Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa"

Transkriptio

1 Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa 1. Luennon aihesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma Moduuli 3: Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Turvallisuusjohtaminen Luento 13 Kemianteollisuuden tavoitteita Suomalaisen turvallisuusajattelun on aika ottaa aimo askel eteenpäin kohti "nolla tapaturmaa" -tavoitetta. Vaikka tapaturmien määrä on kemianteollisuudessa viimeisen kymmenen vuoden aikana reilusti puolittunut ja turvallisuuden taso on muihin aloihin nähden hyvä, ei vaihtoehtoja ole: ainoa hyväksyttävä tavoite on nolla. nyt kyse on ennen kaikkea koko yhteisön sitoutumisesta ja tahtotilasta. Toimitusjohtaja Hannu Vornamo, Kemianteollisuus ry Safety 24 h -hankkeen aloitusseminaari Helsingissä

2 Turvallinen prosessilaitos Prosessilaitoksen turvallisuus riippuu ainakin: kemiallisista tekijöistä, fysikaalisista tekijöistä, teknillisistä tekijöistä, inhimillisistä tekijöistä, organisatorisista tekijöistä, biologisista tekijöistä. Turvallisuusjohtamisen asiakokonaisuuksia Turvallisuuslainsäädäntö Sidosryhmäyhteistyö (viranomaiset, asiantuntijat, muut turvallisuustahot) Turvallisuustoiminnan organisointi Turvallisuustoiminnan standardit ja mittarit Tapaturma-, onnettomuusja vahinkotilastot Benchmarking Vakuutukset Turvallisuusanalyysit Riskienhallinnan menetelmät Turvallisuusriskien seuranta ja tarkastukset Turvallisuuden osaalueiden auditoinnit Turvallisuusohjeistuksen kehittäminen Turvallisuustietoisuuden lisääminen (perehdyttäminen, koulutus, käytännön harjoitukset, ym.) Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtamisella tarkoitetaan johtamisen keinoin tapahtuvaa yrityksen turvallisuusasioiden kokonaisvaltaista ja päämäärätietoista hallintaa. Parhaaseen lopputulokseen päästään, kun turvallisuustoimintaa johdetaan niin kuin muitakin yrityksen toimintoja - ennakoiden, suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Turvallisuusjohtamisen yleiset periaatteet Alkutilanteen kartoitus Toimintatapa Suunnittelu Toimeenpano Mittaaminen ja seuranta Toiminnan arviointi

3 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Miksi ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioissa ollaan aktiivisia pienissä tehtaissa? Sattunut onnettom uus Lakisääteisyys Negatiivinen julkisuus Viranomaisen huomautus Asiakkaat Työntekijät Yhteiskunta Am mattiliitot Kilpailijat Teollisuusjärjestöt Vakuutusyhtiöt Suomi Ruotsi Italia Missä ollaan ja miksi? Turvallisuustaso Suomen prosessiteollisuudessa on kansainvälisesti suhteellisen hyvä. Turvallisuusasiat eivät kuitenkaan ole järjestelmällisesti osa joka päiväistä toimintaa. Ylin johto on sitoutunut vain paperilla? Tekniikasta johtuvia ongelmia on helppo tutkia ja hoitaa, ihmisistä johtuvia ei. Lähde: SPASE-projekti Hallitsemme riittävästi tehtaamme... Turvallisuusjohtaminen Safety 24h -ohjelmassa, esimerkkejä 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 4 3,9 3,8 3,7 3,6 Turvallisuusriskejä Terveysvaaroja Ympäristöriskejä Suomi Ruotsi Italia Yritys Ashland Finland Oy, Porvoo Fortum Oil and Gas Oy, Porvoo Henkel Norden Oy, Valkeakoski Kemira Chemicals Oy, Vaasa Nokian Renkaat Oyj, Nokia Oulun Keskuspesula Oy, Oulu Pilkington Lahden Lasitehdas Oy, Lahti Ab Rani Plast Oy, Teerijärvi Saint-Gobain Isover Oy, Hyvinkää Säteri Oy, Valkeakoski Tikkurila Oy ym., Vantaa Uponor Suomi Oy, Nastola Aihe Turvallisuusraportointijärjestelmän kehittäminen Läheltä piti raportointi turvallisuuden työkaluna jalostamolla Asenteet ISRS:n implementointi turvallisuuden parantamiseksi koko organisaatiossa Turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Menetelminä mm. asennekartoitus ja toimenpiteiden määritys. Johtaminen ja mittarit 1. Johtaminen ja mittarit, 2. Asenteet Turvallisuusjohtaminen ja -mittarit Teerijärven ja Lappforsin tehtaat Asenteet OHSAS mukainen turvallisuusjohtamisjärjestelmä Työnopastusta ja perehdyttämistä helpottava yksinkertainen pelisääntövihkonen. Asenteet: Työsuojelun herätekoulutus koko henkilöstölle ja työsuojeluoppaan tekeminen Lähde: SPASE-projekti Lähde: Kemianteollisuus ry.

4 Miten turvallisuustasoa yrityksissä mitataan? sairauspäivät kuolemantapaukset menetetty tuotanto raportoitujen läheltä piti -tapausten määrä Muu mittari? Turvallisuusanalyyseistä Tehdään monesti vain viranomaisia varten. Suunnittelun tueksi, mutta tehdään usein turhan myöhään. Analyysit jäävät yleensä päivittämättä. Saatua tietoa ei oteta yrityksessä käyttöön. Analyysit ovat usein liian pinnallisia - tiedossa olevan tiedon kirjaamista. Käytössä olevia turvallisuustyökaluja turvallisuusanalyysit tehdaskierrokset ja sisäiset auditoinnit läheltä piti -tapausten analysointi ym.... mutta onko olemassakaan jokapäiväistä toimintaa tukevia työkaluja? Tehdaskierrokset ja auditoinnit Johdon on osoitettava aitoa mielenkiintoa. Työntekijöiltä on voitava kysyä neuvoja. Ongelmiin on puututtava johdonmukaisesti. Luvattuja korjauksia on tehtävä viipymättä. On tunnistettava jäävuoret, eikä vain huiput. Tehdaskierrokset ja auditoinnit ovat osa turvallisuuskulttuuria.

