohjeistus häiriötilanteiden hallintaan Suurpadot-Suomen osasto ry: Patojen häiriötilanteiden hallinta 27.3.2015 ENNAKOIVAT ONNEETOMUUDEN SATTUESSA YLEISET

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa

Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa 1 opas Vaaralliset kemikaalit teollisuudessa vaaralliset kemikaalit teollisuudessa 2 julkaisutiedot Tekstit: Tukes Kuvat: Lauri Mannermaa (s. 3, 8, 9, 14, 16, 17) Ulkoasu & taitto: Hahmo Design Oy isbn:

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014

Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 Satakunnan koulutuskuntayhtymä OPPILAITOSTURVALLISUUSSEMINAARI Projektipäällikkö Minna Mari Virtanen 14.11.2014 OSA HANKE OPISKELIJOIDEN OSALLISUUS HYVINVOINNISTA Tavoitteena Opiskelijoiden hyvinvoinnin,

Lisätiedot

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26. Teuvo Reinikainen SPEK PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 26 Teuvo Reinikainen SPEK SUOJELUSUUNNITELMA Velvoite väestönsuojelulaista ja -asetuksesta v. 1958/1959 (muutokset v. 1990) Ohje teollisuuslaitosten ja liikeyritysten poikkeusolojen

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella. PÄÄTÖS 1 (4) Woikoski Oy Ab Sälpäkuja 6 90620 OULU hakemuksenne 5.3.2015 Lupapäätös Oy Woikoski Ab saa harjoittaa vaarallisten kemikaalien laajamittaista teollista käsittelyä ja varastointia Oulun täyttölaitoksella.

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot