Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa

Transkriptio

1 Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa

2 Moduuli 3: Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Turvallisuusjohtaminen Luento 13

3 1. Luennon aihesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

4 Kemianteollisuuden tavoitteita Suomalaisen turvallisuusajattelun on aika ottaa aimo askel eteenpäin kohti "nolla tapaturmaa" -tavoitetta. Vaikka tapaturmien määrä on kemianteollisuudessa viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti puolittunut ja turvallisuuden taso on muihin aloihin nähden hyvä, ei vaihtoehtoja ole: ainoa hyväksyttävä tavoite on nolla. nyt kyse on ennen kaikkea koko yhteisön sitoutumisesta ja tahtotilasta. Toimitusjohtaja Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Safety 24 h -hankkeen aloitusseminaari Helsingissä

5 Turvallinen prosessilaitos Prosessilaitoksen turvallisuus riippuu ainakin: kemiallisista tekijöistä, fysikaalisista tekijöistä, teknillisistä tekijöistä, inhimillisistä tekijöistä, organisatorisista tekijöistä, biologisista tekijöistä.

6 Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan johtamisen keinoin tapahtuvaa yrityksen turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista ja päämäärätietoista hallintaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun turvallisuustoimintaa johdetaan niin kuin muitakin yrityksen toimintoja - ennakoiden, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti.

7 Turvallisuusjohtamisen asiakokonaisuuksia Turvallisuuslainsäädäntö Turvallisuusanalyysit Sidosryhmäyhteistyö (viranomaiset, asiantuntijat, muut turvallisuustahot) Turvallisuustoiminnan organisointi Turvallisuustoiminnan standardit ja mittarit Tapaturma-, onnettomuusja vahinkotilastot Benchmarking Vakuutukset Riskienhallinnan menetelmät Turvallisuusriskien seuranta ja tarkastukset Turvallisuuden osaalueiden auditoinnit Turvallisuusohjeistuksen kehittäminen Turvallisuustietoisuuden lisääminen (perehdyttäminen, koulutus, käytännön harjoitukset, ym.)

8 Turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet Alkutilanteen kartoitus Toimintatapa Suunnittelu Toimeenpano Mittaaminen ja seuranta Toiminnan arviointi

9 Miksi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa ollaan aktiivisia pienissä tehtaissa? 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Suomi Ruotsi Italia Sattunut onnettomuus Lakisääteisyys Negatiivinen julkisuus Viranomaisen huomautus Asiakkaat Työntekijät Yhteiskunta Ammattiliitot Kilpailijat Teollisuusjärjestöt Vakuutusyhtiöt Lähde: SPASE-projekti

10 Hallitsemme riittävästi tehtaamme... 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4 3,9 Suomi Ruotsi Italia 3,8 3,7 3,6 Turvallisuusriskejä Terveysvaaroja Ympäristöriskejä Lähde: SPASE-projekti

11 Missä ollaan ja miksi? Turvallisuustaso Suomen prosessiteollisuudessa on kansainvälisesti suhteellisen hyvä. Turvallisuusasiat eivät kuitenkaan ole järjestelmällisesti osa joka päiväistä toimintaa. Ylin johto on sitoutunut vain paperilla? Tekniikasta johtuvia ongelmia on helppo tutkia ja hoitaa, ihmisistä johtuvia ei.

12 Turvallisuusjohtaminen Safety 24h -ohjelmassa, esimerkkejä Yritys Ashland Finland Oy, Porvoo Fortum Oil and Gas Oy, Porvoo Henkel Norden Oy, Valkeakoski Kemira Chemicals Oy, Vaasa Nokian Renkaat Oyj, Nokia Oulun Keskuspesula Oy, Oulu Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Lahti Ab Rani Plast Oy, Teerijärvi Saint-Gobain Isover Oy, Hyvinkää Säteri Oy, Valkeakoski Tikkurila Oy ym., Vantaa Uponor Suomi Oy, Nastola Aihe Turvallisuusraportointijärjestelmän kehittäminen Läheltä piti raportointi turvallisuuden työkaluna jalostamolla Asenteet ISRS:n implementointi turvallisuuden parantamiseksi koko organisaatiossa Turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Menetelminä mm. asennekartoitus ja toimenpiteiden määritys. Johtaminen ja mittarit 1. Johtaminen ja mittarit, 2. Asenteet Turvallisuusjohtaminen ja -mittarit Teerijärven ja Lappforsin tehtaat Asenteet OHSAS mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Työnopastusta ja perehdyttämistä helpottava yksinkertainen pelisääntövihkonen. Asenteet: Työsuojelun herätekoulutus koko henkilöstölle ja työsuojeluoppaan tekeminen Lähde: Kemianteollisuus ry.

13 Miten turvallisuustasoa yrityksissä mitataan? sairauspäivät kuolemantapaukset menetetty tuotanto raportoitujen läheltä piti -tapausten määrä Muu mittari?