5 Läheltä piti -tapausten analysointi Läheltä piti -tapauksista on voitava ottaa oppia. Läheltä piti -tapausten raportointi kangertelee usein. Analysointi on usein pinnallista. Syyttävästä ilmapiiristä on päästävä. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä viipymättä. Yhteiset työpaikat Yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa työskentelee samaan aikaan usean työnantajan työntekijöitä. Osapuolista käytetään monia nimityksiä: tilaaja, päämies, toimittaja, urakoitsija, alihankkija, palveluyritys, laitevuokraaja, kumppanuusyritys jne. Muutoksia toimintaympäristössä keskittyminen ydinosaamisalueelle alihankinta on lisääntynyt toimintojen yhtiöittäminen Samalla tehdasalueella toimii useampi yritys. Organisaatiota on supistettu. Tiimityöskentely on lisääntynyt. Tyypillisiä ulkoistettuja toimintoja rakentaminen teollisuus- ja toimistosiivous kiinteistönhoito varastointi tehdasasennukset kuljetukset tietokone- ja tietoliikennetekniikka koneiden huolto ja kunnossapito Ulkoistettuja toimintoja jätehuolto laitevuokraus, esim. nosturit, telineet jne. ravitsemustoiminta turvallisuus/vartiointi konsultointi mm. terveys/turvallisuus rakennusten ylläpito/huolto ulkoalueiden hoito Lähde: METYTY-projekti, 2001

6 Yhteisten työpaikkojen vaarat Alihankinta ja turvallisuustaso Erilaiset muutostilanteet synnyttävät epävarmuustekijöitä, tiedonkulun katkoksia ja vastuiden hämärtymistä. Vaaroja syntyy, kun monta toimijaa työskentelee samoissa työtiloissa rinnakkain, limittäin, päällekkäin jne. Seurauksena voi ajan mittaan olla onnettomuuksia. Alihankkijoille tapahtuu enemmän onnettomuuksia kuin laitosten vakituiselle henkilöstölle. Työympäristö on vieras. Turvallisuustiedon kulkeminen osapuolten välillä on vaikeutunut. Valvonta on vaikeutunut. Työtahti on kireä. Turvallisuuden hallinta yhteisillä työpaikoilla Ratkaisu yhteisten työpaikkojen turvallisuuden hallintaan on kokonaisuuden hyvä hallinta eli eri toimintojen yhteensovittaminen (koordinnointi). Avaintekijöitä ovat ne eri osapuolten väliset toimivat pelisäännöt, jotka varmistavat turvallisuuden. Yhtiöittäminen ja turvallisuustaso Korporatiivinen muisti ei enää toimi. Kokemusten kartuttaminen hidastuu. Erikoisosaajia ei ole, vaan moni asia tehdään oman toimen ohessa. Turvallisuustutkimukseen ei ole varaa. Ulkopuolisia konsultteja käytetään, mutta vain tapaus kerrallaan.

7 Yhteinen tehdasalue ja turvallisuustaso Turvallisuusasioista tulee kertoa naapureille. Turvallisuussuunnitelma tulee tehdä yhdessä. On muistettava myös ruokalan emäntiä. Liikkumisen valvonta vaikeutuu. Tehdasalueella olevien määrää ei tunneta. Yritysten eri intressit vaikeuttavat toimintaa. Tiimityöskentely ja turvallisuustaso Vastuu omasta alueesta paranee. Kokonaiskuva hämärtyy. Tiimien väliin jää ei kenenkään -maata. Kuka vastaa turvallisuustasosta? Miten tiimi selvittää turvallisuustasonsa? Ohut organisaatio ja turvallisuustaso Vanhoja osaajia on siirretty syrjään. Erikoistehtäviin ei ole koulutettua väkeä. Moni asia jää roikkumaan. Kaikkien vastuu turvallisuusasioista korostuu. Konsulttien käyttö lisääntyy. Keskittyminen ydinosaamisalueelle ja turvallisuustaso Luotettava moneen yhteistyötahoon Enemmän resursseja perusilmiöiden ymmärtämiseen Muilla aloilla hyviksi todetut opit välittyvät huonommin? Osaamista ulkoa, mutta kuuluuko turvallisuusanalyysi laite- vai laitostilaukseen?

8 Turvallisuusselvityksen sisältö 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma Yhteystiedot ja yleiskuvaus tuotantolaitoksesta (kohde, osoite, yhteyshenkilöt jne.). Toimintaperiaatteet ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä. Kuvaus laitoksesta ja sen ympäristöstä. Yksityiskohtainen kuvaus eri osastojen ja yksiköiden toiminnasta ja käsiteltävistä vaarallisista aineista. Onnettomuusriskien tunnistaminen, analysointi ja hallintakeinot. Pelastustoimenpiteet onnettomuuksien seurausten rajoittamiseksi. Toiminnan laajuuden mukaan määräytyvät velvoitteet (59/1999) Kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi lupamenettely toimintaperiaateasiakirjan laatiminen turvallisuusselvityksen laatiminen Toimintaperiaatteet Suuronnettomuuksien ehkäisemiseen tähtäävät toimintaperiaatteet on esitettävä kirjallisesti toimintaperiaateasiakirjan muodossa antavat yleiskuvan siitä, miten toiminnanharjoittaja sitoutuu huolehtimaan tuotantolaitoksen turvallisuustasosta sisältävät toiminnanharjoittajan vahvistamat suuronnettomuuksien vaaran rajoittamista koskevat yleiset päämäärät, joiden mukaisesti johto haluaa toimintaa kehittää, sekä toimintatavat, joihin toiminnanharjoittaja sitoutuu päämäärien saavuttamiseksi.

9 Toimintaperiaateasiakirja Toimintaperiaateasiakirjassa esitetään turvallisuustoimintaa koskevat päämäärät ja tärkeimmiksi katsotut toimintatavat niiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi sitoutuminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen toiminnan jatkuvaan tarkkailuun ja kehittämiseen vaarojen arviointiin turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämiseen. Turvallisuusjohtamis- järjestelmä Turvallisuusjohtamis- järjestelmän sisältö Organisaatio ja vastuuhenkilöt Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi Toimintojen ohjaus Muutosten hallinta Suunnittelu hätätilanteiden varalta Suorituskyvyn tarkkailu (toteutuksen seuranta) Auditointi ja katselmus. Lähde: Asetus 59/1999 Turvallisuusjohtamisjärjestelmällä tarkoitetaan turvallisuusasioiden hallintaa varten laadittua järjestelmää, jolla toiminnanharjoittaja varmistaa, että toimintaperiaatteissa asetetut päämäärät toteutuvat. Turvallisuusjohtamisjärjestelmän tulee sisältää se osa yleistä johtamisjärjestelmää, joka mahdollistaa suuronnettomuuksien ehkäisemistoimintaperiaatteiden määrittelyn ja täytäntöönpanon. Lähde: TUKES-ohje K Turvallisuusorganisaation rakenne, vastuuhenkilöt ja vastuualueet Turvallisuusselvitykseen sisällytetään organisaatiokuvaus, josta ilmenee suuronnettomuusvaarojen hallintaan osallistuvien henkilöiden tehtävät ja vastuualueet - organisaatiokaavio ja tarvittaessa täydentävä sanallinen kuvaus. Lisäksi selvitetään, miten tehtävistä ja vastuista tiedotetaan organisaation sisällä ja tarvittaessa ulospäin.

10 Organisaatiokuvaus Organisaatiokuvauksesta käy ilmi ylimmän johdon rooli ja tehtävät turvallisuusjohtamisjärjestelmässä sekä mitä turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, vastuita ja valtuuksia linjaorganisaation eri organisaatiotasoilla on. toimintaperiaatteista vastaavan henkilön, käytönvalvojan ja muiden vastuuhenkilöiden apuna toimivien henkilöiden nimet sekä heidän tehtävänsä, vastuualueensa, valtuutensa ja käytettävissä olevat resurssinsa suuronnettomuuksien ehkäisemistä koskevien tehtävien hoitamiseksi. Tiedonhankinnan tavat ja vastuut Tarvittavan tiedon hankinta ja ylläpito: toiminnanharjoittajan oman alan lainsäädäntö, tekniset määräykset ja ohjeet alan yleinen turvallisuustaso ja -tekniikka alan yleisesti hyviksi havaitut käytännöt alalla sattuneet onnettomuudet. Turvallisuusselvityksessä kuvataan mistä ja miten tietoa hankitaan, sekä mainitaan vastuuhenkilöt ja heidän tehtäväalueensa. Koulutus Koulutukseen liittyen turvallisuusselvityksessä kuvataan: miten onnettomuusvaarojen ehkäisemiseen ja hallintaan liittyvät koulutustarpeet määritellään miten koulutus käytännössä järjestetään miten tietoja käydystä koulutuksesta ylläpidetään miten annetun koulutuksen omaksuminen osoitetaan. Sitouttaminen (oma henkilöstö + alihankkijat) Turvallisuusselvityksessä kuvataan miten työntekijät ja tarvittaessa myös yhteistyötahot sitoutetaan ja kannustetaan osallistumaan turvallisuuden hallintaan. Esimerkkejä sitouttamismenettelyistä aloitejärjestelmät osallistuminen auditointeihin osallistuminen riskianalyyseihin osallistuminen toiminnan kehittämisryhmiin.

11 Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi (1) Turvallisuusselvityksessä kuvataan: millaisin järjestelmällisin menettelyin tunnistetaan onnettomuusvaarat ja arvioidaan onnettomuuksien todennäköisyys ja seurausten vakavuus mitä analyysi- ja arviointimenetelmiä käytetään missä kohteissa/ toiminnoissa/ tilanteissa kuvattuja menetelmiä käytetään Toimintojen ohjaus Turvallisuusselvityksessä kuvataan toimintaan liittyvä ohjeistus miten toimintaan liittyvät vaarat ja turvallisen toiminnan rajat otetaan huomioon ohjeistuksesta vastuussa olevat henkilöt menettelyt, joilla varmistetaan että henkilökunta tuntee ohjeet ja toimii niiden mukaisesti mitä menettelyitä on käytössä ohjeiden tarkistamiseksi. Suuronnettomuusvaarojen tunnistaminen ja arviointi (2) miten ja millä kriteereillä tunnistus- ja arviointimenetelmät kussakin tapauksessa valitaan miten tulokset käsitellään ja otetaan huomioon laitoksen suunnittelussa, käytössä ja ohjeistuksessa ketkä vastaavat vaarojen tunnistamisesta ja arvioinnista, yhteenvedon laatimisesta, toimenpiteisiin ryhtymisestä ja toteutuksen seurannasta. Muutosten hallinta (1) Turvallisuusselvityksessä kuvataan menettelyt, joita tuotantolaitoksella noudatetaan, kun tehdään pysyviä, tilapäisiä tai kiireellisiä muutoksia olemassa olevissa tuotantolaitoksissa tai suunnitellaan uusia laitoksia, prosesseja tai varastoja mitä tarkoitetaan muutoksella ja minkä tyyppisiä muutoksia menettelyt kattavat

12 Muutosten hallinta (2) Sisäinen pelastussuunnitelma kenen vastuulle muutosten hyväksyntä kuuluu kuka muutokset toteuttaa laitteistojen, putkistojen, rakennusten sekä turvajärjestelyiden suunnittelussa ja sijoituksessa noudatettavat perusteet Toiminnanharjoittajan tulee laatia sisäinen pelastussuunnitelma, jossa kuvataan menettelyt, joihin tuotantolaitoksen alueella ryhdytään onnettomuustapauksissa. Muutosten hallinta (3) miten muutoksiin liittyvät vaarat arvioidaan ja miten ne otetaan huomioon miten muutokset dokumentoidaan muu muutoksiin liittyvä ohjeistus, esimerkiksi ohje siitä, mitkä muutokset vaativat luvan tai ilmoituksen tekemisen viranomaiselle miten järjestetään tiedotus ja koulutus muutoksista. Suunnittelu hätätilanteiden (onnettomuuksien) varalta Turvallisuusselvityksessä kuvataan miten varmistetaan, että sisäinen pelastussuunnitelma laaditaan ja pidetään ajan tasalla sisäisen pelastussuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon tunnistetut vaaratilanteet sisäisen pelastussuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon kunnan pelastusjärjestelyt sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa kuullaan henkilökuntaa henkilökunta tuntee sisäisen pelastussuunnitelman ja osaa tarvittaessa toimia suunnitelman mukaisesti.