14 Käytössä olevia turvallisuustyökaluja turvallisuusanalyysit tehdaskierrokset ja sisäiset auditoinnit läheltä piti -tapausten analysointi ym.... mutta onko olemassakaan jokapäiväistä toimintaa tukevia työkaluja?

15 Turvallisuusanalyyseistä Tehdään monesti vain viranomaisia varten. Suunnittelun tueksi, mutta tehdään usein turhan myöhään. Analyysit jäävät yleensä päivittämättä. Saatua tietoa ei oteta yrityksessä käyttöön. Analyysit ovat usein liian pinnallisia - tiedossa olevan tiedon kirjaamista.

16 Tehdaskierrokset ja auditoinnit Johdon on osoitettava aitoa mielenkiintoa. Työntekijöiltä on voitava kysyä neuvoja. Ongelmiin on puututtava johdonmukaisesti. Luvattuja korjauksia on tehtävä viipymättä. On tunnistettava jäävuoret, eikä vain huiput. Tehdaskierrokset ja auditoinnit ovat osa turvallisuuskulttuuria.

17 Läheltä piti -tapausten analysointi Läheltä piti -tapauksista on voitava ottaa oppia. Läheltä piti -tapausten raportointi kangertelee usein. Analysointi on usein pinnallista. Syyttävästä ilmapiiristä on päästävä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä.

18 Muutoksia toimintaympäristössä keskittyminen ydinosaamisalueelle alihankinta on lisääntynyt toimintojen yhtiöittäminen Samalla tehdasalueella toimii useampi yritys. Organisaatiota on supistettu. Tiimityöskentely on lisääntynyt.

19 Yhteiset työpaikat Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työskentelee samaan aikaan usean työnantajan työntekijöitä. Osapuolista käytetään monia nimityksiä: tilaaja, päämies, toimittaja, urakoitsija, alihankkija, palveluyritys, laitevuokraaja, kumppanuusyritys jne.

20 Tyypillisiä ulkoistettuja toimintoja rakentaminen teollisuus- ja toimistosiivous kiinteistönhoito tehdasasennukset varastointi kuljetukset koneiden huolto ja kunnossapito Ulkoistettuja toimintoja jätehuolto ravitsemustoiminta turvallisuus/vartiointi konsultointi mm. terveys/turvallisuus rakennusten ylläpito/huolto ulkoalueiden hoito tietokone- ja tietoliikennetekniikka laitevuokraus, esim. nosturit, telineet jne. Lähde: METYTY-projekti, 2001

21 Yhteisten työpaikkojen vaarat Erilaiset muutostilanteet synnyttävät epävarmuustekijöitä, tiedonkulun katkoksia ja vastuiden hämärtymistä. Vaaroja syntyy, kun monta toimijaa työskentelee samoissa työtiloissa rinnakkain, limittäin, päällekkäin jne. Seurauksena voi ajan mittaan olla onnettomuuksia.

22 Turvallisuuden hallinta yhteisillä työpaikoilla Ratkaisu yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallintaan on kokonaisuuden hyvä hallinta eli eri toimintojen yhteensovittaminen (koordinnointi). Avaintekijöitä ovat ne eri osapuolten väliset toimivat pelisäännöt, jotka varmistavat turvallisuuden.

23 Alihankinta ja turvallisuustaso Alihankkijoille tapahtuu enemmän onnettomuuksia kuin laitosten vakituiselle henkilöstölle. Työympäristö on vieras. Turvallisuustiedon kulkeminen osapuolten välillä on vaikeutunut. Valvonta on vaikeutunut. Työtahti on kireä.

24 Yhtiöittäminen ja turvallisuustaso Korporatiivinen muisti ei enää toimi. Kokemusten kartuttaminen hidastuu. Erikoisosaajia ei ole, vaan moni asia tehdään oman toimen ohessa. Turvallisuustutkimukseen ei ole varaa. Ulkopuolisia konsultteja käytetään, mutta vain tapaus kerrallaan.

25 Yhteinen tehdasalue ja turvallisuustaso Turvallisuusasioista tulee kertoa naapureille. Turvallisuussuunnitelma tulee tehdä yhdessä. On muistettava myös ruokalan emäntiä. Liikkumisen valvonta vaikeutuu. Tehdasalueella olevien määrää ei tunneta. Yritysten eri intressit vaikeuttavat toimintaa.

26 Ohut organisaatio ja turvallisuustaso Vanhoja osaajia on siirretty syrjään. Erikoistehtäviin ei ole koulutettua väkeä. Moni asia jää roikkumaan. Kaikkien vastuu turvallisuusasioista korostuu. Konsulttien käyttö lisääntyy.

27 Tiimityöskentely ja turvallisuustaso Vastuu omasta alueesta paranee. Kokonaiskuva hämärtyy. Tiimien väliin jää ei kenenkään -maata. Kuka vastaa turvallisuustasosta? Miten tiimi selvittää turvallisuustasonsa?