13 Suorituskyvyn tarkkailusta Suorituskyvyn tarkkailulla tarkoitetaan menettelyitä ja menetelmiä, joilla toiminnanharjoittaja arvioi tuotantolaitoksen turvallisuustasoa. Turvallisuustason arviointia varten toimintaperiaatteissa esitetyt päämäärät puretaan konkreettisiksi tavoitteiksi, joiden toteutumista voidaan seurata ja mitata: konkreettisten, mitattavien tavoitteiden asettaminen eri organisaatiotasoilla ja alueilla tavoitteista tiedottaminen. Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (1) turvallisuusasioista vastaava johtaja ja turvallisuusasioita hoitavat asiantuntijat nimetty julkituotu turvallisuuspolitiikka turvallisuuskoulutustiedot tehdyt riskien arvioinnit johdon kierrokset lakisääteiset vaatimukset viranomaisten korjauskehotukset Suorituskyvyn tarkkailun mittarit Turvallisuusselvityksessä kuvataan turvallisuustoiminnan mittarit (ennakoivia mittareita ja jälkikäteismittareita) menettelyt ja vastuut seurantatietojen keräämisestä ja tulosten käsittelystä sekä jatkotoimenpiteisiin ryhtymisestä tutkinnan ja korjaavien toimenpiteiden menettelytavat siinä tapauksessa, että tavoitteita ei saavuteta. Mm. ilmoitusjärjestelmä suuronnettomuuksista ja läheltä piti -tapauksista sekä niiden tutkinta ja seurantamenettelyt. Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (2) tehdyt turvallisuusaloitteet tehdyt toimenpiteet ilmapiiri, asenteet auditoinnit, katselmukset terveysseurantaraportit työolosuhteiden seuranta, mittaus laitteiston kunnon seuranta henkilösuojainten käyttö

14 Ennakoivia ja jälkikäteisiä seurantatietoja (3) vaaralliset toimintatavat vaaralliset olosuhteet vaaratilanteet (läheltä piti) materiaalivahingot tapaturmat päästöt, vuodot sairaspoissaolot tuotantohäiriöt Auditointi Sisäinen auditointi = oman toiminnan järjestelmällinen havainnointi turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Turvallisuusselvityksessä kuvataan: miten sisäiset auditoinnit toteutetaan ketkä sisäisiä auditointeja voivat tehdä kuinka usein niitä tehdään miten tulokset käsitellään vastuut auditoinnissa tehtyjen havaintojen käsittelemiseksi, toimenpiteisiin ryhtymiseksi sekä tehtyjen toimenpiteiden seuraamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi. Johdon kierrokset Auditoinnit Henkilösuojainten käyttö Viranomaispalaute Johdon kierrokset Paloturvallisuus ja hätätilannevalmius Lakien ja asetusten noudattaminen Työilmapiiri TUKES:in esimerkkejä käytetyistä mittareista Riskinarvioinnit Siisteys ja järjestys Häiriötiedot Turvallisuuskulttuuri Turvallisuustoimenpiteet Koulutus Turvallisuuskierrokset Auditoinnit Pienryhmätoiminta Tekniset järjestelmät Johtamisjärjestelmät ja menettelytavat Kunnossapitotiedot Luotettavuustiedot Käytettävyys Ei-toivotut tapahtumat Aloitteet Työkyky ja kuntotestit Ergonomia Turvallisuuskustannukset Tapaturmien vakavuus Tapaturmataajuus Vaaratilanteet Tapaturmien syyt Sopimuskumppaneiden tapaturmat Sairauspoissaolot Ammattitaudit Poissaolokustannukset Vastaanottokäynnit Ongelmajätteet Satunnaispäästöt Johdon katselmus Katselmukset = ylimmän johdon osallistuminen toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän arviointiin ja kehittämiskohteiden tunnistamiseen. Turvallisuusselvityksessä kuvataan: mitä asioita ylin johto turvallisuusjohtamisjärjestelmästä seuraa. kuinka usein katselmuksia pidetään. Lähde: TUKES -julkaisu 7/2000

15 Katselmuksessa seurataan Työterveys- ja työturvallisuus- johtaminen Esimerkkejä: asetettujen tavoitteiden saavuttaminen uusien tavoitteiden asettaminen korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyminen sisäisten auditointien havainnot ja johtopäätökset toimintaperiaatteiden ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän kehittämistarpeet. Työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen (TTT-johtaminen) tärkeys on viime aikoina korostunut. Monet tehokkaan TTT-johtamisen tunnusmerkit ovat erottamaton osa niitä hyviä johtamiskäytäntöjä, joiden puolesta laatu- ja liiketoiminnan asiantuntijat puhuvat. Mikä järjestelmä? 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma ISO ei laadi työterveys- ja -turvallisuusjohtamisjärjestelmien standardeja. British Standards Institution on tehnyt ohjeellisen standardin. suomennos: Ohje työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmistä (BS 8800:fi). yhteensopiva ISO ja ISO järjestelmien kanssa