28 Keskittyminen ydinosaamisalueelle ja turvallisuustaso Luotettava moneen yhteistyötahoon Enemmän resursseja perusilmiöiden ymmärtämiseen Muilla aloilla hyviksi todetut opit välittyvät huonommin? Osaamista ulkoa, mutta kuuluuko turvallisuusanalyysi laite- vai laitostilaukseen?

29 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

30 Toiminnan laajuuden mukaan määräytyvät velvoitteet (59/1999) Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi lupamenettely toimintaperiaateasiakirjan laatiminen turvallisuusselvityksen laatiminen

31 Turvallisuusselvityksen sisältö Yhteystiedot ja yleiskuvaus tuotantolaitoksesta (kohde, osoite, yhteyshenkilöt jne.). Toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Kuvaus laitoksesta ja sen ympäristöstä. Yksityiskohtainen kuvaus eri osastojen ja yksiköiden toiminnasta ja käsiteltävistä vaarallisista aineista. Onnettomuusriskien tunnistaminen, analysointi ja hallintakeinot. Pelastustoimenpiteet onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi.

32 Toimintaperiaatteet Suuronnettomuuksien ehkäisemiseen tähtäävät toimintaperiaatteet on esitettävä kirjallisesti toimintaperiaateasiakirjan muodossa antavat yleiskuvan siitä, miten toiminnanharjoittaja sitoutuu huolehtimaan tuotantolaitoksen turvallisuustasosta sisältävät toiminnanharjoittajan vahvistamat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista koskevat yleiset päämäärät, joiden mukaisesti johto haluaa toimintaa kehittää, sekä toimintatavat, joihin toiminnanharjoittaja sitoutuu päämäärien saavuttamiseksi.

33 Toimintaperiaateasiakirja Toimintaperiaateasiakirjassa esitetään turvallisuustoimintaa koskevat päämäärät ja tärkeimmiksi katsotut toimintatavat niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi sitoutuminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen toiminnan jatkuvaan tarkkailuun ja kehittämiseen vaarojen arviointiin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen.

34 Turvallisuusjohtamis- järjestelmä Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan turvallisuusasioiden hallintaa varten laadittua järjestelmää, jolla toiminnanharjoittaja varmistaa, että toimintaperiaatteissa asetetut päämäärät toteutuvat. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee sisältää se osa yleistä johtamisjärjestelmää, joka mahdollistaa suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon. Lähde: TUKES-ohje K1-2002

35 Turvallisuusjohtamis- järjestelmän sisältö Organisaatio ja vastuuhenkilöt Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi Toimintojen ohjaus Muutosten hallinta Suunnittelu hätätilanteiden varalta Suorituskyvyn tarkkailu (toteutuksen seuranta) Auditointi ja katselmus. Lähde: Asetus 59/1999

36 Turvallisuusorganisaation rakenne, vastuuhenkilöt ja vastuualueet Turvallisuusselvitykseen sisällytetään organisaatiokuvaus, josta ilmenee suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät ja vastuualueet - organisaatiokaavio ja tarvittaessa täydentävä sanallinen kuvaus. Lisäksi selvitetään, miten tehtävistä ja vastuista tiedotetaan organisaation sisällä ja tarvittaessa ulospäin.

37 Organisaatiokuvaus Organisaatiokuvauksesta käy ilmi ylimmän johdon rooli ja tehtävät turvallisuusjohtamisjärjestelmässä sekä mitä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, vastuita ja valtuuksia linjaorganisaation eri organisaatiotasoilla on. toimintaperiaatteista vastaavan henkilön, käytönvalvojan ja muiden vastuuhenkilöiden apuna toimivien henkilöiden nimet sekä heidän tehtävänsä, vastuualueensa, valtuutensa ja käytettävissä olevat resurssinsa suuronnettomuuksien ehkäisemistä koskevien tehtävien hoitamiseksi.

38 Koulutus Koulutukseen liittyen turvallisuusselvityksessä kuvataan: miten onnettomuusvaarojen ehkäisemiseen ja hallintaan liittyvät koulutustarpeet määritellään miten koulutus käytännössä järjestetään miten tietoja käydystä koulutuksesta ylläpidetään miten annetun koulutuksen omaksuminen osoitetaan.

39 Tiedonhankinnan tavat ja vastuut Tarvittavan tiedon hankinta ja ylläpito: toiminnanharjoittajan oman alan lainsäädäntö, tekniset määräykset ja ohjeet alan yleinen turvallisuustaso ja -tekniikka alan yleisesti hyviksi havaitut käytännöt alalla sattuneet onnettomuudet. Turvallisuusselvityksessä kuvataan mistä ja miten tietoa hankitaan, sekä mainitaan vastuuhenkilöt ja heidän tehtäväalueensa.

40 Sitouttaminen (oma henkilöstö + alihankkijat) Turvallisuusselvityksessä kuvataan miten työntekijät ja tarvittaessa myös yhteistyötahot sitoutetaan ja kannustetaan osallistumaan turvallisuuden hallintaan. Esimerkkejä sitouttamismenettelyistä aloitejärjestelmät osallistuminen auditointeihin osallistuminen riskianalyyseihin osallistuminen toiminnan kehittämisryhmiin.

41 Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi (1) Turvallisuusselvityksessä kuvataan: millaisin järjestelmällisin menettelyin tunnistetaan onnettomuusvaarat ja arvioidaan onnettomuuksien todennäköisyys ja seurausten vakavuus mitä analyysi- ja arviointimenetelmiä käytetään missä kohteissa/ toiminnoissa/ tilanteissa kuvattuja menetelmiä käytetään

42 Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi (2) miten ja millä kriteereillä tunnistus- ja arviointimenetelmät kussakin tapauksessa valitaan miten tulokset käsitellään ja otetaan huomioon laitoksen suunnittelussa, käytössä ja ohjeistuksessa ketkä vastaavat vaarojen tunnistamisesta ja arvioinnista, yhteenvedon laatimisesta, toimenpiteisiin ryhtymisestä ja toteutuksen seurannasta.

43 Toimintojen ohjaus Turvallisuusselvityksessä kuvataan toimintaan liittyvä ohjeistus miten toimintaan liittyvät vaarat ja turvallisen toiminnan rajat otetaan huomioon ohjeistuksesta vastuussa olevat henkilöt menettelyt, joilla varmistetaan että henkilökunta tuntee ohjeet ja toimii niiden mukaisesti mitä menettelyitä on käytössä ohjeiden tarkistamiseksi.

44 Muutosten hallinta (1) Turvallisuusselvityksessä kuvataan menettelyt, joita tuotantolaitoksella noudatetaan, kun tehdään pysyviä, tilapäisiä tai kiireellisiä muutoksia olemassa olevissa tuotantolaitoksissa tai suunnitellaan uusia laitoksia, prosesseja tai varastoja mitä tarkoitetaan muutoksella ja minkä tyyppisiä muutoksia menettelyt kattavat

45 Muutosten hallinta (2) kenen vastuulle muutosten hyväksyntä kuuluu kuka muutokset toteuttaa laitteistojen, putkistojen, rakennusten sekä turvajärjestelyiden suunnittelussa ja sijoituksessa noudatettavat perusteet

46 Muutosten hallinta (3) miten muutoksiin liittyvät vaarat arvioidaan ja miten ne otetaan huomioon miten muutokset dokumentoidaan muu muutoksiin liittyvä ohjeistus, esimerkiksi ohje siitä, mitkä muutokset vaativat luvan tai ilmoituksen tekemisen viranomaiselle miten järjestetään tiedotus ja koulutus muutoksista.

47 Sisäinen pelastussuunnitelma Toiminnanharjoittajan tulee laatia sisäinen pelastussuunnitelma, jossa kuvataan menettelyt, joihin tuotantolaitoksen alueella ryhdytään onnettomuustapauksissa.

48 Suunnittelu hätätilanteiden (onnettomuuksien) varalta Turvallisuusselvityksessä kuvataan miten varmistetaan, että sisäinen pelastussuunnitelma laaditaan ja pidetään ajan tasalla sisäisen pelastussuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon tunnistetut vaaratilanteet sisäisen pelastussuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kunnan pelastusjärjestelyt sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa kuullaan henkilökuntaa henkilökunta tuntee sisäisen pelastussuunnitelman ja osaa tarvittaessa toimia suunnitelman mukaisesti.

49 Suorituskyvyn tarkkailusta Suorituskyvyn tarkkailulla tarkoitetaan menettelyitä ja menetelmiä, joilla toiminnanharjoittaja arvioi tuotantolaitoksen turvallisuustasoa. Turvallisuustason arviointia varten toimintaperiaatteissa esitetyt päämäärät puretaan konkreettisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista voidaan seurata ja mitata: konkreettisten, mitattavien tavoitteiden asettaminen eri organisaatiotasoilla ja alueilla tavoitteista tiedottaminen.

50 Suorituskyvyn tarkkailun mittarit Turvallisuusselvityksessä kuvataan turvallisuustoiminnan mittarit (ennakoivia mittareita ja jälkikäteismittareita) menettelyt ja vastuut seurantatietojen keräämisestä ja tulosten käsittelystä sekä jatkotoimenpiteisiin ryhtymisestä tutkinnan ja korjaavien toimenpiteiden menettelytavat siinä tapauksessa, että tavoitteita ei saavuteta. Mm. ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista ja läheltä piti -tapauksista sekä niiden tutkinta ja seurantamenettelyt.