16 TTT-johtamisjärjestelmän osat ISO ratkaisumallin mukaan lähtötilanteen katselmus Jatkuva parantaminen ttt-politiikka suunnittelu toteutus ja toiminta Johdon Johdon TTT-politiikka katselmus TTT-politiikka katselmus tarkastus ja Suunnittelu Suunnittelu korjaava toiminta Tarkastus Tarkastus ja ja Toteutus korjaava Toteutus ja ja korjaava toiminta johdon katselmus toiminta toiminta toiminta >> jatkuva parantaminen Lähtötilanteen Lähtötilanteen katselmus katselmus TTT-politiikka Auditointi Johdon katselmus Politiikka Politiikka Suunnittelu Palaute toiminnan mittauksesta Yrityksen ylimmän johdon on määriteltävä, dokumentoitava ja allekirjoituksellaan hyväksyttävä yrityksen TTT-politiikka. Lähtötilanteen katselmus Auditointi Lähtötilanteen Lähtötilanteen katselmus katselmus Politiikka Palaute toiminnan mittauksesta Missä me olemme nyt? Verrataan olemassa olevia järjestelyjä: lakisääteisiin vaatimuksiin ohjeistukseen yrityksen sisällä parhaisiin käytäntöihin ja toimintatapoihin yrityksen toimialalla ja muilla soveltuvilla aloilla TTT-johtamiseen varattujen voimavarojen tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Tiedot käytetään hyödyksi jatkon suunnittelussa. TTT-politiikan elementtejä ttt-toiminta kiinteä osa liiketoimintaa riittävän korkeatasoinen ttt-toiminta riittävät ja tarkoituksenmukaiset resurssit ttt-tavoitteiden asettaminen ja tietoon saattaminen ttt-toiminnan johtaminen linjajohdon tehtävä ymmärtämisen, toteuttamisen ja ylläpidon varmistaminen työntekijöiden osallistuminen ja huomioon ottaminen katselmukset, auditoinnit, koulutus, yms.

17 Auditointi Suunnittelu Politiikka Suunnittelu Suunnittelu Toteutus ja toiminta Palaute toiminnan mittauksesta Suunnittelun tulisi kattaa: riskin arvioinnin, johon kuuluu vaarojen tunnistaminen lakisääteiset ja muut vaatimukset TTT-johtamistoimenpiteet. On tärkeää, että suunnitellun toiminnan onnistuminen tai epäonnistuminen on selvästi havaittavissa/mitattavissa. Tarkastus ja korjaava toiminta Auditointi Toteutus ja toiminta Tarkastus Tarkastus ja ja korjaava korjaava toiminta toiminta Johdon katselmus tarkkailu ja mittaukset ennakoivat toiminnan mittarit toiminnan vaikutusten mittarit korjaava toiminta tiedostot auditoinnit Palaute toiminnan mittauksesta Toteutus ja toiminta Auditointi Suunnittelu Toteutus Toteutus ja ja toiminta toiminta Tarkastus ja korjaava toiminta Toiminnan mittaus organisaatiorakenne ja vastuut koulutus, tietoisuus ja pätevyys tiedonkulku dokumentointi asiakirjojen valvonta toimintojen ohjaus valmius ja toimiminen hätätilanteessa Johdon katselmus Sisäiset tekijät Tarkastus ja korjaava toiminta Johdon Johdon katselmus katselmus Politiikka Ulkoiset tekijät Johdon katselmuksissa tulisi käsitellä: TTT-johtamisjärjestelmän toiminta kokonaisuutena järjestelmän yksittäisten osien toimintaa auditointien havaintoja sisäisiä ja ulkoisia muutostekijöitä.

18 Organisointi integrointi ja yhteistyö vastuu ja raportointivelvollisuus työntekijöiden osallistuminen pätevyys ja koulutus viestintä ja dokumentointi asiantuntijan neuvot ja palvelut. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma Toiminnan mittaaminen Turvallisuuskulttuuri ennakoiva ja jälkikäteen tapahtuva seuranta tulosindikaattoreiden valinta toiminnan mittaamisen periaate mittaustekniikat vaarallisten tapahtumien tutkiminen mahdolliset TTT-toiminnan puutteet Työntekijöiden ja johdon välillä oltava toimiva suhde - johto näkyy tehtaalla. Turvallisuuden tärkeys on hyväksytty ja se näkyy osana työntekoa. siisteys ja henkilökohtaiset suojaimet Tag in / Tag out ja työlupakäytäntö Läheltä piti -tapauksista ilmoitetaan.

19 Johdon rooli Riskiä poistaviin toimiin panostetaan. Aito sitoutuminen, näkyminen tehtaalla. Turvallisuuden on oltava johdon jokaisen kokouksen asialistalla. Työntekijöiltä voitava kysyä neuvoja. Tavoitteita ja suunnitelmia on oltava. Johdonmukaisesti puututtava ohjeiden vastaiseen toimintaan. Turvallisuusjohtamisen osa- alueet (2) Turvallisuusohjeiden laadinta Turvallisuuden varmistaminen työpaikalle tullessa Turvallisuuskulttuuri (tiedonkulku ja yhteistyö) Perehdyttäminen ja turvallisuuskoulutus Turvallisuussuunnittelu Turvallisuusvalvonta Tarkastustoiminta Turvallisuusjohtamisen osa- alueet (1) Turvallisuuden vastuuhenkilöt Turvallisuuspolitiikka Turvallisuustoimintaa johtavat asiantuntevat vastuuhenkilöt Turvallisuusasiat toimittajan valinnassa Turvallisuusasiat sopimuksissa Turvallisuustoimien toteuttamiseksi tarvitaan niin tilaajan, palveluiden kuin laitteiden toimittajien osalta asiantuntevat vastuuhenkilöt, joilla on riittävä turvallisuuspätevyys ja johtamisresurssit. Tilaajan vastuuhenkilö vastaa eri työnantajien turvallisuustoiminnan koordinoinnista.