51 Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (1) turvallisuusasioista vastaava johtaja ja turvallisuusasioita hoitavat asiantuntijat nimetty julkituotu turvallisuuspolitiikka turvallisuuskoulutustiedot tehdyt riskien arvioinnit johdon kierrokset lakisääteiset vaatimukset viranomaisten korjauskehotukset

52 Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (2) tehdyt turvallisuusaloitteet tehdyt toimenpiteet ilmapiiri, asenteet auditoinnit, katselmukset terveysseurantaraportit työolosuhteiden seuranta, mittaus laitteiston kunnon seuranta henkilösuojainten käyttö

53 Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (3) vaaralliset toimintatavat vaaralliset olosuhteet vaaratilanteet (läheltä piti) materiaalivahingot tapaturmat päästöt, vuodot sairaspoissaolot tuotantohäiriöt

54 TUKES:in esimerkkejä käytetyistä mittareista Riskinarvioinnit Siisteys ja järjestys Häiriötiedot Kunnossapitotiedot Luotettavuustiedot Käytettävyys Johdon kierrokset Auditoinnit Henkilösuojainten käyttö Viranomaispalaute Johdon kierrokset Paloturvallisuus ja hätätilannevalmius Lakien ja asetusten noudattaminen Työilmapiiri Turvallisuuskulttuuri Tekniset järjestelmät Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Ei-toivotut tapahtumat Tapaturmien vakavuus Tapaturmataajuus Vaaratilanteet Tapaturmien syyt Sopimuskumppaneiden tapaturmat Sairauspoissaolot Ammattitaudit Poissaolokustannukset Vastaanottokäynnit Ongelmajätteet Satunnaispäästöt Turvallisuustoimenpiteet Koulutus Turvallisuuskierrokset Auditoinnit Pienryhmätoiminta Aloitteet Työkyky ja kuntotestit Ergonomia Turvallisuuskustannukset Lähde: TUKES -julkaisu 7/2000

55 Auditointi Sisäinen auditointi = oman toiminnan järjestelmällinen havainnointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Turvallisuusselvityksessä kuvataan: miten sisäiset auditoinnit toteutetaan ketkä sisäisiä auditointeja voivat tehdä kuinka usein niitä tehdään miten tulokset käsitellään vastuut auditoinnissa tehtyjen havaintojen käsittelemiseksi, toimenpiteisiin ryhtymiseksi sekä tehtyjen toimenpiteiden seuraamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi.

56 Johdon katselmus Katselmukset = ylimmän johdon osallistuminen toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiin ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Turvallisuusselvityksessä kuvataan: mitä asioita ylin johto turvallisuusjohtamisjärjestelmästä seuraa. kuinka usein katselmuksia pidetään.

57 Katselmuksessa seurataan Esimerkkejä: asetettujen tavoitteiden saavuttaminen uusien tavoitteiden asettaminen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sisäisten auditointien havainnot ja johtopäätökset toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistarpeet.

58 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

59 Työterveys- ja työturvallisuus- johtaminen Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT-johtaminen) tärkeys on viime aikoina korostunut. Monet tehokkaan TTT-johtamisen tunnusmerkit ovat erottamaton osa niitä hyviä johtamiskäytäntöjä, joiden puolesta laatu- ja liiketoiminnan asiantuntijat puhuvat.

60 Mikä järjestelmä? ISO ei laadi työterveys- ja -turvallisuusjohtamisjärjestelmien standardeja. British Standards Institution on tehnyt ohjeellisen standardin. suomennos: Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä (BS 8800:fi). yhteensopiva ISO ja ISO järjestelmien kanssa

61 TTT-johtamisjärjestelmän osat ISO ratkaisumallin lähtötilanteen katselmus ttt-politiikka suunnittelu toteutus ja toiminta tarkastus ja korjaava toiminta johdon katselmus mukaan >> jatkuva parantaminen Johdon Johdon katselmus katselmus Tarkastus Tarkastus ja ja korjaava korjaava toiminta toiminta Jatkuva parantaminen Lähtötilanteen Lähtötilanteen katselmus katselmus TTT-politiikka TTT-politiikka Suunnittelu Suunnittelu Toteutus Toteutus ja ja toiminta toiminta

62 Lähtötilanteen katselmus Auditointi Lähtötilanteen Lähtötilanteen katselmus katselmus Palaute toiminnan mittauksesta Politiikka Missä me olemme nyt? Verrataan olemassa olevia järjestelyjä: lakisääteisiin vaatimuksiin ohjeistukseen yrityksen sisällä parhaisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin yrityksen toimialalla ja muilla soveltuvilla aloilla TTT-johtamiseen varattujen voimavarojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Tiedot käytetään hyödyksi jatkon suunnittelussa.

63 TTT-politiikka Johdon katselmus Auditointi Politiikka Politiikka Palaute toiminnan mittauksesta Suunnittelu Yrityksen ylimmän johdon on määriteltävä, dokumentoitava ja allekirjoituksellaan hyväksyttävä yrityksen TTT-politiikka.