20 Tutkimus, kehitys ja suunnittelu Poikkeamatarkastelulla lisätään yleensä laitoksen monimutkaisuutta. Luonteeltaan turvallisempien prosessien kehittämiseen tulee uskaltaa satsata. Uusia laiteratkaisuja tulee kokeilla. Tietokoneiden suomia mahdollisuuksia tulee käyttää enemmän esimerkiksi simulointiin ja optimointiin. Turvallisuus ja toimittajan valinta Turvallisuusasioiden mukaan ottaminen laitteiden tai palvelun toimittajan valintakriteereihin on ennakoivaa turvallisuustoimintaa, jonka avulla eri osapuolet varautuvat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tuleviin vaaratekijöihin. Ihmisystävällisemmät tehtaat Turvallisuus ja sopimukset 3-D malleilla voidaan simuloida tehtaita ennen niiden rakentamista. Henkilökuntaa koulutetaan niin, että he ymmärtävät syy-seuraus -suhteet. Kehitetään työkaluja jokapäiväisen turvallisuustyön tueksi. Kun keskeiset turvallisuusasiat on sisällytetty toimitusta koskeviin sopimuksiin, eri osapuolilla on ajoissa tiedossa perusteet, joiden avulla turvallisuus etukäteen suunnitellaan ja mahdolliset epäselvyydet toteutuksessa ratkaistaan.

21 Turvallisuussuunnittelu Yhteenveto Etenkin yhteisillä työpaikoilla tulee tehdä turvallisuussuunnittelua, joka sisältää töiden yksityiskohtaista ennakkosuunnittelua ottaen huomioon vaarat ja niihin liittyvät turvallisuustoimenpiteet. Aikataulusuunnittelulla varmistetaan töiden yhteensovittaminen niin, etteivät ne aiheuta vaaratilanteita tai haittaa muille työvaiheille tai toiminnoille. Johtamisen perusperiaatteet ovat yleispäteviä riippumatta siitä, onko johdettava toiminta laatuun, ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen tai muuhun organisaation toimintaan liittyvää. Mutta: Tietyt organisaatiot voivat nähdä integroidun johtamisjärjestelmän edut toisten pitäessä parempana samoihin johtamisperiaatteisiin perustuvat, mutta muuten erilliset järjestelmät. Turvallisuuskulttuuri Hyvä turvallisuuskulttuuri on sitä, että päämääränä ollut turvallisuuspolitiikka ja sovitut turvallisuusperiaatteet ovat muuttuneet arkipäivän käytännöiksi. Hyvään turvallisuuskulttuuriin päästään eri osapuolten välisellä yhteistyöllä, joka perustuu keskinäiseen avoimuuteen ja luottamukseen. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Turvallisuusjohtaminen turvallisuusselvityksessä 3. Turvallisuusjohtaminen BS 8800 mukaan 4. Turvallisuuskulttuuri 5. Responsible Care -ohjelma

22 Responsible Care - Vastuu huomisesta Responsible Care Vastuu huomisesta Kemianteollisuuden kansainvälinen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusohjelma Vastuu huomisesta Suomessa ohjelma käynnistyi vuonna 1992 nimellä Vastuu Huomisesta. Ohjelma kattaa yli 80 % Suomen kemianteollisuuden tuotannosta. Lähes 65 % kemianteollisuuden henkilöstöstä työskentelee ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä. Koordinoinnista Suomessa vastaa Kemianteollisuus ry (http://www.chemind.fi/kemianteollisuus/). Lähde: Kemianteollisuus ry Responsible Care Tavoitteena on yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukainen toiminta. Mukana olevat yritykset ovat sitoutuneet toiminnan jatkuvaan kehittämiseen ohjelman eri osa-alueilla, ympäristönsuojelussa ja terveys- ja turvallisuusasioissa. Yhteistyö ja avoimuus ovat toiminnan perustana. Ohjelman yleisperiaatteet (1) 1. Pidämme ympäristö-, terveys- ja turvallisuusnäkökohtia sekä haittojen rajoittamista tärkeänä ja erottamattomana osana liiketoimintaamme. 2. Koulutamme, opastamme ja kannustamme koko henkilöstöämme toimimaan ympäristön, terveyden ja turvallisuuden kannalta vastuullisella tavalla. 3. Työskentelemme jatkuvasti päästöjemme minimoimiseksi sekä raaka-aineiden ja energian käytön tehostamiseksi.

23 Ohjelman yleisperiaatteet (2) Ohjelman yleisperiaatteet (4) 4. Arvioimme toimintaamme jatkuvasti ympäristö-, terveys- ja turvallisuusriskien tunnistamiseksi ja vähentämiseksi. 5. Selvitämme mahdollisuuksien mukaan ennalta uuden prosessin tai tuotteen ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutukset. 6. Kerromme viranomaisille yrityksemme toiminnasta ja sen mahdollisista ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista. 10. Selvitämme teknologian siirrossa vastaanottavalle osapuolelle toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ympäristön ja terveyden suojelemiseksi sekä turvallisuuden varmistamiseksi. Ohjelman yleisperiaatteet (3) 7. Kerromme ympäröivälle yhteisölle ja muille sidosryhmille tuotannostamme ja tuotteistamme sekä niiden ympäristö-, terveys- ja turvallisuusvaikutuksista ja vastaamme huolenilmauksiin. 8. Opastamme asiakkaitamme tuotteidemme turvallisessa käytössä ja hävittämisessä. 9. Odotamme yhteistyö- ja sopimuskumppaniemme noudattavan näitä periaatteita soveltuvin osin. Yritysten toiminta ohjelmassa Yrityksen tulevat mukaan ohjelmaan allekirjoittamalla sitoumuksen, joka velvoittaa noudattamaan ohjelman yleisperiaatteita ja toimintaohjeita. Yritykset toimivat yhteistyössä muiden yritysten kanssa ja kertovat sidosryhmilleen ympäristö- ja turvallisuusasioista. Jokainen yritys painottaa ohjelman toteutusta oman toimintansa luonnetta vastaavaksi. Toisille turvallisuuskysymykset ovat kehittämisen pääkohde, toiset taas keskittyvät esim. päästöjen minimointiin.