64 TTT-politiikan elementtejä ttt-toiminta kiinteä osa liiketoimintaa riittävän korkeatasoinen ttt-toiminta riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit ttt-tavoitteiden asettaminen ja tietoon saattaminen ttt-toiminnan johtaminen linjajohdon tehtävä ymmärtämisen, toteuttamisen ja ylläpidon varmistaminen työntekijöiden osallistuminen ja huomioon ottaminen katselmukset, auditoinnit, koulutus, yms.

65 Suunnittelu Politiikka Auditointi Suunnittelu Suunnittelu Palaute toiminnan mittauksesta Toteutus ja toiminta Suunnittelun tulisi kattaa: riskin arvioinnin, johon kuuluu vaarojen tunnistaminen lakisääteiset ja muut vaatimukset TTT-johtamistoimenpiteet. On tärkeää, että suunnitellun toiminnan onnistuminen tai epäonnistuminen on selvästi havaittavissa/mitattavissa.

66 Toteutus ja toiminta Suunnittelu Auditointi Toteutus Toteutus ja ja toiminta toiminta Toiminnan mittaus Tarkastus ja korjaava toiminta organisaatiorakenne ja vastuut koulutus, tietoisuus ja pätevyys tiedonkulku dokumentointi asiakirjojen valvonta toimintojen ohjaus valmius ja toimiminen hätätilanteessa

67 Tarkastus ja korjaava toiminta Toteutus ja toiminta Auditointi Tarkastus Tarkastus ja ja korjaava korjaava toiminta toiminta Palaute toiminnan mittauksesta Johdon katselmus tarkkailu ja mittaukset ennakoivat toiminnan mittarit toiminnan vaikutusten mittarit korjaava toiminta tiedostot auditoinnit

68 Johdon katselmus Tarkastus ja korjaava toiminta Sisäiset tekijät Johdon Johdon katselmus katselmus Ulkoiset tekijät Politiikka Johdon katselmuksissa tulisi käsitellä: TTT-johtamisjärjestelmän toiminta kokonaisuutena järjestelmän yksittäisten osien toimintaa auditointien havaintoja sisäisiä ja ulkoisia muutostekijöitä.

69 Organisointi integrointi ja yhteistyö vastuu ja raportointivelvollisuus työntekijöiden osallistuminen pätevyys ja koulutus viestintä ja dokumentointi asiantuntijan neuvot ja palvelut.

70 Toiminnan mittaaminen ennakoiva ja jälkikäteen tapahtuva seuranta tulosindikaattoreiden valinta toiminnan mittaamisen periaate mittaustekniikat vaarallisten tapahtumien tutkiminen mahdolliset TTT-toiminnan puutteet

71 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

72 Turvallisuuskulttuuri Työntekijöiden ja johdon välillä oltava toimiva suhde - johto näkyy tehtaalla. Turvallisuuden tärkeys on hyväksytty ja se näkyy osana työntekoa. siisteys ja henkilökohtaiset suojaimet Tag in / Tag out ja työlupakäytäntö Läheltä piti -tapauksista ilmoitetaan.

73 Johdon rooli Riskiä poistaviin toimiin panostetaan. Aito sitoutuminen, näkyminen tehtaalla. Turvallisuuden on oltava johdon jokaisen kokouksen asialistalla. Työntekijöiltä voitava kysyä neuvoja. Tavoitteita ja suunnitelmia on oltava. Johdonmukaisesti puututtava ohjeiden vastaiseen toimintaan.

74 Turvallisuusjohtamisen osa- alueet (1) Turvallisuuspolitiikka Turvallisuustoimintaa johtavat asiantuntevat vastuuhenkilöt Turvallisuusasiat toimittajan valinnassa Turvallisuusasiat sopimuksissa

75 Turvallisuusjohtamisen osa- alueet (2) Turvallisuusohjeiden laadinta Turvallisuuden varmistaminen työpaikalle tullessa Turvallisuuskulttuuri (tiedonkulku ja yhteistyö) Perehdyttäminen ja turvallisuuskoulutus Turvallisuussuunnittelu Turvallisuusvalvonta Tarkastustoiminta

76 Turvallisuuden vastuuhenkilöt Turvallisuustoimien toteuttamiseksi tarvitaan niin tilaajan, palveluiden kuin laitteiden toimittajien osalta asiantuntevat vastuuhenkilöt, joilla on riittävä turvallisuuspätevyys ja johtamisresurssit. Tilaajan vastuuhenkilö vastaa eri työnantajien turvallisuustoiminnan koordinoinnista.

77 Tutkimus, kehitys ja suunnittelu Poikkeamatarkastelulla lisätään yleensä laitoksen monimutkaisuutta. Luonteeltaan turvallisempien prosessien kehittämiseen tulee uskaltaa satsata. Uusia laiteratkaisuja tulee kokeilla. Tietokoneiden suomia mahdollisuuksia tulee käyttää enemmän esimerkiksi simulointiin ja optimointiin.

78 Ihmisystävällisemmät tehtaat 3-D malleilla voidaan simuloida tehtaita ennen niiden rakentamista. Henkilökuntaa koulutetaan niin, että he ymmärtävät syy-seuraus -suhteet. Kehitetään työkaluja jokapäiväisen turvallisuustyön tueksi.

79 Turvallisuus ja toimittajan valinta Turvallisuusasioiden mukaan ottaminen laitteiden tai palvelun toimittajan valintakriteereihin on ennakoivaa turvallisuustoimintaa, jonka avulla eri osapuolet varautuvat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuleviin vaaratekijöihin.

80 Turvallisuus ja sopimukset Kun keskeiset turvallisuusasiat on sisällytetty toimitusta koskeviin sopimuksiin, eri osapuolilla on ajoissa tiedossa perusteet, joiden avulla turvallisuus etukäteen suunnitellaan ja mahdolliset epäselvyydet toteutuksessa ratkaistaan.

81 Turvallisuussuunnittelu Etenkin yhteisillä työpaikoilla tulee tehdä turvallisuussuunnittelua, joka sisältää töiden yksityiskohtaista ennakkosuunnittelua ottaen huomioon vaarat ja niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet. Aikataulusuunnittelulla varmistetaan töiden yhteensovittaminen niin, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita tai haittaa muille työvaiheille tai toiminnoille.

82 Turvallisuuskulttuuri Hyvä turvallisuuskulttuuri on sitä, että päämääränä ollut turvallisuuspolitiikka ja sovitut turvallisuusperiaatteet ovat muuttuneet arkipäivän käytännöiksi. Hyvään turvallisuuskulttuuriin päästään eri osapuolten välisellä yhteistyöllä, joka perustuu keskinäiseen avoimuuteen ja luottamukseen.

83 Yhteenveto Johtamisen perusperiaatteet ovat yleispäteviä riippumatta siitä, onko johdettava toiminta laatuun, ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen tai muuhun organisaation toimintaan liittyvää. Mutta: Tietyt organisaatiot voivat nähdä integroidun johtamisjärjestelmän edut toisten pitäessä parempana samoihin johtamisperiaatteisiin perustuvat, mutta muuten erilliset järjestelmät.

84 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

85 Responsible Care - Vastuu huomisesta Responsible Care Vastuu huomisesta Kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma Lähde: Kemianteollisuus ry

86 Responsible Care Tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukainen toiminta. Mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ohjelman eri osa-alueilla, ympäristönsuojelussa ja terveys- ja turvallisuusasioissa. Yhteistyö ja avoimuus ovat toiminnan perustana.

87 Vastuu huomisesta Suomessa ohjelma käynnistyi vuonna 1992 nimellä Vastuu Huomisesta. Ohjelma kattaa yli 80 % Suomen kemianteollisuuden tuotannosta. Lähes 65 % kemianteollisuuden henkilöstöstä työskentelee ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Koordinoinnista Suomessa vastaa Kemianteollisuus ry (

88 Ohjelman yleisperiaatteet (1) 1. Pidämme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtia sekä haittojen rajoittamista tärkeänä ja erottamattomana osana liiketoimintaamme. 2. Koulutamme, opastamme ja kannustamme koko henkilöstöämme toimimaan ympäristön, terveyden ja turvallisuuden kannalta vastuullisella tavalla. 3. Työskentelemme jatkuvasti päästöjemme minimoimiseksi sekä raaka-aineiden ja energian käytön tehostamiseksi.

89 Ohjelman yleisperiaatteet (2) 4. Arvioimme toimintaamme jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. 5. Selvitämme mahdollisuuksien mukaan ennalta uuden prosessin tai tuotteen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset. 6. Kerromme viranomaisille yrityksemme toiminnasta ja sen mahdollisista ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista.

90 Ohjelman yleisperiaatteet (3) 7. Kerromme ympäröivälle yhteisölle ja muille sidosryhmille tuotannostamme ja tuotteistamme sekä niiden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista ja vastaamme huolenilmauksiin. 8. Opastamme asiakkaitamme tuotteidemme turvallisessa käytössä ja hävittämisessä. 9. Odotamme yhteistyö- ja sopimuskumppaniemme noudattavan näitä periaatteita soveltuvin osin.

91 Ohjelman yleisperiaatteet (4) 10. Selvitämme teknologian siirrossa vastaanottavalle osapuolelle toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ympäristön ja terveyden suojelemiseksi sekä turvallisuuden varmistamiseksi.