24 Hyöty yritykselle Työtapaturmat vuonna 2001 Vastuu Huomisesta -ohjelma kokoaa yhteen yrityksen ympäristö-, terveys- ja turvallisuustoiminnot laaja-alaisesti. Ohjelma antaa yritykselle välineitä toiminnan kehittämiseen. Yrityksissä arvioidaan jatkuvasti toimintaa, asetetaan tavoitteita, kehitetään toimenpiteitä, mitataan tuloksia ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Vuonna 2001 Vastuu Huomisesta - ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä: tapahtui 13,6 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden - vähennystä lähes 13 % vuoden 2000 tilanteeseen menetettyjen työtuntien määrä oli 1588 tuntia miljoonaa työtuntia kohden - laskua edelliseen vuoteen verrattuna ei yhtään kuolemaan johtanutta tapaturmaa Seurattavia asioita Kuljetusonnettomuudet investoinnit ja koulutus (ympäristö-, terveys ja turvallisuus) päästöt veteen päästöt ilmaan jätteiden määrä energian ja veden kulutus turvallisuus ja vastuu tuotteesta Kuljetusturvallisuutta seurataan kuljetusketjussa tapahtuneiden kuljetusonnettomuuksien lukumäärän avulla. Ohjelmassa mukana olevissa yrityksissä tapahtui 25 kuljetusonnettomuutta vuonna Onnettomuuksissa kuoli kolme henkilöä ja loukkaantui kaksi. Kuljetusonnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen arvo oli euroa.

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 3 Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä ja kunnossapidossa Moduuli 3: Turvallisuus kemiantehtaan käyttöönotossa, käytössä

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN

TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN TURVALLISUUDEN MITTAAMINEN Turvallisuutta on perinteisesti mitattu jälkikäteen tapaturma-, onnettomuusja vauriotilastoilla. Yleisimmät turvallisuutta kuvaava mittarit ovat tapaturmatunnuslukuja tai vahinkotietoja.

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus

Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN. PS-kustannus Pertti Kerko TURVALLISUUS- JOHTAMINEN Kustantajan yhteystiedot PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä Asiakaspalvelu puhelin: (014) 678 709 faksi: (014) 678 719 Internet: www.ps-kustannus.fi

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit

Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit Riskienarviointi tänään - työn ja työympäristön fyysiset ja henkiset riskit Lasikeraamisen teollisuuden ajankohtaispäivä 15.11. 2012 Scandic Tampere City, Hämeenkatu 1, Tampere 5.11.2012, TEAM Teollisuusalojen

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 1(2) 21.9.2005 Esko Kaleva Kirjan tiedot Turvallisuusjohtaminen Pertti Kerko ISBN 952-451-0413 PS-kustannus Aavaranta-sarja no. 49, v.2001 Sivuja 368 Hinta ~50 eur

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013.

AEO-Toimijapäivä. Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013. AEO-Toimijapäivä Toimitusketjujen uhkien analysointi ja riskienhallinta yhteistyössä sopimuskumppanien kanssa 12.3.2013 Sami Hyytiäinen Johdanto Turvallisuus ja vaarattomuus toimitusketjussa Kuljetusketjun

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat

Yritysturvallisuuden seminaari, T-110.5690. Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva. Taustat Yritysturvallisuuden, T-110.5690 Esitys 2(2) 2.11.2005 Esko Kaleva Taustat Turvallisuusjohtaminen, Pertti Kerko Yritysturvallisuudella tarkoitetaan Yrityksen kaikkien turvallisuusasioiden yhtenäistä tulostavoitteita

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen

Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Työturvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen Ville Peijariniemi 3.12.2015 Strategia 2 Liiketoiminta ja ihmiset Johdamme liiketoimintaamme johtamisperiaatteidemme mukaisesti. Empowerin henkilöstön odotetaan

Lisätiedot

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset

Soodakattila ja kemikaalionnettomuusriskit. Kemikaalikuljetukset, rautatie/maantieliikenne. Tietoturva- auditoinnit ja SOX vaatimukset 1 VAAROJA JA RISKEJÄ VÄHENTÄVIÄ TEKIJÖITÄ vaarat ja riskit Tekniikan tuoma muutos Koulutus, yrityskulttuurin muutos Henkilökohtaisen ajatustavan muutos ja sitoutuminen turvallisiin työ- ja toimintatapoihin

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8

1 YLEISTÄ... 3 3 TYÖMAASUUNNITELMA... 8 RHK Turvallisuussuunnitelmien laadinta 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSSUUNNITELMA... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Junaturvallisuusasiat turvallisuussuunnitelmassa... 6 2.3 Rakentamista koskeva turvallisuussuunnitelma...

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35. Työsuojeluhallinto. Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Työsuojeluhallinto Turvallisuusjohtaminen Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 35 Turvallisuusjohtaminen TYÖSUOJELUHALLINTO Tampere 2010 ISBN 952-479-006-8 ISSN 1456-257X Multiprint

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki

Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014. Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Viisaat kypärät yhteen Työturvallisuusseminaari 7.5.2014 Mitä työturvallisuus on? Turvallisuusasiantuntija Markku Marjamäki Puheenvuoron pitäjän työhistoriasta konsulttisopimus työsuojeluhallituksen kanssa

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä.

Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. Tarkastusohjelma 1. Tarkastuksen avaus ja läsnäolijat Kirjataan tarkastukseen osallistujat. Tukesin edustaja toimii puheenjohtajana ja sihteerinä. 2. Kohteen esittely ja toimintaan liittyvät vaarat 1 5

Lisätiedot

ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj

ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus. 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Mira Saksi H&S Manager, Vaisala OYj ISO 45001 SFS Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 Yleistä ISO 45001 standardista Yhteneväisyydet ja erot muihin ISO johtamisjärjestelmästandardeihin

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014. Urho Säkkinen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Viking Grace 22.5.2014 Urho Säkkinen Valvontahavaintoja Valvonta satunnaisotokseen perustuvaa tai kentältä saatuun palautteeseen Pienehköt asiat jääneet hoitamatta

Lisätiedot

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö

Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmalli ja sen kehitystyö Sanna Ström Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Vastuullisuuden toteuttaminen yrityksessä Johdon sitoutuminen Päätöksentekoprosessit