92 Yritysten toiminta ohjelmassa Yrityksen tulevat mukaan ohjelmaan allekirjoittamalla sitoumuksen, joka velvoittaa noudattamaan ohjelman yleisperiaatteita ja toimintaohjeita. Yritykset toimivat yhteistyössä muiden yritysten kanssa ja kertovat sidosryhmilleen ympäristö- ja turvallisuusasioista. Jokainen yritys painottaa ohjelman toteutusta oman toimintansa luonnetta vastaavaksi. Toisille turvallisuuskysymykset ovat kehittämisen pääkohde, toiset taas keskittyvät esim. päästöjen minimointiin.

93 Hyöty yritykselle Vastuu Huomisesta -ohjelma kokoaa yhteen yrityksen ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnot laaja-alaisesti. Ohjelma antaa yritykselle välineitä toiminnan kehittämiseen. Yrityksissä arvioidaan jatkuvasti toimintaa, asetetaan tavoitteita, kehitetään toimenpiteitä, mitataan tuloksia ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista.

94 Seurattavia asioita investoinnit ja koulutus (ympäristö-, terveys ja turvallisuus) päästöt veteen päästöt ilmaan jätteiden määrä energian ja veden kulutus turvallisuus ja vastuu tuotteesta

95 Työtapaturmat vuonna 2001 Vuonna 2001 Vastuu Huomisesta - ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä: tapahtui 13,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden - vähennystä lähes 13 % vuoden 2000 tilanteeseen menetettyjen työtuntien määrä oli 1588 tuntia miljoonaa työtuntia kohden - laskua edelliseen vuoteen verrattuna ei yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa

96 Kuljetusonnettomuudet Kuljetusturvallisuutta seurataan kuljetusketjussa tapahtuneiden kuljetusonnettomuuksien lukumäärän avulla. Ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 25 kuljetusonnettomuutta vuonna Onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui kaksi. Kuljetusonnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen arvo oli euroa.

97 Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestoinnit Vuonna 1998 koko teollisuus käytti ympäristönsuojeluun investointeina noin 185 miljoonaa euroa - 20 % vähemmän kuin vuonna Investoinneista 40 % kohdistui vesiensuojeluun ja 36 % ilmansuojeluun. Tilastokeskus - Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 1998 RC-ohjelmassa mukana olevien yritysten ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestoinnit olivat vuonna 2001 yhteensä noin 60 miljoonaa euroa - 8 % enemmän kuin vuonna 2000.

98 Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusinvestoinneista esimerkiksi uuden prosessitekniikan kehittäminen, puhdistuslaitokset ja ympäristönsuojelulaitteet Suurin osa investoinneista kohdistui ilman- ja vesiensuojeluun sekä erittelemättömiin kohteisiin. Ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasiat ovat keskeinen osa yrityksen investointeja ja muuta toimintaa. Tästä syystä niitä on vaikea erottaa muusta kokonaisuudesta.

99 YTT:een liittyvät käyttökustannukset (1) RC-ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä käyttökustannukset vuonna 2001 olivat 94 miljoonaa euroa (noin 4 % vähemmän kuin vuonna 2000). Suurimmat kustannukset kohdistuivat vesiensuojeluun, ilmansuojeluun ja jätehuoltoon.

100 YTT:een liittyvät käyttökustannukset (2) Suomessa koko teollisuus käytti vuonna 1998 noin 300 miljoonaa euroa ympäristönsuojelun käyttökustannuksiin (noin 2 % enemmän kuin vuonna 1997). Lähes puolet kustannuksista kohdistui vesiensuojeluun ja noin kolmannes jätehuoltoon. Kemianteollisuuden ympäristönsuojelun käyttökustannukset ovat toiseksi suurimmat heti metsäteollisuuden jälkeen. Tilastokeskus - Teollisuuden ympäristönsuojelumenot 1998

101 Ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskoulutus RC-ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa koulutettujen osuus koko henkilöstöstä oli noin 94 % vuonna 2001 (85 % vuonna 2000). Koulutustilaisuuksien määrä oli (noin 6 % enemmän kuin vuonna 2000). Monissa yrityksissä koulutustilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä oli suurempi kuin yrityksen henkilömäärä, eli yksittäinen työntekijä osallistui useampaan koulutustilaisuuteen.

102 Tekijänoikeudet Tämä aineisto on kaikkien vapaasti käytettävissä opetustarkoituksiin.tekijät toivovat materiaalia käytettäessä noudatettavan hyvää viittaustapaa. Jos materiaaliin tehdään muutoksia, ei ole suotavaa käyttää ALARP-logoa. Aineistossa esitetyt tulkinnat ovat tekijöiden omia näkemyksiä, ellei toisin ole mainittu. Tekijät eivät vastaa aineiston käytöstä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Palaute Otamme mielellämme vastaan palautetta tästä materiaalista. Kysymyksiin vastaavat Anna-Mari Heikkilä ja Yngve Malmén. VTT Tuotteet ja tuotanto, Tampere Kiitos!