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vaasa Yhteinen työpaikka ja perehdyttäminen ABB Oy Jukka Peltola April 29, 2015 Slide 1 ABB Vaasassa globaali liiketoiminta Liikevaihto yli 700 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari 19.5.2015 Käytännön työkaluja turvallisuustyöhön: Miten pääsen tapaturmataajuudessa

Lisätiedot

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4

ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 ORAVAKIVENSALMEN YKSITYIS- TIET Y1, Y2, Y3 JA Y25/K4 RAKENNUSTYÖT LAATUSUUNNITELMAN SISÄLTÖMALLI SISÄLLYSLUETTELO URAKAN LAATUSUUNNITELMA 2 1. LAATUSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 2 2. TARJOUKSEN ANTAJAN

Lisätiedot

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES)

Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) Energiatehokkuusjärjestelmä (ETJ) Energy Efficiency System (EES) 4.12.2007 / Versio 1 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden ja energian tuotannon toimenpideohjelmien

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.

Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa. Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect. Purku ja tuotannon ylläpito muutosta toteutettaessa Vesa Pihlajamaa Hallituksen puheenjohtaja, SK Protect Oy http://www.protect.fi 1 Esitelmän sisältö Esittelyt Tuotantomuutokset ja turvallisuus riskit

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos

Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja. Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? alalla? Tuula Räsänen, vanhempi asiantuntija Työterveyslaitos Jokainen työtapaturma on liikaa myös kunta-alalla alalla Työtapaturmat

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Sivu 1(5) Käyttöpäällikön tekemä toisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu toisen vaiheen auditointiin (KÄP 2), joka tehdään (vuosi)seisokin suunnittelun alkuvaiheessa. Sopiva

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.

OHJELMA S02000915.001 (I805401) 7.7.2015 1. AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8. 7.7.2015 1 AEL Insko-seminaari Askeleet kohti vahvaa turvallisuuskulttuuria 25. 26.8.2015, AEL Helsinki AEL järjestää yhdessä Santé et Securité Oy:n kanssa 25. 26.8.2015 Helsingissä kahden päivän turvallisuusjohtamisen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN

TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN www.3tratkaisut.fi TURVALLISUUDEN JOHTAMINEN ESIMIESTYÖNÄ Helsinki 3.2.2006 C A S E: E TAPATURMATON TERÄS S 2001-2003 HÄMEENLINNAN TEHDAS TAPATURMATAAJUUDEN ESIMERKKITAPAUS KEHITYS TAPATURMATAAJUUDEN HÄMEENLINNAN

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille

Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Työhyvinvoinnin itsearviointityökalu työpaikoille Itsearviointityökalu on selkeä kysymyssarja ennakoivan työhyvinvointitoiminnan itsearviointiin ja raportointiin kannustaa jatkuvaan kehittämiseen antaa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 1 Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Moduuli 1: Turvallisuus prosessin valinnassa ja skaalauksessa Turvallisuus mahdollisten

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Suomen Kuntaliitto 7.6.2012 Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Suomen Kuntaliitto Marja-Liisa Ylitalo erityisasiantuntija Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kuntalaki: kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää

Lisätiedot

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri Alueellinen vesihuoltopäivä 17.3.2016, Mikkeli Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 3.3.2016 1 Saijariina Toivikko Hankkeen toteutus Hanke on Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

5.3.2013 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 2

5.3.2013 CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/ juhani.kuronen@lut.fi / Luentokalvot 2013 2 Yritys Oy Ab Suorite t e - markkinat Suoritteet Valmistus Kassa Tuotannon- tekijät Tuotannon tekijämarkkinat Tulot Menot Pääoman palautus Pääoman sijoitus Rahoitusmarkkinat CS20A0550 Turvallisuusjohtaminen/

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja

Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia lyhyesti Liikevaihto 187 miljoonaa Henkilöstö 250 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Sähköasiakkaita

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (SUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011

Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Maailman turvallisin betoniteollisuus vuonna 2015 kutsu työturvallisuuskilpailuun 2011 Lähtökohdat Turvallisuustaso alhainen muuhun teollisuuteen verrattuna Tarpeettomia onnettomuus- ja sairauskustannuksia

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ...

1 YLEISTÄ... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 7 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN PÄÄTTYMISTÄ... LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (8) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET PALVELUNTUOTTAJILLE... 3 3 TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 4 4 TOIMENPITEET ENNEN TÖIDEN ALOITTAMISTA... 4 5

Lisätiedot

1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6

1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6 RHK Toimittajien ohjaus ja valvonta turvallisuusasioissa 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 2 TURVALLISUUSVAATIMUKSET TOIMITTAJILLE... 4 3 TOIMITTAJIEN TURVALLISUUSOSAAMISEN VARMISTAMINEN... 6 4 TOIMENPITEET ENNEN

Lisätiedot

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon

Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen

Lisätiedot

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015

Työympäristötoiminta Caverion Suomi Oy. Oulu 20.05.2015 Työympäristötoiminta Suomi Oy Oulu 20.05.2015 Liikevaihto Suomessa 521 milj. EUR vuonna 2014 VAHVA markkina-asema Suomessa. kiinteistötekniikan ja teollisuuden palveluiden markkinajohtaja. Suomessa kolme

Lisätiedot

Työturvallisuus jokaisen vastuu

Työturvallisuus jokaisen vastuu Torstai 20.9.2007 Tampere-talo Työturvallisuus jokaisen vastuu Avaus puheenvuoro RaTuKe hanke pj. Tästä lähdimme liikkeelle: RATUKE on työtapaturmaohjelman sovellus rakennusalalle toimii yhteistyössä valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä

EnergiaTehokkuusJärjestelmän. sisältö ja käyttöönotto yrityksissä EnergiaTehokkuusJärjestelmän sisältö ja käyttöönotto yrityksissä JaPa2 työryhmä EVT energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Page 1 Esityksen sisältö Toimeksianto ja tausta EnergiaTehokkuusJärjestelmän

Lisätiedot